4/2008 ■ 27.11.2008Naantalin seurakuntalehti

Lapsi on ilo kaikkialla – lue lisää s. 5

Hoosianna kaikuu kirkoissa 30.11.

– Naantalissa jumalanpalvelus klo 11

“Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa”

Lue lisää s. 6-7

�Margit Virkkala

Tiedottaja

Monta odotustaJoulun lähestymistä ei voi olla huomaamatta. Ankean vuodenajan pimeyttä, ahdistavuutta-kin, haastavat tuikkeellaan jo myös monet jou-luvalot.

Minäkin olen kohentanut jouluvalojani. Os-tin myös kauniin, uuden adventtikynttelikön, sellaisen perinteisen. Odotan, että saan sytyt-tää ensi sunnuntaina siihen ensimmäisen ad-venttikynttilän, ja edetä sitten kynttilä kynttiläl-tä ja sunnuntai sunnuntailta kohti joulua.

Ensimmäinen adventtisunnuntai aloittaa myös uuden kirkkovuoden. Odotusta ja jänni-tystäkin on ilmassa Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän seurakunnissa, kun uusi seurakun-tayhtymä aloittaa toimintansa kuukauden ku-luttua.

Uudistusta ei tarvitse pelätä. Hengellinen työ seurakunnissa jatkuu entisellään. Jumalan-palvelukset pidetään kaikissa kirkoissa. Kaikki muukin hoidetaan entiseen tapaan.

Seurakuntayhtymä hoitaa yhteiset tukipal-velut kuten talouspalvelut, hautausmaapalvelut ja kiinteistöpalvelut. Nämäkin seurakuntalainen saa läheltään, entisistä paikoista.

Myös viestintäpalvelut tulevat yhteisiksi. Esi-merkiksi tämä Vesper-lehti, joka uudistuu sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan, alkaa ilmestyä koko yhtymän alueella. Ensi vuonna lehti ilmes-tyy viisi kertaa.

Kirkolliset ilmoitukset voi edelleen viikoit-tain lukea samoista lehdistä kuin tähänkin asti.

Verkkosivuilta löytyy tuorein tieto. Siksi yh-tymän ja seurakuntien verkkosivut yhtenäiste-tään heti alkuvuodesta.

Muutos on hyvä tilaisuus pohdiskella: kysel-lä ja etsiä vastauksia, uusiakin. Miten kehitäm-me työmme sisältöjä? Miten käytämme erityis-osaamistamme kaikkien seurakuntien hyväksi? Miten teemme yhteistyötä hallinnossa ja toi-minnassa? Puhallammeko yhteen hiileen omi-en etujen valvomisen sijasta?

Naantalin seurakunnassa on haluttu kehit-tää jumalanpalvelusta, että ihmisen olisi sinne helppo tulla. Kevään ja kesän aikana kyseltiin seurakuntalaisilta jumalanpalveluksen alkamis-ajasta. Useimmat kannattivat myöhäistämistä, mutta oli yksittäisiä seurakuntalaisia ja joitakin erityisryhmiä kuten vanhainkodin asukkaat, joi-den elämää muutos olisi vaikeuttanut liikaa. Asiaan palataan, kun aika on suotuisampi ja muutosta on pohdittu perusteellisemmin.

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina ju-malanpalvelus kuitenkin aloitetaan kokeilu-mielessä vasta klo 11. Tule silloin laulamaan Hoosiannaa! Ensi vuoden alusta Velkuan juma-lanpalvelukset alkavat klo 16.30. Tämä ajankoh-ta sopii paremmin yhteisaluksen aikatauluun.

Tässä lehdessä kerrotaan monista adventin- ja joulunajan tapahtumista. Tarjontaa on run-saasti. Tervetuloa mukaan!

Pääk irjoitus

Perustettu vuonna 2004

Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2 21100 Naantali Puh: 02-4375420 Faksi.02- 4375255ISSN: 1795-2336

Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. 437 5420, 02-533 6669 margit.virkkala@evl.fi

Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne TuulosLevikki: 10.000 kpl

Kannen kuva: Viestintätoimisto Eklekti

Seuraava Vesper ilmestyy 20.2.2009

Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh. 02-534 1471, hanne.tuulos@evl.fi

Kustantaja: Kotimaa- yhtiöt

Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2008

Daavidin Poika

3

Matkassa Jumalan kanssa

Luot tamushenk i löltä

22-vuotias Tuomas Merilahti opiskelee tällä hetkellä Kauniaisten Diakonia-ammatti-korkeakoulussa Kirkon nuoriso työnohjaajaksi. Aino-pojat housebandin virallisena tai-teellisena johtajana toimiva Tuomas vaikuttaa musiikin lisäksi Naantalin seurakunnassa kirkkovaltuuston jäsenenä, sekä nuorisotyönjohtokunnan varapuheenjohtajana ja on myös tuttu naama nuorten tiloissa.

Muuan mies aikoi ylittää Niagaran putouksen polkupyörällä trapetsilla tasapainoillen. Hän kyseli runsaslukuiselta katsojajoukolta itse-varmana, uskovatko ihmiset, että hän pääsee putouksen yli. Kaikki olivat vakuuttuneita, että hän pääsee yli, eikä kukaan kyseenalais-tanut miehen mahdollisuuksia. Mutta kun mies kysyi kuka lähtisi hänen kyytiinsä, ei löytynytkään yhtään vapaaehtoista. Samassa hetkessä, kun olisi pitänyt itse lähteä mukaan, kukaan ei luottanutkaan enää tähän mie-heen.

Monesti toimimme tismalleen samalla lailla Jumalan kanssa. Uskomme Jumalaan ja olemme varmoja Hänestä. Mutta kun tulee se hetki, että meidän pitäisi antaa elämämme Hänen käsiinsä luottaen, että meitä kanne-taan, alamme epäröidä. Juuri silloin kun pi-täisi antaa koko elämänsä Jumalan käsiin huomaa, että Hänen johdatukseensa heittäy-tyminen tuntuukin täysin mahdottomalta ajatukselta.

Luottamus kaikessa yksinkertaisuudes-saan on uskomme pelastava aines. Kun us-komme Jumalaan, meidän pitää tilanteessa kuin tilanteessa vain luottaa, että taivaan ja maan Luoja pitää sanansa ja kantaa meitä eteenpäin. ”Milloinkaan ei Hän hylkää, las-tensa kanssa Hän on.”

Jumalalla on meille jokaiselle koko elä-män kattava suunnitelma. Tämä suunnitel-ma tavoittaa meidät, eikä meidän tarvitse si-tä itse löytää. Ja jotta tämä suunnitelma pää-sisi etenemään, meidän täytyy heittäytyä täy-sillä Hänen johdatukseensa. Joka uskoo ja varsinkin luottaa, ei hätäile. Jos lähdemme omin päin järjestelemään asioitamme, Juma-lan suunnitelmat saattavat sotkeutua ja elä-mämme voi ajautua sellaisille raiteille, joita Jumala ei ole tarkoittanut.

Johdatuksessa eläminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi jäädä paikal-leen lillumaan odottaen suoraa merkkiä tai-vaasta. On tärkeää mennä ja tehdä, mutta sa-malla rukoilla ja kysellä Jumalan tahtoa. Hän opastaa ja näyttää tien, jota meidän olisi tar-koitus kulkea. Jos Hän sulkee jonkun tien matkallamme, avaa Hän tilalle uuden, Hänel-lä on meille varattuna jotain muuta.

Siis tulevaisuuden murheita miettiessän-ne hyräilkääpä mielessänne vaikka Pekka Si-mojoen sanoja: ”Tänne saakka on tultu Hä-nen voimassaan, huomispäivästä vielä en tie-dä. Kyllä Jumala huolen pitää hulluistaan, vieköön Hän minne tahtoo vain viedä."

stumme adventtiaikaan laula-malla Hoosianna -hymniä. Sil-loin alkaa kuukauden kestävä

odotuksen aika, jolloin valmistaudumme jou-luun. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista on viime vuosina tullut toiseksi suosituin kir-kossakäynnin ajankohta, jonka ohittaa vain jouluaatto.

Valmistu Herran kansa nyt vastaanottamaan

Adventtia ryhdyttiin viettämään 300–400-luvun Espanjassa ja silloisessa Galliassa. Ko-ko läntisessä kirkossa tapa yleistyi 500 -lu-vulla. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini eli Herran tu-leminen. Adventtiaika on Herran tulemisen odotusta. Se oli alkujaan joulupaaston aikaa, jolloin piti rukoilla ja käydä ahkerasti kirkos-sa.

Paastoa edelsi Pyhän Martin karnevaali-päivä, jota juhlittiin syömällä Martin hanhea viinin kanssa. Myös nykyinen adventtiaika vaikuttaa karnevalistiselta, koska se mielle-tään sisällöltään iloiseksi. Vanhat adventtipe-rinteet, uudet muodit sekä tapahtumien run-saus kuuluvat adventtiimme.

Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa?Ensimmäinen adventtisunnuntai on Nöyrty-misen adventti eli Adventus humiliationis. Sen teksti kertoo, miten Jeesus ratsasti Jeru-salemiin kansan tervehtiessä häntä palmun-lehvin. Nöyryyttä kuvaa aasin käyttö ratsu-na. Adventin riemusta kertoo Hoosianna-hymni, jonka saksalainen G.J. Vogler sävelsi noin v. 1795. Sen sanat ovat psalmista 118, jossa juutalaiset pyytävät tulevaa Messias-kuningasta vapauttamaan heidät orjatyöstä. Hoosianna tarkoittaa ”oi auta, pelasta”.

Toinen adventti on Adventus glorifi catio-nis. Sen aiheena on aikojen lopulla tulevan Kristus-kuninkaan odottaminen. Kolmante-na adventtisunnuntaina muistamme Johan-nes Kastajaa, parannussaarnaajaa, joka julis-ti: ”Raivatkaa autiomaahan Herralle tie.” Py-hä korostaa hengellistä valmistautumista ja siksi sen nimi on Adventus spiritualis.

Neljäs adventtisunnuntai on Pyhityksen adventti eli Adventus sanctifi cationis. Se viit-taa jo jouluun ja sen aiheena on Marian äiti-ys. Neljän adventtisunnuntain perinne on jatkunut uskonpuhdistuksen jälkeen luteri-laisessa kirkossa. Paasto tosin on jäänyt pois.

Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaaNeljän adventtikynttilän poltta-minen aloitettiin Saksassa 1800-luvulla. Ruotsissa tapa omaksut-tiin 1900-luvun alussa ja meillä Suomessa myöhemmin. Jokaisena adventtisunnuntaina sytytetään kyntteliköstä uusi kynttilä, niin että palava kynttilärivi kohoaa va-semmalta oikealle.

Saksasta tuli myös havuista sol-mittu adventtiseppele, jossa on nel-jä kynttilää. Seppeleitä voi tehdä muistakin materiaaleista, ja niitä pidetään pöydällä tai ripustetaan kattoon. Koristeltu seppele yhdis-tyy vanhaan joulukruunun perin-teeseen. Ulko-oven koristeseppele on Amerikasta tullut uutuus.

Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa

Lapsiperheiden suosikki on var-maan adventtikalenteri, joka se-kin kulkeutui 1900 -luvulla Sak-sasta Ruotsiin ja sitten Suomeen. Ruotsin ensimmäisiä kalentereita myivät partiolaiset. Kirkolliset piirit vastusti-vat aluksi kalentereita maallisten kuva-aihei-den vuoksi. Lapset sen sijaan ihastuivat värik-käisiin kalentereihin, joiden luukkujen avaa-minen tuo jännitystä joulun odotukseen.

Punaisia, paperisia ikkunatähtiä alettiin käyttää Suomessa 1950-luvulla. Tapa tuli Ruotsista, mutta koriste syntyi Saksassa jo 1830-luvulla. Nyt adventtikoristeita on tarjol-la runsaasti. Niiden taso vaihtelee ja osa ka-lentereista on aivan rihkamaa. Sähkökyntti-lät ovat vieneet voiton aidoista.

Vanha perinne on viettää kotona pikkujou-lua ensimmäisen adventin aattona. Kotiin tuo-tiin maljakkoon mahtuva pikkujoulukuusi. Ateriaksi tarjottiin joitakin jouluruokia ikään kuin esimakuna tulevasta. Omassa lapsuuden-kodissani vieraili tonttu Punanekku, joka leik-ki lasten kanssa ja jakoi hauskoja lahjoja.

Ihmisen Pojan tie nyt kaupunkiin suureen vie

Adventtiaikaan kuuluvat vanhastaan kotite-koisia tuotteita tarjoavat myyjäiset. Kodeissa on kaiken muun tohinan lisäksi vietetty jou-luvalvojaisia, jolloin tehtiin lahjoja tai muita askareita. Vuodesta 1930 lähtien on meillä Ruotsista tulleen tavan mukaan avattu kau-pungeissa joulukatuja.

Väliotsikot adventtivirsistäLähteinä mm. Pentti Lempiäinen, Pyhät ajatKaisu Vuolio, Suomalainen jouluKustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto

Kodin pikkujoulun ovat syrjäyttäneet muut pikkujoulujuhlat. Jo 1800-luvun lopul-la koululaisilla ja opiskelijoilla oli ohjelmalli-sia puurojuhlia. Työpaikat ja muut yhteisöt alkoivat järjestää arvokkaita joulujuhlia 1920-luvulla. Nykyäänhän melkoinen osa ”pikku-jouluista” on pelkkää riehakasta juhlimista.

Adventti aloittaa uuden kirkkovuoden. Seurakunnat järjestävät adventtiaikana jou-luoratorioita ja muita konsertteja. ”Kauneim-mat joululaulut” keräävät runsaasti väkeä lau-lamaan yhdessä. Diakonia muistaa vähävarai-sia, sairaita ja yksinäisiä.

”Jouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää, kadulla adventtisohjoa kyntää” laulaa Juice Leskinen realistisesti. Kiire painaa erityises-ti adventtiaikana. Miksemme yrittäisi edes pientä muutosta ja antaisi tilaa rauhalliselle adventille, vanhan virren sanoin: ”Avaja port-tis, ovesi, käy Herraas vastaan nöyrästi.”

Marja Meura

Tuomas Merilahti

�

2000-luvun alkupuolella Annukka Lindberg ei olisi ikinä osannut kuvitella, että hänet vi-hittäisiin papiksi ja se olisi kaiken lisäksi hä-nelle kutsumusammatti.

