1

Medianveriuhrit

Amerikankatsomusvapaus

Rukouspäiväjulistus kaatui

520032,5€

2

59. vuosikerta

JulkaisijaVapaa-ajattelijain liitto ry

Vastaava toimittajaErkki HartikainenKäsityöläisentie 17 A 1, 00750 HelsinkiPuhelin 040-565 1271Sähköposti etkirja@dlc.fi

PäätoimittajaJanne Vainio (GSM 050-365 6808)

Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineistolähetetään toimitukselle 31.12.2003 men-nessä mieluiten sähköpostina (liitteet .rtftai tekstimuodossa) tai levykkeellä

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetVapaa-ajattelijain liitto/ToimistoNeljäs linja 1, 00530 HelsinkiPuhelin (09) 715 601val@vapaa-ajattelijat.fi

IlmoitushinnatKoko sivu 235 €Puoli sivua 135 €

1/8 sivua 50 €Lisävärit sopimuksen mukaan

Tilaushinta22 €/vuosiKuusi numeroa vuodessa

Painos 1 800 kplPainopaikka Meripaino Oy

ISSN 0355-8703

Vapaa Ajattelija on Kulttuuri-,mielipide- ja tiedelehtien liittoKultti ry:n jäsen.

Kirjoitukset eivät välttämättä edustalehden toimituksen ja julkaisijannäkemystä.

Sisältö 5/2003

Pääkirjoitus 3Janne VainioRukouspäiväjulistuksesta ei lakia 5Janne VainioPaarma valehtelee 6Erkki HartikainenUskonnonopetus tehoaa sittenkin 7Erkki HartikainenUSA:n katsomusvapauden historia 8Bobbie KirkhartAmerikan katoliset tasavallat 14Federico N. RevivalPyhän median veriuhrit 17Keskustelu Robert Danninin kanssaAteistifilosofin muistelmat 23Erkki HartikainenParisuhdeoppaita moneen makuun 24Osmo Tammisalo, Janne VainioIlmoituksia 27

Pohdintaa päätöksenteosta 29Jori MäntysaloUutisia 30

Kansikuvassa Thomas Paine – vapaa-ajattelun esikuva ja amerikkalaisenkatsomusvapauden edelläkävijä

VAPAA AJATTELIJA TOIVOTTAA

KAIKILLE LUKIJOILLEEN JA

AVUSTAJILLEEN VALOISAA,JUMALATONTA TALVIPÄIVÄN

SEISAUSTA (22.12.2003).

3

kin pyhyyden keskiöasema. Buddhan lisäk-si myös Mao tse-tung on eräässä suomalai-sessa peruskoulun uskontokirjassa esitettykiinalaisena jumalana, jota rukoillaan us-konnossa nimeltä maolaisuus. Nimeämälläpalvonnan kohteet ”jumaliksi” on haluttutodistella, että pakanakultit ovat ”väärienjumalien” palvontaa – ja samalla on haluttuvakuuttaa jumalasta tietämättömät paka-nat siitä, että he ovat koko ajan etsineet ju-malaa, jonka luo kristus johdattaa.

Kristillisen lähetysliturgian peiteltymuoto on uuden ajan hömppä, jossa usko-tellaan kaikkien uskontojen vievän samaanpäämäärään – selventämättä, mikä se ”samapäämäärä” eri uskomuksien sekamelskanvälillä on, jollei se ole mielisairaalan suljet-tu osasto. Dalai laman ihailijalauma länsi-maissa koostuu enimmäkseen tällaisestayleisöstä, jolle ”kaikkien uskontojen ykseys”on ”suvaitsevuuden” nimissä pyhin mah-dollinen opinkappale täsmälleen siihen ra-jaan asti, kunnes joku erehtyy tulkitsemaankosmista konsensusta siten, että myös ju-mala ja perkele ovat sama asia.

Dalai laman viihteellisenä roolina on ollaeräänlainen uskontomaailman esasaarinen,joka kertoo medialle sitä, mitä laaja yleisökaikkein todennäköisimmin haluaa kuulla.Laaja yleisö puolestaan haluaa kuulla, ettäkaikki ”kivat” ja ”kiltit” maailmankatsomuk-set ovat jollakin epämääräisellä yleishyväl-lä asialla. Mikä se hyvyyden asia sitten on,siihen ei Dalai lamalla itsellään ole enää ko-vin paljoa sananvaltaa. Johannes PaavaliII:lla on jo huomattavasti enemmän.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela on teh-nyt lakiesityksen, jonka mukaan tasa-

vallan presidentin virkatehtäviin kuuluisirukouspäiväjulistuksen antaminen. Lakiesi-tys vahvistaisi käytännön, jota toistaiseksion noudatettu ilman mitään laillista perus-tetta ”vanhan kristillisen perinteen” nimis-sä. Kristilliset tavat ovat lain yläpuolellaniin kauan, kunnes toisin on säädetty.

Mikään uskonto eivoi väittää, että

viha on hyvästä. Mus-limit, kristityt, budd-histit, hindut ja juuta-laiset rukoilevat kaikki

armeliasta jumalaa.” Näin kertoo Dalailama, jota pidetään monikulttuurisen su-vaitsevuuden valovoimaisena ikonina.

Tarina on tuttu, mutta sadunkertoja ontällä kertaa hieman yllättävältä taholta.Dalai lama edustaa toki yliluonnollisuusus-koa siinä missä Osama bin laden tai Johan-nes Paavali II – mutta oletus jumalasta yli-luonnollisten ilmiöiden takana esitetäänbuddhalaisuuden eräissä keskeisissä opeis-sa ristiriitaisena ja perustattomana. Henki-lökohtaisesti olen pitänyt muinaisia budd-halaisia jumalattomuustodistuksia vakuut-tavina – ja juuri nämä saivat minut pitä-mään iankaikkista kaitsevaa luojaolentoapaitsi kuvitteellisena, myös mahdottomana.

Mitä sitten Dalai lama voisi tarkoittaa ”ju-malalla” jota kaikissa uskonnoissa rukoil-laan? Yhteistä maailmanuskonnoille on vainjokin palvonnan kohde, joka asetetaan mui-den edelle. Voidaan puhua pyhyyden keskiös-tä, joka esimerkiksi kristityille on Jeesus jabuddhalaisille buddhatilan lukemattomateri muodot. Jumala on kuitenkin kaikille ju-malaan uskoville jotakin aivan muuta kuin”sellainen pyhäinkuva jota palvotaan kuinbuddhaa” – ja tämän seikan huomiotta jät-täminen olisi ainakin useimpien kristittyjen,muslimien ja hindujen näkökulmasta selvääjumalanpilkkaa.

Dalai laman esitystavassa on kuvaavaa,että hän käyttää sanaa ”jumala” ikään kuinse viittaisi samaan asiaan eri uskontoperin-teissä. Jumalan käsite – tarkoitettiinpa sillämitä tahansa – viittaa kuitenkin aina jonkintietyn uskonnollisen käsityksen mukaiseenjumalaan. Hinduille jumaluus tarkoittaa ai-van muuta kuin muslimeille.

Kristilliset lähetyssaarnaajat ovat nimen-neet ”jumaliksi” kaikki sellaiset palvonnankohteet, joilla vieraissa kulttuureissa on jo-

Rukouksien sekakuoro

➤

4

Vapaa-ajattelijain liitto on lähettänytkansanedustajille ja tiedotusvälineille kan-nanoton, jonka mukaan uskonnollisten teh-tävien asettaminen presidentille on katso-musvapauden vastaista ja rikkoo perustus-lakia. Liiton puheenjohtaja Erkki Hartikai-sen ja pääsihteeri Juha Kukkosen allekir-joittamassa kannanotossa todetaan, että ru-kouspäiväjulistus on ”uskonnollinen, kris-tillinen asiakirja, jossa suomalaisia pyyde-tään osallistumaan uskonnon harjoittami-seen. Pyyntö osoitetaan kaikille kansalaisil-le riippumatta siitä, ovatko kansalaiset kris-tittyjä. Sen vuoksi julistus on erittäin louk-kaava ei-kristittyjä kohtaan, eikä julistuskunnioita perustuslain 11 §:ssä taattua us-konnon ja omantunnon vapautta.”

Perustuslain mukaan kukaan ei ole vel-vollinen osallistumaan omantuntonsa vas-taisesti uskonnon harjoittamiseen. Lakiesi-tyksellä presidentille osoitettaisiin kuiten-kin uskonnonharjoittamista merkitsevä teh-tävä ottamatta huomioon hänen vakaumus-taan. Tällaista tehtävää ei voida perustus-lakia rikkomatta antaa presidentille, jolleipresidentillä ole kristillistä vakaumusta.Presidentin virantoimituksen edellytyksenäolisi siis kristillinen vakaumus.

Rukouspäiväjulistuksessa kaikkia kansa-laisia yllytetään osallistumaan jumalanpal-veluksiin; kyse on samalla kertaa uskonnonharjoittamisesta ja kehottamisesta siihen.Kukkosen ja Hartikaisen mukaan ”huomi-onarvoisinta julistuksessa on se, että siinäikään kuin oletetaan, että kaikkien suoma-laisten uskonto olisi kristinusko. Vain maa-hanmuuttajilla oletetaan olevan jokin muuuskonto. Uskonnottomien vakaumus julis-tuksessa sivuutetaan kokonaan.”

Asetelmaa ei muuta miksikään, vaikkarukouspäiväjulistus muotoiltaisiin moni-kulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden ni-missä niin ympäripyöreäksi, ettei se erityi-sesti viittaisi islamilaiseen, kristilliseen taihindujumalaan. Tätä seikkaa on alleviivat-tava siksi, että todennäköisesti ateisteja syr-jiviä lakiesityksiä tullaan jälleen kerran run-nomaan läpi jonkinlaisen ”suvaitsevuuden”nimissä. ”Suvaitsemattomiksi” leimataankaikki, jotka eivät allekirjoita muodikastauuden ajan hokemaa, että jokainen tie viesamaan päämäärään.

Paarma mainitsisikristinuskon EU-perustuslaissa

20.11.200320.11.200320.11.200320.11.200320.11.2003 Arkkipiispa Jukka PaarmanJukka PaarmanJukka PaarmanJukka PaarmanJukka Paarman mie-lestä Suomen hallituksen kannattaa harkitakantaansa, jos jäsenmaiden enemmistö ha-luaa mainita kristinuskon erikseen Euroopanunionin perustuslaissa. Erityisesti Puola ja sak-salaiset kristillisdemokraatit vaativat, että kris-tillisyys kirjattaisiin EU:n arvoihin.

– Pidän sitä onnettomana ratkaisuna, josenemmistö on päättämässä kristinuskon mai-nitsemisesta, mutta Suomi on ollut sitä vas-taan, Paarma sanoi Brysselissä.

Paarma arvioi, että valtioiden enemmistökannattaa viittausta kristillisyyteen, kun EU:nperustuslaillisesta sopimuksesta neuvotel-laan. Paarman mukaan Suomen kirkolla ei olemitään kristinuskon kirjaamista vastaan.

Kiistanalainen kohta koskee EU:n perustus-laillisen sopimuksen artiklaa, jossa määritel-lään unionin arvot. Arkkipiispa Paarma otti asi-aan kantaa, kun hän päätti vierailunsa Brysse-lissä. (STT)

Ehkäpä Dalai lamaa tarvitaan kerto-maan nykyajan kvasihumanistisille kris-

tityille, että nämä ovat oikealla asialla vaa-tiessaan ”suvaitsevuuden” nimissä, että ju-malan nimi kirjataan Euroopan perustusla-kiin. Monikulttuurisen suvaitsevaisuudenikoni on julistanut, että ”armeliaan juma-lan” rukoileminen on se, mikä voi yhdistääkaikkia maailman ihmisiä rakentamaan yh-teistä planeettaa – joten vastalauseet ovattietenkin merkkejä suvaitsemattomuudesta,joka ei ole poliittisesti korrektia.

Kristittyjen keskuudessa on muotia vil-jellä itsesyytöksiä, joiden mukaan kristin-usko on ”suvaitsematonta” verrattuna hin-dulaisuuteen, jonka mukaan kaikkien uskon-tojen jumalat ovat hindujumaluuden ilmen-tymiä. ”Suvaitsevuudella” tarkoitetaan or-wellilaisesti sitä, että vääräuskoisia ei ole,koska toisinajatteleminen on jo käsitteelli-nen mahdottomuus.

Hindukulttuurissa buddhat nimettiinVishnun inkarnaatioiksi ja buddhalaistentodisteltiin palvovan armeliasta Vishnua.Vastaavasti Dalai lama on nyt saatu käyttä-mään kristillistä jumalan käsitettä, jolle eilöydy perustaa buddhalaisuudesta. Uskon-nollinen imperialismi on täydellisintä sil-

5

loin, kun toisin uskovat on saatu ominsanoin puhumaan valtauskonnon käsit-teillä.

Afganistanissa Taleban-järjestö rä-jäytti joukon muinaisia buddhapatsai-ta siitä syystä, että nämä erehdyttiintulkitsemaan jumalankuviksi (islamkieltää jyrkästi jumalan kuvaamisen).Sacred Media -konferenssissa viime hei-näkuussa amerikkalainen islamintutki-ja Stewart Hoover selitti minulle ja toi-mittaja Suvi Laukkaselle, että perintei-sesti islamilaiset ovat sietäneet budd-halaisuutta helpommin kuin hindulai-suutta, koska buddhakuvia ei ole tulkit-tu jumalankuviksi. Tilanne on muuttu-massa, koska nykyisin paikallinenkintieto suodattuu maailmanlaajuistenmedioiden kautta. Jos Dalai lama kris-tillisiä kuulijoita mielistelläkseen kertookoko maailman kuullen, että buddha-laiset rukoilevat samaa jumalaa kuinkristityt ja muslimit, niin käytännössäse on suorastaan pyhään sotaan yllyt-tämistä kaikilla buddhalaisuuden ja is-lamin yhteisillä levinneisyysalueilla.Sellaisella lausunnolla Dalai lama todis-taa kaikille muslimeille (kuten myösmonille protestanttisille kristityille),että buddhalaiset ovat omistautuneetpilkkaamaan heidän jumalaansa ku-martamalla hänen kuvalleen.

Yhteisen jumalan fiktio ei siis palve-le uskontojen välisen rauhanomaisenrinnakkainelon asiaa, vaikka toisin us-kotellaan. Sen sijaan Jumalan käsitteenyleistyminen erisnimenä ja isolla J:llä onvoitto yksijumalaisuudelle, jossa juma-lan kunnia on pyhyyden keskiönä. Kaik-ki muut uskonnot voidaan tällä tavoinkatsomuspoliittisesti valjastaa erään-laisiksi kristinuskon ja islamin hengel-lisiksi apupuolueiksi. Kristittyjen jamuslimien väliset voimasuhteet puoles-taan ovat läpi koko historian määräy-tyneet verenvuodatuksen kautta, jokatiedetysti ainakin kristillisen opin mu-kaan on armon jumalallinen edellytys.

Janne Vainio

Rukouspäiväjulistuksestaei säädetä lakia

RRRRRukouspäiväjulistuksen antamista ei säädetä lail-la tasavallan presidentin tehtäväksi. Eduskunta

päätti asiasta perjantaina 12.12.2003 äänin 92-74.Äänijakautuma ei noudattanut puoluerajoja. Halli-tuspuolueista vain lakivaihtoehtoa kannattaneenkeskustan rivit säilyivät täysin eheinä. Myös suurinoppositioryhmä kokoomus jakautui kahteen leiriin.

Äänestyksessä voitti perustuslakivaliokunnanenemmistön näkemys. Perustuslakivaliokunta oli esit-tänyt äänin 9-8, että lakia rukouspäiväjulistuksesta eisäädettäisi. Valiokunta ei ollut pitänyt perustuslain 11§:ssä mainitun uskonnon ja omatunnon vapauden nä-kökulmasta onnistuneena, että presidentti antaisi pää-töksellään uskonnollisperäisen julistuksen.

Perustuslakivaliokunta oli viikkoa aiemmin kuullutasiantuntijana mm. Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeriJuha KukkostaJuha KukkostaJuha KukkostaJuha KukkostaJuha Kukkosta, jonka mukaan lakiesitys oli perus-tuslain vastainen ja loukkasi uskonnottomien vakau-musta. Näkemykseen perustuslainvastaisuudesta oliyhtynyt voimakkain sanoin myös asiantuntijana kuul-tavana ollut professori Jari-Pekka ViljanenJari-Pekka ViljanenJari-Pekka ViljanenJari-Pekka ViljanenJari-Pekka Viljanen.

Presidentti Tarja HalonenTarja HalonenTarja HalonenTarja HalonenTarja Halonen on jo ehtinyt ilmoittaa, ettähän aikoo kaikesta huolimatta jatkaa rukouspäiväju-listuksen perinnettä. Siihen hänellä lienee periaat-teessa oikeus yksityishenkilönä. Presidentille ei kui-tenkaan ole pidetty suotavana kehottaa julkisestikansalaisia esimerkiksi äänestämään tiettyä puo-luetta, joten saattaisi olla mahdollista pitää avointakristillisiin menoihin yllyttämistä vastaavin perusteinsopimattomana ja moitittavana käytöksenä.

Perustuslakivaliokunta on kehottanut president-tiä harkitsemaan kehottavien ja velvoittavien sana-muotojen karsimista pois julistuksesta, jotta presi-dentin ei voitaisi tulkita kehottavan ei-kristittyjä har-joittamaan kristinuskoa. �����

Pii

rro

s: P

äiv

i V

esa

nto

Jan

ne

Va

inio

6

Paarma valehtelee

Jukka Paarma on moraalittomin arkkipiispapitkiin aikoihin.Vapaa-ajattelijain liiton eipaarmalaiset liit-

toneuvokset toivoivat liittoneuvoston kokouk-sessa tietoja evankelis-luterilaisten seurakun-tien saaman yhteisöveron tuotosta vuodelta2002. Tuo yhteisövero kootaan kaikilta yhtei-söiltä täysin riippumatta niiden osakkaiden taijäsenten kuulumisesta tai kuulumattomuu-desta uskontokuntiin.

