VANTAAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI | 2 | 2019Vautsi

4 Tehdään yhdessä kukoistavaa kaupunkikulttuuria16 Hyvän sisäilman puolesta paiskitaan töitä hartiavoimin24 Vantaa-infot – kuntalaisten tuki ja turva yhä useammissa kysymyksissä

TYÖRAUHA KUULUU IHAN JOKAISELLE S. 10

UUTTA VIRTAA, UUSIA OSAAJIA!

S. 8–9

32

12 Vanda stadsarkiv har flyttat till nya utrymmen

2 | 2019

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti viestinta@vantaa.fiPäätoimittaja Päivi RainioToimituspäällikkö Anna-Leena PyykönenTaitto Sanna HenrikssonKannessa Purotalkkarit huolehtivat purojen hyvinvoinnista ja kutsuvat kuntalaiset mukaan työhön. Kannen kuva Tuulia PoutiainenPainopaikka Savion Kirjapaino Oy

Vautsi Toimitusneuvosto: Inka AkkanenAnna GrothMarko HeinonenMeri HämäläinenAnne KettunenKaisu LehtomaaAnna-Leena PyykönenPäivi RainioPauliina Talonpoika

Vantaan kaupungin henkilöstölehti

Vautsi ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

YHDESSÄ TEHTÄVÄ UUSI VANTAA

V uoden ajan on Vantaalla valmisteltu organisaatiota, joka vastaa pa-remmin tämän päivän ja tulevaisuuden kuntien haasteisiin. Samalla kun tavoitteena on nykyaikaistaa rakenteita, haetaan myös uusia pai-notuksia palvelujen järjestämisessä. Henkilöstöä on kuultu eri tavoin

riippuen siitä, miten asia on heitä koskettanut.Tähän mennessä on käsitelty lähinnä rakenteita: toimialoja, palvelualueita

ja poliittisia toimielimiä. Toukokuussa tehdyn päätöksen perusteella käynnistyi seuraava vaihe, joka tulee enemmän jokaisen työntekijän arkeen. Nyt käynnissä on varsinainen toiminnan uudistaminen ja palveluyksiköiden muodostaminen ja lisäksi uuden organisaatiokulttuurin rakentaminen. Muistaa tulee, että organisaa-tiokulttuuri ”syö rakenteita ja toimintoja aamupalaksi”. Tekemisen henki, innostus ja luovuus ovat viime kädessä tärkeimpiä uudistuksen onnistumiselle.

Vantaalaiset haluavat luotettavat ja toimivat palvelut. He myös haluavat olla mukana suunnittelemassa palveluja sekä uusia suuria hankkeita. Miten tarjoam-me vantaalaisille aidon mahdollisuuden vaikuttaa? Jos vaikuttaminen rajataan ennalta määrättyihin vaihtoehtoihin, tulee tunne näennäisestä vaikuttamisesta. Luottamus heikkenee, jos arkeen vaikuttavat asiat tulevat yllättäen eteen.

Koko uudistuksen lähtökohtana ovat vantaalaisille tarjottavat palvelut. Siksi on tärkeää, että palveluja tuottavat tekijät ovat mukana suunnittelussa. Seuraa nopeasti etenevää uudistusta intrasta, haasta työyhteisöäsi ideoimaan uutta ja ole itse aktiivinen uudistaja!

Uusi Vantaa on yhteistyön organisaatio. Periaatteena on, että kohti Uutta Vantaata edetään yhdessä johtaen ja valmistellen, toimintaympäristön muutok-siin vastaten, strategian painopisteet huomioiden, avoimesti ja osallistuen sekä uutta oppien.

Organisaation rakentamisen pe-riaatteiksi muodostuivat Vantaan ar-voista johdetut periaatteet: ihmisläh-töisyys, kansainvälisyys, yhteistyön organisaatio ja resurssiviisas Vantaa.

Uudessa Vantaassa on viisi toimi-alaa, jotka jakaantuvat palvelualuei-siin. Parhaillaan on käynnissä toimi-alakohtainen uudistaminen, jossa keskitytään palveluihin ja muodoste-taan palveluyksiköt sen perusteella.

Ritva ViljanenVantaan kaupunginjohtaja

SISÄLTÖ3 Yhdessä tehtävä uusi Vantaa4 Luodaan yhdessä kaupunkikulttuuria!6 Uutta Vantaata suunnitellaan nyt7 Henkilöstöasioiden robon aloitus oli kiireinen7 Tilausohje ohjaa kohti onnistunutta hankintaa8 Purotalkkarit huolehtivat Vantaan vesistöistä9 Asiantuntijoiden kanssa työskentely inspiroi9 Hommat hoituvat lomakaudellakin10 Työrauha kuuluu ihan jokaiselle12 Stadsarkivet gömmer många pärlor13 Kielikaveri apuna uuden kielen oppimisessa 14 Huikea tiimihenki luo puitteet etäyhteistyölle 15 Asiakkaat osallistuivat Lumon kirjaston uudistamiseen16 Mikä täällä oikein haisee?17 Oirekysely oli jättiponnistus18 Puoli vuotta uuden intran parissa18 Viesti sujuvasti tiimisi kanssa19 Valkoisia hankia, korkeita honkia ja hallintoa20 Kattava lomakepankki on kaikkien etu 21 Anna asiantuntemuksesi näkyä somessa22 Avoimin mielin Silkkitehtaan avokonttoriin23 Kielotie 28:ssa demotaan monitilaa24 Kohti yhteistä asiakaspalvelua26 Asiakaspalvelun ammattilaiset asialla27 Aktiivisuus ja rohkeus auttavat työelämään28 Nappaa 15 euron henkilöstöetu hyvään oloon29 Kulttuurielämyksiä henkilökuntahintaan30 Kaupunki kyläilee syksylläkin – tule mukaan!

18 Intran tultua sisäisten sähköpostien määrä laski heti

28 Liikunnan iloa ja kulttuurielämyksiä syksyyn

KOKO UUDISTUKSEN LÄHTÖKOHTANA OVAT VANTAALAISILLE TARJOTTAVAT PALVELUT.”

54

LUODAAN YHDESSÄ KAUPUNKIKULTTUURIA!Ensin oli Berliini, sitten tuli Vantaa. Kaupunkikulttuurin toimialalla on tuhannen taalan mahdollisuus uudistaa toimintojaan, lisätä yhteistyötä yli rajojen ja brändätä tapahtumarikas kaupunki uudella twistillä.

ja lisätä yhteistyötä enemmän asukkai-den ja sidosryhmien kanssa sekä luoda uusia kumppanuuksia, Saari kertoo.

Maailma ympärillä muuttuu ja myös kaupungin on muututtava. Henkilöstö on ottanut vastaan uuden organisaation hyvällä pöhinällä. Yksi toive on kuitenkin noussut esiin useissakin eri työpajoissa. Ihmiset kokevat, että strategia ja tavoit-teet vaihtuvat usein.

– Tavoitteet hyväksytään, mutta ha-luttaisiin rauhassa tehdä töitä niiden eteen, Saari sanoo.

Ulos organisaatiobokseistaUuden organisaation ja toimintakulttuu-rin mukanaan tuoma muutos ei välttä-mättä ole helppoa kaikille.

– On tärkeää tutustua toisiimme ja ymmärtää toistemme toimintakenttä, löytää yhteistyön mahdollisuudet ja si-toutua, Juha Saari sanoo.

– Silkkiin muutto ja avokonttori ovat lisänneet arjen vuoropuhelua. Silkki on tavallaan jo valmistanut meitä uuteen dynaamiseen toimintakulttuuriin. Fyysi-nen kohtaaminen ja kasvojen saaminen ihmisille sekä juttelu on tärkeää, Tuomas Hulkkonen lisää.

Uuden toimialan luomistyötä on teh-ty yhdessä kaikkien sinne sijoittuvien tulosaluejohtajien kanssa. Kesällä orga-

Kulttuurituottaja Tuomas Hulkkonen ja kuvataidekoulun rehtori Juha Saari toteavat, että kaupunkikulttuurin uudella toimialalla vallitsee hyvä pöhinä. Uutta rakennetaan ja visioidaan innolla.

Kaupunkikulttuurin toimialan keskiössä ovat kuntalaiset ja heille suunnatut palvelut. Toukokuussa järjestettävä kansainvälinen katufestivaali Sun Festival on yksi Tuomas Hulkkosen tuottamista tapahtumista. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Vantaan Mahdollisuuksien tori, jossa paikalliset järjestöt ja toimijat esittelevät toimintaansa ja monimuotoista Vantaata.

Tänä kesänä Vantaa sai oman kortteliliigan! Vantaan liikuntapalveluiden perustamassa maksuttomassa kortteliliigassa pelataan nyt jalkapalloa futsalin säännöillä. Jatkossa toimintaa saatetaan laajentaa myös muihin lajeihin. Sukella kortteliliigan meininkiin myös Vantaa-kanavan välityksellä: vantaakanava.fi/kortteliliiga.

VANTAALLA ON PALJON HYÖDYNTÄMÄTÖNTÄ POTENTIAALIA. ESIMERKIKSI TURUSSA JOKI ON KAUPUNGIN KESKEINEN ELEMENTTI. MEIDÄNKIN TÄYTYY SAADA OMAT VETOVOIMATEKIJÄMME TÄYSIPAINOISEEN KÄYTTÖÖN.” – Tuomas Hulkkonen, kulttuurituottaja

K un asiaa tarkemmin miet-tii, rosoisen kauniissa Vantaassa on todellakin jotain samaa kuin Euroo-pan hipsteripääkaupunki Berliinissä.

Ensi vuoden alussa Vantaan uudelle kaupunkikulttuurin toimialalle siirtyvät kulttuuri, kirjasto- ja asukaspalvelut sekä nuoriso ja liikunta. Tämä antaa toimialal-le täysin uudenlaisen mahdollisuuden lisätä yhteistyötä sekä omien tulosyk-siköidensä että asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kaupunkikulttuurin toimialan keskiössä ovat kuntalaiset ja heille suunnatut palvelut.

Vernissassa järjestettiin vuoden alus-sa kulttuuripalvelujen henkilökunnalle lähtölaukaus kohti uutta Vantaata, kau-punkikulttuurin toimialaa ja toimintojen uudistamista. Kulttuuripalvelujen johta-ja Annukka Larkion mukaan henkilöstö

lähti innolla mukaan kehitystyöhön.– Työntekijöissämme on valtava po-

tentiaali ja niin paljon osaamista. Henki-löstöllä on uskallusta sanoa asioita ää-neen. Meillä on epätavallinen yhdistelmä luovuutta ja prosessikuria. Luovuutemme kukkii, mutta meillä on silti tajua siitä, mikä kuuluu kunnalliseen kulttuurituo-tantoon. Meillä on rohkea porukka, ei pelätä virheitä, Larkio toteaa.

Vantaassa on särmää ja mahdollisuuksiaKulttuuripalvelujen Uusi Vantaa -työ-pajassa esiinnousseita teemoja olivat esimerkiksi Vantaan rosoisen maineen hyödyntäminen, historiallisten kohteiden ja jokivarren elävöittäminen sekä oma-leimaisten tapahtumien ja näkyvyyden lisääminen. Kaupungista halutaan pois-taa pönötys korostaen iloa, lämpöä ja yhteisöllisyyttä.

nisaation kehitystyö jatkuu kulttuuripal-veluiden johdon seminaarissa ja henki-löstön kanssa taas kesälomien jälkeen. Henkilöstöstä on koottu aktiivinen uudis-tusryhmä, johon on valittu 2–3 työnteki-jää per tulosyksikkö.

– Meidän on tultava ulos organisaa-tiobokseista, ettemme rakenna uutta aja-tellen ”tämä on minun ja tämä sinun”. Uutta rakennetaan yhteisin voimin. Tar-vitsemme rohkeutta hypätä syvään pää-tyyn, Annukka Larkio sanoo.

Uutta johtoa kiekkoleijonien otteinKaupunkikulttuurin toimiala on saamas-sa ensi vuoden alusta uuden apulaiskau-punginjohtajan. Millaiset toiveet ja ter-veiset Juha Saari ja Tuomas Hulkkonen esittävät uudelle johtajalle?

Juha Saari pitää tärkeänä, että laa-ja-alaisen osaamisen omaava johtaja tutustuisi henkilökohtaisesti organisaa-tioon ja olisi kiinnostunut sekä innostunut tehtävästään.

– Hyvä johtaja olisi asemassaan asi-an vuoksi, ei sen tuoman aseman.

– Toivon että uusi organisaatio ma-taloittaisi byrokratiaa ja mahdollistaisi suoran keskustelun.

