uudet lupaavat työhyvinvointi interventiot hyväksyvä ja myötätuntoinen näkökulma mie-leen,...

Uudet lupaavat työhyvinvointi- interventiot • 217

Uudet lupaavat työhyvinvointi interventiot

Raimo Lappalainen, Päivi Lappalainen, Anne Puolakanaho, Kirsi Salonen ja Katriina Hyvönen

Tyohyvinvointia edistavilla interventioilla on jo pitka historia muun muassa tyouupumuksen lievittamisessa (ks. Hatinen & Kin-nunen, 2002). Yksi laaja interventioryhma on pitkaan ollut kog-nitiiviseen kayttaytymisterapiaan nojaavat interventiot, joiden rin-nalle on viime vuosikymmenten aikana tullut niin sanottuja uuden aallon interventioita, jotka hyodyntavat ja soveltavat mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaisia menetelmia (esim. Leiter & Maslach, 2014; Regehr ym. 2014). Tallaisia uusia interventioita on ryhdytty hyodyntamaan myos tyostressin lievittamisessa ja ennaltaehkaisys-sa. Naiden interventioiden lisaksi on tullut muita kokemuksellisia interventioita, joissa on elementteja hyvaksynta- ja tietoisuustai-tomenetelmista. Yhteista naille uusille tyohyvinvointi-interventi-oille on se, etta niissa painotetaan toiminnallisuutta ja kokemuk-sellisuutta keskusteluterapian lisaksi tai sijasta. Tassa luvussa esi-tellaan mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaisten menetelmien paapiirteet seka kolme erilaista tyohyvinvointi-interventiota, jois-sa on eri tavoin hyodynnetty mindfulness-, hyvaksynta- ja arvo-pohjaisia menetelmia tyohyvinvoinnin edistamiseksi. Ensimmaise-na esitellaan Muupu-tutkimuksessa kehitetty MIHA-ohjelma, joka toteutettiin ryhma- ja verkkointervention yhdistelmana. Toiseksi

218 • Tykkää työstä

esitellaan verkkointerventiona toteutettu Tyosta stressia -ohjelma ja kolmantena luontoympariston tarjoamia mahdollisuuksia hyo-dyntava Luonnosta virtaa -interventio.

Mindfulness, hyväksyntä ja arvopohjaiset menetelmät

Tyohyvinvoinnin edistamiseen ja tyopahoinvoinnin lievittamiseen suunnatuista mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaisia menetel-mia kayttavista ohjelmista tunnetuimpia ovat mindfulness-pohjai-nen stressin hallinta (Mindfulness-Based Stress Reduction, MBSR; Kabat-Zinn, 2003) ja mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (Mindfulness-Based Cognitive Therapy, MBCT; Segal ym., 2002). Mindfulnessilla eli tietoisuustaidoilla tarkoitetaan lasnaoloa kul-loinkin kasilla olevassa hetkessa ilman arviointia (Baer, 2003; Ka-bat-Zinn, 2003). Mindfulness nahdaan ihmisen luontaisena kyky-na, jonka ilmeneminen vaihtelee seka ihmisten valilla etta samalla ihmisella eri tilanteissa (Brown & Ryan, 2003). Toisaalta se nah-daan myos taitona, jota voidaan harjoitella (Hayes, 2004). Mind-fulnessilla on laheinen yhteys hyvaksyntaan, milla tarkoitetaan ha-lukkuutta kohdata ja kokea hankaliakin sisaisia tapahtumia (esim. ajatukset, tunteet) pyrkimatta muuttamaan, hallitsemaan tai valt-tamaan niita.

Mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaisia menetelmia hyo-dyntaa myos uuden aallon kognitiivisiin kayttaytymisterapioihin (KKT) lukeutuva hyvaksymis- ja omistautumisterapia (HOT) (ac-ceptance and commitment therapy, ACT; Hayes ym., 2011). Erona perinteisiin KKT-menetelmiin on muun muassa se, ettei HOT pyri ensisijaisesti muuttamaan yksilon ajatuksia ja tunteita, vaan sita, miten yksilo suhtautuu niihin. HOT eroaa puhtaasti mindfulness-pohjaisista interventioista siten, etta se painottaa mindfulness-me-netelmien ohella itselle henkilokohtaisesti tarkeita asioita eli arvoja seka sisaltaa laaja-alaisesti tunteiden ja ajatusten kasittelyyn liitty-


via harjoituksia ja menetelmia. Tietoisuustaito- ja hyvaksyntamen-etelmia kaytetaan arvojen mukaista toimintaa haittaavien tunne- ja ajatteluesteiden kasittelyyn. Hyvaksymis- ja omistautumisterapian teoreettinen ja tutkimuksellinen perusta on ihmisen kielta ja kogni-tioita tarkastelevassa suhdekehysteoriassa (Relational Frame The-ory; RFT; ks. esim. Blackledge, 2003).