– Olen yhden korkeakoulututkinnon luke-nut jo aikaisemmin, mutta en ole koskaan tehnyt sitä työtä. Minulle tuli elämässä vai-kea vaihe ja se laittoi asioita uusiksi. Sain Ju-malalta sellaisia juttuja, joista halusin kertoa muille, Naantalin seurakunnan uusi nuoriso-pappi kertoo.

Annukka Lindberg aloitti työnsä Naanta-lissa syyskuun puolivälissä. Ensimmäinen kuukausi hänellä meni käynnistäen rippikou-lutyötä, eikä hän ehtinyt juurikaan ajatella pa-piksi vihkimistään marraskuun 2. päivänä.

– Kun päivä tuli lähemmäksi ja juttelin vanhempieni ja siskojeni kanssa asiasta, pa-piksi vihkiminen alkoi myös pyöriä enem-män ajatuksissa. Myös käytännön asioiden hoitaminen, kuten saarnanäytteen antami-nen, paperien vieminen tuomiokapituliin, raamatuntulkinta ja sen esittäminen sekä pa-pin juhlapuvun sovittaminen, toi asiaa lä-hemmäksi, Annukka Lindberg toteaa.

Annukka Lindbergillä oli etukäteen toi-veita ja odotuksia papiksi vihkimispäivästä.

– Toivoin, että osaisin keskittää tunteeni ja ajatukseni siinä tilaisuudessa ja saisin ko-kea pyhyyttä. Tuo kaikki toteutui. Sain kokea astuvani sinä päivänä johonkin uuteen ja merkitykselliseen. Päivä oli hieno senkin vuoksi, että sain viettää sen kaikkien läheis-teni kanssa, pohtii alun perin kaukaa Oulus-ta kotoisin oleva Annukka Lindberg.

Toimituskeskustelut jännittävät

Vaikka uuden nuorisopapin aika onkin men-nyt alussa lähinnä rippikouluun liittyvissä paperitöissä, hän on päässyt tutustumaan naantalilaisiin nuoriin luontevasti.

– Nuorteniltoja en ole itse vielä pitänyt. Työhuoneeni sijaitsee nuorten tilassa, DiPo-Lissa. Kun siellä on vietetty nuorteniltoja, olen nähnyt porukkaa, jonka kanssa tulen te-kemään töitä. Minusta nuorten kanssa olemi-nen on hyvä juttu. Siinä pääsee helposti tu-tustumaan heihin, Annukka Lindberg ker-too.

Hän toivoo, että hänellä riittäisi jatkossa-kin hengailuaikaa nuorten kanssa. Papiksi vihkimisen jälkeen Annukka Lindbergille tu-lee uusia työtehtäviä, ehkä sellaisiakin, joista hän ei vielä tiedä mitään.

Tulevat toimitukset eivät Annukka Lind-bergiä jännitä. Niihin hän sai opastusta tule-ville papeille suunnatussa ordinaatiokoulu-tuksessa.

– Uskon, että ensimmäiset toimituskes-kustelut jännittävät minua, sillä niitä ei voi oppia kirjoista. Voin vain olla oma itseni ja yrittää viestittää mahdollisimman hyvin, et-tä olen tässä teitä varten. Se tuntuu hienolta, että saan olla osallisena ihmisten ilossa ja su-russa. Ihmiset avaavat kotinsa ja sydämensä kasteessa, häissä ja hautajaisissa. Tämä voi kuulostaa kliseiseltä ja idealistiselta, mutta on hienoa päästä kertomaan Jumalasta niin monella tavalla, hän pohtii.

Nuorisopastorina Annukka Lindberg odottaa myös ensimmäistä nuorteniltaansa, jonka hän voi itse suunnitella ja toteuttaa. Hän haluaa rohkaista naantalilaisia nuoria tulemaan rohkeasti keskiviikkoisiin avoimi-en ovien iltoihin ja torstaisiin nuorteniltoi-hin.

– Jos haluat kupin kuumaa juotavaa, hy-vää syötävää, nauraa, laulaa, keskustella tai hiljentyä, tule nuorteniltoihin ja avoimien ovien iltoihin DiPoLille. Voit tulla DiPoLiin, vaikka et olisi aikaisemmin käynyt tai et tun-tisi ketään sieltä etukäteen, kehottaa Annuk-ka Lindberg.

Heidi Aaltonen Annukka Lindberg toivoo olevansa helposti lähestyttävä pappi.

Vaikeiden vaiheiden kautta papiksi

Nimi: Annukka LindbergIkä: 32Perhe: AviomiesHarrastukset: Villasukat ja vanttuut sekä kevyt lukeminen.Suosikkilaulu: Pekka Simojoen Varjoista maan. Laulu liittyy niihin vaikeisiin aikoihin, jonka aika-na päätös opiskella papiksi nousi esiin.Raamatunlause: "Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." (2. Kor 12:9)

�

Trooppinen kuuma humaus iholle ja hengitysteihin tervehti meitä heti len-tokoneesta ulos astuessamme Bangko-kin lentokentälle yli 10 tunnin lennon jälkeen. Aasialaisen kulttuurin aisti

nopeasti, jo lentokentällä. Ensivaikutelma kaupungista oli kuuma ja ruuhkainen. Asuim-me hotellissa, joka sijaitsi arabikorttelissa. Sulassa sopusoinnussa keskenään olivat kor-keitten tornitalojen lomassa lukemattomat myyntikojut, hienot merkkituoteliikkeet, ara-bisheikit, elefantit, autot, ilmajunarata korke-alla, mopotaksit ja suuri määrä kaikenlaisia ihmisiä. Kaikkea oli paljon ja katua oli vaikea ylittää.

Etukäteen eniten odottamani opintokoh-de Immanuelin päiväkoti sijaitsi kaupungin laidalla. Pientä päiväkotia varjosti iso betoni-silta, joka antoi auringolta suojaa. Päiväkoti on paikallisen evankelisluterilaisen kirkon luotsaama ja ollut velkualaisten nimikkokoh-

de. Lapset asuvat ympärillä olevassa slum-missa.

Päiväkotiin kuuluu kaksi rakennusta. Toi-sessa rakennuksessa ovat 3-6-vuotiaat ja toi-sessa alle 3-vuotiaat. Pikaisesti katsoen kaik-ki lapset näyttivät samannäköisiltä, koska kaikki käyttävät koulupukuja. Koulupukujen väristä voi päätellä ikäryhmän. Lasten ryh-mäkäyttäytyminen oli yhtenäistä ja lapsiryh-mät isoja, n. 30-40 lasta. Lasten käytös oli kohteliasta ja iloista. Tapana on, että muita tunteita ei ole sopiva näyttää ulospäin. Hy-myn taakse voi kätkeytyä monenlaista. Kas-vatus painottuu yhteisöllisyyden korostami-seen. Yksilökohtaisia persoonallisuuden piir-teitä ei arvosteta samalla tavalla kuin meillä. Tämä oli mielestäni suurin ero verrattuna suomalaiseen opetuskäytäntöön.

Valtava vieraanvaraisuus yllätti meidät suomalaiset lapsityöntekijät. Meille tarjottiin raikasta vettä, hedelmiä ja mehuja. Päiväko-

Mitä on oikea kristillinen joulu? On-ko se keskittymistä Jeesuksen syn-tymän muisteluun vai lähimmäis-ten palvelemiseen? Kaksi tervejär-kistä, iloisesti uskovaa ystävätär-

täni panivat tässä eräänä päivänä kahvihet-ken lomassa romukoppaan ne monet moit-teet ja vaatimukset, joita joulun alla saa har-mikseen kuulla. Minä saatoin heitä kuunnel-lessani vain lausua ”aamen”.

Löydätkö näistä oman joulustressisi? Lue ja vapaudu.

Kyllä haudalle pitää viedä jouluna kynttilät.Jos se on sinulle mieluisa tapa muistaa vaina-jaa, tee se. Jos se on pakkopulla, joka tärvelee tärkeää juhlapäivää, luovu siitä elävien hy-väksi. Rakas vainajasi on jo taivaan ilossa, jos-ta ei mitään puutu. Muistokynttilän voi sitä paitsi sytyttää kotonakin.

Joulu ei tule ilman suursiivousta.Joulu tulee juuri siihen tilanteeseen, joka ih-misten sydämissä vallitsee. Jos aika on kortil-la, tee silmänlumesiivous. Himmennä valot ja sytytä kynttilöitä. Jeesus syntyi heinävuotee-seen ja lannan hajuun, ja mitään ei puuttunut. Ajattele sitä.

Joulun sanoma hukkuu ylettömään touhotukseen.Päinvastoin. Monelle juuri se tuo joulumie-len. Ihmisellä on oikeus lepoon, mutta myös itse aiheutettuun joulupaniikkiin. Joutenolon ihanuus tuntuu monella vasta sitten, kun on ensin apinan raivolla huhkittu kotona ja kau-poissa.

Jouluna pitää hiljentyä sisäistämään joulun sanoma.Jos se ei ole aiemmin sisäistynyt, sitä oival-

lusta on turha pinnistää joulurumban keskel-lä. Jos et muista, miksi joulua vietetään, ehdit korjata asian vaikka välipäivinä. Usko punni-taan arjessa, ei juhlassa. Jos rehellisiä ollaan, ainakin lapsiperheissä joulun pääasia ovat lahjat.

Kyllä joulukirkossa pitää käydä.Jos tykkäät, niin käy, mutta jos varhainen he-rätys aattoillan jälkeen on ylivoimainen, jää nukkumaan. Jeesuksen tunteminen on kris-tityn elämän perusta, mutta siitä ei seuraa, että täytyy raahata vastahakoinen perhe aa-muyöstä joulukirkkoon. Jouluhartauksia on muunakin aikana.

Joulurihkama ja koristeet ovat maallista turhuutta.Makuasia. Toisen se ylentää jouluiloon, toi-selle se on yhdentekevää. Sitä paitsi mitäs ne tietäjien lahjat Jeesus-lapselle – kullat, mir-hamit ja suitsukkeet – olivat, jolleivät katoa-vaa maallista mammonaa?

Kaupallisuus on epäkristillistä.Eipä ole. Kirkollisverot ja kolehdit kuuluvat Jumalalle, mutta lopuilla saa tehdä mitä tyk-kää. Ostaminen pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja työllistää. Epäkristillisempää on makuuttaa rahojaan joutilaana tilillä, jos-sa ne eivät palvele ketään.

Jouluun tuhlattavat rahat voisi antaa köyhille.Siitä vain, kunhan et pilaa sillä lähimpiesi joulua. Köyhät meillä on keskuudessamme tammikuussakin.

Tontut ovat epäkristillistä pakanuutta.Alun perin kyllä, mutta pakanauskon väisty-essä niistä on tullut vain hauska, harmiton ja jännittävä osa Suomen lasten jouluperintei-tä.

Jos lapselle uskotellaan, että joulupukki on totta, lapsi voi myöhemmin pitää Jeesustakin satuna.Elämään kuuluvat hauskat tarinat, sadut ja mielikuvitus. Lapsi ymmärtää vaivatta sadun ja toden eron, kun sen aika on. Jos aikuisella on vaikeuksia erottaa pukkia ja Jeesusta, tut-kituttakoon päänsä ja pankoon lapsen pyhä-kouluun.

Perheelle täytyy välittää joulun sanomaa. Hyvä ajatus, mutta ota rennosti, älä toitota. Laita kotona soimaan joululauluja radiosta ja levyltä, napsauta jumalanpalvelus radiosta tai tv:stä, hanki jouluseimi lapsen iloksi pöydäl-le. Poimi seurakunnan joulusta valmiit her-kut: vie itsesi ja muut suostuvaiset aattohar-tauteen tai muuhun seurakunnan tapahtu-maan.

Heli KarhumäkiKirjoittaja on freelancer-toimittaja

ja perheenäiti, joka rakastaa kirkkoa ja joulua.

Varo jouluilon pilaajia!

Pieni päiväkoti Bangkokissa – häivähdyksiä lasten elämästä suojassa betonisiltojen alla

Tuulikki kirkkoriiseillä (=kirkkokahvit) pienimmän seurakuntalaisen kanssa.

din lapset esittivät meille harjoittelemaansa ohjelmaa. Aamu alkaa joka aamu yhteisellä li-punnostolla. Saimme myös mahdollisuuden opettaa lapsille suomalaisia leikkejä. Itse luin heille kirjaa, joka kertoi rukouksesta. Lapset olivat täysillä mukana ja laulu kaikui voimak-kaana.

Lapset tuo hoitoon pääasiassa äiti. Ottaa aikansa ennen kuin lasten vanhempiin on luotu slummilähiössä luottamus. Vähitellen nähdään, että lapselle tekee hyvää hoitopaik-ka, jossa saa opetusta, ruokaa, hoivaa ja muu-ta elämän kasvulle tarpeellista. Lasten on opeteltava kahdenlaiset aakkoset. Englannin opetus aloitetaan aikaisin, jo 3-vuotiaille.

Vaikutuksen teki lasten ulkoleikkipaikka, joka sijaitsi korkean kerrostalon kattotasan-teella. Leluina toimi muutama punavihreä peltitynnyri sekä vähän hiekkaa hiekkalaati-kossa. Lasten viikoittainen kohokohta päivä-kodissa oli päästä ulkoleikkipaikkaan. Mi-

nulla oli ilo viedä päiväkotiin tuliaisena raha-lahja, jolla hankitaan uusia pihaleikkivälinei-tä kattotasanteelle.

Päiväkodista poistuessamme huomiom-me kiinnittyi kolmeen kukkoon häkissä. Ym-pärillä asuvat asukkaat pitävät kukkotappe-luista. Possu näytti ottavan päiväunia kuor-ma-auton alla pihapiirissä. Iloisten vilkutus-ten saattelemina poistuimme pitkin kapeita sokkeloisia kujia, joita reunustivat slummien peltiasumukset. Mieliimme jäi soimaan las-ten iloinen laulu, jonka sanoista itsenikin oli-si syytä ottaa oppia: Kling ook pai, kling ook-pai, kling ook pai. Bandaa phara nak nai tsai kling ook pai. Suomeksi: Heitä pois heitä pois heitä pois. Kaikki sydämen raskaat taakat heitä pois. Huomasin että projektin nimen mukaan Lapsi on ilo kaikkialla.

Lisää matkan annista voi tulla kuulemaan perjantaina 23.1.2009 klo 18.00 seurakunta-keskukseen. Paikalla on mm. thaimaalainen piispa Visanukorn Upama.