Tuomas Hulkkonen toivoo, että työn-tekijöiltä tulevia ehdotuksia kuunneltai-siin korvat auki.

– Johtajalla ja työntekijöillä on eri perspektiivit asioihin, ja kun ne limitty-vät, saadaan laajin näkemys.

Hulkkonen peräänkuuluttaa samaa rohkeutta ja luottamusta, mitä MM-kul-taa voittaneen leijonajoukkueen valmen-taja Jukka Jalonen osoitti seisoessaan joukkojensa takana läpi kisan.

– Se on loistava esimerkki siitä, miten hyvällä tiimihengellä voidaan saavuttaa jotain suurta.

Vantaan potentiaalia ja vetovoima-tekijöitä on mietitty myös Vantaan kult-tuuripalvelujen elinvoimatyöryhmässä.

– Vantaalla on paljon hyödyntämä-töntä potentiaalia. Esimerkiksi Turussa joki on kaupungin keskeinen elementti. Meidänkin täytyy saada omat vetovoi-matekijämme täysipainoiseen käyttöön. Uuden Vantaan yhteydessä kaupungilla on mahdollisuus brändäytyä paremmin ja olla suunnannäyttäjä, kulttuurituotta-ja Tuomas Hulkkonen sanoo.

Lisää aktiivisuutta ja aloitteellisuuttaVantaan kuvataidekoulun rehtori Juha Saaren mukaan uudelta kaupunkikult-tuurin toimialalta toivotaan proaktiivi-suutta.

– Toiminta on aktiivista ja aloitteellis-ta, ennakoivaa ja ennalta vaikuttavaa.

– Omista siiloista halutaan tulla pois

ON TÄRKEÄÄ TUTUSTUA TOISIIMME JA YMMÄRTÄÄ TOISTEMME TOIMINTAKENTTÄ, LÖYTÄÄ YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET JA SITOUTUA.” – Juha Saari, Vantaan kuvataidekoulun rehtori

KULTTUURIALIIKUNTAA

76

TEKSTI Kaisu Lehtomaa KUVAT Kaisu Lehtomaa, Jyri Huhtala, Tuulia Poutiainen, Anna Groth

Vantaalaisnuorille avattiin toukokuussa maksuton pelitalo, joka toimii Tikkurilassa nuorten monitoimitila Liidon yhteydessä. Pelitalossa 10–17-vuotiaat pääsevät pelaamaan tietokonepelejä ohjatussa ympäristössä. Paikalla on aina vähintään yksi nuorisotyöntekijä, joka ohjaa pelaamista ja pelaa yhdessä nuorten kanssa.

Vantaan kirjastoissa tapahtuu jatkuvasti ja kävijöitä palvellaan monipuolisesti. Kirjastossa voi esimerkiksi osallistua lukupiiriin tai leffakerhoon, pelata bridgeä ja lautapelejä tai harjoitella lukemista lukukoiran seurassa. Karaoken kajauttaminenkin onnistuu, ja palvelu noteerattiin muutama vuosi sitten BBC:tä myöten.

UUTTA VANTAATA SUUNNITELLAAN NYTUusi Vantaa on koko kaupungin yhteinen projekti, jota tehdään kaupunginjohtaja Ritva Viljasen, apulaiskaupunginjoh-tajien ja palvelualuejohtajien luotsaamina. Osallistu työpajoihin ja muuhun kehittämistyöhön, kerro mielipiteesi ja ole mukana luomassa palvelevaa, sujuvaa ja kiinnostavaa kaupunkia!

Apulaiskaupunginjohtajat ja palvelualuejohtajat vuoden 2020 alussa

Kasvatus ja oppiminenApulaiskaupunginjohtaja (haku kesken) *Sole Askola-Vehviläinen, varhaiskasvatuksen palvelualuejohtajaIlkka Kalo, perusopetuksen palvelualuejohtajaAnders Vikström, ruotsinkielisten palveluiden palvelualuejohtajaAri Ranki, toisen asteen koulutuksen palvelualuejohtaja

Kaupunkistrategia ja johtoKirsi-Marja Lievonen, henkilöstön ja konsernipalveluiden palvelualuejohtaja Jaakko Niinistö, kasvupalveluiden palvelualuejohtaja Hanna Ormio, kuntademokratian palvelualuejohtajaTalouden ja strategian palvelualuejohtaja (haku kesken) **

KaupunkiympäristöHannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Antti Kari, kiinteistöjen ja tilojen palvelualuejohtajaTarja Laine, kaupunkirakenteen ja ympäristön palvelualuejohtaja Henry Westlin, katujen ja puistojen palvelualuejohtaja

KaupunkikulttuuriApulaiskaupunginjohtaja (haku kesken) *Veli-Matti Kallislahti, liikunnan palvelualuejohtajaAnnukka Larkio, kulttuurin palvelualuejohtajaIiris Lehtonen, kirjasto- ja asukaspalveluiden palvelualuejohtaja Riikka Åstrand, nuorison palvelualuejohtaja

* Valinta pyritään tekemään syyskuussa.** Valinta pyritään tekemään elokuussa.

HENKILÖSTÖASIOIDEN ROBON ALOITUS OLI KIIREINEN

TILAUSOHJE OHJAA KOHTI ONNISTUNUTTA HANKINTAAKaupungissa niin pieniä kuin hieman suurempiakin hankintoja tehdään jat-kuvasti, ja tilauksia tekeville hankinta-keskuksen sivut ovat jo varmasti tutut. Erityisesti jo kilpailutettujen tavaroiden ja palveluiden hankintaan ohjeet kokoa-va tilausohje on monelle tärkeä työkalu.

Aiemmin ohje kulki nimellä osto-ohje, mutta nimi on nyt muutettu tilausohjeek-

si. Uuden intran myötä ohje uudistettiin jo aiemmin, kun aiemmat kaksi erillistä ohjetta tavaroiden ja palvelujen hankin-taan yhdistettiin.

Linkki tilausohjeeseen löytyy intrasta sekä hankintakeskuksen työtilasta. Mi-käli sopimustoimittajaa ei ole, toimitaan pienhankintaohjeistuksen mukaisesti.

Onko sinulla kysyttävää tilausohjees-ta? Haluatko antaa palautetta? Ota yh-teyttä hankintakeskuksen Mia Stooriin (mia.stoor@vantaa.fi).

Jo henkilöstöasioiden virtuaalisen asiakaspalvelija chatbotin en-simmäinen kuukausi oli aktiivinen. Sen aikana robotti vastasi liki 1 500 kysymykseen.

– Chatbotille on esitetty paljon myös sellaisia kysymyksiä, joi-hin se vastaa väärin tai joihin se ei osaa antaa lainkaan vastausta. Kysyjät eivät ole aina muistaneet, että chatbotia on tässä vaihees-sa opetettu vastaamaan vasta tyypillisimpiin palvelussuhteita ja palkanmaksua koskeviin kysymyksiin, henkilöstöpalvelupäällikkö Aija Heiskanen kertoo.

Chatbotilta kannattaakin tarvittaessa kysyä myös rinnakkai-silla käsitteillä tai arkikäytössä olevilla sanoilla. Sitä mukaa kun palveluun kertyy tietoa kysymyksistä, joihin chatbot ei ole osannut vastata, voidaan uuden asiakaspalvelijan osaamista laajentaa. Tällä väsymättömällä asiakaspalvelijalla on kova oppimistarve ja halu palvella kysyjää aina paremmin. Palvelu tarjoaa myös linkkejä tarkempiin ohjeisiin, jotta käyttäjän ei tarvitse aina itse surffailla tiedon viidakossa.

Nykyisellä työvälineellä toteutettuna chatbot teettää henkilös-töpalveluissa hieman käsityötä, kun sitä opetetaan kysymyksissä, joihin se ei ole toistaiseksi osannut vastata.

– Olisikin hienoa, jos saisimme jossain vaiheessa koneoppi-miseen tai tekoälyyn perustuvan chatbotin, Aija Heiskanen visioi.

Henkilöstöasioiden pikku apurin löytää intrasta etusivulta Kysy henkilöstöasioista -linkin kautta tai kohdasta Johtaminen.

TEKSTI Kaisu Lehtomaa KUVA Jyri Ylämäki

TEKEMISTÄ JA

TUKEA NUORILLE KIRJASTO- JA

ASUKASPALVELUITA

98

PUROTALKKARIT HUOLEHTIVAT VANTAAN VESISTÖISTÄ

Purotalkkarit tarkkailevat vedenpohjaa polarisoivien lasien avulla.

Purotalkkarit tarkkailevat Vantaan vesistöjen kuntoa ja tekevät huoltotöitä. Kesäpesti on oiva mahdollisuus päästä ympäristöalan konkreettisiin ulkohommiin.

SEURAA VANTAAN PURO-TALKKAREITA MYÖS FACEBOOKISSA! Sivu löytyy, kun haet palvelussa ”Vantaan purotalkkarit”. Kuulumisten lisäksi sivuilla ilmoitetaan myös talkoista.

T ämän vuoden kesätyöläiset, Janne Kuusela ja Jukka Suo-mela, ovat tottuneita luonnossa liikkujia. Kumpikin on kalastanut

koko ikänsä, ja puhtaat vesistöt ovat heil-le tärkeä asia.

– Vesi kiinnostaa minua yleisesti ja elementtinä; kalat ovat hienoja olento-ja. Suomessa on paljon huonosti voi-via vesistöjä, ja toisaalta harva tietää, että Vantaan vesistöissä on taimenta, kala-taloutta opiskeleva Jukka Suome-la pohtii.

Purotalkkareiden kesän tärkeimpiin työtehtäviin kuuluu pienpoikasseuranta. Sitä tehdään silmämääräisesti taimenen kutusorakoita ja niiden läheisyydessä si-jaitsevia kivikoita tarkkailemalla. Vaikka seurannan tarkoituksena on parantaa ni-menomaan vesien kunnosta tarkan me-ritaimenen nousua, toiminnalla on myös

muita positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

– Kun meritaimenella on hyvät mahdollisuudet, mui-denkin kalojen olosuhteet pa-ranevat. Vantaan vesistöissä on paljon kontrasteja. Välillä on hienojakin paik-koja, mutta joissakin kohdissa on pal-jon roskia, esimerkiksi autonrenkaita ja pyöriä, vesitekniikkaa opiskeleva Janne Kuusela kertoo.

– Alkuun tilanne vaikutti pahalta. Näytti siltä, että vesissä on paljon oksia ja muita luonnonkappaleita pohjassa, mutta ei niitä kyllä niin paljon tarvitse siivota. Ne tarjoavat luonnollisia suoja-paikkoja poikasille, Suomela jatkaa.

Vantaan purotalkkarit vaihtuvat vuo-sittain. Suomelan ja Kuuselan tavoittee-na on jättää purot sellaiseen kuntoon, että ensi vuoden kesätyöntekijät voivat

ryhtyä hommiinsa mahdollisimman hel-posti.

– Saadaan homma hoidettua niin, että seuraavan kesän työntekijöille on selvät sävelet, Suomela sanoo.

Kuusela ja Suomela kehottavat Van-taalla lenkkeileviä poikkeamaan joskus tutuilta reiteiltä. Vantaan vesistöt ja pus-kat kätkevät sisäänsä salaisuuksia, jotka voi löytää vain tutkailemalla.

– Rohkeasti lenkkipolulta puron puo-lelle. Siellä voi olla vaikka mitä yllätyksiä, Kuusela vinkkaa.

TEKSTI JA KUVAT Tuulia Poutiainen

ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA TYÖSKENTELY INSPIROI

Jasmin Jokisen kesätyöt ovat sisältäneet niin toimistorutiineja kuin haastavia projektejakin.

Jasmin Jokinen työskentelee toista kesää varhaiskasvatuksen hallinnossa. Kesätyö on lisännyt intoa alan asiantuntijatehtäviä kohtaan.

E rityispedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Jasmin Jokinen on kiinnostunut oppimi-sesta. Hänen sivuainevalintansa,

henkilöstöjohtaminen ja psykologia, tu-kevat monenlaisia työtehtäviä. Kaiken-lainen osaamisen kehittäminen on aina kiinnostanut Jokista: jo ala-asteella hän halusi opettajaksi. Välillä suunnitelmat muuttuivat, mutta lukiossa into heräsi uudelleen.

Kun Vantaan kaupunki haki kesä-työntekijää varhaiskasvatuksen hallin-toon, Jokinen ei epäröinyt, sillä hallin-

nolliset tehtävät kiinnostivat jo yliopiston hakuvaiheessa.

– Minulla on hyvä kuva Vantaan kaupungista työnantajana. Kaupungin sijainti on hyvä, ja organisaatio on iso, joten jatkossa voi olla mahdollisuus työl-listyä vaikka mihin tehtäviin.