HOT-terapiassa pyritaan vaikuttamaan kuuteen prosessiin, jot-ka liittyvat laheisesti toisiinsa: mindfulness- ja hyvaksyntaprosessit (tietoinen lasnaolo, hyvaksynta, valimatkaa ajatuksiin seka mina kontekstina) seka kayttaytymisenmuutosprosessit (arvot ja arvojen mukaiset teot). Mindfulness- ja hyvaksyntaprosesseilla tarkoite-taan nykyhetkessa olemista ilman arviointia seka valmiutta kohda-ta seka miellyttavat etta epamiellyttavat ajatukset, tunteet, muistot ja kehontuntemukset (Hayes ym., 2006; Hayes ym., 2006). Kayt-taytymisen muutosprosesseilla taas viitataan itselle tarkeiden asioi-den ja omien arvojen selkeyttamiseen seka toimimiseen niiden mu-kaisesti myos silloin, kun vaikeuksia ilmenee tai kun muutoksiin ei ole halukkuutta tai uskallusta. Kaytannossa tama tarkoittaa yksi-lollista motivaatiotyoskentelya. Mindfulness- ja hyvaksyntataitoi-hin liittyvat olennaisesti myos defuusiotaidot, joilla viitataan ky-kyyn havainnoida omaa mielta ja sen tuottamaa ajattelua niin, ettei jaa kiinni naihin sisaltoihin ja ettei toimi niiden ohjaamana (Hayes ym., 2006). Mindfulness- ja hyvaksyntataitojen avulla yksilo pys-tyy luomaan uudenlaisen suhteen seka sisaisiin (ajatukset ja tun-teet) etta ulkoisiin tapahtumiin, joita elaman ja tyon tuomat haas-teet herattavat. Tata kautta myos oireilu ja pahoinvointi vahenevat ja mieleen tulee enemman tilaa voimavaroja tuoville asioille ja hy-vinvointia edistaville ajatus-, tunne- ja kayttaytymismalleille. Myos rohkeus kohdata aikaisemmin pelottavina koettuja asioita kasvaa. Kaikki nama taidot ovat tarkeita myos tyohyvinvoinnin yllapita-misessa.


Mindfulness, hyväksyntä ja arvopohjaiset taidot työssä

Mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaiset menetelmat ovat tehok-kaita hoidettaessa erilaisia terveydellisia ja psykologisia ongelmia, kuten stressia, masennusta tai ahdistusta (esim. A-Tjak ym., 2015). Tyossa naiden menetelmien on havaittu auttavan ahdingossa ole-via tyontekijoita ja lievittavan tyouupumus- ja stressioireita merkit-tavasti (esim. Roeser ym., 2013; Virgili, 2013). Mindfulness-, hy-vaksynta- ja arvopohjaisten menetelmien on myos esitetty paran-tavan tunteiden, ajatusten ja kayttaytymisen itsesaatelya niin, etta tyontekija pystyy joustavasti reagoimaan erilaisiin tyon haasteisiin seka muutoksiin tyooloissa ja keskittymaan kasilla olevaan tehta-vaan (Glomb ym., 2011). Lisaksi kyseiset taidot voivat myos paran-taa ihmissuhteiden laatua tyopaikalla. Ne myos parantavat tyonteki-jan kykya kiinnittaa huomiota tyosuorituksen kannalta olennaisiin asioihin ja vaikuttaa nain aktiivisesti tyooloihin (Bond ym., 2006). Mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaisten taitojen lisaantymisel-la onkin havaittu olevan myonteisia vaikutuksia yksilon toimintaan organisaatiossa, tyontekijoiden valmiuksiin oppia uutta, tyossa suo-riutumiseen ja poissaoloihin (Bond & Bunce, 2003; Bond ym., 2008; Flaxman ym., 2013). Kyseiset taidot auttavat tyontekijaa havainnoi-maan tilanteita uudenlaisesta nakokulmasta ja toimimaan omien ja tyopaikan arvojen mukaan vaihtuvissa tyotilanteissa ilman juuttu-mista toimimattomiin ratkaisumalleihin (Bond ym., 2008).

Esimerkki 1: MIHA-työhyvinvointi-interventio

Anne Puolakanaho

Muupu-tutkimushankkeessa (Mindfulness-ohjelman vaikuttavuus tyouupumuksen lievittajana) haluttiin yhdistaa parhaat osiot tun-netuista mindfulnessia hyodyntavista interventioista seka hyvaksy-


mis- ja omistautumisterapian menetelmista. Nain syntyi tassa esi-teltava mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjainen (MIHA) inter-ventio-ohjelma. Muupu-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittaa, voidaanko ryhma- ja verkkointervention yhdistelmana toteutetta-valla kahdeksanviikkoisella MIHA-ohjelmalla lievittaa tyouupu-musoireita. Tutkimuksessa selvitettiin seka ohjelman vaikuttavuut-ta etta sen vaikutusmekanismeja (Puolakanaho ym., 2016).

MIHA-intervention rakenne ja sisältö

Tutkimuksessa kaytetty MIHA-interventio-ohjelma pohjautuu ai-kaisempaan tunnettuun stressin lievitykseen suunniteltuun ohjel-maan (Williams & Penman, 2013), jonka juuret ovat mindfulness-harjoitteisiin perustuvassa stressinlievitysohjelmassa (MBSR; Bi-shop, 2002; Kabat-Zinn, 2003) seka mindfulnessia ja kognitiivista terapiaa yhdistavassa terapiaohjelmassa (MBCT; Segal ym., 2002). Interventio-ohjelma sisaltaa kuitenkin myos tyoskentelyelementte-ja, joita on tyypillisesti kaytetty HOT-terapiassa (ks. esim. Hayes & Smith, 2005; Lappalainen ym., 2009).

MIHA-ohjelma muodostuu kahdeksasta viikon jaksosta (ks. tarkemmin Puolakanaho ym., 2016). Jokaiseen viikkoon sisaltyy kaksi tuntia kestava pienryhmatapaaminen seka paivittaisia koti-tehtavia. Ohjelman tarkoituksena on lisata mindfulness- eli tietoi-suustaitoja seka hyvaksyvaa ja arvostelematonta asennetta itsea ja toisia kohtaan, selkeyttaa henkilokohtaisia elamaan ja tyohon liit-tyvia arvoja seka rohkaista toimimaan arvojen mukaisesti. Tavoit-teena on myos huomata omien ajatusten vaikutuksia ja lisata mah-dollisuuksia irrottautua automaattisista mieleen liittyvista reaktio-malleista seka oppia ottamaan erilaista nakokulmaa omaan itseen, elamaan ja tyohon. Perusperiaatteet opetellaan viikoittaisissa pien-ryhmatapaamisissa, ja ryhmaan osallistuneita ohjeistetaan syven-tamaan kokemuksiaan kotona tehtavien harjoitusten avulla, jotka tassa tapauksessa olivat saatavilla verkkosivuilla.

