2

VETERAANIKUORMA-AUTOJENSEURA RY

PL 48, 36201 KANGASALA

Y-tunnus: 1549 562-4Pankki: 451 075-225 537www.vetku.fisähköpostit: info@vetku.fi sekä sihteeri@vetku.fi

SihteeriNiina KaurantaPL 48, 36201 Kangasalasihteeri@vetku.fipuh:040 5064 205/fax(03)3791 397

Hallitus 2004

Puheenjohtaja Raimo StenvallKetunlinnantie 2, 04300 Tuusula0400 450 585 fax (09) 2755 002raimo.stenvall@r-stenvall.fi

JäsenetVeikko Hoppula, Kangasala0400 411 952info@vetku.fi

Antti J Kaura, Kauhajoki0400 751 800

Sture Palmgren, Pernaja0500 315 271

Antti Prusi, Kangasala040 551 8743antti.prusi@jippii.fi

Onni Sarjomaa, Halikko0400 821 180

Osmo Mikkonen, Joensuu0500 271 721

Markku Koskinen, (vpj), Pornainen0400 449 009markku.t.koskinen@luukku.com

Erkki Mäkinen, Juankoski0400 576 381erkki.makinen@makisenkuljetus.fi

Juhani Heino, Mynämäki0500 720 569juho@wakkanet.fi

Reino Lehtinen, Anjalankoski0400 780 641salme.lehtinen@luukku.com

VetKu 4.2004

ISSN: 1795-4452Julkaisija: Veteraanikuorma-autojen seura ry, Y-tunnus: 1549 562-4Päätoimittaja: Veikko Hoppula KangasalaPainos n. 500 kpl

VetKu on Veteraanikuorma-autojen seura ry:n jäsenjulkaisu, jonka tar-koituksena on toimia jäsenistön keskinäisenä yhdyssiteenä ja informaa-tiokanavana sekä toteuttaa Seuran ulkoista viestintää web-sivuston ( www.vetku.fi ) ohella.

Julkaisua tuotetaan vähintään neljä numeroa vuodessa. Jakelu toteute-taan postitse Seuran jäsenistölle ja kannattajajäsenille sekä myös yh-teistyökumppaneille ja alaan liittyville viranomaistahoille.

ILMOITUKSET

Takakannen ilmoitustila on varattu Seuran yhteistyökumppaneiden lu-nastettavaksi erillisen sopimuksen mukaan. Tekstisivujen Osta-Myy-Vaihda ˆpalstalla Seuran jäsenistön ilmoitukset julkaistaan veloituksetta,muiden halukkaiden ilmoitushinnat sopimuksen mukaan. Lehti julkaiseeainoastaan tavara-autoperinteeseen ja sen tallennukseen liittyviä ilmoi-tuksia. (Huom. telefaxilla toimitetut kuvat eivät ole julkaisukelpoisia).

ARTIKKELIT

Lehden toimituksellista sisältöä tuotetaan talkoohengessä. Toimitusottaa mielellään vastaan vinkkejä sisällön kehittämiseksi sekä teksti- jakuva-aineistoa julkaistavaksi.

Numero 1.2005 ilmestyy Helmikuun 2005 lopulla ja siihen tarkoitetun ai-neiston tulee olla toimituksen käytettävissä 31.1.2005 mennessä.

YHTEYSTIEDOT

Postiosoite: VetKu, Toimitus, PL 48, 36201 Kangasalasähköposti: info@vetku.fitelefax (03) 3791 397 (sihteerille)

3

SISÄLTÖ

Info-sivu ............................................. 2

Sisällysluettelo ............................................. 3

Mikä merkki? ............................................. 4

Päätoimittajan porinat ............................................. 5

Osto / Myyntipalsta ............................................. 6-7

Puheenjohtajan palsta ............................................. 8

Kalajoen Bergman ............................................. 9

Repsikan ihmeelliset seikkailut Loska-ajoissa ............ 10-12

Kokemuksellista osaamista ........................................ 13

Maailma kehittyy - Kehittyykö VetKu .......................... 14-15

Toimintasuunnitelma ............................................. 16-17

Mies tutuksi ............................................. 18

Vanhat Sisut ja Vanajat. ............................................. 19

Tapahtumakalenteri 2005 ............................................. 18

Kuvakimara ............................................. 20-23

Kannen kuva: Jari Ala-Ilomäki

Ilmailulaitos on luovuttanut Veteraanikuorma-auto-jen Seura ry:n hallintaan taltioitavaksi ja museoita-vaksi Kontio-Sisu L-131 CVT kuorma-auton vm.1973. Auto on varustettu vaihtolavalaittein. Autontekniikka, mm. runko, vaihtolavalaitteisto ja vaih-teisto ovat Vetkun hallinnassa kokeneet huomatta-van kunnonkohennuksen, vielä odottaa vuoroaanulkoinen ehostus.

SOK valmisti vuonna 1920 USA:sta tuottamistaanosista 57 Republic -kuorma-auton alustaa Helsin-gin Vallilassa sijaitsevalla korjauspajallaan. Lavatvalmistettiin suomessa. Veteraanikuorma-autojenseura ry:n Republic 20 pelastettiin sulattamon ki-taan joutumiselta leppävaaralaisen autopurkamontarhasta vuonna 1959.

4

Toimittaja Olli Blomberg , Kuopio;

- Suomessa DDR-autoista myynninja rekisteröinnin yhteydessä käytetyttuotemerkit ja mallinimitykset poik-keavat lähestulkoon täydellisestisiitä, miten DDR:ssä meneteltiin.Esimerkiksi nimeä Garant käytettiinSuomessa auton merkkinä. Valmis-tusmaassa merkki oli Robur ja malliGarant. Garant-nimen perään tullutnumeropari, (esim, 30 tai 32) kertoiauton moottorin iskutilavuuden täy-siin litroihin pyöristettynä. Robur Ga-rant -autoja valmistettiin vuosina1956-60.- Vastaavasti se auto mikä Suomes-sa tunnettiin nimellä Granit, oli oi-

kealta merkiltään IFA Phänomenmallinimen ollessa Granit. Sen pe-rään lisättiin vielä numero 27, 30 tai32 moottorin iskutilavuudesta riip-puen. IFA PhänomenGranit -autoja valmistettiin vuosina1949-56, joten lyhytaikaista riistiin-valmistusta ja vientiä seuraajan eliRobur Garantin kanssa esiintyi.Tämä selittää Automobiili-lehdessäjulkaistuissa kirjoituksissa esiinty-neet päivämääräristiriitaisuudet erimallien Suomessa tapahtunuttamarkkinointia ajatellen.- Lyhenne “IFA” muuten ei ole mi-kään DDR-keksintö, vaan juontaa

juurensa saksalaisen Junkersin jahollantilaisen Fokkerin lentokone-suunnitteluun liittyvästä yhteistyöstäsilloisen Saksan “tekniikan kehdos-sa” eli Dessaussa vuodelta 1919.Lyhenne tulee sanoista Ingenieurfir-ma Junkers und Fokker AG. Myöstuttu kärjellään seisova neliö IFA-kir-jaimineen on tuolta ajalta kotoisin.- Se, että lyhenne “IFA” vuodesta1947 uuden hallinnon määräyksestäväännettiin tarkoittamaan ilmaisua“Industrieverwaltung Fahrzeugbau”(vapaasti suomennettuna Ajoneuvo-tuotannon Teollisuushallinto) on ihaneri, mutta sitäkin tutumpi juttu.- Kaikki mikä liittyy nimien Awtovelo,AWE, AWZ, BMW, EMW, ErnstGrube, Framo, Garant, Gera, Granit,Horch, IFA, LOWA, Melkus, Multi-car, Phänomen, Robur, Sachsen-ring, Trabant, Wartburg, Wartburg-Mercedes (!), Werdau, Zwickau janiihin liittyvien mitä erilaisimpien yh-distelmien käyttöön selviää yksityis-kohtaisesti teoksesta “Kraftfahrzeu-ge der DDR”, tekijöinä Oswald, Wer-ner- Kittler, Eberhard - Dünnebier,Michael, julkaisija Motorbuch VerlagStuttgart 1998, ISBN 3-613-01913-2.- Paitsi pikkutarkka analyysi DDR:najoneuvoteollisuudesta eli tehtaista,merkeistä, malleista, valmistusmää-ristä ja -ajanjaksoista sekä asiakas-toimituksista, Oswaldin teos sisältäämyös tiedot kaikista niistä ulkomai-sista autoista, joita sosialistisen val-lanpidon aikaan DDR:iin sai tuoda.Teos valaisee myös oivallisella ta-valla missä yhteyksissä lyhenteitäIFA, VVF ja VEB sai, piti ja ei saanutkäyttää sekä missä tehtaissa mitäkinautomerkkiä ja ˆmallia kulloinkin val-mistettiin. Tämä luku kannattaalukea hyvin tarkkaan, sillä tuotantoasiirreltiin vuosien mittaan ristiin ras-tiin tehtaasta toiseen ja takaisin.

Turkulaisen Erkki Mikkolan auton rekisterikirjassa lukee IFA S4000. Perimä-tiedon mukaan ainakin Tampereen seudulla liikkui täysin samalta näyttäviäautoja merkillä Sachsenring! Onko tämäkin totuus kirjoitettu jossakin vai-heessa uudelleen vai mistä on kysymys?

Vetkun kalustorekisteri;

IFA S4000 /196790 hv, soralava, omapaino 8000 kg, kantavuus 3400 kg,om. Erkki Mikkola, Turku.

MIKÄMERKKI?

5

Päätoimittajan porinat

Syksyinen tervehdys, veteraanikuorma-autoystävät!

Vuosi kohta vaihtuu uuteen ja ehyeen. Vuodenvaihde on tuomassamyös Vetkun toimintaan uusia asioita. Syyskokouksen yhteydessä ho-telli Petäyksessä Tyrvännössä esittelin hallituksen siunaamia tavoittei-ta Seuran kehittämisen suuntaviivoiksi. Pääkohdat silloisesta esityk-sestäni olen niputtanut varsinaisilla tekstisivuilla julkaistuun erilliseenartikkeliin.

Eräs tärkeäksi koettu kehitystavoite on tiedonkulun tehostaminen paitsijäsenten kesken, myös Seuran ja sen yhteistyökumppaneiden välillä.Ennen kaikkea jäsenistömme tulisi olla mahdollisimman hyvin selvillä,miten heidän valitsemansa luottamushenkilöt hallituksessa toimivat jamillaisia päätöksiä siellä tehdään. Mahdollisimman avoin informaatio luopohjan myös jokaisen jäsenen omakohtaiselle osallistumiselle Seurantoimintatapojen kehittämiseen. Kukaan ei voi yksinään tehdä kaikkea,mutta hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan ihmeitä!