Tuulikki Palonen-Poikkeuslapsityönohjaaja

Immanuelin päiväkoti siirtyy vuoden alusta Nor-jan lähetysseuran kohteeksi.

Tuulikki osallistui Suomen Lähetys-

seuran järjestämälle opintomatkalle

Thaimaahan 27.10.–6.11. Matka kuului

osana Suomen Lähetysseuran pro-

jektiin Lapsi on ilo kaikkialla.

6

JouluSoikean pöydän ääreen on kokoontunut ryhmä veteraaneja. Nyt on keskustelupiiri Potero koolla ja tänään puhutaan muistojen jouluista.

– Meillä oli velipojan kanssa lapse-na aina yksi joululahjatoive. Toi-voimme, että saisimme tinasotilai-ta lahjaksi. Meillä oli niitä Hangon lakritsilaatikon verran, kun vuonna 1941 lasten tinasotilaita kerättiin sulatettavaksi messinkiluotien si-sälle painoiksi. Annoimme veljeni kanssa tinasotilaamme pois. Niistä luopuminen harmitti meitä kovas-ti, vaikka olimmekin silloin jo nuo-rukaisia. Säästin itselleni muistok-si kolme tinasotilasta, esittelee Paa-vo lapsuuden joululahjojaan.

Toinen veteraaneista yhtyy kes-kusteluun.

– Olin vuonna 1938 rauhastu-berkuloosin vuoksi parantolassa joulun. Parantola sijaitsi tuolloin kylpylän paikalla ja potilaat olivat 2-18-vuotiaita. Itse olin tuolloin 15-vuotias ja tein muiden vanhempien potilaiden kanssa puisia joulutont-tuja puurolautasineen ja Mikki Hii-riä nuoremmille potilaille joululah-

jaksi. Se oli hienoa nähdä pienem-pien potilaiden riemu, jonka lahjat saivat aikaan. Itse sain lahjaksi leh-tisahan ja höylän, kertoo Vilho, jonka käden taidoista on syntynyt mm. jouluisia seimiasetelmia ai-kuisiälläkin.

1900-luvun alussa joululahjat tehtiin yleensä käsin.

– Meidän perheeseen kuului kuusi lasta, isä ja äiti. Isä alkoi jo ai-kaisin syksyllä valmistamaan meil-le lapsille puisia urheiluvälineitä, mm. suksia, ja äiti käytti jatkuvasti rukkia, muistelee Aatto.

Yleisimmät lahjat 1920-30-lu-vuilla olivat oman äidin kutomat sukat ja lapaset sekä valkoinen fl anellikerrasto, jossa oli punaisia raitoja.

Joulu vartiossa

Sota-ajan joulut ovat olleet veteraa-neille hyvin erilaisia.

– Olin 15-vuotiaana Suomussal-melle vartiossa keskellä kirkasta pakkasyötä. Pakkasta oli lähemmäs neljäkymmentä astetta. Minulla oli haikea tunne, koska muistelin lap-suuden jouluja. Meillä ei ollut kor-sussa joulukuusta, eikä paketteja. Ruoaksi meillä oli keittoa, jossa oli poron lihaa, kertoo Pauli sotavuo-den 1939 joulusta.

Matti on säilyttänyt kirjoitta-mansa kirjeen kummitädille joulu-kuulta 1943.

– Tämä on vähän tämmöistä ke-huskelua, kun ei vanhalle kummi-tädille voinut kaikkea kertoa, hän toteaa.

Matti kertoi kirjeessään, että hän oli lähellä Euroopan suurinta järveä, josta oli kaksi kilometriä ”Ryssään”. Hän oli saanut majapai-kakseen ensiluokkaisen korsun, jossa nukkui vain kuusi miestä. Ai-nut haitta korsussa oli kirput. Jou-lun kunniaksi miehet olivat laitta-

Potero on veteraaneille foorumi, missä kuuntelija ymmärtää aivan varmasti, mistä toinen puhuu. Pöydän äärellä Paavo Pensamo, Esko Kiviranta, Unto Saarinen, Matti Kastemaa, Paavo Sola, toimittaja Heidi Aaltonen, Aatto Hulkkonen, Pauli Ojanen, Vilho Laaksonen, Hannes Pulli ja Tauno Vesterinen.

kaukana siellä jossain…

"Muistakaa, heille kallis ol' maa.

Kertokaa lasten lapsille lauluin,Himmetä ei muistot

koskaan saa!"

7

Paavo Pensamolle on jäänyt lapsuuden jouluista muistoksi kolme joululahjaksi saatua tinasotilasta.

Potero aloitti kokoontumisensa kaksi vuotta sitten.

– Alku oli vähän takkuinen. Jaoin esitteitä ja lehdessä oli ilmoi-tuksia, mutta ensimmäiseen ko-koontumiskertaan tuli vain yksi osallistuja, Paavo Pensamo. Hän liikkuu paljon veteraanipiireissä, joissa hänellä on luottamustehtä-viä. Paavo kertoi Poterosta tutuille veteraaneille ja pikku hiljaa piiri al-koi kasvaa. Moni onkin todennut, että tämä on ainutlaatuinen piiri. Tiedossamme ei ole, että missään muualla olisi kokoontumisryhmää, joka olisi tarkoitettu vain veteraa-nimiehille, toteaa diakonissa An-nukka Vilenius-Anttila, joka toi-mii keskustelupiirin vetäjänä.

Nyt keskustelupiiri Poterossa käy parhaimmillaan 16 henkeä.

Naisia veteraanien keskustelu-piiriin ei oteta.

– Naiset ovat kyselleet pääsyä piiriin, mutta toistaiseksi se ei ole

ollut mahdollista. Tämä on miesten kanssa yhdessä päätetty asia. On hyvä, että miehilläkin on oma paik-ka, jossa keskustelukumppanit var-masti ymmärtävät, mistä toinen puhuu. Naiset ovat aina osanneet kokoontua ja perustaa ryhmiä, mut-ta miesten saaminen kodista piirei-hin on ollut vaikeampaa. Potero ku-moaa ne ennakkoajatukset, että miehet tarvitsevat tekemistä, ei niinkään puhumista. Itse olen ihail-lut sitä, miten hyvin nämä veteraa-nimiehet osaavat kuunnella toisi-aan, Annukka Vilenius-Anttila pohtii.

Veteraanien keskustelupiiri Po-tero kokoontuu parillisina viikkoi-na torstaisin klo 13.30 seurakunta-keskuksen Kohtaamispaikalla.

Heidi Aaltonen

Potero – vain miehille

neet korsun siistiksi, vaihtaneet pa-perit pöydälle ja ripustaneet verhot ikkunaan. Heillä oli myös oma jou-lukuusi. Aatonaattona heillä oli joulujuhla, jossa puhuivat pastori ja komentaja. Ruoaksi he saivat kink-kua, puuroa ja rusinakeittoa. Matti kertoi, kuinka kotoa tulleet paketit olivat ilahduttaneet häntä. Myös tuntemattomien sotilaiden paket-teja oli riittänyt kaikille.

Toisen maailmansodan aikana Suomen kotirintamalla erilaiset järjestöt ja yksityiset ihmiset teki-vät joulupaketteja rintamasotilail-le. Nämä paketit olivat tuntematto-man sotilaan paketteja, jotka sisäl-sivät mm. näkkileipää, korppuja, pi-pareita, kirjoja, vanttuita ja kypärä-suojuksia.

Joulukirkkoon reellä

Jatkosota päättyi 19.9.1944 ja suurin osa sotilaista pääsi jouluksi ko-tiin. Osa sotilaista jatkoi kui-tenkin tehtäviään vielä Lapin sodassa tai he-vossairaalassa.

– Hevossairaalas-sa hoidet-

tiin hevosia, jotka olivat haavoittu-neet sodassa. Sain kaverin kanssa jouluaattona ajatuksen, että mei-dän pitäisi päästä joulukirkkoon. Myös kaksi lottaa innostui ajatuk-sesta. Otimme siis hevosen ja reen, jonka kanssa lähdimme kirkolle. Kesken matkan toinen jalas reestä romahti ja jouduimme kaverin kanssa kävelemään kirkkoon. Lotat saivat istua reessä loppuun asti, muistelee Unto.

Veteraanit toivovat, että nyky-ajan nuoret hiljentyisivät jouluna. Ennen nuorillekin oli tärkeää käydä jouluna kirkossa. Veteraanien mie-lestä nykyinen joulu on markkina-joulu, jolloin paketteja ostetaan pa-kettien perään ja lahjoilla ei ole enää niin suurta merkitystä. On kuitenkin asioita, jotka ovat säily-neet ennallaan vuosien saatossa. Joulu on edelleen se sama joulu, jol-loin perheet kokoontuvat yhteen

nauttimaan tutusta jouluruoasta kuusen kynttilöiden lois-

teessa.

Heidi Aaltonen

Vilho Laaksonen sai lapsena joululahjaksi lehtisahan ja höylän. Vilhon käsien kautta

on syntynyt seimiasetelmia

aikuisiälläkin.

Annukka Vilenius-Anttila

Kongossa on meneillään yksi maa-ilman pahimmista maan sisäisis-tä levottomuuksista johtuvista hu-manitäärisistä kriiseistä. Viime päivinä yli 200 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kapinallis-joukkojen ja maan armeijan välis-ten taisteluiden tieltä Pohjois-Ki-vun alueella.

Myös ulkomaiset avustustyön-tekijät ovat joutuneet poistumaan Gomasta, mutta avustustyötä py-ritään jatkamaan mahdollisim-man pian. Ihmiset tarvitsevat vä-litöntä hätäapua, ruokaa, puhdas-ta vettä ja välikaista suojaa.

Kirkon Ulkomaanapu avustaa viimepäivien väkivaltaisuuksia paenneita ihmisiä ulkoasiainmi-nisteriön myöntämällä 300 000 euron tuella. Tuki kohdistetaan välittömään hätäapuun.

– Tarvitsemme myös yksityis-ten ihmisten avustuksia, sillä avun tarve alueella on todella suuri, to-teaa suunnittelija Nanny Nord-ström.

– Esimerkiksi 40 eurolla voim-me hankkia perheelle hätäapupa-ketin. Yhden aliravittujen lasten lisäruokintakeskuksen ruokaku-lut ovat 250 euroa ja lääkekulut

100 euroa kuukaudessa, Nord-stöm jatkaa.

Sinä voit auttaa lahjoittamalla Kirkon Ulkomaanavun tilille Nor-dea 157230-500504, viite 1070.

Kirkon Ulkomaanapu vetoaa avun saamiseksi Kongoon

8

Himmeleistä - tarinaa kodin joulukoristeistavalokuitutonttuihin

Isoisovanhempamme eivät varmaan uskoisi silmiään, jos voisimme viedä heidät tavarataloon katselemaan ko-din joulukoristeita. Heille tutut, yk-sinkertaiset puu- ja olkikoristeet ovat vaihtuneet valtaisaan määrään mitä erilaisimpia esineitä, joissa on silkin ja sametin hohtoa, kullan ja hopean kiiltoa ja joista osa soi, lois-taa ja välkkyy. - Joulukoristeiden historia sisältää useita kerrostumia.

Jouluoljista kaikki alkoi

Suomessa joulun vietto on aika nuorta, sillä sadonkorjuun juhla ke-kri hallitsi vielä 1500-1600-luvuilla. Vähän kerrallaan kekriperinne siir-tyi jouluun, ja niinpä sato-onnea turvaavia olkia ruvettiin tuomaan huoneisiin myös jouluksi. Kyse ei ol-lut pelkästään koristelusta, vaan si-ten saatiin kylmät lattiat edes vähän

lämpimämmiksi. Lasten oli mukava leikkiä paksun olkikerroksen päällä joulusaunan jälkeen.

Jouluoljet olivat tosin tulenarko-ja. Aleksis Kivi kertoo, miten Juko-lan veljekset joutuivat pakenemaan kylmään jouluyöhön talon palaessa. Niinpä Turussa joulurauhan julista-misen yhteydessä 1700-luvun lopul-la kiellettiin jouluoljet sakon uhalla. Kirkkojen lattioille jouluolkia levi-tettiin vielä 1830-luvulle asti: muis-tuttivathan oljet Jeesuksen synnyin-seimestä.

Oljista opittiin tekemään koris-teita, joista vanhin on himmeli. Ni-mi tarkoittaa taivasta, ja se on tullut keskiajan kristillisten kulkueiden katoksista. Ensimmäiset himmelit olivat suuria kankaista, huiveista ja oljista koottuja ”kattoja”, jotka vielä koristeltiin nauhoilla, höyhenillä ja kiiltävillä papereilla. Tällaisia him-meleitä käytettiin myös häissä ”mor-siustaivaina”.

Vähitellen siirryttiin pelkkään oljista tehtyyn himmeliin, jonka kanta-aluetta oli Länsi-Suomi. Him-meli yleistyi Karjalassakin, jossa se koristeltiin paperikukin. Himmelit olivat kertakäyttöisiä, ja naisväki te-ki niitä joulun alla talkoilla. Himme-li yhdistettiin Kristuksen kruunuun. Joulukuusen yleistyessä 1800-luvun lopulla himmelit harvinaistuivat. Samaan aikaan meille tulivat Ruot-sista olkipukit.

Miesten jouluaskartelut

Pihoille pystytettävät jouluristit kuuluivat samaan aikakauteen kuin jouluoljet. Ensimmäiset tiedot ris-tiin asetetuista puista ovat 1600-lu-vulta. Toinen ristityyppi on terva-risti, joita isännät maalasivat talon, tallin ja navetan oviin. Ristillä suo-jauduttiin vaaroilta ja pahalta.

Ajan mittaan jouluristit keskit-tyivät Pohjanmaalle ja Turun saaris-toon. Niistä tuli komeasti koristeltu-ja joulukuusen edeltäjiä. Turun saa-ristossa veisteltiin taidokkaita lastu-

ristejä, jotka yleistyivät myö-hemmin koko maassa tuo-

maanristin nimisinä. Kattoon ripustettiin puusta

vuoltu joulukruunu, johon saatettiin laittaa muutama kynttilä palamaan. Nykyään puisia kynttiläkruunuja viedään usein kesämökeille. Puusta vuoltiin myös kauniita ripustettavia joululintuja. Lintuhan on Pyhän Hengen vertauskuva. Alkujaan pui-setkin koristeet olivat lähinnä län-tistä perua, mutta osa niistä kulkeu-tui Itä-Suomeen. Niinpä joululintua on kutsuttu Karjalan käeksi.