Jokainen kahdeksasta harjoitteluviikosta sisaltaa oman erityi-sen teemansa, jotka on esitelty taulukossa 1. Ryhmatapaamisis-


sa on myos selkea toistuva rakenne. Paaosa harjoittelusta tapah-tuu kuitenkin omatoimisesti verkko-ohjelman avulla. Osallistu-neita ohjattiin tekemaan saannollisesti mindfulness-harjoituksia (kaksi kertaa paivassa kuutena paivana viikossa noin 10 minuu-tin mindfulness-meditaatioharjoitus ja lisaksi paivittain sovelta-via harjoituksia, esim. tietoinen syominen, suihkussa kayminen tai auton siivoaminen), tekemaan automaattisista tavoista irrottautu-misen harjoitteita seka pohtimaan henkilokohtaisia arvoja ja to-teuttamaan arvojen mukaisia tekoja viikoittain. Osallistuneille oli tarjolla myos vapaaehtoisia harjoitteita, kuten asiaan liittyvaa in-formatiivista materiaalia kirjallisessa ja videoiden muodossa seka metafora-aanitteita. Ohjaajan tarkoituksena ryhmassa on paitsi ohjata ryhmaa myos toimia mallina ystavallisesta (hyvaksyvasta), uteliaasta (avoimesta) kokemusten kohtaamisesta ja tassa hetkes-sa elamisesta.

Taulukko 1. MIHA-harjoitusohjelman sisällöt

Viikon teema Ryhmäkerran sisällöt

Kotitehtävät (verkossa)

0 Tietoa tutkimuk-sesta

Harjoittelun eri-tyispiirteitä

Käytännön asiat ja tekniikka

1 Mielen tapahtu-mien tiedostami-nen, tiedostavan itsen erottaminen mielen tapahtu-mista sekä a jan-käyttö ja voima-varat

Ryhmän avaami-nen

Tietoisuustaidot mielen automaat-tisuuden katkai-sijana

Voimavaroja tuo-vat ja vievät asiat

Kehon ja hengi-tyksen tiedosta-misharjoitus

TILA, IRTO

Pohtimis- ja kirjaa-mistehtävät


2 Hyväksyvä ja myötätuntoinen näkökulma mie-leen, havainnoi-jan etsiminen, henkilökohtainen (arvo-)motivaa-tioanalyysi

Mielen arvoste-lematon havain-nointi

Tarkkailijan löytä-minen

Arvot hyvän elä-män taustavoi-mina

GAS-tavoitteiden laadinta

Kehon kartoitta-minen

TILA, IRTO, OTE


3 Ajatusten, tun-teiden ja kehon reaktioiden ha-vainnointi sekä vaikeiden asioiden ilmeneminen ke-hossa ja mielessä

Kehon ja mielen yhteys

Harjoittelun tuo-mat mielen toi-minnan muutokset

Hankala asia vas-tassa: välttäminen tai tavoittelu

Tietoiseksi liikkeen avulla

3 minuutin hengi-tysseuranta

TILA, IRTO, OTE


4 Ajatusten vai-kutusten muut-taminen, mielen automaattisuus ja mielen kontrollista irti päästäminen

Mieli ja sen ratkai-suyritykset

Mielen vastustus ja hallintakeinot

Mielen kontrollista irti päästäminen

Äänien ja a jatus-ten tiedostaminen


TILA, IRTO, OTE



5 Hyväksyntä-näkökulman yh-distäminen hyvin-vointia edistävään toimintaan, vaike-uksien kohtaami-nen avoimesti ja myötätuntoisesti sekä toisin teke-minen

Hyväksyntä ja vaikean asian koh-taaminen

Omien arvojen mukainen toimin-ta vaikeiden asioi-den kanssa

Vaikeuksien tutki-misen harjoitus


TILA, IRTO, OTE, HYS


6 Lempeän ja hyväksyvän suh-tautumisen voima kielteisten tunne- ja a jattelumallien purkamisessa sekä elämän ja työn arvot

Uupumuksen ke-hitysprosessi ja siitä vapautumi-nen

Henkilökohtaiset ja työhön liittyvät arvot ja niiden toteuttaminen

Ystävystymishar-joitus




7 Tietoinen läsnä-olo, arvot ja hyvin-vointia edistävä toiminta työssä sekä voimavarojen ja myönteisyyden näkökulma

Tietoisen läsnä-olon harjoittami-nen

Hyvän elämän ja arvojen mukaisen työn edistämisen keinot

Voimavarojen ta-sapaino

Ilon ja kiitollisuu-den lähteet elä-mässä

Edellisten viikko-jen harjoitteista valitaan yksi mieluinen ja yksi epämieluinen teh-täväksi





8 Kohti vapaata ja arvokasta elä-mää sekä itselle tärkeät läsnäoloon kutsuvat asiat elämässä

Voimavarojen ke-räämisen keinot

Läsnäolon muis-tutta jat omassa arjessa

Muutokset ohjel-man aikana

Ryhmän päättä-minen

Verkko-ohjelma kaikkine harjoituk-sineen käytettävis-sä viikon a jan ryh-mätapaamisten päätyttyä

Huom . HOT = hyväksymis- ja omistautumisterapia, TILA = tietoinen läsnäolo arjessa, IRTO = irti pinttyneistä tottumuksista, OTE = omi-en tärkeiden asioiden edistäminen, HYS = huomaa, ystävällisesti tarkastele, älä samaistu, GAS = Goal Assesment Scale (tavoitteiden arviointilomake) .

