Lehti suomalaiselle sijoittajalle 1 | 2019 Hinta 9,50 €

VERTAISLAINA ON RAHOITUKSEN UBER s. 22 | ROGER WESSMAN: KIINAN VETO HYYTYY s. 32

East Capitalin Karine HirnMainettaan parempi itä

KEHITTYVÄT MARKKINAT s. 14

Tomi Salo:Oston paikka vielä edessä

MARKKINAKOMMENTTI s. 21

Arvopoimijan tärpit:Disney ja Facebook

ANALYYSI s. 26

VALOKEILASSA s. 10

KAMUXKASVAA

EUROOPPAAN

OSTAISITKO TÄLTÄ MIEHELTÄ KÄYTETYN AUTON? AIKA MONI OSTAA.

JUHA KALLIOKOSKI USKOO VARASTON KIERTOON JA

VAHVAAN KASSAVIRTAAN.

viisasraha_1-2019_kansi.indd 1 1.2.2019 12.27

Kouluttajana kiertueella toimii Osakesäästäjien koulutusvastaava Svenne Holmström.

• Hinta jäsenille 69 euroa• Ei-jäsenille 99 euroa• Kaikille alle 30-vuotiaille 69 euroa• Osallistumismaksu on

verovähennyskelpoinen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Osakesäästäjien verkkosivuilta www.osakeliitto.fi

16.2. HANKO

23.2.TAMMISAARI

23.3.JYVÄSKYLÄ

24.3.LAHTI

27.3.PORI

28.3. JA 16.4.VAASA

30.3.TAMPERE

7.5.PIETARSAARI

11.4.SEINÄJOKI

27.4.OULU

4.5.JOENSUU

18.5.ROVANIEMI

4.4.PORVOO

6. JA 9.3.ESPOO

20.3.VANTAA

13. JA 16.3.HELSINKI

Tule ottamaan

osakesäästötilin

kiistattomat

veroedut käyttöön

ja kehitä samalla

sijoitusosaamisesi

uudelle tasolle!

KOULUTUSKIERTUEOSAKESÄÄSTÄJIEN16.2.–18.5. 2019

SALKUN JA RISKIEN HALLINTA SIJOITUSTILI JA VEROTUS

SUORAN OSAKESIJOITTAMISEN ERITYISPIIRTEET

J O K A I S E L L A O N O I K E U S V A U R A S T U A

Koulutuskiertue.indd 1 31.1.2019 16.44

1/2019 VIISAS RAHA 3

Kouluttajana kiertueella toimii Osakesäästäjien koulutusvastaava Svenne Holmström.

• Hinta jäsenille 69 euroa• Ei-jäsenille 99 euroa• Kaikille alle 30-vuotiaille 69 euroa• Osallistumismaksu on

verovähennyskelpoinen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Osakesäästäjien verkkosivuilta www.osakeliitto.fi

16.2. HANKO

23.2.TAMMISAARI

23.3.JYVÄSKYLÄ

24.3.LAHTI

27.3.PORI

28.3. JA 16.4.VAASA

30.3.TAMPERE

7.5.PIETARSAARI

11.4.SEINÄJOKI

27.4.OULU

4.5.JOENSUU

18.5.ROVANIEMI

4.4.PORVOO

6. JA 9.3.ESPOO

20.3.VANTAA

13. JA 16.3.HELSINKI

Tule ottamaan

osakesäästötilin

kiistattomat

veroedut käyttöön

ja kehitä samalla

sijoitusosaamisesi

uudelle tasolle!

KOULUTUSKIERTUEOSAKESÄÄSTÄJIEN16.2.–18.5. 2019

SALKUN JA RISKIEN HALLINTA SIJOITUSTILI JA VEROTUS

SUORAN OSAKESIJOITTAMISEN ERITYISPIIRTEET

J O K A I S E L L A O N O I K E U S V A U R A S T U A

Koulutuskiertue.indd 1 31.1.2019 16.44

PÄÄKIRJOITUS

Viisas Raha – lehti suomalaiselle sijoittajalle JULKAISIJA Suomen Osakesäästäjät ry PÄÄTOIMITTAJA Timo Rothovius, timo.rothovius@osakeliitto.fi KUSTANTAJA JA TOIMITUS Omnipress Oy

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen, kimmo.kallonen@omnipress.fi TOIMITUSSIHTEERI Hanna Leino, hanna.leino@omnipress.fi ULKOASU Teemu Kavasto PAINO Punamusta Oy, Joensuu KANNEN KUVA Timo Porthan MEDIAMYYNTI Pirkko Virtanen, p. 0400 600 842, pirkko.virtanen@pirkonmediamyynti.fi

OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@osakeliitto.fi, puh. 040 682 5144 ISSN 1797-3503 JAKELULEVIKKI 24 500 kpl

Suomen Osakesäästäjät

Nykyinen Osakesäästäjien Keskusliitto ry on perustettu vuonna 1980. Juuret ovat kuitenkin vuodessa 1977, jolloin Seppo Saario, Jouko Brade ja muu-tama muu tunnettu sijoittaja ymmär-sivät, että osakkeenomistajien on jär-

jestäydyttävä edunvalvonnan edistämiseksi. Tarkoituksemme ei ole noista päivistä muut-

tunut. Jo ensimmäinen puheenjohtajamme Kauko Pörsti korosti ohjelmajulistuksessaan eri sijoitus-muotojen tasapuolista verotus-kohtelua ja osakesäästämisen merkitystä yritysten pääoma-hankinnassa. Kirjoitus muuten julkaistiin omassa lehdes-sämme, jonka nimi vielä tuol-loin oli Arvopaperi.

Olimme edellä aikaamme, koska tuolloin 1980-luvulla Suomi oli kilpailevien pankki-ryhmien temmellyskenttä. Isot pankit KOP ja SYP etunenässä määräsivät yritysten asioista sekä osake-omistukseen että lainoittajan ”myötämie-lisyyteen” perustuen. Yritysten velkaantu-neisuus olikin oleellisesti korkeampi kuin tänään.

Meillä on ollut oma pieni roolimme muu-toksen aikaansaamisessa. Yksityisen sijoittajan asema onkin noista päivistä oleellisesti parantunut muun muassa uuden lainsää-dännön, erityisesti arvopape-rimarkkinalain, myötä. Myös tiedonsaanti on nopeutunut oleellisesti. Muutoksista huo-limatta työmme jatkuu edel-leen yhtä tärkeänä.

Vaikka internet ja sen mahdollistama vapaa pääsy

tiedon alkulähteille on lähtökohtaisesti hyvä asia, varjopuolena on luotettavuuden heikkeneminen. Kuka tahansa pystyy kirjoittamaan mitä tahansa ilman lähdekritiikkiä ja asioiden tarkistamista. Netti onkin täynnä perustelemattomia mielipiteitä ja pa-himmillaan jopa tahallaan harhaanjohtavaa ”tietoa”. Tämä on haaste, jossa meiltäkin odotetaan entistä enemmän.

Kun samanaikaisesti jäsenmäärämme kasvaa nopeasti, joudumme uudistamaan toimintaamme

monelta osin tämän vuoden ai-kana. Samalla muutamme myös nimemme paremmin aikaa ku-vaavaksi. Tästä lähtien meidät tunnetaan nimellä Suomen Osakesäästäjät.

Nimi kuvaa toimintamme luonnetta koko Suomen laa-juisena organisaationa, koos-tuuhan se edelleen keskusjär-jestön lisäksi 37 paikallisyhdis-tyksestä.

Uudistukset koskevat myös nyt kädes-säsi olevaa Viisas Raha -lehteä. Siihen tulee aiempaa enemmän asiaa esimerkiksi rahas-toista, kuitenkin vähentämättä nykyisen-kaltaista sisältöä. Siispä sivumäärä kasvaa jonkin verran. Lisäksi esittelemme myö-

hemmin digitaalisen lehden, jonka tarkoitus ei toki ole korvata pape-

rilehteä vaan tuoda siihen oma lisäulottuvuutensa.

Suomen Osakesäästäjät toi-vottaa Viisas Raha -lehden lukijoille antoisia lukuhetkiä

luotettavan median parissa!

TIMO ROTHOVIUS

päätoimittaja

NIMI KUVAA TOIMINTAMME

LUONNETTA KOKO SUOMEN LAAJUISENA

ORGANISAATIONA.

4 VIISAS RAHA 1/2019

SISÄLTÖ

6 LyhyestiDIGITAALINEN luottokortti on markkinoiden turvallisin tapa maksaa. Henkilökohtaisen neuvonnan tarve näkyy FINEssä selvästi.

9 Toimitusjohtajan palstaSIJOITTAJAA suojelemaan on tehty mo-nia asetuksia ja säädöksiä. Niistä ei kuiten-kaan ole apua, ellei sijoittaja osaa sijoittaa.

10 ValokeilassaKÄYTETTYJÄ autoja myydään kappalemää-räisesti nelin- tai viisinkertainen määrä uu-siin autoihin verrattuna, mikä luo markki-naraon Kamuxille.

14 Kehittyvät markkinatVASTUULLINEN sijoittaja kääntää katseen-sa Kiinaan, joka on tehnyt merkittäviä pa-nostuksia ympäristön hyvinvoinnin eteen.

17 VieraskynäKIERRÄ ADR:t ja ADS:t kaukaa. Osta mie-luummin suoraan kohdeyhtiön osakkeita, Ari Neuvonen ohjeistaa.

18 Oma talousTESTAMENTTI takaa vainajan viimeisen tahdon toteutumisen. Asiakirja tulee laa-tia huolella, jotta sitä ei julisteta pätemät-tömäksi.

18

37 Rahasto- vieraana Ernst Grönblom.

Testamentti kannattaa suunnitella huolella.

1/2019 VIISAS RAHA 5

21 MarkkinakommenttiOSAKEMARKKINAT ovat muodostamassa huippuaan, mikä ei kuitenkaan tapahdu het-kessä vaan useamman kuukauden aikana.

22 IlmiöAIRBNB:N ja Uberin tapaan toimivat ver-taislainat kasvattavat suosiotaan. Miten ne eroavat huonomaineisista pikavipeistä?

26 AnalyysiLAADUKKAALLE liiketoiminnalle on vaikea löytää kilpailijaa, minkä vuoksi kuluttajat pysyvät uskollisina yhtiön tuotteille ja pal-veluille skandaaleista huolimatta.

30 Osakesäästäjä esittäytyyARI SALON idea sijoituskerhosta kasvoi nopeasti osakeyhtiöksi, jolla on nykyisin lähes 30 osakasta ja komia nimi.

32 AsiantuntijaKIINAN tuonnin kasvu on viime kuukausina hyytynyt ja se tuskin palaa enää entiselleen, Roger Wessman ennustaa.

34 Sijoittajan listaVIIMEKSI kuluneen 1,5 vuoden aikana pörssin yritysostoaktiviteetti on jatkunut vilkkaana.

37 RahastovierasHCP Focuksen Ernst Grönblom pitää Face-bookia myönteisessä mielessä maailman-historian hurjimpana yrityksenä.

38 KoulutusMARKKINOILLA pärjätäkseen tulee laatia sijoitussuunnitelma ja pysyä siinä. Turha hötkyily jää siten pois.

43 Viimeinen sanaKORKOTASON korottaminen nollasta saat-taisi tuoda esiin paljon maksukyvyttö-myyttä ja konkursseja, Jarmo Leppiniemi kirjoittaa.

26

14

1/2019

22Vertais-laina tekee yksityis-sijoittajasta pankkiirin.

Disneyn vahvuutena on markkinoiden kuuluisimmat viihdebrändit.

Kiina kehittyy.

6 VIISAS RAHA 1/2019

LYHYESTI

EUROOPAN RAHASTOT KUTISTUIVAT Q4:LLÄ

OSAKEKURSSIT LASKIVAT voimakkaasti vuoden 2018 päätösneljänneksellä. Mark-kinoiden heilunta voimistui ja sijoittajat vetivät rahojaan pois eurooppalaisista ra-hastoista: Morningstarin arvioiden mu-kaan viimeinen neljännes vei Eurooppaan rekisteröidyistä sijoitusrahastoista noin 95 miljardia euroa.

Suhteessa pääomaan sijoittajat menet-

tivät luottamustaan eniten vaihtoehtoisia strategioita käyttäviin rahastoihin, joista lähti 24 miljardia euroa. Suurempi korkora-hastojen luokka menetti 43 miljardia, tun-tuvan osan yrityslainarahastoista.

Koko vuonna 2018 Euroopan rahastot kuitenkin kasvoivat Morningstarin arvion mukaan 151 miljardia euroa. Suurimmat kasvajat olivat globaalit sekatyyliset osa-

kerahastot ja suuriin amerikkalaisyhtiöihin sijoittavat rahastot. Hyöty kerääntyy näille luokille, kun markkinoilla on yleisesti osak-keille myönteinen tunnelma.

Vuoden menettäjiä olivat euroissa si-joittavat yrityslainarahastot, useita stra-tegioita hyödyntävät vaihtoehtorahastot sekä Yhdysvaltain high yield -lainoihin si-joittavat rahastot.

” SUOMEN TALOUDEN KANNALTA ERITYISEN

HAITALLISTA ON KAUPPASODAN

TOTEUTUMINEN VARSINKIN

EU–USA-AKSELILLA.”

Kasvu hidastuu – luottamus edelleen vahvaaEKONOMISTIT OVAT yksituumaisia talou-den suunnasta. Nopean kasvun aika on ohi. Synkkyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Sekä yritysten että kuluttajien luottamus-indikaattorit ovat edelleen vahvalla tasolla.

