HELSINGIN KAUPUNKIVarhaiskasvatusvirasto

VARHAISKASVATUSVIRASTON KÄYTTÖSUUNNITELMAVUODELLE 2016

Varhaiskasvatuslautakunta19.1.2016

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO .................................................................................................................... 32 TALOUSARVION JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN SUUNNITTELUPROSESSI ............... 32.1 Suunnitteluprosessi ja talousarvion noudattamisohjeet 2016 .......................................... 32.2 Varhaiskasvatusviraston talousarvio vuodelle 2016 ........................................................ 43. VARHAISKASVATUSVIRASTON STRATEGIA .............................................................. 53.1 Toimintaympäristön muutokset ....................................................................................... 53.2 Viraston toimintaan vaikuttavat lakimuutokset ................................................................. 63.3 Kaupungin strategiaohjelma varhaiskasvatusviraston toiminnassa. ................................ 74. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUONNA 2016 ........................................................ 104.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet ...................................................................................... 104.2 Muut toiminnalliset tavoitteet ......................................................................................... 104.3 Määrä- ja taloustavoitteet .............................................................................................. 115. VARHAISKASVATUSVIRASTON TALOUS, HENKILÖSTÖ JA TUOTTAVUUS .......... 115.1 Varhaiskasvatusviraston määrärahojen kohdentaminen vuonna 2016 ......................... 115.2. Viraston henkilöstöä koskevien suunnitelmien toteuttaminen ....................................... 185.2.1 Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen ............................................... 185.2.2 Keskeisimmät henkilöstön osaamisen kehittämisen toimenpiteet ................................. 205.3 Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä viraston toiminnassa vuonna 2016 .................... 216. KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUT LINJAUKSET .......................................................... 236.1 Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin hankkeet ................................... 236.2 Hankinnat ja kilpailuttaminen ......................................................................................... 256.3 Palmia-liikelaitos ja Helsingin kaupungin Palvelut Oy ................................................... 256.4 Ympäristöasioiden hallinta ja seuranta sekä energian säästötavoitteet ........................ 266.5 Riskien hallinta ja sisäinen valvonta ................................................................................. 266.6 Hallintokuntien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö ................................................... 277 VARHAISKASVATUSVIRASTON TULOSBUDJETTI 2016 TILIRYHMITTÄIN, ............ 28TULOT JA MENOT ................................................................................................................ 28

3

1 JOHDANTO

Varhaiskasvatus sisältää varhaiskasvatuslain mukaisen päiväkotihoidon,perhepäivähoidon, leikkitoiminnan, kehitysvammaisten lasten iltapäivä-toiminnan ja perhetalot sekä muun päivähoitotoiminnan. Lisäksi varhais-kasvatukseen kuuluvat myös perusopetuslain mukainen esiopetus jakoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.

Varhaiskasvatuslautakunta ja varhaiskasvatusvirasto huolehtivat var-haiskasvatuslain, päivähoitoasetuksen, perusopetuslain sekä eräidenmuiden erityislakien mukaisesti lakisääteisen kunnalle kuuluvan suomen-kielisen lasten varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen ja koululaistenaamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä.

2 TALOUSARVION JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN SUUNNITTELUPROSESSI

2.1 Suunnitteluprosessi ja talousarvion noudattamisohjeet 2016

Käyttösuunnitelma perustuu talousarvioon. Käyttösuunnitelmassa kuva-taan yksityiskohtaisemmin se, mitä valtuuston hyväksymillä määrära-hoilla tehdään talousarviovuoden aikana.

Varhaiskasvatusvirasto kuuluu kaupungin talousarviossa pääluokkaan 3sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimi. Varhaiskasvatusviraston käyt-tömenojen määräraha on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Virastoei voi ylittää määrärahaa ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Virastonsitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet sekä yhteisöille myönnettävienavustusten määrärahat ovat valtuustoon nähden myös sitovia.

Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2016 noudattamisohjeet ko-kouksessaan 7.12.2015. Vuonna 2016 seurataan tiivistetysti talousarvionmukaisissa määrärahoissa pysymistä. Hallintokuntien tulee kiinnittää eri-tyistä huomiota määrärahojen riittävyyteen, koska mahdollisuuksia ylityk-siin ei ole. Viraston talousarvion määrärahoilla on katettava myös työeh-tosopimusten mukaiset vuoden 2016 palkankorotukset.

Virastojen ja liikelaitosten tulee raportoida merkittävistä kaupungin ra-hankäyttöön vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista tai virastonoman toiminnan muutoksista kaupunginkanslian talous- ja suunnittelu-osastolle. Hyväksyessään noudattamisohjeet kaupunginhallitus edellyt-tää, että lähtökohtana hallintokuntien toiminnassa tulee olla aina ensisi-jaisesti toiminnan ja muutosten sopeuttaminen olemassa olevaan talous-arvioon. Valvontavastuu kuuluu määrärahan käyttäjien ja käytöstä vas-taavien henkilöiden ohella virastopäälliköille sekä lauta- ja johtokunnille.

Noudattamisohjeiden mukaan hallintokuntien omien käyttösuunnitelmienja tulosbudjettien on pohjauduttava talousarvioon. Tulosbudjetti sisältääviraston tai liikelaitoksen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvit-tavat toimenpiteet ja vaadittavat resurssit sekä toimenpiteistä kertyvät tu-

4

lot ja aiheutuvat kustannukset. Kaikkien virastojen ja liikelaitosten on laa-dittava vähintään talousarviokohtatasoinen tulosbudjetti 29.1.2016 men-nessä. Varhaiskasvatuslautakunta käsittelee viraston käyttösuunnitel-maa 15.12.2015 pidettävässä kokouksessaan.

Ensisijaisesti käyttösuunnitelmassa on otettava huomioon hallintokun-nan lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet, samoin sellaiset tehtävät, joidenkeskeyttäminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa. Hallintokuntien tulee kes-kittyä toimialansa ydintehtäviin. Suunnitelmia tarkistettaessa on varmis-tettava, että sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet saavutetaan talous-arvion käytettävissä olevin määrärahoin.

Tulosbudjeteissa varaudutaan tulospalkkioiden ja niistä aiheutuvien hen-kilösivukulujen maksamiseen. Tulospalkkiot on rahoitettava virastonmäärärahojen puitteissa. Tulospalkkioiden maksaminen ei oikeuta ylityk-siin. Mikäli hallintokunta ylittää sitovan talousarvionsa, tulospalkkioita eivoida maksaa, ellei ylitystarve johdu erityisistä hallintokunnasta riippu-mattomista hyväksyttävistä syistä. Johtajisto arvioi erityistilanteissa onkoperusteita maksaa tulospalkkio, vaikka määrärahat ylittyivätkin.

Hallintokuntien on tarkasteltava toimintoja kriittisesti esim. toteuttamallapalveluverkkoselvityksiä. Taloutta tasapainotetaan mm. toimintoja uudel-leen organisoimalla, hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä parantamallatoimintaprosesseja ja -menetelmiä. Talousarvion mukaisissa puitteissapysyminen edellyttää virastoilta ja liikelaitoksilta erityisesti rakenteidenmuuttamista, tuottavuuden lisäämistä, tuloksellisen johtamisen ja kan-nustavan henkilöstöpolitiikan kehittämistä. Henkilöstön ammattitaidonkehittymistä ja henkilöstön tehokasta käyttöä tulee tukea esim. tehtävä-kierron avulla. Hallinnon tukipalveluita tarkastellaan kriittisesti ja säilyte-tään kuntalaisten palvelut mahdollisimman hyvinä.

2.2 Varhaiskasvatusviraston talousarvio vuodelle 2016

Kaupunginvaltuuston 2.12.2015 hyväksymän varhaiskasvatusvirastontalousarvion menojen loppusumma on 385 006 000 euroa ja tulojen lop-pusumma on 38 937 000 euroa. Varhaiskasvatusviraston talousarvioeh-dotus vuodelle 2016 hyväksyttiin varhaiskasvatuslautakunnassa26.5.2015. Varhaiskasvatusviraston talousarvioehdotuksen käyttömeno-jen raami oli 384 565 000 euroa ja tuloraami 37 951 000 euroa. Hyväk-sytyn talousarvion 2016 mukaan viraston menoraamin lisäys on 441 000euroa ja tuloraamin lisäys 986 000 euroa keväisestä raamista.

Talousarvioehdotukseen 2016 tehtiin myöhemmissä käsittelyvaiheissaseuraavat käyttömenojen vähennykset ja lisäykset:

Kaupunginjohtajan ehdotuksessa talousarvioksi 14.10.2015 vähen-nettiin varhaiskasvatusviraston menoraamista 4 623 000 euroa jatuloraamia lisättiin 986 000 euroa.

Kaupunginhallituksen vuoden 2016 talousarviota koskevassa käsitte-lyssä 9.11.2015 varhaiskasvatusviraston menoraamiin lisättiin

5

5 100 000 euroa verrattuna kaupunginjohtajan ehdotukseen. Lisäyk-sestä positiivisen diskriminaation määrärahan osuus on 100 000 eu-roa.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä talousarvioesitykseen kirjattiin,että suunnittelussa vuodelle 2016 noudatetaan voimassa olevaa la-kia. Mikäli varhaiskasvatuslaki muuttuu koskien subjektiivista päivä-hoito-oikeutta ja/tai henkilöstömitoitusta, tehdään siitä erillinen päätöskaupunginhallituksessa. Kirjaus on kaupunginvaltuuston 2.12.2015hyväksytyssä talousarviossa 2016.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä 9.11.2015 varhaiskasvatusviras-ton raamista vähennettiin 36 000 euroa. Vähennys aiheutui vakanssinsiirrosta varhaiskasvatusvirastosta (ta-kohta 3 20) opetusvirastoon(ta-kohta 4 02 02). Vakanssin siirron myötä siirtyvät kaikki opetusvi-raston ruotsinkielisen päivähoidon asiakaslaskutukseen liittyvät teh-tävät Opetusvirastoon 1.1.2016 lukien.

3. VARHAISKASVATUSVIRASTON STRATEGIA

3.1 Toimintaympäristön muutokset

Päivähoitoikäisten, 1–6-vuotiaiden, määrä on kasvanut vuosina 2010–2014 yli 1 000 lapsella vuosittain. Päivähoitoikäisen eli 1–6-vuotiaan vä-estön määrä kasvoi Helsingissä vuoden 2014 aikana 1 050 lapsella, yh-teensä lapsia oli vuoden lopussa 37 725, eli 6 % helsinkiläisistä. Ennustevuoden 2015 väestönkasvuksi on noin 510 lasta. Vuonna 2016 päivähoi-toikäisen 1–6-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kasvavan noin 670lapsella (1,8 %). 1–6-vuotiaiden viime vuosikymmenellä alkaneen kasvunennakoidaan jatkuvan 2020-luvun jälkipuoliskolle asti. Aikavälillä 2015–2024 ennustetaan Helsingissä 1–6-vuotiaiden lasten määrän kasvavannoin 5 780 lapsella (15,3 %), eli lasten määrä olisi noin 43 500 vuoden2024 lopussa.