Vaikka Jokisen työhön sisältyy paljon hallinnollisia tehtäviä, kuten asiakirjojen kokoamista, nettisivujen päivittämistä ja taulukoiden tekemistä, viime kesänä hä-nellä oli myös mahdollisuus osallistua suurempiin projekteihin. Hän sai laatia alustan pedagogiselle demopelille yh-dessä toisen kesätyöntekijän kanssa, ja lisäksi hän loi koulutusmateriaaleja.

”Juuri tuollaista minäkin haluan vielä tehdä”Työtehtäviä on vaikea ennustaa etukä-teen, ja tämän kesän alussa Jokinen odotti tulevia tehtäviään avoimin mielin.

– Suuret projektit tulevat toisinaan yllättäen. Asiantuntijoiden avustavat tehtävät ja eri sivustojen päivittäminen teettävät jatkuvina projekteina paljon työtä.

Jokinen oli jo viime vuonna samassa kesätyössä, ja kokee oppineensa siitä paljon. Tänä vuonna hän pystyy hyö-dyntämään vahvuuksiaan paremmin,

HOMMAT HOITUVAT LOMAKAUDELLAKINTiukkaa asiaa työnteosta ja rentoa mu-saa malliin WIL – siinä Vantaan kesä-työntekijöiden yhteinen perehdytysti-laisuus pähkinänkuoressa.

Perehdytys järjestettiin kesäkuun alussa Vantaan kaupungintalolla Tikku-rilassa. Uudet Vantaan tekijät istahtivat valtuustosaliin samoille penkeille, joilla vantaalaispoliitikot tuumaavat kaupun-gin tulevaisuutta.

Päätökset tarvitsevat toteuttajan-sa nyt ja jatkossa. Vantaalla ahkeroi tänä kesänä noin 400 kesätyöntekijää. Määrä on suunnilleen sama kuin edel-lisvuosina.

Kiitokset kaikille teille, jotka tänä ke-sänä kollegoinamme pidätte kaupungin pyörät pyörimässä. Toivottavasti ta-paamme myös jatkossa!

Kesätyöntekijöille esiintynyt WIL kertoi itsekin olleensa aiemmin kesäduunissa Vantaalla.

Lisää kesätyöntekijöi-demme haastatteluja löydät intrasta!

ja osin myös välttämään alun tunnuste-luvaiheen.

– Muistan, mistä sain viime vuonna hyvää palautetta ja kehuja asiantunti-joilta.

Kesätyö Vantaan kaupungilla on opettanut Jokiselle paljon uutta. Varhais-kasvatuksen asiantuntijat ovat työllään myös innostaneet häntä, ja työn plussia on helppo luetella.

– Oppiminen ja itsensä kehittäminen kiinnostavat minua, ja asiantuntijoiden seuraaminen on inspiroinut. Usein on tullut sellainen olo, että juuri tuollaista minäkin haluan vielä tehdä.

TEKSTI JA KUVA Tuulia Poutiainen

1110

TYÖRAUHA KUULUU IHAN JOKAISELLEKun turvallisuusasiantuntija Petri Haapasen puhelin soi, on Vantaan kaupungin sivistystoimessa tapahtunut uhka- tai väkivaltatilanne, jossa tarvitaan asiantuntijan konsultaatiota.

T yypillisimmät uhka- ja väkivaltatilanteet liittyvät päi-väkodeissa tai kouluissa tapahtuneisiin konflikteihin.

– Kyseessä voi olla esimerkiksi kiinnipitotilanne, jossa lasta on jouduttu rajoittamaan fyysisesti, Haa-

panen kertoo.Tapausten jälkeen yleensä halutaan hakea tukea ja varmis-

tusta, että on toimittu oikein sekä toisaalta keskustella, miten jatkossa toimitaan tilanteiden välttämiseksi.

Vanhemmilla oppilailla väkivaltaiset purkaukset saattavat nousta niin koviksi, että henkilökunta soittaa paikalle poliisin. Sen jälkeen tapaus on poliisitehtävä.

– On kuitenkin erittäin harvinaista, että niin pitkälle men-nään.

Eriarvoistuminen lisää konfliktejaVantaan kaupungin työturvallisuusjärjestelmä Tutkan ilmoituk-set ja Kunta10-tulokset kertovat, että uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kasvussa muiden kuntien trendiä mukaillen. Kehitys ei tue Vantaan visiota olla Suomen turvallisin kunta tehdä töitä.

TURVALLISUUS ON KAIKEN TOIMINNAN POHJA. TOIMINTA VOI HALVAANTUA TÄYSIN, JOS TURVALLISUUS JÄRKKYY.”

– Turvallisuus on kuin basisti, sen huomaa vasta kun se on poissa, toteaa Vantaan kaupungin sivistystoimen turvallisuusasiantuntija Petri Haapanen.

Turvallisuusvinkit työarkeen• Ennakoi, valmistaudu, kouluttaudu ja lisää tur-

vallisuutta pienillä arjen teoilla.• Tutustu Vantaan kaupungin uudistettuihin ohjei-

siin väkivaltatilanteisiin varautumisesta. Esimies-ten tehtävänä on huolehtia siitä, että työntekijät on perehdytetty työn turvalliseen tekemiseen, uhka- ja väkivaltatilanteiden hallintaan ja työ-paikan turvallisuutta edistäviin toimintakäytän-teisiin.

• Kun kohtaat uhkaavan tilanteen, tee siitä aina kir-jaus työturvallisuusjärjestelmä Tutkaan ja ilmoita se esimiehelle. Tutkan ilmoitukset käydään läpi joka kuun alussa.

• Tutustu uuden intran kautta sivistystoimen turval-lisuussivuihin. Löydät sieltä paljon turvallisuusai-heista materiaalia, yhteystietoja ja ohjeita.

TEKSTI JA KUVA Kaisu LehtomaaPIIRROS Jyri Ylämäki

kukseen esimerkiksi päiväkodin johtajan tai työntekijän ja ky-seenalaistaa heidän ammattitaitoaan sosiaalisessa mediassa.

– Ennen raivottiin ratin takana. Nyky-yhteiskunnassa ai-kuiset pääsevät käsiksi näppikseen ja muuttuvat raivopäiksi ilman mitään käsijarrua. Somessa puretaan pahaa oloa ja tyytymättömyyttä.

Uhkatilanteet on käsiteltäväVäkivalta- ja uhkatilanteissa olleiden on tärkeää purkaa ta-pahtunut työyhteisössä tai työterveydenpalveluja hyväksi käyttäen.

– On tärkeää käsitellä asia ja tunnistaa omat reaktiot sekä negatiiviset tunteet. Olen käytännönkin kautta oppinut, että kannattaa olla rehellinen omille tuntemuksilleen, lähes pari-kymmentä vuotta poliisina työskennellyt Haapanen toteaa.

Asioiden käsittelyn avulla tapahtunut ei kasva kokoaan isommaksi. Työhyvinvointiasiantuntija Päivi Siltanen kertoo, että Vantaalla on kokeiltu väkivalta- ja uhkatilanteiden jälkeen Heti purku -toimintatapaa ja Amiedun kanssa pilotoidaan par-haillaan työyhteisöön tilattavissa olevaa henkisen ensiavun koulutusta.

Pilotoinnin jälkeen lisätietoa tulevista koulutuksista tulee intraan. Amiedun kautta on tilattavissa myös muuta uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyvää koulutusta.

ENNEN RAIVOTTIIN RATIN TAKANA. NYKY-YHTEISKUNNASSA AIKUISET PÄÄSEVÄT KÄSIKSI NÄPPIKSEEN JA MUUTTUVAT RAIVOPÄIKSI ILMAN MITÄÄN KÄSIJARRUA.”

Ennakointi lisää turvallisuuttaMiten kouluissa ja päiväkodeissa voitaisiin varautua uhkaa-viin tilanteisiin? Petri Haapasen mukaan pedagogiset taidot, kulunvalvonta, ovien lukitseminen ja muut pienet ennakoivat käytännön asiat lisäävät turvallisuutta. Myös henkisesti val-mistautuminen auttaa.

Haapanen kiertää päiväkoteja ja kouluja ja kouluttaa ih-misiä.

– Turvallisuus on kaiken toiminnan pohja. Toiminta voi hal-vaantua täysin, jos turvallisuus järkkyy, hän toteaa.

Yksi uusi henkisen väkivallan ilmiö on syntynyt someaika-kauden myötä: tyytymätön vanhempi saattaa ottaa silmäti-

NOLLATOLERANSSI PÄIHTEILLE!Vantaan kaupungilla on nollatoleranssi päihtyneenä työskentelylle. Päihtyneenä töissä oleva vaarantaa niin itsensä, työkaverit kuin mahdolliset asiakkaatkin.

Vantaan kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä.

– Päihdeohjelma tukee avointa ja asiallista suh-tautumista, päihdeohjelman tasapuolista toteutus-ta kaikilla työpaikoilla ja varhaista reagointia päih-dehaittoja havaittaessa, työsuojelukonsultti Anne Vuorio kertoo.

Vantaan päihdeohjelma on päivitetty vastaa-maan tämän hetkisiin haasteisiin. Lisätietoa päih-deohjelmasta löytyy intrasta.

TEKSTI Kaisu Lehtomaa

Vantaan kaupungilla on nollatoleranssi väkivaltaan. Syk-syllä näkyvän kampanjan avulla kaupunki haluaa vedota niin omiin työntekijöihinsä kuin asiakkaisiinkin, että oltaisiin ihmisik-si suoden kaikille työrauha. Toimialat ovat tarkastaneet toimin-tatapojaan ja käytäntöjään jo vuoden alusta lähtien. Sivistys-toimessa järjestettiin toukokuun lopussa turvallisuusseminaari.

Sivistystoimen turvallisuusasiantuntijan lisäksi uhka- ja vä-kivaltatilanteisiin liittyvää asiantuntija-apua ja tukea tarjoavat toimialojen työhyvinvointiasiantuntijat ja työsuojeluvaltuute-tut.

Varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle tehtyjen säännöl-listen kyselyjen perusteella Petri Haapanen arvioi, että uhka- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet viimeisen 3,5 vuoden aika-na. Syyt taustalla ovat moninaiset. Muun muassa yhteiskunnan eriarvoistuminen on lisännyt konfliktitilanteita. Myös perheissä saattaa olla moniongelmaisuutta.

– Mitä tapahtuu kouluissa, heijastuu kadulle, ja mitä tapah-tuu kadulla, heijastuu kouluihin, Haapanen toteaa.

1312

Vanda stadsarkiv har flyttat till nya utrymmen i Björkby. För den som vill lära sig mera om ortens historia är stadsarkivet en riktig skattkammare.

S ka du flytta och oroar dig över mängden ägodelar? Föreställ dig i så fall då en flytt av tusentals och åter tusentals dokument. I Vanda stadsarkiv räknar man mängden pappersdokument i hyllmetrar eller -kilo-

metrar, för tillfället fyller dokumenten dryga 4 hyllkilometrar. Flytten till de nya utrymmena gick ändå utmärkt, berättar ser-vicechef Arto Hautala.

– Flytten höll på i en och en halv månad. De nya utrym-mena är betydligt bättre än de gamla.

Vanda stadsarkiv ansvarar för styrningen och utvecklingen av stadens arkivfunktion. Arkivet sköter om slutarkivering av dokument som uppkommit vid stadens verksamhet. Sådana kan till exempel vara protokoll från stadsfullmäktiges möten, byggnadsritningar och dokument från skolvärlden.

– Vi behöver det förflutna för att skapa en så bra framtid som möjligt. Tack vare gamla dokument vet vi vad som gjorts och kan undvika gamla misstag.

Stadsarkivet står inom snar framtid inför en stor utmaning då digitalisering av arkivet blir aktuellt.

– Målet är att så mycket som möjligt av materialet i fram-tiden skall finns lätt tillgängligt på nätet.

Avgångsbetyg, ritningar och bouppteckningarDen som är intresserad av vad som gömmer sig i arkivets hyllor är välkommen att hälsa på i Björkby, för arkivet håller öppet varje måndag-torsdag mellan klockan 9 och 15. Enligt Hautala är det ändå inte många som besökt arkivet.

– En digitalisering skulle nog öka intresset. Idag frågar folk mest efter ritningar och så är det rätt så många som vill se sina gamla avgångsbetyg.

Hautala berättar att stadsarkivets äldsta kommunala do-kument är från 1860-talet. I arkivets utrymmen finns också ett mindre hembygdsarkiv med betydligt äldre dokument.

Vanda stadsarkiv har flyttat till nya utrymmen. Den nya adressen är Släckruskvägen 2, dörr 13.