Nordea ja OP julkistivat talousennus-teensa tammikuun lopulla. Molemmat en-nakoivat kasvun hidastuvan. Nordea en-nustaa tälle vuodelle 1,5 prosentin ja OP kymmenyksen parempaa eli 1,6 prosentin kasvua. Saman suuntaisia ovat myös en-nusteet ensi vuodelle. Nordea arvioi kasvun hiipuvan vuonna 2020 prosenttiin, OP on hiukan pessimistisempi ja ennakoi vain 0,8 prosentin kasvuvauhtia.

Tilastokeskuksen samoihin aikoihin jul-kistamat kuluttajien luottamusindikaat-torit osoittavat kuitenkin vahvaa uskoa sekä omaan että Suomen talouteen. Myös

Teollisuuden tilanne vaikuttaa hyvältä. EK:n julkistama tammikuun luottamusin-dikaattori kohosi tasolle viisi, kun saldo-luku joulukuussa oli kaksi. Indikaattorin pit-käaikainen keskiarvoluku on yksi.

Pankkiekonomistit muistuttavat kui-tenkin maailmantalouden huolestutta-vista näkymistä. Epävarmuutta luovat eri-tyisesti kauppasotien uhat, yhtäältä Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä, toisaalta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

– Suomen talouden kannalta erityisen haitallista on kauppasodan toteutuminen varsinkin EU–USA-akselilla, Nordean pää-ekonomisti Aki Kangasharju sanoo.

Korkojen nousuja Nordea ennustaa nyt vähemmän kuin aiemmissa ennusteissa.

– Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoa kerran ja EKP kaksi kertaa ennen

vuoden 2020 loppua. Nyt miinuksella oleva asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor on nousemassa posi-tiiviseksi tämän vuoden puolessa välissä, ekonomisti Tuuli Koivu kertoo.

OP on samoilla linjoilla. Pääekonomisti Reijo Heiskanen ennustaa EKP:n jatkavan rahapolitiikan normalisointia varovaisesti ja pienin askelin.

– Markkinoiden odotukset lievästä kor-kojen noususta lähivuosina ovat perusteltuja, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen toteaa.

Euroalueen talouskasvun OP ennakoi piristyvän viime vuoden lopun vaisuista lu-kemista Saksan talouden vedolla.

– Talouskasvu yltää keskimäärin koh-tuulliseen 1,5 prosentin vauhtiin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin, pankki ennustaa.

1/2019 VIISAS RAHA 7

219VUONNA 2017 asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keski-määrin 219 prosenttia käytettä-vissä olevista rahatuloistaan. Alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla oli eniten velkaa suhteessa tuloihin eli keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran.

KU

UK

AU

DE

N L

UK

U TOISAALTA

Some-vetelehtijät töihin

”HISTORIA EI ole nykyisyyden käyttöopas. Sil-ti luulen näkeväni, että nykyinen elämänme-nomme perustuu kangastuksiin. Maksajat loppuvat kesken.”Historioitsija-kirjailija Teemu Keskisarja on Talouselämän

haastattelussa huolissaan yritysten kyvystä kustantaa

yksilöiden löysäily ja somessa vetelehtiminen.

Rationaaliset tikku-ukot

”TALOUSTIETEELLISESSÄ TUTKIMUKSESSA maailma ei ole koskaan ollut täydellinen. Perus-oppikirjoissa mutkia on kuitenkin vedetty suo-riksi. Oppikirjojen maailmassa seikkailevat ihmisten sijaan tikku-ukot, joiden käyttäytyminen perustuu omakohtaisen hyödyn tai voiton maksimointiin.”Professori Roope Uusitalo muistuttaa Suomen Kuvalehdessä,

ettei ihmisten käyttäytyminen suinkaan aina ole rationaalista

oman edun tavoittelua.

Arkisia unelmia

”OMAN KOKEMUKSENI mukaan suuri osa uu-sista sijoittajista tai sijoittamisen aloittamista suunnittelevista ei ole erityisen kiinnostunut rahasta tai rikastumisesta. Sijoittamiselta hae-taan jotain ihan muuta. Tavoitteet muistuttavat enemmän ay-liikkeen tavoitteita kuin 1980-lu-vun juppien kimaltelevia unelmia.”Sijoitusbloggaaja Merja Mähkä muistuttaa Helsingin

Sanomissa, että sijoittamisen motiiveina ovat usein ihmisten

arkiset tavoitteet pikemmin kuin miljonäärihaaveet.

Puheenaiheita

”NIIN KAUAN kuin sijoittaminen ei kuulu naisten puheeseen yhtä luontevasti kuin uusimmat ihmevoiteet, suurelle osalle naisia asia ei ikään kuin kuulu lainkaan. Kuitenkin hyvän sijoitusneuvo-jan pitäisi olla naisten vinkkikokoelman perusjuttu-ja siinä missä tieto taitavasta korjausompelijasta.” Päätoimittaja emerita Riitta Lindegren patistaa

Kauppalehdessä naisia asialinjalle.

LÄH

DE:

TIL

AST

OK

ESK

US

HENKILÖKOHTAINEN NEUVONTA EHKÄISEE RIITOJA FINANSSIASIOISSA

FINE VAKUUTUS- ja rahoitusneuvon-taan otettiin vuonna 2018 vakuu-tus-, pankki- ja sijoitusasioissa yh-teyttä 7 700 kertaa. Neuvonta-asioi-ta oli 88 prosenttia kaikista asioista. Riitoja oli loput 12 prosenttia, mikä oli neljä prosenttiyksikköä vähem-män kuin vuonna 2017. Yhteyden-otoista 72 prosenttia koski vakuu-tusasioita, 24 prosenttia pankki-asioita ja neljä prosenttia sijoitus-asioita.

Neuvonnassa esiin nousivat asia-kaspalvelun saatavuus ja saavutet-tavuus sekä asiakaskokemukset. Sähköiset palvelut ovat useimmille asiakkaille tervetulleita, mutta digi-talisaatio on nostanut esiin uuden-laisia hankaluuksia

– Usein asiakas soittaa meille, koska hän ei tavoita asiakaspalvelijaa tai hänen odottamaansa korvaus-päätöstä ei kuulu. Yhä enemmän ky-sytään myös tunnistautumisen han-kaluuksista, jos esimerkiksi puhelin on rikki tai asiakkaalla ei ole verkko-

pankkitunnuksia tai asianmukaista henkilötodistusta, FINEn toimitus-johtaja Elli Reunanen sanoo.

Henkilökohtaisen neuvonnan tarve ja sen vaikutus finanssi-asioiden ongelmatilanteiden ratkea-miseen näkyvät FINEssä vahvasti.

– Kun asiakas käy asiaansa läpi neuvontamme kanssa henkilökoh-taisesti, löydetään ratkaisu asiak-kaan ja palveluntarjoajan välillä no-peammin, ilman turhaa riitelyä.

Yhteydenotot jaotellaan FINEssä neuvonta- ja riita-asioihin.

– Neuvonta-asioina käsitellään esimerkiksi sitä, miksi joitain asioita korvataan vakuutuksista ja joitain ei, sopimusehtokysymyksiä sekä kysymyksiä palveluntarjoajan, esi-merkiksi pankin, menettelytavoista. Riita-asioina käsitellään niitä ta-pauksia, joissa ei neuvottelun avulla päästä yhteisymmärrykseen, sekä usein hyvin monimutkaisia ja linja-ratkaisuja edellyttäviä asioita, Reu-nanen sanoo.

TIMO PORTHAN

– Usein asiakas soittaa meille, koska hän ei tavoita asiakas-palvelijaa tai hänen odotta-maansa kor-vauspäätöstä ei kuulu, FINEn toimitusjohtaja Elli Reunanen sanoo.

8 VIISAS RAHA 1/2019

LYHYESTI

TalletuskorotSäästö- ja sijoitustili 5 000 €, tammikuu 2019Pankki tilin nimi % p.a.

Aktia Pankki Oyj Säästötalletus 0,10Danske Bank 1) Turvatili 0,20Evli Pankki Käyttelytili 0,20Handelsbanken Sijoitustili 0,00Hypo Talletustili 0,40Instabank 6) Säästötili 0,80OP Helsinki Kasvutuotto 0,15Nooa Säästöpankki Säästötili 0,10Nordax Bank 2) Tuottotili 0,40Nordea 3) KorkoExtra 0,10Nordnet Bank 2) Talletustili 0,00Norwegian Bank 6) Talletustili 0,75S-Pankki Oy 4) S-Tuottotili 0,10Suupohjan Osuuspankki 5) Tuottotili 0,15TF Bank 2) Säästötili 0,70Ålandsbanken Itämeritili 0,15Keskimäärin 0,27LÄHDE: SUOMEN RAHATIETO

1) väh. 50 €/kk tai säästössä 5000 - 15 000 € 2) Ruotsin valtiollinen talletussuoja, 3) myyntiaika 1.1.-30.1.19 korko 0,0%, KorkoExtra-jakso 1.2.19-31.1.19 korko 0,10 %, 4) korkoportaat 0,10-0,35 %, 5) POP-Pankki 6) Norjalaisia pankkeja koskeva talletussuoja

Euribor 3 kk ja 12 kk keskikorko kuukausittain

12/16 10/17 6/18 12/18

LÄHDE: SUOMEN PANKKI, KOONNUT SUOMEN RAHATIETO

0,500

0,400

0,300

0,200

0,100

0,000

-0,100

-0,200

-0,300

-0,400

-0,500 Euribor 3 kk

Euribor 12 kk

AKTIALTA TÄYSIN DIGITAALINEN LUOTTOKORTTI

AKTIA ON lanseerannut ensimmäisenä suomalaisena pankkina täysin digitaalisen luottokortin. Aktia Digital Gold Credit -kortista ei ole lainkaan fyysistä versiosta, vaan sitä käytetään verkossa ja älypuhelimella. Korttia ei siten pys-ty kadottamaan, eikä sen tietoja voi kopioida, sillä kortin CVC-koodi vaihtuu joka ostokselle.

– Kyseessä on markkinoiden turvallisin tapa maksaa, sillä kortissa yhdistyvät turvallinen digitaalinen maksaminen ja normaalin luottokortin edut, kuten matkavakuutus ja os-tosuoja, kertoo Aktian mobiilikehityksestä vastaava Alex-hander Törnqvist.

Paitsi maksamaan ostoksia verkossa normaalin luot-tokortin tapaan, uudella kortilla pysyy Aktia Wallet -so-velluksen ja älypuhelimen lähimaksuominaisuuden avulla maksamaan myös kaupoissa, ravintoloissa ja kahviloissa, joissa on lähimaksua tukeva maksupääte. Lähimaksun summaa rajoittaa vain kortin luottoraja, koska kortin tietoja ei tallenneta laitteelle eikä jaeta sillä maksettaessa.

Aktia Digital Gold Credit ei vaadi Aktian asiakkuutta, vaan korttia voi hakea minkä tahansa suomalaisen pankin asiakas Aktia Wallet -sovelluksen kautta. Kortti on uusi avaus Aktian digitaalisessa kehitystyössä ja se seuraa vuonna 2016 lanseerattua prepaid-pohjaista Nettimaksu-korttia.

– Maksaminen kehittyy kovaa vauhtia, ja siksi halusimme ottaa vielä askeleen eteenpäin. Digitaalisen kortin yhdis-täminen eri laitteisiin ja sovelluksiin tulee tulevaisuudessa helpottamaan maksamista entisestään, Törnqvist sanoo.

1/2019 VIISAS RAHA 9

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

Sijoittajan pitää osata ostaa

Suomen Pankin raportin mukaan suomalaisilla kotitalouksilla on talletuksia yli 87 miljardia euroa. Summa on valtava, kun sitä vertaa esi-merkiksi Suomen valtion tulo- ja menoar-vioon. Talletuksilla voisi maksaa lähes kaikki valtion menot kahtena peräkkäisenä vuotena.

Pääosa talletuksista on myös laiskaa rahaa, joka ei tuota mitään. Talletusten keskikorko on markkinatilanteen takia vain 0,12 prosenttia.

Perinteisesti olemme seuranneet Ruotsia monessa asiassa. Ruotsalaisilla talletusten osuus sijoitusvaral-lisuudesta on yli puolet pienempi kuin suomalaisilla, eli muita sijoituksia on paljon enemmän. Voidaan siis olettaa, että jollain aikavälillä kotimaisista talletuksista siirtyy rahaa merkittävästi uusiin sijoituskohteisiin.

Siirryttäessä tutuista talletuksista muihin sijoituskoh-teisiin, esimerkiksi joukkovelkakirjalainoihin, osakkei-siin, rahastoihin, sijoitusobligaatioihin tai säästövakuu-tuksiin, pitää tietää, mitä tekee, ja ymmärtää, mitä ostaa.

Sijoittajaa suojelemaan on tehty monia lakeja, ase-tuksia, säädöksiä ja ohjeita. Yksi merkittävimmistä uu-distuksista astui voimaan vuoden 2018 alussa, jolloin EU:ssa otettiin käyttöön MiFID II -direktiivi. Uudistuksen tavoit-teena on muun muassa lisätä rahoitusmarkkinoiden läpinäky-vyyttä ja sijoituspalveluiden ver-tailtavuutta sekä helpottaa sijoit-tajan ostopäätöstä.

Sijoitusneuvonnalla tarkoite-taan toimintaa, jossa asiakas saa yksilöllisen suosituksen. Ennen sijoitussuosi-tuksen antamista palveluntarjoajalla on velvolli-suus hankkia kaikki riittävät tiedot asiakkaansa taloudellisesta tilanteesta, kyseessä olevaa ra-hoitusvälinettä koskevasta kokemuksesta ja tie-tämyksestä sekä asiakkaan sijoitustavoitteista ja riskinkantokyvystä.