Tämä lehti on eräs askel kohti tehokkaampaa tiedotusta. VetKutulee ilmestymään alkavan toimintavuoden 2005 kuluessa vähintäänneljänä numerona. Vaikka lehti pääosin tuleekin korvaamaan ai-emmat jäsenkirjeet, eivät nekään välttämättä täysin jää pois.Saattaahan seuralle tilanteesta riippuen tulla joskus myös sellais-ta tiedotustarvetta, että kirje olisi varustettava leimalla “vain Vet-kun sisäiseen käyttöön”. VetKu -lehteä tullaan jakamaan jäsenistön lisäksi myös muille museoajoneuvo-harrastajien järjestöille, tietyille viranomaistahoille, sekä perinnetallennuksen alalla yhteistyötä kanssam-me tekeville yhteisöille ja henkilöille.

Monen jäsenen pöytälaatikkoon on aivan varmasti kertynyt aineistoa, joka kiinnostaisi muitakin. Jajolla olisi historiallista arvoa. Niitä ei vain tahdota muistaa, viitsiä tai kehdata kaivella sieltä esiin. Nyt laa-tikonpohjia pöyhimään! Niin pientä asiaa ei olekaan, ettei siitä saisi jutunpoikasta syntymään. Aihe voiaivan hyvin olla vaikkapa kyläsepän lavanlukkopiirros vanhassa klubiaskin takakannessa. Tai verstaanlasku kampiakselin laakereiden valamisesta ja kaavauksesta. Se voi olla myös sen oman museokuor-ma-auton historiikki. (Jokainen vakavissaan kuorma-autoperinnettä tallentava mieshän sellaisen on ai-nakin omasta ajokistaan laatinut!) Tai se voisi olla koululaisen ainekirjoitus “Meidän vaarin muisteloitamontun reunalta”.

Informaation kehittämiseen liittyy myös Vetkun internet-sivuston uudistaminen. Marraskuun alussa2004 avattu www.vetku.fi korvasi aiemman, jo vuodesta 1995 alkaen toimineen, mutta yksityisrahoituk-sella tapahtuneen ylläpidon rajallisuudesta kärsineen sivuston. Sivusto on elävä elementti, jonka tuleeolla kokoaikaisesti kehitysvaiheessa. Tarkoitus on, että sivustosta muodostuu kaksisuuntainen informaa-tiokanava, jonka avulla on helppoa paitsi esitellä toimintaamme yleisölle, myös yksinkertaista kerätä tal-teen alan tietoutta. Vaikka tallennettavan aineiston tuleekin säilyä “ikuisesti”, on sen myös jatkuvasti li-säännyttävä.

Harras pyyntöni on, että kun surfaatte Vetkun web-sivulle, lähettäkää myös mieleenne tulevia havain-toja seuran sähköpostiin. Osoite on info@vetku.fi. Tervetullutta ovat yhtä hyvin kaikki kommentit ja ke-hittämisehdotukset kuin myös ajoneuvohistoriaan liittyvät tiedot - murusetkin.

Tulevaa puheenjohtajakauttani hieman jännittäenkin toivotan kaikille vetkulaisille runsastaOnnenkantamoista vuodelle 2005!

Muistakaa harrastaa koko sydämellänne.wexi

6

MYYDÄÄNMAN / 1961 4-vetoalusta (ollut nosturi-alustana), sininen, ajokunnossa, ainoas-taan toinen ajovalon lasi rikki. SijaitseeTervolassa, Simo - Ranua välillä Sompu-järvi 29. Lisätietoja Esko Ylläsjärvi 0400393 576.

Ford Rhein V8 -52 Museokatsastettu.Museorekisterissä. Lava ja konekippi.Saharanhiekanruskea väriltään! Siisti jahyvä kunto!Martti Virolainen, Nurmijärvi050-3469631 iltaisin

Veteraanikuorma-autojen seura ry:nPohjois-Suomen Keikka 2004 ˆvideo.Saatavana sekä VHS, että DVD -tallen-teena. Kummankin version hinta 37,00€/kpl. Postituskulut lisätään.Seuran kerhotuotemyyntiä hoitaa RaimoStenvall, Ketunlinnantie 2,04300 Tuusulapuh. t: (09) 2744 4044, k: (09) 275 3011,m: 0400 450 585, fax: (09) 275 5002,e-mail: raimo.stenvall@r-stenvall.fi

Ford F-600/154 vm. 1957 kappaleta-varalavalla. Täydellisessä kunnossa,museorekisteristeröity 1993. Rek.tunnusHA-313 .Porvoon Raskas-osa OyVeli Kynsijärvipuh. 0400- 495 068

R.E.O./ 1959 hinausauto tykkipyörillä.hinta 3500,00 €

puh. 0400-477 488P. Kaijalainen Vihti

Seuran logopainatuksella varustettujalämpimiä college-paitoja . Väri harmaa,varastossa kokoja: M, L, XL , 25,00 €/kplVarastosta myös:kauluksellinen t-paita, värit valkoinen jasininen 15,00 €/kpl normaali harmaa T-paita (myös pikkukuskien kokoja) 10,00€/kplVetKu / Raimo Stenvall,puh. 0400 450 585

Commer vm. 1960? Täydellinen, eistarttimoottoria. Polvinivel-kippi, Perkinsmoottori. Hinta 800,00 €. Bedford J6alusta, ei moottoria eikä vaihdelaatikkoa.Hinta 450,00 €. Opel Blitz asuntoautovm. 1964 17” renkailla (toista samanlais-ta ei ole milloinkaan nähty). Ollut uutena17 hengen linja-auto. Hinta 600,00 €.Doge/1939 k-a peltiosia, mm. maski ym.Tiedustelut 040-5360 184 / Pentti Kettu-kangas, Raahen Konemuseo, Pattijoki.

Fargo T-69 /1949 Ollut Lapuan patruu-natehtaalla sekä kuorma-autona, ettävuodesta 1966 paloautona. Kuorma-au-toksi entisöinti aloitettiin 80-luvulla jaFargo museokatsastettiin vuonna 1999.Lisätietoja Jukka Andersson puh 0400796 339

Jämsä - Mänttä tien varrella on havaittuFargo/Dodge hytti. Ilmoitti Pauli Hilldén0400-632 137

Bedford 5 tai 6. tiedustelut Matti Kun-nas, Kotka. Ilmoituksen välitti R Stenvall.

Volvo 1800 ES /-73hp. 10.000 • / tarjousTiedutelut: 0400-481954

VAIHTO / MYYDÄÄN

Pietarilainen, jo vuosia Vetkun toimintaaseurannut 2:n museoikäisenkuorma-auton omistaja on lähettänytseuraavan sisältöisentarjouksen: MERCE-DES-BENZ (Kuchenvagen) Molemmatkenttäkeittiöautoina aikanaan palvelleetMERCEDES-BENTZ -umpikoriautot ha-lutaan vaihtaa yhteen ajokuntoiseenlinja-autoon tai ne voidaan myydäkin tar-

7

jousten perusteella. Autot ovat Pietaris-sa, Venäjällä, jossa omistaja mielelläänesittelee niitä, tai on kutsusta valmis tuo-maan ne nähtäväksi myös Suomeen.Yhteydenotot mielellään venäjänkielisinäpuh. +7 911 251 21 06 / Alekcandr Obu-hov tai faxilla nro +7 812 510 44 68/Rudof Raush (toimittaa edelleenAlekcandr Obuhoville) (Vetku voi hoitaapientä korvausta vastaan myös kirjeen /faxin kääntämisen venäjäksi ja toimittaaviestin edelleen. Käännettäväksi tarkoi-tettu kirje tai faxi tällöin mieluiten sähkö-postilla info@vetku.fi ).

Volvo Titan L 495 6x2 vm. 60'Mukaan toinen hytti. Auto sijaitsee Hau-holla.puh: 0400-640552Jarmo Hieto

Raimo Stenvall on bongannut saksalai-sesta lehdestä mielenkiintoistakin mie-lenkiintoisempia Mersu-ilmoituksia.Ohessa hänen toimittamansa lehtileik-keet muidenkin kiinnostuneiden käytettä-viksi.

OSTETAANOlen vailla vanhaa neli- tai kuusipyörä-vetoista kuorma-autoa. Olen etsinyt erifoorumeista , mutta en ole löytänyt sopi-vaa vielä. Voin myös harkita valmiiksimuseorekisterissä olevaa autoa. Sisu taiVanaja on lähinnä sydäntäni, muttapidän myös Mersusta , Scaniasta ja Ma-

giruksesta. Jos auton varusteisiin onkuulunut vaihtolavalaitteet tai kippi voisinkäyttää sitä mainosmielessä. Ystävälli-sesti Johan SavoniusOy Pistec AbKone- ja laitekorjaamoKotimäentie 19004150 Martinkylä/SipooP. 050-5864528pistec@mbnet.fi

Kontio-Sisu 1965:n osia; Maskin kromi-lista, alkuperäiset peilinvarret, takalyh-dyt, pyöreä malli (vähintään lasit)Kalle SillanpääAjorannantie 15614700 Hauhopuh. 0400-512 550, k (03)654 8989

Vanaja 1966 polttoainesäiliön korkki (3-sakarainen).Kauno Leino,Lietopuh. 040 552 4160

Etsin amerikkalaisvalmisteista M 2 Whitepuolitela kuorma autoa. Kyseisiä laitteitaoli 1950 70 luvulla puolustusvoimillakäytössä. Whiteja myytiin myös siviileilletyökoneiksi Vanajan kuorma autotehtaankautta. Vanajan tehtaalla ajoneuvotmuutettiin purkamalla katteet ja asenta-malla puolitelarungolle erilaisia laitteita(esim. nosturi, puskulevy, ym.) asiak-kaan toiveiden mukaan. Näihin päiviinasti säästyneet Whitet siis saattavat poi-keta kuvan vaunusta melkoisesti, muttaratkaisevat osat ovat runko, telakoneistoja muu tekniikka, Aikomukseni on raken-taa mahdollisesti löytyvästä aihiostakuvan kaltainen sotilasajoneuvo.040 596 3955/Mikko Mäkelä.

Halutaan ostaa -36 Volvo k-a etulyhdyt,Bosch. Koko lyhdyn koko 9 tuumaa.Lasin ei välttämättä tarvitse olla ehjä,mutta jalat saisi kyllä olla tallella.Puhelin: 0400-824 502/Epo

8

Puheenjohtajan palsta.

Vuoden 2004 Loska-Ajoon kokoonnuttiin kauniin ilmansaattelemana Vehoniemeen. Siellä meitä odotti erinomai-nen aamupala karjalanpiirakoineen joita Leila oli kuulem-ma ensimmäistä kertaa tehnyt ja hyvin onnistunut siinähommassa - olivat suunmukaisia. Kyllä me annetaan,Leila, sydämelliset kiitoksetaamupalasta ja samalla annetaan lupa jatkaa karjalanpii-rakoiden tekoa. Kiitokset meiltä kaikilta Vehoniemen jär-jestelyistä.