Helsinkiläisistä 1–6-vuotiaista lapsista noin 60 % on kunnan järjestä-mässä päivähoidossa, yksityisen hoidon tukea saa lähes 9 % lapsista jayli 23 % lapsista on kotihoidon tuen piirissä. Kerhoissa käy 3,9 % lapsistaja osa heistä saa samanaikaisesti kotihoidontukea. Päivähoitoon osallis-tuvien lasten osuus muuttuu iän myötä siten, että 3–6-vuotiaita lapsiahoidetaan enimmäkseen joko julkisessa tai yksityisessä päivähoidossaja alle kolmevuotiaita kotihoidontuella. Päivähoitopalvelujen kysyntäänvaikuttavat lasten määrän kehityksen lisäksi vanhempien työllisyysti-lanne ja vanhempien valinnat eri palvelumuotojen ja avustusten välilläsekä muuttoliike.

Vuonna 2016 arvioidaan lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi,ruotsi tai saame, olevan noin 16 % 1–6-vuotiaista. Vuoteen 2020 men-nessä tämän osuuden ennustetaan kasvavan 18 %:iin. Monikulttuuristenlasten osuus kasvaa kaikissa lapsiperheiden palveluissa tulevina vuo-sina.

Tärkeimmät väestön kasvualueet ovat asuntorakentamiseen vapautu-villa satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuoressa

6

sekä Keski-Pasilan alueella, Kuninkaantammessa ja Honkasuolla. Mer-kittäviä täydennysrakentamisalueita on mm. Mellunkylässä, Myllypu-rossa ja Alppikylässä. Rakentaminen luo kysyntää päivähoidon palve-luille ko. alueilla.

Lapsiperheiden köyhyys on kasvava ja lasten syrjäytymistä lisäävä on-gelma. Vaikka valtaosa helsinkiläisistä lapsista voi hyvin, osa lapsistaelää vaikeassa elämäntilanteessa. Vuonna 2014 oli 3 065 ikävuosiltaan0–6-vuotiasta lasta, joilla oli lastensuojelun asiakkuus, mikä oli 7,1 % 0–6-vuotiaiden väestöstä.

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, ja esiopetuksessa valmistaudu-taan järjestämään valmistavaa esiopetusta vasta maahan tulleille lap-sille. Valmistava esiopetus noudattaa soveltuvin osin esiopetussuunnitel-man tavoitteita ja painottuu suomi toisena kielenä opetukseen. Valtioltahaetaan vuosittain syyskuussa oppilaskohtaiset korvaukset.

Turvapaikanhakijoille syntyy oikeus päivähoitopaikkaan heidän kotoutu-essaan Helsinkiin. Varhaiskasvatusvirastossa seurataan kotouttamisenja perheenyhdistämisten määrää ja vaikutusta varhaiskasvatuspalvelu-jen järjestämiseen.

3.2 Viraston toimintaan vaikuttavat lakimuutokset

Uusi varhaiskasvatuslaki on tullut voimaan 1.8.2015 alkaen, jossa onsäädetty varhaiskasvatukselle uudet tavoitteet. Opetushallitus valmiste-lee valtakunnallisia perusteita varhaiskasvatukselle. Näiden pohjalle ra-kentuu Helsingin uusi varhaiskasvatussuunnitelma.

Varhaiskasvatuslaissa säädetään ryhmäkoosta, josta ei lain nojalla voidapoiketa. Lähtökohta on, että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtäaikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henki-löä vastaava määrä lapsia. Perheiden ilmoittamista vapaapäivistä ja hoi-toaikaan liittyvistä sopimuksista tulee jatkossa sitovampia. Laissa sääde-tään myös kunnan yhteistyövelvoitteesta tarvittavien muiden tahojenkanssa varhaiskasvatusta järjestettäessä. Lisäksi laissa säädetään var-haiskasvatuksen järjestäjän velvollisuudesta arvioida antamaansa var-haiskasvatusta sekä osallistua ulkopuolisen toimintansa arviointiin.

Varhaiskasvatusviraston toimintaan on vaikuttanut esiopetuksen velvoit-tavuus 1.8.2015 alkaen. Opetushallitus päätti uusista esiopetuksen ope-tussuunnitelman perusteista joulukuussa 2014. Helsingissä laaditaannäiden perusteiden pohjalta uutta esiopetuksen opetussuunnitelmaa si-ten, että se on hyväksytty ja käyttöönotettavissa viimeistään 1.8.2016.

Varhaiskasvatusviraston suunnittelun lähtökohtana on, että varhaiskas-vatuksessa menetellään vuonna 2016 subjektiivisen varhaiskasvatusoi-keuden ja henkilöstömitoituksen osalta vuonna 2015 voimassa olleidensäännösten mukaisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esitystä varhaiskas-vatuksen asiakasmaksulainsäädännöksi, joka korvaisi vuodelta 1992

7

olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain jaasetuksen varhaiskasvatuksen osalta. Uuden asiakasmaksulain on tar-koitus tulla voimaan 1.8.2016 yhdessä asiakasmaksujen indeksikorotus-ten kanssa.

3.3 Kaupungin strategiaohjelma varhaiskasvatusviraston toiminnassa.

Varhaiskasvatusviraston strategiset tavoitteet perustuvat kaupunginval-tuuston hyväksymään Helsingin strategiaohjelmaan vuosille 2013–2016.Strategiasta on varhaiskasvatusvirastolle johdettu vuosille 2014–2016viisi painopistettä. Strategia konkretisoituu varhaiskasvatusviraston toi-minnassa erilaisina toimenpiteinä ja määrärahakohdennuksina. Vuoden2016 toiminnassa painopisteet näkyvät seuraavasti:

Hyvinvoiva helsinkiläinen

1. Lapsi voi hyvin

Lapsen hyvinvoinnin tukeminen ja kasvun sekä oppimisen edistäminenovat varhaiskasvatuspalvelujen keskeinen sisältö. Hyvinvoinnin arvioimi-sessa on tärkeää kuulla lasta itseään ja hänen huoltajiaan sekä havain-noida lasta.

Vuoden 2016 aikana käynnistetään yhteistyössä Helsingin kaupungin tie-tokeskuksen kanssa lasten hyvinvointitietotyö tarkentamalla yhteistä hy-vinvointinäkemystä sekä kartoittamalla olemassa olevaa tilasto- ja tutki-mustietoa lasten hyvinvoinnista.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa vuonna 2015 aloitettuaNeuvola päiväkodissa -mallia jatketaan vuoden 2016 aikana eteläisillävarhaiskasvatusalueilla (Kallio-Ullanlinna-Vironniemi ja Kampinmalmi-Lauttasaari-Töölö). Kokeilu laajenee kevään 2016 aikana koskemaankaikkia mainittujen varhaiskasvatusalueitten päiväkoteja. Malli sisältäälasten 3-vuotisterveys- ja hyvinvointitarkastukset sekä suunterveysham-mastarkastukset, jotka toteutetaan päiväkodissa. Samalla myös lastenvanhemmilla on mahdollisuus vertaistapaamiseen ja keskusteluun kol-mevuotiaiden lasten vanhempia yhdistävistä teemoista. Vuoden 2016 ai-kana malli arvioidaan yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa ja teh-dään suunnitelma mallin laajentamisesta.

Varhaiskasvatuksessa vaikutetaan lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvoin-tiin huolehtimalla ulkoilun, liikunnan, ravinnon ja levon tasapainosta. Hel-singissä toimitaan varhaiskasvatuksen valtakunnallisten liikuntasuositus-ten mukaisesti.

Varhaiskasvatuksessa huolehditaan yhdessä lasten vanhempien kanssasiitä, että lapsilla on mahdollisuus aktiiviseen liikkumiseen vähintäänkaksi tuntia päivässä. Päivähoitoyksiköissä laaditaan vuoden liikkumis-suunnitelma yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Suunnitelman toteu-tumista arvioidaan yhdessä lasten kanssa. Helsingin varhaiskasvatus onmukana valtakunnallisessa lasten liikkumista edistävässä hankkeessa”Ilo kasvaa liikkuen-ohjelma”, jota hallinnoi Valo (Suomen liikunnan ja ur-heilun kattojärjestö). Lisäksi esiopetuksessa oleville lapsille järjestetään

8

toukokuussa 2016 yhdessä liikuntaviraston kanssa kolmipäiväinen liikun-tatapahtuma Kisahallissa, johon kaikki kaupungin esiopetuksessa olevatlapset osallistuvat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa oppaan ja verkkokoulutuk-sen lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta yhdessä sidos-ryhmien kanssa. Pilottiversio valmistuu maaliskuussa 2016 ja se otetaankäyttöön osana henkilökunnan täydennyskoulutusohjelmaa. Koulutuk-sen käyneiltä pyydetään mielipiteet koulutuksesta, sen hyödyllisyydestä,sisällöstä ja kehitysideoista THL:n lopullisen valtakunnallisen version ke-hittämistyön tueksi.

Elinvoimainen Helsinki

2. Kulttuurista iloa ja vetovoimaa

Varhaiskasvatusvirasto tekee kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötäkaupungin eri tahojen kanssa. Lapset luovat omalta osaltaan kaupunki-kulttuuria ja saavat kuulua ja näkyä. Yhteistyössä Helsingin kulttuurikes-kuksen kanssa palkataan päiväkoteihin ja leikkipuistoihin taiteilijoita to-teuttamaan yhdessä lasten ja henkilökunnan kanssa uusia kulttuuri- jataidekasvatuksen muotoja. Tarkoituksena on lisätä taidekasvatusta päi-väkodeissa ja samalla kehittää taidekasvatuksen menetelmiä yhteis-työssä ammattilaisten kanssa siten, että henkilöstön taidekasvatusosaa-minen lisääntyy.

Nykytaiteen museo Kiasman kanssa toteutetaan yhteistyössä esim. ny-kytaidepajoja päiväkodeissa sekä järjestetään henkilöstölle täydennys-koulutusta nykytaiteen tekniikoista ja taidepedagogiikasta. Muita varhais-kasvatusviraston yhteistyökumppaneita ovat, Helsingin kaupunginorkes-teri, Helsingin yliopisto, Korkeasaari, kaupunginmuseo, liikuntavirastosekä muut alueelliset toimijat kuten esim. kirjastot.

Toimiva Helsinki

3. Vireät ja vastuulliset varhaiskasvatuspalvelut

Varhaiskasvatusviraston ja opetusviraston yhteisenä tavoitteena on, ettälapsella on hyvä koulun aloitus. Käytännön esiopetustyö uudistuu. Vuo-den 2016 aikana päätetään Helsingin uudesta esiopetuksen opetussuun-nitelmasta ja otetaan se käyttöön 1.8.2016 mennessä. Vuonna 2016 uu-distetaan myös toimipistekohtaisen esiopetuksen opetussuunnitelmavastaamaan uusia esiopetuksen tavoitteita.

Vuoden 2016 aikana vahvistetaan henkilöstön mediakasvatusosaamista.Varhaiskasvatusvirastolle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriönrahoitusta 257 000 euroa esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurin kehit-tämiseen vuosille 2015–2016. ”Oivalluksia eskarista! – monilukutaitoa jamobiilia oppimista edistämässä” -hanke käynnistyi virastossa elokuussa2015 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun. ”Oivalluksia eskarista” -hankkeen

9

tavoitteena on kehittää esiopetuksen oppimisympäristöjä ja tieto- ja vies-tintätekniikkaa hyödyntäviä toimintatapoja sekä vahvistaa henkilöstönmediapedagogista osaamista esiopetusryhmissä. Nelihenkinen projekti-tiimi kouluttaa henkilöstöä ja toimii päiväkotien esiopetusryhmien kehittä-mistyön tukena kaikilla varhaiskasvatusalueilla.

Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään leikkipuistoissa lukuvuodenaikana arkipäivisin sekä koulujen loma-aikoina. Iltapäivätoiminta tarjoaalapselle mielekästä, virkistävää ja laadukasta vapaa-ajan toimintaa. Kou-lunsa aloittavien lasten vanhemmille tiedotetaan koululaisten iltapäivätoi-minnasta.

Yksityisiä päivähoidon palveluntuottajia tuetaan ja neuvotaan uuden toi-minnan perustamisessa. Vuoden 2016 aikana tehdään kuvaus palvelunkäynnistämisen prosessista ja vaiheistetaan eri toimijoiden ja viran-omaistahojen roolit ja tehtävät prosessin kulussa.

Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen

4. Talous tasapainottuu ja tuottavuus paranee

Varhaiskasvatusvirasto on mukana tulospalkkiojärjestelmässä vuonna2016. Palkkioiden maksamisen edellytyksenä on budjetissa pysyminentulostavoitteiden saavuttamisen lisäksi.

Tuottavuutta seurataan virastossa yksiköittäin, ja on nähtävissä, että hy-vällä toiminnalla on mahdollisuus saavuttaa tuottavuuden nousua enti-sestään.

Vuoden 2016 aikana jatketaan talouden sisäisen laskennan kehittämistämm. ennustamisessa ja budjetoinnissa. Talouden raportointia ja toimin-nan yksikkökustannusten seurantaa kehitetään, mm. tilastointi- ja rapor-tointiprojekti saatetaan loppuun vuoden 2016 aikana. Viraston sitovanatavoitteena on, että yksityisen päivähoidon, osapäivähoidon ja kerhotoi-minnan kattavuus kasvavat edelliseen vuoteen verrattuna. Sitovaan ta-voitteeseen liittyen osapäivähoidon suoritemäärää seurataan sisäisestivirastossa ja alle-kouluikäisten kerhotoiminnan yksikkökustannuksenlaskentaa kehitetään. Toiminnan tunnuslukujen kehittämistä jatketaanedelleen.

Tilojen käytössä noudatetaan Helsingin kaupungin strategiaohjelmaa.Päivähoitopalvelujen tarjoamisen edellytyksenä on, että palveluntarve japaikkojen määrä ovat tasapainossa. Päivähoitopalvelun tarvetta ja paik-kojen riittävyyttä seurataan alue- ja kaupunkitasolla. Näin toimien voi-daan huomioida alueiden palveluntarpeet ja taloudellisten resurssien riit-tävyys. Uudishankkeet, sekä päiväkodit että leikkipuistot toteutetaan tila-konseptien mukaisesti. Päiväkotihankkeet toteutetaan keskittämällä toi-mintaa isompiin yksiköihin, 100–200 lasta, kuitenkin niin, että isompienpäiväkotien sijainti on arvioitu siitä näkökulmasta, että varhaiskasvatus-palvelut lähipalveluina voidaan turvata. Uusissa päiväkotihankkeissa lap-

10

sikohtaista huoneistoalaa varataan 8 m²/lapsi, silloin kun kyse on päivä-kotikäyttöön suunnitelluista uudishankkeista eli uusista päiväkotikäyttöönsuunnitelluista tiloista tai merkittävästi peruskorjattavista tiloista.

Varhaiskasvatusvirasto osallistuu aktiivisesti tilakeskus vetoiseen palve-lutilaverkon poikkihallinnolliseen kehittämiseen. Lisäksi ennen uudis-hankkeiden ja peruskorjausten käynnistämistä selvitetään laajemmin lä-hialueen palvelutiloja ja tarkastellaan mahdollisuuksia toiminnan keskit-tämiseen mm. laajemmiksi kokonaisuuksiksi tai leikkipuisto- ja päiväkoti-toimintojen yhdistämiseen tai tilojen yhteiskäyttöön muiden hallintokun-tien kanssa. Lisäksi pilotoidaan kevyempiä tilaratkaisuja toiminnan kehit-tämisen tueksi.

Demokratia ja osallisuus vahvistuvat

5. Lapsi ja perhe toimijoina yhteisössä

Lasten osallisuutta lisätään kehittämällä leikki- ja oppimisympäristöjä.

Varhaiskasvatuspalveluja ja niiden sisältöjä kehitetään asiakasperheidenkanssa. Tarkoituksena on vuoden 2016 aikana luoda ja ottaa yksiköissäkäyttöön vanhempaintilaisuuksiin osallistumisen mallit, jotka kannustavatasiakasperheitä vuoropuheluun ja yhteistoimintaan.

Yhdessä vanhempien kanssa luotavien vuorovaikutusmallien avulla voi-daan lisätä ymmärrystä siitä, mitä varhaiskasvatus on ja tuottaa yhtei-sesti sisältöä toimipisteiden toteuttamaan varhaiskasvatukseen.

4. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUONNA 2016

4.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Varhaiskasvatusviraston sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet vuodelle2016 on asetettu kaupungin ja varhaiskasvatusviraston strategisten ta-voitteiden ja niihin sisältyvien painotusten pohjalta seuraavasti:

1. Vakiinnutetaan kokeilun perusteella päiväkodeissa 3-vuotiaidenterveystarkastukset ja hyvinvointitapaamiset eli ”Neuvola päivä-kodissa” -toimintamalli. Tavoite on yhteinen sosiaali- ja terveys-viraston kanssa.

2. Lapsilla on mahdollisuus aktiiviseen liikkumiseen vähintäänkaksi tuntia päivässä.

3. Palvelut kehittyvät palvelustrategian mukaisesti siten, että yksi-tyisen päivähoidon, osapäivähoidon ja kerhotoiminnan kattavuuskasvavat edelliseen vuoteen verrattuna.

4.2 Muut toiminnalliset tavoitteet

1. Varhaiskasvatuspalveluja kehitetään asiakasperheiden kanssakäytävänä vuoropuheluna luomalla toiminnallisen osallistumisenmalli vanhempaintilaisuuksiin.

11

2. Laaditaan varhaiskasvatusviraston tietotekniikkasuunnitelma,jossakuvataan, miten varhaiskasvatusvirastossa toteutetaan Helsinginkaupungin tietotekniikkaohjelmaa.

3. Sujuvoitetaan uusien yksityisten varhaiskasvatuspalvelujenaloittamista Helsingissä.

Strategisten painopisteiden sekä talousarviossa 2016 mainittujen tavoit-teiden johtamisessa käytetään välineenä tuloskorttia. Virastotason tulos-korttiin on kirjattu edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi mittarit ja niidenseuranta. Varhaiskasvatusalueilla ja yksiköissä tuloskorttiin kirjataan ta-voitetta edistävät toimenpiteet.

4.3 Määrä- ja taloustavoitteet

Toiminta tullaan suunnittelemaan nykyisen olemassa olevan henkilöstönja lasten välisen suhdeluvun mukaan.

5. VARHAISKASVATUSVIRASTON TALOUS, HENKILÖSTÖ JA TUOTTAVUUS

5.1 Varhaiskasvatusviraston määrärahojen kohdentaminen vuonna 2016

Määrä- ja taloustavoitteet

Suoritetavoitteet TP 2014 TA 2015 TB 2015Ennuste

4/2015 TA 2016 TB 2016

Hoidossa olevat alle kouluikäisetlapset 31.12.2015 35 505 36 223 36 371 36 365 36 899 37 004Omissa päiväkodeissa 31.12. 21 188 21 444 21 630 21 788 22 052 22 077Ostopalvelupäiväkodeissa 31.12. (sis. maksusit.) 213 273 210 260 210 260Perhepäivähoidossa 31.12. 1 064 1 000 1 075 1 030 1 000 1 030Lasten kotihoidontuki, lapset 31.12. 8 927 9 034 9 034 8 800 8 900 8 900Yksityisenhoidontuki, lapset 31.12. 2 887 3 022 3 022 3 087 3 237 3 237Kerhoissa, lapset 31.12.* 1 226 1 450 1 400 1 400 1 500 1 500

Tehokkuus/taloudellisuusTilatäyttö 97,5 100 100 98 100 100Käyttöaste 92,9 92,5 92,5 91,7 92,5 ****Menot €/ 1-6v. Hki 9 815 9 999 9 812 9 901 9 812 9 895€/lapsi omissa päiväkodeissa 11 670 11 839 11 791 11 644 11 861 11 740€/ lapsi ostopalvelupäiväkodeissa 16 953 12 814 14 592 11 786 14 592 11 472€/ lapsi perhepäivähoidossa 13 289 13 796 13 423 13 445 13 497 13 403€ / lapsi lasten kotihoidontuella 6 078 6 257 6 109 6 215 6 163 6 190€ lapsi yksityisenhoidontuella 6 609 6 319 6 750 6 658 6 856 6 729€/ lapsi kerhossa ** 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500

* osa kerholapsista saa myös kotihoidon tukea** kyseessä keskimääräinen hinta, koska vaihtelua on paljon kerhon koostumuksen mukaan

**** Viraston käyttösuunnitelmassa ei ole käyttöaste-lukua, johtuen siitä, että Helsinki ei tule ottamaan käyttöön 1.8.2016 mahdolisesti voimaan tulevaavarhaiskasvatusoikeuden rajausta eikä päivähoitoasetuksen henkilöstömitoituksen muutosta.

12

Varhaiskasvatusviraston vuoden 2016 käyttösuunnitelman tulot, 38,9milj. euroa, ovat 0,8 milj. euroa vuoden 2015 toteuma-arviota pienemmätja 2,8 milj. euroa vuoden 2015 tulosbudjettia suuremmat. Indeksitarkis-tukset asiakasmaksuihin tulevat voimaan 1.8.2016 alkaen, josta lauta-kunta tekee erillisen päätöksen helmikuussa 2016. Maksujen muutos onnoin +2,3 % ja tulorajojen muutos noin +3,5 %. Helsingissä on käytössäsisaralennus asiakasmaksuissa, jonka vaikutus vuositasolla on noin 1,6milj. euroa tuloja vähentävästi.

Vuoden 2016 käyttösuunnitelman menot, 385,0 milj. euroa, ovat 6,4 milj.euroa vuoden 2015 toteuma-arviota suuremmat ja 5,7 milj. euroa vuoden2015 tulosbudjettia suuremmat.

Varhaiskasvatusviraston menot

Päiväkotihoidon vuoden 2016 tulosbudjetin menot ovat 262,2 milj. euroa,eli 4,1 milj. euroa vuoden 2015 (258,1 milj. euroa) budjettia suuremmat.Määräraha sisältää myös ostopalvelupäiväkotien määrärahan 3,0 milj.euroa (3,5 milj. euroa vuonna 2015).

Perhepäivähoidon menot ovat 13,8 milj. euroa, eli 0,6 milj. euroa pienem-mät verrattuna vuoteen 2015 (14,4 milj. euroa). Lasten kotihoidon tuen me-not ovat 55,1 milj. euroa, eli 0,1 milj. euroa pienemmät, kuin vuonna 2015(55,2 milj. euroa). Vastaavasti yksityisen hoidon tuen menot ovat 21,8 milj.euroa, eli 1,4 milj. euroa suuremmat vuoden 2015 tulosbudjettiin verrat-tuna (20,4 milj. euroa). Lasten hoidon tuet eivät nouse indeksikorotuksellatalousarviovuodelle, koska kansaneläkeindeksi on -0,4 % vuonna 2016.