Kartoituksen tavoite on hyvä ja kannatet-tava. Useimmiten kartoitus suoritetaan neuvontatilanteen aluksi monimut-kaisilla kysymyssarjoilla, joihin asiakas joutuu vastaamaan. Moni yksityissijoittaja onkin kertonut vastanneensa kuin sumussa, ymmärtämättä aina edes

kysymyksen sisältöä. Suomalaisen on tällaisessa tilan-teessa vaikea kysyä tarkentavia kysymyksiä tai myöntää, ettei aina ymmärrä. Tästä syystä kartoituksella ei ehkä saavuteta sille asetettuja tavoitteita, eikä asiakas saa hä-nelle sopivaa sijoitussuositusta.

Paraskaan lainsäädäntö tai ohjeistus ei riitä, jos ostaja ei osaa ostaa. Täytyy muistaa, että sijoitusmyyjän teh-tävä on myydä, toki reunaehtojen puitteissa. Vastavuo-roisesti ostajan pitää osata ostaa. Tämä tarkoittaa, että ostajan on kyettävä valmistautumaan sijoituspalvelu-tapaamiseen parantamalla omaa osaamistaan lähemmäs myyjän tietotasoa ja harjoittelemalla rauhassa kartoi-tustilanteiden kysymyspattereita. Ainoastaan silloin os-tajalle voidaan tarjota se, mitä hän todella tarvitsee.

Osakesäästäjät toimii säästäjien ja sijoittajien edun-valvojana ja kouluttajana. Tavoitteenamme on kehittää ja ylläpitää ostajan osaamistasoa. Tarvittaessa myös neuvomme jäseniämme arvopaperiasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Osakesäästäjien toimisto tekee yhteistyötä Finanssivalvonnan ja Finanssineuvonnan kanssa. Neuvontapalvelut ovat jäsenille maksuttomia.

Ensi vuoden alussa sijoittajien on tarkoitus ottaa käyttöön kauan odotettu osake-säästötili. Pitkäjänteiselle sijoit-tajalle tili on hyödyllinen työkalu, joka sisältää monia etuja. Edut pitää osata kuitenkin hyödyntää.

Osakesäästäjien päivittäisen toiminnan näkyviä kulmakiviä ovat siis koulutus ja tiedon jaka-minen. Järjestimme viime vuonna

lähes 300 erilaista tilaisuutta, ja tänä vuonna on tarkoitus pistää vielä paremmaksi sekä määräl-lisesti että laadullisesti. Yhtenä esimerkkinä on koulutuskiertue, joka toteutetaan läpi koko Suomen, Hangosta Rovaniemelle saakka. Kou-lutuksessa opetetaan osakesäästämisen li-säksi, mitä yksityissijoittajan tulee huomioida sijoittaessaan osakesäästötilin kautta ja miten

voi hyödyntää uuden tilin tar-joamat edut.

Tervetuloa oppimaan!

TUOMO KATAJAMÄKI

Osakesäästäjien toimitusjohtaja

TAVOITTEENAMME ON KEHITTÄÄ JA YLLÄPITÄÄ

OSTAJAN OSAAMISTASOA.

10 VIISAS RAHA 1/2019

VALOKEILASSA

Autokaupan suhdanteista puhuttaessa esillä ovat yleensä uusien autojen markkinat, jotka elävät suhdannesyklien ryt-missä. Autokaupan vil-

kastuminen indikoi usein noususuhdan-teen alkua.

– Uusien autojen kauppa on suhdan-teiden mukaan hyvin volatiili. Käytet-tyjä autoja myydään kappalemääräisesti nelin- tai viisinkertainen määrä. Siinä on vahva kassavirta, eikä se muutu syklien yli samalla tavalla kuin rakennusteolli-suus tai uuden auton kauppa, Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski sanoo.

Tähän havaintoon häneltä itsel-täänkin kului monta vuotta. Hän perusti Kamuxin lokakuussa 2003 myytyään autoja ensin merkkiliikkeissä kymmenen vuotta. Toinen liike avattiin vasta kesä-kuussa 2006 ja kolmas jo saman vuoden syksyllä.

– Merkkiliikemaailmassa fokus oli uuden auton kaupassa sekä korjaamo- ja varaosabisneksessä. Käytetyissä oli paljon rahaa kiinni, mutta toimialan kriittisin kysymys eli varaston kierto oli huonosti hoidettu. Siksi uskaltauduin jäämään merkkiliikkeestä pois ja keskit-tymään pelkästään käytettyjen myyntiin.

Kalliokosken mukaan hän ei tuol-

loin ymmärtänyt käytettyjen autojen myyntiin liittyviä mahdollisuuksia eikä nähnyt, kuinka hajautuneet niiden mark-kinat Suomessa olivat. Edelleenkin viisi suurinta kauppiasta myyvät alle viiden-neksen Suomessa ostettavista käyte-tyistä autoista. Silti kotimaan markkinat ovat Kamuxin toimintamaista keskitty-neimmät. Ruotsissa viiden suurimman kauppiaan markkinaosuus on alle kym-menen, Saksassa vain noin kaksi pro-senttia.

Merkkiliikkeet keskittyvät myymään uusien autojen rinnalla pääasiassa oman merkkinsä enintään neljä vuotta vanhoja malleja.

– Niiden ja pienten yksittäisten, käy-tettyihin autoihin keskittyvien yritysten välissä on selkeä aukko ketjumaiselle lii-ketoiminalle, Kalliokoski sanoo.

KASVAVA KAUPPA-

KETJUKamuxin autoliikkeistä kohta kolmannes on

Ruotsissa tai Saksassa. Kansainvälistymällä kasvava suomalainen kauppaketju on harvinaisuus.

TEKSTI: JUHA PELTONEN | KUVAT: TIMO PORTHAN JA KAMUX

7,02 €12 KK YLIN

Kamux, osakkeen hinta 12 viime kuukauden aikana

5,84 €VIIMEISIN

5,32 €12 KK ALIN

10/2018 VIISAS RAHA 11

Viime vuosina Kamux on vahvistanut johtoryh-määnsä tulevan kasvun varalle. – Satsaamme aina ”2–3 kengännumeroa isompiin” henkilöihin kuin nykyinen tehtävä vaatii, jotta he pystyvät viemään yhtiön seuraavalle tasolle, Kamuxin toimitusjohtaja Juha Kalliokoski sanoo.

12 VIISAS RAHA 1/2019

VALOKEILASSA

Varaston kierto ratkaiseeKetjumainen toiminta tuo yritykselle synergiaetuja järjestelmäpuolella. Asiakkaan näkökulmasta valikoima on laajempi, kun kaikki Kamuxin myyjät kauppaavat koko ketjun valikoimaa. Tär-keässä osassa ovat myös integroidut lisä-palvelut eli autoliikkeessä asiakas saa sa-malla autonsa rahoitettua ja vakuutettua. Käytetyllekin autolle voi ostaa takuu-tyyppistä lisäturvaa.

Kotiintoimituksesta on tullut alalla markkinakäytäntö. Kalliokoski kertoo sen syntyneen kassavirtanäkökul-masta Kamuxin alkutaipaleella.

– Asiakas soitti maanantaina Joensuusta ja kertoi tulevansa hakemaan autoa ehkä lauan-taina. Kysyin, että mitäs jos tuo-taisiin auto hänelle kotiin tänään. Jos se ei ole sellainen kuin olen ker-tonut, sitä ei tarvitse ottaa.

Innovaationsa seurauksena Kallio-koski sai kaupan tehtyä samana päivänä. Seuraavana aamuna olivat rahat yhtiön kassassa ja vaihtoauto myynnissä.

– Yhtiön näkökulmasta kassavirta ja varaston kierto ovat kytköksissä. Mitä nopeammin pyörität varastoa, sitä pa-remman tuoton saat pääomalle, koska käytettyjen autojen hinnat laskevat yh-destä kahteen prosenttia kuukaudessa. Yli 90 päivää varastossa olleella autolla tehdään tappiota.

Kalliokosken mielestä varaston kanssa on turha odotella, vaan tarvittavat oi-kaisut pitää tehdä heti. Hän vertaa auto-kauppaa osakemarkkinoihin, joissa tava-ralle löytyy aina oikea hinta.

– Periaatteessa aina syntyy kauppa. Meillä kaikki lähtee ammattimaisesta ostamisesta ja auton oikeasta hinnoitte-lusta, Kalliokoski sanoo.

Kamux ostaa autoja myös suoraan ku-luttajilta. Vuosittain noin 5 000 autoa os-tetaan asiakkailta, jotka eivät vuorostaan osta Kamuxilta mitään.

Toimitusjohtajan mukaan suhtau-tuminen varaston kiertoon erottaa Ka-muxin kilpailijoista. Siksi yhtiö palkkaa suurimman osan henkilöstöstään alan ulkopuolelta. Kamux avasi vuosi sitten Hämeenlinnassa koulutuskeskuksen, jossa se kouluttaa kaikki automyyjänsä.

Kamuxilla on tällä hetkellä 45 liikettä Suomessa. Seuraava avataan Kajaaniin.

Ruotsissa avataan 16. liike tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana, ja Sak-sassa Hampurin alueella on neljä liikettä. Suomalaisille asiakkaille on tarjolla näiden kaikkien valikoima.

Kamux toi Suomeen viime vuonna yli 5 000 autoa. Vastoin yleistä mielikuvaa ne olivat enimmäkseen tuoreita, jopa aja-mattomia autoja. Tuotujen autojen kes-ki-ikä on 3–4 vuotta. Lähes viidennes on sähkö-, hybridi- tai kaasuautoja.

– Piirimyyjät päivärekisteröivät autoja

ja myyvät ne pienellä katteella pois, jotta saavat tavoitepalkkion isosta määrästä, Kalliokoski kertoo.

Viimeksi mainituille on Suomessa kysyntää paitsi ympäristötietoisuuden kasvun myös lievemmän autoverotuksen ansiosta. Niissä Euroopan maissa, joissa ei ole autoveroa, ei ole vähäpäästöisten kulkupelien verokompensaatiotakaan. Kamuxilla on Helsingin Konalassa Green-myymälä, joka on erikoistunut kaasu-, sähkö- ja hybridiautoihin.

Toimitusjohtajan mielestä Kamux on kierrätystaloudessa toimiva ympäristö-yhtiö.

– Ostamme ja myymme tuotteita, jotka ovat jo olleet käytössä. Asiakas tekee ar-vovalinnan käyttövoimasta jo uutta autoa ostaessaan.

Listautuminen helpotti sopimusneuvottelujaKamux listautui Nasdaq Helsinkiin toi-sella yrittämällä toukokuussa 2017. Lis-tautumisen vaihtoehtona olisi ollut ottaa mukaan kansainvälinen pääomasijoittaja.

– Yhtiön perustajana halusin, että yhtiö säilyy suomalaisena, Kalliokoski sanoo.

Kotimainen pääomasijoittaja Intera Partners liudensi omistustaan listau-tumisannissa mutta on edelleen suurin omistaja yli 29 prosentin osuudella. Se tuli mukaan vuonna 2011. Kalliokoski on toiseksi suurin runsaalla 14 prosentillaan.

JUHA KALLIOKOSKI

• Toimitusjohtaja, poliisi ja kauppateknikko

• Kamuxin toimitusjohtaja ja Kamuxin johtoryhmän jäsen 2001–

• Forssan Laatuauton paikallisjohtaja 2000–2003

• Skapat Oy:n myyntipäällikkö ja osakas 1999

• Oy Autokuvio Ab:n automyyjä ja myyntipäällikkö 1994–1999

• Forssan nimismiespiirin nuorempi konstaapeli 1992–1994

• Edustusliike Juha Kalliokoski toiminimen edustaja ja yrittäjä 1990–1991

• Luottamustehtävät: Stofix Oy:n hallityksen jäsen 2014 lähtien ja Silmäasema Fennica Oy:n hallitusten jäsen 2014–2017

Kurssi pysytteli joulukuussa toista euroa alle 7,2 euron listautumishinnan.

– Osa instituutioista odottaa pääomis-tajan irtautumista, Kalliokoski myöntää.

Hänen mukaansa listautuminen on selvästi helpottanut yhtiön sopimusneu-votteluja etenkin Ruotsissa ja Saksassa.

– Vuokratilojen saamisessa, oikeiden ihmisten palkkaamisessa ja luotta-muksen tasossa meitä kohtaan on selvä steppi parempaan. Suomessa on jo pit-kään ollut tilanne, että meille tarjotaan jatkuvasti uusia liikepaikkoja. Nyt on Ruotsissa ja Saksassa sama.

Kasvua ilman kalliita investointejaSuomessa käytettyjen autojen markkinat ovat 5–6 miljardia euroa, Ruotsissa kak-sinkertaisesti ja Saksassa yli 80 miljardia. Kamux toimii siis tällä hetkellä sadan miljardin markkinoilla. Autokaupassa orgaaninen kasvu on mahdollista yh-tiölle, jolla on vahva kassavirta ja yli 60 prosentin omavaraisuus.

– Esimerkiksi Saksaa ajatellen meidän ei tarvitse ensin perustaa 50–100 mil-joonan euron tehdasta, rakentaa sitä joi-takin vuosia ja katsoa, lähteekö se toimi-maan. Voimme vuokrata tilat, palkata ih-miset ja ostaa autot, Kalliokoski kuvailee.

Kamux on ilmoittanut, ettei se avaa neljättä toimintamaata vuoden 2019 ai-kana.

– Sen jälkeen on painotuskysymys, mikä on kasvuvauhti Ruotsissa ja Sak-sassa, ja missä vaiheessa neljäs maa tulee. Varmasti se kuitenkin tulee.