Suomessa on ollut monenlaisia evankelis-luterilaisia arkkipiispoja. Arkkipiispa GustavJohansson vaati vuoden 1888 valtiopäivien ai-kaan, että jumalanpilkka olisi rangaistava kuo-lemalla. Gustav Johansson oli arkkipiispa Erk-ki Kailan setä ja ateistifilosofi, akateemikkoEino Kailan isosetä. Maailma siis muuttuu,mutta muutokset saattavat tapahtua mihinsuuntaan tahansa.

Arkkipiispa Martti Simojoki kannatti kir-jeessään tämän kirjoittajalle uskonnottomanoikeutta kieltäytyä koulujen aamuhartauksis-ta. Simojoen seuraaja arkkipiispa Mikko Juvaei enää kirjeessään tämän kirjoittajalle kan-nattanut tätä perustavaa laatua olevaa ihmis-oikeutta, jota kristitty presidentti Urho Kek-konen kirjeessään minulle kannatti.

Nykyinen arkkipiispa Jukka Paarma on kuinmies kumpujen yöstä. Hän katsoo oikeudekseenvalehdella julkisesti kirkolliskokouksen päättä-jäispuheessa. En moiti Paarmaa valehtelemi-sesta. Juutalaisten ja kristittyjen kymmenenkäskyä eivät kiellä valehtelemista. Islamin Ko-raani ei liioin kiellä valehtelemista vääräuskoi-sille. Minun oma moraalini kieltää valehtelemi-sen Suomen kansalle; yksityiset valkoiset val-heet ovat usein välttämättömiä kristittyenem-mistöisessä yhteiskunnassa selviytymiseksi.

Paarman valhe kokonaisuudessaan onseuraava:

STT - HS (9.11.2003) TURKU: ”ArkkipiispaJukka Paarma on huolissaan kansan ja kirkonsiteen heikentymisestä. Hän uskoo, että pelkäs-tään päätös tarjota kaikille samanhintainen hau-tapaikka on saanut ihmisiä eroamaan kirkosta.Laki velvoittaa seurakuntia tarjoamaan kaikillepaikkakuntalaisille hautapaikan samaan hin-taan ensi vuoden alusta. Suomalaisten oikeus-tajua loukkaa, että kirkkoon kuulumaton saa

hautapaikan samalla hinnalla kuinkoko ikänsä kirkollisveroa maksanut.Asia tulisikin korjata, totesi Paarmalauantaina kirkolliskokouksen pää-töspuheenvuorossaan.”

Minun mielestäni Paarma laskelmoi, ettäevankelis-luterilaisen kirkon etuja kiivaasti puo-lustava missi ja ministeri Tanja Karpela kylläajaa hallituksessa ja eduskunnassa läpi huonon-nuksia uskonnottomien asemaan. Oletteko pan-neet merkille, että toisin kuin presidentti TarjaHalosen tapauksessa, arkkipiispa Paarma ei olesanallakaan vihjannut siihen, että kirkollisasi-ain ministeri Tanja Karpelan pitäisi mennä nai-misiin jonkin miesystävänsä kanssa?

Paarman kannattajat Vapaa-ajattelijain lii-tossa muistuttavat usein (viimeksi liittoneuvos-tossa äskettäin), ettei evankelis-luterilaisen kir-kon enimmillään 150 miljoonan euron eli 900miljoonan markan yhteisöveron tuotosta saa-ma osuus ole korvamerkittyä rahaa ja että siitäei pitäisi puhua hautausmaiden kustannustenyhteydessä. Kun tämä raha on yhteiskunnanmyös uskonnottomilta perimää rahaa, ja kunhautausmaiden pito maksaa alle puolet evan-kelisluterilaisen kirkon saamasta yhteisöverontuotosta, totta puhuakseen Paarman ja Vapaa-ajattelijain liiton paarmalaisten pitäisi sanoa,että evankelis-luterilainen kirkko kavaltaa puo-let hautausmaiden ylläpitoon tarkoitetuista yh-teiskunnan varoista ja vielä perii maksuja pa-pin pohjattoman säkin täyttämiseksi.

Kirkollisveron tuotto vuonna 2002 oli 727miljoonaa euroa (+8,4 %). Tässä oli mukanatavallista enemmän tilityksiä edellisiltä vuo-silta. Seurakuntien yhteisöveron tuotto olinoin 99 miljoonaa euroa (–10,8 %).

Jos evankelisluterilaisen kirkon saama yh-teisöveron tuotto lopetettaisiin ja sama sum-ma jaettaisiin tasapuolisesti kaikille hautaus-maiden pitäjille, kaikille voitaisiin heti järjes-tää SDP:n vuoden 1903 Forssan ohjelmassavaadittu maksuton hautaus ja myös uskon-nottomien vaatimat kunnalliset hautausmaatvoitaisiin nopeassa tahdissa toteuttaa. Mai-nittakoon, että Forssan puoluekokouksen 100-vuotispäivän juhlijat lähes poikkeuksettaunohtivat tämän vaatimuksen, mikä merkit-täköön suureksi häpeäksi työväenpuolueille.

Erkki Hartikaineneipaarmalainen vapaa-ajattelija

7

uutisia

EEEEEräänä marraskuun iltanatyöpaikalleni ilmestyi eläk-

keellä oleva uskonnonopetta-ja. Hän on aikaisemmin opet-tanut viidessä Vantaan perus-koulussa. Hän tekee nyt lae-stadiolaisen Helsingin yliopis-ton uskontotieteen professoriJuha Pentikäisen opastuksel-la tutkimusta uskonnonopetuk-sen tehosta.

Hän oli jostain kuullut, ettäminulla on käytössäni Vantaankaupungin omistama tilasto-ohjelma (SPSS). Hän oli pyytä-mässä minulta apua vain pie-neen yksityiskohtaan. Minunmielestäni hänen olisi lähinnäpitänyt tehdä muutamia kenttiälisää noin 800 oppilaan otok-sen taulukkoon, joten tilasto-ohjelmasta ei olisi ollut apuatässä yksityiskohdassa.

Jos minun aikani ei olisiniin kireällä kuin se on, olisintarjoutunut avustamaan häntäsaadakseni aineiston haltuuni.Oikea tilastotieteilijä (jollaise-na olen työskennellyt yhteensänoin 10 vuotta), saisi aineistos-ta irti paljon sellaista, mitä tut-kija ja professori eivät näytähuomanneen.

Silmäilin huolellisesti läpiaikaan saadut prosenttijakau-mat, ja asteikolla 1-5 oppilaatkatsoivat uskonnonopetuksenmuuttaneen heidän käsityksi-ään keskimäärin kahden yksi-kön verran uskontomyöntei-seen suuntaan (rengastus olikeskimäärin kohdassa 3), kunvaihtoehto 1 oli, että heidänkäsityksensä eivät ole muuttu-neet uskonnonopetuksen vai-kutuksesta. Ykkösiä en juuri800 oppilaan otoksessa näh-nyt.

Tämä merkitsee sitä, ettäpäin vastoin kuin monet vapaa-päin vastoin kuin monet vapaa-päin vastoin kuin monet vapaa-päin vastoin kuin monet vapaa-päin vastoin kuin monet vapaa-ajattelijat kivenkovaan väittä-ajattelijat kivenkovaan väittä-ajattelijat kivenkovaan väittä-ajattelijat kivenkovaan väittä-ajattelijat kivenkovaan väittä-vät, uskonnonopetus tehoaavät, uskonnonopetus tehoaavät, uskonnonopetus tehoaavät, uskonnonopetus tehoaavät, uskonnonopetus tehoaa.Se ei tehoa kaikkiin eikä yhtäpaljon, mutta keskimäärin setehoaa. Tämä merkitsee sitä,että Suomen evankelis-luteri-Suomen evankelis-luteri-Suomen evankelis-luteri-Suomen evankelis-luteri-Suomen evankelis-luteri-lainen uskonnonopetus vä-lainen uskonnonopetus vä-lainen uskonnonopetus vä-lainen uskonnonopetus vä-lainen uskonnonopetus vä-hentää merkittävästi ateisminhentää merkittävästi ateisminhentää merkittävästi ateisminhentää merkittävästi ateisminhentää merkittävästi ateisminkannatustakannatustakannatustakannatustakannatusta. Ateismin kannatusei ole kasvanut koko tutkittunaajanjaksona noin vuodesta1973, jolloin johtamani tutki-musryhmä teki yhdessä Suo-men Gallupin kanssa ensim-mäisen riippumattoman tutki-muksen asiasta. �����

Uskonnonopetus tehoaa

Erk

ki

Ha

r tik

ain

en

Älä annaPAARMAN

imeä vertasi

– eroa kirkosta!

Kirkostaeroaminenkasvussa

OOOOOheiset taulukot (alla ja oik.)osoittavat kirkon olevan vai-

keuksissa. Kirkon johto on jopitkään pelännyt jäsenkatoa jasovittanut sanomansa senvuoksi niin ympäripyöreäksi,että seurakuntalaisten enem-mistö ei edes huomaa olevan-sa mukana aatteellisesti lei-mautuneessa järjestössä.

Vapaa-ajattelijoiden ei kan-nattane seurata kirkon esi-merkkiä. Jäsenistön laaja ko-siskelu on epäonnistunut sur-keasti ja vienyt lopunkin aat-teellisen uskottavuuden. Niin-pä kirkostaeroaminen jatkuu.

Kirkostaeroamisilmoituk-sen voi nyt tehdä kätevästimyös netin kautta osoitteessawww.eroakirkosta.fiwww.eroakirkosta.fiwww.eroakirkosta.fiwww.eroakirkosta.fiwww.eroakirkosta.fi. Maksut-toman palvelun tarjoaa Tampe-Tampe-Tampe-Tampe-Tampe-reen Vapaa-ajattelijat ryreen Vapaa-ajattelijat ryreen Vapaa-ajattelijat ryreen Vapaa-ajattelijat ryreen Vapaa-ajattelijat ry. �����

Jan

ne

Va

inio

ht t

p:/

/ww

w.e

vl.

f i/k

kh

/ktk

/ka

tsa

us/

02

ka

ts6

.gif

8

K irkon ja valtiovallan erottamisestaUSAssa on olemassa kaksi tarinaa. Kris-

tityssä tarinassa pyhiinvaeltajat pakenivatuskonnollista tyranniaa ja perustivat maan,jossa jokainen mies sai vapaasti uskoa mi-hin halusi ja jokainen nainen sai vapaastiuskoa mitä hänen aviomiehensä tai isänsä-kin uskoi. Tämä vahva usko rakensi vahvanmaan, melkeinpä Edenin puutarhan, kunnes1900-luvun puolivälissä liittovaltion korkeinoikeus potkaisi Jumalan pellolle kouluista,Elvis veivasi lantiotaan teinityttöjen kirku-nan tahtiin ja kansakunta degeneroituimaallistuneeksi Babyloniaksi.

Vapaa-ajattelijoiden versiossa taas jouk-ko kauasnäköisiä valloittajia pakenivat eu-rooppalaisen tyrannian kalkkeutuneita pe-rinteitä ja perustivat siirtokuntia jumalal-lisella oikeudella. Siirtokunnat pidettiin kor-ruptoituneen kuninkaan tossun alla kunnesloistavien ateistien ryhmä Thomas Jeffer-sonin johdolla kokoontuivat ja keksivät va-pauden. He vapautuivat kirkkojen kahleistaja antoivat meille maallistuneen hallinnon.Tämä mahdollisti kansakunnan kasvun ta-loudellisessa, maantieteellisessä, ja mikä

kaikkien tärkeintä, myös älyllisessä mieles-sä, aina 1900-luvun puoliväliin asti, jolloinNeuvostoliiton aiheuttama paniikki sai mei-dät lisäämään sanat “Jumalan alla” (underGod) lipputervehdykseemme ja kasvavafundamentalismi valtasi hallituksemme,lainsäätäjän toisensa jälkeen, kunnes meis-tä tuli höpöttävien ja kuolaavien idioottienkansa.

Olen sen käsityksen vallassa, että tämäjälkimmäinen kuvaus amerikkalaisista oneurooppalaisten suosiossa.

Vaikka molemmissa versioissa on hitu-nen totuutta, totuus, aito totuus, koko

puolueeton totuus kuullaan harvoin. Niinharvinaista kuin oikean totuuden kuulemi-nen onkin, eri versioita tarjotaan edelleen ylitarpeen. Pari tutkivaa kirjoitusta jotka ovatsaaneet paljon huomiota tänä vuonna ovattästä malliesimerkkejä. Molemmat maini-taan erittäin akateemisiksi tutkimuksiksi,vaikka niistä enemmän huomiota saanut onansainnut tämän tittelin jo ennen julkaisu-aan. Daniel Dreisbachin kirja Thomas Jeffer-son and the Wall of Separation Between Church

Kirkon ja valtiovallanerottaminen Amerikassa

Bobbie Kirkhart

JeffersonistaBushiin

Ku

va

: E

rkk

i H

ar t

ika

ine

nK

ää

nn

ös:

Su

vi

Lau

kk

an

en

Valtion uskontoneutraalisuus ei ole ollutitsestäänselvyys edes Yhdysvalloissa, vaan onsaavutettu pitkällisen oikeudellisen taisteluntuloksena. Atheist Alliance Internationalin (AAI)puheenjohtaja Bobbie Kirkhart valottaa artikkelissaanamerikkalaisen katsomusvapauden historiallisia juuria.

9

and State (vapaasti kääntäen Thomas Jeffer-son ja muuri kirkon ja valtiovallan välissä)ilmestyi elokuun lopussa vuonna 2002, liianmyöhään, jotta sitä olisi voitu arvioida tätäpuhetta varten.

Näistä toinen, Philip Hamburgerin Sepa-ration of Church and State (suom. Kirkon ja val-tiovallan erotus) on todellakin hyvin tutkit-tu, huolellisesti dokumentoitu löytöretki,mutta määränpäänä ei ole totuus, vaan fak-tat jotka asiayhteydestä pois otettuna tuke-vat hänen käsitystään, että kirkon ja valtio-vallan erotus on 1900-luvun keksintö. Hänjättää kokonaan pois keskeisen kohdanUSA:n kirkkoa ja valtiota koskevasta laista.Oikeuslaki (Bill of Rights) kirjoitettiin rajoit-tamaan pelkästään valtiovallan oikeuksia.Yksikään vakavasti otettava lakitieteilijä eiväittäisi että osavaltioita estettiin tukemas-ta uskontoa ennen 14.:ttä perustuslain muu-tosta vuonna 1865. Mutta silloinkin Korkeinoikeus tulkitsi lakia minimaalisesti 1930-lu-vulle asti, jolloin yksilönvapauksia alettiinvähitellen sisällyttää valtiovaltaa rajoitta-viin lakeihin. Vuonna 1947, kirkko-valtiopäätös, Everson vastaan Opetuslautakunta

(Board of Education), li-säsi lakiin uuden lau-sekkeen (establishmentc l a u s e ) . P u h u m m eHamburgerin näke-myksestä myöhem-min. Palatkaammenyt maan perustami-seen, jota edelleenkutsutaan Suureksikokeeksi.

Vallankumouksen aikaan yhdeksällä kol-mestatoista siirtomaasta oli valtion

kirkkoja, pohjoisessa kongregationalistinenkirkko ja etelässä anglikaaninen. Niitä olimyös - eikä tilanteen ristiriitaisuutta edesymmärretty - niissä kahdeksassa osavalti-ossa kanssa jotka olivat ratifioineet Jefferso-nin vaatimuksen, jota hän oli ehdottanut ko-tivaltiolleen Virginialle, ja joka takasi “oma-tunnon vaatimusten mukaisen” uskonnon-vapauden. Jeffersonin Virginia ei hyväksy-nyt tätä ehdotusta ennen kuin vasta kym-menen vuotta myöhemmin. Uskonnonvapa-us oli uusi ajatus ja sielläkin missä maallis-tunut kielenkäyttö sai valtaa, todellisuus olihankalampi.

Kaikilla osavaltioilla oli joitain uskonnol-lisia rajoituksia. Jopa Pennysylvania, jotauseimmat amerikkalaiset pitävät uskonnol-lisen vapauden johtajana, edellytti että jul-kisissa töissä olevat vannoivat, että Vanhaja Uusi testamentti olivat syntyneet jumal-lisesta innoituksesta.

Minkään tämän ei pitäisi yllättää meitä.Monet uudisraivaajat olivat uskonnollisiafanaatikkoja jotka lähetettiin pois Englannis-

Bobbie Kirkhart(vas.) puolisoineenVapaa-ajattelijainliiton toimistolla.Kuvassa mukanamyös liiton silloinentoimistonhoitajaKimmo Sundströmsekä järjestösihteeriJanne Vainio.

10

ta. Puolelta heidän jälkeläisistään puuttui,paitsi nykyiset edistysaskeleet matkustami-sessa ja viestinnässä, myös alkeellinenkaanlukutaito. Deistit - vaikkakin väkilukuisat pe-rustajiemme joukossa - olivat pieni vähem-mistö kansasta ja jopa valtiovallan johto-hahmoista. Katoliset pysyivät viisaasti Ma-rylandissä, joka oli perustettu heitä varten.Juutalaiset, niin kuin deistitkin, saattoivatedustaa suhteettoman suurta osaa oppineis-ta ja johtajista, mutta olivat liian harvalu-kuisia uskaltaakseen tunkeutua kansan mie-liin, saati päivän politiikkaan. Ihmisten tun-temat uskonnolliset vähemmistöt olivatbaptistit ja metodistit. Se, että baptisteilleannettiin oikeus olla olemassa - vaikka heil-le muuten annettiinkin paljon vähemmänoikeuksia - tuntui aika liberaalilta ja jopahiukan pelottavalta.

Huolimatta Hamburgerin naurettavastaväitteestä että Thomas Painen ajatus maal-lisesta hallinnosta tuli kristillisestä teologi-asta - ala jota Paine vihasi ja joka on vuosi-satojen varrella tarjonnut täysin mitätöntälohtua sekularisteille - ajatus valtiovallanoikeutettujen voimien erottamisesta uskon-non epäoikeutetuista voimista oli jotain uut-ta, eikä koelaboratoriota jossa sitä testattiinoltu varustettu sillä vankan ajatuksen jaäänekkään taikauskon perinteellä jostasaamme nauttia tämän päivän Yhdysval-loissa.