– Vårt äldsta dokument är bouppteckningen av Johans gård från 1763. Än idag kan man läsa hela bouppteckningen, där såväl boskap som kläder står uppräknade.

Arkivet kan lära oss mycket om Vandas historia, men bjuder även på intressanta detaljer. Hautala lyfter snabbt fram proto-kollet från stadsfullmäktiges möte den 22.2.1954.

– Under det här mötet beslöt man att förbjuda rökning un-der möten och sedan dess har stadsfullmäktige varit rökfritt. Vanda är troligen bland de första städerna att införa tobaks-förbud under möten. Redan då var vi alltså föregångare.

TEXT OCH BILD Annika Sjöblom

STADSARKIVET GÖMMER MÅNGA PÄRLOR

En stor del av materialet i Vanda stadsarkiv är svenskspråkigt. Fram till 1900-talets början skrevs till exempel stadsfullmäktiges protokoll på svenska. Så småningom övergick man sedan till finska.

VISSTE DU?

Svenskan ställning diskuterades under stadsfullmäktiges möte 5.3.1919. Språkfrågan har alltså varit aktuell i över hundra år! Under samma möte diskuterades för övrigt även rabies och upprättandet av vallängder.

SPRÅKFRÅGAN I VANDA

I arkivets gömmor finns mycket annat än gamla protokoll och bouppteckningar. Eller vad sägs om en affisch för Anna Puus konsert år 2009?

OCKSÅ ANNAT ÄN PROTOKOLL

KIELIKAVERI APUNA UUDEN KIELEN OPPIMISESSA Kieltä oppii parhaiten sitä käyttämällä sekä ystävystymällä ja keskustelemalla säännöllisesti kieltä puhuvien ihmisten kanssa.

– Kielitaito kohentuu kirjoittaenkin, jos kumpikin jo osaa toisen kieltä jonkin verran. Keskustelemme kaikenlaisesta, emmekä keskity liikaa virheisiin. Pää-asia, että puhutaan! Kumpikaan meistä ei ole opettaja, vaan olemme molemmat yhdessä oppimassa, Irene kertoo.

– Niin, ja ellei itse halua oppia, voi vain olla suomen oppijan kaveri ja keskit-tyä hänen kielitaitonsa kartuttamiseen. Sekin voi olla kivaa, täydentää Katariina.

Lue lisää kielikaveruudesta ja so-velluksen käyttämisestä osoitteessa Lango.fi tai Facebookissa: Lango.kieli-kaveri.

TEKSTI Minna SaastamoinenKUVA Dani Rönnqvist

KESKUSTELEMME KAIKENLAISESTA, EMMEKÄ KESKITY LIIKAA VIRHEISIIN. PÄÄASIA, ETTÄ PUHUTAAN!” – Irene Mäentie, erikoiskirjastonhoitaja

V antaan kaupunginkirjasto ja Vantaan tietohallinto yhteis-työkumppaneineen kehittivät suomenkielisen Lango.fi-so-

velluksen, jolla vierasta kieltä harjoitte-leva löytää sopivia keskustelukavereita.

Sovellusta käyttämällä voi täydentää ja tehostaa kielikurssien antia. Erikoiskir-jastonhoitaja Irene Mäentie ja verkos-topäällikkö Katariina Ervasti ottivat Langosta täyden hyödyn irti heti sen alkumetreillä.

Keskustelua kasvokkain tai verkossaIrene ja Katariina opastavat uusia Lan-gon käyttäjiä miettimään, mitä he ta-

paamisilta haluavat ja mihin on aikaa. Itsestään voi kertoa Langon muille käyt-täjille niin paljon kuin mieli tekee.

Katariinalla on kielikaverinsa kanssa ideaali tilanne sikäli, että he molemmat haluavat oppia toistensa äidinkieltä.

– Olemme valinneet tapaamisiin tee-mat. Keskustelimme aluksi itsestämme, sitten työelämästä, lomista ja niin edel-leen. Huomaan jo, kuinka aiemmin opittu aktivoituu ja opin uusia sanoja.

Irene puolestaan keskustelee kieli-kaverinsa kanssa viron kielellä verkossa miltei päivittäin. Verkossa keskustelu so-pii kummankin kiireiseen elämäntilan-teeseen, mutta myös tapaaminen on suunnitteilla.

1514

HUIKEA TIIMIHENKI LUO PUITTEET ETÄYHTEISTYÖLLE

Yhteisöpalvelujen tiimissä työskentelevät Jesse Vahtervuo sekä Eija Pulkkinen iloitsevat hyvästä yhteistyöstä ja ryhmähengestä.

Yhteisöpalvelujen tiimissä yhteistyötä tehdään pääasiassa etänä, sillä asukastilat sijaitsevat ympäri kaupunkia. Monipuoliset työkalut, hyvä tiimihenki ja työntekijöiden joustavuus takaavat yhteistyön toimivuuden etänäkin.

A sukastilalla yksikään työ-päivä ei ole samanlainen. Tilat toimivat vantaalaisten yhteisinä olohuoneina, ja

asiakkaina on niin vakiokasvoja kuin uu-sia tuttavuuksia. Asukastiloja pyörittää yhteisöpalvelujen tiimi, johon kuuluu kymmenisen henkilöä. Suurin osa henki-lökunnasta työskentelee asukastiloilla, osa taas tekee töitä hallinnon puolella.

Kasvokkain tiimi tapaa vain muuta-man viikon välein tiimikokouksissa sekä erilaisissa tapahtumissa. Silti ryhmähen-ki on loistava eikä sitä erikseen tarvitse pitää yllä, toiminnanohjaaja Eija Pulk-kinen sanoo.

– Oikeastaan tiimihenki on paran-tunut koko ajan. Vaikka meillä on omat asukastilat, tuuraamme tarpeen vaati-essa toisiamme. Joskus on myös virkis-tävää työskennellä toisella asukastilalla.

Myös yhteisötyöntekijä Jesse Vah-tervuo iloitsee toimivasta yhteistyöstä.

– Työtä on mukava tehdä, ja apua saa aina tarvittaessa, niin esimieheltä kuin muiltakin. Teemme esimerkiksi pal-jon yhteistyötä kaupungin osallisuus-koordinaattoreiden kanssa.

Jokaisen osaamista hyödynnetäänMonet asukastiloilla vierailevista osallis-tuvat yhteiseen toimintaan tai kaipaavat juttukaveria kahvihetkensä ajaksi, mutta joskus asukastilan henkilökunnan tukea tarvitaan kiperissäkin asioissa. Varsinkin silloin työkaverin tuki on tarpeen, kertoo Vahtervuo.

– Välillä on hyvä päästä purkamaan työkaverille, silloin otan puhelimen kä-teen ja pirautan Eijalle.

Sekä Vahtervuo että Pulkkinen toi-vovat entistä laajempaa yhteistyötä myös muiden toimialojen asiantuntijoi-

den kanssa, sillä asiakkaiden tarpeet vaihtelevat laidasta laitaan. Toimivan yhteistyöverkoston avulla vantaalaisia voidaan auttaa entistä ripeämmin.

Yhteisötiimillä on työssään käytössä monipuoliset työkalut. Pilvitoimiston puo-lelta aktiivisessa käytössä ovat Teams, Sharepoint sekä Yammer, ja lisäksi tiimi on vastikään perustanut Whatsapp-ryh-män nopeuttamaan viestintäänsä.

– Sähköpostin kalenteri, puhelin sekä Whatsapp ovat ehkäpä eniten käytössä, toteaa Pulkkinen.

Teknisiä työkaluja tärkeämpää on kuitenkin tiimijäsenten joustavuus sekä monipuolisuus, Vahtervuo summaa.

– Jokaisella tiimin jäsenellä on erilais-ta kokemusta ja myös ikäjakaumamme on rikkaus, sillä voimme yhdessä sovel-taa kaikkea osaamistamme. Kun tiimi on osaava ja sen jäsenet joustavia, ei etäyhteistyö ole mikään ongelma. Välil-lä on toki mukava tavata ja ideoida ihan kasvotustenkin.

TEKSTI JA KUVA Annika Sjöblom

ASIAKKAAT OSALLISTUIVAT LUMON KIRJASTON UUDISTAMISEEN

yksin ja ryhmissä. Tilaisuuteen osallistui seitsemän henkilöä ja keskustelu kävi vilkkaasti. Saimme paljon ideoita muun muassa yläkerrassa sijaitsevan pimiön luovaan käyttöön.

Loka-marraskuussa kirjasto oli mukana Plan Suomen järjestämällä vapaaehtoistyön kurssilla, joka oli suunnattu Lumon lukion oppilaille. Kurssin myötä oppilaat järjestivät kirjastossa kaksi tapahtumaa: kangaskassipajan ja valo-kuvanäyttelyn. Työskentely nuorten kanssa oli mukavaa ja sille on jo suunnitteilla jatkoa.

Joulukuun alussa kirjasto suljettiin remontin vuoksi ja henkilökunta sijoitettiin ”lainaan” Vantaan muihin kirjas-toihin. Koko henkilökunta odotti remontin ajan uuden ja upean kirjaston näkemistä.

Avaamisen jälkeen kysyimme asiakkaiden mielipiteitä uudistuksen onnistumisesta. Erityisesti uudistunut lasten-osasto sai kiitosta, ja nykyään yleisölle avoin Satunurkka on otettu hyvin vastaan koko perheen lukutilana.

Osa kirjaston laitteistosta saapui vasta avaamisen jäl-keen, mikä vaikutti omalta osaltaan kokemukseen uudis-tuksen onnistumisesta. Palautteiden perusteella kirjastoa ja sen toimintaa kehitetään entisestään.

Nähdään kirjastossa!

TEKSTI Marjo MannilaKUVA Sami Lievonen

Keväästä saakka asiakkaat ovat saaneet astella remontoituun Lumon kirjastoon. Uudet tilat ovat saaneet paljon kiitosta.

Keväällä valmistunutta Lumon kirjaston remonttia suunniteltiin pitkään. Tavoitteeksi asetettiin kalusteuudistuksen lisäksi kirjaston yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön kehittäminen.

K irjastotilan uudistusta suunniteltiin yhdessä asi-akkaiden kanssa erilaisten kyselyiden ja työpajo-jen avulla. Lastenosaston uudistusta varten teim-me kyselyn sekä alakouluikäisille lapsille että alle

kouluikäisten lasten vanhemmille. Lasten kysely toteutettiin paperisena lomakkeena ja vastauksia saimme 140. Kysyim-me lapsilta kirjaston tämänhetkisestä käytöstä sekä toivei-ta tulevaisuuden tapahtumista, kalusteista ja toiminnoista.

Aikuisten kyselyyn saimme 87 vastausta, ja siinä käytiin läpi samoja asioita kuin lasten kyselyssä, mutta syvemmin ja koko perheen näkökulmasta. Sekä aikuisten että lasten vastauksissa toivottiin erityisesti lukemiseen soveltuvia ti-loja ja kalusteita.

Työpajoista puhtia ideointiinToukokuussa 2018 järjestimme Unelmien kirjastotila -työpa-jan aikuisille. Tilaisuudessa esiteltiin uudistushanke sekä ideoitiin kirjaston toista kerrosta ja sen toimintakonseptia

1716

Hyvän sisäilman asiantuntijat tilakeskuksesta: Antti Soininen, Leena Stenlund ja Olli-Pekka Andelin.

Lue lisää: sisailmayhdistys.fi

MIKÄ TÄÄLLÄ OIKEIN HAISEE?Sisäilma on hyvää, kun tilaa käyttävät ovat siihen tyytyväisiä eikä se aiheuta terveyshaittaa. Valitettavasti monissa rakennuksissa on vielä paljon tehtävää.

S isäilmaongelman taustalta löytyy yleensä useita sa-manaikaisia syitä. Haitan korjaaminen voi olla tur-hauttavan hidasta, koska tarvitaan tutkimuksia ja suunnitelmallisia korjauksia.

– Sisäilman parantamisessa pitää puuttua monenlaisiin asioihin, kertoo sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund tilakeskuksesta.

– Rakennuksen vauriot, ilmanvaihdon puutteellisuus tai pölyä keräävä tavaramäärä tuovat kukin omat mausteensa mukaan.

Vantaan kouluille ja päiväkodeille talvella tehty oirekysely nosti esiin tavanomaisimmat sisäolosuhdehaitat: tunkkaisuus, melu, pöly ja hajut. Sisäilmaongelmia on myös monessa muus-sa kaupungin työpaikassa, ja niidenkin tilannetta selvitetään yhtä lailla.

Rakennus ja ihminen ovat yksilöitäLeena Stenlund korostaa rakennusten, olosuhteiden ja ihmisten yksilöllisyyttä.