Koko interventio-ohjelma teemoineen, ryhmatapaamisineen ja ko-titehtavineen oli strukturoitu, ja siina hyodynnettiin verkko-ohjel-maa seka tapaamisten aikana etta tapaamisten valilla. Osallistujat saattoivat kuitenkin yksilollisesti valita tekemansa harjoitteet viik-kojen myota avautuvien harjoitteiden joukosta. Mindfulness-paa-harjoitteet (taulukossa 1 Kotitehtava-sarakkeen ensimmainen har-joitus) ohjeistettiin kuitenkin tekemaan ohjelman mukaan viikoit-tain. Soveltavia harjoitteita oli viikoittain useita, mutta useimmiten osallistujat saivat itse valita sovelluskohteensa arkielamassaan.

Keskeisiä kokemuksia ja tutkimustuloksia MIHA-interventiosta

Muupu-tutkimuksessa selvitettiin seka ohjelman vaikuttavuutta etta sen vaikutusmekanismeja. Tutkimusta rahoitti Kansanelakelai-tos. Tutkimukseen osallistui 218 eri ammatillisen taustan omaavaa tyontekijaa, joilla oli tutkimukseen tulovaiheessa tyouupumusoirei-ta. Tutkittavat satunnaistettiin kahteen samankokoiseen ryhmaan: MIHA-interventioryhmaan ja tavanomaista tukea (TAV) saavien


ryhmaan. TAV-ryhmaan osallistuneet saivat tyouupumusoireiluun-sa ainoastaan saatavilla olevaa tavanomaista tukea, esimerkiksi eri-laista terapeuttista tukea, sairauslomia, laakinnallista apua tai tukea tyonantajiltaan. Tutkittavat edustivat vaihtelevia ammattiryhmia, ja heidan tuli hakuvaiheessa kuulua tyouupuneimpien suomalaisten joukkoon (uupunein neljasosa Bergen Burnout Indicator -kyselylla arvioituna). Ryhmissa oli 6–12 osallistujaa. Ryhmatoiminnan erityi-sena tavoitteena oli vahvistaa avointa, hyvaksyvaa ja lasna olevaa asennetta omia mielen tapahtumia (erityisesti epamiellyttaviksi ko-ettuja omia ajatuksia ja tunteita) kohtaan seka lisata avoimuutta ja uskallusta muutoksiin seka vastuun ottamista omasta hyvinvoinnis-ta. Ryhman tavoitteena oli myos laajentaa oppimiskokemuksia tar-joamalla mahdollisuus oppia toisten kokemuksista.

Tutkimuksessa arvioitiin muutoksia tyouupumuksessa, MIHA-taidoissa, tyooloissa, psykologisessa oirehdinnassa seka hyvinvoinnis-sa kayttamalla useita kansainvalisesti hyvaksyttyja kyselymenetelmia. Arvioinnit tehtiin ennen intervention alkua, heti sen jalkeen seka 6 ja 12 kuukautta intervention aloittamisesta. MIHA-ohjelman vaikutuk-set olivat laaja-alaisesti tyouupumusta lievittavia ja hyvinvointia edis-tavia, ja ohjelma naytti myos suojaavan uusien elamanhaasteiden tuo-milta stressivaikutuksilta (ks. tuloksista tarkemmin Puolakanaho ym., 2016). MIHA-ryhman hyvinvointi lisaantyi johdonmukaisesti enem-man kuin TAV-ryhman kaytetyissa arvioinneissa. Lisaksi suotuisat vaikutukset sailyivat vuoden seurannassa. Intervention vaikutuksissa oli kuitenkin loydettavissa erilaisia polkuja. Monet yksilolliset tekijat, esimerkiksi persoonallisuuden piirteet ja masentuneisuus, olivat myos yhteydessa intervention tuloksellisuuteen.

Muupu-tutkimuksen tulokset haastavat pohtimaan kaytossa ole-vien kuntoutusmallien toimivuutta. Tulokset viittaavat siihen, etta varsin lyhyella avohoidossa toteutetulla kuntoutusjaksolla voidaan saada merkittavia vaikutuksia tyouupumukseen ja siihen liittyviin psykologisiin oireisiin. Tehokas hyvinvointia edistava interventio to-teutettiin Muupu-ohjelmassa yhdistamalla ryhmatapaamiseen ver-kossa oleva psykologinen hyvinvointiohjelma. Verkkosivuston avul-


la pyrittiin toteuttamaan kuntoutusta myos tapaamisten valilla ja edistamaan omatoimista kuntoutumista. Tutkittu interventio oli voi-makkaasti painottunut keskeisten psykologisten hyvinvointitaitojen oppimiseen. Samalla interventio tarjosi perustyokalut erilaisten ela-manhaasteiden kohtaamiseen, mika heijastui intervention vaikutta-vuuden laaja-alaisuutena. Tulosten perusteella tyohyvinvoinnin edis-tamisessa nayttaisi tyoolosuhteiden lisaksi olevan tarkeaa kiinnittaa huomiota henkilokohtaisiin taitoihin, joiden avulla voidaan esimer-kiksi sopeutua erilaisiin muutoksiin tyoelamassa. Muupu-tutkimuk-sen tulosten perusteella vaikuttaisi silta, ettei tuloksekas kuntoutus valttamatta edellyta moniammatillista ja laajaa yhteistyota eri toi-mijoiden valilla, vaan hyviin tuloksiin voidaan paasta myos yksi-lon suhtautumista muuntavilla ja yksiloa aktivoivilla menetelmilla. Muupu-ohjelman tyyppisia niin sanottuja matalan kynnyksen inter-ventioita kannattaisi ottaa aikaisempaa laajemmin kayttoon esimer-kiksi suomalaisessa tyoterveyshuollossa, silla niita voidaan hyodyn-taa monenlaisen psyykkisen oireilun lievittamiseen ja hyvinvoinnin kohentamiseen, jotka puolestaan heijastuvat tyokykyyn.