Huolimatta vallankumouksen okaastakyljessämme, ei ole epäilystäkään että

Jeffersonin muurin oli tarkoitus, kuten ver-tauskuvallisten muurien pitääkin, olla läpi-tunkematon linnake valtion uskontoa tuke-vaa vallankäyttöä vastaan. Vaikka hänennäkemyksensä oli vähemmän puhdas kuinme ateistit toivoisimme - hänen käsityksen-sä oli että nämä oikeudet tulivat Luojalta,isolla L:llä - ne olivat niin vankkoja kuinkukaan voisi toivoa. Ne eivät esimerkiksisallineet presidentin julistaa paastopäivää.

Jeffersonia kutsutaan usein deistiksi. Mo-net uskonnottomat henkilöt ymmärtävät tä-män niin, että hän uskoi Thomas Painen pro-to-ateistiseen filosofiaan, jonka deismi olisivarmasti voinut kuulua esi-darwinilaiselleateistille joka yksinkertaisesti uskoi, että ju-mala oli looginen selitys syntyperällemme,mutta ei millekään sen jälkeen tapahtuneel-

le. Mutta Jefferson kutsui itseään myös kris-tityksi, vaikka pitikin vankasti kiinni siitä,ettei hän uskonut Jeesuksen jumalallisuu-teen; ei ole epäilystäkään, etteikö hän olisiuskonut luojajumalaan.

On selvää että hänen ajatuksensa erotta-misesta olivat poliittisesti elinvoimaisia.Niistä tuli vaalikysymys vuonna 1800. Pas-tori William Linn sanoi, “kenen tahansa her-ra Jeffersonin periaatteiden nimiin vanno-van miehen vaalivoitto tuhoaa uskonnon,tuo moraalittomuuden keskuuteemme jaleikkaa yhteiskuntaa koossa pitävät siteet.”Ja kirkkoherra John Adams, joka kutsui aja-tusta jumalallisesta Jeesuksesta “tavan-omaisena absurdiuden peittelynä” laittoiomat tunteensa syrjään vastustaaksen Jef-fersonin erotusta yrittäessään turhaan pi-tää kiinni presidentinvirasta.

Kuten tiedätte, vaalit eivät ratkaisseettätä kysymystä. Keskustelua käytiin paas-topäivistä ja sekularistien väitteistä sotavä-en kenttäpappien palkkoja vastaan. Useatosavaltiot eivät sallineet kirkonmiehienmukanaoloa lainsäädäntävallassa, sillä pe-rusteella että jumalan miesten ei tullut ollahallinnon miehiä. James Madison, joka olijo kerran ollut niin turvallisesti eläkkeellä,vastusti kongressionalistista kappalaisen-virkaa turhaan. Mutta monet asiat pitivätesivanhempamme kiireisinä, sillä isiemmekristillinen Jumala näytti tunkevan ikuisennenänsä joka väliin julkisten asioiden hoi-dossa, ja niilläkin alueilla joissa hänet useintorjuttiin, hän palasi aina vaan uudelleen.

Jokaisen nopean muutoskauden jälkeenuudet evankeliset uudistajat pääsivät töihin.1820-luvulle mennessä oli olemassa GeneralUnion for Promoting the Observance of the Christi-an Sabbath (Yleiskokous kristillisen sapatin

vieton edis-tämiseksi), ja1830-luvullahyvää tar-koittavat ih-miset saat-toivat alullevankilaohjel-man, jossakaikki vangite r i s t e t t i i njotta heidätvoitaisiin pi-Thomas Jefferson

11

tää kaukanahuonoista vai-kutteista, ja hei-dät pakotettiinlukemaan Raa-mattua kokopäivän. Emmetiedä heidän ri-koksenuusinta-t i l a s t o j a a n ,mutta itsemur-hia oli paljon.

Yksi kristilli-nen reaktio ero-tukseen oli se,että kirkko vas-tusti juuri aloi-tettuja sosiaalisia hyvinvointiprojekteja ku-ten köyhäintaloja. Ajatus oli, että kun halli-tus ja kirkko olivat yhtä, hyväntekeväisyyskuului molemmille, mutta kun ne oli erotet-tu toisistaan, hyväntekeväisyys kuului kir-kolle. On mielenkiintoista huomata että näi-hin päiviin asti sosiaaliturvan taso Yhdys-valloissa on paljon mitättömämpi kuin Eu-roopassa, jossa vielä on valtionkirkkoja.

Kansakunnan liikkuessa länteen päin,kirkko oli yleensä ensimmäinen rakennusuudessa asutuksessa, ja sitä käytettiin useinmyös kunnantalona ja joskus koulunakin.1870-luvulla, Women’s Christian TemperanceUnion (Naisten kristillinen kärsivällisyys-unioni) sai ensimmäiset voittonsa ja saavut-ti paikallisille tuomioistuimille vallan päät-tää alkoholijuomien myynnistä, ja vuonna1877, presidentti Hayes nimitti kuuluisanateistin Robert Ingersollin lähettilääksi Sak-saan, mutta joutui perumaan nimityksenvahvan uskonnollisen vastustuksen takia.Luulenpa että heistä tuntui, että saksalaisetolivat liian helposti korruptoitavissa.

Nämä tapaukset olivat kuitenkin syrjä-kysymyksiä. Läpi koko 1800-luvun,

kaksi kehityssuuntaa hallitsivat keskuste-lua kirkon ja valtion erottamisesta, ja mo-lemmissa on ironiaa.

Ensimmäinen oli julkisen koululaitoksenaikaansaaminen. Voisi ajatella että pyrki-mys sivistää kansaa olisi suuri siunausmaallistuneelle hallinnolle, mutta tähän päi-vään saakka ne ovat edelleen periksianta-mattomien teokraattien linnakkeita.

Toinen ironinen seikka on se, että katolis-ten immigraation pelko loi nativistisen liik-keen joka, käyttämänsä sekulaarisen sanas-ton ansiosta, käännytti monia tavallisia ih-misiä sekularisteiksi, vaikka heidän varsi-nainen tarkoituksensa oli kieltää katolisiltatasa-arvoiset oikeudet. Lopulta nämä kaksiliikettä kietoutuivat toisiinsa, mutta julki-nen koululaitos ehti ensin.

Alusta asti julkisissa kouluissa annettiinuskonnonopetusta ja alusta asti siitä kohis-tiin. Luonnollisesti Jefferson vastusti Raama-tunlukua koulussa, väittäen että se voitai-siin korvata historiallisten faktojen ja “mo-raalisuuden alkeiden” opetuksella. Tämä nä-kemys, että moraalisuus löytyi Raamatunulkopuolella oli erittäin altis konflikteille.Kun Jeffersonin poliittinen liittolainen De-Witt Clinton puolusti häntä sanoen, että“pääasiallinen syy miksi lapset laitetaankouluun, on että he oppisivat lukemaan jakirjoittamaan, eikä että he oppisivat uskon-toa,” hän lisäsi perään heti kiivaan puheenRaamatun tärkeydestä moraalisena oppaa-na. Hän ilmeisesti katsoi tämän poliittisestivälttämättömäksi.

Julkiset koulut olivat joko valtion tai pai-kallisia instituutioita, joita liittovaltion lakiei koskenut. Joissakin paikoissa separatisti-sella filosofialla oli vaikutusta, mutta useim-mat yhteisöt olivat homogeenisiä, koulujenlukukaudet olivat lyhyitä, eikä läsnäolokaanollut pakollista, joten keskustelu ei yleensäkiihtynyt ennen kuin vasta kun katolisetsaapuivat kylään. Silloin kouluista tuli pro-testanttisen opetuksen välineitä. Esimerkiksivuonna 1820 New Yorkin kaupunki kielsi,separatistisen filosofian mukaisesti, koulu-avustukset kaikille uskonnoille - yhtä laillaniin katolisille, metodisteille kuin baptisteil-lekin. Suurin saaja oli yksityinen, sekulaari-nen järjestö nimeltä Public School Society (Jul-kisten koulujen yhdistys). He eivät ainoas-taan laittaneet oppilaitaan lukemaan Raa-mattua päivittäin, vaan heidän tekstinsätuomitsivat myös katoliset pahimmillamahdollisilla tavoilla.

Kuten suurin osa vihoista, tämäkin nou-si pelosta. Englantilaiseen perintöömmekuului katolisten ja protestanttien vuorot-televa vainoaminen, ja 1800-luvulle mentä-essä meillä oli lukuisia protestantteja jotkaolivat paenneet katolisten valtaa Ranskassa

Thomas Paine

12

ja etelä-Saksassa. Puhun englantia tänään,koska protestantti nimeltä Anton Kirchhartpakeni tänne mieluummin kuin jäi taistele-maan. Kun hänen lapsenlapsensa näkivät ka-tolisten miehittävän hänen turvapaikkansarannikon, he saattoivat hyvinkin panikoida.

Tuloksena syntynyt nativistinen liike onmeidän nykyajan amerikkalaisten sekularis-tien nolo, juopunut ja rienaava isoisä. Näis-sä nativisteissa ei ollut mitään filosofisestikiehtovaa. Koska katolisten ajateltiin vastus-tavan kirkon ja valtion erottamista, papis-tolta piti kieltää oikeus äänestää, he järkeili-vät. Tämä on varmasti pilkan arvoinen väi-te. Mutta käyttäessään erottamispyrkimyk-siä kansan ennakkoluulojen oikeutuksena hetekivät asiasta tärkeän amerikkalaisille jot-ka eivät siihen asti olleet juuri välittäneetkoko asiasta. Vaikka nativistien järkeilyissäoli paljonkin vikaa, heidän käyttämistäänsanoista tuli usein ajattelevaisempien ihmis-ten iskulauseita, kun he alkoivat miettiä,mitä kaikilla tasoilla todella maallistunuthallinto voisi antaa meille. Valitettavastinativistit levittivät myös rumaa stereoty-piaa vieraasta kansasta joka piti aseita kirk-kojensa alla ja joka lisääntyi vain valloit-taakseen koko maailman. USA:ssa sen vai-kutus tuntui politiikassa ja yhteiskunnassakunnes John F. Kennedy valittiin presiden-tiksi vuonna 1960.

1870-luvulle tultaessa pyrkimys julistaaperustuslain johdannossa että Yhdys-

vallat on kristillinen kansakunta epäonnis-tui surkeasti, vaikka tämä melko heikko to-teamus olisi nostattanut eloisaa keskuste-lua vuosisadan alussa. Mutta monet ame-rikkalaiset eivät olleet valmiita sitoutumaantäysin maallistuneeseen filosofiaan. KunKorkein oikeus tulkitsi 14. muutoksen perus-tuslakiin vuonna 1865 - jonka piti antaa kai-kille kansalaisille oikeuslain (Bill of Rights)suoja - huomattavasti kapeammin, voimak-kaita mutta lopulta epäonnistuneita yrityk-siä tehtiin ulottaa uskontopykälä (establish-ment clause) osavaltioihin.

Vuosisadan loppuun mennessä uskonnol-lisesti erilaisten siirtolaisten uusi aalto tuliUSA:han - juutalaisia, kiinalaisia ja joitainjapanilaisia - aiheuttaen tuskin värähdys-täkään käsityksessämme separaatiosta.Vaikka he joutuivat kärsimään hirveistä

ennakkoluuloista, merkittäviä yrityksiä sää-tää lakeja heidän uskontoaan vastaan tai jot-ta heitä voitaisiin rankaista uskonnostaan,ei ollut.

1800-luvun lopulla nativisteja oli edelleenjäljellä, useimmat heistä kuuluisimmassamuodossaan - Ku Klux Klanissa. Vaikka heedelleen periaatteen vuoksi vastustivat pon-nettomasti valtiovallan ja kirkon erottamis-ta, ja keksivät jopa seremonian jossa kolik-koa käytettiin Raamatun velvoitteen “antaakeisarille” manaamiseen, heidän pääasialli-nen tarkoituksensa oli silti terrorisoida mus-tia, juutalaisia, ja joskus myös katolisia.

Toinen sekulaarisen filosofian tuote oli Li-beral Alliance, josta tuli myöhemmin LiberalLeague. Se koostui sen aikaisista ateisteista,agnostikoista ja muista vapaa-ajattelijois-ta. He esittivät yhdeksän vaatimusta:

1. Kirkot ja muu eklesiastinen omaisuuson saatettava verotuksen piiriin.

2. Kappalaisten työskentely Kongressis-sa, osavaltioiden lainsäädäntöelimissä, so-taväessä, vankiloissa, suojakodeissa ja muis-sa julkisissa instituutioissa tulee loppua.

3. Kaikki julkiset määrärahat lahkolai-selle opetukselle tai hyväntekeväisyydellelopetetaan.

4. Kaikki valtiovallan ylläpitämät us-konnolliset palvelut lopetetaan, ja Raama-tun käyttö julkisissa kouluissa tekstikirjanatai uskonnollisena harjoituksena lopetetaan.

5. Presidentti, sen paremmin kuin yksi-kään kuvernööreistä, ei saa julistaa uskon-nollisia juhlia tai paastopäiviä.

6. Juridinen vala tulee korvata yksinker-taisella vakuutuksella.

7. Lait jotka suoraan tai välillisesti mää-räävät sapatin pyhäpäiväksi tulee purkaa.

8. Lait jotka pakottavat “kristilliseen”moraalisuuteen tulee lakkauttaa, ja vain la-keja jotka koskevat luonnollista moraali-suutta, tasa-arvoa ja puolueetonta vapaut-ta saadaan panna täytäntöön.

9. Yhdysvaltojen ja kaikkien osavaltioi-den perustuslaeissa millekään uskonnolle eisaa myöntää erityisasemaa ja koko poliitti-sen järjestelmämme tulee olla sekulaarinen.

Vuonna 1929 Freethinkers’ League (Vapaa-ajattelijoiden liitto), toisti kaikki nämä vaa-timukset paitsi kahdeksannen. 1900-luvunensimmäisen puoliskon aikana muutoksetolivat tosiaankin vähäisiä.

13

Mutta teokraateiksi haluaville ja pitkäänkärsineille sekularisteille useat tapahtumatmuuttivat Amerikan poliittisen ilmapiirinvuosisadan puolivälissä. Ensimmäinen näis-tä oli vuoden 1947 oikeuden päätös jutussaEverson vastaan Opetuslautakunta (Board ofEducation), jossa Hugo Black kirjoitti yhdenkaunopuheisimmista koskaan kirjoitetuistaKorkeimman oikeuden mielipiteistä, muis-tellen uskonnollisen suvaitsemattomuutem-me historiaa ja julistaen että perustuslause-ke tarkoitti täsmälleen sitä mitä siinä luki,nimittäin että mitään lakia joka kunnioittaauskonnollista instituutiota ei säädetä, ja ettätämä ylevä periaate koskee osavaltioita.

Hamburgerin selitys siitä, että Blackinjärkeily oli pelkkää rationalisaatiota, ettähän tekaisi historian ja lain johon viittasi,perustuu täysin siihen, että nuorempanaHugo Black oli ollut katolisvastainen jäsenKu Klux Klanissa. Hamburger ei selitä mi-ten tämä aiheutti sen, että Black päätyi täs-sä tapauksessa katolisten koululasten puo-lelle nativistista hakijaa vastaan.

Samana vuonna tapauksessa McCullemvastaan Opetuslautakunta oikeusistuinmääräsi uskonnollisen opetuksen lopetetta-vaksi julkisissa kouluissa. Lisää seurasi, ku-ten hyvin tunnetut päätökset jotka kielsivätkoulun suosimat rukoukset.

On todennäköistä että Amerikan panii-kinomainen yritys voittaa Jumalan

suosio Kylmässä sodassa oli yhtä lailla re-aktio näitä julistuksia kuin jumalatontakommunismiakin vastaan. Syystä tai toi-sesta lisäsimme sanat “Jumalan alla” lip-putervehdykseemme ja teimme sanoista“Jumalaan me luotamme” (In God We Trust)kansallisen iskulauseen, joka on täysinverrattavissa, ja joskus korvaa kokonaanjalon E Pluribus Unum - Monesta yksi.

Pyrkimys saada Jumala takaisin kunni-oitettavaan politiikkaan sai vahvistustaodottamattomasta lähteestä - kansanoike-usliikkeestä. Orjuuden jälkeen Etelän mus-tille, joilta kaikki kansalaisoikeudet olievätty, oli annettu yksinkertainen puheen-ja kokoontumisvapaus vain kirkossa. Josjoku musta mies äänesti Etelän kaupun-gissa, kyseessä oli pappi, jonka elanto eiollut suoraan riippuvainen valkoisista.

1950- ja 60-lukujen kansanoikeusliike no-

jasi kirkkoon, koska mitään muuta mahdol-lista kokoontumispaikkaa ei ollut. Ja kutenmustien poliittisten johtajien kuuluukin, jär-jestäjät olivat pappeja. Tämä antoi meillesuositun, vapaamielisen poliittisen liikkeenjoka riippui täysin Amerikan perinteisestäprotestanttisesta uskosta. Tilaisuus yhdis-tää hyvät lait ja Jumalan laki ei vielä ollutmenetetty.

Tämän jälkeisinä vuosina kouluista onjälleen tullut suuri taistelutanner. Viime-aikainen Newdow’n päätös ei poistanut“Jumalan alla” - sanoja uskollisuudenva-lasta, toisin kuin monet väittävät, vaan vä-liaikaisesti esti sen lausumisen kouluissa.Liian monista poikkeuksista huolimattauskonnollinen opetus ja opettajan johta-mat rukoukset ovat pysyneet poissa julki-sista kouluistamme mutta hintana on ol-lut se, että julkinen koulutus saa paljonvähemmän tukea ja monissa osavaltiois-sa tieteen opetussuunnitelma on korrup-toitunut - evoluutio-aihe saatetaan jättääkokonaan käsittelemättä. Tähän päiväänsaakka oikeusistuimet ovat pitäneet jär-kähtämättä kiinni siitä että uskonnollis-ten evoluutioselitysten opettaminen py-syy poissa kouluista, joskin monet opetta-jat, virkamiehet ja koululautakunnat ovatolleet vähemmän jyrkkiä.