– Eri rakennuksiin eivät sovi samanlaiset korjaukset. Jokai-nen uusi kohde vaatii perusteellisen selvityksen siitä, mikä sen olosuhteissa aiheuttaa ongelmia ihmisille.

Koska ilma voi sisältää myös terveyttä vaarantavia epä-puhtauksia, sisäilmaongelmiin suhtaudutaan aina vakavasti.

– Päiväkodin vaippaikäisten ryhmässä voi haiskahtaa kak-ka, mutta aamulla töitä aloitellessa tunkkaista hajua ei pitäisi tuntua. Hajuissa paras mittari on oma nenä: maakellarin haju voi paljastaa kosteusvaurion.

Rakennukseen voi liittyä sairauksia, esimerkiksi homealtis-tuksesta seurannut astma tai huonosta ilmanvaihdosta johtu-va päänsärky. Työnantajana Vantaan kaupungille on tärkeää poistaa nämä aiheuttajat.

Sisäilmaselvityksiä tai korjauksia jonottaa nyt usea kaupun-gin työtila. Yleensä tutkimuksiin perustuvat korjaukset kuitenkin parantavat tilanteen.

TEKSTI JA KUVA Jaana Åberg

OIREKYSELY OLI JÄTTIPONNISTUSVantaan koulujen ja päiväkotien sisäolosuhteissa on suuria eroja. Hyvä sisäilma on yksi kaupungin strategisista tavoitteista.

V antaalla on noin 200 kou-lua ja päiväkotia, joissa on 40 000 käyttäjää. Talvella tehtyyn koulujen ja päivä-

kotien käyttäjien sisäilmaoirekyselyyn saatiin lähes 17 000 vastausta, joista 3 000 henkilöstöltä. Kysely oli merkittä-vä satsaus myös kaupungin henkilöstön hyvinvointiin.

Oirekyselyn tulokset vahvistivat, että Vantaan toimintamalli sisäilma-asioissa toimii: oirekyselyssä esille nousseet koulut olivat jo tilakeskuksen toimenpi-delistalla aiemman sisäilmailmoituksen perusteella. Lisäksi päiväkoteja on sel-vittelyssä suurempi joukko kuin oireky-selyssä tuli esiin.

Henkilöstö mukana aktiivisestiOirekyselyyn vastasi 62 prosenttia kou-luissa ja päiväkodeissa työskentelevistä

VANTAAN STRATEGINEN TAVOITE ON, ETTÄ KAUPUNGIN TILOJEN SISÄILMATILANNE PARANEE.”

PÄIVÄKOTI 10 000 PÄIVÄKOTILASTA1750 HENKILÖKUNTAA144 RAKENNUSTA14 RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTIA

KOULUT23 000 OPPILASTA2300 HENKILÖKUNTAA48 RAKENNUSTA

SISÄILMAOIREKYSELYN KOHDERYHMÄ

VARIA2440 OPISKELIJAA300 HENKILÖKUNTAA4 RAKENNUSTA

VANTTI OY500 KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNTAA

OPPILASHUOLTO100 TERVEYDENHOITAJAA, KURAATTORIA JA KOULUPSYKOLOGIA

YHDESSÄ KOHTI TERVEITÄ TILOJA.

PÄIVÄKOTI 3760 VASTAAJAA

ALAKOULU 6121 VASTAAJAA

YLÄKOULU 3852 VASTAAJAA

VARIA451 VASTAAJAA

HENKILÖSTÖ3000 VASTAAJAA

72 %

86 %

70 %

89 %

68 %

VASTAAJIEN TERVEYDENTILA HYVÄ TAI ERINOMAINEN

Katso sisäilmaoirekyselyn video: bit.ly/2QJURfw.

Vantaan kaupungin tai Vantin työnteki-jöistä: kaikkiaan 3000 työntekijää.

Sisäympäristöhaitoista henkilöstöä vaivasi erityisesti melu (70 % vastaajis-ta), tunkkaisuus (56 %), riittämätön il-manvaihto (51 %), pöly tai lika (46 %) ja kuiva ilma (37 %). Noin neljäsosa vas-taajista koki haittaa myös liian kylmästä tai vaihtelevasta lämpötilasta tai viemä-rinhajusta. Muut haitat eivät olleet näin yleisiä.

Kaikki tulokset ovat luettavissa sivul-ta vantaa.fi/oirekysely.

Tulokset ohjaavat tarkempia sisäil-maselvityksiä, ja ne otetaan huomioon korjausten suunnittelussa.

Kerralla vai sittenkin osissa?Kyselyn toteutukseen ja tulosten käsitte-lyyn osallistui eri toimialoilta yhteensä kymmeniä henkilöitä. Tällaisen suuruus-

luokan tutkimuksessa kannattaakin pun-nita, voisiko tutkimuksen tehdä osissa.

Tutkimustyön laajuus ja kiinteistöjen monimuotoisuus valkenivat työn ede-tessä. Tutkimussuunnitelmasta ei aluksi ilmennyt, miten laajoja rakennustietoja tutkimukseen piti kerätä. Raportteihin jäi lopulta rakennuksia koskevia epätark-kuuksia, mutta ne eivät vaikuta raken-nusten korjauksiin.

Sisäilma-asioissa keskustelu käy usein kiihkeänä. Tämä heijastui myös siihen, että valtakunnan päälehti uuti-soi talvella kriittisiä näkemyksiä Vantaan tutkimuksen toteutuksesta.

Kaikki mukana olleet tavoittelivat kuitenkin yhteistä päämäärää: mah-dollisimman luotettavaa kokonaiskuvaa Vantaan koulujen ja päiväkotien sisäil-matilanteesta.

Sisäilma Uuden Vantaan teemanaSisäilma on yksi kuudesta valtuustokau-sittain vaihtuvasta kaupunkistrategian teemasta, ja se näkyy myös kaikkien Uuden Vantaan palvelualueiden toimin-nassa.

Vantaan strateginen tavoite on, että kaupungin tilojen sisäilmatilanne para-nee. Tätä kohti tehdään yhdessä hartia-voimin töitä.

TEKSTI Jaana ÅbergKUVAT Heidi Hölttä

1918

SÄHKÖPOSTIVIESTIT VÄHENEVÄT, YAMMERIN SUOSIO KASVAAVantaan intran käyttödata kertoo, että intra on ahke-rassa päivittäisessä käytössä.

Intran käytön analytiikasta selviää, että alkuvuo-den käytetyimpiä sivuja ovat lounasetu, sivistystoimi, henkilöstö, työterveys, ajankohtaiset ja lomakkeet. Si-säisessä sähköpostissa lähetettyjen viestien määrä on laskenut jopa yli 300 000:lla loppuvuoden luvuista.

Teams-kokousten trendi on alkuvuonna ollut hie-man nouseva. Teams-kokousten ominaisuudet, kuten parempi äänenlaatu, kannustavat pitämään kokoukset Skypen sijasta Teamsissa.

Yammerin käyttö on ollut viime kevään aikana vilk-kaampaa sekä julkaistujen että luettujen viestien osalta. Hyvinvointiuutiset-ryhmä on jäsenmäärältään suurin. Kirpputori- ja Vantaan kaupunki kierrättää -ryhmät ovat intran myötä nousseet suosituimpien Yammer-ryhmien joukkoon.

VANTAAN PANOSTUS DIGITAALISEEN TYÖSKENTELYYN KANNUSTAA MUITA KAUPUNKEJAVantaan moderni intra kiinnostaa myös muita kaupun-keja ja julkisen alan toimijoita. Vantaan sisäisen vies-tinnän ja työympäristön päivittäminen nykyhetkeen on huomattu muuallakin. Kaupunkien joukossa vasta harvat ovat saaneet käyttöönsä yhtä laajan pilviym-päristön introineen kuin Vantaa.

Me voimme olla ylpeitä intrasta ja kaikista sen tar-joamista työvälineistä. Useat kaupungit ovat käyneet tutustumassa Vantaan intraan, ja toimittajamme Si-ninen Meteoriitti julkaisi Pilvitoimisto tehokäyttöön – Valo ja case Vantaa -videon, joka kertoo Vantaan int-rasta. Video on katsottavissa osoitteessa meteoriitti.com/2019/05/21/valo-ja-case-vantaa.

YAMMER-OHJE ON PÄIVITETTYKaupungin sisäisiä Yammer-ryhmiä käytetään työyh-teisöviestintään, ja siksi esimerkiksi kaupallinen tai vaa-lityöhön liittyvää mainonta ei ole sallittua. Yammerin päivitetyt käyttöehdot täytyy hyväksyä Yammer-kir-jautumisen yhteydessä.

VIESTI SUJUVASTI TIIMISI KANSSAVantaan Office 365 tarjoaa kaikki tarvittavat työyhtei-sön viestintävälineet. Esimerkiksi pikaviestit ja chatit hoi-tuvat kätevästi Teams-keskustelussa. Siirry tiimisi kanssa sähköpostiviestittelystä Teamsiin keskustelemaan.

VALKOISIA HANKIA, KORKEITA HONKIA JA HALLINTOAHanna Ormio viihtyy vapaa-ajallaan etenkin paljaan taivaan alla. Arkena ulkoilmaelämä vaihtuu Vantaan kaupungintalon maisemiin ja hallintojohtajan töihin.

Kuka olet ja mitä tehtäviisi kuuluu?– Olen Hanna Ormio ja toimin kaupungin hallintojohtajana seit-semättä vuotta. Vastaan muun muassa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousten valmistelusta, kaupungin yhteisistä ja kaupunginjohtajan toimialan lakiasioista, valmistelun ja pää-töksenteon kehittämisestä sekä yleisten vaalien järjestelyistä.

Milloin aloitit työt Vantaalla?– Talvella tuli täyteen 20 vuotta Vantaan kaupungin virkamie-henä. Aloitin 1.2.1999.

Parasta työssäsi juuri nyt?– Juuri nyt parasta työssäni ovat kevään sutjakkaasti sujuneet vaalijärjestelyt ja Uuden Vantaan rakentaminen. Kaiken kaik-kiaan parasta on kuitenkin mahtava ja osaava työporukka.

Millaisten asioiden parissa viihdyt vapaa-ajalla?– Vapaa-aikanani olen käytännössä aina joko merellä, met-sässä tai lumilla.

Mistä olet juuri nyt erityisen innostunut?– Olen innostunut Vantaan uudenlaisesta elinvoimaisuudesta ja positiivisesta näkyvyydestä. Kun on niin pitkään ollut Vantaalla töissä, kaupungin edistyminen ilahduttaa.

Ketä työkaveriasi juuri nyt erityisesti haluaisit kiittää ja mistä?– Voisin kiittää vaikka kuinka montaa työkaveriani hienosta työstä. Jos yksi pitää valita, niin erityisesti haluaisin nyt kiittää uutta vaalipäällikköämme Nelli Jääskeläistä, joka on kerras-saan hienosti ottanut haltuun vaalien järjestämisen Vantaal-la ja samalla uudistanut vaalitoimiston jengin kanssa monia toimintatapoja.

Anna hyvän kiertää – heitä haastatteluhaaste jollekulle Vantaalla työskentelevälle johtajalle.– Haastaan seuraavaksi hankintajohtaja Tiina Ekholmin.

KUVA Sara Laitinen

Intran Meidän porukka -osio esittelee Vantaan työntekijöitä uusista kasvoista pitkän uran teh-neisiin ja tiimeihin.

Kuka olikaan muun muassa pu-bivisojen ja yhteisöllisen sauna-kulttuurin ystävä? Entä kuka on hankkinut vanhan koulun Ypäjäl-tä? Jos kaipaat muistinvirkistystä, suuntaa intraan!

PUOLI VUOTTA INTRAN PARISSA

TEKSTI Kirsti LehtolaKUVA Sanna Henriksson

2120

ANNA ASIANTUNTEMUKSESI NÄKYÄ SOMESSA

KAIPAATKO SPARRAUSTA?Haluaisiko työyhteisösi sparraus-ta somen ammatillisesta käytöstä esimerkiksi rekrytoinneissa tai asi-antuntijakuvan rakentamisessa? Kysy vinkkejä: kaisu.lehtomaa@vantaa.fi tai anna-stiina.toivonen@vantaa.fi.

Nyt kannattaa suunnata intraan viestinnän työtilaan tutustumaan toukokuussa päivitettyihin somen suuntaviivoihin. Täydennetty someohjeistus kannustaa asiantuntemuksen esiintuomiseen omilta sometileiltä.