Kuusen, kynttilöiden ja kukkien voittokulku

Vanhat talonpoikaiset koristeet hy-lättiin, kun 1800-luvun lopulla jou-lukuusi yleistyi ympäri Suomea. Kuusi on luterilainen joulukoriste ja se symboloi Raamatun paratiisin puuta. Ensimmäiset joulukuuset oli-vat tietysti säätyläiskodeissa, joissa kuusi oli korkea ja täynnä koristeita. Tavallinen kansa tutustui joulupuu-hun koulujen kuusijuhlissa, heidän kodeissaan kuusi oli pöydällä tai se ripustettiin kattoon.

Kynttilöitä valmistettiin ensin kotona, mutta niiden käyttö oli vie-lä 1800-luvullakin vähäistä. Jouluna poltettiin pitkiä ja paksuja kynttilöi-tä, jotka paloivat koko jouluyön pir-tissä, navetassa ja tallissa. Itse teh-tiin myös kolmihaarakynttilöitä. Jouluaamuna sytytettiin kynttilät loistamaan ikkunoille. Tämä tapa siirtyi myöhemmin itsenäisyyspäi-vään. Kynttilät edustavat vanhaa kirkollista perinnettä. Kirkoissa olikin jouluisin todellinen kynt-tiläloisto.

Joulukukat tulivat kaup-poihin ja puutarhoihin 1900-luvun alkupuolella. Koteihin ostettiin eniten tulppaaneja ja hyasintteja sekä jonkin verran kieloja, syklaameja, annansilmiä ja jouluruusuja. Sota-ai-kana käytettiin etupääs-sä kuusen- ja männynok-sia sekä puolukanvarpu-ja. Sodan jälkeen tulp-paani, kielo ja joulu-ruusu väistyivät uu-den suosikin, jou-lutähden tieltä.

Nykyisin ko-deissa ja julkisissa tiloissa palavat sähkökyntteliköt koko joulu-ajan. Joulu-kuusis-sakin on turvalliset sähkö-kynttilät. Oikeita kyntti-

löitä poltetaan tunnelmaa luomassa ympäri vuoden. Joulukuusi, kyntti-lät ja joulukukat edustavat ainakin vielä lähes kaikkien suosimaa joulu-koristeiden perinnettä.

Vanha vaihtuu uuteen

Paperille ja kartongille painettuja joulukuvia käytettiin aikoinaan sei-näkoristeina ja kaitaliinoina pöydil-lä. Ne tulivat meille Ruotsis-ta, jossa niitä piirsivät taiteilijat kuten posti-korteistaan kuuluisa Jenny Nyström. Jou-lukuvat ovat lähes kadonneet ja mitä

9

Himmeleistä - tarinaa kodin joulukoristeista

Lahjapaketista kuoriutuivat syksyn räiskyvät värit ja tummenevat illat. Ja nyt…joulun odotus!

Jotkut valittavat siitäkin, enkä yhtään ymmärrä, miksi. Ei joulu ole pakko! Ei väkisin tarvitse mitään!

Siivotaan sitä muutenkin pitkin vuotta. Ei aina hauskaa - mutta kun työn ristii joulusiivoukseksi, nousee lattiaa hinkatessa tuntu, että ei siivoa, vaan valmistelee joulua, ja se onkin jo toinen juttu. Tähän pimeänaikaan tosin kaikista vähiten kaivataan putsausta. Ikkunanpesusta jouluksi olen luopunut vuosia sitten. Ikkunat pestään keväällä ja kesällä (jos pestään, mutta periaatteessa).

Ruokaa laitetaan, oli joulu tai juhannus. Käytännöllistä valmistaa yhteen syssyyn vähän enemmän, ja vain lämmit-tää sörsseleitä. Ja jos käyttää yhden päivän leipomiseen niin sitten on sekin tehty, ja pitkäksi aikaa on, mistä ottaa.

Joulukortti! Mikä ilo, että hän on ajatellut minua, läm-möllä? Sen ajan, mikä häneltä kuluu osoitetta etsiessä ja riipustaessa, vielä, kun hän valmiiksi painetun joulutoivo-tuksen alle sutaisee ”terveisin”, roikun hänen mielessään. Lämmöllä!

Syntymäpäivälahjoja hankitaan muillekin, miksei sitten joulun sankarille? Tai, no niin - ystäville, joiden lahjojen miettiminen vie hiukka sisemmäs lähimmäisen rakastami-seen - vai hurskastelenko näin vain siksi kun lahjat, annetut ja saadut, ovat niin ihania.

Jo joutuu se paras, tärkein ja hartain. Joulu on täällä. Jou-lu on täällä, vetäydyn kotiin ja telkeän oven. Tämä on ai-noa aika, jolloin on luvallista laiskotella, löhötä, ladata, loi-koilla, lötköttää, lorvehtia. Olla puolison ja Kissojen kans-sa.

Hiljaisuus hiipii hiljaa, armahtaa. Kuuntelen lumen sata-mista (rännän, veden?), enkelin siipien suhinaa, hyasintin kukintaa. Luen tuttua ja aina uutta viestiä siitä, mitä tapah-tui niinä päivinä.

Miksi muka joulu pitäisi viettää muiden kanssa? Tietys-ti, jos niin haluaa, ei sitten mitään, mutta jos ajatuskin ah-distaa, jos ei jaksa, ei tahdo. Ei se ole pakollista. Eikä mi-nua varten. Muut leikkaavat sielusta viipaleen. Toisten hengitys huoneessa huutaa. Toiset avaavat jonkin veh-keen möykkäämään; melu särkee hauraan rauhan. Jos en saa kuunnella hiljaisuutta, on joulun viettäminen turhaa. Turhaa toivoa rauhaa koko maailmaan, jos sitä ei saa omaan kotiinkaan.

Itsekästä? Kyllä. Mutta itsekästä sekin, ja kuitenkin varmasti totta: että Hän, joka on haavoitettu vain minun rikkomusteni tähden, syntyi juuri minua varten.

Syntymäpäivälapsi sanoo: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani.” Silloin tulee joulu, on vuodenaika mikä tahansa.

Kolumni

Joulu, jouluista jouluin

Anneli PoukkaKäräjätuomari,

Merimaskun kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja

valokuitutonttuihinerilaisimmat juhlavat pöytäliinat ovat korvanneet vaatimattomat paperilii-nat.

Lumikiteitä eli lumitähtiä on as-karreltu 1950-luvulta lähtien. Ohut paperi oli halpaa, ja lapset oikein kil-pailivat, kuka tekee kauneimman täh-den. Lumitähdillä koristellaan vielä-kin päiväkotien ja koulujen ikkunoi-ta. Ikkunalla loistava pahvinen joulu-tähti tuli meille Ruotsista. Ikkunatäh-tien käyttö aloitetaan usein jo advent-tina, mutta pahvin ovat korvanneet paloturvallisemmat ja koristeellisem-mat materiaalit.

Vuosikymmeniä sitten emännät ripustivat tupaan ison perunan, joka oli pistelty täyteen rukiin tähkiä. Nyt ulos ripustetaan komeita havupalloja. Perinteisten lumipallolyhtyjen sijasta pihalla loistavat jäälyhdyt ja ulkotu-let. Nykyiset ovikoristeet ja kranssit ovat tulleet Pohjois-Amerikasta.

”Muistojen virta, lapsuuden sadut. Sanoma joulun on uusi mahdollisuus” Piparkakkutalo on kotoisin Saksasta, jonka tarinaperin-teeseen se liittyy. Saduista tun-netuin on kertomus Hannusta ja Ker-

tusta. Meille piparkakkutalon ohjeet kulkeutuivat Ruotsin kautta 1900-lu-vulla, mutta tämä lasten suosima syö-tävä koriste yleistyi vasta myyjäis-tuotteena viime vuosikymmeninä. Katolisissa maissa suosittu jouluseimi on tullut koteihimme vasta viime vuo-sina. Monet tuovat seimiä ulkomailta matkamuistoina.

Yleinen vaurastuminen on tuonut koteihin runsaasti joulukoristeita: tonttuja, enkeleitä ja eläimiä. Värik-

käitä ja tuoksuvia kynttilöitä on paljon. Eniten ovat yleistyneet

erilaiset valokoristeet sekä sisäl-lä että ulkona. Uutuuksista kiinnostunut voi hankkia

vaikkapa kokonaisen valo-kuitutonttukylän.

Perinteitä arvostava säi-lyttää lapsuuden jouluko-

risteita kuin aarteita. Himmelin voi löytää

myyjäisistä ja puisia koristeita valmiste-taan yhä. Toivotta-vasti vanhan enke-

likellon hiljainen helinä ja kynt-tilöiden loiste eivät täysin huku välkky-valojen tul-vaan.

Marja Meura

10

Markku Ala-Uotila (Lasse Aimonen) NaantaliErkki Hellman (Sini Peltola) RymättyläRiitta Isotupa (Pirjo Orrela) NaantaliMaija Karinkanta (Sirpa Saarni), Naantali

Anneli Poukka (Eeva Auvinen) MerimaskuPekka Ritvanen, vpj (Jari Paasikivi), NaantaliErkki Rantanen (Riitta Alho) NaantaliRaimo Saarela (Raimo Toivonen) Naantali

Naantalilainen Riitta Rintala, sosiaalikasvattaja, on tehnyt kaksi uraa. Ensin nuorisokodin ohjaajana ja johtajana, viimeiset kymme-nen vuotta vanhempiensa hoitajana.

Kolmen seurakunnan uudesta tilanteesta Riitta sanoo ykskan-taan: ”Ne vain yhdistyvät.” Riitan elämään eikä hänen mielestään ns. tavallisen seurakuntalaisenkaan elämään uudella seurakuntayh-tymällä ei ole vaikutusta.

– Seurakunnan työntekijöiden kannalta katsottuna kysymyk-sessä on varmaankin kaaos, josta aikanaan löytyy ulospääsy, Riitta kuitenkin miettii.

Hän pohtii myös sitä, miten pienet seurakunnat voivat ylläpitää toimintaansa pienemmällä veroprosentilla.

Naapuriseurakunnat eivät ole Riitalle entuudestaan kovin tut-tuja. - Ei ole autoa eikä sukua, hän nauraa. - Voisin milloin vain läh-teä Rymättylän ja Merimaskun kirkkoon, jos olisi kuljetus.

– En osaa henkilökohtaisesti sanoa muuta kuin, että kunpa Ju-mala olisi tässä mukana. Silloin ei ole hätäpäivää kenelläkään seu-rakunnassa. Rukouksia tarvitaan tämänkin asian puolesta.

Muutimme Keski-Suomesta miehen työn perässä Merimaskuun ja olem-me asuneet neljä vuotta Merimaskun pappilassa. Perheeseemme kuuluu kolme lasta, joista nuorin käy seurakunnan kerhoa kaksi kertaa viikossa.

Keskimmäinen käy Partiossa, van-hin lapsista kävi juuri rippikoulun ja vetää partiota seurakunnan tiloissa. Lisäksi minä käyn kerran viikossa nuorimman kanssa äiti-lapsi ker-hossa, joten taidamme olla aika ko-via käyttämään seurakunnan palve-luja.

Uskon ja toivon, ettei pieni Meri-maskun seurakunta jää isompien jal-koihin, vaan osaisi pitää puolensa.

En ole ottanut selvää, miten seu-rakuntayhtymä muuttaa tavallisen seurakuntalaisen arkea. Epätietoi-suus luo epävarmuutta ja mitä enemmän asioita rupeaa mietti-mään, sen enemmän nousee kysy-myksiä.

Toiveena olisi, että perheille jär-

Seurakuntayhtymän väliaikainen kirkkovaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 30.10.2008

Väliaikainen hallinto

Väliaikainen yhteinen kirkkoval-tuusto määräsi Naantalin kaupun-gin alueella toimivan seurakun-tayhtymän vuoden 2009 tulovero-prosentiksi 1,15.

Naantalin seurakunnalle kertyi verotuloja vuodelta 2007 yhteensä 2 829 440 euroa, josta yhteisövero-tulojen osuus on 548 433 euroa. Naantalin seurakunnan tulovero-prosentti on vuodesta 2005 alkaen

ollut 1,15. – Päätös merkitsee sitä, että Me-

rimaskussa ja Rymättylässä kirkol-lisvero laskee. Kolmen seurakun-nan muodostamassa yhtymässä ve-roprosentti on kaikille sama. Meri-maskun veroprosentti on ollut tänä vuonna 1,65 ja Rymättylän 1,75 pro-senttia, kertoo talousjohtaja Jorma Koivula.

Kolmen seurakunnan, Merimaskun, Naantalin ja Rymättylän kirkkoval-tuustot valitsivat omat jäsenensä vä-liaikaiseen yhteiseen kirkkovaltuus-toon, joka taas valitsi kokouksessaan

30.10.2008 puheenjohtajakseen Os-mo Räsäsen Naantalista ja varapu-heenjohtajakseen Riitta Räikän Ry-mättylästä sekä väliaikaisen yhtei-sen kirkkoneuvoston varapuheen-

johtajaksi Pekka Ritvasen Naanta-lista. Tuomiokapituli oli jo aikai-semmin määrännyt kirkkoherra Jyr-ki Rautiaisen yhteisen kirkkoneu-voston puheenjohtajaksi.

Merimaskun seurakunta (4):Auvinen Eeva, varajäsen Seulanto MattiIhalin Reijo, varajäsen Reinilä RistoPoukka Anneli, varajäsen Paavola JarkkoSirko-Honka Katriina, varajäsen Väätänen Kati

Naantalin seurakunta (22):Aimonen Lasse, varajäsen Kivimäki Anne-MaijaAla-Uotila Markku, varajäsen Nyyssölä ErjaAlho Riitta, varajäsen Teikari-Eura MinnaIsotupa Riitta, varajäsen Salokangas ElinaKarinkanta Maija, varajäsen Ratilainen MikaLehtilä Risto, varajäsen Aittokallio Jorma

Lindroos Risto, varajäsen Koskinen RitvaMerilahti Tuomas, varajäsen Ellonen MarjaOrrela Pirjo, varajäsen Keihäs MarkettaPaasikivi Jari, varajäsen Impivaara HilppaPietikäinen Kerttu, varajäsen Uurasmaa TuttaRantanen Erkki, varajäsen Penttinen ReinoRitvanen Pekka, varajäsen Saarela RaimoRäsänen Osmo (pj), varajäsen Mikkola RitvaSaarni Sirpa, varajäsen Ruisvaara Maija Tavio Tiia, varajäsen Leino ElinaToivonen Raimo, varajäsen Juntti Päivi

Tunturi Antti, varajäsen Kaskinen JoukoUusi-Pietilä Riikka, varajäsen Rönnemaa OlliVaaranen Juhani, varajäsen Läikelä SinikkaVainio Johannes, varajäsen Peuravuori IrmeliVänttinen Rauno, varajäsen Salo Leena

Rymättylän seurakunta (5):Jaanto Martti, varajäsen Kantonen PirkkoPeltoja Sini, varajäsen Huhtala Marjo-RiittaRäikkä Riitta (varapj), varajäsen Heino IrmeliTähti Jussi, varajäsen Saarisalo RistoVainio Heikki, varajäsen Kivinen Tuula

Väliaikaisen yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet ja varajäsenet seurakunnittain:

Väliaikainen yhteinen kirkkoneuvosto (varajäsen suluissa)

Varsinainen yhteinen kirkkovaltuusto ja -kirkkoneuvosto aloittavat työnsä ensi vuoden puolella. Siihen saakka toimivat väliaikaiset hal-lintoelimet sekä niiden rinnalla jokaisen seurakunnan omat kirkko-neuvostot ja -valtuustot.