Nopeat teknologiset ja sosiaaliset muu-tokset viimeisten 25:n vuoden aikana

ovat tehneet amerikkalaisesta yhteiskunnas-ta uskonnollisemman, varsinkin poliittisenretoriikan suhteen. Meillä on ollut kaksi pre-sidenttiä - Reagan ja nykyinen Bush - jotkatuntuvat esiintyvän uskonnollisina johtaji-na. He ovat antaneet meille yhä konservatii-visemmat tuomioistuimet, jotka ovat taipu-vaisempia äänestämään uskonnon puoles-ta, kuten viime aikaisessa koulusetelien ta-pauksessa (school voucher case), jossa julkistarahaa menee lahkolaisille kouluille.

Vuodesta 1994 lähtien Edustajainhuoneon ollut kiihkeän uskonnollinen. Uskonnol-lisen oikeiston kyky mobilisoida rahaa jatyövoimaa aiheuttaa pelkoa monien kong-ressiedustajien sydämissä, jotka haluaisivatvastustella. Yksikään uskontoa tukeva lakiei ole liian naurettava mennäkseen läpi Edus-tajainhuoneessa (House of Representatives). Se-naatti takaa suojan kaikista hulluimpia vas-

14

taan ja Korkein oikeus jokatulkitsee uskontoasetusta (es-tablishment clause) kapeasti,mutta tähän päivään saakkaon kieltäytynyt jättämästäsitä kokonaan huomiotta, eh-käisee joitakin hienovarai-sempia rikkeitä.

Vaikka useiden uskonto-jen hyväntekeväisyyshank-keet, kuten katoliset hyvän-tekeväisyysjärjestöt tai lute-rilaiset ja Pelastusarmeijansosiaalipalvelut, ovat saa-neet suurimman osan rahoi-tuksestaan verorahoista, näi-den järjestöjen täytyy nytnoudattaa liittovaltion lakiaja julistaa etteivät ne harras-ta syrjintää tai käännytys-työtä. Siten Bushin hallintoajaa pientä ohjelmaa joka al-koi ilman suurempaa huo-miota Carterin hallinnon ai-kana, nimeltä Charitable Choi-ce (Antelias/hyväntahtoinenvalinta), jossa hallitus päät-tää antaa minun verorahoja-ni uskonnolliselle hyvänte-keväisyysjärjestölle joka eiriko reiluuden ja käännyttä-mättömyyden rajoituksia.

Lyhyesti sanottuna histo-riamme ja tulevaisuutemmeovat sama asia, ja 2000-lu-vun Eurooppa, jossa moni-muotoisuus on kasvava to-dellisuus, voi oppia jotain ko-kemuksistamme. Vertailu-kelvottoman populaationkansakuntana yritämme jat-kuvasti löytää identiteet-tiämme. Jotkut etsivät rat-kaisua uskonnosta, joka onaina määrittänyt heimon jajättänyt ulkopuoliset sivuun.Toiset ovat urheasti saar-nanneet sitä totuutta, että se-kulaarinen maailma on ainoamaailma jonka koko ihmis-kunta jakaa, ja tässä maail-massa vapaiden ihmistenhallitus voi hallita. �����

SSSSSamuel Ruiz Garcíaamuel Ruiz Garcíaamuel Ruiz Garcíaamuel Ruiz Garcíaamuel Ruiz García, Do-minikaanisen tasavallan

piispa, sanoo vuonna 1968,että koko Latinalainen Amerik-ka pitää julistaa ”lähetysti-laan”, jotta ”epätäydelliseksi”jäänyt evankelioiminen voi-daan viedä loppuun.

Sanotaan, ettei katolisellakirkolla ole enää aiempaa val-taansa. Todella, missä on ka-tolilaisuuden valta monimut-kaisessa maailmassa, nyky-todellisuudessa, joka on niinvaikeaa selittää?

Vastaus on hämmästyttä-vän yksinkertainen: katolisenkirkon valta on siellä missä seoli kymmenen, kaksikymmen-tä tai viisitoista vuotta sitten.Täsmälleen samassa paikas-sa: politiikassa, kulttuurissa,taloudessa.

TTTTTodistaaksemme tämän an-takaamme tosiasioiden

puhua puolestaan. Euroopas-sa Euroopan Unioni personoitodeksi tullutta katolista unta:uudenaikainen roomalais-ger-maaninen pyhä imperiumi jaalku maailmalle, jota hallitseevain yksi ideologinen ryhmä(yksi kuningas, yksi armeija,yksi Jumala).

Entäpä Amerikassa. Katso-kaamme tosiasioita:

Argentiina:Argentiina:Argentiina:Argentiina:Argentiina: Maallinen ja jul-kinen opetus, joka perustettiin1800-luvulla on tuhottu. Senkorvaa katolinen opetus ja sitäjohtaa katolinen kirkko omis-sa instituutioissaan (kouluis-ta yliopistoihin saakka). Kan-sallinen, katolinen peronistilii-ke ja (syvästi uskovaiset) so-tilaat ovat ajaneet talouden,kulttuurin ja politiikan konkurs-siin. Kaikki ehdokkaat kansa-kunnan presidentiksi tämän-vuotisissa vaaleissa ovat ka-tolilaisia paitsi sosialistien eh-dokas. Kirkko johtaa myöstoista kahdesta televisio-, ra-dio- ja lehtitoimittajien opinto-keskuksesta. Lähes kaikkimerkittävät lehtimiehet ovat ka-tolilaisia.

Peronistit hallituksessa –Opus Dei vallassa. Argentii-nan presidentti Néstor Kirch-Néstor Kirch-Néstor Kirch-Néstor Kirch-Néstor Kirch-nernernernerner (kroaattien jälkeläinen) va-littiin 22 prosentin ääniosuu-della äänioikeutetuista. Hän onperonisti eli konservatiivinenklerikaali, joka saa inspiraatio-ta fascismista. Kirchner nimit-ti oikeusministeriksi GustavoGustavoGustavoGustavoGustavoBelizBelizBelizBelizBelizin, tunnetun Opus Deinjäsenen. Argentiinassa ovat lä-hes 200 vuoden ajan rationa-listit ja edistykselliset kamp-pailleet monarkisteja ja feo-daaliherroja vastaan (1800-lu-

Amerikan katolisettasavallat

Federico N. Revival

Käännös: Kimmo Sundström

15

vulla), fascisteja ja peroniste-ja vastaan (1900-luvulla) ja nytkonservatiiveja ja sekä vasem-miston että oikeiston klerikaa-leja vastaan (2000-luku).

Bolivia:Bolivia:Bolivia:Bolivia:Bolivia: Kirkko kasvattaa so-tilaat ja soluttautuu alkupe-räisväestön ja vasemmistoliik-keiden joukkoon. Mikään ei olesille vierasta: jos haluaa ollavaikutusvaltainen, on oltavakatolilainen; jos haluaa taistel-la mahtavia vastaan, samaten.

Chile:Chile:Chile:Chile:Chile: Tuhottuaan ateisti Al-lenden Sosialistisen puolueenvallan katolilaiset sotilaat pa-lauttivat vallan kristillisdemo-kraateille (katolilainen puolue).Nyt hallitsevat sosiaalikristityt.

Dominikaaninen tasavalta:Dominikaaninen tasavalta:Dominikaaninen tasavalta:Dominikaaninen tasavalta:Dominikaaninen tasavalta:Kirkko tulee diktaattori Trujil-loa. Sen jälkeen se arvoste-lee häntä. Vallanhaltija: Kris-tillisdemokraattinen puolue.

Ecuador:Ecuador:Ecuador:Ecuador:Ecuador: Vuonna 1970 presi-dentti Velasco Ibarra karkottaa40 nuorta kristillisdemokraat-tia, kaksi vuotta myöhemmin

kristityt ammattiyhdistysmie-het ja vasemmistojohtajatsyöksevät hänet vallasta.

El Salvador:El Salvador:El Salvador:El Salvador:El Salvador: Maalaiset totte-levat sokeasti kirkkoa. Kristil-lisdemokraattinen puolue onhallinnut maata lähes keskey-tyksettä. Hallitusta vastusta-vaa oppositiota johtavat kato-lilaiset ja papit.

Guatemala:Guatemala:Guatemala:Guatemala:Guatemala: Kristillisdemo-kraattinen puolue hallitsee sa-maan aikaan kun oppositios-sa on sissipappeja. Kaikki mi-nisterit vuodesta 1983 lähtienovat olleet uskontoa harjoitta-via katolilaisia. Vuoden 1992Nobelin rauhanpalkinnon saa-ja Rigoberta MenchuRigoberta MenchuRigoberta MenchuRigoberta MenchuRigoberta Menchu ehdot-taa, että eräs pappi olisi ”etni-siä ongelmia koskeva rauhanmaailmanlähettiläs”.

Kanada:Kanada:Kanada:Kanada:Kanada: Vuodesta 1968 läh-tien kaikki pääministerit ovatolleet katolilaisia.

Kolumbia:Kolumbia:Kolumbia:Kolumbia:Kolumbia: Sissi Raul Rey-Raul Rey-Raul Rey-Raul Rey-Raul Rey-eseseseses vierailee paavin luona vuon-na 2000. Espanjalainen pappi

Manuel Perez oli sissipäällik-kö (kuolemaansa saakka, te-levisio lähetti ohjelman hänenhautajaisistaan). Kirkko ottaavastaan apua huumekauppiail-ta (pastori Rafael Garcia Her-Rafael Garcia Her-Rafael Garcia Her-Rafael Garcia Her-Rafael Garcia Her-rerosrerosrerosrerosreros hyväksyi vuonna 1991omaisuuden, jonka Pablo Es-Pablo Es-Pablo Es-Pablo Es-Pablo Es-cobarcobarcobarcobarcobar, Medellinen kartellinjohtaja hänelle lahjoitti). Maanhallituksessa on pappeja.

Kuuba:Kuuba:Kuuba:Kuuba:Kuuba: DominikaanipastoriCarlos Alberto LibanioCarlos Alberto LibanioCarlos Alberto LibanioCarlos Alberto LibanioCarlos Alberto LibanioChristoChristoChristoChristoChristo (”Veli Betto”) on Fidel Fidel Fidel Fidel FidelCastroCastroCastroCastroCastron läheinen ystävä. Hänsanoi: ”Uskonto tulee kasva-maan saarella … ”. KardinaaliO´Connor lähetti Kuubaanlääkkeitä vastapalveluksenasiitä, että pappien tulo saarel-le sallitaan. Vatikaani pyytää270 henkilön vapauttamista jalähes välittömästi hallitus va-pauttaa 208. Tuhannet katoli-laiset panevat toimeen mielen-osoituksen Havannassa vuon-na 1999. Salesialaiset1 ja je-suiittapapit kasvattivat FidelCastron. DiplomaattisuhteetKuuban ja Vatikaanin välilläeivät koskaan katkenneet.

Meksiko:Meksiko:Meksiko:Meksiko:Meksiko: Ottaessaan vas-taan presidentin viran katoli-lainen Fox lopettaa katolilai-sen ”subcomandante” (vara-komentaja) Marcosin (toden-näköisesti jesuiitta) taiste-lun. 70 vuotta sitten kirkolta

Pii

rro

s: P

.A. M

an

nin

en

________1 Italialaisen pastori Giovan-Giovan-Giovan-Giovan-Giovan-

ni Bosconi Bosconi Bosconi Bosconi Boscon (16.8.1815 - 31.1.1888) vuonna 1859 perustamakristillinen veljeskunta, joka onsaanut nimensä Geneven piis-pana olleen San Francisco deSalesin mukaan. Salesialaiset,joita on 40.000 yli 120 maassa,ovat kolmanneksi laajin katoli-nen veljeskunta maailmassa.He toimivat köyhien, hylättyjenja uhanalaisten lasten puoles-ta. – Suomentajan huomautus.

➤

16

vietiin valta. 1960-luvulla kirk-ko ystävystyy kommunistienkanssa. Vuonna 1974, en-simmäistä kertaa, meksiko-lainen presidentti menee Va-tikaaniin. 1990-luvulla kirkkonäyttää olevan kytköksissähuumekauppaan. President-ti Foxin tytär opiskelee Ibe-roamerikkalaisessa yliopis-tossa, jota jesuiitat johtavat.

Nicaragua:Nicaragua:Nicaragua:Nicaragua:Nicaragua: Katolilaisen dik-taattori Somozan kaatuessasandinistiryhmä ottaa vallan(sosiaalikristityt, populaarikris-tityt, Papiston kansallinen yh-distys, työnantajat ja kauppi-aat). Kulttuuriministeriksi nimi-tetään pappi, sisäministeriksitoinen pappi, ulkoministeriksikolmas pappi …

Panama:Panama:Panama:Panama:Panama: Vallanhaltijat ovatKristillinen vallankumouspuo-lue ja kristillisdemokraatit.Huumekauppaan kytköksissäoleva, entinen CIA:n jäsen,kenraali Noriega, pakenee Va-tikaanin lähetystöön autolla,jonka hänelle lähettää aposto-linen nuntius.

Paraguay:Paraguay:Paraguay:Paraguay:Paraguay: Valtioneuvostos-sa, joka auttaa diktaattoriStrössneria hallitsemaan, onAsuncionin arkkipiispa. Dikta-tuurin oppositio: papit. Maannäyttävät asuttaneen jesuiitat,sotilaat, natsisotarikolliset jaterroristit.

Peru: Peru: Peru: Peru: Peru: Francoa ihailevat papitja katolilaiset sotilaat pitävätvaltaa luvatta hallussaan.”Meidän maamme on katoli-nen, meidän asukkaammeovat katolilaisia, me hallituk-sen jäsenet olemme katolilai-sia” (diktaattori Velasco Alva-Velasco Alva-Velasco Alva-Velasco Alva-Velasco Alva-radoradoradoradorado vuonna 1971). ”Minä olenkatolilainen, neljä lastani opis-kelevat en katolisissa kouluis-sa” (presidenttiehdokas jamyöhemmin presidentti Fuji-mori vuonna 1990).

Uruguay:Uruguay:Uruguay:Uruguay:Uruguay: Tupamaros-sissienaseistusta löydetään eräästäkirkosta. Tupamaros-sissienjoukossa on kommunisteja …ja katolilaisia. Eräs pappi te-kee yhteistyötä heidän kans-saan, pidätetään ja kolmessapäivässä hallitus vapauttaahänet. Seuraavan kolmen kuu-kauden aikana pidätetään 400sissiä. Ensimmäinen Urugu-ayn presidentti osallistui us-konnolliseen seremoniaan La-callessa vuonna 1980.

Venezuela:Venezuela:Venezuela:Venezuela:Venezuela: Vanhin päiväleh-ti on katolinen La Religión (Us-konto). Vallanhaltija: Kristillis-demokraattinen puolue. DavidDavidDavidDavidDavidPeelPeelPeelPeelPeelin laulu The Pope Smo-ke Dope (Paavi polttaa pilveä)kielletään. Monia vuosia hal-litsee katolilainen presidenttiCaldera. Kirkko ystävystyykommunistien kanssa. Pre-sidentti Perez sanoo 1990,että on halvempaa antaa ope-tus kirkon huoleksi kuin avatavaltion kouluja. Vuonna 1998hyvin katolinen Irene SaezIrene SaezIrene SaezIrene SaezIrene Saez onpresidenttiehdokkaana. HugoHugoHugoHugoHugoChavezChavezChavezChavezChavez, nykyinen president-ti, arvostelee kirkkoa vuonna1999. Hän on kärsinyt kapi-noista ja hyökkäyksistä.

Yhdysvallat:Yhdysvallat:Yhdysvallat:Yhdysvallat:Yhdysvallat: 25 vuodessakatolilaisten parlamentaarikko-jen määrä nousi 29:stä118:aan. CIA:n perustivat jasitä johtivat katolilaiset. Lukui-sat ulkoministerit, lähettiläät,neuvonantajat, maaherrat, japormestarit ovat olleet katoli-laisia 40 vuoden ajan. On ollutneuvonantajapappeja, presi-dentin puheiden toimittajia jne.40 vuoden aikana heillä on ol-lut tukijoita yhä mahtavampi-en mafiosojen ja suurpääomanjoukossa (David RockefellerDavid RockefellerDavid RockefellerDavid RockefellerDavid Rockefelleron Opus Dein ”ystävä”) ja Va-tikaani on onnistunut vaikutta-maan USA:n politiikkaan. �����

”Mediassa näytetäänmurhia ja nälänhätää jasairauksia – ja tämä onkorvannut perinteisenuhraamisen yleisölle.Pyhä media, oli kysesitten uskonnosta taisähköisestä mediasta,saa aina voimansa assosi-aatiosta veriuhrin kans-sa.” Näin väittää NewYorkin yliopiston metro-politutkimuksen apulais-professori Robert Danninhaastattelussaan SacredMedia -konferenssissaJyväskylässä. Mutta kukauhrattiin alun perin?Löytyykö nykyajan maal-listuneesta mediakulttuu-rista yliluonnollisuusus-kon piirteitä? Entä voikoateisteja pitää esimerkki-nä nykyaikaan säilynees-tä syntipukista, jokaedelleen vanhan tavanmukaan lynkataan yhtei-sön puhdistamiseksi?

Robert Dannin kertooaluksi olevansa ”non-be-

liever” ja tarkastelevansaasioita täysin tunnustukset-tomasta näkökulmasta.Taustalla hänellä on René Gi-rardin teoria väkivaltaisistayhteisöistä, jossa veriuhrinasema nähdään keskeisenä jakristillinen lunastusmyyttiselitetään sen yhtenä myö-hempänä erikoistapauksena.

”Muinaisessa kreikkalai-sessa kulttuurissa tunnetaankäsite farmakos eli syntipuk-ki. Syntipukki oli yksilö, jokaotettiin yhteiskunnan ulko-puolelta ja uhrattiin. Miksi?Alkukantaisen uhraamisentarkoitus on ehkäistä väki-valtaa yhteisön sisällä. Yksiväkivaltainen teko on yhteis-kunnan tahdon ilmaus, jon-

17

ka tarkoitus on lopettaa ihmiskunnan tap-pelu. Tämä rituaali löytyy taustalta uskon-nosta, kreikkalaisesta tragediasta ja monis-sa muissa rituaaleissa.”