M istä muut oman alan asi-antuntijat puhuvat juuri nyt? Sitä voi tutkia vaikka-pa seuraamalla Twitteristä

työhön liittyviä asiasanoja tai liittymällä oman alan ryhmiin LinkedInissä. Omaan ammattiin liittyviä somekeskusteluja seu-raamalla ja niihin osallistumalla voi siis kehittää ja päivittää osaamistaan.

Somea voi hyödyntää ammatillises-ti monella tavalla. Se on mainio paikka verkostoitua muiden asiantuntijoiden kanssa tai rakentaa omaa asiantunti-jabrändiä. Esimerkiksi LinkedInissä on myös kätevää kirjoittaa ammatillista blogia tai kaupungin työpaikkailmoituk-sia jakamalla etsiä itselleen työkaveria.

MISTÄ AMMATILLISTA SISÄLTÖÄ SOMEEN?Seuraa Vantaan kaupunkia somes-sa. Kaupungin päätilit löytyvät Fa-cebookista, Twitteristä, LinkedInis-tä ja Instagramista. Youtubesta voi tilata ilmoitukset Vantaa-kanavan uusista videoista.

Muutamia Vantaan keskeisim-piä sometilejä voit seurata intrasta: Ajankohtaiset > Vantaa somessa.

Somen Vantaa-aiheinen teho-kattaus on tarjolla työntekijälähet-tilyysalusta Smarpissa. Lähettilään paikkoja on vapaana. Kysy lisää osoitteesta some@vantaa.fi.

Työpäivän kuulumisia voi hyvin jakaa myös muissa somekanavissa – muista valokuvissa ja videoissa kuitenkin ku-vausluvat. Ammatillisissa julkaisuissa toimii rakentava ja ystävällinen tyyli, samoin kollegoiden tsemppaaminen.

Someta työstäkin maalaisjärjelläOmasta työstä saa siis mielihyvin somet-taa, mutta ammattilainen toimii somes-sakin vastuullisesti. Omaa työnantajaa ei saa vahingoittaa myöskään verkossa. Esimerkiksi ammattisalaisuuksien paikka ei ole somessa. Hyvillä tavoilla ja maa-laisjärjen käytöllä pärjää somettamises-sa pitkälle.

Somen suuntaviivoista saa vinkkejä somettamiseen niin työssä kuin vapaa-ajalla. Monet yleisperiaatteet pätevät kaikenlaiseen somettamiseen. Niistä yksi on ylitse muiden: somessa on tarkoitus olla sosiaalinen – siis keskustella, tykätä ja jakaa sisältöjä sekä olla vuorovaiku-tuksessa muiden kanssa.

TEKSTI Anna-Stiina ToivonenKUVA Sara Laitinen

KATTAVA LOMAKEPANKKI ON KAIKKIEN ETU

Kaipaatko kaupungin lomakepankista tiettyä lomaketta? Ole yhteydessä lomakesuunnitteluun!

Kaipaatko kaupunkikorttilomaketta vai jotain ihan muuta? Lomakkeen metsästys kannattaa aloittaa lomakesuunnittelun työtilasta, jonne on koottu meitä kaikkia varten yhteinen lomakepankki.

K un kaupunki otti tammikuussa käyttöön uuden int-ran, melko pian huomattiin, että sen hakutoimintoa käytettiin erityisen paljon lomakkeiden etsimiseen. Koska suuri osa kaupungin käytössä olevista lomak-

keista tehdään lomakesuunnittelussa, päätettiin uuden intran myötä rakentaa työtila, josta tarvittavat lomakkeet ovat hel-posti löydettävissä.

Yhteinen lomakepankki on kaikkien etu, sillä lomakesuun-nittelun työtilassa olevat lomakkeet ovat aina viimeisimmät. Kaikki lomakkeisiin tarvittavat muutokset tuleekin aina tehdä lomakesuunnittelussa, joka sitten vie päivitetyt lomakkeet työti-laan kaikkien käyttöön, kertoo palveluesimies Hanna Larvala.

– Työtilaa on pääsääntöisesti kiitelty, ja olemme siirtäneet sinne jo suuren määrän lomakkeita. Tällä hetkellä työtilastam-

me löytyy reilut 200 lomaketta. Edelleen on kuitenkin myös lomakkeita, joita ei vielä ole siirretty. Nyt kannattaa siis ottaa yhteyttä lomakesuunnitteluun, jotta saamme loputkin lomak-keet yhteiseen pankkiin.

Linkitykset kuosiinVaikka lomakkeet sijaitsevat lomakesuunnittelun työtilassa, voi niihin linkata suoraan omasta yksikön työtilasta tai vaikkapa intran uutisesta. Näin työntekijä pääsee nopeasti käsiksi lomak-keisiin ja voi samalla olla varma lomakkeen olevan ajan tasalla.

Onko sinun vastuullasi lomakkeita? Kerro meille sähköpos-titse tai puhelimitse, mitkä lomakkeet haluat lomakepankkiin ja lomakesuunnittelu hoitaa niiden siirron.

Nyt on myös hyvä hetki käydä läpi käytössä olevat lomak-keet ja niiden päivitystarpeet sekä tietojen oikeellisuudet, esi-merkiksi muuttuneet PL-osoitetiedot.

Ota yhteyttä sähköpostitse lomakesuunnittelu@vantaa.fi tai soittamalla 09 8392 2228.

TEKSTI Annika SjöblomKUVA Anna-Leena Pyykönen

TIESITKÖ? Katsotuimmat lomakkeemme ovat lomahakemus ja kaupunkikorttihakemus.

2322

AVOIMIN MIELIN SILKKITEHTAAN AVOKONTTORIINSivistystoimen henkilöstö siirtyi vuoden alussa entisen silkkitehtaan tiloihin. Samalla työskentelykulttuuriin tuli suuri muutos, kun omat työhuoneet vaihtuivat avokonttoritiloihin. Henkilöstöllä teetetyllä kyselyllä pyrittiin kartoittamaan muuton onnistumista sekä työntekijöiden tyytyväisyyttä uusia toimitiloja ja avokonttorityöskentelyä kohtaan.

A vokonttorit puhuttavat, koska ihmisten työskentely-tapojen kirjo on suuri. Myös silkkiläisten vastauksista käy ilmi, että avokonttoritiloissa nähdään sekä hyviä

että huonoja puolia. Monet pitävät niiden tuomista verkostoi-tumismahdollisuuksista. Toiset taas kokevat niiden häiritsevän työntekoa, varsinkin jos lähellä istuvat keskeyttävät työnteon usein. Omasta tilasta luopuminen voi olla monelle vaikeaa.

Liikuntapalveluiden parissa työskentelevälle toimistosih-teeri Thi Phamille avokonttorityöskentely on pääosin sopinut, mutta joihinkin hankaluuksiin hänkin on törmännyt.

Silkissä on helppo tutustua ja lähestyä uusia työkavereita, ja näistä kohtaamisista on syntynyt hyödyllisiä yhteistyökuvioita.

Äänimaailma ei häiritse keskittymistä työtehtäviin. Yleinen ilmapiiri Silkissä on hyvä.

Uusi työskentelyyn liittyvä toimintakulttuuri on otettu käyttöön hyvin, ja sitä sovelletaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti eri tulosalueilla.

Yhteiset pelisäännöt ovat toimivat ja meillä on yhteinen ymmärrys siitä, miten toiset huomioidaan.

Silkkiin, Silkissä ja Silkistä on helppo siirtyä kokouksiin sekä pysä-köinti toimii loistavasti.

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

OHJEET SILKISSÄ VIERAILEVILLE• Sisäänkäynti tiloihin tapahtuu C-portaasta Konttori-ovesta. • Neuvonta on 2. kerroksessa ja vierailijat noudetaan neuvonnasta. • Vieraiden on mahdollista pysäköidä Silkin edustan pysäköintialu-

eella. Vieraspysäköinti on maksullista ja se maksetaan Easypark-sovelluksella. Myös Heurekan parkkipaikalla on tilaa.

• Sisäkengät on hyvä varata mukaan.

KIELOTIE 28:SSA DEMOTAAN MONITILAA

Maton monitilademo on osoittanut, että toimiakseen uusi toimintamalli vaatii rankan työpöydän konmarituksen. Kaapista pöydälle ei kannata kantaa mitään turhaa.

– Olen tykännyt avokonttorista, koska osittain paikkaa voi vaihtaa lennossa. Huonoja puolia on se, että ihmisiä ei aina tavoita muuten kuin Skypen avulla. Toisaalta monella on va-kiintuneet paikat. Kaikki tietävät, että minä istun työskentelytila Jyvän vieressä. Äänet eivät häiritse minua, sillä entisessäkin työhuoneessani pidin aina ovea auki.

Turvallisuusasiantuntija Petri Haapanen pitää uusista toi-mitiloista, ja uskoo niiden edistävän yhteisöllisyyttä työpaikal-la. Myös tilojen ulkonäkö saa Haapaselta kehuja.

– Nämä ovat avarat, modernit tilat. Verkostoituminen on hel-pompaa, koska kaikki toimialueeseen kuuluvat ovat samassa paikassa, ja työkavereita tapaa esimerkiksi Cofficessa. Siellä on torikahvilatunnelmaa.

Muutto avokonttoriin on mahdollisesti edessä muillakin kau-pungin toimialoilla. Vaikka muutos voi tuntua suurelta, uudet tilat tuovat mukanaan usein paljon hyviäkin puolia. Thi Pham kehottaa suhtautumaan asiaan positiivisesti.

– Avoimin mielin. Kaikki reagoivat eri tavalla, mutta ajan kanssa tottuu kyllä.

TEKSTI Tuulia PoutiainenKUVAT Sanna Henriksson, Tuulia Poutiainen

Maankäytön toimialalla halutaan olla valmiita työtapojen muutokseen, kun Tikkurilan uusi toimitalo aikanaan valmistuu. Siksi yhden toimitilamme yhdestä kerroksesta lohkaistiin alue monitilademolle, jossa opetellaan uusille tavoille.

S einien kaatamisen ja kaapeleiden vetämisen lisäksi hankkeeseen kuului myös sisustussuunnittelu

ja uusien kalusteiden hankinta. Idean isä on kiinteistöjohtaja Antti Kari, jonka tulosalueen huoneita demotilan alle jäi kymmenkunta, myös hänen omansa.

– Haluan kiittää kaikkia muutospro-jektiin osallistuneita, erityisesti Marja Lehtistä ja Ifa Kytösaloa tilakeskukses-ta sekä meidän omaa Tiina Sparfia, Antti Kari sanoo.

Monitilatoimisto on varattavissa noin kuukauden jaksoiksi Kielotie 28:ssa työskentelevien tiimien käyttöön. Huhti-kuussa monitilatoimistossa työskenteli

maankäytön johtoryhmä, toukokuussa toimialan talous- ja hallintopalvelut.

Eniten kehuja tila on saanut viihtyi-sästä ympäristöstä ja piristävistä väreis-tä. Työ tuntuu lähes leikiltä päiväkotimai-sessa tilassa. Yhteydenpidon helppous särmin yli, aiempaa useampien kollego-jen kohtaamiset sekä akuuttien asioiden nopea ratkominen ovat arkea monitilas-sa. Toisaalta työ keskeytyy entistä her-kemmin. Hiljainen huone, puhelinkoppi ja vastamelukuulokkeet ovat tarpeelliset.

Monitilatoimiston suurimmaksi haas-teeksi koetaan tavaroiden tyhjentäminen työpöydältä päivän päätteeksi ja pitkien kokousten ajaksi. Monitilassa jos yrittää

jatkaa entisiä toimintatapoja, onkin on-gelmia luvassa.

Vanhasta on vaikeaa oppia pois, muttei onneksi mahdotonta: kun pape-ripinot siirtää pilveen ja lasten kuvat näytönsäästäjään, työpöytä tyhjenee nopeasti. Vanhoja hyviä aikoja saa toki myös kaivata: nostalginen oman työhuo-neen rauhan haikailu tulee varmasti yh-distämään vanhoja virkamiessukupolvia vielä pitkään.

TEKSTI JA KUVA Anna Groth

2524

KOHTI YHTEISTÄ ASIAKASPALVELUA

Kolmen tason malli kuvaa palvelupolkuaKuntalaispalveluissa suunnittelijana työskentelevä Nina Rahja kertoo, että vantaalaisen palvelupolkua kohti suju-vaa digiasiointia ja osallisuutta voidaan kuvata kolmen tason mallilla.

– 0-taso koostuu kaupungin verkko- ja asiointisivuista. Kun ohjeet ovat selke-ät ja riittävät, suurin osa kuntalaisista löytää tarvitsemansa jo tästä tasosta. Seuraavaan tasoon voidaan laskea yleisluontoinen neuvonta sekä asioinnin tuki, jota voidaan antaa käyntipisteissä ja puhelinpalveluna. Tämä on se taso, joka voidaan keskittää Vantaa-infoon. Viimeinen taso koostuu asiantuntijoista, joiden kuntalaisten opastamiseen käy-tettyä työaikaa pyritään pienentämään.