Yhtiön ilmoittama liikevaihtotavoite alkaneelle vuodelle on 700 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 4–5 pro-senttia. Pitkän aikavälin tavoite liikevoit-tomarginaalille on viisi prosenttia. n

Kamuxin tunnusluvut

2016 2017 1-9/2018Liikevaihto 404,8 454,9 396,7Liikevaihdon kasvu (%) 12,4 16,5Liikevoitto (EBIT) 15,7 16,2 15,0Liikevoiton osuus liikevaihdosta (%) 3,9 3,6 3,8Omavaraisuusaste (%) 36,9 57,2 56,4Osinko per osake 0,06 0,12 0,16 1)1) SEB:n ennuste

ANALYYTIKON KOMMENTTI

ÄRHÄKKÄ MARKKINAVALTAAJA

SEB:N YRITYSANALYYTIKKO Anssi Kiviniemi on seurannut Kamuxia yhtiön listautumi-sesta lähtien.

– Piensijoittajan näkökul-masta yhtiö on mielenkiin-

toinen, koska Helsingin pörssissä tai Poh-joismaissakaan ei ole toista retail-yritystä, joka tällä hetkellä kasvaisi noin kovaa. Vii-meisten 5–7 vuoden aikana Kamuxin mar-ginaalit ovat olleet kasvusta huolimatta hy-vinkin stabiilit eli yhtiö on pystynyt luomaan kasvulla koko ajan enemmän tulosta ja kas-savirtaa, jonka he ovat sitoneet edelleen uuteen kasvuun. Kasvuyhtiö on nykyään harvinaisuus Nordic retail -kentässä.

Kiviniemen mukaan Kamuxin kolmesta markkina-alueesta Saksa on vielä bis-neksen normalisoimisen vaiheessa, mutta Ruotsi on jo kääntynyt plussan puolelle.

– Kamux ei ole luultavasti ikinä ilmoit-tanut uusista kauppa-avauksista niin paljon kuin viimeisen puolen vuoden ai-kana. Sitä kautta kasvunäkymät täksi vuo-deksi ja näillä näkymin myös vuodeksi

2020 ovat hyvät. Yhtiöllä on tilaa kasvaa sekä Saksassa että Ruotsissa, Kiviniemi sanoo.

Hän huomauttaa Kamuxin kasvavan markkinoilla, jotka eivät juurikaan kasva.

– Vaikka heillä on pieni osuus markki-nasta, he ovat pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttaan tosi ärhäkkäästi. Kasvu on tullut sitä kautta eikä sen takia, että markkina olisi kasvanut.

Käytettyjen autojen kauppaa Kiviniemi pitää volyymiltaan vakaana. Isoja heilah-duksia tapahtuu enintään regulaation, kuten autoverotuksen, muuttuessa.

– Aina kun regulaation muutokset vai-kuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen, se iskee myös Kamuxin liiketoimintaan. Pitkässä kaaressa ihmisten liikkumisen murrostekijät ovat vielä aikaisessa vai-heessa. Liikutaanko 20–30 vuoden päästä omilla autoilla, vuokra-autoilla vai onko yh-teiskäyttöautoja? Pidemmällä aikavälillä nämä murrostekijät voivat tietenkin vai-kuttaa Kamuxiin ja käytettyjen autojen toi-mialaan jollain tavalla.

1/2019 VIISAS RAHA 13

Katse vastuullisen sijoittamisen apajille

KEHITTYVÄT MARKKINAT

14 VIISAS RAHA 1/2019

MSCI Emerging Markets -indeksi laski viime vuoden aikana euromääräisesti lähes 11 prosenttia parin erittäin vahvan nousu- vuoden jälkeen. Onko nyt oikea hetki sijoittaa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ja rahastoihin? TEKSTI: NINA GARLO-MELKAS | KUVA: BIGSTOCK

Ruotsalaisen East Capital -rahastoyhtiön rahasto-johtaja Karine Hirnin mukaan nyt kannattaa sijoittaa kehittyvien markkinoiden osak-

keisiin ja rahastoihin, sillä osakkeiden hinnat ovat houkuttelevalla tasolla ja esimerkiksi Kiinan panostukset ympä-ristön hyvinvointiin luovat monia uusia tilaisuuksia vastuullisesta sijoittami-sesta kiinnostuneille.

Kehittyvien markkinoiden osak-keiden arvostuskertoimet laskivat vuonna 2018 selvästi vahvan edellis-vuoden jälkeen, jolloin MSCI Emer-ging Markets -indeksi kipusi 20,9 prosenttia. Makrotaloudellisia syitä alueen pörssi-indeksien merkittävälle korjausliikkeelle on monia: maailman-laajuisesti kiristynyt rahapolitiikka keskuspankkien nostaessa ohjauskor-kojaan, Yhdysvaltojen verouudistusten myötä vahvistunut dollari sekä öljyn hinnan kallistuminen, joka luo painetta

Katse vastuullisen sijoittamisen apajille

erityisesti monille suurille öljyn netto-tuojille.

– Kaikki edellä mainitut seikat ovat ulkoisia. Toki kehittyvien talouksien osakemarkkinoiden heikon tuoton taustalla on myös sisäisiä tekijöitä, kuten Turkin ja Argentiinan finanssi-ongelmat, Etelä-Afrikan poliittinen ja taloudellinen heikkous sekä Kiinan velkaantuneisuus. Ulkoiset syyt vaikut-tivat alueen osakemarkkinoihin kui-tenkin voimakkaammin, Hirn sanoo.

Hirn on asunut viisi viime vuotta per-heensä kanssa Hong Kongissa, jossa hän johtaa seitsemän hengen sijoitustiimiä. Edelliset kolme vuotta hän asui Shang-haissa. Hirn uskoo, että viime vuoden voimakas korjausliike on vain lisännyt alueen houkuttelevuutta, sillä kehit-tyvien markkinoiden osakkeiden P/E-luvut ovat edullisempia kuin kehitty-neiden markkinoiden P/E-arvostukset.

– Kehittyvien maiden osakkeiden hinnat ovat houkuttelevalla tasolla var-sinkin, jos verrataan niitä yhdysvalta-

laisiin osakkeisiin, joiden arvostustaso lähentelee kaikkien aikojen huippua. Emerging Markets -indeksin estimoitu P/E-luku vuodelle 2019 on 11,2, kun kehittyneiden markkinoiden vastaava luku on 14,1. Siksi hinnoittelunkin puo-lesta nousuvaraa voisi ajatella olevan.

Idässä piileviä mahdollisuuksiaVuonna 1997 perustettu East Capital on tullut tunnetuksi Venäjän osake-markkinoille sijoittavista rahastoistaan. Hirnin mukaan Venäjä on edelleen kiinnostava ja mainettaan parempi si-joituskohde.

– Venäjän makrotaloudellinen ti-lanne on itse asiassa parempi kuin mitä useimmat ihmiset ajattelevat. Tälle vuodelle on estimoitu 1,8 prosentin bruttokansantuotteen kasvu. Vaikka Venäjän talouskasvu onkin vaimeaa, maan viime vuosina toteutettu talous- ja rahapolitiikka on onnistunut luo-maan yrityksille vakaan toimintaympä-ristön, Hirn sanoo.

1/2019 VIISAS RAHA 15

16 VIISAS RAHA 1/2019

KEHITTYVÄT MARKKINAT

Viime vuonna Venäjän markkina vah-vistui hienoisesti eli 3,4 prosenttia sa-malla, kun maailman kehittyvien maiden osakemarkkinoita seuraava MSCI-in-deksi laski reippaasti. Potentiaalia jyr-kempään nousuun kuitenkin olisi.

– Venäläisyhtiöiden osakkeiden ar-vioitu P/E-luku tälle vuodelle on noin 5,3 viiden vuoden keskiarvon ollessa 6,5. Luku on alle puolet kehittyvien markki-noiden keskiarvosta, kun osinkotuotto on samalla kuusi prosenttia.

Hirn muistuttaa, että Venäjän vaihto-taseen ylijäämäisyys tekee maan osake-markkinan varsin immuuniksi Yhdysval-tain koronnostoille sekä vahvalle US-dol-larille. Toinen maan talouden vakauden kannalta merkittävä kehitysaskel on Ve-näjän duuman vuonna 2017 hyväksymä budjettisääntö.

– Liian vähäiselle huomiolle jäänyt budjettimenojen rajaus auttaa suojaa-maan valtiontaloutta öljyn hinnan voi-makkailta muutoksilta, Hirn korostaa.

Minkä sektorin osakkeita Hirn itse suosii Venäjän markkinoilla?

– IT-, kiinteistö- ja harkinnanvaraisen kulutuksen sektorien toimijat kiinnos-tavat. Yhtiöiden toimialaa tärkeämpää on kuitenkin löytää yritykset, joilla on suurin kasvupotentiaali ja vastuullisesti toimivat omistajat.

Kiinassa ympäristö uudessa arvossaTalouskasvu Kiinassa on hidastunut muutaman vuoden ajan. Onko maa edel-leen kiinnostava investointikohde?

– Kasvu on toki hidastunut, mutta maailman toiseksi suurin talous kasvaa edelleen 6,5 prosentin vuosivauhdilla. Onkin mielenkiintoista lukea niin monia negatiivisia uutisia Kiinan talouskas-vusta samalla, kun meidän pitäisi todella kiittää kiinalaisia heidän halustaan vauh-dittaa maansa laadullista talouskasvua kvantitatiivisen kasvun sijaan. Monet maassa toteutetut uudistukset, kuten

korruption ja ilmansaasteiden torjuntaan liittyvät päätökset, ovat kasvun hidastu-misen taustalla.

East Capitalilla on tällä hetkellä kolme Kiinaan sijoittavaa rahastoa. Hirnin mukaan Kiinassa on monia kiinnostavia aloja, ja markkinat ovat tänä vuonna tulleet erittäin houkutteleviksi kauppa-sodan vuoksi. Hyviä esimerkkejä kan-sainvälisestä kaupasta riippumattomista sektoreista ovat muun muassa palveluita, kuten koulutusta ja terveyspalveluita, tuottavat toimijat, lentokenttätoimiala sekä vahvassa nosteessa olevat puhtaiden teknologioiden parissa työskentelevät yritykset, kuten ener-gian, jätehuollon ja esimerkiksi ympä-ristöystävällisen akkuteknolo-gian toimijat.

Vuonna 2017 yhtiö lanseerasi East Capital Sustainable Emerging Markets -rahaston, jonka kautta suomalaisetkin voivat sijoittaa vastuullisesti muun muassa Kiinan jatkuvasti vahvistuvaan cleantech-toimialaan.

– Puhtaisiin teknologioihin liittyvä teollisuus elää erittäin mielenkiintoista aikakautta tällä hetkellä – eikä vähiten Kiinassa. Siellä on viimeisten 40 vuoden aikana tapahtunut erittäin voimakas teollistumiskehitys ilman, että ympäris-töasioihin olisi maassa juurikaan kiinni-tetty huomiota. Seuraukset ovatkin olleet ikävät, Hirn sanoo.

Puhtaiden teknologioiden kysyntä kasvaa Kiinassa jatkuvasti, sillä maan hallitus on herännyt tarpeeseen taistella ilmansaasteita vastaan. Tällä hetkellä jokaisesta puhtaaseen teknologiaan si-joitetusta dollarista puolet investoidaan Kiinaan.

– Kiinassa investoidaan vuositasolla noin puolitoista kertaa Suomen brut-

tokansantuotteen verran varoja ympäristönsuojeluun. Kiina on myös ainoa markkina maailmassa, josta voi löytää sadoittain suuria puhtaan teknologian parissa toi-mivia pörssiyrityksiä. Niitä on erityisesti Shanghaissa ja Shen-zhenissä listatuilla A-osakkeiden markkinoilla.

Yleisesti ottaen, kenelle Hirn suosittelisi kehittyville markki-

noille investoimista juuri nyt? – Lyhytaikainen sijoitus kehit-

tyville markkinoille ei ole inves-tointi vaan uhkapelin pelaamista.

Olemme seuranneet kehittyviä markkinoita 20 vuoden ajan. Tänä aikana olemme kohdan-neet markkinoilla alhaisia osa-kehintojen arvostuksia, jotka ovat olleet täysin perusteltuja maissa vallitsevien makro-, rahoitus- tai poliittisten ris-kien vuoksi. Näin ei kuitenkaan

ole nyt useimmilla kehittyvillä markkinoilla, sillä korjausliike on

johtunut pääasiassa negatiivisesta markkinasentimentistä. – Näkisinkin, että nyt on erin-

omainen hetki lisätä kehittyvien markkinoiden osakkeiden tai rahas-

tojen osuutta salkussa. n

– Lyhytaikainen sijoitus kehittyville markkinoille ei ole investointi vaan uhkapelin pelaamista, sanoo East Capital -rahastoyhtiön rahasto-johtaja Karine Hirn, joka johtaa Kiinaan sijoittavaa tiimiä.

PUHTAIDEN TEKNOLOGIOIDEN KYSYNTÄ KASVAA

KIINASSA JATKUVASTI.

VIERASKYNÄ

Vältä ADR:iä ja ADS:iä

1/2019 VIISAS RAHA 17

ADS on lyhenne sanasta American depository share, joka vastaa yhtä kohdeyhtiön osaketta, joka on jonkin, yleensä amerikkalaisen pankin

säilytyksessä. Kyseessä on siis talletus-osake.

ADR on lyhenne sanasta American depository receipt, joka pitää sisällään erikseen määritellyn lukumäärän ADS:iä. Puhutaan osaketalletustodis-tuksesta.