Sieltä lähti 28 autokuntaa Pälkäneen kautta Hauhonmaisemiin ja kun oli hieno aamu niin ihmisiä oli meitä seu-raamassa reitin varrella kovasti. Kyllä oli Antti ja Veksihyvin suunnitellut reitin kauniille Hämäläisille kyläpaikoille.Muistokkaissa kylämaisemissa tuli oikein viisikymmenlukumieleen kun kaikki

tiet kulki silloin läpi ahtaiden kylien ja jopa kaupunkienkinläpi ajettiin ahtaiden katujen kautta. Tässä näkee miten onreilun 50 vuoden aikana kehitys mennyt eteenpäin. Janäin näkyy menevän.

Kapeita pieniä ja mutkaisia teitä riitti ja kävimme sanoinkuvaamattomassa paikassa elikkä Miekassa, joka on vuosisatoja vanha paikka kivinavettoineen

ja 200 vuotta vanhasta savusaunasta puhumattakaan. Nautimme siellä lounaan ja matka jatkui edelleenseuraavaan kivinavettaan, Hauhontaustassa olevaan Kivitupaan, joka on kyläläisten toimesta kunnostettujuhlakuntoon. Asian kertoi meille kansanedustaja Jari Koskinen. Tämä navetta heidän kotitilallaan onmyöskin näkemisen arvoinen paikka, siellä voi pitää vaikka minkälaisia juhlia.

Ja matka jatkuu, karavaani kulkee Lepaan kautta Vanajaveden rannalla olevaan Petäykseen. Paikka olimyöskin valittu erinomaisesti kun kaiken kukkuraksi hotellin johtaja Arja Hurme toivotti meidät tervetulleek-si Petäykseen viettämään iltaa ja nauttimaan talon antimista. Hän on automiehen tytär ja hän kertoi omas-ta lapsuudestaan sekä isästään autoilijana. Meille oli mielenkiintoista kuunneltavaa ja samalla meille mo-nille tuttua kotielämää. Oikein tuli tippa silmään siitä hänen sydämenpohjaisesta kertomistaan tarinoista.Harvoin sattuu tällaista yhteensattumaa meidän keikoillamme, kuin tämä Petäyksen paikka. Meille jäi hai-kea, mutta samalla varmasti hyvä mieli Petäyksestä joten suosittelen kaikille poiketkaa siellä ohi ajaessan-ne.

Varsinainen syyskokous pidettiin sunnuntaina klo 9.00. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Ala-Ilo-mäki ja hänet valittiin hallitukseen uutena jäsenenä. Hän kertoi kokousväelle, mitenkä hänestä tuli isonavanha kuorma-autoharrastaja. Näitä tämän tyyppisiä haastatteluja pitää varmasti jatkaa, sillä jokaisellameistä varmasti on joku kipinä joka meidät on saanut ostamaan vanhan kuorma-auton.

Vuoden 2005 Vetkun puheenjohtajaksi valittiin sopivan huilauksen jälkeen ruutia täynnä oleva Veksi hoi-tamaan meidän yhteistä asiaa. Minä hoitelen edelleen seuran tuotteiden myyntiä Kirstin kanssa. Soitelkaaihmeessä kerhotuotteista ja kaikesta muustakin harrastukseen liittyvistä asioista.

Kiitoksia Antille ja Veksille mahtavasta Loska keikasta. Ja samalla toivotan Rauhaisaa Joulun odotusta.Avataan kuitenkin Joulukadut kaikkialla missä niissä vanhaa kalustoa tarvitaan ja sen jälkeen hiljennytäänJoulun viettoon. Kaikille vetkulaisille Rakentavaa ja Menestyksellistä Vuotta 2005!

Toivoo Kirsti ja Raimo .

9

Kalajoen Bergmann

Autoilun historian alkuaikoina poltto-moottoreiden ja bensiinin asemapäävoimanlähteinä ei ollut niin sel-keä kuin nykyään. Sähköautojentuottajat kilpailivat markkinoillamelko menestyksekkäästi. Yksi säh-köautojen valmistaja oli saksalainenBergmann Elektrizitäts-Werke Ag,jonka tuotantolaitokset olivat Berlii-nissä. Se valmisti höytyajoneuvojavuodesta 1907 lähtien.

Tehtaan tuotantoa rantautui Poh-jois-Pohjanmaallekin. Syyskuussa1921 ilmoitti Kalajoen Auto Oy Oulunpoliisilaitokselle hankkimansa “Abtei-lung” (suomeksi “osasto”) kuorma-auton. Tosiasiassa kyseessä oliBergmann -auto, mallia 11.

Automerkit eivät vielä 1920-luvunalussa kuuluneet yleissivistykseen,saattoipa yleinen Fiat vääntyä muo-toon “Fiand” tai Hupmobile “Hukle-mobileksi”. Kalajoen Auton Berg-mann ei kuitenkaan ollut sähköauto,vaikka sen perusrunko oli muunnosakkukäyttöisestä mallista. Ensim-mäisen maailmansodan jälkeenvuonna 1918 Bergmannin verstaillaaloitettiin myös 2,6 litraisten, ne-lisylinteristen, bensaa voimanlähtee-nään käyttävien kuorma-autojen val-mistus. Maailmansota näyttäisi ole-van siis jakaja, jonka aikana poltto-moottorit ja bensiini saivat valta-ase-man - Fordin liukuhihnatuotannonansiosta. Vuonna 1918 akkuautoihinerikoistuneen valmistajankin oli aloi-tettava myös bensiinimobiilien val-mistus.

Pitkään Bergmann ei bensa-autojavalmistanut. Jo vuonna 1921 niidentekeminen lopetettiin. BergmannElektrizitäts-Werke saattoi vuodesta1922 alkaen keskittyä yhden asiak-kaan palvelemiseen: Saksan postialkoi kulkea Bergmann-Metallurgi-que sähköpakettiautoilla.

Bergmann valmisti sähköautojaranskalaisen Metallurgiquen lisens-sillä - siitä kaksoisnimi. Yhteistyöpostin kanssa jatkui aina vuoteen1939. Toisen maailmansodan aika-na vuonna 1941 Bergmann sulautuiosaksi Siemensiä.

Kalajoelle rantautui siis yksi vii-meisistä valmistetuista bensiinikäyt-

töisistä Bergmann -autoista. Teh-taan valmistusnumero Kalajoelle tul-leessa autossa oli 969, joten kovinsuuria sarjoja niitä ei tehty.

Vuonna 1921 auton kuljettajanatoimi koneenkäyttäjä Heino Hihnala(s. 1889) Nivalasta. Ajokortin Hihna-la oli saanut elokuussa 1921 sama-na päivänä kuin Bergmann on kat-sastettu. Myöhemmin autonkuljetta-jana toimi muun muassa Ville OrellKalajoelta.

Kalajoen Auto Oy hankki Berg-mannin luultavasti linjaliikenteen hoi-tamista varten. Ennen vuotta 1925suurin osa “linjabiileistä” olikin itseasiassa kuorma-autoja, joiden laval-le oli asennettu penkit. Niissä saattoi

olla jonkinlainen hursti, esim. purje-kangas sateensuojana, muttei välttä-mättä sitäkään. Nykymalliset korilli-set linja-autot alkoivat yleistyä Suo-messa vasta vuoden 1925 lopulla.Vuonna 1926 Bergmann siirtyi Kala-joen Autolta oululaiselle Oy Santa-holmalle. Rekisterissä auto oli vielävuonna 1928. Santaholma oli pohjoi-sen autoilun uranuurtajia: jo huhti-kuussa 1914 yhtiön nimiin rekisteröi-tiin ensimmäinen mobiili. Santahol-man autonkuljettaja Kalle NiemeläKalajoelta käytti Bergmannia luulta-vasti tavarakuljetuksiin.

Reijo Valta

10

Kylmä hytisytti ja haukotutti. Marras-kuinen aamu ei ollut vielä edes vaa-lentunut, saati että olisi houkutellutheräämään, mutta jostain syystä olinkuitenkin saanut itseni jo jalkeille.Itse asiassa oli lauantai ja Loska-ajot, eikä Vetkulainen innostus voi-nut olla tarttumatta maallikkoonkin.

Jyry-Sisun miehekäs murina kuuluijo pihamaalta autotallin suunnalta,jossa isäntä oli jo kohta puolenyönjälkeen alkanut herätellä kaunokais-taan liikenteeseen. 60 -luvun mekkoylle, voileivät ja kahvipullo koriin japihalle, aamiaisenhan voi hyvinsyödä matkallakin.

Repsikan ensimmäinen työnäyte -heti voileipäeväiden jälkeen - oli tyy-likäs kapuaminen Jyryn hyttiin.Taide- taikka urheilulajin hyttiin kii-peämisestä teki edellä mainittu ka-peansorttinen mekko. Harjoitustekee varmasti repsikastakin tässälajissa mestarin: siis ensin eväskorihytin lattialle, sitten käsilaukku riva-kalla ranneliikkeellä selkeälinjaista,ellei suorastaan askeettista muotoi-lua edustavalle penkille. Enää vasenkäsi hytin nousukahvaan, oikea käsiovenkahvaan - ja harkintaa vaativajalannosto Jyryn astinlaudalle.Tässä vaiheessa repsikka toivoi taashartaasti, että menneen ajan räätälinhuolella ompeleman mekon saumatkestäisivät vielä tämänkin kerran. Al-lien alaiset piilolihakset olivat ilmei-sesti piristyneet syksyn sauvakäve-lyistä sen verran, että tarkka, joskinkylmän kangistama koreografia tuottitulosta, ja repsikka löysi kuin löysikin

itsensä Jyryn hytistä. Edellä kuvatunliikesarjan sulavuus oli vielä aamu-tuimaan kyseenalainen, mutta on-neksi viikonlopun aikana tuli vielämonta tilaisuutta parantaa suoritustapäivänvalokelpoiseksi.

Jyryn hytistä oli mainiot näkymät,maisema vain kovin märkä ja mustaamutuimaan. Muistan kuinka pikku-tyttönä pelkäsin kuollakseni saman-laisessa kyydissä Sysmän kapeilla jamutkaisilla metsäteillä, auto kun tun-tui pienen tytön silmissä olevan pu-toamaisillaan ojaan ja penkkikin oliniin kovin korkealla. Nyt sen sijaansaattoi jo nauttia edessä vaeltavastamaisemasta. Penkki ei ole enää pe-lottavan korkealla, mutta sen sijaankyllä tekonahkaisuuttaan liukas. Va-romaton valuu jyrkässä kurvissa hel-posti penkiltä alas, tai vähintäänkinläikyttää eväskahvit syliinsä. Muttaylämäessä on tietysti lojuttava tyyrii-nä penkin pituudelta ja avattava ik-kuna ihan pelkästään sen vuoksi,että saa ihailla Leylandin komeaaääntelyä. Lämpimämmällä säälläolisi tietysti ajettava luu ulkona,mutta se on sitten enemmän kesä-keikan laji. Nyt sen sijaan otetaantiukempi ote matkahuovasta ja sovi-tetaan jalkaan viisaasti mukaan va-rattuja villasukkia.