Jos syntipukkia ei löydy, yhteisö joutuukriisiin, koska tehokkain mahdollinen yh-teenkuuluvuus eri yhteiskuntaluokkien vä-lillä voidaan saavuttaa osoittamalla kaikilleyhteinen paha, johon viha voidaan hyväk-sytysti suunnata. ”Tämä tilanne johtaa laa-jenevaan väkivaltaan, kunnes yksi syntipuk-ki löydetään ja tapetaan symbolina suurem-masta väkivallasta, joka lopettaa kaikenmuun väkivallan.”

Sama uhrin ajatus löytyy taustalta ny-kyaikaisessa mediassa, jossa luodaan hyviävihollisia ja hyödyllisiä uhkakuvia. ”Medianäyttää väkivallan maailmanlaajuisena uh-raamisena, koska se käyttää uhraamisen kä-sitettä houkutellakseen yleisöä. Se ei kuiten-kaan koskaan ratkaise kriisiä. Tappaminenjatkuu ja jatkuu, koska se tyydyttää yleisönintohimoja. Media julistaa yhden episodin

Medianveriuhrit Suvi Laukkanen

& Janne Vainio

päättyneeksi ja jatkaa seuraavaan ratkaise-matta koskaan sitä.”

Ratkaiseva kysymys on se, löydämmekörationaalisia keinoja käsitellä yhteisöllistäuhraamista, jota mediassa tuotetaan. ”Jospystymme yhteiskuntana pääsemään tämännimenomaisen uhrauskriisin yli, niin muitaratkaisuja voi alkaa löytyä.”

Kalliit ratkaisut

Joissakin tapauksissa kriisi on onnistuttuväliaikaisesti ratkaisemaan niin ettei veren-vuodatuksen jatkamiselle ole rituaalista tar-vetta. Esimerkkeinä Dannin mainitsee Nürn-bergin ja Watergaten.

Nürnbergissä totalitaarisen valtion ri-koksiin syyllistyneet laitettiin ensimmäistäkertaa historiassa oikeuden eteen. ”Se olihyvin kallis mediarituaali. Syyllisiä syytet-tiin, heidän annettiin puolustaa itseään tiet-tyjen kansainvälisten sääntöjen mukaan.➤

Mecca-Cola: Drink With Commitment!

J an

ne

Va

inio

18

Uhriutumisenmarkkinat

NNNNNietzsche sanoo, että kristinusko muuttaakaikki potentiaaliseksi uhriksi, ja tämä uh-

rimentaliteetti on oleellinen kristillisessä uh-raamisessa ja se eroaa pakanallisesta uh-raamisesta.” Tässä kohdin on ero Girardinteorian mukaisen pakanallisen uhraamisentai kreikkalaisen tragedian ja kristillisen uhri-ajattelun välillä.

Girardin toinen amerikkalainen oppilas EricEricEricEricEricGansGansGansGansGans on puhunut uhriksi tulemisen markki-noista. ”Sitä näkee kaikkialla identiteettipoli-tiikan merkeissä; jokainen haluaa olla uhri.Kristillinen ihanne on, että kaikista tulee po-tentiaalisia uhreja. Uhriksi tulemista varten onolemassa järjestäytyneet hyödykemarkkinat.”Oikeus esiintyä uhrin osassa on kovaa valuut-taa, jota vastaan on mahdollista saada mieli-valtaisia sosiaalisia erioikeuksia – ja senvuoksi nykyaikainen ryhmäsidonnainen iden-titeettipolitiikka perustuu taisteluun siitä, ket-kä saavat esiintyä uhreina.

”Vuonna 1998 algerialainen professori Mo-Mo-Mo-Mo-Mo-hammed Arkounhammed Arkounhammed Arkounhammed Arkounhammed Arkoun (joka on kirjoittanut mm. kir-jan nimeltä Rethinking Islam) kutsuttiin NewYorkin yliopistoon luennoimaan. Kun saavuinluennolle, campuksella on joitakin erittäin pa-lestiinalaismyönteisiä ryhmittymiä. Yksi cam-puksella opettavista pariskunnista oli erittäinläheisiä Edward SaidinEdward SaidinEdward SaidinEdward SaidinEdward Saidin kanssa; naisen isäoli Palestinian National Council’in jäsen ja heolivat molemmat paikalla luennolla. En tien-nyt paljoakaan siitä mitä oli tapahtumassa,mutta tiesin että myös kuuluisa marokkolai-nen kirjailija Tahar Ben JalloumTahar Ben JalloumTahar Ben JalloumTahar Ben JalloumTahar Ben Jalloum oli paikalla.

Arkoun alkoi puhua ex tempore, koska – kutenhän kertoi – hänen salkkunsa ja kaikki hänenvalmistamansa puheet oli varastettu aikaisem-min samana päivänä. Vasta kun hän oli lopet-tanut puheensa, ymmärsin mistä oli kyse. Hänoli algerialainen mutta berberi. Hän sanoi ettätodelliset uhrit Algeriassa olivat berberit. Roo-malaiset valloittivat heidät. Arabit syrjäyttivätheidät. Ranskalaiset valloittivat heidät. Isla-mistit syrjäyttivät heidät. Kaiken tämän taus-talla algerialaisten todellinen historia on pi-detty salassa. Palestiinalaisten ja arabien vi-hainen reaktio: he eivät halunneet kuunnella.Samaan aikaan huoneessa oli berberioppilai-ta jotka olivat tulleet kuuntelemaan, ja he valit-tivat, koska kun he kävelivät kadun yli TowerRecords’in musiikkikauppaan, berberien kan-sanmusiikki oli laitettu samaan osastoon ara-bimusiikin kanssa. He olivat uhreja!”

”Toinen esimerkki tästä NYU:ssa oli kun LoïcLoïcLoïcLoïcLoïcWacquant Wacquant Wacquant Wacquant Wacquant tuli pitämään puhetta amerikkalaisis-ta ghetoista. Yksikään afrikkalaisamerikkalainenhenkilö ei tullut kuuntelemaan tätä. Yksi afrikka-lainen mies sadan professorin yleisössä sekäjoitain jatkotutkinnon suorittajia. Yksi professori,joka oli minun pomoni, sanoi että ‘rotu on sosi-aalinen rakennelma, tämä ei ole todellista’ – jaWacquant kysyi mitä hän tarkoitti: ‘Teillä on pos-tinumero, kun haet töitä, kirjoitat osoitteesi, ja hetietävät missä asut, tämä ei ole mikään sosiaa-linen rakennelma.’ Yleisössä oli henkilö, jokanousi seisomaan ja sanoi ‘Minä olen meksikon-amerikkalainen ja mekin asumme ghetossa,miksi ette puhu meidän ghetoistamme?’” �����

”– Nietzschen mukaan uhriajattelu johtaa siihen,ettei kukaan saa koskaan mitään aikaan, kaikki

vain pyörivät ympäri omassa miasmassaan.”

Jotkut teloitettiin, toiset tuomittiin elinkau-tiseen – ja niille, joita ei saatu kiinni tehtiinselväksi, että heitä ajettiin takaa. Tietoa sii-tä, että sinut voitiin haastaa oikeuteen työsijohdosta hallituksen palveluksessa, vaikkaolisit ollut pelkkä byrokraatti, levitettiin 25-30 vuotta. Ihmisten täytyi ajatella sitä mitätekivät – ja jos heillä oli osaa tällaisia mur-hia ja väkivaltaa suosivissa toimissa, heidäntäytyy olla varovaisia, koska he tietävät ettäheidät voidaan pidättää.”

”Watergate oli mediaspektaakkeli, jossapetokseen syyllistyneet tuotiin oikeudeneteen ja melkein kuuden kuukauden ajanmedia keskittyi juuri tähän. Se oli kiehtovaa

televisioainesta, se vastasi kreikkalaista tra-gediaa televisiossa, kaikilla kanavilla. Lo-puksi syylliset joutuivat vankilaan ja hei-dän osallistumisensa hallintoon kiellettiin.Se johti useisiin uudistuksiin. Yksi tärkeim-mistä oli Churchin komitea (Frank Churcholi senaattori Idahosta, joka sponsoroi ko-miteaa). Tämä oli amerikkalainen glasnost.Aloimme kuulla vastavakoiluohjelmista jaajatuksia siitä, kuka murhasi Martin LutherKing Jr:n, kuka murhasi Malcolm X:n jaMustat pantterit. Churchin komitean tulok-sena säädettiin lakeja, jotka estivät hallitus-ta vakoilemasta omia kansalaisiaan. Nämälait olivat voimassa vuoteen 2001 asti.”

19

Poikkeustila ja Amerikka

Dannin tunnistaa Bushin messiaskomplek-sia käsittelevän käännösjutun esittelemäs-tämme Vapaa Ajattelijan numerosta (VA 2-3/2003) ja kommentoi joitakin siinä esitettyjäväitteitä, kuten sotatilan rakentamista kris-tillisen lähetyskäskyn varaan.

”En usko että ihmisen tarvitsee olla tai-kauskoinen tai uskoa mihinkään yliluonnol-liseen voimaan joutuakseen pysyvän poik-keustilan uhriksi. Jo pelkkä tiedon puuteruokkii sen tyyppistä paranoiaa, ainakinUSA:ssa. Ihmisillä ei yksinkertaisesti olekummoista perspektiiviä. Kansallisessapoikkeustilassa oleva valtio sanoo heille, ettäkaikki mitä tehdään, tehdään heidän omanturvallisuutensa nimissä, ja he uskovat sen,koska media on tulvillaan kuvia itsemurha-terroristeista kaikkialla maailmassa.”

”Epäilemättä lait joita on säädetty tätätukemaan luovat otolliset olosuhteet tietyn-tyyppiselle fasismille. Älkää unohtako ettäon olemassa kahta erilaista fasismia. On eu-rooppalainen fasismi 1930-luvulta 1940-lu-vulle – ja yksi noista valtioista, Espanja, säi-lyi pitempään. Nykyään taas meillä on Kii-nassa esimerkki fasistisesta valtiosta, jokaon aikuistunut, jo 60 vuotta vanha, ja moi-sesta hallinnasta voidaan oppia valtavastiteknologiaa. USA ankarine lakeineen, joihinihmiset alistuvat, on varmasti esifasistisel-la, protofasistisella tasolla. Tämä alkoi joennen syyskuun yhdettätoista 2001. Suun-nitelmia tällaisille laeille on kehitelty vuosi-kausia. Vuonna 1996 Clintonin hallintokau-della tehtiin terrorismin vastainen asetus,joka loi pohjan laeille jotka Bush toteutti.”

Armo ja oikeus

Toisin kuin eräät Girardin teorioiden kris-tilliset tulkitsijat (ks. esim. VA 6/2002, ”Hy-vän paimenen politiikka”), Dannin ei näytäuskovan sellaiseen mahdollisuuteen, että jo-kin kristillinen armo voisi joskus tulevaisuu-dessa käydä oikeudesta. Oikeudellisesti hy-väksytyn uhrin vaihtoehto on oikeudettom-asti hyväksytty uhri, jonka lynkkaajat voi-vat kaikki yhdessä saada tekonsa anteeksijumalan armosta, jonka vastaanottaminentekee heistä seurakunnan jäseniä. Nykyai-kaisten valtioiden totalitarismi toimii juuri

näin, ja toisaalta esim. George W . Bush eiretoriikassaan viittaa oikeuden vaatimuk-siin, vaan armoitettuun tehtävään, joka aset-taa tietyn kansakunnan kansainvälisen oi-keuden yläpuolelle.

”Jos haluamme nykyisen maailmanlaajui-sen väkivallan koskaan loppuvan, meidäntäytyy saattaa syylliset oikeuden eteen. Onsilti mahdollista kysyä, kenen lakien mukaanheidät pitäisi tuomita. Tätä kysymystä kan-sainväliset tribunaalit ovat jo käsitelleet jon-kin verran. Kunnes tämä prosessi viedäänpidemmälle, kunnes rikolliset kuten Kissin-ger tai Radovan Karadzic ja Ratko Mladicjoiden olinpaikan kaikki tietävät, saadaankiinni ja tuodaan oikeuden eteen, kuka ta-hansa missä tahansa hallituksessa missäpäin maailmaa tahansa uskoo, että hän eijoudu vastaamaan teoistaan. En yritä väit-tää, että kun nämä ihmiset saadaan kiinni,heidät välttämättä tarvitsisi uhrata anta-malla veren valua – mutta voidaan katsoatiettyjä esimerkkejä, kuten Romaniaa vuon-na 1989. Siellä oli täysi kaaos, joka päättyi,kun Ceausescut teloitettiin ja se nähtiin jul-kisesti TV:ssä. Kunnes vallanpitäjät tietävät,että heidän pitää vastata teoistaan, he eivätlopeta tekoja jotka johtavat satojen tuhansi-en ellei miljoonien naisten ja lasten kuole-miin.”

Tiedon katoamisenvaihtoehdot

Danninin puheesta piirtyy kuva, jossa ny-kyaikaiset tiedon tuottamisen monopolit (yli-opistoja myöten) toimivat keskiaikaisen ka-tolisen kirkon tavoin ja muodostuvat lopul-ta esteeksi rationaaliselle tiedonhankinnal-le, jonka edellytyksenä on, että ihmiset voi-vat vaihtaa ajatuksia järkiperäisesti. Onkotiedon katoamiselle vaihtoehtoja?

”En usko että on kyse yhdestä ratkaisus-ta ja joukosta vaihtoehtoja. On tarpeen tun-nistaa kaikki mahdollisuudet samanaikai-sesti. Vaihtoehtoisista elämäntavoista kiin-nostuneiden ihmisten yhteisöjen on myöstärkeää etsiä tietoa. Vain panemalla kaikkinämä mallit käytäntöön tulee olemaan mah-dollista kesyttää pyhä media.”

Valistuksellisten arvojen säilymiseen onyhä mahdollisuuksia, ”esimerkiksi pienien,rajoitettujen yhteisöjen rakentaminen, jois-

20

Mediankatoaminen

TTTTTodelliselle, toimivalle tai-kauskolle ominaista on, et-

tei sitä tunnisteta taikauskoksi.Mediakulttuurissa on tällaisia piir-teitä jäsentymättömästä “paka-nallisesta” yliluonnollisuusus-kosta, jonka uskovat itse kuvitte-levat todelliseksi ja eläväksi suh-teeksi luontoon ja ympäristöön.

Nykymedian tekniikka ei enääole näkyvissä, jolloin sen luomamaailmankuva näyttäytyy ereh-dyttävästi todellisuutena. ”Johdothaudataan maan alle, satelliititovat taivaalla, nanoteknologianmyötä mikropiirit tulevat pienem-miksi ja pienemmiksi, ne upote-taan esineisiin, jopa lasten lelui-hin. Elämme tavallaan virtuaali-sessa, animist isessa maai l -massa, jossa kaikessa tuntuuolevan animoitu tekoäly.” Esi-merkkinä Dannin heittää ideansiitä, mitä Bill GatesBill GatesBill GatesBill GatesBill Gates kutsuu äly-taloksi (smart house). ”Voit kävel-lä sisään, talo laittaa televisionpäälle, viikonpäivästä riippuenlaittaa eri maalauksen seinälle,taloa voidaan säädellä poissaol-lessasi, voit pitää lämmön riittä-vänä jotta putket eivät jäädy, mut-

sa ihmiset ovat kiinnostuneet tietyistä ky-symyksistä, tai jotka voivat tavata avoimil-la julkisilla foorumeilla keskustellakseen tie-tyistä asioista ja yrittääkseen saada aikaanmuutoksia, tai ainakin vaihtaakseen tietoa.Meillä oli tämä ajatus 60-luvulla esimerkik-si opettamisesta.”

”Meidän täytyy luoda itsenäisen tiedontaskuja. Tieto, jonka yliopistot ovat työntä-neet syrjään täytyy löytää uudelleen; josmahdollista, meidän täytyy syrjäyttää yli-opistot, koska ne ovat nykyään vain massii-visia yrityksiä, joita ei kiinnosta mikään to-dellinen tieto.” Vastaavanlainen monien riip-pumattomien tahojen välinen vuorovaiku-tus liittyi aikoinaan nykyaikaisen tieteen

syntyyn ja vapaa-ajattelun esilletuloon.”Voidaan vetää joitain rajallisia analogioitatiedon alueellistumisen ja paikallistumisenkanssa keskiajalla tapana vastustaa katolis-ta kirkkoa ja hajottaa sen täydellinen hege-monia mantereella.”

Dannin ottaa esimerkiksi Noam Choms-kyn toiminnan. ”Ei ollut olemassa mitään eri-tyistä kurssia jolla hän olisi voinut puhuaUSA:n sotatoimista Kaakkois-Aasiassa, jo-ten se tehtiin opetuksen yhteydessä joka toihänen tietonsa saataville, ei ainoastaan op-pilaille, vaan myös kenelle tahansa Bosto-nin alueella, he saivat tulla paikalle ja kuun-nella.”

Dannin arvostelee Chomskya yllättäväl-

21

tei riittävän lämpimänä ihmiselle, joten sääs-tät rahaa. Tekoäly synnyttää animistiselta näyt-tävän yhteiskunnan.”

Sähköisten medioiden erona aikaisempaantaikauskoon on, että loitsut tehoavat ja että voi-daan selittää tieteellisesti, millä edellytyksilläne toimivat. Elämyksellisesti kyse on kuitenkinanimistisesta maailmasta siinä määrin kuinemme kykene omakohtaisesti ymmärtämäännäitä taianomaisia toimintaperiaatteita. Syntyyelävä vaikutelma, että salaisten koodien avul-la eloton aineellinen luonto voidaan saadahenkistymään – ja tämä puolestaan vahvistaalapsenomaista taipumustamme suhtautuamediatodellisuuden ilmiöihin ikään kuin ne oli-sivat yliluonnollisia.