Kyseessä voi olla esimerkiksi jonkin eurooppalaisen yhtiön osakkeesta tehty sijoitustuote. ADR:n omistava saa sen pohjana oleville osakkeille jaettavat osingot, tosin mutkaista tietä. Eräissä maissa osinkojen lähdemaa perii Suomen kanssa solmitun verosopimuksen vastaisesti maasta riippuen 25–35 prosentin lähdeveron, jonka takaisinperinnästä en ADR:n tapauksessa osaa lausua mitään muuta kuin sen, että se on ainakin vaikeampaa kuin suoran osakeomistuksen tapauksessa.

Varsinainen ongelma tulee kohdeyhtiön toteuttaessa erilaisia yhtiöjärjestelyjä, joita koskeva informaatio jää saapumatta lopulliselle sijoittajalle suuremmalla todennäköisyydellä kuin suoran osakeomistuksen ta-pauksessa, vaikka suorankin omistuksen tapauksessa kyseessä olevan informaation perille tulo on sijoittajan vastuulla – sitä enemmän, mitä kauempana kohdeyh-tiön kotipaikka on Euroopasta.

Volkswagen AG:llä oli ADR:iä, joiden ylläpidosta Volkswagen maksoi amerik-kalaiselle pankille. Vuonna 2018 Volks-wagen lakkautti ADR:t. Suomalainen pankki, jonka kautta ADR:t oli ostettu, ei tiennyt asiasta mitään eikä ollut halukas edes selvittämään asiaa, vaan se jätti asian selvittämisen asiakkaalle. ADR:ien noteerauksen lakkauttamisen jälkeen niitä ei voi myydä, muttei toisaalta osak-keitakaan, sillä niitä ei omista ennen kuin on saanut haltuunsa omistamiaan ADR:iä vastaavat osakkeet.

Nyt ei liene paras mahdollinen ajankohta omistaa autoteollisuuden osakkeita, joita ei voi myydä. En tiedä, miten amerikkalainen pankki tulee menettelemään niiden ADR:ien osalta, joiden lopullista omistajaa ei ole

heidän tiedossaan. Joka tapauksessa lopullista omis-tajaa koskevan informaation perille saaminen ADR:n avulla monimutkaistetun säilytysketjun läpi on työläs prosessi.

Ulkomaisten osakkeiden nimen lopussa voi olla eri-laisia lyhenteitä, joiden merkityksestä on oltava selvillä ennen ostopäätöstä. Älä osta osaketta, jonka nimen pe-rässä on lyhenne ADS tai ADR. Osta sen sijaan suoraan kohdeyhtiön osakkeita. Niitä on tarjolla jollain toisella markkinapaikalla, joka on yleensä kohdeyhtiön koti-maassa toimiva arvopaperipörssi. Näin vältät monet potentiaaliset ongelmat. Muista siis KISS-periaate eli Keep It Simple, Stupid.

Joskus erityisesti New Yorkin markkinoilta ostetun osakkeen perässä voi olla salaperäiseltä vaikuttava lyhenne ADR tai ADS. Sijoittajan on

hyvä tietää, mitä saa ostaessaan edellä mainitun jälkilyhenteen omaavan sijoitustuotteen.

ARI NEUVONEN

Kirjoittaja on pitkäaikainen sijoittaja ja entinen Osake-

säästäjien hallituksen jäsen.

OMA TALOUS

18 VIISAS RAHA 1/2019

Viimeinen tahto

M itä tapahtuu omaisuudellesi, kun kuolet? Jos sinulla ei ole tes-tamenttia, omai-suutesi periytyy lakiin kirjatun perintökaaren mukaan. Se on standardiratkaisu, joka ei välttämättä ole oman toiveesi mukainen. Lain mu-kainen perimysjärjestys saattaa aiheuttaa yllätyksiä. Jos esimerkiksi avioparilla on lapsia ja toinen puolisoista kuolee, lesken sijaan lapset perivät hänet. Moni luulee lesken perivän puolisonsa aina.

Varainhoidon lakimies, varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista suositteleekin testamentin tekoa ihan jokaiselle.

– Testamentin avulla vältetään perin-töriidat. Lisäksi sen avulla voidaan saada isoja säästöjä verosuunnittelun keinoin. Testamentilla perinnönjättäjä myös il-moittaa viimeisen oman tahtonsa ja voi muistaa henkilöitä ja tahoja, jotka eivät kuulu lain mukaiseen perimysjärjestyk-seen, Jeremejeff toteaa.

– Erityisen tärkeää testamentin laati-minen on yrittäjille, avopareille, uusio-

1/2019 VIISAS RAHA 19

I veroluokka: • lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä

(lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.) • aviopuoliso • aviopuolison lapset ja heidän rintaperillisensä • isä, äiti ja isovanhemmat • avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos tämä

on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa Perintöveroasteikko, I veroluokka Verotettavan Veron vakioerä osuuden Vero alarajan osuuden arvo, € alarajan kohdalla, € ylimenevästä osasta, %

20 000–40 000 100 740 000–60 000 1 500 1060 000–200 000 3 500 13200 000–1 000 000 21 700 161 000 000– 149 700 19

II veroluokka: kaikki muut, esimerkiksi: • sisarukset ja heidän jälkeläisensä • perittävän vanhempien sisarukset • avopuoliso yleensä • muut kuin sukulaiset Perintöveroasteikko, II veroluokka Verotettavan Veron vakioerä osuuden Vero alarajan osuuden arvo, € alarajan kohdalla, € ylimenevästä osasta, %

20 000–40 000 100 1940 000–60 000 3 900 2560 000–200 000 8 900 29200 000–1 000 000 49 500 311 000 000– 297 500 33 Lähde: Veronmaksajain keskusliitto

Perintöveroluokat

ERITYISEN TÄRKEÄÄ TESTAMENTIN LAATIMINEN

ON YRITTÄJILLE, AVOPAREILLE, UUSPERHEEN

VANHEMMILLE JA LAPSETTOMILLE SINKUILLE.

Vain joka kymmenes suomalainen on tehnyt testamentin. Oman toiveen kirjaaminen kuitenkin kannattaa, sillä sen avulla voidaan

välttää perintöriidat ja tehdä fiksua verosuunnittelua.TEKSTI: VEERA SALOHEIMO | KUVITUS: LIZZIE ROBERTS / IKON / LK

Viimeinen tahto

20 VIISAS RAHA 1/2019

OMA TALOUS

HUOMIOI PERIMISJÄRJESTYS

Aviopari, jolla on lapsiaLapset eli niin sanotut rin-

taperilliset perivät aviolii-tossa olleen vanhempansa. Avioliitto päättyy kuole-

maan, ja leski ei peri puoli-soaan, ellei testamentti muu-

toin määrää. Jos lapsia on useampia, pe-rintö jaetaan heidän kesken tasan.

Rintaperilliset ovat, testamentistakin huolimatta, oikeutettuja lakiosaan. La-kiosa on puolet perintöosasta.

Ilman testamenttia leskelle jää kuitenkin lain mukainen oikeus pitää jakamatto-mana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly lesken omaisuuteen. Myös puolisoiden välisen keskinäisen testamentin kautta tuleva hallintaoikeus leskelle kaikkeen omai-suuteen tai osaan omaisuutta on hyvin yleinen. Hallintaoikeus oikeuttaa hallit-semaan ja käyttämään omaisuutta sekä saamaan tuoton. Omaisuuden omistajia voivat olla perilliset tai testamentin saajat.

Testamentilla voi halutessaan huo-lehtia, että leski saa lasten lakiosan jälkeen jäävän osan omaisuudesta.

Varainhoidon lakimies, varatuomari Piia Jeremejeff Nooa Säästöpankista ke-hottaa aviopareja miettimään myös vero-suunnittelun näkökulmaa.

– Mitä jos hyppäisikin yhden sukupolven yli ja jättäisi perinnön lapsenlapsille. Lap-senlapsille voi antaa verovapaasti perintöä 19 999 euroon asti. Tämä pienentää perin-töveron määrää ja tuo aika isoa hyötyä.

AvopariAvopuolisot eivät peri toisiaan

ilman testamenttia. Toisin kuin aviopuolisot, he eivät saa edes hallintaoikeutta

yhteiseen kotiin toisen kuoltua, jos asunto on esimer-

kiksi vain toisen omistuksessa. Lisäksi he kuuluvat II perintöveroluokkaan, jossa perin-tövero on huomattavasti korkeampi. Poik-keuksena ovat avoparit, joilla on yhteinen lapsi tai jotka ovat olleet aiemmin aviolii-tossa. He kuuluvat I perintöveroluokkaan.

– Jos vain toinen omistaa yhteisen kodin, kannattaa miettiä, miten turva-taan jäljelle jäävän asema toisen kuollessa. Puolisolle voi testamentissa määrätä asuntoon hallintaoikeuden tai jopa omis-tusoikeuden, Piia Jeremejeff sanoo.

Uusperheen isä tai äitiJeremejeff suosittelee kaikkia

uusperheen vanhempia te-kemään sekä testamentin että avioehdon. Hän ke-

hottaa myös hieman ”jossit-telemaan” ja käymään läpi eri-

laisia mahdollisia tapahtumapolkuja.– Ex-puoliso voi tulla tuoreimman puo-

lison kanssa esimerkiksi mökin omista-jaksi, jos perheen jäsenet kuolevat ”vää-rässä” järjestyksessä. Kuvitellaan esimer-kiksi, että uusperheen äiti kuolee. Hänellä on ollut kesämökki yhdessä tuoreimman puolisonsa kanssa. Kesämökin puolikas periytyy äidin lapselle. Jos tämä lapsi kuolee, seuraavaksi omistajaksi tulee äidin

ex-puoliso. Tällöin uusi ja vanha puoliso omistavat kesämökin puoliksi.

Uusperheissä on usein ”sinun, minun ja meidän” lapsia. Yleensä puolison lapset ovat aivan yhtä tärkeitä kuin omat ja yhteiset lapset. Testamentilla voi varmistaa myös heidän asemansa kuolemantapauksessa.

Lapseton sinkkuJos kuolleella henkilöllä ei ole

lapsia eikä aviopuolisoa, lain mukaan seuraavana peri-misjärjestyksessä ovat omat

vanhemmat. Jeremejeff ke-hottaa miettimään esimerkiksi

tilannetta, jossa 60-vuotiaan sinkun perisivät hänen 80-vuotiaat vanhempansa.

– Olisiko ennemmin esimerkiksi sisar, sisarusten lapset, ystävä tai jokin hyvän-tekeväisyyskohde sopiva perinnönsaaja? Tähän voi vaikuttaa testamentilla.

Osin toisessa EU-maassa asuvaOn käynyt yhä yleisemmäksi,

että eläkepäiviä vietetään asuen talvet toisessa EU-maassa, vaikkapa Espan-

jassa. Tällöin saattaa olla riskinä, että perintöä jakaessa

noudatetaan toisen asuinmaan eikä Suomen lainsäädäntöä. Tämä vältetään kirjaamalla testamenttiin, minkä maan lainsäädäntöä siinä noudatetaan.

perheen vanhemmille ja lapsettomille sinkuille.

Testamentin tekoon on internetissä valmiita pohjia, mutta Jeremejeff suosit-telee tukeutumaan asiantuntijan apuun asiakirjan laatimisessa.

– Lakimiehellä teetetyn testamentin hin-tahaarukka on laaja, ja eri tahot kannattaa kilpailuttaa. Itse tehdystä testamentista puuttuu verosuunnittelun ulottuvuus, ei-vätkä muotoseikat välttämättä täyty oikein.

Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, joka täytyy laatia lain edelly-tysten mukaan. Muussa tapauksessa

testamentti saatetaan julistaa pätemät-tömäksi. Testamentilla täytyy olla muun muassa kaksi esteetöntä todistajaa.

Oikea paikka testamentin säilyttämi-seen on tallelokero tai arvopaperisäilytys, jossa se on turvassa esimerkiksi tulipa-lolta tai varkaudelta. Toki testamenttia voi säilyttää myös kotona.

– Älä missään nimessä piilota testa-menttia. Sen pitää löytyä helposti, kun et ole itse enää kertomassa, missä se on.

Perintöveroa maksetaan kunkin peril-lisen tai testamentin saajan kohdalla 20 000 euroa ylittävältä osuudelta. n

– Älä missään nimessä piilota testament-tia. Sen pitää löytyä helposti, kun et ole itse enää kertomassa, missä se on, Piia Jeremejeff muistut-taa.

Graafit ennakoivat käännettä

Sijoittajat kautta maailman seuraavat amerikkalaista S&P 500 -indeksiä ja sen liikkeitä arvioidessaan osakemarkki-noiden suuntaa myös omassa maassaan, vaikka eivät vält-

tämättä edes sijoittaisi amerikkalaisiin osakkeisiin. Indeksin etuna on laajempi osakemarkkinoiden kattavuus kuin esi-merkiksi 30 suuryhtiöstä koostuvassa Dow Jones Industrial -indeksissä.

Jos tarkastellaan viikoittaista kurssi-heilahtelua, S&P 500 -indeksin nousu on edennyt portaittain. Muutamaa nousu-viikkoa on seurannut viikon tai parin pu-dotus alaspäin, kunnes kurssi on taas pa-lannut portaittaiseen nousuun. Joulukuun 2018 jälkeen kurssien voimakkaita laskuja ovat seuranneet toipumiset ja jälleen laskut, jotka ovat pudottaneet kurssin edellisten pohjien alapuolelle. Tällainen kurssiliike ei enää ole tyypillistä terveessä nousutren-dissä, kun taas laskutrendille tämä on omi-naista. Lisäksi pyrähdykset ylöspäin ovat jääneet edellisten huippujen alapuolelle. Lokakuun ATH-tasoa ei enää ole ylitetty.