Vehoniemen automuseon pihallesaavuimme peräkanaa Stenvallin jaKoskisen autokuntien kanssa. Edes-sä aukesi pihamaallinen toinen tois-taan komeampia kuorma-autovan-huksia, joiden renkaita potkiskelijoukko toinen toistaan tyytyväisem-män näköisiä kuskeja. Ja mikä oli ol-lessa: kiristävät kaulukset ovat vaih-tuneet flanellipaitaan ja jussi-puseroon, ja stressaavat murheetunohtuneet viimeistään auton kaar-taessa ulos kotiportista. Mikä paras-ta, autovanhuksetkin olivat suostu-neet lähtemään jälleen kohti uusiaseikkailuja enemmällä tai vähemmäl-lä suostuttelulla. Edessä oli huumo-rilla maustettua yhdessäoloa jaennen ajamattomia kilometrejä mu-kavassa seurassa. Sepä lieneekinLoska-ajojen paras anti maallikko-

repsikalle, asiantuntevammat saavatretkestä toki lisäksi irti paljonkin tek-nisiä yksityiskohtia, kaivattuja au-tonosia ja vihjeitä sekä vinkkejä en-tistämisen haastavaan tehtävään.Kunniamaininnan ansaitsee seuru-een naisväki, joka kärsivällisesti,huumorintajuisena ja aina hyväntuu-lisena hoitaa apukuskin tehtäviä.

Vehoniemi tarjosi automuseonnähtävyyksien lisäksi retkeläisilletuhdin ja hyvän aamiaisen. Häm-mästyttävän kovaa työtä repsikkanaolo onkin, ainakin siitä tulee ainakova nälkä. Automuseon esittelyn jaäärimmäisen mielenkiintoisen pie-noismallirakentajan esityksen jäl-keen oli aika aloittaa matka kohtiseuraavaa kohdetta. Järjestävä taholienee epäillyt että repsikat istuvattoimettomina ja ikävystyvät, ja olisiksi järjestänyt matka-ajon ajanku-lukkeeksi tietokilpailun. Vastauksiaetsittiin innokkaasti, ja luotettavaltataholta saadun tiedon mukaan jotkutjopa soittivat Vehoniemen museollekysyäkseen näkötornin rakentamis-vuotta. Todettakoon kuitenkin kiin-nostuneille, ettei tämä moraalin rajo-ja luotaava temppukaan auttanut ky-seistä autokuntaa lähellekään pal-kintosijoja.

Lounasaikaan, monen mutkan jamäen jälkeen autokolonna parkkee-rattiin Miekan maatilalle. Maatilanisännän esittämän tervetulotoivotuk-sen jälkeen pääsimme tutustumaankiehtovaan kyläpuotimuseoon, jonkaylenpalttisissa valikoimissa oli var-masti jokaiselle jotakin menneiltäajoilta tuttua. Menneiden muisteluavauhditti tilan toinen museo, jonkakokoelmista löytyi paljon vuosienvarrelle unohtunutta. Minkälaisenmuistotulvan saikaan aikaan jopa yk-sinkertainen muovinen lasten käsi-laukku.

Vanhaan kivinavettaan saneera-tussa ravintolassa tarjottu lounas olituhti sekä herkullinen ja ravintolavanhoine koristeineen tunnelmalli-sen kaunis. Mausteisen keiton ja yrt-tipannukakun jälkeen pullavanukasoli makeaa ja lempeää kuin aika-

Päivi Ala-Ilomäki

Repsikan ihmeelliset seikkailut Loska-ajoissa- eli naisääniä vänkärin penkiltä

11

naan äidin tekemä. Pullavanukastyytyväisissä vatsoissa kavuttiin jäl-leen autoihin, ja autokolonna lähtietenemään vanhimpien veteraanienjohdolla Hauhon vanhaa raittia. Rei-tin varrelle oli jälleen kerääntynytkansaa, nuorta ja vanhaa. Ja muka-vahan oli vilkutella takaisin loistava-silmäisille ihailijoille, olipa taas repsi-kallekin jotakin tähdellisemmänsort-tista puuhaa.

Tien kiemurat kuljettivat kuorma-autoilevan kansan jälleen uuteen tu-tustumiskohteeseen: kansanedusta-ja Jari Koskisen kotitilalle Hauhon-taustaan. Siellä, senaattorin entises-sä navetassa ja nykyisessä kyläta-lossa meitä jälleen kestittiin kahvillaja leivoksilla. Viihtymisestä pitiväthuolen Koskinen itse sekä paikka-kuntalainen tarinankertoja Kirsti Kal-liopohja, jonka hämäläisestä maa-seutuohjelmasta saimme erityisherk-kuna murrepakinan muodossa naut-tia tuokion verran. Ennen matkan jat-kumista ehdimme vielä ihailla kyläta-lon synnystä kertovaa valokuvanäyt-telyä ja kauniisti toteutettua remont-tia. Pihamaalla kyläläiset saivat puo-lestaan ihastella Vetkulaisen sinnik-

kyyden ja ahkeruu-den tulosta, komeaakuorma-autorivistöä.

Suuriruokaisinkaanretkeläinen ei mat-kanteon tässä vai-heessa voinut enäänälkäänsä valittaa,päinvastoin. Niinhyvin meidät oli jokapysähdyksellä kestit-ty, repsikan arvelunja ahtaaksi käyneenmekon mukaan jo ai-nakin parin lisäkilon

edestä. Repsikan olo olikin kuin puu-tiaisella, ja viimeinen etappi ennenPetäyksen hotellia Tyrvännöllä sujuipäiväunista haaveillessa.

Hotelli Petäys otti matkalaiset vas-taan ystävällisesti, ja hyvin tunnuim-me vuosikertavaatteissamme sulau-tuvan Halloween ˆjuhlia viettämääntulleiden hotellivieraiden joukkoon.Kapsekit kannettiin autoista hotelli-huoneisiin, ja repsikkakin pääsi vih-doin oikaisemaan itsensä Sisunpenkkiä pehmeämmälle alustallekuskin poistuessa saunan suuntaan.Saattoipa olla että uni voitti, silläseuraavan kerran silmien sattuessakelloon oli vain todettava, että sau-navuoro taisi jo mennä.

Nukkuessa oli ilmeisesti tullut jäl-leen nälkä, sillä tietä osaamattoma-nakin löysimme illallispöytään hotelliPetäyksen pyöreään saliin. Sinneolivat osanneet muutkin, nyt ykkösetyllä ja tanssikengät jalassa. Hallo-ween iltaa viettävien juhlijoiden mu-kana ja lautaset kourassa kiersimmeseisovaa pöytää kuka yhden, muttauseimmat kai kahdenkin kierroksenverran. Ja löytyihän sieltä jokaisellejotakin, myös niille joiden

gastronomisessa taivaassasyödään makaronilaatikkoa,perinteistä sellaista. Juhlaillal-lisen viihdevastaavana toimihotellin johtaja Arja Hurme,joka hilpeillä lapsuusmuiste-loillaan -nekin asiaan kuulu-vasti kuorma-autoaiheisia -nauratti juhlakansaa hyväntovin. Ja kuten ennenkin olenhuomannut, Vetkulainen juh-lakansa osaa ottaa ilon irti jajatkoi jälleen iltaa tanssien

sekä seurustellen myöhään yöhön,unohtamatta tällä kertaa syvällisestipohtia sitä, onko Vanajavesi puritaa-nisen harrastajan ortodoksinen va-linta Vanajan jäähdyttimeen. Liekölähdetty kanisterin kanssa jo koe-eränkin hakuun rannalle.

Sunnuntaiaamun kalpeus ei hai-tannut, vaan aamiaispöydässä näh-tiin jälleen reippaita ja vieläkin reip-paampia veteraanikuorma-autoilijoi-ta. Vetkun aloittaessa syyskokouk-sensa naisväki ja muut joutilaat kes-kittyivät seurustelemaan aulatiloissa,toiset reippaat riensivät ulos kävelyl-le. Olisipa mukava, jos joskus olisikokouksen aikana pientä oheisohjel-maa, ohjattuakin, sauvakävelyä taimuuta ulkoliikuntaa, ehkä mahdolli-suus vielä saunoa ja uida. Luulenpa,että sellaisesta mahdollisuudesta

“Vetkussa ei tunneta merkkirajoja.Kuvassa tunnustuksellinen Jyry- Si-sumies hieroo läheisempää tutta-vuutta N84 Volvon viehättävän vän-kärin kanssa.”

12

nauttisivat muutkin kuin iltasaunastamyöhästynyt repsikka. Tai ehkä sel-lainen tilaisuus järjestyy tulevaisuu-dessa Naistenpäivän ajoissa!?

Lauantaina tien päällä aloitettuleikkimielinen tietokisakin ratkesi vih-doin sunnuntaiaamuna kilpailusih-teerin suorittaman, ja yökauden jat-kuneen perusteellisen pisteidenlas-kutyön jälkeen. Raskaasta uurastuk-sestaan huolimatta kilpailusihteeri eisaanut ynnättyä omaa autokuntaan-sa edes lohdutuspalkinnoille, vaanautokunnat Raimo Mesiranta jaMarkku Eskelä olivat perehtyneetkirkkaasti perusteellisimmin aihepii-riin, ja kantoivat ansaitut (jaetut) yk-köspalkinnot autoihinsa. Kakkossijanvalloitti Pertti Kangas autokuntineen.Lämpimät onnittelut heille! Sallisenkuljetusliikkeen historiasta kertovakirja kisan jumbopalkintona sai an-saitut hymynkareet niin saajan, kuinyleisönkin suupieliin. Onhan siitämahdollisuus syventää kuljetushisto-rian tuntemustaan seuraavia kisojaajatellen.

Jäsenistö sai kokouksensa pidet-tyä, ja oli aika repsikankin kantaakapsekit takaisin autoon. Kuski vieläpotkiskelee renkaat ja koljuaa kone-pellin alla öljytikku kädessään, rep-sikka kiipeää jo tottunein ottein pen-killeen. Tämä kohta tarinoissa tapaaolla aina hieman haikea ja nostaaherkimmille suolavettä silmänurk-kaan, mutta monta tarinaa ja make-aa naurua rikkaampana aloitettiinkotimatka. Kukapa tässä haikeaksi,taashan kohta tavataan, eikö niin!

Kotimatkalla oli pakko pysähtyä kahville Vanajan Essolle. Seuru-een Vanajamiehet pitivät mokkaa niin maittavana, että “sen täytyyolla keitetty Vanajaveteen”.