”Useiden vuosien ajan Apple-merkkisen tie-tokoneen omistajat olivat kuin kultti, ja ovat jos-sain määrin edelleen. Applen markkinointitek-niikka ruokkii tätä. USA:ssa järjestetään kaksikertaa vuodessa tietokonemessut. He sääs-tävät kaikki uutuutensa ja pitävät ne erittäin sa-lassa – tämä muistuttaa täysin salaisia koo-deja ja liturgioita kirkoissa ja kulteissa. He pal-jastavat nämä seuraajilleen suuressa medi-aspektaakkelissa esiintymislavalla. Se näyttääuskonnolliselta herätyskokoukselta. He näyt-tävät kuinka mahtavaa tämä teknologia on jasaavat sinut tuntemaan, että jos omistat mitätahansa teknologiaa joka on edes kahden kuu-kauden ikäistä, sinun täytyy heittää se pois jauhrata rahasi saadaksesi tätä uutta teknologi-aa. He tekevät tämän uudelleen ja uudelleen.”

Vaikka teknologian toiminta sinällään perus-tuu tieteeseen, monet teknologian elämyksel-liset merkitykset jäsentyvät kirjoituksettomille

kulttuureille tunnusomaisen yliluonnollisuus-ukon tavoin. ”En tunne saamelaisten kansan-taruja, mutta pohjoisamerikkalaisten alkupe-räiskansojen taruissa henget ovat kivissä,puissa, joessa, taivaassa; tämä on täydellistäanimismia juuri siinä mielessä miten modernitkehittyneet populaatiot palvovat mediaa.”

Tuomiopäivän huijaukset

Millennium-huijauksilla on jo pitkä perinne.”Ensiksi tulee mieleen NostradamusNostradamusNostradamusNostradamusNostradamus ja hä-nen ennustuksensa siitä että maailmanlopputulee, mutta vastaavia millennium-kultteja onkirjaimellisesti tuhansia. Otetaanpa esimer-kiksi Jim JonesinJim JonesinJim JonesinJim JonesinJim Jonesin Kansantemppeli Guyanas-sa. Ajatus oli, että maailmanloppu tulee ja ih-miset muuttavat toiselle planeetalle. Se onrahan kiristystä. Saadakseen seuraajia mil-lennium-kulttien johtajat ottavat kaikki ihmistenrahat ja ihmisistä tulee heistä riippuvaisia.”

Tietokoneiden ”vuosi 2000-ongelma” saikoko talouselämän joukkohysterian valtaan jarahoja virtasi softan ja raudan uudistamiseen.”Y2K vaikuttaa mielestäni klassiselta millen-nium-huijaukselta. Siihen syyllistyivät ohjelmi-en valmistajat kuten Microsoft pelotellakseenihmisiä ohjelmien toimimattomuudella.” Oh-jelmistotalojen mahti syrjäyttää jopa raha-markkinoiden mahdin, koska yritysmaailmaon niiden levittämän huuhaa-propagandanjohdateltavissa. ”Ainakin USA:ssa, Länsi-Eu-roopassa ja mahdollisesti Japanissa ne kont-rolloivat markkinoita lähes täydellisesti, kos-ka ne voivat sammuttaa ne.” �����

Pii

rro

s: P

.A. M

an

nin

en

lä tavalla. ”Hän oli erittäin loistava kielitie-teilijä ja myös yksi useista erittäin tärkeistähenkilöistä sodanvastaisessa liikkeessä.Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä miel-tä, että hän on unohtanut politiikkansa. 25:nensimmäisen poliittisesti aktiivisen vuoten-sa aikana hän oli vannoutunut anarkisti.Enää häneltä ei kuule yhdestäkään anarkis-tisesta teoriasta, vain tietoa Amerikan im-periumista. Amerikkalaiset miettivät aina,miksei hänellä ole uskollisia seuraajia ja mik-sei hänellä ole kykyä tunkeutua mediaan, jaselitys on hyvin yksinkertainen: hänellä eiole poliittista ohjelmaa, hän ei tarjoa vaih-toehtoja. Ehkä hänen saamansa julkisuus onkorruptoinut hänet.”

Ateistien ulossulkeminen

Chomskyn viimeaikainen vaikeneminenanarkismista saa Danninin rinnastamaanateistien kohtelun siihen tapaan, jolla tiede-maailma kohtelee anarkisteja.

”Uskontotieteellisestä keskustelustaateistit on jostain syystä tapana sulkeaulos. Vastaavasti valtiotieteellisestä kes-kustelusta on usein tapana sulkea ulosanarkistit.” Se, millaisena ateistit tai anar-kistit nähdään, riippuu ratkaisevasti tul-kinnasta ja median antamasta kuvasta,jonka rakentamiseen ateisteja tai anarkis-teja ei haluta päästää osallistumaan tasa-

22

Akateemistasensuuria

Viime numerossa (VA 4/2003, s.18) julkaistu linkki jumalanpal-

vontaa parodioivaan julisteeseen(”Onko lapsesi jumalanpalvoja?”)on poistettu. Antti Lahtonen Kes-ki-Suomen vapaa-ajattelijoista eitoistaiseksi ole saanut tietoa, miksi.

Juliste sijaitsi Sacred Media -kon-ferenssin pääjärjestäjänä toimineenJyväskylän yliopiston palvelimellaVastavalta-nimisen radikaaliyhtei-sön sivuston yhteydessä. Koko Vas-tavallan sivusto on poistettu palve-limelta eikä poiston syytä koskeviinkyselyihin ole vastattu. Näin ollenei ole tietoa myöskään siitä, olikokyseisellä julisteella mahdollisestiosuutta yliopistobyrokraattien har-joittamiin sensuuritoimiin.

Lahtosen mukaan juliste aiotaanlähiaikoina tuoda saataville vapaa-ajattelijoiden sivuston alla. Asiastaon keskusteltu liiton webmasterMarko Koivuniemen kanssa, jokaon Keski-Suomen yhdistyksenpuheenjohtaja. �����

Liittomaksutalenevat

VVVVVapaa-ajattelijain liiton liittoneuvoston ko-kous hyväksyi 25.10.2003 liitolle vuoden

2004 talousarvion. Jäsenyhdistysten kannal-ta merkittävä uutinen on, että liitolle tilitettä-vien liittomaksujen määrät alenevat neljännek-sen verrattuna kuluvaan vuoteen. Tänä vuon-na liittomaksut ovat ns. A-jäsenten osalta 16euroa (sisältää Vapaa Ajattelija -lehden) ja ns.B-jäsenten osalta 8 euroa (ei sisällä lehteä).Vuonna 2004 maksut ovat vastaavasti 12 eu-roa ja 6 euroa. Karkeasti ottaen jäsenyhdis-tysten henkilöjäsenmaksuista jää ensi vuon-na puolet jäsenyhdistykselle ja toinen puoli-kas menee liitolle.

Kukin jäsenyhdistys päättää jäsenmak-suistaan itsenäisesti. Jäsenyhdistysten onkuitenkin hyvä tietää liittomaksujen alentumi-sesta kun ne laativat omat vuoden 2004 ta-lousarvionsa. K

imm

o S

un

dst

r öm

VuosiVuosiVuosiVuosiVuosi A-jäsenet B-jäsenet A-jäsenet B-jäsenet A-jäsenet B-jäsenet A-jäsenet B-jäsenet A-jäsenet B-jäsenet_________________________________

1991 64 mk 32 mk1992 70 mk 35 mk1993 80 mk 40 mk1994 90 mk 45 mk1995 94 mk 47 mk1996 94 mk 47 mk1997 94 mk 47 mk1998 96 mk 96 mk1999 96 mk 96 mk2000 98 mk 98 mk2001 98 mk 98 mk2002 16 € 8 €2003 16 € 8 €2004 12 € 6 €

Liittomaksut olivat vuoden 2004 tasolla vii-meksi 1990-luvun alussa. Oheisessa taulu-kossa on esitetty liittomaksujen määrät vuo-sina 1991-2004.

vertaisina jumalaapelkääväisten kanssa. Anarkistit onkuvattu satojen vuosien ajan terroristeina.

”Pitivätpä he itseään agnostikkoina, sekulaarihuma-nisteina tai jollakin muulla tavalla uskonnottomina, ateis-tit edustavat haastetta pyhyyden keskiöasemalle – itseasiassa kaikkien mahdollisten pyhyyden keskiöiden hyl-käämistä. Tämä on provokatiivista sikäli, että se viittaafilosofisessa mielessä läpinäkyvyyteen tai jonkinlaiseendemokraattiseen yhteisyyteen. Aivan kuten anarkia, ateis-mi sivuuttaa koko tuonpuoleisuususkon mukaisen hie-rarkisen järjestyksen ja tuo tilalle ihmislähtöisen puhe-tavan.”

Ateistien ulossulkeminen tiedeyhteisöstä merkitseeDanninin mukaan sitä, että tiedeyhteisölle on mahdol-lista ”tieteen” varjolla levittää epämääräisiä ja pitkällemystifioivia käsityksiä uskonnollisuudesta. ”Suurinosa ulkomaisista osanottajista oli yhden jos toisen sor-tin uskovaisia, ja antropologina arvioisin, että ateis-tien läsnäolo olisi voinut pakottaa heidät kaikki ole-maan huomattavasti selväsanaisempia siinä, mitä hetarkoittavat ’pyhällä’ ja miten he näkevät sen. Ateisti-sen näkökulman poissaolo Sacred Median kaltaisesta kon-ferenssista merkitsee, ettei millekään todelliselle vuo-ropuhelulle jätetä edes mahdollisuuksia.” �����

”– – – – – Uskontotieteellisestä keskustelusta ateistiton tapana sulkea ulos samoin kuin

valtiotieteellisestä keskustelusta on tapanasulkea anarkistit.”

Jan

ne

Va

inio

23

Ateistifilosofinmuistelmat

Pertti Lindfors: SEIKKAI-LUNI TIETEEN, VIINAN,NAISTEN JA POLITII-KAN PARISSA. Tammi,Helsinki 2003, 447 s, ISBN951-31-2535-1. Käsikirjoi-tuksesta toimittanut Veli-Pekka Leppänen.

Tutustuin dosentti Pert-ti Lindforsiin ensim-

mäisen kerran Iisalmenlyseon II B-luokkalaisena1954-1955.

Pertti oli siihen aikaannuori ja tyylikäs. Hänelläoli laudaturit teoreettises-sa filosofiassa, käytännöl-lisessä filosofiassa ja psy-kologiassa. Filosofiaa ja psykologiaa koulus-sa opetti kuitenkin muodollisesti epäpätevä-nä uskonnonopettaja, rehtori Einari Jylhä-vaaran vaimo Bertta Jylhävaara. Pertti opettimuodollisesti epäpätevänä kasvioppia, eläin-oppia ja maantietoa. Pertin tiedot näistä op-piaineista olivat lähes uskomattoman hyvät,mikä johtui hänen erinomaisesta muististaanja lukeneisuudestaan.

Minulla oli Pertin oppiaineissa 10. Silloi-nen luokkatoverini Jaakko Amperla opettitekniikan, jolla sai itsensä näyttämään hy-vältä osaajalta. Kun emme tienneet, painau-duimme piiloon auditoriotyyppisen luokantakapenkeille, ja kun tiesimme, viittasimme.

Iisalmen lyseon II B -luokka oli Pertin opet-tamista luokista pahin. Siellä oli paljon luo-kalleen jääneitä, jotka sitten tipahtivat poiskoulusta. Pertti antoi runsaasti jälki-istun-toja, mutta ne eivät juuri koulunkäyntiin kyl-lästyneisiin tehonneet. Luokasta tuli suoraanilman luokallejääntejä vuonna 1961 vain 7 yli-oppilasta, joihin minulla oli kunnia kuulua.

Pertti Lindfors on mielestäni Suomen kaik-kien aikojen parhaan filosofin, edesmenneenakateemikko Eino Kailan (lukekaa esimerkik-si Eino Kaila: Nykyinen maailmankäsitys, Ota-va, 1929!) lahjakkain oppilas. Kun loogisen

empirismin vastustajat ja kristinuskon ys-tävät nousivat valtaan Eino Kailan jälkeen(ja osittain jo Eino Kailan eläessä), Lindforsiaalettiin syrjiä. Tämä syrjintä jatkuu edelleen.

Lindforsin muistelmatpäättyvät vuoteen 1961.Muistelmien toinen osa onmielestäni ehdottomastijulkaistava, vaikka Veli-Pekka Leppänen kuvaa ly-hyesti Pertin myöhempiävaiheita jälkisanoissaan.Vaikka 1930-, 1940- ja 1950-lukujen filosofiset taistelut,sen ajan elämäntapa ja senajan politiikka ovat mielen-kiintoisia ja vaikka Pertti olijo silloin aloittanut KGB:nAlbert P. Akulovin tukematseikkailunsa itäisen Euroo-pan maissa, jatko sisältäisiPertin uran kovimmat tais-telut, Pertin väitöskirjansynnyn ja silloisten vanha-kantaisten kommunistien

hyökkäykset esimerkiksi Pertin saksankielis-tä väitöskirjaa Der Dialektische Materialismusund der Logische Empirismus (Dialektinen mate-rialismi ja looginen empirismi, Jyväskylä1978, ISBN 951-677-980-8 ) vastaan.

Muistelmien ehdottomasti parasta antiaovat Pertin ajatukset. Pertti on ollut edellä-kävijä monissa asioissa sekä Suomessa ettäkoko maailmassa. Pertti yhdisti jo yli puolivuosisataa sitten loogisen empirismin, rea-listisen tietoteorian ja materialismin yhtenäi-seksi kokonaisuudeksi, joka on jäänyt uudel-ta filosofisukupolvelta huomaamatta. Kyber-netiikka, perinnöllisyystiede ja dynaaminenpsykologia olivat Pertin filosofian pääkohtiajo silloin, kun muut marxilaiset taistelivathankittujen ominaisuuksien väitetyn periy-tyvyyden puolesta (Trofim Lysenko).

Matematiikanfilosofina ja loogikkona Pert-ti on aina vastustanut logiikan, matematii-kan ja täsmällisten luonnontieteiden syrjin-tää. Hän vastustaa jyrkästi esimerkiksi Ste-phen Toulminin kirjan Kosmopolis (esipuheenkirjoittanut Paavo Lipponen) edustamaapostmodernismia.

Erkki Hartikainen

24

Lapsekkaitajutelmia

parisuhteesta

luettua

Parisuhteen flirtti- ja kosiskeluvaiheessamiehet voivat istuskella tuntikausia kah-

viloissa ja puistoissa puhuen rakastetulleen.Mutta ennen kuin suhde on kunnolla ehti-nyt vakiintua, moni mies on jo vetäytynytpuhumattomuuteen ja takaisin miesten vä-liseen kanssakäymiseen, jossa asioita pikem-minkin tehdään yhdessä.

Kuvaus on totta kai voimakas kärjistys,ja yksilölliset erot saattavat lähes peittää il-miön. Mutta stereotyypissä lienee ainakinpuolet totta.

Toisaalta vaikka miehen muuttuminentoisikin ongelmia parisuhteelle, mies itse voikokea asian toisin. Hän ei välttämättä ole tot-tunut eikä viihdy kasvotusten käydyssä kes-kustelussa, jossa nainen keskimäärin on pal-jon miestä parempi.

Jo tyttövauvat kiinnittävät poikia enem-män huomiota aikuisten kasvoihin ja ilmei-siin. Joskus on myös hupaisaa seurata, mi-ten jotkut miehet saavat puheripulin pääs-tyään auton rattiin, jossa läheisyys ei olehänelle niin (kiusallisen) avointa.

Mikä siis neuvoksi? Mikä voisi olla sellais-ta yhteistä tekemistä, jossa molemmat ko-kevat tilanteen rennoksi ja viihtyisäksi japystyvät nauttimaan toistensa seurasta?

Yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa, kos-ka jokainen parisuhde on omalla tavallaanonnellinen tai onneton.

Terapeuttipariskunta Ben ja Katja Fur-man tarjoaa yhdeksi vastaukseksi ruoan-laittoa. Parisuhteen keittokirja esittelee joi-tain pariskuntien yleisesti kohtaamia kipu-pisteitä, erimielisyyksistä toisen manipu-lointiin, ja liittää kuhunkin ongelmaan re-septin alkuruoasta jälkiruokaan.

Ruokaohjeet vaikuttavat herkullisilta,

Ben Furman, Katja Furman, Patricia Cente-robi: PARISUHTEEN KEITTOKIRJA. Seit-semän ateriaa rakkauden ravitsemiseksi.Tammi 2003. 120 sivua.

Kustannusyhtiökorottiosakepääomaa

VVVVVapaa-ajattelijain liiton ja sen jäsenyhdis-tysten omistaman Kustannus Oy VapaaKustannus Oy VapaaKustannus Oy VapaaKustannus Oy VapaaKustannus Oy Vapaa

Ajattelija AbAjattelija AbAjattelija AbAjattelija AbAjattelija Ab:n varsinainen yhtiökokous pidet-tiin Helsingissä lauantaina 4.10.2003. Edus-tettuna oli 48 osaketta yhtiön 60 osakkeesta.Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2002 tilin-päätös ja käsiteltiin muut varsinaiselle yhtiö-kokoukselle kuuluvat asiat. Yhtiökokous valitsipuheenjohtajaksi Aki Räisäsen Aki Räisäsen Aki Räisäsen Aki Räisäsen Aki Räisäsen, joka toimimyös liiton asiamiehenä. Yhtiön liikevaihto oli778,11 euroa ja tulos voitollinen 108,84 euroa.

Yhtiön yhtiökokous oli jo 12.6.1999 päättä-nyt osakepääoman korottamisesta, mutta asiaei ollut edennyt. Nyt hanke alkaa olla loppu-suoralla ja yhtiön toimitusjohtaja Janne VainioJanne VainioJanne VainioJanne VainioJanne Vainioilmoitti korotetun osakepääoman tulleen rekis-teröidyksi 12.11.2003.