Seurakuntayhtymän kirkollisveroksi 1,15 prosenttia

Hyvä kannattaa hyödyntääRukouksia tarvitaan

11

Olavi Virtanen, 47 v

Koulutus: Puutarhakoulun ja yliopiston läpäissyt teologian maisteri

Nykyinen tehtävä: Kirkkoher-rana Konnevedellä

Perhe: Naimisissa Riitta Virta-sen kanssa. Vaimo on kotiäiti, meillä on lapset Iisa, Otto, Alli, Ulpu, Elmo ja Eeki.

Motto: ”Ei tänne oo helppoa tul-tu hakemaan ;-)”

Petri Sirén, 48 v

Koulutus: Teologian maisteri Nykyinen tehtävä: Turun hen-rikinseurakunnan kappalainen Perhe: Naimisissa, kolme lasta. Motto: Harkinta ei haittaa.

Jussi Ollila, 42 v

Koulutus: Diakoni, teologian maisteri

Nykyinen tehtävä: Suomen Me-rimieskirkon yhteyspäällikkö, merimiespastori

Perhe: Puoliso Suvi Ollila, luo-kanopettaja, tytär Heta Loviisa Ollila, esikoululainen

Motto: Raumalainen sananpar-si: ”Joka ei tunne Jumalaansa, menköön merille.”

Mirja-Liisa Lindström, 51 v

Koulutus: Teologian maisteri

Nykyinen tehtävä: Rovaniemen seurakunnan kappalainen

Perhe: Puoliso Ilkka Lind-ström, tytär Inka Maaria

Motto: Puhun ja ajattelen usein Ps. 139 ajatuksia seuraillen, että mitä meille elämässämme ta-pahtuukin, mitä teemmekin, missä olemmekin, olemme tai-vaallisen Isän suojeluksessa. Olemme hänen silmäteriään.

Rymättylän seurakunnan kantto-rin virkaa ovat hakeneet Pyhämaan kanttori Ari Stenman, Paraisten ruotsalaisen seurakunnan kantto-rin sijainen Virpi Metsätähti ja Vammalan seurakunnan kanttori Esa Vähämäki sekä yksi hakija, jo-ka ei halua nimeään julkisuuteen tässä vaiheessa.

Rymättylän seurakuntaneuvos-to valitsee kanttorin ensi vuoden alkupuolella. Siinä tapauksessa, et-tä kirkkohallitus ei ole siihen men-nessä vahvistanut Naantalin, Meri-maskun ja Rymättylän seurakun-tayhtymän perussääntöä, kanttorin vaalin toimittajana on Rymättylän kirkkovaltuusto.

Merimaskun kirkonkellojen soiton sähköistys on nyt valmis.

Kellotapulin luukut olivat jo pitkään olleet huono-kuntoiset ja vaaralliset, niin työntekijöille kuin ohi-kulkijoillekin. Nyt ulospäin kauniit luukut avautu-vat ja kellot soivat ohjelmoidusti haluttuihin aikoi-hin. Sähköistyksen toteutti Matti Hannila ky.

Nyt oli mahdollista lisätä myös ehtookellot, jotka soitetaan lauantai-iltana (pyhän aattona) talvella klo 16 ja kesällä klo 18. Kellon sointi on nyt voimakkaampi ja kuuluu kauemmas. Sa-nomakelloja ja jumalanpalveluksen kelloja kun ei usein kuulla keskusta-aluetta kauem-pana.

Seurakuntamestari Pirjo Litukka soitti kelloja sähköisesti ensimmäisen kerran py-häinpäivän jumalanpalveluksessa. Oli hienoa kuunnella kellojen soittoa itse tarvitsematta

keskittyä soiton rytmitykseen ja kläppäysten lukumääriin.

– Oli kyllä jumalanpalveluksen jälkeen ta-vallaan haikea olo, ja sellainen levoton tun-ne, että jokin työ on nyt tekemättä. Toisaal-

Rymättyläläinen Matti Rinne sanoo monella taholla kääntäneensä selkänsä ympäröivälle maailmalle. Takana on kirkkovaltuuston jäse-nyys vähän yli kaksikymppisenä sekä viimeksi vuonna 2006 päättyneellä valtuustokaudella. Matti on seurannut kuitenkin mielenkiinnolla seurakuntien rakennemuutosta, vaikka sanoo kyllästyneensä demokratian tehottomuuteen.

– Näen hyvää seurakuntayhtymässä. Nyt tulee isompi yksikkö, jossa asiantuntijat voivat ottaa haltuunsa esimerkiksi rahaliikenteen ja työsuojeluasiat.

– Jos rahaliikenne hoidetaan keskitetysti Naantalissa, se on seurakunnan muun toimin-nan kannalta aivan toisarvoista. Ei rahat eikä omaisuus minnekään karkaa.

– Rahoja ei myöskään pidä kerätä pahan-päivänvaralle rakennusten ylläpitämiseksi, jos sitä ei sitten raaskitakaan tehdä. Esimerkiksi leirikeskus Majakka olisi pitänyt peruskorjata aikoja sitten. Nyt se ei mielestäni vastaa nyky-ajan vaatimuksia.

– Seurakunnan ydintehtävä ei ole hallinto eikä organisaation ylläpitäminen tai tulojen parempi kasvu, vaan ihmisistä huolehtiminen – ei jätetä kaveria, pidetään hänestä huolta.

– Ei ole hyvä, jos ihminen menee huolineen tapaamaan seurakunnan työntekijää ja näkee hänet hallintopaperien keskellä. Silloin saattaa jäädä huolet kertomatta, kun näkee sen valta-van työmäärän tai keskustelu kääntyykin aut-tajan huoliin, Matti pohtii.

– Käyn jumalanpalveluksessani joka päivä. Metsä ja meri ovat kirkkoni. Siinä ympäristös-sä, suorassa yhteydessä Luojaani tulen puhutel-luksi parhaiten. Harvemmin käyn Rymättylän kirkossa. Viimeksi olin Ilkka ja Ritva Pärssi-sen lähtöjumalanpalveluksessa. Siellä minua puhutteli taas kerran Ritvan saarna, urkumu-siikki. Saan sävelistä enemmän kuin sanoista. Olen tullut siihen tulokseen, että sanat ovat lo-putonta väärinymmärrystä.

Tällä hetkellä Matti toimii ympäristötyö-ryhmässä ja pitää sitä mielekkäänä.

Mahdollisuusjestettäisiin enemmän mukavaa, heitä kiinnostavaa tekemistä. Esi-merkiksi askarrella voi pienenkin lapsen kanssa ja nuori voi innostua kynttilän teosta. Sen ei tarvitse ol-la suurta ja ihmeellistä, vaan tärke-ää olisi saada ihmiset tutustumaan toisiinsa ja samalla luoda yhteen-kuulumisen tunnetta. Välillä kun silmäilen muiden seurakuntien tar-jontaa, tuntuu oman aika vähäisel-tä.

Koska seurakuntayhtymä on nyt tulossa, ei kannata haaskata voimia sen vastustukseen, vaan hyödyntää kaikki se hyvä, mikä siitä seuraa.

Oli hauska huomata, että minul-la onkin mielipiteitä tästä asiasta. Tämä haastattelu laittoi minut poh-timaan asioita, joita en aikaisem-min ollut miettinyt.

Ella Moisio

Neljä hakijaa Rymättylän kirkkoherraksi

Merimaskun kirkonkellot soivat

Rymättylän kanttoriksi neljä hakijaa

Seurakuntayhtymän talousarvio yli 4 miljoonaaNaantalin seurakuntayhtymän vä-liaikainen yhteinen kirkkoneuvos-to ja -valtuusto saavat joulukuussa käsiteltäväkseen seurakuntayhty-män ensi vuoden talousarvion. Käyttötalousmenot ovat 4,1 milj. ja investoinnit 0,4 milj. euroa. Kol-men seuraavan vuoden investoin-teihin on suunniteltu käytettävän noin 3,5 milj. euroa, josta suurim-man osan lohkaisee Naantalin kir-kon sisätilojen peruskorjaus.

Ensi vuoden erityisenä paino-pistealueena on nuorisotyö, joka Naantalin seurakunnassa saa uu-den viran. Tavoitteena on kehittää myös verkostoyhteistyötä yhtymän seurakuntien kesken.

Alijäämää muodostuu noin 480 000 euroa.

- Alijäämä katetaan aikaisempi-en vuosien ylijäämällä, jota seura-kunnille on kertynyt yhteensä noin 2.8 milj. euroa, kertoo talousjohta-ja Jorma Koivula ja toteaa, että ai-nakin seuraavat kaksi vuotta tul-laan toimeen nykyisellä 1,15 pro-sentin kirkollisverolla.

ta tässä voi olla iloinen ja ylpeä, et-tä olen saanut tätä kunniatehtävää hoitaa ja jään nyt viimeiseksi Meri-maskun seurakunnan kellonsoitta-jaksi. Varsinkin kesällä on ollut to-della hienoa mennä soittamaan kel-loja ja katsella tapulin luukusta ke-säistä Merimaskua.

Nyt kun on pimeää ja pakkasia, niin ehkä tuntee jopa pientä helpo-tusta kun kelloja voi soittaa kirkon sisältä napinpainalluksella. Kelloja soittamalla on saanut olla osallise-na monessa ilossa ja surussa. Hää-kellojen soitto on hiukan nopeam-paa ja iloisempaa ja monet meri-maskulaiset on saanut saattaa hau-dan lepoon kellojen säestyksellä.

Kyllä kellojen soitto kuulostaa korvaani kauniilta ja on hienoa kun voi muun kirkkoväen kanssa sitä yhdessä kuunnella.

Hanna Lehto

1�

Skuoritsan Pyhän Katariinan seurakunta sijaitsee Venäjällä, Inkerinmaalla, noin 50 km Pie-tarista etelään. Seurakuntaan kuuluu nykyään noin 650 hen-keä.

”Ei ole kirkkoa suurempaa kuin Kupanitsassa eikä sorjem-paa kuin Skuoritsassa” sanottiin Inkerinmaalla 1800-luvulla, kun

Skuoritsan entisen puisen kir-kon tilalle rakennettiin uusi, ki-vinen kirkko vuonna 1839.

Kirkolla alkoivat vaikeat ajat neuvostovallan myötä 1920-lu-vulla. Sodan päättyessä kirkko tuhoutui.

Pyhän Katariinan kirkko oli raunioina, sisällä kasvoi nurmi ja kattona oli taivas, mutta muistot

omasta kirkosta oli-vat vahvat ja usko tulevaisuuteen vielä vahvempi. Arkki-tehtipariskunta Ul-la ja Pekka Wesa-maa Vantaalta piir-sivät raunioiden si-sälle uuden kirkon.

Suomalaisten ystävien tuella ja talkoovoimin kirk-ko remontoitiin. Lokakuussa 2006 vihittiin Skuoritsan Pyhän Katariinan kirkko uudelleen jumalanpalvelus-käyttöön.

Inkerin kirkon suomenkieliset ko-tisivut: www.inke-rinkirkko.fi

Vaalimaan ja Pietarin nähtävyyksi-en jälkeen seuraava pysähdyspaik-ka oli Hietamäen kirkolla, jossa Väinö-pappi jo meitä odotti emän-tien valmistaman lounaan kanssa. Erikoinen persoona tämä pappi, vä-rikäs, spontaani – tehnyt käsitöitä-kin kirkkoon. Lounaan jälkeen pu-rettiin paikalle jäävät avustustava-rat ja siirryttiin kirkon puolelle pie-neen hartauteen.

Matka jatkui mutkaisia teitä pit-kin Tervolaan Maria-vanhainko-tiin, joka oli matkan päätavoite. Ymmärsin, että seurakunta ja van-hainkoti ovat jatkuvassa kanssa-käymisessä, joten suurimmat puut-teet tulevat kirjatuiksi. Nytkin vie-

tiin ne tullinkin "ihailemat" Aino- ja Reino-tossut asukkaille. Van-hainkodin käytävillä tervehdimme asukkeja, useimmat taisivat osata suomea. Tapasimme myös tarmok-kaan Lilja Stepanovan, johtajan.

Osa joukosta jäi yöpymään van-hainkodin vierashuoneisiin, mutta toisia odotti kotimajoitus. Meidät Helenan kanssa haki vieraikseen Eila, jonka kotiin ei ollut kilomet-riäkään. Heille menevä sivutie oli huonossa kunnossa, kunta oli kuu-lemma vetänyt johtoja, eikä ollut tasoittanut tietä työn jälkeen. Eilan kotona meitä odottivat 93-vuotias Lilja-äiti ja venäläinen aviomies Toivo (Tolja). Pienessä mökissä oli

Lauantaina 24. tammikuuta Naan-talin seurakuntakeskuksen valloit-taa jälleen Missio Night Café, kun lavalle astelevat evankelista Han-nu Hatanpää, räjähtävästä lava-meiningistä tunnettu rock-yhtye Saraste sekä jo kulttimaineeseen noussut Houseband Aino-pojat.

Hannu Hataanpää on julistava visiönääri, jonka karisma valloittaa kaikenikäisen kuulijakunnan. Tä-mä Kristus-päivän pääkoordinaat-tori on saanut sydämelleen Naan-talin mission ja tuo tilaisuuteen oman laajan visionsa tulevaisuu-desta.