Juankoskelainen Erkki Mäkinen lisää satsia1960 mallisen Mercedes-Bentz L312:n putkeenHauhontaustan kylätoimikunnan Kivituvalta.

Joku saattoi luulla Normandian maihinnousun vasta edenneen Keski-Hä-meeseen, kun jo nimensäkin puolesta sotaiselta kuulostavan Miekan maati-laravintolan pihamaalle kaarsi ensin selvä sota-Gemsu, eli nokialaisen MattiLehdon GMC CCKW-353 / 1942 rekkaveturi ja heti perään kangasalalaisenOlavi Sallisen Dodge Ambulance WC 54 4x4 / 1944 ˆ molemmat selkein liit-toutuneiden tunnuksin.

Kevyempää tavarankuljetuskalustoa edustivat upeat amerikkalaiset Picupit,1950 mallinen Chevrolet (Hannu Rintakoski) ja 1954 valmistunut GMC(Raimo Mesiranta), kolmantena kolonnassa 1958 mallinen Opel Blitz (OnniBlom).

13

Hiljainen tieto, sanaton tieto, ko-kemustieto, äänetön ammattitaito,tacit -tieto, implisiittinen tieto.Pitkän työkokemuksen aikana synty-nyttä osaamista nimitetään useallatavalla - rakkaalla lapsella on montanimeä. Yleisen huomion kohteeksinoussut hiljainen tieto erilaisissa kä-dentaitoja vaativissa työtehtävissäon tämän hetken suuri puheenaihe.Suurten ikäluokkien siirtyminen eläk-keelle ja siten osaamisen katoami-nen huolestuttaa, sillä pitkän työko-kemuksen aikaansaamaa osaamistaon vaikea opettaa toiselle.

Kokemuksen arvostaminen onkahden näkemyksen ristitulessa.Toisaalta yhteiskunnassa halutaankatsoa tulevaisuuteen, luodaan vi-sioita ja strategioita. Toisaalta ollaanhuolestuneita kokemuksen katoami-sesta ja osaamistason alenemises-ta. Tulevaisuus tehdään tämän päi-vän osaamisen perustalle. Nykyhet-ken osaaminen on tulosta perinteistäja aikaisemmista toimintatavoista.

Kokemustiedon haltuun ottaminenon arvokasta, sillä miten muutenvoimme varautua tulevaisuuteen, josemme tiedä, miten tähän hetkeen onpäästy?

Ilmiönä kokemuksellinen osaami-nen on haasteellinen ja monipuoli-nen. Sille on tunnusomaista tiedos-tamattomuus, alitajuisuus, sanatto-muus. Hiljaisesta tiedosta vuonna1998 väitelleen Hannele Koivusenmukaan hiljainen tieto on käsien tai-toa, ihon tietoa, aivojen syvien ker-rosten tietoa. Pitkän kokemuksenkautta syntynyt osaaminen on useintaitoa toimia oikein, tunnistaa vir-heen silloin kun on tekemässä senuudelleen tai kykyä tehdä oikeita rat-kaisuita‚ “näppituntumalla”. Se onpitkästä työkokemuksesta syntynyttäosaamista, näppäriä oivalluksia yksi-

tyiskohdista ja kokonaisuudentajua.

Kokemustieto (käden taitoihinliittyvä hiljainen tieto) on henkilö-kohtaista. Se liittyy olennaisestiomistajansa persoonallisuuteen,tapaan toimia ja hahmottaa asioi-ta, kykyyn soveltaa tietämäänsä jaratkaista ongelmia. Tästä johtuenainoastaan kokenut osaaja pystyyjakamaan omaa hiljaista tietoaantoiselle. Haastattelemalla, havain-noimalla ja kyselemällä “oppipoi-ka”‚ voi saada arvokasta koke-mustietoa talteen‚ “mestarilta”. Sekuitenkin edellyttää, että “oppipo-jalla” on kyky ja taito hahmottaa,missä kohdin hiljainen tieto lymy-ää. Pelkkä vierestä katsominen eitakaa kokemustiedon siirtymistä.

KOKEMUKSELLISTA OSAAMISTA TALTEEN!

Auli Nerkki-Saarinen

Kirjoittaja toimii koulutussuunnittelijana Tampereen Ai-kuiskoulutuskeskuksessa ja on tutkinut ja kehittänyt toi-mintamallia, jonka avulla kone- ja metallialalla pitkäai-kaisen kokemuksen kautta kehittynyt osaaminen ote-taan haltuun. Toimintamallin avulla yrityksen kokemuk-sellinen osaaminen on sellaisessa muodossa, että sitävoidaan analysoida, siirtää ja dokumentoida. Kokemuk-sellisen osaamisen haltuunotolla varmistetaan pitkäai-kaisen kokemuksen siirtyminen uusille sukupolville alaneläköitymisestä huolimatta.

Vaikka tutkimus onkin kohdistunut lähinnä työpaikoillatapahtuvaan pitkäaikaisten työntekijöiden (joilla koke-muksellista osaamista voidaan olettaa olevan eniten)kokemuksellisen osaamisen hyödyntämiseen, ovat pe-rusasiat aivan yhtä faktoja myös, kun hiljainen tieto kos-kee kuorma-autojen tekniikkaan, käyttöön ja kunnossa-pitoon liittyviä asioita. Pyrimme jatkossa soveltamaanprojektin antia myös Vetkun toiminnassa. Lisää aihees-ta seuraavassa VetKussa.

14

Kuorma-autojen historian tallen-nus ja perinnetiedon hyödyntämi-nen tulevaisuudessa Veikko Hop-pulan luentomateriaali Veteraani-kuorma-autojen seura ry:n syys-kokouksessa 2004.

MIKSI Vetkun toimintamallia tuleekehittää?- Vain jatkuvalla kehittämisellä voi-daan turvata toiminnan säilyminentulevaisuudessa. Paikallaan polkevayhdistys uinahtaa ennen pitkää mie-lenkiinnon sammumiseen.- Koko organisaation ( JÄSENET -toimihenkilöt - hallinto ) innovaatio-kyvyn parantamisella voidaan saadaaikaan tehokkuutta seuran toimin-taan ja myös varmistettua taloudelli-set toimintaedellytykset.- Yhteiskunnallinen arvostus ja ˆtukiovat välttämättömiä suureita.- KOKO JÄSENISTÖ SAATAVAMUKAAN KEHITTÄMÄÄN TOIMIN-TAA !

NYKYTILA- Pidetään yhdistyslain edellyttämätvuosikokoukset- Seuran sihteeri huolehtii jäsenre-kisteristä, tileistä ja kirjanpidosta- Hallituksen jäsenet kokoontuvatajoittain ja tekevät velvoitteensa- Järjestetään mukavia ajotapahtu-mia- Yksittäiset jäsenet pitävät satun-naisesti - tarpeiden mukaan - yh-teyttä toisiin harrastajiin

TULEVAISUUS

PERUSKYSYMYS ON, TOIMIIKOVETKU TULEVAISUUDESSA TA-VARA-AUTOJEN HISTORIAN JAˆPERINNETIETOUDEN TALLEN-TAJANA, VAIKO ALAN HARRAS-TAJIEN VIIHDEKERHONA ?

MISSIO - VISIO - ARVOT

Veteraanikuorma-autojen seura ryon valtakunnallisesti kattava, tavara-

autojen ja muiden hyötyajoneuvojenhistorian ja perinnetietouden tallen-tamista harrastavien kansalaistenyhteenliittymä, jonka;- toiminta tunnetaan ja jota arvoste-taan laajoissa piireissä sekä kansal-lisesti että kansainvälisesti,- organisaatio toimii vuorovaikuttei-sesti jäsenten, yhteistyötahojen jayhteiskunnan tarpeet huomioiden,- koetaan tuovan harrastustoimin-taan selvää lisäarvoa- toimintaan jäsenet ovat innostunei-ta osallistumaan

MISSIO

VETERAANIKUORMA-AUTOJENSEURA RY tarjoaa:Tietoa, taitoa ja menetelmiä tavara-autojen ja muiden hyötyajoneuvojenperinteen säilyttämiseksi ja historia-tietouden taltioimiseksi.

VISIO 2010

VETERAANIKUORMA-AUTOJENSEURA RY on:tavoiteltu järjestö, arvostetuin alansatietokeskus (=tavara-autohistorianauktoriteetti nro 1) ja haluttu yhteis-työkumppani. Toiminta on innosta-vaa ja kannustaa kehittämiseen jayhteistyöhön.

ARVOT

Toimintamme tukee jäsenemmeharrastustoiminnan onnistumista jakehittymistä. Lähtökohtana ovatkunkin jäsenen erilaiset ja muuttuvattarpeet, laadukas toiminta ja hyvätyhteistyökanavat.Veteraanikuorma-autojen seura ry:narvoja ovat:LUOTETTAVUUS, INNOSTAVUUS,TULOKSELLISUUS, MYÖNTEI-SYYS, ASIALLEEN OMISTAUTU-NUT. VISIOSTA STRATEGIAKSI

VISIO

v. 2010 VetKu on valtakunnallisesti

merkittävä perinnetallennusogani-saatio, jolla hallinnassaan on tavara-autoista;- Arkistoitua materiaalia- Tallennettuja ajoneuvoja- Hyvät ja toimivat yhteydet kansalli-siin ja EY:n viranomaisiin- Nuorekas aktiivinen ja tasaisestiuusiutuva jäsenistö- Merkittävä asema alan erikoismu-seon (-museoiden) toiminnassa.

STRATEGIA

Toimintasuunnitelma jalostettunamyös PTS-kauden tavoitteilla.

- Jäsenistön määrää pyritään lisää-mään vain hallitusti (aito harrastus-halu!)- Jäsenistön odotukset yhdistystoi-minnan suhteen kartoitetaan.- Jäsenistön odotukset yhdistystoi-minnan suhteen pyritään täyttä-mään.- Jäsenistön ja yhteistyökumppanei-den tyytyväisyys mitataan säännölli-sin välein.- Tyytyväisyystutkimuksen tuloksethyödynnetään kehittämisessä.

KEHITYSTAVOITTEET

1.Vetku jakaa tietoa toiminnastaanentistä aktiivisemmin sekä yleisölle,medialle, että yhteistyötahoille (yri-tykset ja yhdistykset)

- Tiedon keräilyä ja jakelua helpotta-maan perustetaan hyvä Internet-tietopankki, jonka ylläpito on var-mennettua.- Laaditaan ja jaetaan tiedotusoh-jeisto, jonka avulla jokainen Seuranjäsen voi osaltaan jakaa yleistietoa.- Aktivoidaan jäseniä yhteydenpi-toon median kanssa.- Kehitetään Seuran jäsenlehden ul-koasua ja sisältöä merkittävän valta-kunnallisen yhdistyksen imagoa vas-taavaksi. Lehden jakelu myös yh-teistyötahoille.

MAAILMA KEHITTYY - KEHITTYYKÖ VETKU ?