Esimerkki 2: Työstä stressiä -verkkointerventio

Raimo Lappalainen ja Päivi Lappalainen

Tekniikasta on tullut tarkea osa ihmisten arkipaivaa. Nain ollen on varsin luonnollista, etta se on loytanyt tiensa myos hyvinvointi- ja mie-lenterveyspalvelujen pariin. Teknologiapohjaisista sovelluksista verk-kohoidot ovat tutkituimpia ja tehokkaimpia psykologisten ja tervey-dellisten ongelmien hoitoon (esim. Cuijpers ym., 2008). Etenkin verk-ko-ohjelmat, joihin sisaltyy vahainenkin terapeutin tai tukihenkilon tuki, ovat eri selvitysten mukaan yhta tehokkaita psykologisten ongel-mien hoitoon kuin kasvokkain annettava hoito (mm. Baumeister ym., 2014; Wagner ym., 2014). Tutkimus osoittaa lisaksi, etta myos verk-kopohjaiset stressinhallintainterventiot ovat tehokkaita ja vahentavat stressista aiheutuvia mielenterveysongelmia (esim. Heber ym., 2017).


Verkkointerventioiden etuna on, etta ne mahdollistavat laajemmalle joukolle paasyn psykologisen avun piiriin ja voivat helpommin akti-voida omatoimiseen hyvinvoinnin edistamiseen.

Esimerkiksi Englannissa mielenterveyspalvelujen saatavuutta on pyritty parantamaan ja pitkia hoitojonoja lyhentamaan niin sanotul-la IAPT Services -ohjelmalla (Improving Access to Psychological Treatments), jossa hyodynnetaan digitaalisia palveluita ja tarjotaan nayttoon perustuvaa lyhythoitoa (NHS, 2016). IAPT-ohjelma tarjo-aa National Health Servicen (NHS) hyvaksymia mielenterveys- ja hyvinvointipalveluja, joihin luetaan myos tyohyvinvointi-interventi-ot stressin ja uupumuksen hoitoon (NHS, 2015). Suomessa Jyvasky-lan yliopiston tutkijoiden ja Headsted Oy:n yhteistyona kehitetty Shift Your Stress -ohjelma (suomeksi Tyosta stressia) on testattavana yhdella NHS:n palveluntuottajayrityksista, ja ohjelmasta on nyt saa-tavilla ensimmaisia tutkimustuloksia. Shift You Stress -ohjelma on laadittu hyvaksymis- ja omistautumisterapian periaatteiden pohjal-ta, ja sen suomenkielinen versio Tyosta stressia on saatavilla ilmai-seksi netista (https://headsted.fi/ohjelmani/stressi) (kuva 1).

Kuva 1. Työstä stressiä -ohjelma verkossa


Työstä stressiä -ohjelman rakenne ja sisältö

Tyosta stressia -ohjelma on seitseman viikon strukturoitu ohjelma, joka koostuu johdanto- ja paatossivusta seka viidesta etapista (ks. taulukko 2). Kukin viidesta etapista keskittyy yhteen hyvaksymis- ja omistautumisterapian prosessiin tai teemaan, jotka voidaan ja-kaa kayttaytymisen aktivointiprosesseihin seka mindfulness- ja hy-vaksyntaprosesseihin. Intervention tarkoituksena on psykologisen joustavuuden ja sita kautta hyvinvoinnin lisaaminen. Ohjelmas-sa on pitkalti kyse psykologisten hyvinvointitaitojen harjoittelus-ta. Etappien sisalto koostuu tekstista, videosta ja kokemuksellisis-ta harjoituksista, jotka ovat seka kuunneltavissa etta luettavissa. Lisaksi kullakin etapilla on runsaasti lyhyita pohdintatehtavia ja vastausmahdollisuus. Kukin etappi paattyy viikon yhteenvetoon ja hyvinvointiharjoitukseen, johon on koottu etapin aikana esiin-tyneet harjoitukset linkkeineen. Hyvinvointiharjoituksessa esitel-laan lisaksi laajempi pohdintatehtava tai pyydetaan valmennetta-vaa soveltamaan jotakin etapin harjoitusta arjessa. Hyvinvointi-valmentaja antaa viikoittain kirjallista palautetta harjoituksesta, mikali ohjelmaan on yhdistetty tuki. Palaute voidaan antaa myos puhelimitse.

Tyosta stressia -ohjelmaa voidaan kayttaa omatoimisesti, tuet-tuna asiantuntijan tai valmentajan ohjauksessa tai esimerkiksi ryh-massa. Vaikuttavuuden kannalta on kuitenkin suositeltavaa, etta ohjelmaan yhdistetaan jonkinlainen tuki. Ohjelma tarjoaa runsaas-ti keskustelunaiheita ja harjoituksia, joita voidaan hyodyntaa koti-tehtavina tapaamisten valilla. Ohjelman ensimmaisella etapilla py-ritaan tunnistamaan, mika antaa merkitysta elamalle, ja rohkais-taan toimimaan sen mukaan. Toisella etapilla kasitellaan tyossa jaksamista seka omia vahvuuksia ja voimavaroja. Kolmas etappi opettaa tietoisuustaitoja ja auttaa keskittymaan hetkeen. Neljan-nella etapilla harjoitellaan valimatkaa erityisesti stressaaviin aja-tuksiin, ja viides etappi kasittelee hyvaksynnan ja myotatunnon taitoa (ks. taulukko 2).


Taulukko 2. Työstä stressiä -ohjelman rakenne ja sisällöt

Etappi Sisältö Kokemukselliset harjoitukset

Johdanto Miten jaksat? Arvioi tilanteesi ja tunnista stressin ja uupu-muksen merkit . Ohjeita ohjel-man läpikäymiseen .