Graafit tulkitsevat osakemarkkinoiden suurta kuvaa tiivistetyssä muodossa ja edustavat suuren sijoittajajoukon yh-teistä näkemystä kurssien suunnasta. Ky-symystä osakemarkkinoiden suunnasta voidaan lähestyä myös tarkastelemalla makrotalouden indikaattoreita.

USA:n työttömyys on joulukuussa 2018 pudonnut 3,9 prosenttiin, joka on alin taso

sitten vuoden 1969. Työttömyysgraafia tul-kittaessa USA:ssa on seurannut taantuma noin 12 kuukauden viiveellä joka kerta, kun työttömyys on laskenut minimiinsä.

USA:n teollisuuden ostopäälliköiden indeksi eli PMI Manufacturing saavutti vuoden 2018 huippunsa 56,5 pistettä ja on sen jälkeen ollut sahaavassa laskussa pää-tyen tammikuussa 2019 54,9 pisteeseen. Yli 50 pisteen lukemat merkitsevät talous-kasvua, mutta tässä tapauksessa suunta on alaspäin, mitä voidaan pitää varoitus-merkkinä talouskasvun hidastumisesta.

USA:n vuosineljänneksittäin laskettu vuotuinen bruttokansantuotteen kasvu lokakuulta 2018 laski 3,4 prosenttiin hei-näkuun 4,2 prosentista. BKT:n kasvun keskiarvo on 3,22 prosenttia, joten tämä pudotus on lähinnä paluuta keskiarvoon, eikä vielä anna aihetta huoleen.

USA:n kymmenen vuoden ja kahden vuoden korkokäyrien erotusta pidetään yhtenä parhaimmista taantumaa ennakoi-vista indikaattoreista. Normaalitilanteessa sijoittaja hyväksyy lyhyemmältä ajalta ma-talamman korkotuoton kuin pidemmältä. Poikkeustilanteessa, kun sijoittajien luot-tamus lähiajan näkymiin on epävarma mutta pitkän ajan näkymiin luottavainen, lyhyt korko voi nousta pitkää korkeam-maksi. Tällöin näiden kahden koron, tyy-pillisesti kymmenen vuoden ja kahden vuoden, erotus kääntyy negatiiviseksi ja korkokäyrän sanotaan invertoituneen. Tällaista tilannetta on seurannut taan-

tuma noin 12 kuukauden viiveellä. Korko-käyrä ennakoi taantumat vuosina 1981, 1991, 2009 ja 2008, tosin jo kaksi vuotta aiemmin. Nykytason mukaan korkokäyrä ennakoisi taantumaa vuodelle 2020.

Onko S&P 500 -indeksin graafi etu-ajassa ennakoidessaan osakemarkki-noiden käännettä? Tulkitsen tilanteen siten, että osakemarkkinat ovat muodos-tamassa huippuaan, mikä ei tapahdu yht-äkkisenä pudotuksena, vaan useamman kuukauden aikana. Pudotuksia seuraavat nousupyrähdykset eivät kanna edellisille tasoille vaan jäävät alemmas. Erityisen tärkeää on niin sanottu huipun testaus, jossa indeksi yrittää ylittää aiemmin saavuttamaansa korkeinta tasoa, mutta jää tämän alapuolelle ja alkaa painua las-kuun. Tällaisen esiintyminen on hyvin usein huipun muodostuksen viimeisessä vaiheessa. Silloin optimismi ei riitä nos-tamaan kurssitasoa enää ylemmäs. No-peimmat sijoittajat huomaavat tämän, ryntäävät myymään ja kurssi painuu las-kuun. Tällaisessa tilanteessa osakesääs-täjän neuvo ”osta pudotuksessa” on tois-taiseksi vanhentunut. Silloin on parempi seurata sivusta, antaa kurssitason pudota ja ostaa, kun markkinoiden paniikki ajaa kursseja voimakkaasti alas. Uskon täl-laisen hetken olevan vielä edessäpäin.

TOMI SALO

Kirjoittaja on Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

MARKKINAKOMMENTTI

S&P 500 -indeksistä laskettu osake-markkinoiden optimismi oli tammi-kuussa 2018 korkeimmillaan sitten vuoden 1929 (1). Lähes yhtä korkealla optimismi oli ollut vuosina 1943 ja 1958, mutta se ei kuitenkaan yltänyt vuoden 2018 ATH eli all time high -ta-solle. Vastaavasti osakemarkkinoiden pessimismi oli joulukuussa 2018 (2) kääntynyt synkimmäksi pessimismiksi sitten lokakuun 2008.

Marraskuussa 2018 S&P 500 -indek-sille piirretty kymmenen viikon (tai 50 päivän) liukuva keskiarvo leikkasi ylhäältä alaspäin 50 viikon (tai 200 päivän) liukuvan keskiarvon alapuolelle (3). Tällöin muodostui niin kutsuttu death cross, jota pidetään vakavana varoituksena mahdollisesta trendin käänteestä. Tässä tapauksessa käänne tarkoittaisi pitkän, maaliskuussa 2009 alkaneen nousutrendin päättymistä ja laskutrendin alkamista.

Joulukuussa 2018 S&P 500 -indeksi oli pudon-nut huipustaan 20,2 prosenttia ja markkinoi-den pessimismi oli suurta (2). Osakemarkki-noilla 10–20 prosentin pudotus määritellään korjausliikkeeksi, mutta alkuperäinen trendi pysyy nousevana. Yli 20 prosentin pudotus tulkitaan laskumarkkinaksi eli bear marke-tiksi, jolloin trendi on kääntynyt nousevasta laskevaksi.

Tammikuun loppupuolelle tultaessa S&P 500 -indeksi on kohonnut joulukuun pohjastaan 13,8 prosenttia ja noussut alempana olevan kymmenen viikon (tai 50 päivän) liukuvan kes-kiarvon ja 50 viikon (tai 200 päivän) väliin (4). Onko laskumarkkina peruttu ja paluu takaisin pitkään nousuun meneillään?

9.3.2009 alkanut pitkä trendilinja pysyy vielä hiuksenhienosti nousevana, eikä indeksi ole leikannut sen alapuolelle. Tällä perusteella pit-kä trendi pysyisi vielä nousevana ja joulukuun pudotus olisi virheilmoitus.

1/2019 VIISAS RAHA 21

2 800

2 600

2 400

2 200

2 000

1 800

1 600

1 400

1 200

1 000

800

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

S&P 500 -indeksi 1/2008–1/2019 1

2

3

4

n S&P 500n 200 päivän liukuva keskiarvon 50 päivän liukuva keskiarvo

22 VIISAS RAHA 1/2019

ILMIÖ

Toisensa tuntevat ihmiset ovat kautta aikain lainanneet rahaa toisilleen.

Airbnb:n ja Uberin tapaan finanssialan uudet jakamista-louden teknologiayhtiöt tuovat kysyjän ja tarjoajan väliin tek-nologisen alustan, jonka avulla lainaaja ja sijoittaja löytävät kätevästi toisensa.

Velka tai sijoitus jaetaan satoihin osiin, joten toisistaan tietämättömät yksityis-henkilöt voivat vippailla keskenään tai yrityksille niin, että kukin on vain muutaman kympin velkaa toiselle, vaikka kokonaissumma olisi esimerkiksi 5 000 euroa.

Alustatalousmallin mukaisesti välittäjä voi toimia pankkina ilman pankkitaloa tai jopa ilman pankkitoimintalupaa.

Tunnetuimpia suomalaisia vertaislainayhtiöitä ovat Fellow Finance, Fixura ja Lainaaja.fi-nimellä toimiva Vertaislaina. Ne muodostavat alan yhdistyksen, joka on pyrkinyt muun muassa selkeyttämään sijoittajien ja lainojen verotuskäytäntöä. Yhdistystä johtaa Vertaislaina Oy:n omistavan Frontin perustaja Hannu Kananen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston vertaislainayhtiöiden

Vertaislaina tekee yksityissijoittajasta pankkiirinVanhan vitsin mukaan pankin perustaminen on kannattavampaa kuin sen ryöstäminen. Vertaislainat tekevät jokamiehestä ja -naisesta pankkiirin, joka voi lainata rahaa valitsemilleen asiakkaille. Samalla vertaislainayhtiöt ryöväävät itselleen asiakkaita niin perinteisiltä pankeilta kuin pikavippiyhtiöiltä.TEKSTI: PEKKA VIROLAINEN | KUVITUS: PABLO BLASBERG / IKON / LK

1/2019 VIISAS RAHA 23

rekisterissä on myös alalle tuloa suun-nittelevat Aurora Exchange, Indie Labs, Inlasku sekä P2P Finland.

Hyvälle hakijallealempi korkoLainanottaja ja lainanantaja kohtaavat vertaislainayhtiön digitaalisella mark-kinapaikalla eli toimijan verkkosivuilla. Havainnolliset laskurit auttavat teke-mään laskelmia eri vaihtoehdoista.

Lainaa haetaan yleensä muuttuneen elämäntilanteen takia tai uutta autoa, matkaa tai remonttia varten. Vertais-lainan hakeminen on prosessina jousta-

vampi kuin kulutusluoton hakeminen pankista ja edullisempi kuin pikavippi.

– Lainaaja.fi tarjoaa kohtuuhintaista rahoitusta palkansaajille jo saman päivän aikana. Olemme lähempänä pankkien tarjontaa kuin pikavippausta, josta meidät erottaa jopa 48 kuukauden mak-suaika ja selkeästi vippejä matalampi korkotaso, sanoo Vertaislaina Oy:n toimi-tusjohtaja Sami Törmä.

Myös Fellow Financen toimitusjoh-taja Jouni Hintikka ja Fixuran toimitus-johtaja Petter Lingonblad asemoivat itsensä lähemmäs pankkeja kuin pikavip-pien tarjoajia.

– Pystymme jo haastamaan pohjois-maisten pankkien kahdeksan prosentin kulutusluotot, Hintikka sanoo.

– Nimenomaan vakuudettomien luot-tojen hinnassa eli koroissa kilpailemme hienosti niin perinteisten pankkien kuin luottokorttiyhtiöiden kanssa, Lingonblad lisää.

Hyvän luokituksen saanut lainaaja voi selvitä kymmenen prosentin korolla, kun taas huonolla luokituksella korko nousee paljon korkeammalle.

Hakemuksessa vertaislainanhakija esittää tarvitsemansa summan, lainan käyttötarkoituksen ja korkotason, jolla hän on valmis lainaamaan. Lisäksi hän joutuu lähettämään tuoreimman palkka-todistuksensa. Prosessissa selvitetään lainanhakijan luottokelpoisuutta myös luottotietojen, säännöllisten tulojen ja

asumiskulujen osalta. Joukkorahoitusalustat eivät pääse

katsomaan lainanottajan pankkitiliä toisin kuin pankit. Siksi vertais-

lainayhtiöt toivoisivat Suomeen positiivista luottorekisteriä.

Sijoittajasta lainanantaja

Lainanantaja eli sijoit-taja hakee hyvää tuottoa ja tasaista kassavirtaa markkinalta, jonka

korrelaatio esimer-kiksi osakemarkki-noihin on pieni. Hän

voi valita kohteensa riskiluo-kituksen mukaan. Mitä va-kavaraisempia hakijat ovat, sitä pienempi on riski kuten myös tuotto. Automaattinen

LAINAAMISEN UUSI ALUSTA

VUONNA 2004 perustettu brittiläi-nen Zopa oli ensimmäisiä yhtiöitä, joka toi internetissä toimivan tek-nologia-alustan yksityishenkilöiden väliin lainarahan välitystä varten. Yhdysvalloissa palvelu (crowdfun-ding, peer-to-peer funding) eteni alkuun hitaammin rahoitustarkas-tuksen suhtautuessa siihen nih-keästi. Nyt Prosper ja Lending Club ovat nousseet alan johtaviksi yh-tiöiksi maailmanlaajuisesti.

Palvelun kysyntä levisi myös yri-tysrahoitukseen vuoden 2008 jäl-keisen pankkikriisin aikana, kun pe-rinteiset pankit tiukensivat luotto-ehtojaan.

Vertaislainaaminen on ollut eri-tyisen suosittua Kiinassa, jonka tek-nologia- ja sijoitushuumassa alalle tuli 2010-luvulla tuhansia yrityksiä. Suuri osa niistä on kuitenkin suljettu erinäisten väärinkäytösepäilyjen vuoksi.

Suomessa ruotsalainen Trust-Buddy joutui kuluttaja-asiamiehen hampaisiin periessään jopa 700 pro-sentin kokonaiskorkoja ennen kun ajautui konkurssiin vuonna 2015. Ku-luttaja-asiamies totesi tuolloin, että yritys itse oli todellisuudessa luo-tonantaja, vaikka se painotti toimi-vansa vain lainojen välittäjänä.

– Vertaislaina-yhdistys ry. on tehnyt töitä alan toimintaympäris-tön kehittämiseksi etenkin verottajan suuntaan, puheen-johtaja Hannu Kananen kertoo.

24 VIISAS RAHA 1/2019

ILMIÖ

ohjelma, allokaattori, valitsee sijoittajan toivomaan profiiliin sopivat anonyymit lainanottajat.

Kun luottoriski on aina sijoittajalla, allokaattori hajauttaa yhden lainanan-tajan sijoitukset esimerkiksi sadalle eri lainaajalle.

Lainaa maksetaan takaisin kuukau-sittain. Lainanantaja voi sijoittaa lyhen-nykset ja korot oman riskiluokituksensa mukaisesti automaattisesti uudelleen.