Leikkitoiminnan tulosbudjetin menot vuonna 2016 ovat 18,9 milj. euroa,eli 0,6 milj. euroa suuremmat verrattuna vuoden 2015 määrärahaan (18,3milj. euroa). Määräraha sisältää myös päiväkodeissa olevien kerhojen kus-tannukset 1,6 milj. euroa (1,4 milj. euroa). Leikkitoiminta sisältää lisäksi leik-kipuistojen kerhot, kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan,perhetalot sekä koululaisten iltapäiväkerhot.

Helsingin kaupunki on ottanut vastaan Irakin ja Syyrian pakolaisia loppu-vuodesta 2015. Valmistavaan esiopetukseen on varattu 0,15 milj. euronmääräraha (noin 15 lasta * 10 000 euroa).

Kustannustason muutos sisäisiin vuokriin ja muihin sisäisiin palveluidenmenoihin on 0 % talousarviovuodelle 2016. Vuoden 2016 talousarvionlaadintaohjeen mukaisesti Tilakeskuksen vuokrien hyvitys, joka on var-haiskasvatusviraston osalta 0,7 milj. euroa, eli yhden viikon vuokrahyvi-tys, on huomioitu varhaiskasvatusalueiden ja leikkipuistotoiminnan bud-jeteissa.

Tulosbudjettien palkkamenoihin on huomioitu koko virastotasolla noin 0,7%:n palkankorotus 1.2.2016 alkaen.

Kaikkiin päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja leikkipuistoihin on varattuvuoden 2016 tulosbudjeteissa määrärahaa lapsimäärien mukaisesti leik-kivälineisiin (sekä sisä- että ulkoleikkeihin) toimistojen raamiin sisältyen.

13

Varhaiskasvatusviraston hallinnon ja viraston yhteiset menot vuonna2016 ovat 13,1 milj. euroa, eli 0,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna2015 (12,7 milj. euroa). Menoihin sisältyvät myös varhaiskasvatusalueidenja leikkipuistoalueen päälliköiden palkkamenot yms. toimintamenot. Mää-rärahasta Talpa-liikelaitokselta ostettavien henkilöstö- ja taloushallinto-palveluja koskevan sopimuksen osuus on 2,6 milj. euroa. Järjestöavus-tuksiin on talousarviossa varattu 0,084 milj. euroa.

Määrärahoihin on budjetoitu atk-menojen käyttö- ja ylläpitokustannukset,noin 1,5 milj. euroa vuodelle 2016, joka sisältää myös sopimuskorotuksetja uudet lisenssimaksut. Määrärahoihin on varattu mm. Katon vuokra, 0,6milj. euroa, viraston työterveysmaksu, noin miljoona euroa, hallinnonkoulutuspalvelut, joihin on keskitetty 0,096 milj. euroa alueiden koulutus-määrärahoista vuodelle 2016, varhaiskasvatuslautakunnan menot, sekähenkilöstökerhojen avustukset, 0,1 milj. euroa. Hallinnon menoista mak-setaan Käenkujan koulutustilojen kustannukset, noin 0,2 milj. euroa.Vuonna 2016 varhaiskasvatusviraston koulutukset ja seminaarit keskite-tään edelleen Käenkujan tiloihin.

Varhaiskasvatusviraston ja Helsingin kaupungin Palvelut Oy:n kanssa(Palmia) on tehty toukokuussa 2015 sopimus hälytysvalvontapalveluidenhankkimisesta. Hälytysvalvonnan kuukausimaksuihin on määrärahat,0,09 milj. euroa, varattu uutena eränä virastolle keskitetysti. Samoin uu-tena eränä on yksiköiden hälytyslaitteiden päivitykseen ja uusien laittei-den asennukseen varattu 0,2 milj. euron määrärahavaraus keskitettyihinmenoihin. Näistä sekä kustannuksista neuvotellaan ennen toteuttamistaTilakeskuksen ja Helsingin kaupungin Palvelut Oy;n kanssa.

Esiopetuksen oppilashuollon järjestämiseen liittyvät vastaavat kuraattori-palvelut järjestetään sosiaali- ja terveysvirastosta. Vuoden 2016 käyttö-suunnitelmaan on varattu noin 0,06 milj. euron määräraha tähän.

Varhaiskasvatusviraston kirjauksissa noudatetaan kaupunkiyhteistä pal-veluluokitusta.

Varhaiskasvatusviraston tulosbudjetti tiliryhmittäin, menot ja tulot, sisäl-tyy käyttösuunnitelman kohtaan 7.

Suoritetoteumat 2015 ja -tavoitteet vuodelle 2016

Vuoden 2015 lokakuussa kunnallisessa päiväkotihoidossa on toteutunut563 lasta enemmän (2,7 %) kuin vuotta aiemmin. Ostopalvelupäiväko-deissa (sisältäen maksusitoumukset) on toteutunut 63 lasta enemmän(26,9 %) lokakuussa 2015 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2014.

Perhepäivähoidossa on toteutunut 35 lasta vähemmän (-3,3 %), kuinvuoden 2014 lokakuussa. Kokonaisuutena kunnallisessa päivähoidossaja kerhotoiminnan piirissä on vuoden 2015 lokakuussa ollut 638 lastaenemmän (2,8 %) kuin vuotta aiemmin, näistä alle kouluikäisten kerho-toiminnassa 75 lasta enemmän. Kotihoidontuen piirissä on ollut vuoden2015 lokakuussa 257 lasta vähemmän (-3,1 %) ja yksityisen hoidontuenpiirissä on ollut 171 lasta enemmän (6,1 %) kuin vuonna 2014.

14

Käyttösuunnitelmassa omissa päiväkodeissa esitetään olevan 633 lastaenemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa, tulosbudjettiin verrattuna li-säys on 447 lasta. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on käyttö-suunnitelmassa 1 030, verrattuna vuoden 2015 talousarvioon on lisäys30 lasta ja tulosbudjettiin verrattuna -45 lasta.

Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on käyttösuunnitel-massa 134 lasta vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa ja tulos-budjetissa. Lasten määräksi ostopalvelupäiväkodeissa ja maksu-sitoumuksilla esitetään 260, mikä on 13 lasta vähemmän kuin vuoden2015 talousarviossa ja tulosbudjettiin verrattuna lisäystä on 50.

Käyttösuunnitelmassa yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lastenmäärä kasvaa 215 lapsella vuoden 2015 talousarvioon ja tulosbudjettiinverrattuna Kerholasten määrä kasvaa 50 lapsella vuoden 2015 talousar-vioon verrattuna, ja lisäystä tulosbudjettiin verrattuna on 100 lasta.

Yksityinen päivähoito

Helsingin palvelustrategian mukaisesti kunnallista varhaiskasvatusta täy-dentää yksityinen varhaiskasvatus. Yksityiset päiväkodit täydentävätkustannustehokkaasti varhaiskasvatuksen palveluita ja vähentävät osal-taan kunnallisen varhaiskasvatuksen tarvetta sekä lisäävät asiakkaidenvalinmahdollisuuksia. Vuoden 2016 aikana tullaan korottamaan yksityi-sille palvelutuottajille maksettavaa esiopetuskorvausta 1.8.2016 alkaen20 eurolla/lapsi. Määrärahavaraus tähän on käyttösuunnitelmassa noin30 000 euroa.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli lokakuussa 2015 lapsia yhteensä2 960, joka on 171 lasta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavanaaikana. Näistä yksityisessä perhepäivähoidossa lapsia oli 110, ja kotiinpalkattujen työsopimussuhteisten hoitajien hoidossa oli 182 lasta. Yksi-tyisen hoidon tuen piirissä vuoden 2015 lokakuussa oli 7,8 % 1-6 vuoti-aista lapsista.

Yksityisen päivähoidon tuen Helsinki-lisä

Yksityisiä palveluntuottajia tuetaan yksityiseen päivähoitoon suunnatullayksityisen päivähoidon tuen Helsinki-lisällä. Tulosidonnaisen hoitolisänpiiriin kuuluvat perheet saavat erillisen Helsinki-lisän. Yksityisen päivä-hoidon valtakunnallisen hoitorahan ja tulosidonnaisen hoitolisän ohellakuntalisät ovat merkittävä osa perheille maksettavaa tukea yksityiseenpäivähoitoon. Varhaiskasvatuslautakunta korotti alle kolmivuotiaiden las-ten kokopäiväisen varhaiskasvatuksen kuntalisää 100 euroa 1.8.2015 al-kaen. Edellinen korotus, kymmenen euroa alle 3-vuotiaalle ja yli 3-vuoti-aalle lapselle kokopäiväiseen päivähoitoon, kuntalisään tehtiin 1.8.2014alkaen. Helsinki-lisän kehitystä ja käyttöä seurataan vuosittain talousar-vion yhteydessä. Vuoden 2016 tulosbudjetissa ei ole varattu määrärahaakuntalisän nostoon.

15

Helsingissä ei tueta yksityisiä päiväkoteja palvelusetelillä. Yksityistä päi-vähoitoa tuetaan Helsingissä kuntalisää kehittämällä.

Yksityisten palveluntuottajien toiminnan käynnistämistuki

Yksityisiä palveluntuottajia on tuettu vuodesta 2010 alkaen käynnistämis-tuella, mikä tukee kaupungin strategiaohjelman mukaista yritysmyöntei-syyttä. Tukea voi hakea uuden toiminnan käynnistämiseen tai nykyisentoiminnan laajentamiseen. Käynnistämistuki on osaltaan lisännyt yksityi-siä varhaiskasvatuspalveluita. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa ollei-den lasten määrä on kasvanut 1 109 lapsella, eli 62 %, vuodesta 2010vuoteen 2014.

Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 vakinaistaa yksityisen varhaiskas-vatustoiminnan käynnistämistuen myöntämisen. Lisäksi kaupunginval-tuusto päätti oikeuttaa varhaiskasvatuslautakunnan myöntämään käyn-nistämistukea lautakunnan vahvistamien myöntämisperiaatteiden mukai-sesti sekä lautakunnan vuosittain vahvistaman määrän mukaisena viras-ton määrärahojen puitteissa. Samalla hyväksyttiin asiaa koskevaa ponsi,jonka mukaan kaupunginvaltuusto edellyttää, että varhaiskasvatuslauta-kunta vuosittain seuraa, miten yksityisen päivähoidon kokonaiskustan-nukset (sekä perheen että kaupungin kustannukset) Helsingissä kehitty-vät. Samalla selvitetään, miten yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatuk-sen käyttö keskimäärin jakautuu perheiden tulotason perusteella sekäalueellisesti.

Käynnistämistuen vuoden 2016 määräraha, 0,15 milj. euroa, on samallatasolla kuin vuonna 2015.

Kerhotoiminta

Kerhotoiminnan määrätietoinen lisääminen ja kehittäminen alkoivatvuonna 2011. Leikkitoiminnan kerhot on suunnattu kotihoidossa olevillelapsille kahden vuoden iästä maksuttoman esiopetuksen alkamiseensaakka. Leikkitoiminnan kerhotoiminta on vaihtoehto kunnalliselle päivä-hoidolle ja yksityisen hoidon tuella järjestettävälle hoidolle. Kerhot toimi-vat 1-4 päivänä viikossa 2,5-3 tuntia päivässä. Kerhotoiminnan sisältöäon kehitetty mm. järjestämällä kerho-ohjaajille säännöllisiä koulutustilai-suuksia. Päiväkodeissa olevia kerhoja on tällä hetkellä 95 kpl, leikkipuis-tojen kerhoja 70 kpl ja palvelusetelillä toimivia kerhoja on 3 kpl. Kerhoissaolevien lasten lukumäärä on kasvanut 764 lapsella vuodesta 2011 vuo-teen 2014.