15

2.Julkisissa esiintymisissä noudate-taan “näyttävän kokonaisuuden” ta-voitteita.

- Seuran hallitus laatii “esiintymisoh-jeiston” julkisia tapahtumia varten.- Keikoilla ja muissa vastaavissa ta-pahtumissa pyritään mahdollisim-man tarkoin vaalimaan kuorma-au-toilun perinteitä niin ajokin, kuormienja asusteiden kuin muidenkin varus-teidenkin osalta.

3.Kaikki olemassa oleva “hiljainentieto” tallennetaan ja dokumentoi-daan.- Aktiivisen harrastajajoukon ikään-tyessä vain tekijänsä hallussa olevatieto katoaa “luonnollista tietä”.- Esim. museot eivät juurikaan pystytätä hiljaista tietoa tallentamaan.- Hiljaisen tiedon hyödyntäminen jasiirtäminen aktiivitilaan tulisi ollaeräs VetKun toiminnan päätavoit-teista.

4.Kaikessa toiminnassa huolehdi-taan LAADUN varmistamisesta. (Ta-pahtumien valmistelu, entistäminen,MA-tarkastukset, arkistointi)- Seuran hallitus laatii “Keikkajärjes-täjän käsikirjan”, jonka avulla tule-

vaisuuden tapahtumien järjestäjätselviytyvät tehtävästään ilman paho-ja kommelluksia.- Jokaisen tapahtuman osallistujiltakerätään kommentit onnistumisesta.Palaute dokumentoidaan ja kehi-tysehdotukset siirretään jatkossakäytäntöön. (Dokumentointi on tar-peen erityisesti henkilöiden vaih-tuessa)- Hallitus kantaa vastuun MA-tarkas-tusten organisoinnista.- Koulutukseen panostetaan kaikillaosa-alueilla.- Kaikki kertyvä aineisto arkistoidaanvarmennetusti. (vrt. sopimus Mobi-lian kokoelmahotellin kanssa)

5.Seuran osuutta yhteiskunnallisestimerkittävänä historiatiedon tallenta-jana pyritään kohottamaan.Vastuu Seuran imagosta on lähinnätoimivalla hallituksella, sen jokaisellajäsenellä sekä ennen kaikkea pu-heenjohtajalla, joiden tulee aktiivi-sesti pitää yhteyttä kaikkiin merkittä-viin yhteistyötahoihin.

6.Vahvuutta toiminnalle hankitaanmm. verkostoitumisella (alan asian-tuntijat, sisaryhteisöt, maahantuonti-yhtiöt, valmistajat)

- Seura pyrkii saamaan kannatusjä-senikseen mm. muita SA-HK:n jamuiden kattojärjestöjen yhdistyksiä,sekä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka toi-minnallaan edesauttavat hyötyajo-neuvoihin liittyvän perinteen ja histo-riatiedon tallentamista. Kannatusjä-senyyden taloudelliset- ym. mahdol-lisesti rajoittavat tekijät poistetaan.- Kanssakäymistä mainittujen yhteis-työtahojen suuntaan kehitetään mo-lemminpuoliseksi, jatkuvaksi ja viral-listetuksi yhteistyöksi. (yhteistyösopi-mukset?)- Luodaan toimiva yhteydenpito-menetelmä mm. historiantutkimuk-sen instansseihin ja asiantuntijoihin.“’VANHOJEN PARTOJEN PÄÄNU-PEISSA NYT VIELÄ OLEVA,MUTTA KOHTA KATOAVA TIETÄ-MYS PERINTEISISTÄ KUORMA-AUTOJEN HANKINTA-, AJO- JAKORJAUSTAVOISTA SAATAISIINKERÄTTYÄ, TALTIOITUA JA DIA-RIOITUA NIIN, ETTÄ MYÖS ALANHISTORIANTUTKIMUS VOISI SITÄTULEVAISUUDESSA HYÖDYN-TÄÄ.”

Loska-Ajo kiertopalkinto.

Loska-ajotapahtuma -idean isä,Olavi Sallinen on lahjoittanut Vete-raanikuorma-autojen Seura ry:lle ar-vokkaan kiertopalkinnon, jonka saavuodeksi haltuunsa se Seuran jäsen,joka kulloinkin vanhimmalla kuorma-autolla osallistuu Loska-Ajoon. Kukinauto/kuljettaja -yhdistelmä voi saadapalkinnon haltuunsa ainoastaan ker-ran. Pokaalin jalustaan kiinnitettyynhopealaattaan kaiverretaan palkin-non saajan nimi, vuosiluku sekäauton merkki, malli ja vuosimalli.

Kiertopalkintoon liittyy myös metal-linen laatta, joka jää henkilökohtai-seksi muistoksi pokaalia vuoden hal-linneelle.

Nokialainen Matti Haavisto (oik.) sai Loska-Ajo -kiertopalkinnon haltuunsa jotoista kertaa, osallistuttuaan vuoden 2004 ajoon 1931 -malllisella Ford Apicup -lava-autolla. Aiempi kiinnitys tuli Bedfordilla. Vierellä ihailee MattiLehto.

16

A) PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA-SUUNNITELMA

1) TAVOITTEET

Pitkän aikavälin toimintasuunnitte-lussaan Veteraanikuorma-autojenseura ry tulee;- Toteuttamaan tavara-autoperintee-seen liittyvän hiljaisen tiedon siirtä-mistä ja -tallentamista mm. kiinteälläyhteistyöllä ja yhteydenpidolla alanasiantuntijoiden, sisarjärjestöjen, vi-ranomaisten sekä hyötyajoneuvojenparissa toimivien yritysten ja yhteisö-jen kanssa.- Motivoimaan erityisesti nuoria hen-kilöitä mukaan toimintaansa.- Kehittämään toimintamuotojaanhallittuna, jatkuvana prosessinasiten, että seuran asema kansallise-na hyötyajoneuvohistorian ja perin-netallennuksen auktoriteettina jatku-vasti vahvistuu.

2) TOIMENPITEET

Huomioidakseen edellä mainitut ta-voitteet hallitus kirjaa vuosittaiseen,Seuran syyskokouksen vahvistetta-vaksi esittämäänsä toimintasuunni-telmaluonnokseen yksilöidyt ehdo-tukset kunkin asiakohdan toteuttami-seksi.

B) TOIMINTASUUNNITELMAVUODELLE 2005

Veteraanikuorma-autojen Seura rytulee toimintavuonna 2005 jatka-maan hyväksyttyjen tarkoitusperien-sä ja sääntöjensä mukaisesti aktii-vista toimintaa kuorma-, paketti-, eri-kois- ja seka- ym. tavara-autojensekä sotilasajoneuvojen säilyttämi-seksi sekä näihin liittyvän perinnetie-touden ja -aineiston keräämistä jatallentamista. Seura edistää ja avus-taa jäsentensä omaehtoista työsken-telyä mainittujen tarkoitusperien hy-väksi.

1. SEURAN TAPAHTUMAT JAKOKOONTUMISET

Toimintavuonna tullaan järjestä-mään jo perinteeksi muodostuneetkolme (3) ajotapahtumaa, “Kevätpäi-vän Tasaus”, “ Keikka-Ajo”, sekä “oska-Ajo” - tapahtumat.Kunkin tapahtuman järjestelyistävastaavat hallituksen nimeämät ajo-toimikunnat. Alustavan suunnittelunmukaan Seuran järjestämät pääta-pahtumat toteutetaan seuraavasti:

1.1 KEVÄTPÄIVÄN TASAUS

pvm 19. - 20.3.2005- Loimaan seudulla.- Kokoontumisajona, mahdollisestiyritysvierailu johonkin paikkakunnal-la tai reitin varrella toimivaan alankohteeseen.- Seuran kevätkokous sunnuntaina

1.2 ETELÄ-POHJANMAANKEIKKA

Toimintavuoden kesäkuun 9. - 12.päivinä järjestetään Seuran pääta-pahtuma, Etelä-Pohjanmaan Keikka,joka alustavan suunnitelman mu-kaan lähtee liikkeelle Jalasjärveltä(JAKK), jatkaa sitten Kauhajoen(Isojoen Konehalli), Kaskisen ja Kris-tiinankaupungin kautta Närpiöön(NÄRKO), jossa ensimmäinen yöpy-minen. Keikka jatkaa Vaasan (mah-dollisesti myös Pietarsaaren?) kauttaHärmään, jossa kohteena Mika SaloCircuit & Park Hotel Härmä.

1.3 LOSKA-AJOT

Loska-Ajo 2004 järjestetään loka -marraskuun vaihteessa, kokoontu-mis-/lähtöpaikkakunta ilmoitetaanmyöhemmin, päätepisteenä Kan-gasala (Hotelli Urku). Seuran syys-kokous pidetään ajon yhteydessä.

2. JULKINEN TOIMINTA

Seura esittelee toimintaansa ja jäse-nistön kalustoa yleisölle pääasiassa

kevät- kesä- ja syystapahtumiensayhteydessä. Lisäksi jäsenistöä akti-voidaan osallistumaan Seuran toi-mintaa lähellä olevien järjestöjen/yh-teisöjen tapahtumiin, kuten esimer-kiksi Suomen Kuljetus-ja LogistiikkaSKAL ry:n liittokokous, kansainväli-set Truck Racing -kisat sekä muihinvastaaviin, riittävän julkisuusarvon jatasokkuuden omaaviin tapahtumiin.

2.1 Vanhat Sisut ja Vanajat ˆkerhojärjestää yhteistyössä SisuAuto Oy:nkanssa Sisu-Vanaja harrastajien ko-koontumisen (mahdollisesti Kuopio).

3. TIEDOTUS JAJULKAISUTOIMINTA

3.1 Jäsenistölle Seuran toiminnastatiedotetaan henkilökohtaisilla jäsen-lehdillä. Lehtiä laaditaan ja lähete-tään tarpeen mukaan, noin 4 - 6 kpl /v. Näissä kerrotaan ml. hallituksentoimenpiteistä, toteutetuista hank-keista sekä pyritään aktivoimaan jä-senistöä Seuran toiminnan kaikin-puoliseen kehittämiseen.

3.2 Ulkoista tiedotustoimintaa pyri-tään kehittämään yhteistyössä alanlehdistön kanssa. Seuran tapahtu-mista laaditaan erilliset lehdistötie-dotteet, jotka toimitetaan suunnatullajakelulla alasta kiinnostuneille lehdil-le, tapahtumapaikkakuntien paikal-lisradio- ja TV asemille sekä valta-kunnallisille mediakeskuksille.Seuran internet-sivustoa osoitteessawww.vetku.fi ylläpidetään ja kehite-tään edelleen toimimaan tavara-au-tohistorian kattavana tietopankkina.

3.3 Toimintasuunnitelman mukaisetSeuran tapahtumat ilmoitetaan SA-HK:n, alan lehtien, sisarjärjestöjenyms. julkaisemiin tapahtumakalente-reihin.