Yhtiökokouksen valitseman uuden hallituk-sen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Erkki Har-Erkki Har-Erkki Har-Erkki Har-Erkki Har-tikainentikainentikainentikainentikainen, Tauno LehtonenTauno LehtonenTauno LehtonenTauno LehtonenTauno Lehtonen, Janne Vainio, JariJariJariJariJariHakkarainenHakkarainenHakkarainenHakkarainenHakkarainen ja uutena Tampereen Vapaa-ajat-telijain puheenjohtaja Jani HinkkaJani HinkkaJani HinkkaJani HinkkaJani Hinkka. Varajäse-niksi valittiin Veikko LaineVeikko LaineVeikko LaineVeikko LaineVeikko Laine, Timo MelttiTimo MelttiTimo MelttiTimo MelttiTimo Meltti ja Arvo Arvo Arvo Arvo ArvoToivanenToivanenToivanenToivanenToivanen. Tilintarkastajina jatkavat Timo VilénTimo VilénTimo VilénTimo VilénTimo Vilén(HTM) ja Kerttu LoukolaKerttu LoukolaKerttu LoukolaKerttu LoukolaKerttu Loukola. �����

mikä ei ole mikään ihme, sillä ne ovat sisilia-laissyntyisen lontoolaisravintoloitsijan, Pat-ricia Centorbin käsialaa.

Kirja on humoristinen ja hyväntuulinenmutta paikoin harmillisen lapsellinen. Jot-kut reseptien yhteydessä olevat ‘parisuhde-tehtävät’ on kuin tehty 10-vuotiaille. Myösjoitain käytännön ongelmia saattaa matkanvarrella tulla vastaan.

Kuinka monella ensinnäkin on niin suurikeittiö, että sinne mahtuu kaksi ihmistä hää-rimään ateriakokonaisuuksien parissa? Taikuinka monessa perheessä keittiö on edelleennaisen valtakuntaa jossa mies vain sotkeeasioita? Nämä seikat on varmasti helpohkoohittaa (varsinkin jos perheessä on tiskiko-ne), mutta seuraavat ovatkin jo nähdäksenihankalampia.

Jotkut saattavat nimittäin kokea, että josparisuhdetta pitää tietoisesti parantaa eri-

Kim

mo

Su

nd

str ö

m

Osm

o T

am

mis

alo

25

ja moniavioisuus eivät ole vastakohtia, vaanjatkumo – ja ylivoimaisesti useimmat ihmi-set sijoittuvat jonnekin sen välimaastoon.Näin toteaa Maria Pallotta-Chiarolli artik-kelissaan ”Choosing Not to Choose”, joka ontämän kirjan perusajatusten johdanto.

Kirjan ensimmäinen osa koostuu omaelä-mänkerrallisista artikkeleista, joissa avoi-mesti ei-yksiavioiset ihmiset kertovat elä-mästään ja tavastaan sitoutua pysyviin ih-missuhteisiin. Toisessa osassa tarkastellaanyksiavioisuuden normia ja sen vaihtoehto-ja historian, yhteiskuntafilosofian ja uskon-tokritiikin näkökulmasta sekä pyritään oi-komaan laajalle levinneitä, lähinnä kristil-listen ennakkoluulojen aiheuttamia klisee-mäisiä harhaluuloja.

Haastavaa luettavaa on ainakin KevinLanon artikkeli ”Friends Can’t be Lovers: TheParadox of Monogamy”, joka suorastaanpakottaa jokaista lukijaa miettimään oma-kohtaisesti, mitä ihmettä hän tarkoittaa sel-laisilla käsitteillä kuin ”uskollisuus”, ”sitou-tuminen”, ”suhde” ja niin edelleen. Kirjoit-tajan mielestä parisuhdeoppaissa jätetäänvastaamatta kahteen oleelliseen peruskys-mykseen: ensinnäkin, miksi olisi tavoitelta-vaa, että jokin tietty suhde täyttäisi samal-la kertaa kaikki ihmisen moninaiset tunne-pohjaiset, seksuaaliset ja henkiset tarpeet;toiseksi, mitä käytännön hyötyä on ihmisil-le itselleen siitä, että ”rakkaussuhteet” ja ”ys-tävyyssuhteet” on tapana jyrkästi jakaa erikategoriaan.

”Ystävien” ja ”rakastajien” välinen eroliittyy kirjoittajan mukaan heteroseksuaa-lisuusoletusten mukaiseen sukupuolijakoon,jossa samaa sukupuolta olevat ovat keske-nään mahdollisia ystäviä ja eri sukupuoltaolevat taas mahdollisia seksikumppaneita.Todisteena väitteelle hän pitää sitä havain-toa, että ei-heteroseksuaalisissa alakulttuu-reissa tämä jako mielletään huomattavastiliukuvampana.

Yksi kylkiluu, yksi nainen

Uskontokriittisestä näkökulmasta kiinnos-tavin on Jennifer Rycengan artikkeli ”Clear-ly God Intended …”, jossa käydään läpi yk-siavioisuuden puolusteluja eri uskontope-

Breaking the Barriers to Desire. Polyamo-ry, Polyfidelity and Non-monogamy – newapproches to multiple relationships. KevinLano & Claire Parry (ed.), Five Leaves Publi-cations, Nottingham, G.B. 137 s.

laisin konstein ja vieläpä asiantuntijoidenneuvoilla, se vain sinetöi entuudestaan huo-non parisuhteen.

Jos siis yrittää tietoisesti tulla onnellisek-si, todennäköisesti epäonnistuu. Samoin josyrittää vimmatusti nukahtaa, pysyy var-masti hereillä, koska voimakas yrittäminennostaa vireystilaa.

Ja jos pitää ajatella parisuhteen paranta-mista, pitää myös keskittyä sen ongelmiin,mikä saattaa pahentaa vanhoja ja nostaaesiin kokonaan uusia ongelmia.

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta tuntuumyös siltä, että ne suhteet, jotka jonkinlais-ta ehostusta kaipaisivat, eivät useinkaan olevastaanottavaisia tämän tai minkään muun-kaan kirjan neuvoille.

Ehkäpä kirjan ohjeita pitäisikin noudat-taa suhteen alusta saakka? Tai ehkäpä kirjantarkoitus onkin tarjota harlekiinimaista pa-koa todellisuudesta?

Lohdullinen todellisuuspakokin voi pa-rantaa suhdetta, vaikka puhtaalta pöydältäonkin mahdotonta aloittaa. Mutta sitä kirjaei kerro, miksi parisuhteen pitäisi ollaelinkautinen. �����

Laaja yleisö feministisistä kirjanoppi-neista miestenlehtiin on säilyttänyt yk-

siavioisuuden koskemattomana – ikään kuinei olisi olemassa mitään tervejärkistä keski-tietä yksiavioisuuden ja bakkanalioiden vä-lillä ja ikään kuin ei muka olisi inhimillisestimahdollista olla vilpittömästi sitoutunutuseampaan kuin yhteen rakastajaan.”

Ei-yksiavioisuus on arkinen realiteetti,josta edelleenkin vaietaan, vaikka useimmillaihmisillä on ainakin joskus ollut jokin use-amman rinnakkaisen suhteen tilanne. Yksi-

Vaihtoehtoisiaparisuhteita

”

Jan

ne

Va

inio

26

rinteissä. Vaikka yksijumalaisuus sinälläänei ole aina johtanut yksiavioisuuden dog-miin, se on kuitenkin ollut taustalla silloin,kun yksiavioisuutta on yritetty perustellauskonnollisesti. Yhden ainoan puolison ideajuontuu hengellisesti siitä, että on yksi ainoajumala, jonka vietäväksi uskovan tulee ko-konaisvaltaisesti antautua.

Salomo rinnastaa monijumalaisen kuva-inpalvonnan perverssiin seksuaalisuuteen,joka ei ole yksiavioista. ”Tosi jumala” on ku-vien tuollapuolen. Vastaava raamatullinenargumentti menee nykyisinkin täydestä, kuntodistellaan, että pornografian esittämätmoninaiset kuvaukset seksuaalisesta toimin-nasta kierouttavat sieluja pois jostakin to-dellisemmasta olemuksestaan.

Seksuaalisen suhteen rinnastamisen hen-kilökohtaiseen jumalasuhteeseen (ja sitenyksijumalaisuuteen) on ominaista erityises-ti kristinuskolle. Ripittäytyminen jumalanedessä on tärkeää kristityille, mutta ei esi-merkiksi muslimeille, joiden oppiin ei kuuluyksiavioisuus.

Perinteisesti yksiavioisuutta perustellaansillä, että nainen on luotu miehen kylkiluus-ta. Tertullianuksen mukaan on ratkaisevaa,että jumala käytti naista luodessaan vainyhtä miehen kylkiluuta. ”Yksi kylkiluu, yksinainen.”

Moniavioisuuden poiskitkemisen tavoiteon maailmanlaajuisesti kytkeytynyt pyrki-mykseen saada pakanaväestöistä otollisiaraamatullisen lähetystyön kohteita. Nykyi-nen keskusteluilmapiiri on siinä mielessä kir-kottunutta, että jopa ”maallistuneena” esiin-tyvä humanismi tai feminismi yritetäänusein valjastaa sellaisen kristillisen dogminäänitorveksi, jonka mukaan moniavioisuu-den tai prostituution tapaisten ilmiöidenpoiskitkeminen olisi muka jokin tasa-arvo-tai ihmisoikeusasia.

Moniavioisuuden leimaaminen ”orjuu-deksi” sai alkunsa 1800-luvulla USA:n liitto-valtion vallankeskitystavoitteista. Taustallaoli republikaanien uusmoralismi, jossa ”mo-niavioisuus ja orjuus” niputettiin toisiinsa,jotta voitiin luoda tehokas veruke keskushal-linnon vahvistamiselle. Jo 1850-luvun lopul-la joukkoja lähetettiin Utahiin ”vapautta-maan” moniavioisuuden uhreja.

Kirjoittaja esittää kiinnostavan yhteyden1800-luvun rasismin ja romanttisen parisuh-

deideologian välillä, jotka yhdessä mahdol-listivat sen, että keskustelu puolisoiden lu-kumäärästä vapauden luvatussa maassa lo-petettiin aseiden voimalla. Romanttinen pa-risuhde nähtiin jonkinlaisena evoluutionpäätepisteenä. Islamilaisuuden uhkakuvaamuistuttavalla tavalla länsimaisen sivistyk-sen selitettiin perustuvan yksiavioisuuteen,jota mormonien ”itämainen” tapa horjutti.

Haasteitasiviilitapakulttuurille

Yksi kirjan johtopäätöksiä on, että sekä yksi-avioisuuden normi että siitä poikkeaminenovat länsimaissa yleensä pohjautuneet sa-mantyyppisiin seksistisiin kliseeoletuksiin.Mormoniteologit selittivät yksiavioisuudenolevan miehelle ”luonnotonta”, ja saman-tyyppinen kaksinaismoraali on tuttua nyky-päivänäkin. Se muovaa myös ennakkoluulo-ja, joita avoimesti ei-yksiavioisiin ihmisiinsaatetaan edelleenkin kohdistaa. Regina-leh-den miehenkäsittelyoppaassa vuodelta 2003varoitellaan yhä ”suostumasta osaksi haa-remia” ikään kuin yksiavioisuudesta poik-keaminen ei voisi olla sitäkin, että naisellaon samanaikaisesti monta miestä – tai naista.

Vaikka yksiavioisuudesta poikkeaminenonkin aina ollut yleistä, ongelmana saattaameidän kulttuurissamme olla positiivisiamielikuvia vahvistavien julkisivujen puut-tuminen. Uskonnot (länsimaissa kristinusko)ovat usein kontrolloineet julkisivuja mono-polisoimalla parinmuodostusrituaaleja. Si-viilitapakulttuurin haasteeksi jää tässä koh-din se, miten on mahdollista olla johdonmu-kaisesti matkimatta kristillisiä tapoja.

Yksiavioisuus sinällään - yksilöllisenä va-lintana muiden joukossa - ei välttämättä olekristillisten tapojen matkimista, mutta yksi-avioisuuden sosiaaliselle erityisasemalle onsilti hyvin vaikeaa löytää mitään uskonnot-tomia eettisiä perusteita. Toisaalta koko pa-risuhteen käsite ylipäätään on melko epä-määräinen ja häilyvä, ja sillä voidaan viita-ta jos jonkinmoisiin kulissien takaisiin viri-tyksiin. Siiviilitapakulttuuriin liittyvänäkäytännön asiana saattaisi olla hyvä miettiäjo hiukan etukäteen, millaisia voisivat ollaesimerkiksi näyttävät rinnakkaissuhteidenjulkistamisseremoniat. �����

27

ruus on puolet vuosilomapalkan määrästä.Ylityöt. Työntekijältä odotetaan valmiutta

tehdä tarvittaessa yli- ja sunnuntaityötä tar-peen mukaan, ei kuitenkaan enempää kuin2,5 tuntia/työpäivä tai 15 tuntia/viikonloppu.Yli- ja sunnuntaityö korvataan vapaa-ajalla,siten että yhtä yli- tai sunnuntaityötuntia kohtityöntekijä saa vapaa-aikaa 1,5 tuntia. Yli- jasunnuntaityöstä sovitaan erikseen puheen-johtajan tai varapuheenjohtajan tai pääsih-teerin ja työntekijän välillä.

Toimiston- ja taloudenhoitajan toimenkuva

1. Taloudenhoito (n. 60 %)1.1 tositteiden järjestäminen1.2 tiliöinti ja kirjanpito1.3 tilinpäätöksen tekeminen1.4 tositetarkastuksen järjestäminen1.5 tilintarkastuksen järjestäminen1.6 ostolaskujen maksaminen1.7 myyntilaskujen lähettäminen1.8 kassan hoito1.9 varallisuuden hoito (talletukset, arvo-paperit, arvo-osuudet jne.)1.10 kiinteistöjen ja asunto-osakkeidenvuokraaminen1.11 vuokrasopimusten laatiminen1.12 vastike-, vuokra- ja maksuvalvonta

2. Materiaalitoiminnot (n. 10 %)2.1 liiton tuotteiden myynti2.2 toimistotarvikkeiden hankinta2.3 kirjaston hoito2.4 kopiointi

3. Konttorityöt (n. 10 %)3.1 kirjeenvaihto3.2 postitus3.3 kirjediaarin pitäminen

4. Asiakaspalvelu (n. 10 %)4.1 informaation jako4.2 puhelimeen vastaaminen ja neuvonta4.3 yhteydenpito jäsenyhdistyksiin tarvit-taessa

5. Järjestötehtävät (n. 10 %)5.1 selvitysten antaminen suoritetuistatoimenpiteistä

Vapaa-ajattelijain liitto – Fritänkarnas förbundry:n liittohallitus on kokouksessaan 23.11.2003äänin 5-4 asettanut haettavaksi liiton toimis-ton- ja taloudenhoitajan toimen. Kirjallisethakemukset toimeen on oltava Vapaa-ajat-telijain liiton toimistossa, Neljäs linja 1, 00530Helsinki, viimeistään tammikuun 10. päivä-nä 2004. Liittohallituksen työvaliokunta kä-sittelee hakemuksia kokouksessaan11.1.2004, ja liittohallitus päättää asiasta ko-kouksessaan 25.1.2004.

Toimiston- ja taloudenhoitajalta edellyte-tään liiton jäsenyhdistyksen jäsenyyttä ja val-miutta toteuttaa liiton kulttuuriohjelmaa.

Lisätietoja antaa liittohallituksen puheen-johtaja, fil. maist. Erkki Hartikainen, puhelin040-565 1271, sp. erkki.hartikainen@saunalahti.fi.

Työt ja koeaika alkavat 1.2.2004.

Työtehtävät työsuhteen alkaessa:Liiton toimiston- ja taloudenhoito. Jäsen-

rekisteriasiat ja EU-elintarviketuen hallin-noinnin hoitaa kuitenkin erikseen palkattutoimistosihteeri.

Työn suorittamispaikkana on liiton toimis-to osoitteessa Neljäs linja 1, Helsinki.

Työaika. Säännöllinen työaika on enin-tään keskimäärin 7,5 tuntia/työpäivä ja 37,5tuntia viikossa.

Vuosiloma. Työntekijä saa vuosilomaa kak-si ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä loman-määräytymis-kuukaudelta. Vuosilomasta kak-si arkipäivää lomanmääräytymiskuukauttakohti on kesälomaa ja puoli päivää talvilomaa.

Sairausloma-ajan palkkaus. Ollessaan esty-nyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturmanvuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkan-sa sanotun esteen kestämisaikana enintäänsen alkamispäivää seuranneen kuukaudenajalta. Työnantaja tarjoaa työntekijälle lakisää-teiset työterveydenhuoltopalvelut.

Palkkaus. Kiinteä kuukausipalkka ilman ikä-lisiä noin 1300 ˛ (peruspalkan tulee olla A15).Lisäksi työntekijällä on lounassetelietu, jonkaarvo on noin 40 markkaa/työpäivä.

Palkantarkistukset. Palkantarkistuksista jaluontoiseduista neuvotellaan vuosittain erik-seen valmisteltaessa liiton seuraavan vuo-den budjettia. Vuosilomapalkan lisäksi työn-tekijälle maksetaan lomaraha, jonka suu-

Toimiston- ja taloudenhoitaja

avoimet työpaikat

28

Vapaa-ajattelijain liiton pitkäaikainen työn-tekijä Kimmo Sundström hakee töitä. Mel-

kein mikä tahansa työ kelpaa tässä vaihees-sa. Kun Kimmo Sundström puolitoista vuottasitten sai pääsihteerin vaalissa yhtä montaääntä kuin valituksi tullut, arvan ratkaistes-sa, Kimmo toivoo, että häntä silloin kannatta-neet auttavat häntä työpaikan saannissa. Esi-merkiksi isännöitsijätoimistoilla voisi olla Kim-molle käyttöä. Myös toimitustyö onnistuuKimmolta. Kimmolta saa pientä korvaustavastaan myös sijoitusneuvoja.

Kimmo Tapani Sundström (220157-0178) onollut Vapaa-ajattelijain liiton palveluksessa toi-miston- ja taloudenhoitajan tehtävissä 1.1.1988-4.10.2003. Toimenkuva on käytännössä ollut hy-vin laaja: toimiston ylläpito, varustelu, kunnos-sapito ja korjaukset, muutot jne. koskien myösarkistoa ja varastoja. Taloushallintoa Sund-ström on myös hoitanut laajasti mukaan lukienrekisterien ylläpito, laskutus, maksu- ja vuok-ravalvonta, palkanlaskenta ja palkkahallinto,kirjanpito ja tilinpäätösten (vuosilta 1987-2002)laatiminen, verotus-, avustus- ja stipendiasiat,vuokra- ym. sopimusasiat, sijoitusasuntojenkunnossapito, korjaukset jne.