Yhteinen asiakaspalvelu säästää työ-aikaa, sillä sen avulla asiantuntijoiden

Vantaalaisen palvelupolutkohti sujuvaa digiasiointia ja osallisuutta

Onko toimialallasi kuntalaisille suunnattua palvelua tai toimintoa, josta osa voitaisiin keskittää asiakaspalvelun ammattilaisille? Vantaa-infoissa kuntalaisia opastetaan jo monipuolisesti eri aiheisiin liittyen.

T ikkurilan, Myyrmäen ja Korson asemien välittömästä yhtey-destä löytyvät Vantaa-infot tar-joavat kuntalaisille laaja-alaista

palveluneuvontaa. Tarjolla on kaupun-gin sekä muiden viranomaisten neuvon-ta- ja asiointipalveluita, apua sähköisen asioinnin kanssa, infoja ja tapahtumia, asiantuntijatapaamisia ja paljon muuta.

Vuodessa Vantaa-infot tavoittavat noin 175 000 kävijää, ja kolmannes kävijöistä hyödyntää asioinnin tuki- tai neuvonta-palveluita.

Jo vuonna 2017 kaupungin johto-ryhmässä esiteltiin asiakaspalvelun keskittämisen ja kehittämisen visio ”Asi-ointipalvelut ovat osana sujuvaa arkea - Ylitämme odotukset asiointipalvelussa”. Tavoitteena on, että asiointipalvelut or-ganisoidaan kaupunkitasoisesti, verk-koasiointia lisätään ja palveluita kehite-tään asiakaslähtöisesti, mahdollisimman sujuvia palvelupolkuja hyödyntäen.

Suurimmalle osalle vantaalaisista verkkoasiointi on sujuvin kanava palvelui-hin. Osa kuntalaisista tarvitsee kuitenkin tukea sähköisten palveluiden käyttöön ja digitaalisesti saatavilla olevan tiedon etsimiseen, ja siksi yhteinen asiakaspal-velu sujuvoittaa meidän kaikkien työtä.

Vantaa-infojen asiakaspalvelun ammattilaiset tarjoavat sujuvaa ja mutkatonta asiakaspalvelua.

ei tarvitse jatkuvasti vastailla samoihin yleisiin kysymyksiin.

– Myös asiakkaan kannalta on hel-pompaa, kun palvelut löytyvät yhdes-tä paikasta. Monesti käyntiasiakkaita on enää melko vähän, koska suurin osa asioista hoituu kätevästi netissä tai pu-helimitse. Tarkoituksemme onkin ohjata asiakkaita vielä vahvemmin digipalvelui-hin ja tukea niiden käyttöönottoa.

Neuvontaa kaipaava kuntalainen voi siis tarvittaessa ottaa yhteyttä Van-taa-infon puhelin- tai käyntipisteeseen. Suurin osa ongelmista saadaan ratkot-tua ilman viimeisen tason asiantuntija-apua, mutta tarpeen vaatiessa asiakas voi edelleen olla yhteydessä asiantun-tijoihin. Osa asiantuntijoista järjestää myös itse päivystystä Vantaa-infossa ja esimerkiksi seniorineuvonnasta on pidet-ty paljon.

Tukea niin Wilman käyttöön kuin pysäköintipulmiin– Useita palveluita on jo nyt keskitetty Vantaa-infoihin. Pysäköinninvalvonnan keskittäminen Vantaa-infoille on sujunut oikein hyvin. Vantaa-infot ovat voineet tarjota laajemmat palveluajat sekä py-

säköinnin chat-palvelun. Neuvomme Van-taa-infoissa myös esimerkiksi Wilma-jär-jestelmän käytössä, Nina Rahja kertoo.

Myös kirjaamon asiointipalveluita ja maankäytön asiakaspalvelua ollaan keskittämässä Vantaa-infoihin. Molem-mat asiakaspalvelut siirtyivät Tikkurilan Vantaa-infoon kesäkuun aikana. Maan-käytön asiakaspalvelu palvelee siis nyt Vantaa-infon tiloissa maanantaista per-jantaihin kello 8.15–15.

Keskittäminen tehdään yhteistyössäAsiakaspalvelutason riittävä kouluttami-nen ja tukeminen on tärkeää keskittämi-sen onnistumisen takaamiseksi. Keskittä-minen tehdäänkin tiiviissä yhteistyössä asiantuntijatason kanssa.

– Koulutuksen tarve riippuu keskitet-tävän palvelun laajuudesta. Usein puhu-taan kuitenkin muutamasta fyysisestä koulutuksesta sekä riittävistä ohjemate-riaaleista.

Asiakaspalvelun keskittäminen lisää parhaimmillaan työtehoa ja helpottaa kuntalaisten asiointia, kun useaan pul-maan saa apua yhdestä paikasta. Jos koet, että toimialallasi olisi keskitettä-

vissä olevia palveluita, ole yhteydessä palvelupäällikkö Ulla Virtaseen (ulla.vir-tanen@vantaa.fi) ja sovi tapaaminen.

TEKSTI Annika SjöblomKUVA Sami Lievonen

MYÖS ASIAKKAAN KANNALTA ON HELPOMPAA, KUN PALVELUT LÖYTYVÄT YHDESTÄ PAIKASTA. MONESTI KÄYNTIASIAKKAITA ON ENÄÄ MELKO VÄHÄN, KOSKA SUURIN OSA ASIOISTA HOITUU KÄTEVÄSTI NETISSÄ TAI PUHELIMITSE.”

2726

Vantaa-infon puhelinpalvelussa työskentelee varsinaisia moniosaajia, jotka nauttivat vantaalaisten auttamisesta. Asiakaspalvelun ammattilaisille sormi ei mene suuhun kiperienkään kysymysten kohdalla – suurin osa ongelmista saadaankin hoidettua heti paikan päällä.

P ehmeä puheensorina kuuluu käytävälle asti. Kun ovea raottaa, edessä on rivi kovan luokan asiakaspalve-lijoita. Kielotie 28:n tiloissa vantaalaisia palvellaan päivittäin satoja kertoja, sillä täällä toimii Vantaa-

infon puhelinpalvelu. Vantaa-infolle tai vaihteeseen pirauttava vantaalainen soittaa siis juuri tänne.

– Vuodessa vastaamme noin 150 000 puheluun. Meiltä ky-sellään aiheesta kuin aiheesta. Keväällä moni kyseli esimerkiksi HSL:n vyöhykeuudistuksesta, kertoo puhelinpalveluiden palve-luesimies Hanna Suomalainen.

Myös paljon muuta kuin puheluiden välittämistäVantaa-infon puhelinpalvelu on monipuolinen asiakaspalvelun kokonaisuus, johon kuuluu nykyään paljon muutakin kuin pu-helujen välittämistä. Vantaalaisia neuvotaan useisiin kaupun-gin palveluihin liittyvissä kysymyksissä, ja palvelua kehitetään jatkuvasti.

– Chatpalvelua laajennetaan. Varsinkin nuoret käyttävät chattia ja esimerkiksi kesätyöseteleistä kyseltiin paljon tätä

AKTIIVISUUS JA ROHKEUS AUTTAVAT TYÖELÄMÄÄNUlkomaalaistaustaisen työllistyminen ei aina ole Suomessa helppoa. Olga Miekka opiskeli sanakirja kädessä sosionomiksi ja löysi työpaikan sisulla.

K eltaisten voikukkien siivittämän kadun päässä, lehti-puiden katveessa sijaitsevassa Aisakellon päiväkodissa voi toisinaan kuulla venäläisen lastenlaulun raikuvan.

Lastentarhanopettaja Olga Miekka tutustuttaa päiväkodin lap-sia venäläiseen kulttuuriperimään lastenlaulujen, satujen ja piirileikkien muodossa.

– Tätini oli aikanaan töissä lastentarhanopettajana ja sain häneltä monia lastenlauluja ja loruja käännettynä suomeksi.

Olga Miekka on työskennellyt kolme vuotta Vantaalla las-tentarhanopettajana. Petroskoista Suomeen muuttaneen ala-asteen opettajan tie lastentarhanopettajaksi on vaatinut sisua ja rohkeutta sekä rutkasti omaa aktiivisuutta.

Olga valmistui sosionomiksi Diakonia ammattikorkeakou-lusta ja suoritti samalla lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Ennen virallista opintojen aloittamista hän oli puoli vuotta opin-toihin valmentavassa koulutuksessa, jossa opiskeltiin suomen kieltä ja opiskelutaitoja.

– Opintojen alussa opiskelimme usein sanakirja kädessä. Pikkuhiljaa kielitaito kehittyi opintojen myötä, sillä luimme pal-jon alan kirjallisuutta ja teimme kirjallisia tehtäviä, Olga kertoo monikansallisen opintoryhmän ensiaskelista.

Uraohjaus antoi suuntaaEnnen ammattikorkeakoulua Olga sai uralleen suuntaa työ-voimatoimistossa, jonka palveluihin hän hakeutui äitiysloman jälkeen. Hän opiskeli muun muassa Helsingin yliopiston täy-dennyskoulutuksessa maahanmuuttajille suunnatulla uraoh-jauskurssilla.

– Varsinkin henkilökohtaisesta uraohjauksesta oli paljon hyötyä, hän summaa, ja mainitsee sen keinoksi, jolla maa-hanmuuttajataustaisten työllistymistä voitaisiin onnistuneesti tukea.

Vantaan kaupunki on Olgan ensimmäinen työpaikka Suo-messa. Hän aloitti ensin määräaikaisena työntekijänä ja on nyt vakituisessa työsuhteessa. Olga kehuu Aisakellon päiväkodin työyhteisöä ja esimiehen tukea.

– Minuun uskottiin, että osaan tämän homman.Ensimmäiset työpäivät jännittivät, mutta kirjalliset ohjeet

perehdytyksessä helpottivat, ja työkavereilta pystyi aina ky-symään apua.

Nyt Olga on itse mukana rekrytoinneissa. Asioita, joihin hän kiinnittää työnhakijassa huomiota, ovat henkilön motivaatio työtä kohtaan, lasten kohtaaminen ja huomiointi sekä suomen kielen taso.

– Toivon kaikille työtä etsiville rohkeutta työnhakuun. On muistettava itse olla avoin avunsaannille ja kysyä rohkeasti kysymyksiä.

TEKSTI Kaisu Lehtomaa KUVA Sara Laitinen

Puhelinpalveluissa työskentelevä Nadja Tuomalainen vastaa työpäivässä lukuisiin kysymyksiin. Usein ne vaihtelevat ajankohdan mukaan: esimerkiksi maanantaisin kysellään paljon terveyspalveluihin liittyviä asioita.

Vantaan kaupunki on mukana Opetushallituksen rahoittamassa Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa, jonka tavoitteena on auttaa korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia työelämään.Hankkeessa koulutetaan seuraavia ammattilaisia: sairaanhoitaja, varhaiskasvatuksen opettaja, asian-tuntijatyö kiinteistö- ja rakennusalalla, myyntiosaa-minen sekä palveluosaaminen.Vantaan kaupunki haluaa madaltaa maahanmuut-tajien kynnystä hakeutua kaupungin palvelukseen ja toisaalta tarkastella myös omia henkilöstösuunnitte-lun, rekrytoinnin ja perehdyttämisen prosessejaan.

Lastentarhanopettaja Olga Miekka on työskennellyt Vantaalla kolme vuotta.

kautta. Lisäksi olemme ottaneet tänä vuonna käyttöön puhe-luiden nauhoituksen. Osittain näin tehtiin oikeusturvan takia, mutta voimme hyödyntää nauhoituksia myös koulutukseen ja itsearviointiin.

Hanna Suomalainen haluaa jatkuvasti kehittää palvelun laatua ja puhuukin lämpimästi tulosten mittaamisen puoles-ta. Kehittämisen tavoitteena on tarjota vantaalaisille entistä parempaa asiakaspalvelua.

– Emme koskaan vastaa asiakkaalle, että tämä asia ei kuulu meille. Jos emme suoraan osaa vastata asiakkaan kysymyk-seen, niin voimme ainakin ohjata jokaisen eteenpäin.

Kysymyksiä laidasta laitaanPuhelinpalveluissa jo 16 vuoden ajan työskennellyt Nadja Tuo-malainen on huomannut työn muutoksen.

– Aiemmin jokaiselle saattoi tulla jopa 300 puhelua päi-vässä. Nyt vastaan noin sataan kysymykseen päivässä. Kysy-mykset vaihtelevat laidasta laitaan, onneksi meillä on käytössä monia apuohjelmia.