Saraste on rehellisellä asenteel-la ja Jumalan sanan voimalla seu-rakuntia ja tapahtumia kiertävä viiden hengen rock-yhtye, joka pyr-kii levittämään ilosanomaa Tai-vaan valtakunnasta raskaiden kita-ravallien ja kirkkaiden melodioi-den avulla. Heidän sanoituksensa syntyvät tämän päivän maailmas-ta sekä Raamatun totuudesta.

Mission Houseband Aino-pojat on paljon positiivista palautetta

saanut ilmiömäinen musiikkielä-mys. Sekä nuoret että varttuneem-matkin innostuvat tästä Naantalin omasta poikabändistä, kun tutut riparilaulut muuttuvat uusiksi so-vituksiksi. Yhtyeen perkussionisti Tuomas Merilahti lupaa tammi-

kuulle varsinaisen megaspektaak-kelin.

Night Cafén hengen mukaises-ti tarjolla on pienen naposteltavan lisäksi rentoa yhdessäoloa sekä Raamatun sanaa. Tervetuloa!

Emmi Niiniaho

Turku-hallissa toteutettiin 18.10.08 koko maan kattava rukoustapah-tuma, jonka alkujuuret ovat Turun opiskelijapiireisssä. Malli tuli Sveitsistä. Tavoitteena oli ja on tu-kea yhteistä aktiivista rukousta Suomen ja sen eri paikkakuntien

puolesta. Merimaskusta lipunkan-tajina olivat Marke Putkonen ja Kaisa Myllymaa, Naantalista Sep-po Metsola ja Jouni Rantala, Ry-mättylästä Lennart Saari ja Olli Saarisalo.

Ensikertalaisena seurakunnan avustusmatkallaVarhain syksyisenä perjantaiaamuna nousin bussiin Ukko Pekan pysäkiltä. Olin lähdössä 23 muun kanssa Inkerin-maalle viemään Naantalin seurakunnan avustuskuormaa.

Maria-vanhainkodin asukkaat saivat lahjoituksena Suomen Kumitehtaalta Aino- ja Reino-tossut.

kamari, keittiö, mummon makuus-oppi ja entisestä navetasta tehty huone Eilalle ja Toivolle. Vessa- ja pesumahdollisuudet olivat kuin meillä Suomessa maalla 1950-lu-vulla, mutta meillepä lämmitettiin nyt sauna kumpanakin iltana. Mö-kin pihalla oli kukkia ja muutama omenapuu. Perhe oli jo 10 vuotta anonut pääsyä Suomeen, jossa asui-vat muut Liljan lapset ja Eilankin lapsia.

Mummun kuoleman jälkeen mökki joutuu valtiolle, koska per-heellä ei ole rahaa sen lunastami-seen. Lilja-mummo lauloi meille virsiä ulkoa, olihan hän kuulunut kirkkokuoroon ja käynyt Suomes-sakin. Hän muisteli myös vilkkaas-ti menneitä aikoja kolhoosissa, jois-ta hänellä oli parhaan työntekijän kuva seinällään.

Sunnuntaina osallistuimme Skuoritsan kirkon jumalanpalve-lukseen. Työläs remontti näytti ole-van vielä kesken. Jumalanpalvelus

toimitettiin suomeksi ja venäjäksi, pappi tuntui hallitsevan venäjän paremmin. Kirkkokuorolaisilla oli tutunnäköiset puvut, Naantalin kirkkokuoron lahjoittamat. Nyt jä-tettiin lahjoituksena erä alboja. Hautausmaalla katseltiin paikalli-sia hautoja.

Lounas syötiin vanhainkodissa ja lounaan jälkeen pidettiin seurat vanhusten kanssa. Iltapäivällä Lilja vei meidät Hatsinaan, jossa vierai-limme valtavassa palatsissa, jonka Katariina Suuri oli teettänyt kesä-asunnokseen. Alkuperäisistä 600 huoneesta vasta osa oli restauroi-tu.

Loisteliaiden salien erikoiset lat-tiat kiinnittivät erityisesti huomio-ta.

Paluumatkalla vietimme hiljai-sen hetken suomalaisten sotilaiden muistomerkillä.

Riitta Tuhola

”Ei ole kirkkoa sorjempaa….”

Kristus-päivän lippuristi oli rukous Suomen puolesta

Tulevaisuus. – Usko huvikses!

13

Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän seurakunnat toivottavat kaikille riemullista ja siunattua joulujuhlaa!

Suomessa tehtiin lokakuussa Rei-lun kaupan kahvinjuonnin maail-manennätys. Maailman suurin Reilunkaupan kaff epaussi -tempa-ukseen otti osaa peräti 51754 hen-kilöä. Ennätysyritykseen osallistu-via kahvitaukoja järjestettiin 1155 kappaletta yli 200 paikkakunnalla. Kahvia juotiin noin 6400 litraa.

Naantalissa tempuksen osallis-tui 80 kahvinjuojaa ja samassa yh-teydessä järjestettiin kolmen Rei-lun kaupan kahvimerkin maista-minen ja arviointi. Parhaaksi laa-duksi äänestettiin ylivoimaisesti jo entuudestaan seurakunnan käyt-tämä Meiran reilunkaupan kahvi.

Joulu on perinteisesti aikaa, jolloin ollaan yhdessä, tavataan sukulaisia ja ystäviä, syödään hyvin ja viete-tään Jeesuksen syntymäjuhlaa iloi-sella mielellä. Jos sukulaisesi ovat kaukana ja ystävät omien per-heidensä kanssa tai sinulla ei ole varoja tai voimia järjestää itsellesi tai perheellesi joulua, olet tervetul-lut Tullin jouluun. Joulupöytä on runsas ja kauniisti katettu. Voit kuunnella musiikkia ja seurustella muiden joulua viettävien kanssa.

Vapaa-ajan Tulli on auki 24.-26.12 klo 12-20.

Pöytä on katettu klo 14-18 ja

jouluaattona on jouluhartaus klo 13.30.

Tilaisuus on maksuton ja se to-teutetaan vapaaehtoistyönä. Jär-jestäjinä ovat Naantalin seurakun-nan diakoniatyö, Naantalin kau-punki ja Waihtoehto ry.

Jos sinua kiinnostaa tulla va-paaehtoiseksi tekemään itsellesi ja muille joulua, tai lahjoituksen muodossa auttaa joulun järjestä-misessä, ota yhteyttä diakoni Ani-ta Mäkilään puh. 02-5336053 tai Tuija Ahoon 040-5443716.

Olet lämpimästi tervetullut!

Vuoden 2009 Yhteisvastuukeräyk-sen kotimaisena hankkeena on vai-keassa työmarkkinatilanteessa ole-vien maahanmuuttajien työllistä-minen. Keräyksen avulla halutaan parantaa Suomeen muualta saapu-neiden mahdollisuutta osallisuu-den kokemiseen. Ulkomaisena avustuskohteena on Bangladeshin

köyhä väestö.Keräyksen starttiviikko on 1.-

7.2. Uutena kampanjamuotona on valtakunnallinen tempauspäivä lauantaina 7.2. Silloin kaikissa seu-rakunnissa toteutetaan keräystä niin että se varmaan tulee kaikki-en tietoisuuteen!

Naantalin seurakunnan oma

startti tapahtuu jo marraskuun 28. päivän iltana Joel Hallikaisen kon-sertilla.

Haaste kerääjäksi ja talkooväek-si on erittäin ajankohtainen juuri nyt!! Ilmoittaudu joukkoon jo ajois-sa. Ota diakoniatyöntekijöitä hi-hasta ja anna nimesi kampanjapo-rukan listaan!

NAANTALIN KIRKKOPe 28.11. Klo 19.00

Ohjelmamaksu 10 €, tuntia ennen ovelta.

Uusi kauneimmat joululaulut CD nyt kaupoissa & nettikaupassa: www.joelhallikainen.com

Yhteisvastuun hyväksi

Kurkistus vuoden 2009 Yhteisvastuukeräykseen

Uusi maailmanennätys

Joulu tulee tulliinkin

Su 21.12. klo 1 Messu Naantalin kirkossa. Jyrki Rau-tiainen, Marja Saantola ja Miika Hartikainen. Su 21.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut III Naan-talin kirkossa. Kirkkokuoro, joht. Miika Hartikainen. Marja Saantola, puhe ja juonto. Ke 24.12. klo 12. Jouluaaton hartaus Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg ja Kari Vuola. Jouni Kuo-rikoski, laulu.Ke 24.12. klo 14. Jouluaaton hartaus Hakapellon kappelissa. Marja Saantola ja Miika Hartikainen. Kirkkokuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Ke 24.12. klo 1 Jouluaaton hartaus Naantalin kir-kossa. Jyrki Rautiainen ja Kari Vuola. Naantalin kamarikuoro, joht. Jouko Valkonen.Ke 24.12. klo 22 Jouluyön messu Naantalin kir-kossa. Leena Flander ja Miika Hartikainen.To 25.12. klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus Naantalin kirkossa. Marja Saantola, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen ja Kari Vuola. Kirkkokuoro. Pe 2.12. klo 1 Tapaninpäivän messu Naantalin kirkossa. Ensio Ruskovuo, Annukka Lindberg ja Miika Hartikainen. Koraalikuoro, joht. Tiina Lustig.Su 28.12. klo 1 Messu Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg, Ensio Ruskovuo ja Kari Vuola.

Ke 1.12. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuk-sen kappelissa. Leena Flander ja Miika Hartikainen.To 1.1. klo 1 Uudenvuodenpäivän sanajumalan-palvelus Naantalin kirkossa. Leena Flander ja Kari Vuola.Su 4.1. klo 1 Messu Naantalin kirkossa. Jyrki Rauti-ainen, Ensio Ruskovuo ja Miika Hartikainen. Kirkko-kuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Ti .1. klo 1 Loppiaisen sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg ja Miika Harti-kainen. Kirkkokuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Ti .1. klo 15 Kauneimmat joululaulut IV Hakapel-lon kappelissa. Kari Vuola, urut. Jyrki Rautiainen, puhe ja juonto.

Pe 28.11.klo 12.15 Kaikille avoin adventtihartaus koululla, Leena Flander. Pikkujoulukahvit.La .12. klo 11 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Ensio Ruskovuo ja Reini Koivusalo. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudalla ja itsenäisyyspäivän juhla koululla.Ma 15.12. klo 17 Ehtoollishartaus Kummelissa. Leena Flander ja Reini Koivusalo. Lauletaan jouluisia lauluja.Su 21.12. klo 1. Kauneimmat joululaulut Velkuan kirkossa, Reini Koivusalo, Tiina Rinne-Kylänpää juontaa.Ke 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus Velkuan kirkossa. Leena Flander ja Reini KoivusaloSu 4.1.2 Messu Velkuan kirkossa klo 16.30.

Ke 24.12. klo 1 Jouluaatto hautausmaalla, pastori Ritva RautiainenTo 25.12. klo 7 Joulukirkko, pastori Marjut OstermaaTo 25.12. klo 1 Joulupäivän perhekirkko, pastori Tiina RautiainenPe 2.12. klo 1 Tapaninpäivän messu, pastori Teppo LummikkoSu 28.12. klo 1 Viattomien lasten päivän sanajumalanpalvelus, rovasti Sisko RaitisKe 1.12. klo 2 Uudenvuodenaattoyön hartaus, rovasti Erkka NurmiTo 1.1. klo 1 Uudenvuodenpäivän messu, rovasti Erkki MarttinenSu 4.1. klo 1 toisen sunnuntain joulusta sanajumalanpalvelus, rovasti Leena VuorenojaTi .1. klo 1 Loppiaisen sanajumalanpalvelus, rovasti Teuvo Vähäkylä

Su 21.12. klo 1 Jumalanpalvelus kirkossaSu 21.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut kirkossaMa 22.12. klo 18 Päiväkerhon joulujuhla seurakuntakodillaKe 24.12. klo 1 Jouluaaton hartaus kirkossaTo 25.12. klo 7 Jouluaamun juhlajumalanpalvelus kirkossaTo 25.12. klo 2 Jouluyön musiikkia kirkossa - Tiina ja Tom LustigPe 2.12. klo 1 Sanajumalanpalvelus kirkossaSu 28.12. klo 1 Sanajumalanpalvelus kirkossaTo 1.1. 2 klo 1 Sanajumalan-palvelus kirkossaSu 4.1.2 klo 1 Sanajumalan-palvelus kirkossaTi .1.2 klo 1 Loppiaisen ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa

Naantalissa

Velkualla

Rymättylässä

Merimaskussa

Tilaisuuksien kanttorina toimii dir.cant. Lauri Karttunen.

Joulunajan tapahtumia

Seurakunta toivottaa rymättyläläisille rauhaa ja siunausta jouluun 2008 ja uuteen vuoteen 2009!