4. MUSEOTOIMINTA

Seura osallistuu edelleen taustayh-

Veteraanikuorma-autojen seura ry:ntoimintasuunnitelma.

(Vahvistettu syyskokouksessa 7.11.2004)

17

teisönä Mobilia- säätiön ja sen ylläpi-tämän Auto- ja Tiemuseo MOBILIANtoimintaan. MOBILIA toimii Seurantukena kansainvälisissä liikennemu-seoiden yhteyksissä sekä avustaatutkimukseen ja markkinointiin liitty-vissä toiminnoissa.

5. KUORMA-AUTOHISTORIALLI-SEN AINEISTON TALLENNUS-TYÖ.

Seura jatkaa aktiivisesti kuorma-au-tohistoriallisen aineiston keräämistäja tallentamista. Jäsenistön autojenvalokuvien ja teknisten/ historiallis-ten tietojen tallennusta myös sähköi-seen arkistointimuotoon jatketaanedelleen. Seuran arkisto on sijoitet-tuna Mobilian kokoelmahotellin tiloi-hin.

6. TOIMINNAN RAHOITUS JA VA-RAINHANKINTA

Seuran toiminnan rahoituksesta onlaadittu hallituksen toimesta talous-arvio toimintavuodelle 2005.

Seura rahoittaa toimintansa pää-asiassa jäsenten maksamilla jäsen-maksuilla, uusien jäsenten liittymis-maksuilla, kannatusyhteisöjäsentenjäsenmaksuilla sekä kerhotuotteidenmyynnillä.Jäsenistöä aktivoidaan kannatus-jäsenten hankintaan.

7. HALLINTO

Seuran hallitus kokoontuu tarvittaes-sa, kuitenkin vähintään 4 kertaa vuo-dessa. Hallitus voi tarvittaessa kut-sua kokouksiinsa myös ulkopuolisiaasiantuntijoita ja eri toimikuntien jä-seniä.

8. REPUBLIC - SUOMEN VANHIM-PIIN LUKEUTUVAKUORMA-AUTO

Autoa markkinoidaan näyttelyihinsopivaa korvausta vastaan merkittä-ville sponsoreille. Auton varustamis-ta pressukankaisella “ohjaamolla”jatketaan.

9. VIRANOMAISLUONTEISETYHTEYDET

Seuran yhteyksiä alaan vaikuttaviinviranomais- ja yhteiskunnallisiin ta-hoihin pyritään tehostamaan. Liiken-ne-, kulttuuri- ja opetusministeriöitäinformoidaan Seuran toiminnan mer-kittävästä kulttuuriluonteisesta osuu-desta. Yhteistyötä kehitetään myöshistoriantutkimuksen ja kirjallisen jul-kaisun spesialistien suuntaan tavoit-teena entistäkin tehokkaampi tava-ra-autoihin liittyvän historiatiedon tal-lennus ja julkaisu.

10. SEURAAVAN TOIMINTAKAU-DEN SUUNNITTELU

Hallitus ryhtyy alustaviin toimenpi-teisiin vuoden 2006 tapahtumien jär-jestämiseksi (Huom! Suomen Kulje-tus ja Logistiikka SKAL ry 70 vuosi-juhla Helsingissä) .

Hattula, Tyrväntö 06.11.2004Hallitus

Kuorma-auton entistäjille esitetään usein kysy-mys, miksi tavara-autojen entistämiskelpoisia ai-hioita on suhteessa vaikeampi löytää kuin esimer-kiksi henkilöautojen? Vakiovastaushan kuluu, ettäkuorma-autojen komponentit ovat aina olleet hyö-dynnettävissä niin monenmoiseen kierrätyskohtee-seen, ettei jouten seisomaan ole juuri mitään jää-nyt. Oheinen Suomen Kuvalehden uutinen vuodel-ta 1939 todistanee puheen todeksi.

KIERRÄTYS ENTISÖINNINESTEENÄ?

Loska-ajojen kunniaksi Vehoniemen Auto-museon julkaiseman kuorma-autoaiheisenpostimerkin (ensipäivä oli 5.11.2004) 300kpl:n painos myytiin loppuun heti kättelyssä.Merkin on piirtänyt tunnettu mobilisti RainerMäkipää ja se esittää vuoden 1941 CitroënT45:tä.

18

Hauholainen Sillanpään Kalle oli 13-vuotias nuorimies vuonna 1965.Tuolta vuodelta hän muistaa ainakinyhden tapahtuman elävästi. Se olikuorma-auton hakureissu, jokasuuntautui Oy Suomen Autoteolli-suus Ab:n tehtaalle Karjaalle.Takana oli tiukka tarjouskilpailu Va-naja-Sisun ja Karjaan tehtaan välillä.Isä Toivo oli päätynyt Karjaan tar-joukseen, ja niin haettiin uuden uutu-kainen Kontio-Sisu sieltä.- Kankkusen Veikon kanssa haettiinse Karjaalta lokakuussa 1965, Sil-lanpää muistaa.

“Kyllä lähtee käyntiin”

Kontio-Sisu seisoo Sillanpään hallis-sa juuri sellaisena, kuin se oli ostet-taessa. Mitä nyt hieman ajan patinaaharteillaan ja yksi koristelistoista onnokasta pudonnut ja talletettu apu-kuskin penkin taakse.- Kyllä lähtee käyntiin, käykin ihannätisti. Kippikin toimii, Sillanpää ke-haisee.Seuraavan vuosikymmenen, 1970-luvun puolella Sillanpää ajeli itsekinjo Kontio-Sisulla. Hän pääsi muunmuassa seuraamaan arkeologientyötä, vieläpä tuntipalkalla.- Ilmoilan kylässä kaivettiin lusikoillamaata. Aina kun tuli kauhallinen täy-teen, se kipattiin Kontio-Sisun laval-le, Sillanpää muistelee hymynkaresuupielessä.Sillanpään isä oli aikaansa edelläsiinä suhteessa, että tilasi Sisunsaohjaustehostimella varustettuna. Te-hostin piti tilata lisävarusteena.

“Viimeisen kerran työajossa1980”

Oma luonteensa Kontio-Sisulla onmyös. Vaihdelaatikko on sellainen,että sitä pitää osata käyttää.- Vaihde on pakko saada nopeastipäälle. Jos ei mene heti, on pakkoaloittaa alusta, Sillanpää kuvailee.- Viimeisen kerran tämä oli työajossa

1980. Salmen Tapsa,jolla nyt on oma liikeEteläisissä ajoi sokeri-juurikasta Turenkiin,hän jatkaa. Siitä pitäenjyhkeä työkone on saa-nut viettää eläkepäiviälämpimässä hallissa.Kesäisin Sillanpää aje-lee sillä hieman, jottakone pysyy kunnossa.- Naapuri olisi ostanuttämän ihan väkisinmaatilalle, mutta minä ajattelin jo sil-loin, että en myy, Sillanpää paljas-taa.Mielessä on ollut jo pitkään Kontio-Sisun entisöinti alkuperäiseen lois-toonsa. Aikaa vain on puuttunut.- Nyt voisi aikaa jäädäkin vähänenemmän tämän entisöimiseen, kunpoika valmistuu koulusta ja tulee to-dennäköisesti mukaan töihin, Sillan-pää suunnittelee.- Ehkä jo ensi kesänä voisin tullamukaan Veteraanikuorma-autojenLoska-ajoihin, hän haaveilee.- Ne ovat nuo lapsuus- ja nuoruus-ajan elämykset hohdokkaita, toteaaVeteraanikuorma-autojen seuran pu-heenjohtaja Veikko Hoppula.- Itsekin olin vähän kloppipoikana la-pioimassa poikaporukan mukanahiekkaa kuorma-auton lavalle. Vek-seli veti paremmin kuin akseli, eikäautoilijoilla aina ollut varaa maksaakauhakuormaajan käytöstä. Niinpäme pikkupojat pääsimme lapiohom-miin, hän muistelee.Vanhojen kuorma-autojen kohtalonaon usein ollut tulla puretuksi. Autosaatettiin katkaista keskeltä ja lavajatkoi elämäänsä traktorikärrynä. Ak-selit käytettiin kärryakseleina jamoottori pääsi pyörittämään esimer-kiksi pärehöylää.

“Harvinaisen hyväkuntoinenyksilö”

Hoppula kiittelee Sillanpään Kontio-Sisua harvinaisen hyväkuntoiseksi

yksilöksi.- Yleensä lähtötilanne entisöinnilleon se, että auto on mädäntynyt ulko-na ilman mitään suojaa parikymmen-tä vuotta. Usein ikkunat ovat kadon-neet kauan sitten, ja sisätila on pelk-kää hometta, hän luonnehtii. Sillan-pää aikoo hiekkapuhaltaa Sisun run-gon ja maalata sen alkuperäiselläpunaisella värillä. Lavan raudoituk-set täytyy uusia, mutta mitään mah-dottomia ei autolle tarvitse tehdä.- Takajarrut ottaa kiinni, vielä en olekeksinyt miten ne saisi ehjänä puret-tua. Jarrusylinterit on hyllyssä, Sil-lanpää kertoo.- Entisöinnissä on tarkoituksena pa-lauttaa auto alkuperäiseen kuntoon-sa. Valtuutetut museoajoneuvotar-kastajat valvovat, että entistämis-sääntöjä noudatetaan, Hoppula ker-too.

Kokoontumisajoja ympäriSuomen

Veteraanikuorma-autoilijat esittele-vät ajokalustoaan eri puolilla Suo-mea kolmesti vuodessa. Kevätpäi-väntasauksen aikaan ajetaan ly-hyempi reissu, kesäkuussa pitempija syksyaikaan taas lyhyempi Loska-ajo.- Teemana on ollut esitellä mennei-den aikojen ajokalustoa. Näillähänon Suomi rakennettu, Hoppula tote-aa.Veteraanikuorma-autojen perintei-nen Loska-ajo 2004 KangasaltaHauholle Miekan maatilan kautta Sil-

Mies tutuksi

Kalle Sillanpää, HauhoVetkun jäseneksi Loska-Ajon 2004 yhteydessä.

Kalle Sillanpää oli mukana, kun Kontio Sisua haet-tiin Karjaan tehtaalta. Kuorma-auto on vuosimallia1965 ja hakureissu ajoittui saman vuoden loka-kuuhun. Kalle oli tuolloin 13-vuotias.

19

lanpään naapuriin, HauhontaustanKivituvalle. Ajo päättyy Hotelli Pe-täykseen.- Mukaan on tulossa 26 autoa ympä-ri Suomea. Mukana on muun muas-sa Tapio Reiniö Tuuloksesta vuoden1966 Sisullaan. Vanhimmat autotovat 1930-luvun Fordeja, Hoppulakertoo. Ajoreitti noudattelee vanhojatieuria. Miekassa ollaan lounasai-kaan ja Kivituvalla kahvitellaan. Hop-pulan mukaan veteraanikuorma-au-tojen harrastus on pikkuhiljaa lisään-tynyt seuran toiminnan myötä.Hänen mukaansa kotimaiset kuor-ma-autot olivat harvinaisuuksia vielämuutama vuosi sitten, nyt niidenmäärä on ilahduttavasti kasvanut.- Voisi jopa sanoa, että kotimaisestaajokalustosta on tullut jonkinlainenbuumi harrastajien keskuudessa,Hoppula toteaa.