Esimerkkiharjoitus:

Istu tietoisesti

Etappi 1:

Olennai-set asiat

Tällä etapilla pohdit elämä-si suuntaa yleisesti, sinulle tärkeitä asioita ja sitä, mihin suuntaan haluat kulkea . Pohdit sitä, mikä elämässä on sinulle tärkeää ja millaista elämää haluat elää . Jaksamisen kan-nalta on hyvä keskittyä olen-naiseen .

Tärkeintä elämässä

Puoli vuotta elin-aikaa

Toimi tänään

Etappi 2:

Työssä jaksami-nen

Tämä etappi ohjaa sinua poh-timaan sitä, mitä oma työsi merkitsee sinulle ja mitä ar-vostat työssäsi . Lisäksi saat tilaisuuden kartoittaa omia vahvuuksiasi .

Köydenveto

Linnunpönttö

Matkusta jat bussissa

Peltihirviö

Etappi 3:

Keskity hetkeen

Tällä viikolla tutustut läsnä-olon taitoon, josta on hyötyä niin työssä kuin ihmissuhteis-sa . Se on eräänlaista keskit-tymisen ja rauhoittumisen harjoittelua, jonka on todettu vähentävän stressiä, kehittä-vän kärsivällisyyttä ja antavan mielenrauhaa .

Hengitä syvään

Pudota ankkuri

Arkiesineet

Tietoinen kuuntelu

Tietoinen hengittä-minen

Lehdet virrassa


Etappi 4: Ajatusten voima

Tämän viikon aikana harjoit-telet toisenlaista näkökulmaa a jatuksiisi sekä taitoa käsitellä a jatuksia ja tunteita rakenta-vasti .

Lehdet virrassa

Terrieria jatukset

En pysty tekemään

Kolme tapaa

Neuvonantaja

Kädet silmiltä

Etappi 5:

Päästä irti

Tämän viikon aikana harjoitte-let hyväksynnän taitoa . Lopeta kamppailu sitä vastaan, johon et voi vaikuttaa, ja käytä aikasi ja energiasi sellaisiin asioihin, joiden kautta voit vaikuttaa omaan sekä läheistesi ja työ-yhteisösi hyvinvointiin .

Köydenveto

Rikkinäinen automaatti

Myötätunto

Tarkkailija

Kivi rannalla

Matkusta jat bussissa

Lopuksi Pohdi, mitä olet oppinut . Tes-taa stressitasosi ja psykolo-ginen joustavuutesi . Tunnista esteet ja sudenkuopat . Anna palautetta ohjelmasta .

Keskeisiä kokemuksia ja tutkimustuloksia Työstä stressiä -interventiosta

Shift Your Stress -ohjelma oli tarjolla yhtena vaihtoehtona NHS:n palveluntuottajan verkkoterapiaohjelmien paletissa. Maaliskuu-hun 2017 mennessa Shift Your Stress -ohjelmaan oli osallistunut 69 asiakasta, jotka olivat hakeutuneet palveluntuottajalle itsenaisesti tai vaihtoehtoisesti laakarin tai mielenterveyshoitajan lahetteella. Tilannearvion ja mittausten jalkeen asiakkaalle suositeltiin hanelle parhaiten sopivaa palvelua. Interventio noudatti Shift Your Stress


-ohjelman rakennetta ja etappeja. Kukin asiakas sai viikoittaista tukea omalta verkkoterapiavalmentajaltaan (eTherapy councel-lor), ja tuki oli tavallisesti keskustelua etapin aiheesta, harjoituk-sista ja seuraavan etapin sisallosta. Viikoittainen tukisessio kaytiin puhelimitse, tai asiakas tuli verkkoterapiavalmentajan vastaanotol-le. Intervention vaikuttavuutta tutkittiin IAPT-mallin standardien mukaisilla, validoiduilla arviointimenetelmilla ohjelman alussa ja lopussa seka viikoittain. Arviointilomakkeen tayttaminen joka viikko oli edellytyksena siirtymiselle seuraavalle etapille.

Tyosta stressia -ohjelman englanninkielisen version ensimmai-set tulokset olivat IAPT-mallin standardien mukaiset ja osoittivat positiivisia muutoksia asiakkaiden psykologisissa oireissa. Oh-jelmalla havaittiin olevan yhdessa ammattihenkilon puhelintuen avulla kliinisesti merkitseva vaikutus lahes puoleen ohjelman kayt-tajista, jotka olivat hakeneet apua stressiongelmiin. Lisaksi verkko-terapiavalmentajat olivat tyytyvaisia ohjelmaan (ks. Lappalainen, 2017). Loydokset ovat kuitenkin alustavia, silla tutkimuksessa ei ollut mukana verrokkiryhmaa. Tulokset tukevat aiempia tutki-muksia verkkointerventioiden tehokkuudesta ja viittaavat siihen, etta verkko-ohjelman ja siihen yhdistettavan puhelimitse tai kas-vokkain tapahtuvan tuen avulla voidaan saada haluttuja muutok-sia asiakkaan hyvinvoinnissa. Yksiloon kohdistuva tyohyvinvoin-ti-interventio, joka pyrkii muuttamaan tapaa, miten yksilo kokee stressaavat tilanteet, voi antaa riittavasti uusia keinoja selviytya haastavista tyotilanteista ja siten parantaa tyontekijoiden psyko-logista hyvinvointia. Kiintoisaa on lisaksi, etta psykologisia hy-vinvointitaitoja, mielen taitoja, voidaan tuloksekkaasti harjoitel-la myos verkkointervention avulla. Mielen taitojen harjoitteluun soveltuu myos Oivamieli-sovellus, joka on ladattavissa alypuheli-meen tai tablettiin ja saatavilla myos verkkoversiona (http://oiva-mieli.fi). Myos Oivamieli-sovellusta on tutkittu stressinhallintatyo-kaluna myonteisin kokemuksin (Mattila ym., 2016).