1�

Naantalissa MarraskuuPe 28.11. klo 1 Joel Hallikaisen jouluinen konsertti Yhteisvastuun hyväksi Naantalin kirkossa. Ohjelma 10€.Joulumyyjäiset la 2.11. klo 11-1 seurakuntakeskuksessa lähetyksen ja diakonian hyväksi.Su .11. klo 11 (Huom, aika!) Per-hemessu Naantalin kirkossa. Jyrki Rautiainen, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. Laaksonlapset, joht. Miika Hartikainen, uusien työnteki-jöiden siunaaminen, kirkkokahvit pappilassa. Kirkkokuljetus (kts. erilli-nen ilmoitus)

JoulukuuKe .12. klo 12 Arkiehtoollinen seu-rakuntakeskuksen kappelissa. Jyrki Rautiainen, Kari Vuola.La .12. klo 1 Sanajumalanpalve-lus Naantalin kirkossa. Leena Flan-der, Miika Hartikainen ja Kari Vuola. Rannikon Laulumiehet, joht. Markku Paalanen. Seppeleenlasku.Su 7.12. klo 1 Messu Naantalin kirkossa. Marja Saantola, Jyrki Rauti-ainen ja Kari Vuola. Mari Sares, laulu. Kirkkokahvit.Su 7.12. klo 18 Joulukonsertti kir-kossa. Naantalin kamarikuoro, joht. Jouko Valkonen, Helianthus, joht. Jouko Valkonen, Naantalin laulajat, joht. Johanna Järvinen, Miika Harti-kainen, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma.Ke 1.12. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa. Annukka Lindberg ja Miika Hartikai-nen.To 11.12. klo 1 Kauneimmat joulu-laulut I Naantalin kirkossa. Nuorten lauluryhmä joht. Kari Vuola. Annukka Lindberg, puhe ja juonto. La 1.12. klo 18 VG2:n joulukon-sertti Naantalin kirkossa. Turun VPK:n puhallinorkesteri, joht. Jari Virta. Laaksonlapset, joht. Miika Hartikainen. Ohjelma 10€.Su 14.12. klo 1 Messu Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg, Ensio Ruskovuo ja Miika Hartikainen. Jumalanpalveluksen jälkeen van-husten joulujuhla seurakuntakes-kuksessa, Minna Pykälämaa. Kirkko-kuljetus.Su 14.12. klo 18 Kauneimmat jou-lulaulut II Naantalin kirkossa. Lucia-kulkue, joht. Sirkku Lehtimäki, Kari

Vuola, urut. Ensio Ruskovuo, puhe ja juonto.Ti 1.12. klo 1 Naantalin musiik-kiopiston joulukonsertti Naanta-lin kirkossa. Ohjelma 5€.Ke 17.12. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa. Ensio Ruskovuo ja Kari Vuola. Pe 1.12. klo 12 Sotaveteraanien joululounas seurakuntakeskuk-sessaSu 21.12. klo 1 Messu Naantalin kirkossa. Jyrki Rautiainen, Marja Saantola ja Miika Hartikainen. Su 21.12. klo 15 Kauneimmat jou-lulaulut III Naantalin kirkossa. Kirk-kokuoro, joht. Miika Hartikainen. Marja Saantola, puhe ja juonto. Kirk-kokuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Ke 24.12. klo 12. Jouluaaton hartaus Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg ja Kari Vuola. Jouni Kuorikoski, laulu.Ke 24.12. klo 14. Jouluaaton hartaus Hakapellon kappelissa. Marja Saantola ja Miika Hartikainen. Kirkkokuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Ke 24.12. klo 1 Jouluaaton har-taus Naantalin kirkossa. Jyrki Rauti-ainen ja Kari Vuola. Naantalin kama-rikuoro, joht. Jouko Valkonen.Ke 24.12. klo 22 Jouluyön messu Naantalin kirkossa. Leena Flander ja Miika Hartikainen.To 25.12. klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus Naantalin kir-kossa. Marja Saantola, Jyrki Rautiai-nen, Miika Hartikainen ja Kari Vuola. Kirkkokuoro, joht. Miika Hartikai-nen. Kirkkokuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Pe 2.12. klo 1 Tapaninpäivän messu Naantalin kirkossa. Ensio Ruskovuo, Annukka Lindberg ja Miika Hartikainen. Koraalikuoro, joht. Tiina Lustig.Su 28.12. klo 1 Messu Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg, Ensio Ruskovuo ja Kari Vuola.Ke 1.12. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa. Leena Flander ja Miika Hartikainen.

TammikuuTo 1.1. klo 1 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa. Leena Flander ja Kari Vuola.Su 4.1. klo 1 Messu Naantalin kir-kossa. Jyrki Rautiainen, Ensio Rusko-vuo ja Miika Hartikainen. Kirkkokul-jetus (ks. erillinen ilmoitus)Su 4.1. klo 2 Taizé-ilta Naantalin kirkossa.Ti .1. klo 1 Loppiaisen sanaju-malanpalvelus Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg ja Miika Hartikai-nen. Kirkkokuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Ti .1. klo 15 Kauneimmat joulu-laulut IV Hakapellon kappelissa. Kari Vuola, urut. Jyrki Rautiainen, puhe ja juonto. Ke 7.1. klo 12 Arkiehtoollinen seu-rakuntakeskuksen kappelissa. Jyrki Rautiainen. Su 11.1. klo 1 Messu Naantalin kir-kossa. Ensio Ruskovuo, Jyrki Rautiai-nen.Ke 14.1. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa. Marja Saantola.Su 18.1. klo 1 Messu. Marja Saan-

tola ja Leena Flander. Pe 2.1. klo 18 Lähetysjuhla seura-kuntakeskuksessa. Tuulikki Palonen-Poikkeus, Ensio Ruskovuo, vieraana thaimaalainen piispa Visanukorn Upama. Musiikki: lauluryhmä Aamu-ruskon siivin.La 24.1. klo 21 Night Café seurakun-takeskuksessa. Aino-pojat, Saraste, Hannu Hatanpää ja Naantalin seura-kunnan työntekijöitä. Su 25.1. klo 1 Messu Naantalin kir-kossa. Leena Flander ja Annukka Lindberg.Ke 28.1. klo 12 Arkiehtoollinen seu-rakuntakeskuksen kappelissa.

HelmikuuSu 1.2. klo 1 Messu Naantalin kir-kossa. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokuljetus (ks. erillinen ilmoitus)Su 1.2. klo 2 Taizé-ilta Naantalin kirkossa.Ke 4.2. klo 12 Arkiehtoollinen seu-rakuntakeskuksen kappelissa. To 5.2. klo 18 Alfa-kurssi alkaa seu-rakuntakeskuksessa. Kurssi jatkuu torstaisin samaan aikaan. Su 8.2. klo 1 Perhemessu Naanta-lin kirkossaSu 8.2. klo 14 Vauvakirkko Naanta-lin kirkossaKe 11.2. klo 12 Arkiehtoollinen seu-rakuntakeskuksen kappelissa.La 14.2. Perheiden missiopäivä Muumimaassa ja kirkossa (ks. erilli-nen ilmoitus)La 14.2. klo 21 Night Café seurakun-takeskuksessa.Su 15.2. klo 1 Messu Naantalin kirkossa.Ke 18.2. klo 12 Arkiehtoollinen seurakuntakeskuksen kappelissa.Su 22.2. klo 1 Messu Naantalin kirkossa

VelkuallaPe 28.11.28 klo 12.15 Kaikille avoin adventtihartaus koululla, Leena Flander. Pikkujoulukahvit.La .12. klo 11 Sanajumalanpalve-lus Velkuan kirkossa. Ensio Rusko-vuo ja Reini Koivusalo. Jumalanpal-veluksen jälkeen kunniakäynti san-karihaudalla ja itsenäisyyspäivän juhla koululla.Ma 15.12. klo 17 Ehtoollishartaus Kummelissa. Leena Flander ja Reini Koivusalo. Su 21.12. klo 1. Kauneimmat joululaulut Velkuan kirkossa, Reini Koivusalo, Tiina Rinne-Kylänpää juontaa.

Ke 24.12. klo 15 Jouluaaton har-taus Velkuan kirkossa. Leena Flan-der ja Reini KoivusaloSu 18.1.2 klo 1. Sanajuma-lanpalvelus Velkuan kirkossaKe 21.1. klo 17 Ehtoollishartaus Kummelissa. Leena Flander. (Huom. päivä!)Su 1.2.2 klo 1. Messu Vel-kuan kirkossaSu 15.2.2 klo 1. Sanajuma-lanpalvelus Velkuan kirkossa

Teersalosta lossi lähtee kohti kirkko-saarta tasatunnein ja puolitunnein. Kirkkosaaresta vastaavasti takaisin Teersaloon vartin vaille ja vartin yli.

MerimaskussaTo 27.11. klo 1 Kaff epaussi seura-kuntakodilla. Visa Auvinen näyttää vanhoja valokuvia Merimaskusta.La 2.11. klo 15-17 Lähetysmyyjäi-set seurakuntakodilla.Su .11. klo 1 Messu kirkossaLa .12. klo 1 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen seppel-tenlasku hautausmaalla.Su 7.12. klo 1 Jumalanpalvelus kirkossaMa 8.12. klo 12.-15 Kunnan pal-velupäivä seurakuntakodillaSu 14.12. klo 1 Jumalanpalvelus kirkossaTo 18.12. klo 1 Kultaisen iän ker-hon joulujuhla seurakuntakodilla – rakennusmestari Veikko Veistinen muistelee: ”Merimaskun kirkon kor-jaustyöt vv. 1953-1954”.Su 21.12. klo 1 Jumalanpalvelus kirkossaSu 21.12. klo 18 Kauneimmat jou-lulaulut kirkossaMa 22.12. klo 18 Päiväkerhon jou-lujuhla seurakuntakodillaKe 24.12. klo 1 Jouluaaton har-taus kirkossaTo 25.12. klo 7 Jouluaamun juhla-jumalanpalvelus kirkossaTo 25.12. klo 2 Jouluyön musiik-kia kirkossa - Tiina ja Tom LustigPe 2.12. klo 1 Sanajumalanpal-velus kirkossaSu 28.12. klo 1 Sanajumalanpal-velus kirkossaTo 1.1. 2 klo 1 Sanajumalan-palvelus kirkossaSu 4.1.2 klo 1 Sanajumalan-palvelus kirkossa

Ti .1.2 klo 1 Loppiaisen ehtoollisjumalanpalvelus kirkossaSu 11.1.2 klo 1 Sanajumalan-palvelus kirkossaTo 15. 1. 2 klo 1 Kultaisen iän kerho seurakuntakodilla. Professori Pentti Virrankoski kertoo ja alustaa keskustelun: ”Minkä vuoksi Ruotsi menetti Suomen vuonna 1809?”.Su 18.1.2 klo 1 Jumalanpalve-lus kirkossaSu 25.1.2 klo 1 Jumalanpalve-lus kirkossaTo 2.1.2 klo 1 Kaff epaussi seurakuntakodilla. Hiljennytään het-keksi sanan äärelle ja pelataan pal-jon toivottua Bingoa.Su 1.2. klo 1 Jumalanpalvelus kirkossaSu 8.2.2 klo 1 Jumalanpalve-lus kirkossaTo 12.2.2 klo 1 Kultaisen iän kerho on seurakuntakodilla – vierai-lijana Antero Maijala.Su 15.2.2 klo 1 Jumalanpalve-lus kirkossaSu 22.2.2 klo 1 Jumalanpalve-lus kirkossa

Lisäksi Äiti-lapsi kerho joka tiistai klo 1 seurakuntakodilla

RymättylässäKe 24.12. klo 1 Jouluaatto hauta-usmaalla, pastori Ritva RautiainenTo 25.12. klo 7 Joulukirkko, pastori Marjut OstermaaTo 25.12. klo 1 Joulupäivän perhe-kirkko, pastori Tiina RautiainenPe 2.12. klo 1 Tapaninpäivän messu, pastori Teppo LummikkoSu 28.12. klo 1 Viattomien lasten päivän sanajumalanpalvelus, rovasti Sisko RaitisKe 1.12. klo 2 Uudenvuodenaat-toyön hartaus, rovasti Erkka NurmiTo 1.1. klo 1 Uudenvuodenpäivän messu, rovasti Erkki MarttinenSu 4.1. klo 1 2. sunnuntain jou-lusta sanajumalanpalvelus, rovasti Leena VuorenojaTi .1. klo 1 Loppiaisen sanajuma-lanpalvelus, rovasti Teuvo Vähäkylä

Tilaisuuksien kanttorina toimii dir.cant. Lauri Karttunen.

SS e u r a k u n n a s s a t a p a h t u u � 7 . 1 1 . � 0 0 8 –

Aurinkosäätiön palvelutalon kabinetissa

joka toinen perjantai klo klo 17.00-18.30 alkaen 16.1.

Vetäjänä pastori Ensio Ruskovuo.

Kaikki tervetulleita!

RaamattupiiriHuomioi aika-taulumuutokset:

1. adventin jumalan-palvelus Naantalin kirkossa

alkaa klo 11.Velkuan jumalanpalvelukset

alkavat vuoden alusta lähtien klo 1.

Naantalin papit tavattavissaPappi on tavattavissa jokaisen jumalanpalveluksen jälkeen sielunhoitoajan sopimista varten.Pappien vapaapäivät ovat pääsääntöisesti maanantaisin ja tiistaisin. Papit päivystävät seuraavina ajankohtina: Kappalainen Ensio Ruskovuo pe klo 10-12, p. 02-533 6665Kappalainen Leena Flander to 11-13, p. 02-534 6390Seurakuntapastori Marja Saantola ke klo 10-12, p. 02-533 6666Seurakuntapastori Annukka Lindberg to klo 10-12, p. 02-533 6676

1�

Vapaaehtoisten joulujuhla

to 11.12.08 klo 16.30 seurakunta-keskuksessa. Juhlan jälkeen

klo 19 Kauneimmat joululaulut kirkossa

Joulujuhlaan ilmoittautuminen ja erityisruokavaliot ajalla 26.11.-

2.12.08 klo 9-13 kirkkoherranviras-toon Outi Kattelus tai p. 4375 411

Kehitysvammaisten joulujuhla 10.12.2008 klo 16-17.30 Aurinkosää-tiön Palvelutalossa, Aurinkokam-marissa. Ilmoittautumiset Minna Pykälämaalle 5.12. mennessä puh 040-5241228.

Jouluinen hartaushetki vanhem-malle väelle 11.12. kirkossa klo 13.30.

Jouluinen aviopari-ilta Amandik-sessa to 11.12. klo 18.30, ilm. Marja Saantola (p. 02-5336 666)

Vanhemman väen joulujuhla 14.12. seurakuntakeskuksessa klo 12-14. Kirkkokuljetuksella pää-see jumalanpalveluksesta juhlaan. Järj Naantalin seurakunta ja Van-

”Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Häneen, että jos me jotakin anomme Hänen tahtonsa mukaan, niin Hän kuulee meitä.”

(1 Joh. 5:14)

Rukoilemme joka viikko naantalilaisten, velkualaisten, merimaskulaisten ja rymättylä-läisten puolesta. Leikkaa kalenteri talteen, kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen. Rukousaiheet löytyvät myös nettisivuilta osoitteesta: www.naantalinseurakunta.fi /rukouskalenteri.

Vko 4 (1.–7.12.)Kiitämme vapaasta ja itsenäisestä isänmaastamme ja rukoilemme Suomen kansan puolesta. Pyy-dämme johdatusta ja varjelusta maallemme. Siunaamme myös sota-veteraanejamme.

Vko 5 (8.–14.12.)Pyydämme, että osaisimme hiljen-tyä joulun sanoman äärelle ja osai-simme valmistautua tulevaan joulu-juhlaan oikein.

Vko 51 (15.–21.12.)Pyydämme, että voisimme olla jou-lukiireen keskellä näyttämässä ihmi-sille ympärillämme tietä seimen luokse joulun ilosanoman äärelle.