Luottamustoimissa Kimmo Sundström ontoiminut liittohallituksen varajäsenenä 18.6.1978- 7.6.1987, liittohallituksen varsinaisena jäsene-nä 7.6.1987 - 10.6.1990 ja uudelleen liittohallituk-sen varajäsenenä 10.6.1990 - 9.6.2002.

Hän on ollut keskeisessä asemassa muo-toiltaessa liiton Kulttuuriohjelmaa. Erityisestihän on vaikuttanut Kulttuuriohjelman moraa-liperiaatteiden muotoutumiseen.

Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajanaSundström toimi numeroiden 5/1981-1-2/1983osalta. Hän on avustanut lehteä sadoilla kirjoi-tuksilla vuodesta 1979 lähtien sekä toiminut leh-den parhaana mahdollisena oikolukijana.

Kimmo Sundström perusti ja järjesti liitonarkiston vuosina 1982-1996.

Sundström on monipuolisesti kielitaitoinen(osaa esimerkiksi espanjaa) ja hänen kansain-välisten asiain tuntemuksensa on vaikuttanutmerkittävästi Vapaa-ajattelijain liiton toimintaan.

Sundström on omaa aikaansa säästämät-tä osallistunut liiton kaikkien kokousten ja ti-laisuuksien järjestämiseen. Jäsenjärjestöistähän on huolehtinut ainutlaatuisen erinomai-sesti ja hän on osallistunut lukuisien jäsenjär-jestöjen tilaisuuksien järjestämiseen. Hän onelvyttänyt toimimattomia yhdistyksiä ja ollutmukana perustamassa uusia. Viimeksi tam-

mikuussa 2003 Sundström oli perustavan ko-kouksen puheenjohtajana Porissa, jossa pe-rustettiin Satakunnan vapaa-ajattelijat ja tou-kokuussa 2003 perustavan kokouksen puheen-johtajana Savonlinnassa, jossa perustettiinSavonlinnan seudun vapaa-ajattelijat.

Vuosina 1988-1999 Sundström hoiti juhla-puhujavälitystä välittäen juhlapuhujille sato-ja toimeksiantoja uskonnottomiin hautajaisiin,häihin ja nimenantojuhliin.

Sundström on 1980-luvun alkupuolelta läh-tien ollut mukana liiton elämänkatsomustie-don kirjojen tuottamisessa ja vaikuttanut nii-den sisällön ja kieliasun muotoutumiseen.Sundströmin asiantuntemus ja tyylitaju ovatlähes ainutlaatuisen erinomaisia.

Sundström on toiminut Kustannus Oy VapaaAjattelija Ab:n toimitusjohtajana 13.5.1984-20.9.1984 ja 7.1.1988-18.4.1998. Tässä tehtäväs-sä hän on vaikuttanut merkittävästi vapaa-ajat-telun kehitykseen Suomessa mm. suomenta-malla aatteellista kirjallisuutta. Sundström hoi-ti toimitusjohtajana ollessaan myös yrityksenkoko taloushallinnon ja laati tilinpäätökset.

Järjestötoiminnassa tavallisista sisäisistäerimielisyyksistä huolimatta Sundström onpystynyt menestyksekkääseen taloussuunnit-teluun, ja liiton kirjanpidon ja muun talouden-hoidon hän on suorittanut ainutlaatuisen erin-omaisesti.

Erityisesti Sundström on ansioitunut liitonomaisuuden hoitajana. Sundströmin talouden-hoitajakautena liiton oma pääoma on kasvanut65.300,05 eurosta 498.896,94 euroon. Sundströmon käytännössä hoitanut mm. liiton saamientestamenttilahjoitusten muuntamisen erilaisiksisijoituksiksi, pääosin sijoitusasunnoiksi sekäasuntojen edelleen vuokrauksen. Varallisuu-den tuotto on Sundströmin taloudenhoitajakau-della ylittänyt liiton jäsenmaksutulot.

Kimmo Sundströmin työsuhde on päätty-nyt 23.11.2003. Taloudellisten vaikeuksienvuoksi hän toivoo saavansa työtä mahdolli-simman pian.

Kimmo Sundströmin puhelinnumero on 040-910 7054 ja osoite Koivumäentie 18 A 35, 01230Vantaa. Kimmon työsuhteen purkua vastaanäänestivät puheenjohtaja Erkki Hartikainen,edellisessä liittohallituksen kokouksessa äänin5-4 erotettu varapuheenjohtaja Aki Räisänen,Pauli Hömppi ja Veikko Laine.

Erkki Hartikainenvastaava toimittaja

töitä haetaan

29

Järjestötoiminnassa on useinhankalia ristiriitoja, jotka tekevätpäätöksenteon vaikeaksi. Toimivademokratia riippuu kuitenkinvähintään yhtä paljon menetelmistäkuin päätöksiin osallistuvistaihmisistä. Liittohallituksenvarajäsen Jori Mäntysalo esittääyhdeksi vaihtoehdoksiristikkomallia, jota onmenestyksekkäästi käytetty ainakinTampereen vapaa-ajattelijoidensisäisessä päätöksenteossa.

käydään kohta kohdalta läpi, ja tarpeenmukaan keskustellaan ja äänestetään kus-takin kohdasta erikseen. Luonnollisesti ko-kouksessa voidaan myös päättää vaihtoeh-tojen ulkopuolelta, sekä ääritapauksena hy-lätä kokonaan esitykset.

Tampereella ristikkomallia on kokeiltukahdesti, ensin sijoituspolitiikasta päätettä-essä ja sitten sääntömuutosta tehtäessä. Ko-keilut ovat onnistuneet mielestäni aika hy-vin, molemmat paperit saatiin tehtyä hy-vässä hengessä eri näkökantoja kuunnellen.

Pohdintaa ratkaisusta

Ristikkomalli toimii vain, jos päätös voidaanjakaa useampaan toisistaan melko riippu-mattomaan osaan. Sääntöjen osalta näin lie-nee melkein aina: vaikkapa jäsenyyden eh-dot ja johtokunnan vaalitapa eivät miten-kään vaikuta toisiinsa. Päätöksen pitää ollariittävän tärkeä, jotta ristikkomallia kannat-taa käyttää. Toiseksi asiasta pitää olla aitoaerimielisyyttä, tai ainakin useampia perus-teltavissa olevia vaihtoehtoja.

Useamman vaihtoehdon esitteleminen onjärkevää, jos johtokunta on melko erimieli-nen. On turhaa johtokunnassa äänin 5-4päättää jonkin esityksen sisällöstä, jos esi-tys menee uuteen äänestykseen kokoukses-sa: helpompaa on viedä molemmat esityk-set kokoukseen. Ristikkomalli tuntuu sopi-van ”rauhanomaiseksi” ratkaisuksi, useam-pi pieni kysymys jotenkin ohjaa siihen, ettävaihtoehdoista voidaan äänestää ilman rin-tamalinjojen syntyä.

Ristikkomallin käyttö pitää selittää ko-kouksessa hyvin. Parasta olisi ehkä etukä-teen sopia puheenjohtajaehdokkaiden kans-sa siitä, miten malli tullaan selittämään. Eri-koisesti pitää muistuttaa, että ristikostahuolimatta mikään ei pakota valitsemaanjompaakumpaa tarjotuista vaihtoehdoista.

Lisätietoja saa kysyä kirjoittajalta, par-haiten toimii sähköposti osoitteeseenjori.mantysalo@uta.fi.

Jori Mäntysalo

keskustelua

Ongelma

Perinteinen tapa päätöksentekoon, vaikka-pa sääntömuutokseen tai toimintasuunni-telman tekoon, on vahvistaa ylemmässä eli-messä jonkun esitys. Tavanomainen esi-merkki on johtokunnan valmistelema toi-mintasuunnitelma, jonka yhdistyksen ko-kous hyväksyy.

Periaatteellista ongelmaa tässä ei ole, sil-lä kokous voi aina jättää esityksen kokonaanhuomiotta, ja tehdä kokonaan alusta alkaenpäätöksen.

Käytännössä usein esitys hyväksytään il-man pohdintaa sellaisenaan, tai siihen teh-dään vain yksittäisiä korjauksia. Tällöin ko-kous ei aidosti päätä sisällöstä.

Ilman valmistelua taas vähänkään isom-paa paperia ei saada aikaan. Jo yli kymme-nen hengen kokous on aivan varmasti liianiso aktiivisesti pohtimaan ilman valmiste-lua melkein mitä tahansa asiaa. Yleisesti laa-ja valmistelu siirtää valtaa valmistelijalle,ja toisaalta niukka valmistelu pidentää päät-tävää kokousta. Tarvitaan jonkinlainen vä-limuoto valmiista esityksestä ja puhtaaltapöydältä aloittamisesta.

Ratkaisu

Ratkaisu on yhden esityksen sijaan tehdäkaksi esitystä, joissa on rinnakkain kusta-kin asiakohdasta eri vaihtoehdot. Nämä

30

Maanantaina 3.11. Poh-jois-Kymen Vapaa-ajat-

telijain puheenjohtaja HeljäPekkalin kertoi yhdistyksen-sä hautausmaatoiminnastayllättäviä uutisia. "Kävin juu-ri hautausmaallamme katso-massa varastorakennuksem-me palaneita tuhkia. Rikos-poliisit olivat ottamassanäytteitä. Jäljellä olivat kot-tikärryt. Rautakankikin oliihan vääntynyt. Seurakun-nan puolella olevan vastaa-van varastorakennuksenrauniot vielä savusivat."

Kuusankoskella sijaitse-van hautausmaan varasto-rakennuksen tuhopoltto olitapahtunut juuri vastikään. Poliisin ottaes-sa näytteitä tuhkakasasta "ne olivat vieläniin kuumia, että näytepussit sulivat."

Tuhopolttaja ei valikoinut kristittyjen jajumalattomien välillä. "Kun seurakunnanhautausmaan varastorakennus paloi vähänsen jälkeen ja sammutustöissä olleet palo-miehet ja rikospoliisit tutkivat seurakunnanhautausmaata, havaitsivat he, että meidän-kin puolella oli palanut."

Aikaisemmin Pohjois-Kymen Vapaa-ajat-telijain hautausmaalle iskivät saatananpal-vojat muutamia vuosia sitten. Silloinkin heiskivät myös seurakunnan puolelle. "Sillointeimme seurakunnan kanssa yhdessä rikos-ilmoituksen. Poliisit kävivät tutkimassakaadettuja kiviä ja niitä symboleita, joita olijätetty hiekkaan. Tapausta ei mitenkään uu-tisoitu, koska poliisi sanoi, että ko. palvojathakevat juuri julkisuutta. Minua itseänisuututti heidän tietämättömyytensä siitä,että meillähän ei ole mitään tekemistä saa-tanankaan kanssa."

Aikaisemmalla viikolla tuhoutui melkohuonoon kuntoon Huhtalammen talo Kuu-sankosken keskustassa kirkkoa vastapäätä.

Huhtalammen talo oli Kuusankosken van-hin rakennus. Kaupungin ympäristölauta-kunta antoi luvan sen purkamiseen, jonkajälkeen alueella nousi kansalaisliike Huhta-lammen talon säilyttämisen puolesta. Perus-tettiin Pro Huhtalampi -yhdistys, johonmyös Pekkalin itse kuuluu.

"Ympäristökeskukselta tuli päätös, ettätalo olisi suojeltava, eikä mennyt montaaviikkoa, kun se viikko sitten oli sytytetty ul-koapäin tuleen. Toinen vakavampi yrityskohdistui Kuusankosken kotiseututaloon,joka on todella arvokas rakennus. Onneksipalohälyttimet toimivat ja tuhot jäivät vä-häisiksi."

Muut viimeaikaiset tuhopoltot ovat olleetenimmäkseen autiotalojen polttoja eri puo-lilla kaupunkia. Tuhopolttaja jäi kiinni vii-me kuun vaihteessa, jolloin osoittautui, ettähän kuului itse paikalliseen vapaapalokun-taan ja oli ollut mukana sammuttamassa sy-tyttämiään tulipaloja.

Pohjois-Kymen vapaa-ajattelijayhdis-tyksellä on palo- ja varkausvakuutus 3000euron edestä, mutta Pekkalinin mukaan seei riitä korvaamaan menetyksiä. "Tuskin sillä

Pyromaani riehuiKuusankoskella

Tek

sti

& k

uv

a: J

an

ne

Va

inio

31

rahalla saamme vastaavanlaista rakennus-ta. Ja pitäähän ottaa huomioon sekin, mitävakuutusyhtiö sanoo."

Vakuutukset on siis syytä pitää voimas-sa kaikilla vapaa-ajattelijahautausmailla janiiden kattavuus olisi aiheellista arvioida joennalta. "Vastaisuuden varalle pitää tieten-kin vakuutusasiat olla kunnossa ja en tiedä,pitäisiköhän harkita hälytyslaitteiden hank-kimista rakennukseen."

Uuden varastorakennuksen rakennustyöaloitetaan Pekkalinin mukaan ensi kesänä.Yksi mahdollisuus saada hankkeeseen rahaaolisi myydä puita metsätä. "Kuutisen vuot-ta sitten myimme 10 puuta ja saimme niistärahat uurnalehdon suunniteluun ja toteu-tukseen. En tiedä, paljonko vakuutuksestatulee rahaa. Yhdistyksenähän meillä ei olerahaa yhtään (jos muutama kymmenen eu-roa on, niin se on siinä)."

Pekkalin pistää pienen osan toivoa vapaa-ajattelijoiden maanlaajuiseen yhteistyöhen-keen. "Olisihan hyvä, jos liitolta tulisi myösjonkinlaista tukea. Jos muista yhdistyksistätulisi talkooporukkaa keväällä, niin sekinolisi hienoa." �����

Salama iski kirkkoonSwazimaassa

YYYYYhdeksän ihmistä sai surmansa Swazi-maassa, kun salama iski kirkkoon kes-

ken jumalanpalveluksen. Kuolleiden joukos-sa oli seurakunnan pappi ja viisi lasta. Asi-asta kertoi maan radio.

Radion mukaan seurakuntalaiset olivatosallistumassa Mankayanen kirkon jumalan-palvelukseen noin 70 kilometrin päässä maanpääkaupungista Mbabanesta, kun salamaiski suoraan kirkkoon. Kuusi ihmistä louk-kaantui ja heidät kuljetettiin sairaalaan.

(STT)

Vapaa-ajattelijain liitto –Fritänkarnas förbund ry

PuheenjohtajaErkki HartikainenPuhelin (09) 2233273, GSM (040) 565 1271Sähköposti etkirja@dlc.fi

VarapuheenjohtajaTauno LehtonenGSM (050) 325 0891Sähköposti taunolehtonen@luukku.com

PääsihteeriJuha KukkonenGSM (040) 704 7258Sähköposti juha.kukkonen@saunalahti.fi

ToimistoPaula VasamaNeljäs linja 1,00530 HELSINKIPuhelin (09) 715 601Sähköposti val@vapaa-ajattelijat.fiToimisto on avoinna klo 09.00-17.00.

JärjestösihteeriJanne VainioGSM (050) 365 6808Sähköposti janne.vainio@helsinki.fi

Kotisivuhttp://www.vapaa-ajattelijat.fi

PankkiyhteysSampo 800014-85180(Lahjoitus- ja testamenttitili sama)

Kristinoppi houkuttelee suurillalupauksilla kuten taivas,pelastus ja ikuinen elämä, mutta sevaatii seuraajaltaan vastaavastimyös suurempia uhrauksia -järkensä uhraamista.

Kirkot julistavat, että ihminen ei voiomin voimin saavuttaa pelastusta.Totta kerrankin! Kuka nyt saisimätänevän ruumiinsa nousemaanhaudasta omin voimin.

Tim

o V

iit a

la

Poliisin eristämät savuavat jäännöksetolivat jäljellä Pohjois-Kymen vapaa-ajattelijayhdistyksen hautausmaanvarastorakennuksesta (kuva vas.). Taustallayhdistyksen pj Heljä Pekkalin (vas.) ja VA-lehden pilapiirtäjä Päivi Vesantokeskustelemassa tilanteesta.

32

NIMI

OSOITE

POSTITOIMIPAIKKA

Vapaa-ajattelijain liitto ryNeljäs linja 100530 HELSINKI

65 c

Vapaa-ajattelijain liittoNeljäs linja 1, 00530 Helsinki

Vapaa-ajattelijain liitto ry

Vapaa-ajattelijain liitto on vapaa-ajattelijain, ateistien ja humanistienmuodostamien vapaa-ajattelijayhdistysten keskusjärjestö. Se on myös näiden

ryhmien etu- oikeusturva- ja kulttuurijärjestö.

Vapaa-ajattelijain aatteellisena tavoitteena on tieteellisenmaailmankatsomuksen levittäminen ja tutkiminen.

Yhteiskunnallisena tavoitteena on Suomen molempien valtiokirkkojenerottaminen valtiosta ja niiden julkisoikeudellisen aseman lakkauttaminen. Liitto

edesauttaa ja ylläpitää uskonnottoman ja ateistisen kulttuurinkasvuedellytyksiä ja kehitystä.

Erityisesti liitto valvoo uskonnonvapauslain soveltamista sekä vapaa-ajattelijain, ateistien ja humanistien ihmis- ja kansalaisoikeuksien

loukkaamattomuutta.

Liitto ajaa sellaisia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka turvaavatuskonnottomuuden ja ateismin vapauden sekä näiden katsomustenkaikenpuolisen tasa-arvoisen kohtelun muihin kansalaisiin nähden.

Liitto toimii yhteistyössä samoihin päämääriin pyrkivien koti- ja ulkomaistenjärjestöjen kanssa.

(Edellä esitetty on muotoiltu liiton sääntöjen 2 §:stä)

.AT03

Olen kiinnostunut toiminnastanne

Lähettäkää minulle lisätietoja �

Haluan liittyä jäseneksi �

Tilaan Vapaa Ajattelija -lehden �

�����