Vuoden 2016 aikana varhaiskasvatuspalveluja monipuolistetaan lisää-mällä ja kehittämällä edelleen monimuotoista kunnallista kerhotoimintaa.Varhaiskasvatusvirasto käynnistää lisäksi kerhoyhteistyötä liikuntaviras-ton kanssa. Kerhotoiminnan lisäämistä tuetaan jatkamalla kerhojen mak-suttomuutta 31.7.2017 asti.

Yksityiset yritykset tai yhdistykset voivat perustaa leikkitoiminnan kerhoja

16

palvelusetelillä. Palvelusetelin käyttö vuoden 2015 aikana on ollut vä-häistä. Kerhotoimintaan suunnatun palvelusetelin menomääräraha vuo-delle 2016 on noin 0,02 milj. euroa, mikä on samansuuruinen kuinvuonna 2015.

Leikkipuisto- ja perhetalotoiminta

Leikkipuistot toimivat matalan kynnyksen paikkoina ja ehkäisevät syrjäy-tymistä tarjoamalla mahdollisuuden ulkoiluun ja toisten perheiden koh-taamiseen mm. kerhojen, juhlien ja ulkoilutapahtumien avulla. Puistoissajärjestetään myös koululaisille avointa iltapäivätoimintaa ja kesätoimin-taa. Leikkipuistojen tiloja vuokrataan myös muille toimijoille ja tehdäänyhteistyötä alueen muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa.

Leikkipuistojen kesätoiminta ja -ruokailu järjestettiin ensimmäisen kerranvuonna 2015 koko koulujen loma-ajan. Näin tullaan toimimaan jatkossakesäisin.

Leikkipuistot antavat oman panoksensa perheiden valmennukseen to-teuttamalla vauvaperhetoimintaa ja tekemällä yhteistyötä neuvolankanssa. Vuonna 2015 avattiin www.perheentuki.fi -sivusto, jossa varhais-kasvatusvirasto on mukana vauvaperhetoiminnan osalta. Maahanmuut-tajaperheiden kotouttamista toteutetaan monihallintokuntaisena yhteis-työnä järjestämällä leikkipuistoissa kotona lastaan hoitavien pienten las-ten vanhemmille lastenhoitoa sinä aikana, kun vanhemmat osallistuvatsuomenkielen koulutukseen.

Positiivisen diskriminaation määräraha

Vuonna 2016 positiivisen diskriminaation määräraha on 0,95 milj. euroa.Määrärahaa käytetään erityisesti hoito- ja kasvatushenkilöstön määränja osaamisen lisäämiseen niillä asuinalueilla, joilla alueen indikaattorienperusteella on nähtävissä riskitekijöitä. Toimintaa jatketaan vuonna 2016pääosin samoin perustein kuin vuonna 2015. Talousarvioon on lisätty 0,1milj. euroa, joka käytetään lastentarhanopettajien määrän lisäämiseenosana perusmitoitusta pd-alueilla.

Luomuruoka päivähoitolasten ruokailussa

Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian yhtenä kärkihankkeena onlastenruokailun luomuohjelma. Luomuraaka-aineiden osuus päiväkoti-lasten aterioista on noin 14,7 %. Tällä hetkellä luomuvalikoiman ostoonkäytetään virastossa noin 0,43 milj. euroa vuodessa. Luomuruoanosuutta lasten ruokailussa ei lisätä vuoden 2016 aikana. Luomuraaka-aineita on käytössä päiväkotien ruokailussa siinä määrin, kuin se raaka-aineiden saatavuuden ja kustannusten näkökulmasta on mahdollista.

Vuorovaikutusta ja osallisuutta vahvistetaan asiakkaiden ja asukkaiden kanssa

Varhaiskasvatusviraston yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää vuo-rovaikutusta asiakkaiden ja alueen asukkaiden kanssa. Virastossa vah-

17

vistetaan taloussuunnitelmakauden 2016–2018 aikana lapsen osalli-suutta, kuulemista ja vaikuttamista itseään koskeviin asioihin toimin-nassa. Asukkaille järjestetään alueellisia tilaisuuksia osallistua ja vaikut-taa varhaiskasvatuspalvelujen ja leikkipuistotoiminnan kehittämiseenHelsingissä.

Päivähoidon tilahankkeet ja palveluverkko

Päivähoidon tilahankkeet 2016

Vuosien 2016–2025 rakentamisohjelman mukaisesti vuonna 2016 onvalmistumassa seuraavat uudishankkeet: Kalasataman päiväkoti Kallio-Ullanlinna-Vironniemen varhaiskasvatusalueelle, päiväkoti FallpakkaMellunkylän varhaiskasvatusalueelle, päiväkoti Alppikylä Jakomäki-Puis-tola-Suutarilan varhaiskasvatusalueelle sekä leikkipuistot MäkitorppaPohjoiselle suurpiirille ja Lampi Itäiselle suurpiirille. Vuoden 2016 lopullavalmistuvaksi ajoitetun päiväkoti Selkämeren valmistuminen Kampin-malmi-Lauttasaaren varhaiskasvatusalueelle siirtynee kevääseen 2017.Peruskorjauksia tehdään vuoden 2016 aikana päiväkoti MaunulassaPohjoisella varhaiskasvatusalueella sekä päiväkoti Virkkulassa Kruunu-haassa, Kallio-Ullanlinna-Vironniemen varhaiskasvatusalueella. Lisäksivuonna 2016 käynnistyy toiminta päiväkoti Siltamäen korvaavissa tiloissaeli päiväkoti Vaskiniityssä Jakomäki-Puistola-Suutarilan varhaiskasva-tusalueella. Uudet ja peruskorjattavat tilat kasvattavat vuokramenoja noin0,7 milj. euroa vuonna 2016. Vuokramenot sisältyvät aiemmin mainittui-hin toimintokohtaisiin määrärahoihin.

Varhaiskasvatusviraston vuokrakustannuksiin sisältyvät peruskunnossa-pitoon liittyvät kiinteistöjen ylläpitokustannukset. Tilakustannuksia lisää-vät toimintaan liittyvät ns. toiminnalliset muutostyötarpeet, jotka eivät si-sälly kunnossapitoon. Näistä aiheutuvat kustannukset tulevat maksetta-viksi vuokranlisäyksenä. Varhaiskasvatusviraston vuoden 2016 käyttö-suunnitelmassa on varauduttu toiminnallisten muutostöiden aiheuttamiinkustannuksiin 0,7 milj. eurolla. Määrärahavarauksen ei arvioida kattavankaikkia toiminnallisia muutostöitä vuoden 2016 aikana.

Vuodelle 2016 valmistuvaksi ajoitetuista hankkeista leikkipuisto Pohjois-Haaga vaatii vielä lisäselvityksiä ja valmistuminen siirtynee noin kahdellavuodella. Vuoden 2016 aikana käynnistyy päiväkoti Yliskylän rakentami-nen, joka valmistuu vuonna 2017.

Palveluverkko- ja tilankäyttösuunnittelu

Varhaiskasvatusvirasto kehittää perustoiminnassaan pedagogista toi-mintaa siten, että käytettävissä olevat päivähoidon sisä- ja ulkotilat näh-dään kokonaisuutena, ja niitä käytetään joustavasti.

Toimenpiteitä tilankäytön tehostamisessa ovat oman palveluverkon jat-kuva arviointi, seuranta ja kehittäminen, varhaiskasvatuspalveluiden kes-kittäminen isompiin toimipisteisiin, suunnittelemalla tilat niin, että huo-

18

neistoalaa voidaan varata 8 htm2/ lapsi, toteuttamalla uudishankkeet päi-väkotien ja leikkipuistojen vuonna 2014 valmistuneiden tilakonseptienmukaisesti. Varhaiskasvatusvirasto pyrkii aktiivisesti kehittämään palve-lutilaverkkoa poikkihallintokuntaisessa yhteistyössä tilakeskuksenkanssa. Ennen uudishankkeiden ja peruskorjausten käynnistämistä ontarpeellista selvittää ja tarkastella laajemmin lähialueen palvelutiloja leik-kipuisto- ja päiväkotitoimintojen yhdistämiseen tai tilojen yhteiskäyttöönmuiden hallintokuntien kanssa. Uusille asuinalueille tulevat leikkipuistottoteutetaan osana yhteishankkeita eli osana ns. korttelitaloja.

Vuonna 2016 kehitetään yhteistyötä ja toimintamallia tilakeskuksen jaopetusviraston kanssa yhteisessä palveluverkkojen tarkastelussa. Ta-voitteena on myös tarkistaa yhteiskäyttötiloissa toimivien päiväkotien,leikkipuistojen ja koulujen tilat. Kerhotoiminnan osalta lisätään tilojen yh-teiskäyttöä mm. liikuntaviraston kanssa.

Vuonna 2015 on käynnistynyt hanke tilojen sähköisen varausjärjestel-män kehittämiseksi yhteistyössä kaupungin kirjaston ja nuorisoasiainkes-kuksen sekä varhaiskasvatusviraston kesken. Tätä pilotoidaan vuonna2016. Hankkeen tavoitteena on helpottaa tilojen vuokraamista kuntalai-sille ja muille toimijoille. Varhaiskasvatusvirastossa pidetään tärkeänä,että tiloja pystytään luovuttamaan ulkopuolisille ja tehdään tämän osaltayhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

5.2. Viraston henkilöstöä koskevien suunnitelmien toteuttaminen

Henkilöstöresurssit on suunniteltu vuoden 2015 voimassa olevan lain-säädännön perusteella. Varhaiskasvatusalueiden ja leikkipuistotoimin-nan henkilöstöresurssisuunnitelmia on päivitetty syksyn 2015 palvelu-verkkokeskustelujen yhteydessä. Viraston uudishankkeiden ja poistuvientilojen yhteisvaikutukset henkilöstötarpeisiin on otettu suunnitelmassahuomioon.

Lakisääteisen palvelun järjestämiseksi ja perheiden päivähoitotarpeidenturvaamiseksi kasvatus- ja hoitohenkilöstön määrä kasvaa suhteessalasten määrään.

Varhaiskasvatusviraston henkilöstömäärä kasvaa vuonna 2016 tulos-budjettiin 2015 verrattuna 194 henkilöllä ja lokakuun 2015 toteumaanverrattuna 206 henkilöllä.

Tubu2015

Toteuma10/2015

Ta 2016 Tubu 2016

Virastonhenkilöstömäärä

5 846 5 834 6 040 6040

5.2.1 Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen

Sujuvat prosessit sekä ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö edes-auttavat hyvien ja toimivien varhaiskasvatuspalvelujen tuottamista. Viras-

19

ton henkilöstöä ja henkilöstöjohtamista tuetaan ylläpitämällä ja kehittä-mällä HR-prosesseja, kehittämällä esimiesten ja koko henkilöstön osaa-mista sekä ylläpitämällä ja parantamalla henkilöstön työhyvinvointia.

Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet

Varhaiskasvatuksen työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma vuosille 2015-2016 on laadittu kaupungin työhyvinvointiohjelman pohjalta. Työhyvin-voinnin toimintasuunnitelman virastotasoiset tavoitteet ovat: 1) työhyvin-vointia seurataan ja kehitetään Kunta10-tutkimuksen tulosten perus-teella, 2) tulos- ja kehityskeskustelut käydään ja niiden yhteenvetotietojahyödynnetään, 3) lisätään henkilökohtaisia kehityskeskusteluja täyden-tävien ryhmäkehityskeskustelujen määrää ja 4) säännölliset turvallisuus-kierrokset aloitetaan vuoden 2015 aikana. Työhyvinvoinnin toimintasuun-nitelmat on laadittu toimisto- ja yksikkötasolla vuoden 2015 aikana.

Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmaa päivitettiin työstämällä toimistojenehdotuksia vuoden 2016 työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteiksi yh-teistoiminnallisesti eri foorumeilla. Syksyn 2015 Henkilöstön tila–semi-naarissa ja viraston työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin asiaa ja tehtiinehdotukset vuoden 2016 virastotason painopisteistä. Virastossa seura-taan ja hyödynnetään syksyn 2015 työterveyskyselyn, henkilöstön tila -seminaarin sekä henkilöstöraportin ja virastotasoisen työhyvinvointimit-tarin tietoja. Henkilöstöä ja henkilöstön tilaa koskevia tietoja kootaan jaanalysoidaan aiempaa enemmän myös toimistotasoisesti ja niitä hyödyn-netään johtamisen tukena.

Henkilöstön työssä jaksamisen kannalta keskeisessä asemassa ovatedelleen vuoden 2016 aikana yhdessä työterveyshuollon kanssa toteu-tettavat työmallit. Työhyvinvoinnin ja toimintamallien kehittämistyötä jat-ketaan toimistotasolla vuoden 2016 aikana mm. kahdessa toimistossavuonna 2015 kokeiltujen johtoryhmiin suunnattujen työpaikkaselvitystentulosten pohjalta.

Virasto on mukana kahdessa kaupunkitason pilottihankkeessa, joissamolemmissa on tavoitteena vaikuttaa sairauspoissaolojen ja niistä aiheu-tuvien kustannusten vähenemiseen. Helsinki-työpajapilottiin osallistuuvarhaiskasvatusvirastosta neljä toimistoa, Kuntien eläkevakuutus, Työ-terveyskeskus ja Kaupunginkanslian henkilöstöosasto vuosina 2015–2016. Sairauspoissaolojen myöntämistä koskevaan pilottiin osallistuuvarhaiskasvatusvirastosta vuonna 2016 viisi toimistoa, Työterveyskes-kus ja Kaupunginkanslian henkilöstöosasto. Hankkeessa on kyse työn-tekijän omalla ilmoituksella, ilman todistusta myönnettävän sairauspois-saoloajan pidentämisestä. Näiden kahden pilottihankkeen lisäksi leikki-puistotoiminta ja henkilöstöyksikkö ovat 2015–2016 mukana Kuntien elä-kevakuutuksen Työelämää strategisesti (Tystra) -valmennuksessa.

Vuoden 2016 työhyvinvointihankkeena on Kunta10-tulosten pohjalta syn-tynyt Työturvallisuutta edistävät keinot ja toimintatavat – työasenne, työ-tunne ja työmenetelmät. Hankkeen tavoitteena on uhka- ja väkivaltatilan-teiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy työprosesseja ja -me-netelmiä kehittämällä.

20

5.2.2 Keskeisimmät henkilöstön osaamisen kehittämisen toimenpiteet

Vuoden 2016 aikana varhaiskasvatusvirastossa arvioidaan ja kehitetäänHR-prosesseja kaupunkiyhteisen aikataulun mukaisesti. Rekrytoinninosalta viraston huomio kohdennetaan erityisesti ennakoivaan rekrytoin-tiin ja opiskelijoiden harjoittelujen onnistumiseen, rekrytointiviestinnän ja-menetelmien kehittämiseen sekä hakuaikojen keskittämiseen ja alueel-lisen yhteistyön lisäämiseen vuoden 2015 yhteistoiminnallisen työsken-telyn pohjalta.

Varhaiskasvatusviraston osaamisen kehittämissuunnitelma ja sen päivi-tys on laadittu henkilöstöä osallistamalla. Vuosien 2015–2016 painopis-teiksi on valittu: 1) laadun arviointi ja osaamisen jakaminen varhaiskas-vatuksen kehittämisessä sekä 2) uusiutuva johtajuus ja johtajuuden jat-kumo. Suunnitelman sisällöt tukevat kaupungin strategian ja viraston ta-voitteiden saavuttamista. Lisäksi siihen on saatu aihioita mm. henkilöstö-tutkimuksista ja – kyselyistä, henkilöstön tulos- ja kehityskeskusteluissaesiin nousseista kehittämistarpeista, asiakasyhteistyöstä ja – palautteistasekä vuoden 2015 Henkilöstön tila -seminaarista. Viraston tavoitteidentoteutumisen kannalta tärkeimmiksi osaamisen kehittämisen kohteiksiseminaarissa nousivat: osallisuus ja osaamisen jakaminen, viraston joh-tamisvuoropuhelumallin mukaisten rakenteiden toimivuudesta huolehti-minen, tulos- ja kehityskeskustelujen ja perehdyttämisen kehittäminensekä palautteen ja palkitsemisen aktiivinen käyttö.

Osaamisen kehittämisen tavoitteita toteutetaan paitsi koulutuksen myösmuun henkilöstön kehittämisen keinoin osana toiminnan toteutusta ja ar-viointia. Viraston toiminnan kehittämisessä hyödynnetään erilaisia yhteis-toiminnallisia ja osallistavia toimintamalleja. Työryhmiä ja verkostoja onarvioitu ja kiinteiden työryhmien rinnalle on muodostettu mm. erilaisiaverkostoja ja tietyn teeman ympärille koottuja pop-up -foorumeita. Viras-ton johtamisvuoropuhelurakenne luo keskusteluille perusrakenteen. Esi-miestyön houkuttelevuutta lisätään mm. kehittämällä varajohtajan tehtä-vää urapoluksi esimiestyöhön ottamalla käyttöön vuonna 2015 laaditutpäiväkotien varajohtajien työtä selkeyttävät, yhdenmukaiset käytännöt jatehtävämäärittelyt. Uusille varajohtajille järjestetään valmennusta.

Osaamisen kehittämissuunnitelman osana laaditaan vuosittain varhais-kasvatusviraston täydennyskoulutussuunnitelma. Siihen sisältyy strate-gian toteuttamista tukevien koulutusten ohella toimisto- ja yksikkötasoisiaosia. Täydennyskoulutussuunnitelmassa tulevat vuonna 2016 painottu-maan sekä esiopetussuunnitelman uudistumisesta johtuvat, että uudenvarhaiskasvatuslain tavoitteista, suunnittelusta ja toteutuksesta nousevathenkilöstön osaamisen sisällölliset kehittämistarpeet ja näiden lisäksimm. lasten liikkuminen, terveellinen ravinto, uusiutuva johtaminen sekäosallisuuden lisääminen.

Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään kumppanuuksia kaupunginkulttuuri- ja liikuntatoimijoiden ja järjestöjen kanssa sekä tehtyä yhteis-työtä esim. Helsingin yliopiston kanssa.

21

Asiakkaiden näkökulmaa ja osallisuutta lisätään edelleen viraston toimin-nan kehittämisessä.

5.3 Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä viraston toiminnassa vuonna 2016

Tuottavuus on väline käyttömenojen kasvun hillitsemiseksi. Tuottavuuttavoidaan kasvattaa joko suorittamalla enemmän samalla rahamäärällä taisaman verran pienemmällä rahamäärällä.

Kaupungin strategiaohjelman ja kaupunginhallituksen vuonna 2013 päät-tämien linjausten mukaisesti tuottavuutta parannetaan 1 % vuosittainvuosien 2014–2017 ajan. Tuottavuutta parantavat toimenpiteet tuleekonkretisoida virastojen ja liikelaitosten vuoden 2016 tulosbudjeteissa jatoimintasuunnitelmissa.

Tuottavuuteen henkilöstön osalta vaikuttavia tekijöitä varhaiskasvatusvi-raston palvelutoiminnassa ovat mm. loma-aikojen toiminnan suunnittelu-ja henkilöstöresursointi, työaikasuunnittelu ja sijaisten käytön periaattei-den noudattaminen. Talous- ja tilasuunnitteluun nivoutuva ennakoivahenkilöstösuunnittelu on avainasemassa. Virastossa käyttöön otettuAluekortti -työväline tukee tätä työtä. Aluekorttia kehitetään edelleen jasen käyttö vakiinnutetaan vuoden 2016 aikana. Aluekortti -työväline tu-kee palveluverkkoprosessin sujuvuutta ja vaikuttaa keskeisesti toiminnansujuvuuteen varsinkin esimiesten työn kannalta.

Varhaiskasvatusviraston hallinnon henkilöstömäärä on erittäin pieni vi-raston koko henkilöstömäärään nähden. Hallinnon vapautuvien tehtävientäyttötarpeen arvioinnin yhteydessä tehtäväkuvia tarkistetaan joka kertaerikseen. Hallinnon henkilöstön vähentäminen nykyisestä ei ole mahdol-lista ilman hallinto- ja tukipalvelujen karsimista. Leikkipuistotoiminnassamahdollisesti tarvittavat henkilöstöresurssisiirrot toteutetaan leikkipuisto-toiminnan sisällä henkilöstömäärää lisäämättä.

Hoito- ja kasvatushenkilöstön, erityisen tuen sekä puhtauspalvelujen va-kanssit täytetään pääsääntöisesti niiden vapauduttua. Päiväkotiapulais-ten tehtävät on mitoitettu varhaiskasvatusviraston tilojen mukaisesti.Aiempien vuosien puhtauspalvelujen mitoitukset tarkistetaan ja päivite-tään ja muutoinkin mitoituksia tehdään tehostetusti vuoden 2016 aikana.

Alueiden johtamiskokonaisuuksien rakenne ja mahdollisuudet yhdistääuusi yksikkö olemassa oleviin rakenteisiin arvioidaan esimiestehtävienvapautuessa sekä uusien toimipisteiden perustamisen yhteydessä. Arvi-oinnin perusteella esimiestehtävä täytetään aina silloin, kun se on koko-naisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.

Kokopäivähoidolle vaihtoehtoisten palvelujen sekä työntekijöiden työai-kajoustojen käytön kehittäminen vaikuttavat tuottavuuteen.

Sijaisresurssit ja sijaisten käytön periaatteet on määritelty virastoyhtenäi-sesti vuonna 2015. Omia varahenkilöitä ja Seuren työntekijöitä käytetäänsijaistyövoimana lasten ja henkilöstön suhdeluvun mukaisesti. Varahen-

22

kilö- ja sijaisresurssien tasapuolinen alueellinen jakautuminen tarkiste-taan ja siihen liittyvät muutokset toteutetaan vuoden 2016 alusta. Lisäksijatketaan yhteistyötä Seuren kanssa ja suunnitellaan mahdollisia uusiatoimintamalleja sijaisten käytössä mm. osa-aikaisiin tarpeisiin.

Yksiköiden ja varhaiskasvatusalueiden lasten ja henkilöstön määrää seu-rataan. Tuottavuusmatriisin avulla seurataan lisäksi kaikkien päivähoi-toyksiköiden tuottavuutta ja sen muutosta kahdesti vuodessa. Henkilös-töön liittyvinä mittareina tuottavuusmatriisiin sisältyvät mm. sairauspois-saolot ja henkilöstön ja lasten suhdeluku.