“Tietynlainen geeniperintötarpeen”

Veteraanikuorma-autojen seurassaon yli 400 jäsentä ympäri Suomea.- Ehkä se vaatii tietynlaisen geenipe-rinnön, että antaa arvoa vanhalle janäkee vaivan säilyttämiselle, pohtiiVeikko Hoppula. Kalle Sillanpäälläse geeniperintö vaikuttaisi olevan,sillä varastoista löytyy Kontio-Sisunlisäksi vuoden 1963 Pappa-Tunturija vanhoja kuljettajien ajokamppeita-kin saattaisi jostain löytyä...- Ja olis mulla yksi niittikoppinen Si-sukin olemassa, Sillanpää paljastaa.teksti ja kuvat Susanna Mattila(Artikkeli on julkaistu Keski-Häme -lehdessä Loska-Ajon 2004 edellä4.11.2004)

Vanaja sivusto internetissä.

Hienon Vanaja-historian tallennus-työn on urakoinut turkulainen nuorijäsenemme Jukka-Pekka Heinonen.“JiiPee” on kerännyt valtaisan mää-rän Vanajiin liittyviä kuvia, mainok-sia, lehtijuttuja sekä historiikkitekstiäja julkaisi ne aluksi internetissäomalla web-sivustollaan. Muuta-maan linja-autokuvaan liittyvä teki-jänoikeus-ongelma oli romuttaa kokohienon, satoja dokumentteja käsittä-vän projektin J-P:n suljettua sivun-sa.Veteraanikuorma-autojen seuran jaWanhat Sisut ja Vanajat ˆkerhon on-neksi hän kuitenkin suostui luovutta-maan kuorma-autohistoriaan liittyvätaineistonsa julkaistaviksi Vetkunweb-sivuilla. Hän myös jatkaa jälleenpyyteetöntä aineiston keräämistäänja ylläpitää sivuston Vanaja-osiota.Sivuilla on paljon kuvia, joista puut-

tuu tekstimuotoinen tieto. Käydes-sänne tutustumassa sivustoonsaatatte havaita kuvia, joista teilläon hallussanne julkaisematontatietoa, (esim. alkuperä, kuvaus-paikka ja -aika, auton omistaja,missä auto on nykyisin ym.) älkääpitäkö kiinnostavaa tietoa vainomananne. Lisätiedot ovat hyvintervetulleita, J-P:n ja Vetkunsähköpostiosoitteet löytyvät sivuil-ta.JiiPee ottaa mielellään vastaanmyös uusia paperikuvia, mainok-sia ja muuta aineistoa sivuilla jul-kaistavaksi. Aineistoa voi lähettääos. Jukka-Pekka Heinonen, Vie-nolantie 9 A 5, 20210 TURKUpuhelin: 044-5081947jukka-pekka.heinonen@pp.inet.fi

Wanhat Sisut ja VanajatPerustettu 1996Jäseniä 81 henkilöä v. 2004.

Wanhat Sisut ja Vanajat -merkkiker-ho on kotimaassa valmistettujenhyötyajoneuvojen perinnetallennuk-sen harrastajien yhdysside. Jäse-neksi voivat ilmoittautua kaikki Vete-raanikuorma-autojen seura ry:n jäse-net, jotka haluavat ylläpitää suoma-laisen kuorma-autoteollisuuden ar-vokkaita perinteitä ja jotka kerho ko-kouksessaan hyväksyy.

Kerholla on oma jäsen- ja kalusto-luettelo sekä ajoneuvoon kiinnitettä-vä metallinen keulamerkki.

Vetäjänä toimii Hannu KettunenVehka-ahontie 30, 73500 JUAN-KOSKI puh. (017) 622 101 /0400 278 963,sähköposti: hannuilmari48@jippii.fi

Hyvin mahtuu isäntä vielä Sisun hyt-tiin. Muistisääntö "kanna - koko - ak-seli" paljastaa numeroiden merkityk-sen. Toisin sanoen ensimmäinenluku on kantavuus, toinen kokonais-paino ja kolmas akselipaino. Nykyi-sin lukujen ei enää tarvitse näkyäautojen kyljessä.

20

KUVAKIMARA

Tampereen seudun Mobilistit ry vietti 40 vu tisjuhliaanMobiliassa 22.10.2004. Onnitteluje kera osansa ko-measta kakusta kävivät lohkaisemassa myös Vetkunedustajat.

Pitkän linjan ex senaattori Reijo Lindroos toivotti mu-seokuorma-autoperinteen vaalijat lämmöllä tervetul-leeksi kotikaupunkiinsa Mänttään.

Aulis Hartikaisen Volvo Titan L495 on saapunut Juan-koskelta.

Niitä vanhempia bensiinikäyttöisiä rivissä,alkupäässä Ford AA 1931, Ford A 1931,sekä Opel Blitz 1956.

Kostea on keväinen keli. Keuruulaisen MikkoPerttulan Chevrolet HS 137 /1934 ei moista säi-kähdä. Taustalla Mäntän komea kaupungintalo.

21

Millähän nimityksellä tällaista rekka+varsinainen ˆyhdis-telmää voisi lyhyesti kuvailla? Björn Nilsson joutui otta-maan kaarteissa varaa hieman muita reilummin.

Pornaisten markkinoiden vetonaulaksi oli Markku Koski-nen haastanut hyvän joukon museokuorma-autoja eripuolilta Suomea. Nuoret neidit ihastelivat "Kuninkaalli-sen sinistä" (Royal Blue) istuinta Republicin hyvin ilmas-toidussa ohjaamossa.

Reijo Lindroosin GAZ 51 toimi Kevätpäivän tasaus 2004-ajon etuautona - kotiseudullaan kun liikkui.

Liikennöitsijä Aapo Töysä oli järjestänyt mieluisanyllätyskahvitilaisuuden Multialla pohjoiseen mat-kaaville etelän miehille. Töysän Liikenne täytti 70 v.

Kuusamon kaupungin tervehdystä tuomassa Pauli Saa-punki. Tarkkaavaisina kuuntelevat paikallinen Vetkunpuuhamies Ari Jokinen lapikkaineen sekä tulkin virkaahoidellut Sture Palmgrén.

Tauolla aurinkoisella mutta ruuhkaisella Sotkamon torillaTero Laaksonen, Sirpa Mesiranta, Raimo Mesiranta,Raimo Kuortti ja Helvi Kuortti.

22

Piitkiä parittain. Scania-Vabis LS 71/1959 kaksine perä-vaunuineen saapui Ruotsista Järfallasta Björn Nilssoninkuljettamana, Jyry Sisu K-141 SP/1963 Vanaja-merkki-sen perävaununsa kera taas Pudasjärveltä, souvarinaoli Ari Penttilä.

Antero Kyllösen maatila Kuhmon Salmissa pullisteleelaadukkaasti entistettyjä ajoneuvoja ja työkoneita.Dodge KEW on vuoden 1959 valmistetta.

Takana hiljainen kansa, edessä leuhkat eväät. Lettukah-villa Suomussalmella Satu ja Timo Laakso Tuusulasta.

Tässä reliefissä mänttäläisyys on ku-vattuna kehdosta hautaan.

Pokkarekka, vanha kuorma ja nuori kuski. Petro LindforsTuusula, Volvo 495/1966 kyydissään Chevrolet HS158/1937 ja Mercedes Betz 1113/1974.

Mercurius on tähti. Pohjois-Suomen keikan alkutaipa-leen johtotähti oli Magirus Deutz Mercur /1956. TeuvoVuortio Oulu.

23

Veteraanikuorma-autojen seurary:n tapahtumakalenteri 2005.

KEVÄTPÄIVÄN TASAUS 2005

19. - 20.3.2005- Loimaa - Ympäröivä Saviseutu.Tarkennukset jäsenlehdessä ja in-ternetissä www.vetku.fi .- Veteraanikuorma-autojen Seurary:n kevätkokous sunnuntaina 20.3.2005 klo 9.00Lisätietoja Antti Prusi, Kangasalapuh. 044 551 8743.

ETELÄ-POHJANMAAN KEIKKA2005

9. - 12.6. 2005 Alustavan suunnitelma. Kokoontu-minen Jalasjärvellä (JAKK), Kauha-joen (Isojoen Konehalli), Kaskisen jaKristiinankaupungin kautta Närpiöön(NÄRKO). Keikka jatkaa Vaasa-Härmä, jossa mahdollisena kohtee-na Mika Salo Circuit & Park HotelHärmä. Tarkemmasta suunnitelmas-ta ilmoitetaan jäsenlehdessä(VETKU), sekä web-sivulla olevassatapahtumakalenterissa www.vetku.fiLisätietoja Antti J Kaura, Kauhajokipuh. 0400 751 800.

LOSKA-AJOT 2005

Loska-Ajo 2005 järjestetään 5-6.11.2005, kokoontumis-/lähtöpaik-kakunta ilmoitetaan myöhemmin,päätepisteenä Kangasala (HotelliUrku). Seuran syyskokous HotelliUrku sunnuntaina klo 9.00.Lisätietoja Antti Prusi Kangasalapuh. 044 551 8743.

VANHAT SISUT JA VANAJAT

Veteraanikuorma-autojen seura ry:nalainen merkkikerho, Wanhat Sisutja Vanajat ˆkerho järjestää yhteis-työssä Sisu Auto Oy:n kanssa van-hojen Sisu - Vanaja -autojen harras-tajien kokoontumisen Suomen Kiito-auto oy:n terminaalialueella Kuo-piossa 20.5 - 22.5. 2005. Lisätietoja:Wanhat Sisut ja Vanajat ˆkerhon ve-täjä Hannu Kettunen Juankoski.puh. (017) 622 101 / 0400

278 963 sekä www.vetku.fi/ .

Scania 50 Super/1972 (Arto Rantala Tampere) vaikuttaa ehkä hieman nok-kavaltakin Kontion 1966 (Raimo Kuortti Tampere) ja Volvo N84/1966:n(Lasse Hietsalo Elimäki) välissä.

Kaupunginvaltuuston kokoussalia kokeiltiin oikein joukolla. Hyvä on mänttä-läisten tehdä päätöksiä pehmeillä penkeillä, kun ei ahteriakaan kiristä.

Serlachiuksen tarina kuunneltiin ansaitulla hartaudella. Eipä taida olla Män-tässä perhettä, jonka elämää ei "tehdas" koskettaisi - ja vahvasti.a