Yritysten käyttämät ohjelmistot ovat pääosin itse koodattuja.

– Näitä ei löydy hyllytavarana, sanoo Fellow Financen operatiivinen johtaja Teemu Nyholm.

– Itse nämä on sisäisesti suomalaisin voimin tehty, lisää Fixuran Lingonblad.

Vertaislainanantajalla ei ole sijoittajan-suojaa. Jos lainaa ei makseta, se laitetaan perintään, jota kautta osan rahasta voi saada takaisin. Fellow Finance on viime vuonna onnistunut myymään lainat pe-rintätoimistolle 70 prosentin arvosta, mutta jatkossa perintätoimisto maksaa niistä enää 53 prosenttia.

Korkotasot laskemassaKun finanssiala digitalisoitui, katteet olivat alkuvaiheessa hyviä. Viisi vuotta sitten vertaislainojen korot liikkuivat jopa 40 prosentin tasolla. Palvelun yleistyessä keskimääräinen korkotaso on laskenut reiluun kymmeneen prosenttiin lainanot-tajien riskiluokituksen mukaisesti.

EETTISTÄ VAI EI?

VERTAISLAINAYHTIÖT TEKEVÄT pesäeroa pikavippitoimintaan, jossa huonossa ase-massa olevilta asiakkailta riistetään niin korkeaa korkoa kuin laki sallii – joskus kor-keampaakin.

– Vertaislainoja ei myönnetä ”heikoim-massa asemassa oleville” vaan maksuky-kyisille palkansaajille, Fellow Financen toi-mitusjohtaja Jouni Hintikka korjaa.

– Myös perinteiset pankit ovat jo pit-kään käyttäneet riskiperusteista hinnoit-telua, ja lainaa myönnetään ainoastaan luottokelpoisille henkilöille, lisää Fixuran

toimitusjohtaja Petter Lingonblad, jonka mukaan positiivinen luottorekisteri aut-taisi asiassa.

Miksi pankit eivät sitten tule vertaislai-namarkkinoille?

– Pankkien liiketoiminta on lainata ta-seestaan eikä vain välittää – ja samalla tyytyä pienempään kokonaistuottoon, Hintikka toteaa.

Luottojen myöntäminen riskiasiakkaille sekä lainojen pilkkominen ja välittäminen eteenpäin vähäriskisemmiksi paketoi-tuina tuotteina muistuttaa jossain määrin

Yhdysvaltain subprime-luottokriisin alku-syitä. Vertaislainaamista ei silti ole juuri kritisoitu vastuullisen sijoittamisen pii-rissä.

S-Pankin vastuullisen sijoittamisen johtaja Mika Leskisen mukaan toimiala on vielä pieni, eikä se nouse esiin esimer-kiksi rahastonhoidossa.

Pikavippitoimiala sen sijaan rajataan pois vastuullisten sijoittajien salkuista.

– Oman kokemukseni mukaan mer-kittävä osa toimijoista ei halua sijoittaa noihin yhtiöihin, Leskinen kertoo.

1/2019 VIISAS RAHA 25

– Sijoittajakunnan oppiessa tuotteen ovat myös tuotto ja korkovaatimukset laskeneet vastaamaan paremmin sijoitus-kohteen luonnetta tasaista kassavirtaa tuottavana, matalan volatiliteetin instru-menttina. Se on osaltaan mahdollistanut lainavolyymien kasvun, sanoo Fellow Fi-nancen Hintikka.

Luottotappioiden osuus lainakannasta on pienentynyt muutaman vuoden ta-kaisesta lähes kymmenestä prosentista alle prosentin tasolle hyvän luottoluo-kituksen saaneiden lainaajien osalta. Huonoimman luokan lainaajilla joka kymmenes laina menee perintään. Ver-taislainatoimintaa ei kuitenkaan ole vielä stressitestattu laskukauden aikana.

Vertaislaina Oy:n Sami Törmä myöntää, että lainojen kasvanut koko yh-distettynä heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen saattaisi laskea sijoittajan saamaa tuottoa.

– Osittain tästä johtuen myönnettyjen lainojen keskikokoa on pyritty jopa pie-nentämään palvelussamme, Törmä sanoo.

Parasta tuottoa saa lopulta alustan tar-joaja, joka järjestelypalkkioiden ja lainan-hoitomaksujen ohella toimii lainanan-tajan ja lainansaajan välissä. Yhtiöt saavat tulonsa veloittamalla pankkien tavoin toimenpidemaksuja sopimuksista sekä niihin tehtävistä muutoksista ja tarvitta-vista todistuksista.

Kun lainan ja sen lyhennysmaksujen pilkkominen usealle eri sijoittajalle on automatisoitu, jää alustan ylläpitäjälle katetta, joka skaalautuu ylöspäin ilman suurempia lisäkuluja.

Pörssilistattuna yhtiönä Fellow Fi-nance tarjoaa myös mahdollisuuden si-joittaa alan operaattoriin.

Pelisäännöt selkiytymässäSuomen Pankin johtokunnan varapu-heenjohtaja Marja Nykänen varoitteli viime vuonna, että digitalisaation mah-dollistamat uudet rahoituspalvelut li-säävät kotitalouksien riskiä velkaantua liiallisesti.

– Vertaislainat ovat keskeinen osa fintech-kehitystä, eikä ilmiössä sinänsä ole mitään ongelmallista, toteaa Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.

– Innovointi ja jatkuva tuotekehitys tuovat alalle kilpailua ja sitä kautta uu-denlaisia, parempia ja halvempia palve-luita. On kuitenkin huolehdittava siitä, että kuluttajan- ja sijoittajansuoja ovat riittävällä tasolla myös uusissa palve-luissa, ja että toimintaa säännellään ja valvotaan tasapuolisesti.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kerro-taan, ettei virastolla ole ollut merkittäviä vertaislainoihin liittyviä valvontatoimia vireillä pariin vuoteen.

– Ilmoitustapaukset ovat vähentyneet TrustBuddy-tapauksen jälkeen. Niin toi-mintamallit kuin lainsäädäntökehikko ovat muuttuneet, kertoo apulaisjohtaja Paula Hannula Kilpailu- ja kuluttajavi-rastosta.

– Esimerkiksi korkokiistoja käsitellään nyt kuluttajansuojalainsäädännön näkö-kulmasta, olipa toimija sitten lainanvälit-täjän tai luotonantajan roolissa.

Vertaislainan luotto- tai luovutus-tappio ovat Vertaislainayhdistyksen hakeman KHO:n ennakkoratkaisun mu-kaan vähennyskelpoisia myös muista pääomatuloista, kuten myös lainan pois myynnistä saatava voitto. Vertaislainan korkoa verotetaan pääomatulona. n

Välitetyt vertaislainat 2018, milj. eur

VERTAISLAINOJEN MÄÄRÄ KASVAA VAUHDILLA

KULUTTAJILLE VÄLITETTYJEN vertais-lainojen määrä kasvoi vuoden 2017 ai-kana Suomen Pankin mukaan 67 pro-sentilla. Lainoja välitettiin tuolloin 107 miljoonan euron arvosta.

Ainakin Fellow Financen osalta kasvu näyttää jatkuneen, sillä se kertoo päässeensä viime vuonna 170 miljoonaan euroon siitäkin huolimatta, että Finanssialan joulukuussa julkai-seman pankkibarometrin mukaan suomalaisten kotitalouksien halu lai-nanottoon on laskemassa. Fixuran ja Lainaamon luottokanta pieneni viime vuonna.

Vertaislainojen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta 19 miljardin kulutus-luottokannasta vain yksi prosentti.

Suomen Pankin mukaan vertaislainojen rahoituksesta vain 58 prosenttia tulee tosiasiassa toisilta kuluttajilta, loput tulee ammattisijoittajilta.

58 %kuluttajilta

Vertaislainojen rahoitus

42 %ammatti- sijoittajilta

Front Capital

Fixura

Vertaislaina Oy

17215

5

Muutos vuodesta 2017 +74 %

-5 %

-37 %

ANALYYSI

Menestyksen valokei-lassa paistattelevien yritysten arvostustasot ovat usein markkinan keskiarvoa korkeam-malla tasolla. Tulok-

sentekokykyyn nähden edullisia arvos-tustasoja löytyy yleensä toimialoilta, joissa kasvunäkymät ovat heikkoja, kuten tällä hetkellä brändättyjen elintarvik-keiden toimialalla tai pankkialalla. Kas-vualoilla toimivien yritysten osakkeet ovat edullisia yleensä vain tilanteissa,

joissa yrityksen liiketoiminta on kolhiin-tunut sen verran, että sijoittajien kiin-nostus ja luottamus yhtiötä kohtaan on hiipunut. Tuhannen taalan kysymys on, onko tällöin kyseessä tilapäinen ongelma vai alkusoitto laajemmille ongelmille.

Nyt valokeilan ulkopuolella ovat muun muassa mediayhtiö Disney sekä sosiaa-lisen median jätti Facebook.

Disneyllä useita kivijalkojaKolmen vuoden takaisessa Disney-artik-kelissa (Viisas Raha 10/2015) ennustin,

että uhkana on kalliiden kaapeli-tv-ti-lausten asiakasmäärän vähentyminen. Ennusteeni on myös toteutunut. Aiemmin kovaa tulosta tehnyt urheilu-kanava ESPN menetti tilikaudella 2018 noin kaksi miljoonaa tilaajaa. Tilaajia on silti edelleen 86 miljoonaa kotitaloutta.

Ennustin myös, että Disney ke-hittää kanavia, joiden kautta se voi myydä urheilulähetyksiä ja muita ohjelmia suoraan kuluttajille. Siinä Disney on myös onnistunut. Sen streaming-palvelu ESPN+

Arvosijoittajan kissanpäivät

26 VIISAS RAHA 1/2019

Markkinajohtajia on nyt edullisesti tarjolla, joten arvosijoittaja löytää useita varteenotettavia sijoituskohteita. Salkkuun kannattaa napata ainakin

kasvumahdollisuuksiinsa nähden huokeat Disney ja Facebook.TEKSTI: PEKKA AAVIKKO | KUVAT: BIGSTOCK

Disneylandin päivälipun hinta joululomalla oli 55 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2005 ja 129 dollaria vuonna 2018. Vuonna 1983 yhtiö avasi Tokion Disneylandin, ensimmäisen Yhdysvaltain ulkopuolelle.

1/2019 VIISAS RAHA 27

saavutti vuonna 2018 miljoonan maksavan asiakkaan rajapyykin viidessä kuukau-dessa, kun monella kilpailijalla tämän rajan saavuttamiseen on kulunut vuosi tai kaksi.

Disneyllä on useita liiketoimintoja, joiden myötä sen on mahdollista kasvaa jatkossa. Yhtiö on tuomassa markkinoille Disney+-nimellä oman televisio- ja elo-kuvaviihteen streaming-palvelun, joka tulee kilpailemaan asiakkaista muun muassa Netflixin, Amazonin ja Disneyn enemmistöomistaman Hulun kanssa. Disneyn vahvuus on markkinoiden kuu-luisimmat viihdebrändit, joiden myötä Disneyn tuottamat elokuvat ovat monena vuonna olleet vahvasti esillä tuottoisim-pien elokuvien kymmenen kärjessä.

Yrityskaupoilla laatuaDisneyn panostukset huvipuistoihin ja risteilyaluksiin sekä sisältöön esimerkiksi Marvelin, Pixarin ja Lucasfilmin yritys-ostojen myötä ovat nostaneet näiden lii-ketoimintojen osuuden voitosta merkit-täväksi, kun vielä vuosikymmenen alussa televisiokanavien liiketoiminta toi mer-kittävän osan voitoista. Edellä mainit-tujen elokuvastudioiden yritysostot ovat olleet kooltaan 4–7 miljardia dollaria.

Disneyn aiempi mittava yritysosto on vuodelta 1995, jolloin se osti Capital Cities / ABC -yhtiön 19 miljardilla dolla-rilla, mikä on aikakautensa yksi suurim-mista yrityskaupoista. Yrityskauppa toi

Disneyn haltuun ABC-televisiokanavan lisäksi toimialan tuottoisimman kaapeli-kanavan, urheilukanava ESPN:n.

Vuoden 2017 joulukuussa Disney tar-joutui ostamaan 21st Century Fox -me-diayhtiön elokuva- ja televisiotuotantoon keskittyneet liiketoiminnat reilulla 70 miljardilla dollarilla. Fox ja Fox Sports -kanavat muodostavat jatkossa uuden yhtiön, Fox Corporationin, joka ei sisälly yrityskauppaan.

Kummankin yhtiön osakkeenomis-tajat ovat hyväksyneet kaupan, joka odottaa vielä viimeisiä viranomaislupia. Yrityskaupan toteutumiselle ei ole näkö-piirissä esteitä, kun Disney tulee viran-omaisten vaatimuksesta myymään jopa kymmenien miljardien edestä Foxin omistuksessa olleita liiketoimintoja, kuten osuuden brittiläisestä Sky-televi-sioyhtiöstä.

Yrityskauppa tuo Disneyn haltuun elokuvastudiot 20th Century Fox ja Fox Searchlight, joiden tuottamat elokuvat saivat tammikuussa 2019 yhteensä 20 Oscar-ehdokkuutta. Laadukas sisältö on aina ollut Disneyn menestyksen kulma-kiviä, eikä tämä yrityskauppa tee tältä osin poikkeusta.