Esimerkki 3: Luonnosta virtaa -interventio

Kirsi Salonen ja Katriina Hyvönen

Luontoymparistoilla ja luontoelementeilla on tutkimusten mukaan merkittavia myonteisia vaikutuksia tyontekijoiden hyvinvointiin ja tyomotivaatioon (mm. de Bloom ym., 2017). Luontomielipaik-kojen ja luontoavusteisten interventioiden tehosta stressiperaisten hairioiden, kuten tyouupumuksen ja depression, hoidossa on saa-tu myos lupaavaa tutkimusnayttoa (mm. Annerstedt & Wahrborg, 2011). Luontoavusteisten interventioiden tutkimuksissa on havait-tu, etta elvyttava ja saavutettavissa oleva luontoymparisto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia muun muassa lasnaoloharjoituksiin seka ohjattuun vuorovaikutukseen ryhmalaisten tai luontoelement-tien kanssa.

Luonnosta virtaa -intervention rakenne ja sisältö

Jyvaskylan yliopiston psykologian laitoksella kehitetty Luonnos-ta virtaa (LuoVi) -interventio on tarkoitettu edistamaan tyonteki-joiden tyohyvinvointia ja tyossa suoriutumista. LuoVi-intervention paatavoite on, etta osallistuja saa myonteisen kokemuksen elvyt-tavan fyysisen ympariston ja sosiaalisen ympariston tuesta osana tyohyvinvointia. Keskeiset tavoitteet ovat: 1) saavutettavissa oleva elvyttava luontoymparisto, 2) hyvaksyva, tietoinen lasnaolo luon-nossa, 3) sosiaalinen tuki seka 4) luonnon hyvinvointivaikutusten kokemuksellinen ymmartaminen osana tyohyvinvointia. Interven-tion taustalla on erityisesti mielipaikkatutkimuksissa esiin noussut havainto, etta erityisesti luontomielipaikassa ihminen saatelee olo-tilaansa terveytta edistavaan suuntaan (Korpela & Ylén, 2007).

Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin LuoVi-intervention vaiku-tuksia, yhteensa 110 osallistujaa jaettiin kolmeen ryhmaan: Luo-Vi-ryhmaan sijoitettiin 57, kontrolliryhmaan 27 ja itsenaisiin ul-koilijoihin 26 osallistujaa. LuoVi-ryhmat kokoontuivat viisi ker-taa kerran viikossa, ja ryhmatapaamiset kestivat puolitoista tuntia.


Yhdessa LuoVi-ryhmassa oli 7–12 osallistujaa. Itsenaiset ulkoili-jat kavivat omassa lahiluonnossaan samoina paivina LuoVi-ryh-man kokoontumisten kanssa, ja kontrolliryhmalaiset jatkoivat ela-maansa normaalisti.

Luontoympariston saavutettavuus on hyvinvointivaikutusten kannalta tarkeaa. Tasta syysta LuoVi-ryhmat toteutettiin tyonteki-joiden lahiluonnossa heidan valitsemissaan luontoymparistoissa (ks. kuva 2). Yhdessaololla on myonteinen vaikutus luontopelkoi-hin ja turvallisuuden tunteeseen luonnossa. Erityisesti henkilot, jot-ka kokevat luonnossa ristiriitaisia tunteita (esim. pelkoa, epamuka-vuutta ja lisaksi rauhoittumista), hyotyvat todennakoisesti tasta syysta ryhmamuotoisesta interventiosta (Salonen & Kirves, 2016).

Kuva: Kirsi Salonen

Kuva 2. Esimerkki LuoVi-ryhmän valitsemasta luontoympäristöstä


Interventiossa on kolme eri osa-aluetta (ks. kuvio 1), joista ensim-maisessa painottuu itselle sopivan luontomaiseman eli luontomieli-paikan tunnistaminen mahdollisimman turvallisesti ja sallivasti. Mielipaikan tunnistamisessa pyritaan valttamaan vuorovaikutusta ryhmaan osallistujien valilla, jotta huomio tassa vaiheessa ei siirry sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaan luontoymparistoon ja itseen. Oleellista tassa osa-alueessa on siis osallistujan luontoyhteyden mahdollistaminen, jolloin myos ymparistosuhteen ominaisuudet (mm. tilan tuntu tai suojaavuus) ovat tarkeita. Toisessa osa-aluees-sa painottuu tiedostaminen, jolloin interventiossa ohjeistetaan tie-toiseen lasnaoloon ja aistimiseen omassa luontomielipaikassa. Kol-mannessa osa-alueessa keskiossa on fyysisen ympariston ja sosiaa-lisen tuen yhdistaminen. Osa-alueet eivat ole toisistaan erillisia, vaan esimerkiksi moniaistiset luontokokemukset, hyva vuorovai-kutus ja turvalliset olosuhteet ovat kaikissa osa-alueissa tarkeita.