Tuomalainen viihtyy työssään ja nauttii erityisesti siitä, kun saa auttaa vanhempia henkilöitä. Myös kollega Carita Nygren-Kalayci kertoo asiakkaiden olevan usein kiitollisia saamastaan avusta.

– Keväällä meiltä kyseltiin paljon puistoihin ja katuihin liit-tyviä asioita. Lisäksi moni halusi tietää matonpesupaikoista. Tässä työssä oppii kyllä kaupungista paljon!

TEKSTI JA KUVA Annika Sjöblom

ASIAKASPALVELUN AMMATTILAISET ASIALLA

2928

NAPPAA 15 EURON HENKILÖSTÖETU HYVÄÄN OLOONSyksy on oivaa aikaa tehdä ryhtiliike takaisin liikuntaharrastuksen pariin. Ole nopeimpien joukossa, ja hyödynnä Vantaan kaupungin henkilöstöedut liikuntaan.

KULTTUURIELÄMYKSIÄ HENKILÖKUNTAHINTAANKaupungin työntekijöille on taas tuttuun tapaan tarjolla henkilökuntahintaisia pääsylippuja sekä elokuviin että teattereihin.

KUVA

: HEN

RIK

SCH

ÜTT

KUVA

: KAT

RI N

AUKK

ARIN

EN

P ehmeä penkki, jännittävä elo-kuva ja iso kasa poppareita – kuulostaako kutsuvalta? Välillä on ihanaa uppoutua elokuvien

maailmaan, ja kaupungin työntekijöiden on jälleen mahdollista nauttia tarjousli-puilla leffaillasta Bio Grandissa tai Kino Myyrissä.

Liput myydään Vantaa-infoissa kah-den kappaleen paketeissa, jolloin yhteis-summaksi tulee 12 euroa. Kalenterivuo-den aikana kukin työntekijä voi ostaa yhden lippupaketin eli kaksi lippua. Maksuvälineinä käyvät käteinen ja pank-kikortti sekä tavallisimmat luottokortit.

Liput ovat voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Esitä lippujen lunastuksen yhteydessä jokin seuraavista: kuvallinen kaupunkikortti, kuvaton kaupunkikortti ja

henkilöllisyystodistus tai viimeisin palk-kakuitti (tai korkeintaan kaksi kuukaut-ta vanha työsopimus) ja henkilöllisyys-todistus. Lippuja ei ole mahdollista ostaa ilman edellä kuvattua henkilöllisyyden todistamista.

Vantaa-infosta noudettu lippu ei vie-lä oikeuta menemään suoraan eloku-vanäytökseen, vaan se on vaihdettava teatterin kassalla näytöskohtaiseen lip-puun.

Pakene syyssateita teatteriinAurinko lämmittää ihanasti, eikä syksy ole vielä mielessä. Tulevia pimeämpiä aikoja kannattaa kuitenkin pohtia jo nyt ihan hetken verran. Syksyksi on nimittäin jälleen tarjolla tarjouslippuja useisiin te-atteriesityksiin.

Kansallisteatterilta irtoaa etuhintai-sia lippuja kahteen näytökseen: Pelle 14.9. klo 19 sekä Sapiens 18.9. klo 19.

Helsingin kaupunginteatteri taas tarjoaa alennusta seuraavien esitysten pääsylippuihin: Mies, joka rakasti järjes-tystä (9.10. klo 19), Täydellinen lauantai (8.11. klo 19) sekä Kolmen kimppa (29.11. klo 19).

Tarkemmat tiedot näytöksistä sekä lippujen varaamisesta löydät intrasta: Henkilöstö > Henkilöstöedut > Kulttuu-riedut. Muista myös Hyvinvointiuutiset-ryhmä Yammerissa!

TEKSTI Annika Sjöblom

Millaiset kulttuuri- elämykset kiehtovat sinua?

Henkilökunnan kulttuurilippuja hoitaa Vantaa-info. Tahdomme innostaa ja kannustaa tutustumaan erityisesti vantaalaiseen kulttuuritarjontaan!Haluatko mukaan ideoimaan tulevia

etuja ja kulttuurielämyksiä? Ota yhteyttä teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi, niin

pohditaan porukalla. Voit myös ehdottaa tiettyä teatteriesitystä.

HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI:

TÄYDELLINEN LAUANTAI

KANSALLISTEATTERI: SAPIENS

V antaan kaupunki tarjoaa henkilöstöetuna 15 euron edun syksyllä alkaville Vantaan aikuisopiston vä-hintään 40 euroa maksaville liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kursseille (pois lukien reiki-kurssit).

Vantaan kaupunki tarjoaa 15 euron suuruisen henkilöstö-edun myös Vantaan liikuntapalveluiden 50 euroa maksaville ryhmäliikunnan kursseille. (Alennus ei koske seurojen järjestä-miä yhteistyöjumppia.)

Saadaksesi edut sinut tulee ilmoittautua edunsaajaksi Webropol-linkin kautta. Löydät linkin kumpaankin henkilöstö-etuun intrasta kohdasta Henkilöstö > Henkilöstöedut > Liikun-taedut > Liikuntapalveluiden ryhmäliikunta tai Aikuisopiston ryhmäliikunta.

Vantaan aikuisopiston linkki avautuu 14.8. ja sulkeutuu 8.9. Edun pääsee hyödyntämään 150 ensimmäistä.

Vantaan liikuntapalveluiden linkki avautuu 14.8. ja sulkeutuu 15.9. Edun pääsee hyödyntämään 200 ensimmäistä.

Vantaan aikuisopiston liikuntakurssitWebropol-lomakkeen täytön ja Webropolin lähettämän hyväk-sytyn alennusvahvistuksen jälkeen ilmoittaudu haluamallesi aikuisopiston liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kurssille. Henkilöstöetu huomioidaan kurssia laskutettaessa.

Vantaan aikuisopiston kurssit löytyvät internetistä osoit-teista ilmonet.fi sekä vantaanaikuisopisto.fi. Ilmoittautuminen

syksyn 2019 liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin kursseille al-kaa keskiviikkona 14.8. kello 13 alkaen.

Voit ilmoittautua kursseille internetissä osoitteessa ilmonet.fi 14.8. klo 13 alkaen. Ilmoittautumisen alkaessa 14.8. voit myös ilmoittautua puhelimitse kello 13–15 numeroon 09 8392 4342 tai Opistotalolla (Lummetie 5). Varsinaisen ilmoit-tautumispäivän jälkeen ilmoittaudu verkossa tai opintosihteeri Eveliina Salmelle (eveliina.salmi@vantaa.fi, p. 09 8392 6121) arkipäivisin.

Vantaan liikuntapalveluiden kurssitWebropol-lomakkeen täytön ja Webropolin lähettämän hyväk-sytyn alennusvahvistuksen jälkeen ilmoittaudu haluamallesi liikuntapalveluiden ryhmäliikunnan (jumpat) kurssille. Henki-löstöetu huomioidaan kurssia laskutettaessa.

Vantaan liikuntapalveluiden kurssit löytyvät internetistä osoitteista vantaa.fi/vapaa-aika/liikunta/ohjattu_liikunta sekä pisa.grynos.com/vantaaliikunta/#fi. Ilmoittautuminen Vantaan liikuntapalveluiden syksyn 2019 ryhmäliikunnan kursseille al-kaa maanantaina 19.8. kello 16 alkaen.

Tarkemmat ilmoittautumisohjeet, perumisehdot ja ohjeet kurssien maksuun löydät Vantaan uudesta intrasta henkilöstön liikuntaetujen alta.

Mukavia liikunnantäyteisiä hyvänolonhetkiä syksyysi!

3130

KAUPUNKI KYLÄILEE SYKSYLLÄKIN – TULE MUKAAN!

17

Anna vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Osallistu lehdentekoon ja ehdota aihetta tai kirjoita itse. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai kajon viestintään: viestinta@vantaa.fi

Vautsi

OSALLISTU KUVAKISAAN JAKAMALLA HYVÄN MIELEN KESÄAIHEINEN TYÖMUISTOSI INSTAGRAMISSA TUNNUKSELLA #TÖISSÄVANTAALLA. KILPAILUAIKAA ON ELOKUUN LOPPUUN.

#TÖISSÄVANTAALLA

JAA HAUSKIN KESÄAIHEINEN TYÖMUISTOSI – VOITA LEFFALIPPUJA!

OSALLISTU KUVAKISAAN!

Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Vautsi 3/2019 ilmestyy 11.11.

Muista myös Vantaan intra ja sisäinen somemme! Keskustele, kehu, kehitä ja ideoi: yammer.com/vantaa.fi.

Vautsi vantaa.fi | vantaakanava.fi

facebook.com/vantaankaupunki

twitter.com/vantaankaupunki

instagram.com/vantaankaupunki

linkedin.com/company/city-of-vantaa

– On tärkeää jalkautua välillä asukkaiden pariin, heillehän me töitä teemme.

Ympäristösuunnittelija Jarmo Honkanen puolestaan oli mukana Korson kyläpäivässä. Jaossa oli muun muassa luon-toretkioppaita sekä pyöräilyopas.

– Pääsin juttelemaan monen kuntalaisen kanssa, ja jotkut jopa innostuivat kertomaan omista pyöräilymuistoistaan. Suo-sittelen muillekin osallistumista vastaavaan tapahtumaan, sillä niissä pääsee hyvin kuulemaan kuntalaisten mietteitä. Seuraa-van kerran meiltä osallistutaan Why so Myrtsi -tapahtumaan. Silloin suurena aiheena on varmasti hiilineutraali Vantaa.

TEKSTI Annika SjöblomKUVAT Annika Sjöblom, Sami Lievonen

Sininen teltta, osallistavaa tekemistä ja muutama esite, iloinen hymy sekä valkoiset liivit... Näillä päästiin pitkälle, kun kaupungin työntekijät keväällä jalkautuivat ja vierailivat ensin Korson kyläpäivässä ja sen jälkeen vielä Kuusikkofestissä.

VINKKAA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSISTA UUTISKIRJEESSÄ

Vantaalla julkaistaan kuukausittain seitsemää alueellista uutiskirjettä sekä ruotsinkielisille kaupunkilaisille ja ruot-sinkielisistä palveluista kiinnostuneille tarkoitettua Vanda Nytt -uutiskirjettä.

Uutiskirjeet valottavat osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksia, kaupungin eri suuralueiden kaavoitus- ja ke-hittämissuunnitelmia sekä tapahtumia. Uutiskirje on käte-vä tapa välittää tietoa ajankohtaisista asioista ja esitellä toimintaa sekä vaikuttamismahdollisuuksia.

Olisiko yksiköllänne tiedossa jotain, johon kaivataan vantaalaisten mielipiteitä? Onko teillä tulossa asukasil-ta tai järjestättekö hauskan tapahtuman? Vinkatkaa siitä osoitteeseen alueellinen.uutiskirje@vantaa.fi. Vinkin voi jättää myös Alueellisten uutiskirjeiden Teamsissa!

TEKSTI Annika Sjöblom

N iin kutsuttuna Alueen päivänä kaupunki tulee vie-railemaan asuinalueen kyläpäivään tai -tapahtu-maan: Vantaan asiantuntijat ja alueen suunnittelijat tapaavat asukkaita ja keskustelevat alueen ajankoh-

taisista suunnitelmista.Alueen päiviä on luvassa jälleen syksyllä, kun kaupungin

työntekijät osallistuvat Why so Myrtsi -tapahtumaan torstai-na 29.8. ja Ylästö-päivään lauantaina 31.8. Haluatko tulla mu-kaan? Ota yhteyttä osallisuuskoordinaattoreihin: osallisuus-koordinaattorit@vantaa.fi.

Hyvä tapa kuulla kuntalaisiaMoni kaupungin asiantuntija on kokenut Alueen päivän hyvänä tapana päästä juttusille kuntalaisten kanssa. Kaupunginmet-sänhoitaja Sanna Ervasti osallistui Kuusikkofestiin ja kertoi, että moni asukas halusi keskustella erityisesti yleiskaavoituksesta.

Tule tapaamaan asukkaita Myyrmäkeen ja Ylästöön!

Mökille matka? Kurvaa valmennustalo Luxin

lahjapuodin kautta ja nappaa sieltä kauden

kivoimmat mökkiviemiset. Kesän kunniaksi

myynnissä muun muassa valeampiaspesiä,

halkotelineitä sekä kesähattuja. Maksu

onnistuu nyt myös kortilla!

LUXI AVOINNA

ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–12

Lummetie 2b A, Tikkurila

LAHJAT LUXIN PUODISTA