Mestari rahan takomisessaVuoden 2015 joulun alla Disneyn osak-keen hinta oli vähän alle 120 dollaria ja arvostustasoa kuvaava P/E-luku 24. Yh-

28 VIISAS RAHA 1/2019

ANALYYSI

tiön osakekurssi on tammikuussa kolmen vuoden takaista matalammalla tasolla, 111 dollarin tuntumassa. Tilikauden 2018 vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 7,08 dollaria, joten arvostustaso on P/E-luvulla mitattuna nyt alle 16. Osak-keen kurssissa ei ole enää paljoakaan kas-vuodotuksia sisällä.

Historian valossa ei kannata aliar-vioida Disneytä, jolla on laaja-alainen ja arvokas portfolio sisältöjä, joita se on mestari muuttamaan rahaksi monin ta-voin. Yhtiön hinnoittelukyvystä kertoo esimerkiksi sen pyörittämien huvipuis-tojen ihmisvilinä kovista lipunhinnoista huolimatta. Osakkeen matala arvostus-taso antaa hyvät lähtökohdat sijoituk-selle.

Skandaalinkäryinen FacebookFacebookia voisi luonnehtia monien vihaamaksi yhtiöksi – ja syystäkin. Sen toiminnasta on paljastunut kerta toisensa jälkeen käyttäjien tietojen luovuttami-sessa epäasiallisia käytäntöjä tai tietotur-vapuutteita. On käynyt esimerkiksi ilmi, että Facebookiin tehtyjä valetilejä on käytetty Yhdysvaltain vaaleihin vaikut-tamiseen, mihin liittyi myös Cambridge Analytica -yhtiön tekemä Facebookin käyttäjien analysointi. Facebook on myös jakanut käyttäjätietoja mobiililaitteiden valmistajille ja nettipalveluille, kuten Netflixille ja Spotifylle. Lisäksi virheet Facebookissa ovat mahdollistaneet ulko-puolisille pääsyn käyttäjien profiileihin ja kuviin. Tällaiset tapahtumat ovat lehti-tietojen mukaan saaneet monet äänes-tämään jaloillaan ja lopettamaan yhtiön nimeä kantavan palvelun käytön.

Tietosuojaongelmista huolimatta Facebookin käyttäjämäärät ovat pysyneet Yhdysvalloissa ja Kanadassa ennallaan. Euroopassa ne ovat kasvaneet noin pro-sentin. Muilla markkina-alueilla käyt-täjämäärät ovat kasvaneet nopeammin, joten koko palvelun käyttäjämäärä kasvoi lähes kymmenen prosenttia vuodessa.

Facebookin nimeä kantavasta pal-velusta poistuneet saattavat edelleen käyttää esimerkiksi Messenger-viestiso-vellusta, Instagram-kuvienjakopalvelua tai WhatsAppia. Viestintäpalveluissa ver-kostovaikutus on merkittävä tekijä pal-velun käytölle, ja palvelun hyöty kasvaa käyttäjämäärän kasvaessa. Viestintään

kannattaa käyttää sovellusta, jossa on mahdollisimman suuri osa niistä ihmi-sistä, joille haluaa viestiä.

Yhä kasvava bisnesFacebookin omistamat viestintäalustat ovat suosituimpien joukossa. Twitter, Alphabetin omistama YouTube, ja Mic-rosoftin omistama LinkedIn ovat nekin merkittäviä alustoja, mutta ne palve-levat kukin tietynlaista käyttötarvetta. Facebookin palvelut ovat aktiivisesti käytettyjä ympäri maailman: Facebookia käyttää päivittäin 1,5 miljardia ihmistä ja kuukausittain 2,3 miljardia ihmistä.

Uutisoinnin perusteella voisi ajatella, että yhtiö menettää asiakkaita, vaikka todellisuudessa asiakasmäärän kasvu on vain hidastunut. Yhtiö on myös käyttänyt ja tulee käyttämään paljon rahaa tieto-

turvansa ja julkisuuskuvansa parantami-seen, mikä voi osaltaan painaa yhtiön si-nänsä erinomaista kannattavuutta. Netti-mainontaan käytettävän rahamäärän voi olettaa kasvavan vielä pitkään, sillä net-timainonta tarjoaa sellaisia mainonnan kohdentamisen mahdollisuuksia, joita printtimedia tai lineaariset televisioka-navat eivät pysty tarjoamaan.

Amazon tunkeutui mainosmarkkinoilleKilpailu mainosrahoista kuitenkin ki-ristyy, kun pelikentälle on tullut Face-bookin ja Googlen lisäksi Amazon. Verk-kokauppajätti on lyhyessä ajassa raken-tanut mittavan mainosbisneksen. Se myy mainostilaa omalta sivustoltaan ja tarjoaa näkyvyyttä niille tuotteille, joiden valmis-tajat ovat valmiita maksamaan siitä.

Tämän lisäksi Amazon myy muille nettisivuille tai videoihin upotettuja mai-noksia ja kilpailee muidenkin kuin Ama-zonin kautta tavaroita myyvien yhtiöiden mainosbudjetista. Amazon pystyy koh-dentamaan esimerkiksi fysioterapeutin mainoksen henkilöille, jotka asuvat fy-sioterapeutin vastaanoton lähellä ja ovat äskettäin ostaneet polvi- tai nilkkatuen Amazonilta. Luottokorttiyhtiön mainos voidaan puolestaan kohdistaa ihmisille, jotka ovat ostaneet kilpailevan yhtiön luottokortilla tuotteita Amazonista.

YHTIÖN KYKY NOSTAA HINTOJA JA KULUTTAJIEN

VAIKEUS LÖYTÄÄ KORVAAVIA TUOTTEITA

TAI PALVELUITA KERTOVAT LIIKETOIMINNAN

LAADUSTA.

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0 milj.

Facebookin käyttäjämäärän kasvu

syyskuu 2014 syyskuu 2015 syyskuu 2016 syyskuu 2017 syyskuu 2018

Kuukau- sittaisia

käyttäjiä:1 350

miljoonaa1 545

miljoonaa1 788

miljoonaa2 072

miljoonaa2 271

miljoonaa

14 % 16 %16 % 10 %

1/2019 VIISAS RAHA 29

Skandaalit eivät kaada Palvelun käyttäjämäärien kovin kasvu saattaa hiipua ja kilpailu nettimainonnan mainosrahoista kiristyä, mutta Face-bookilla on edelleen mahdollisuuksia kasvaa. Sen palvelut ovat skandaaleista huolimatta edelleen erittäin suosittuja, ja nettimainonnan markkina kokonai-suutena kasvaa, joten Amazonin mainos-bisneksen kasvu ei ole kuolinisku Face-bookin liiketoiminnalle. Facebookilla on lisäksi 41 miljardia dollaria käteistä eikä yhtään velkaa, joten sillä on mahdollisuus mittaville omien osakkeiden ostoille tai yrityskaupoille, jos sopivia ostokohteita löytyisi.

Facebookin taseessa on käteistä noin 14 dollaria per osake, joten varsinaisen liiketoiminnan markkina-arvo suhteessa tulokseen eli P/E-luku on alle 19.

Voittamattomia omilla aloillaanYhtiön kyky nostaa hintoja ja kuluttajien vaikeus löytää korvaavia tuotteita tai pal-veluita kertovat liiketoiminnan laadusta.

Disney on vuodesta toiseen pystynyt nostamaan palveluidensa hintoja ja houkuttelemaan mittavan yleisön sisäl-löilleen. Facebookilla on ollut vakavia tietoturva- ja tietosuojaongelmia, jotka sen tulee korjata. Yhtiön palvelut ovat

kuitenkin moneen tarpeeseen parhaita viestintäkanavia, minkä vuoksi yhtiön alustat ovat mainostajien näkökulmasta kärkikolmikossa Alphabetin ja Amazonin palveluiden rinnalla.

Disneyn ja Facebookin arvostustaso on yhtiöiden kasvumahdollisuuksiin, kan-nattavuuteen ja liiketoiminnan vakau-teen nähden edullinen.

Muillakin matalia arvostustasoja Altria (NYSE: MO), joka valmistaa ja myy tupakkatuotteita muun muassa Philip Morris -brändillä Yhdysvalloissa, on tehnyt tyyriitä yrityskauppoja ostaes-saan merkittävät osuudet kanadalaisesta kannabisyhtiö Cronoksesta ja sähkötu-pakkavalmistaja Juulista. Altrian P/E on noin 11 ja osinkotuotto lähes seitsemän prosenttia. Myös Yhdysvaltain ulkopuo-lella vastaavia tupakkamerkkejä myyvän Philip Morris Internationalin (NYSE: PM) osake on notkahtanut vuoden 2018 ai-kana. Arvostustaso P/E-luvulla mitat-tuna on noin 17 ja osinkotuotto yli kuusi prosenttia.

Applelta (NASDAQ: AAPL) tuli alku-vuodesta 2019 harvinainen tulosvaroitus, joka kertoo siitä, että yhtiön tuloksesta valtaosin vastaavan iPhonen myynnin parhain kasvu voi olla hiipumassa. Yh-

tiön palveluiden kysyntä on kuitenkin vahvaa, ja iPhone-asiakkaat ovat olleet varsin merkkiuskollisia.

Vuonna 2018 Apple teki osakekoh-taista tulosta 11,91 dollaria. Tällä tu-lostasolla yhtiön P/E-luku on alle 13. Applella on taseessa noin 240 miljardia dollaria käteistä ja yli 110 miljardia dol-laria velkaa. Nettokassa on siten yli 120 miljardia dollaria eli lähes 25 dollaria osaketta kohden. Nettokassa huomioiden liiketoiminnan arvostustasoksi nykyisellä tulostasolla laskettuna ja P/E-luvulla mi-tattuna jää alle 11.

Rengasfirma Goodyearin (NASDAQ: GT) osakkeen hinta on lähes puolittunut vuodessa. Yhtiön kannattavuus on hei-kentynyt, kun raaka-ainekustannukset ovat nousseet. Lisäksi liiketoiminnan kasvunäkymät ovat heikentyneet esimer-kiksi Kiinan autokaupan hidastumisen myötä. Osakkeen hintaan on leivottu sisään varsin matalat odotukset kulu-valle vuodelle. Yhtiön vuoden 2018 tu-losennusteella laskettu P/E-luku on alle yhdeksän, ja yhtiö maksaa noin kolmen prosentin osinkoa. n

Kirjoittaja julkaisee myös omaa ulko-maille sijoittamista käsittelevää verkko-palvelua Rikastin.fi.

Disneyn vuonna 2019 ensi-iltansa saavia elokuvia ovat Captain Marvel, Dumbo, Aladdin, Avengers: Endgame, Toy Story 4, Leijonakuningas, Star Wars: Episode IX ja Frozen 2. Vuonna 2013 julkaistu Frozen on tuottanut lipputuloja jo lähes 1,3 miljardia dollaria.

30 VIISAS RAHA 1/2019

OSAKESÄÄSTÄJÄ ESITTÄYTYY

Saunassa syntynyt sijoituskerho kasvoi osakeyhtiöksi

Ari Salo

• Pitkä yrittäjä- kokemus

• Aloitti vuonna 1988 elektroniikka-alan alihankkijana suurillekin yrityksille

• Asuu Säkylässä• Harrastukset:

avantouinti sekä teattereissa ja konserteissa käynti

Yhteisöllisyys on valttia sijoitustoiminnassa. Ari Salo on vuosien varrella oppinut sijoittamisesta niin perustamansa Komia Invest Oy:n riveissä kuin Osakesäästäjien paikallisyhdistyksessä. TEKSTI: TAPIO NIEMI | KUVA: KARI MANKONEN

1/2019 VIISAS RAHA 31

Suuria suomalaisia päätöksiä on tunnetusti usein tehty saunassa, valtakunnan tasoa myöten.

– Päätös säkyläläisestä sijoi-tuskerhosta tehtiin Katismaan

yleisessä saunassa Satakunnan kuuluisan Pyhäjärven rannalla, idean isä Ari Salo kertoo.

Lauteilla oli kaksi muutakin paikka-kunnan miestä, mutta Salo tunnustaa olleensa kerhonperustamismietteissä liikkeellä löylyihin kavutessaan.

– Ikäni yrittäjänä toimineena olen luonteeltani sellainen, että ideoita vä-lillä syntyy, eli joskus sitä vain napsahtaa päässä. Taisi olla ainutlaatuinen tuuma

lajissaan. Ainakaan en ole kuullut, että missään muualla päin Suomea olisi täl-laisella kerholla lähdetty sijoittamista harrastamaan.

Kerho perustettiin runsaan kym-menen jäsenen voimin kesän korvalla 2018, mutta epävirallisella pohjalla toi-minta ei kauan säilynyt.

– Loppuvuodesta perustimme osake-yhtiön, joka sai nimekseen Komia Invest Oy. Vähän nimi viittaa Pohjanmaan suun-taan, mutta kyllä me toimimme vankasti Säkylästä käsin, Salo vahvistaa.

Osakkaita on sittemmin tullut lisää ja nykyisin heitä on lähes 30. Muutama heistä on talousalan ammattilaisia, mutta useimmat ovat muiden alojen ihmisiä. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Juuso Olli, joka on juuri lähdössä suorittamaan sijoitusalan tutkintoa Aalto-yliopistoon.

– Jäsenet ovat eri puolilta Suomea, Helsinki–Kälviä-linjalta.

Enemmistö on kuitenkin lähipaikka-kunnilta.

Nousuja ja laskujaAri Salo ei suinkaan lähtenyt sijoitustoi-mintaan kylmiltään. Talousala on ollut 63 vuoden eläkeikään ehtineellä miehellä sormenpäissä jo vuosikymmenien ajan. Salo on kotoisin pääkaupungin liepeiltä, uusmaalaisesta Vihdin pitäjästä.

– Koulutukseni on tietoliikenteen alalta, mutta 80-luvun alkupuolelta