Vuoden 2016 sitovan tavoitteen toteutumiseksi osapäivähoidon lisäänty-minen varhaiskasvatuksessa on oleellinen tuottavuuteen vaikuttava te-kijä.

Tilankäyttöä tehostetaan arvioimalla ja kehittämällä jatkuvasti palvelutila-verkkoa. Varhaiskasvatusvirastossa seurataan päiväkotien tilapaikkojentäyttöä säännöllisesti. Palveluverkkokeskustelut käydään kahdesti vuo-dessa. Tavoitteena on että palvelujen tarjonta ja kysyntä on tasapai-nossa. Tilojen käytön tehostaminen vaikuttaa vähentävästi kaupungin in-vestointitarpeeseen tulevaisuudessa.

Varhaiskasvatusvirasto toteuttaa vuoden 2016 aikana Helsingin kaupun-gin tietotekniikkaohjelman mukaista tavoitetta lisätä sähköisiä vuorovai-kutteisia palvelukanavia erityisesti päivähoitolasten poissaolojen, loma-aikojen ja tilapäisesti poikkeavien hoitotarpeiden ilmoittamiseksi. Lisäksitehostetaan entisestään sähköisen palautejärjestelmän käyttöä viras-tossa.

Vuosina 2013–2014 on varhaiskasvatusvirastossa tehty menestyksek-käästi työtä ruokahävikin pienentämiseksi. Tavoitteeksi vuonna 2013asetettiin vuositasolla noin 0,5 milj. euron kokonaissäästö. Asetettu sääs-tötavoite toteutui vuoden 2014 loppuun mennessä kahdessa vuodessa.Virastossa kiinnitetään huomiota ruokatilaushävikkiin, palveluntuottajanraaka-aineiden hävikkiin ja lisäksi energian- ja vedenkulutukseen. Tätätyötä jatketaan vuoden 2016 aikana ja haetaan edelleen uusia tapoja vä-hentää ruokahävikkiä.

Energiakulutuksen vähentämiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi ediste-tään hankinnoissa käytettävien materiaalien järkevää käyttöä ja kalusta-misessa hyödynnetään entistä enemmän kierrätystä. Kierrätystorin toi-mintaa kehitetään vuoden 2016 aikana. Viraston kalustehankinnoissahyödynnetään varastoissa ja esim. tyhjennettävissä väistötiloissa oleviakalusteita ja vain tarvittaessa hankitaan uusia kalusteita.

Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä on mainittu myös muualla käyttö-suunnitelman 2016 teksteissä.

Varhaiskasvatusviraston tuottavuusmatriisilla mitattu tuottavuusTp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016103 120 121 122

23

6. KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUT LINJAUKSET

Varhaiskasvatusvirastolle on osoitettu vuoden 2016 talousarviossa irtai-men omaisuuden perushankintaan (pl 8 09) tietotekniikkahankintoihin680 000 euroa ja muihin hankintoihin (uusien tilahankkeiden ja peruskor-jausten kalustaminen) 349 000 euroa. Määräraha on yhteensä 1 029 000euroa eli suunnilleen samaa tasoa kuin vuoden 2015 irtaimen omaisuu-den määräraha.

Kalustebudjettiin on aikaisempina vuosina sisältynyt noin 30–40 % käyt-töön soveltuvuudeltaan vanhentuneiden sekä rikkoutuneiden kalusteidenkorvaavia hankintoja ja ergonomiaperusteisia uudishankintoja Näitä han-kintoja eivät vuosien 2014–2016 irtaimen omaisuuden raamit ole enäämahdollistaneet. Varhaiskasvatusviraston käyttöpuolen keskitettyihinmenoihin on varattu määrärahaa yksiköiden ennalta arvaamattomia toi-minnan tilanteita varten ja mm. tilojen akustiikan parantamiseen. Varhais-kasvatusvirastossa kulutuksen vähentämiseksi ja säästöjen saavutta-miseksi kalustamisessa hyödynnetään entistä enemmän myös kierrä-tystä.

Tilojen kehittämishankkeiden yhteydessä tarkastellaan kalustekonseptiamyös irto- ja kiintokalusteiden osalta, joten kalustamisen edullisuustar-kastelua tehdään koko ajan toiminnan suunnittelun yhteydessä.

Vuoden 2015 aikana käyttämättä jääneet investointimäärärahat esite-tään siirrettäväksi vuodelle 2016 talousarvion 2015 noudattamisohjeidenmukaisesti. Perusteina siirtoihin on, että muutamat vuoden 2015 puolellaalkaneet tietotekniikkahankkeet jatkuvat vuoden 2016 puolella. Samoinmuutama vuoden 2015 aikana käynnistyväksi suunniteltu päiväkotihankemyöhentyy vuodelle 2016.

6.1 Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin hankkeet

Talousarvion 2016 noudattamisohjeiden mukaisesti kaupungin tietotek-niikan hankeohjelmaan kuuluvista tietojärjestelmähankkeista ja niihin si-sältyvistä hankinnoista on kaupungin hankejohtamisen menetelmän mu-kaisesti tehtävä hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmaan tulee sisältyäkuvaus hankintamallista. Hankesuunnitelmasta on pyydettävä tietotek-niikka- ja viestintäosaston IT-hankehallinnan kannanotto silloin, kun han-kinnan kokonaisarvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Menettelytapavaa-timus hankkeiden käsittelyssä on yhdenmukainen riippumatta rahoituk-sen lähteestä.

ICT- palvelukeskus vastaa kaupunkiyhteisten ICT-peruspalveluiden, ku-ten kaupungin tietoliikenneverkon ja vakioidun työasemaympäristön sekäsähköpostin ja pikaviestintäjärjestelmän keskitetyistä tukipalveluista.ICT-palvelukeskukseen tukeutuvat vuonna 2016 nykyiset asiakasviras-tot: kaupunginkanslia, sosiaali- ja terveysvirasto sekä varhaiskasvatusvi-rasto. Palvelukeskuksen kustannukset katetaan palveluja käyttäviltä vi-rastoilta perittäviltä maksuilla ja toiminta pyritään vakiinnuttamaan vuo-den 2016 aikana.

24

Vuoden 2016 aikana virastossa otetaan käyttöön uusi tilastointi- ja rapor-tointijärjestelmä, joka tulee korvaamaan nykyisen sosiaali- ja terveysvi-raston ja varhaiskasvatusviraston yhteisen järjestelmän. Hankkeen tär-kein tavoite on siirtyä käyttämään kaupunkiyhteistä Heta-tietovarastoa jaraportointijärjestelmää toiminnallisten tietojen osalta. Tavoitteena onmyös yhdistellä samassa tietovarastossa toimintatietoja laajemmin talou-den lukujen kanssa sekä hyödyntää muun muassa tilatietoja. Vuodelta2015 siirtyvien määrärahojen lisäksi hankkeeseen vuodelle 2016 on va-rattu 0,1 milj euroa.

Vuonna 2016 varhaiskasvatusvirasto toteuttaa kaupungin tietotekniikka-ohjelman mukaista tavoitetta lisätä sähköistä asiointia koekäyttämälläpoissaolojen, loma-aikojen ja tilapäisesti poikkeavien hoitotarpeiden il-moittamista sähköisesti yhdellä päivähoitoalueella. Kokeilun tulosten pe-rusteella tehdään päätökset jatkosta. Hankkeelle on varattu 0,1 milj. eu-roa.

Päiväkodeissa koekäytetyn vuorovaikutteisen sähköisen suunnitelmaso-velluksen pohjalta määritellään ja toteutetaan yhdessä kaupunginkans-lian kanssa vuoden 2016 aikana varhaiskasvatusviraston ratkaisu. Mää-rärahavaraus tähän on 0,05 milj. euroa.

Perhepäivähoidon työvuorosuunnittelua ja läsnäoloseurantaa tukevaasiakastietojärjestelmän lisäkomponentti kilpailutetaan vuoden 2016 al-kupuolella. Helsingissä seurataan asiakasmaksulainsäädännön muuttu-mista ja varaudutaan vuoden 2016 aikana aikaperusteiseen päivähoito-laskutukseen suunnittelemalla läsnäoloseurantaa myös päiväkotihoidonnäkökulmasta. Määrärahavaraus edellä mainittuihin on yhteensä 0,15milj. euroa.

Sähköisen asioinnin hankkeiden edistäminen edellyttää projektiluon-teista työvoiman käyttöä vuonna 2016.

Varhaiskasvatusvirasto täsmentää toiminta-alueellaan kaupungin tieto-tekniikkaohjelmaa laatimalla varhaiskasvatusviraston tietotekniikkasuun-nitelman kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä. Suunnitelman laatiminenon viraston talousarvion 2016 muuna toiminnallisena tavoitteena. Suun-nitelmassa otetaan kantaa viraston digitaalisuuden laajuuteen huomioi-den eri toimijoiden, asiakkaiden, lasten ja huoltajien näkökulmat ja myösvarhaiskasvatuksen pedagoginen näkökulma (digistrategia). Hankkeenfokus on pyrkiä näkemään, millainen on digitalisoituva varhaiskasvatusvuonna 2020. Hankkeelle on varattu määrärahaa vuoden 2016 käyttö-suunnitelmassa 0,15 milj.

Vuonna 2016 jatketaan vuoden 2015 aikana aloitettua ”Neuvola päivä-kodissa” -hanketta, joka on tietotekniikan osalta yhteishanke ICT-palvelukeskuksen kanssa sekä Palmian kanssa tietoliikenneyhteyksiennopeuttamista ja lähiverkkojen hallinnan parantamista langattomien lähi-verkkojen tuontina päiväkoteihin. Virastossa jatketaan myös laitteidenuusimista ja tehdään laitehankintoja. Kaikkiin edellä mainittuihin hankkei-siin on yhteensä varattu vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa määrärahaa

25

0,13 milj. euroa.

6.2 Hankinnat ja kilpailuttaminen

Varhaiskasvatusvirastossa ei ole vuoden 2016 aikana tulossa merkittäviäasiakaspalveluja koskevia uusia kilpailutuksia tai hankintoja. Helsinginpäiväkotihoidon oma palvelutuotanto täydentyy yksityisen hoidon tuellaavustettavalla päiväkotihoidolla ja asiakaspalvelujen ostoja ei tämänvuoksi ole suunniteltu lisättävän.

Varhaiskasvatusvirastossa hankitaan ostopalveluna vähäisessä määrinallergisten lasten päivähoitoa, kehitysvammaisten koululaisten iltapäivä-toimintaa ja päivähoitopalveluita ja ruotsinkielistä kielikylpypäivähoitoa.Opetustoimen kanssa käydään vuosittain keskusteluja kielikylvyn järjes-tämisen mahdollisuuksista.

Päiväkotien erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmäkuljetukset kilpailu-tettiin varhaiskasvatusvirastossa aikaisemmin vuosittain. Keväällä 2015kuljetuspalvelujen järjestämisestä sovittiin Helsingin kaupungin palvelu-keskus -liikelaitoksen (Palmia) kanssa 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voi-massa olevalla sopimuksella. Kuljetusten siirtämisen taustalla oli Palve-lukeskuksen huomattava asiantuntemus kyseisten palvelujen tuottami-sesta, kilpailuttamisesta ja kokonaispalvelun kehittämisestä. Hankinnanarvo on vuositasolla enintään noin 0,15 milj. euroa.