Vko 52 (22.–28.12.)Pyydämme siunausta joulunvietol-

lemme. Rukoilemme erityisesti nii-den puolesta, jotka viettävät joulua yksin tai sairaana ja kamppailevat jouluahdistuksen kanssa eri syistä. Pyydämme siunausta Vapaa-ajan tullilla jouluaan viettäville.

Vko 1 (2.12.–4.1.)Rukoilemme alkavan vuoden puo-lesta, että se saisi olla rauhan ja siu-nauksen vuosi.

Vko 2 (5.–11.1.)Vakitoiminta ja piirit alkavat. Pyy-dämme siunausta piirien vetäjille ja piireihin osallistuville.

Vko (12.–18.1.)Rukoilemme kristittyjen ykseyden

puolesta. Pyydämme siunausta vel-jillemme ja sisarillemme muissa kirkkokunnissa.

Vko 4 (1.–25.1.)Pyydämme siunausta viikonlopun missio-tapahtumalle, esiintyjille, puhujille, vapaaehtoisille ja tapah-tumaan osallistuville. Vko 5 (2.1.–1.2.)Rukoilemme alkavan yhteisvastuu-keräyksen ja kerääjien puolesta. Pyydämme avointa mieltä ja sydäntä meille kaikille kohdata ympärillämme oleva hätä ja ryhtyä tekoihin.

Vko (2.2.–8.2.)Pyydämme siunausta ja johdatusta Alfa-kurssilaisille, jotka aloittavat kurssin tällä viikolla.

Vko 7 (.–15.2.)Pyydämme siunausta Naantalin seu-rakunnan nimikkoläheteille: Paula-saaren ja Huovisen perheille Japa-nissa sekä kotimaahan palanneille Nurmen perheelle ja Helena Lei-nolle.

Vko 8 (1.–22.2)Rukoilemme hiihtolomaviikon rippi-koululeirien puolesta. Pyydämme myös siunausta ja varjelusta perhei-den hiihtoloman vietolle ja laatuai-kaa perheille yhdessä lastensa kanssa

Rukouskalenteri

Merikirkkopiiri tiistaisin klo 12-13.30Lähetyspiiri torstaisin klo 13-14.30

Lähetyksen piirit ovat joulutauolla viikoilla 51-02. Aloitamme taas vii-kolla 3.

Lähetysjuhla 2.1. klo 18 seurakuntakeskuksessa. Mukana Ensio Ruskovuo, thaimaa-lainen piispa Visanukorn Upama,

Tuulikki Palonen-Poikkeus kertoo matkakuulumisia. Musiikki: laulu-ryhmä Aamuruskon siivin.

Lämpimästi tervetuloa!

Lähetyksen toimintaa

1 9 . � . � 0 0 9

Naisten raamis kerran kuussa

Tiedustelut Marja Saantolalta p. 02-533 6666 tai

marja.saantola@evl.fi

Kahviosta suu makeaksi ja hyvät kahvit, samalla tuet diakoniatyötä.Kirpputorilta pikkurahalla löytöjä! Vaihtuva valikoima vaatteita, ken-kiä, astioita, kirjoja ym.

KohtaamispaikallaHuom! Kohtaamispaikan säännöl-lisessä toiminnassa (kerhot, piirit ym.) on joulutauko ajalla 17.12.08-11.1.09

Hyvää huomenta naantalilaiset –hartaustilaisuus 13.1.09 alkaen tiistaisin klo 11, tervetuloa!

Äiti Teresan peittopiiri keskiviik-koisin 14.1.09 alkaen klo 11-12 Koh-taamispaikalla. Lisää villalankoja tarvitaan, voit tuoda lahjoituslangat Kohtaamis-paikalle tai diakoniatoimistoon.

Peli-iltapäivä keskiviikkoisin 14.1.09 alkaen Kohtaamispaikalla klo 13-15

Korttiaskartelua Kohtaamispai-kalla ma 19.1.09 klo 11, vetäjänä Eila Koski. Maksuton.

Kuvataidekerho parillisten viik-kojen torstaisin, alkaen 22.1.09. klo 11 Kohtaamispaikalla. Vetäjänä Leena Väistö. Maksuton.

Ystäväpiiri Kummelissa keskiviik-koisin klo 12.30., 14.1., 11.2.. 11.3.

Ryhmiä seurakuntakeskuksessa:Lukunurkka ma 19.1., 16.2., 16.3., 20.4. ja 18.5. klo 13 (Huom! kellon-aika on muuttunut).Kaikille lukemisesta ja kirjallisuu-desta kiinnostuneille.

Inkeripiiri ti 13.1. klo 14 Kohtaa-mispaikalla.Tuemme mm. Maria-vanhainkodin toimintaa Inkerinmaalla ja vierai-lemme vuosittain Inkerinmaalla.

Avoin runopiiri to 29.1., 26.2., 26.3. ja 30.4. klo 14.Runoista kiinnostuneet tervetu-loa!

Omaishoitajaryhmä to 22.1. klo 13 ryhmähuone 3.Läheistään hoitaville tarkoitettu vertaistukiryhmä.

Potero – veteraanien keskuste-luryhmä parillisten viikkojen tors-tait klo 13.30 alkaen 22.1.

Liikuntavammaisten vertaistu-kiryhmä 13.1. klo 14, ryhmä-huone 4

Gospel-jumppa kaiken ikäisilleJoka maanantai klo 18.00 seurakuntakeskuksessa.

Vetäjänä fysioterapeutti Sari Linneri.Tervetuloa hikoilemaan

reippaan hengellisen musiikin tahdissa! Viim. kerta ennen joulua 15. 12. (joulujuhla). Joulun jälkeen aloitamme taas 5.1.

Tiedustelut: seurakunta-pastori Marja Saantola, p.02-533 6666, marja.saantola@evl.fi

DIAKONIAN TOIMINTAAKohtaamispaikan kahvio ja kirpputori on auki ma-to klo 1-14.

Joulutauolla ajalla 17.12.8-11.1..

.11. klo 1. pyhäkoululaisille perheineen syyskauden päätös adventin merkeissä Luonnon-maalla Mariantyttärien luona, tar-kemmat tiedot saat lapsityönoh-jaajalta.

8. ja .12 ma ja ti klo . ja .45 Jouluiset kirkkohetket päivähoi-toväelle ja lapsiperheille Naanta-lin kirkossa. Tilaisuudessa Lietsa-lan koulun oppilaat esittävät jou-luista musiikkipainotteista ohjel-maa, mukana Marja-pappi. Ryh-mien ajanvaraukset: Tuulikki Palo-nen-Poikkeus. p. 02-5336 054.

Viikottain kokoontuvien kerho-jen joulujuhlat tiedotetaan sisäi-sesti, tied. lastenohjaajat

8.2. klo 15 vauvakirkko pikku-lapsiperheille Naantalin kirkossa

14.2. Pieni on suurin – usko huvikses! Muumien Taikatalvi –tapahtuma ja lasten konsertti Pieni-suuri-seikkailun tahditta-mana Muumimaassa ja Naantalin kirkossa. Tapahtuma liittyy missio-tilaisuuksien sarjaan.

LAPSILLE JA PERHEILLE Jouluisia juhlia ja hartauksia

Andreas-rukousillat

mission ja kaupungin puolestamaanantaisin klo 18

seurakuntakeskuksenkappelissa

Hiljaisuuden retriittijärjestetään

keväällä 2009. Tarkemmat tiedot 20.2. ilmestyvässä

Vesperissäja verkkosivuilla.

Lisätietoja: Leena Flander p. 02-534 6390

Tulevaisuus. – Usko huvikses!

Night Café 24.1. klo 21 seurakuntakeskuksessa

Taizé-illat kynttilän valossa

Naantalin kirkossajoka kuukauden eka sunnuntai

klo 20-20.30Ensimmäinen 4.1.09

Perinteiset lähetyksen

ja diakonian yhteiset

joulumyyjäisetLa 2.11. seurakuntakeskuk-

sen alakerrassa klo 11-1Leivonnaisia, arpoja,

joulukoristeita, käsitöitä, ohravelliä, jne. Kahvio ja kirppu-

tori ovat auki. Tervetuloa!

.11. Adventtisunnuntain perhe-messu kirkossa klo 11. Lähtö klo 10.10 Karvetinkadulta-Teräskatu-Vanha Vantontie-Maskuntie-Isota-lontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Taimontie-Kurkelankatu -Aurinko-tie-Venevalkamantie-Teljentie-Luk-karinkatu-Piispantie-Aurinkosäätiön Palvelutalon kulma-Myllynkiventie-Luostarinkatu-Kirkko. Paluukuljetus.14.12. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Lähtö klo 9.10 Karvetinka-

dulta. Paluukuljetuksella pääsee vanhusten joulujuhlaan srk-keskuk-seen.21.12. Kauneimmat joululaulut kirkossa klo 15. Lähtö klo 14.10 Kar-vetinkadulta. Paluukuljetus.24.12. Jouluhartaus Hakapellon kappelissa klo 14.30.Lähtö klo 13.30 linja-autoasemalta-Tuulensuunkatu-Maariankatu-Kai-vokatu-Käsityöläiskatu-Myllynki-ventie-Aurinkotie-Kurkelankatu-

Aurinkotie-Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Hakapelto.Paluukuljetus.25.12. Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa klo 8. Lähtö klo 7.10 Karve-tinkadulta. Paluukuljetus..1.2 Loppiaisen jumalanpalve-lus kirkossa klo 10. Lähtö klo 9.10 Karvetinkadulta. Paluukuljetus.1.2.2 Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Lähtö klo 9.10 Karvetinka-dulta. Paluukuljetus.

Kirkkokuljetukset

16

Naantalin seurakuntaOsoite: Seurakuntakeskus, Piispantie 2, 21100 Naantaliwww.naantalinseurakunta.fie-mail: etunimi.sukunimi@evl.fi

Kirkkoherra Jyrki Rautiainenp. 437 5418, 044-533 7773

Kirkkoherranvirastoma-pe klo 9-13 (muuna aikana sopimuksen mukaan)Toimistosihteeri Outi Kattelus p. 437 5411 Toimistosihteeri Päivi Kummila p. 437 5413

Pappien yhteystiedot:Ensio Ruskovuo p. 02-533 6665Marja Saantola p. 02-533 6666Leena Flander p. 02-534 6390Annukka Lindberg p. 02-533 6676

KanttoritKari Vuola p. 050-528 4337Miika Hartikainen p. 02-533 6667

Taloustoimisto ma-pe klo 9-13Talousjohtaja Jorma Koivulap. 437 5414, 02-533 6661Palkat, hauta-asiat Heli Ylikleemola p. 437 5415Kirjanpito, Merja Läksy p. 437 5417Toimistotyöntekijä Jukka Nurmi p. 437 5416Projektisihteeri Veijo Liimatainen, p. 02-533 6677.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja ke klo 9-11 (muuna aikana sopimuksen mukaan)Minna Pykälämaa, vanhus- ja vammaistyö, p. 040-524 1228 Mari Syrjäkoski-Vuollet, vapaaehtois-työ, Kohtaamispaikka, lähimmäispal-velu, omaishoitajat, p. 02-533 6673Anita Mäkilä, päihde- ja mielen-terveystyö, p. 02-533 6053Annukka Vilenius-Anttila, johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö, p. 02-533 6662

Nuorisotoimisto (DiPoli) Aino Ranta p. 02-533 6664 Marjo Hakamäki-Salo p. 040-524 1230Timo Havukainen p. 02-533 6660

Lapsityöntoimisto (srk-keskus) p. 437 5431Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus p. 02-533 6054

Päiväkerhot Srk-keskusJaana Härmä, Tellervo Lehtonen p. 02-533 6671

Päiväkerhot Nuhjala p. 437 5436Kirsti Koskenoja p. 02-533 6670Leena Koskinen, Sisko Vainio p. 02-533 6056Tarja Lehto

KiinteistötKiinteistönhoitaja Pekka Airas p. 02-533 6050

Naantalin kirkkoSeurakuntamestari Ritva Mannelin p. 02-533 6052Seurakuntamestari Liisa Suominen p. 02-533 6051Hautausmaanhoitaja Pekka Suominen p. 02-5336055 Velkuan kirkkoSeurakuntamestari Ilkka Puonti p. 050-301 6370

Seurakuntakeskus, keittiöEmäntä Anni Nieminen p. 02-533 6058

Soiniemen leirikeskus p. 437 5435

TiedotustoimistoTiedottaja Margit Virkkala p. 437 5420, 02-533 6669Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos p. 437 5455, 02-534 1471

Näin tavoitat meidät

www.naantal inseurakunta.f i

Kauneimpia joululauluja on laulet-tu Suomen seurakunnissa jo yli kol-mekymmentä vuotta. Laulutilai-suudet ovat kasvattaneet suosio-taan vuosi vuodelta. Joulukiireiden keskellä yhä useampi haluaa hiljen-tyä kuuntelemaan joulun sano-maa.

Suomen Lähetysseura aloitti Kauneimmat joululaulut -tilaisuu-det vuonna 1973. Alkuidea oli "pie-nen Kauneimmat joululaulut -illan" järjestäminen. Lähetysseuran mu-siikkisihteeri Martti Kauppinen ja kanttori Matti Heroja suunnitteli-vat tapahtumaa yhdessä. Tilaisuu-

det saivat valtakunnallisen, lähe-tystyöhön nivotun luonteen.

Tavoitteena oli, että kaikissa Suomen seurakunnissa järjestettäi-siin Kauneimmat joululaulut kirk-kovuoden hiljaisimpana sunnun-taina, kolmantena adventtina. Oh-jelman pääsisällöksi tuli seurakun-nan yhteislaulu. Jotta kaikkien olisi helppo osallistua, tapahtumaa var-ten painettiin erillinen lauluvihko. Tilaisuudessa kerättiin kolehti Suo-men Lähetysseuran ulkomaiselle työlle. Ensimmäisellä kerralla mu-kaan ilmoittautui 140 seurakun-taa.

Nykyisin Kauneimmat joululau-lut -tilaisuuksista on muodostunut seurakuntien suosituin musiikkita-pahtuma. Lähes jokaisen seura-kunnan jouluun kuuluu ainakin yk-si Kauneimmat joululaulut -tilai-suus, joissakin seurakunnissa jou-lulaulut kaikuvat adventista loppi-aiseen. Vuosittain näihin tilaisuuk-siin osallistuu noin miljoona suo-malaista. Perinne on levinnyt myös ulkosuomalaisten keskuuteen ja vihkoja lähetetään kymmeniin maihin.

Kauneimmat joululaulut tukee Suomen Lähetysseuran ulkomaista työtä