Varhaiskasvatusviraston kilpailutetuista siivouspalvelusopimuksista toi-mitilojen määräaikaisten ja tilapäisten ylläpitosiivoustöiden kaksivuotinensopimuskausi päättyy keväällä 2016. Sopimukseen sisältyvä vuoden op-tiokausi otetaan käyttöön. Kevään 2016 aikana toteutetaan uusi vuosit-tainen kilpailutus ikkuna- ja lasipintojen sekä korkealla olevien muidenpintojen puhdistuksesta.

6.3 Palmia-liikelaitos ja Helsingin kaupungin Palvelut Oy

Kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2014 Palmia-liikelaitoksen ruo-kahuoltopalvelutoiminnan jatkamisen liikelaitosmuodossa. Päätöksessäkehotettiin sosiaali- ja terveyslautakuntaa ja varhaiskasvatuslautakuntaalisäämään kilpailuttamisen määrän viiden vuoden kuluessa suunnitellustija vaiheittain korkeintaan noin 20 prosenttiin virastojen tarvitsemista ruo-kahuoltopalveluista. Varhaiskasvatuslautakunta päätti lokakuun 2015 lo-pussa viraston ruokahuoltopalvelujen kilpailutuksen suunnitelmasta vuo-sille 2018–2022. Varhaiskasvatusviraston ruokahuoltopalvelujen hankin-nan arvo on vuositasolla noin 28 miljoonaa euroa. Kilpailutettava koko-naismäärä on noin 18 % varhaiskasvatusviraston tarvitsemista ruokapal-veluista vuoteen 2023 mennessä. Kilpailutusten suunnittelu käynnistyytarkemmin vuoden 2017 puolella.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös lokakuussa 2014 Palmia-liikelaitok-sen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivous-, sekä turvapalvelutoimintojavälittömästi jatkavan palveluyhtiön perustamisen (11.12.2015 lähtien Pal-

26

mia Oy). Päätöksen perusteluissa kuvatun siirtymäaikajärjestelyn peri-aatteiden mukaisesti kaupunki alkaa siirtymäkauden aikana hallitusti javaiheittain kilpailuttaa tarvitsemansa palveluyhtiöön siirrettävät palvelut.Varhaiskasvatuslautakunta päätti helmikuussa 2015 solmia palveluyh-tiön kanssa määräaikaisen puitesopimuksen, arvoltaan noin 0,6 milj. eu-roa, jonka mukaisesti ensimmäisen palvelukokonaisuuden sopimus päät-tyy 1.1.2017 ja viimeinen päättyy 1.1.2022. Määräaikaisten sopimustenpäätyttyä virasto hankkii kaikki kyseiset palvelut kilpailuttamalla. Alkaviakilpailutuksia suunnitellaan tarkemmin vuoden 2016 aikana.

6.4 Ympäristöasioiden hallinta ja seuranta sekä energian säästötavoitteet

Varhaiskasvatusvirasto toteuttaa taloussuunnitelmakaudella 2015–2017toiminnassaan kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016 hyväksyttyjäympäristötavoitteita sekä kaupunginvaltuuston syksyllä 2012 hyväksy-män ympäristöpolitiikan tavoitteita.

Viraston ympäristöohjelma valmistuu vuoden 2016 aikana ympäristöjär-jestelmän käynnistämisen myötä. Energiatehokkuutta ja ympäristöä kos-kevia tavoitteita raportoidaan vuosittain osana koko kaupungin ympäris-töraportointia. Ympäristöjärjestelmän ja siihen sisältyvän energiansääs-tösuunnitelman laatimisessa on varhaiskasvatusviraston keskeinen yh-teistyökumppani kiinteistöviraston tilakeskus ja kiinteistöhuollon toimijat.

Ympäristöohjelmassa käsitellään ympäristöjärjestelmään sisältyvienseikkojen lisäksi 1) ympäristökysymysten käsittelyn organisointia viras-ton johtamisessa, 2) ympäristövastuullisuuden kehittämistä osana var-haiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmia, 3) ympäristöystävällistä toimis-totyötä sekä 4) viraston sisäistä ja ulkoista ympäristöviestintää.

Varhaiskasvatusvirasto etenee asteittain ympäristöjärjestelmän rakenta-misessa. Ympäristönäkökohtien ja niihin liittyvien tavoitteiden sekä aika-taulutuksen määrittely tapahtuvat keskusteluissa yhteistyökumppanei-den (Kiinteistöviraston tilakeskus, Rakennusvirasto ja Palmia) kanssa.Tällä hetkellä virastossa toimivat energiatehokkuuden seuranta, jäteseu-ranta ja kierrätystoiminta sovitetaan ympäristöjärjestelmän osaksi.

Varhaiskasvatusvirasto tukee varhaiskasvatuksessa olevien lasten ym-päristökasvatusta, johon perinteisesti kuuluvat retkeily, kaupunkiviljely,Metsämörritoiminta, Vihreä Lippu -toiminta yms. Ympäristötietoisuudenkannustamiseen kehitetään vuoden 2016 loppuun mennessä myös vi-raston oma kannustinjärjestelmä – ulkoinen tunnus kestävän kehityksentyöstä. Tavoite on, että vuoden 2016 aikana 20 % päiväkodeista on läh-tenyt tavoittelemaan joko viraston omaa ympäristötunnusta tai jotainmuuta ulkoista ympäristötunnusta.

6.5 Riskien hallinta ja sisäinen valvonta

Varhaiskasvatusviraston sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta onlaadittu kuvaus, joka viedään varhaiskasvatuslautakunnan hyväksyttä-väksi alkuvuodesta 2016. Kuvauksen tavoitteena on määritellä varhais-kasvatusviraston johdon, henkilöstön sekä varhaiskasvatuslautakunnan

27

yhteiset toimintatavat sekä menettelyt sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestämisessä, toimeenpanossa, arvioinnissa ja raportoinnissa.

Vuonna 2016 sisäiseen valvontaan tullaan kiinnittämään huomiota esi-mieskoulutuksissa, toimintojen prosessien kuvaamisessa ja ohjeidenajantasaisuudesta huolehtimalla. Koko virastoa koskeva riskien kartoitustehdään vuoden 2016 aikana.

Viraston toiminnassa erityisesti tunnistettavia riskejä ovat mm. toimitilo-jen ja kiinteistöjen kuntoon ja turvallisuuteen liittyvät tekijät, palveluver-kon kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät haasteet, yleisen taloustilanteen,laki- ja toimintaympäristömuutosten vaikutus toimintaan, henkilöstön rek-rytointiin liittyvät haasteet sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvät riski-tekijät.

Virastossa ennakoidaan ja hallitaan myös työhyvinvointi- ja turvallisuus-riskejä. Työoloja ja turvallisuutta kehitetään ottamalla vuosina 2015–2016 kaikissa yksiköissä käyttöön ”Turvallisuuskierroksilla tulosta”-hank-keen mallit. Varhaiskasvatusviraston sisäilmatyöryhmän toiminta tuottaaviraston eri johtamisen tasoille tarkempaa ohjeistusta sisäilma-asioidenhallinnasta.

Varhaiskasvatusvirasto raportoi merkittävimmistä riskeistään ja niidenhallinnasta osana talouden ja toiminnan seurannan raportointia. Lisäksivirasto antaa osana toimintakertomustaan selonteon sisäisen valvonnanja riskienhallinnan järjestämisestä, valvonnassa havaituista puutteistasekä toimenpiteistä niiden korjaamiseksi.

6.6 Hallintokuntien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö

Varhaiskasvatusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviras-ton ja opetusviraston kanssa lasten hyvinvoinnin ja sujuvan oppimispolunturvaamiseksi. Yhteiset prosessit arvioidaan vuosittain ja niitä kehitetäänjohdon tasolla ja paikallisten toimijoiden yhteisissä tapaamisissa.

Varhaiskasvatusvirasto osallistuu omalta osaltaan Lasten ja nuorten hy-vinvointisuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttamiseen. Kunnalli-sessa päivähoidossa olevista 4-vuotiaista lapsista on tehty vuodesta2012 lukien varhaiskasvatuksen arvio lapsen hyvinvoinnista, kasvusta jakehityksestä neuvolan laajennettuun 4-vuotistarkastukseen liittyen.Hyve 4 -mallin mukainen poikkihallinnollinen ja systemaattinen toiminta-tapa lisää mahdollisuuksia järjestää lapselle tarvittava tuki peruspalve-luissa sekä estää ongelmien vaikeutuminen ennen kouluikää.

Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö

Pääkaupunkiseudun kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovattehneet vuosia yhteistä kehittämisyhteistyötä varhaiskasvatuspalve-luissa, joka on organisoitunut pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksenkehittämisyksikön VKK-Metron alle. Vuosien 2014–2016 yhteisenä tee-

28

mana on leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen. Tavoit-teena on tarkastella leikkiä lasten kehitys- ja oppimistarpeisiin vastaa-vana kasvu - ja oppimisympäristönä, ja vahvistaa varhaiskasvattajienosaamista leikin pedagogisessa hyödyntämisessä.

Varhaiskasvatusvirasto tekee yhteistyötä Espoon, Vantaan ja Kauniais-ten kaupunkien kanssa erilaisissa palveluihin ja lainsäädäntöön liittyvissäasiakokonaisuuksissa ja aina mahdollisten palveluihin liittyvien muutos-tarpeiden ilmaantuessa. Pääkaupunkiseudun kuntien välillä on voimassasopimus toisessa pääkaupunkiseudun kunnassa asuvan asukkaan päi-vähoitopalveluista ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta toi-selle kunnalle.

Varhaiskasvatusvirasto on mukana Suomen kuuden suurimman kaupun-gin (Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen sekä Oulun) muo-dostamassa Kuusikko-yhteistyössä. Yhteistyön tuloksena eri sektoreidentoiminnoista tuotetaan vertailuja, joissa kuntalaisille tuotettuja palvelujasekä niiden kustannuksia tarkastellaan.

7 VARHAISKASVATUSVIRASTON TULOSBUDJETTI 2016 TILIRYHMITTÄIN,TULOT JA MENOT

Tot 2014 Tubu 2015 Ennuste Tubu 2016 Ero Tubu 2016-30.11. Ennuste 30.11.

TULOTMyyntituotot -1 462 -1 297 -1 980 -1 711 269Maksutuotot -34 520 -34 213 -36 544 -36 104 440Tuet ja avustukset 0 0 -383 -550 -167Vuokratuotot -109 -119 -167 -117 50Muut toimintatuotot -553 -522 -666 -455 211Tulot yhteensä -36 644 -36 151 -39 740 -38 937 803

MENOTPalkat ja palkkiot 147 744 151 170 147 969 152 418 4 449Henkilösivukulut 50 470 51 293 50 842 52 874 2 032Asiakaspalvelujen ostot 4 329 3 673 3 846 3 674 -172Palvelujen ostot 46 544 46 530 48 615 47 674 -941Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 849 4 110 4 148 4 025 -123Avustukset 73 542 75 948 75 607 77 235 1 628Vuokrat 43 617 45 340 46 061 45 845 -216Muut toimintakulut 195 1 205 1 496 1 261 -235Menot yhteensä 370 290 379 269 378 584 385 006 6 422

Toimintakate 333 646 343 118 338 844 346 069 7 225