Kuvio 1. LuoVi-intervention keskeiset osa-alueet

Tunnistaminen

• Hyvinvointia tukevan luontoympäristön tunnistaminen

• Psykologinen ja fyysinen turvallisuus

• Moniaistisuus

Tiedostaminen

• Hyväksyvä läsnäolo ja tiedostamisen lisääminen

• Luontoympäristön (ja/tai luontoelement-tien) ja omien tunteiden sekä hyvinvoin-nin välisen yhteyden tiedostaminen

Luonnon ja ryhmän tuki

• Kokemuksen jakaminen ryhmässä (hyväksyvä ilmapiiri ryhmässä)

• Yhdistetään fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tuki


LuoVi-interventiossa oleellista on itselle sopivan ja hyvinvointia tu-kevan luontomielipaikan tunnistaminen. Interventiossa on jokai-sella kerralla mahdollisuus olla myos yksin (ilman vuorovaikutus-ta ihmisten valilla) omassa mielipaikassa, koska tutkimuksessa on tullut myos ilmi, etta luontoyhteyden kokemukseen kaivataan yk-sinoloa (Salonen & Kirves, 2016). Myos hairiotekijat, kuten pu-helinten soittoaanet, pyritaan minimoimaan, jotta esimerkiksi kii-reen tuntu ei hairitsisi hyvinvointivaikutuksia. Osallistujaa kan-nustetaan kokeilemaan erilaisia tapoja, paikkoja ja reitteja seka arvioimaan mielipaikan sopivuutta itselleen aistihavaintojen kaut-ta. Osallistujaa ohjeistetaan esimerkiksi seuraavasti: ”Anna aisti-havaintojesi (milta nayttaa, kuulostaa, tuntuu jne.) ohjata sinua sellaiseen kohtaan tassa maisemassa, mika talla hetkella tuntuu si-nulle sopivalta.”

Lasnaoloharjoituksissa havainnot luontomielipaikasta ovat oleellisessa osassa. Lasnaolon kokemusta ja moniaistisuutta luon-nossa harjoitellaan myos liikkeella ollessa. Tiedostamista pyritaan lisaamaan esimerkiksi ohjeella ”Voit tulla yha tietoisemmaksi si-nulle sopivasta luonnon elementista ja voit havainnoida sita mah-dollisimman moniaistisesti”. Omista kokemisen tavoista ja itselle sopivista ymparistosuhteen piirteista ja ulottuvuuksista (esim. ti-lan tuntu, veden elementti) voi harjoitusten aikana tulla yha tie-toisemmaksi. Talloin voi myos jatkossa hakeutua sellaisiin ympa-ristoihin, jotka tukevat omaa hyvinvointia. Interventiossa pyritaan myos vahvistamaan hyvaksyvaa ja myotatuntoista suhtautumista itseen fyysisen ympariston avulla. Ohjeissa esimerkiksi annetaan osallistujalle luontomielipaikkaan mukaan nakokulma: jokin koh-ta luonnossa saattaa kuvastaa itsea, ja sita (itsea) kohtaan voi ko-kea myotatuntoa.

Interventiossa myos paikkakokemuksen jakamisen ja sosiaali-sen tuen merkitys on tarkeaa. Pari- ja ryhmakokemukset ohjeiste-taan siten, etta osallistujat osoittavat toistensa paikkakokemuksia kohtaan ymmarrysta, kunnioitusta, myotatuntoa ja tuomitsemat-tomuutta. Kokemusten jakaminen esimerkiksi pareittain tapahtuu


siten, etta osallistuja (”paikanhaltija”) voi kutsua parinsa kylaan omaan mielipaikkaansa. Kokemukset jaetaan ryhmassa tai pareit-tain sanallisesti, kehollisen ilmaisun tai ympariston elementtien avulla.

Keskeisiä kokemuksia ja tutkimustuloksia LuoVi- interventiosta

Tutkimuksen aineisto koostuu LuoVi-ryhmiin osallistuneiden tyontekijoiden koetuista muutoksista (kyselylomake) ja kokemuk-sista (ryhmakeskustelut). Koetuista muutoksista havaittiin muun muassa, etta keskimaaraisesti myonteiset tunteet (esim. iloisuus) li-saantyivat ja kielteiset tunteet (mm. ahdistus) vahenivat. Syksylla 2016 toteutettujen ryhmien (N = 28) keskusteluanalyysissa (Kor-pela & Nieminen, 2017) esille nousivat seuraavat kokemukset: las-naolon kokemukset, luonnon koetut hyvinvointivaikutukset, ym-paristosuhteen piirteet, kokemukset interventiosta (ja sen menetel-mista), sosiaalisuuden merkitys ja ristiriitaiset kokemukset.

Lasnaolon kokemuksiin liittyi moniaistisuutta ja osallistujat kokivat lasnaoloa seka paikallaan etta liikkeessa. Kuvauksissa oli mukana myos itsensa hyvaksymista seka luonnon elementteihin liittyvaa symboliikkaa, joiden avulla kuvattiin omaa elamaa ja tun-teita. Osallistujat havaitsivat LuoVi-interventiossa myos luonnon hyvinvointivaikutuksia, kuten elpymisen tunteita (esim. rauhoit-tuminen ja virkistyminen). Taman lisaksi hyvinvointiin liittyvissa kuvauksissa oli havaintoja siita, miten LuoVi-ryhma mahdollisti psyykkisen prosessoinnin, kuten luonnon tietoisemman kayton on-gelmallisten tunteiden kasittelyssa.

Ymparistosuhteen piirteista oleellisia olivat monimuotoiset luonnon ymparistot (mm. vihrea kasvillisuus, puut ja vesi), jotka tarjosivat osallistujille muun muassa moniaistisuutta, tilan tuntua ja suojaavuutta. Kokemukset LuoVi-interventiosta olivat paaasi-assa myonteista. Tyytyvaisia oltiin esimerkiksi siihen, miten inter-ventio mahdollisti pysahtymisen ja omien tarpeiden tunnistamisen. Myonteisten kokemusten lisaksi ryhmassa koettiin myos kieltei-


syytta. Kielteisia tunteita herattivat lahinna yksittaiset harjoituk-set, jotka eivat valttamatta sopineet kaikille (esim. liikkuminen tai paikallaan oleminen). Sosiaalisuuden merkitys tuli kuvauksis-sa esille luontokokemusten jakamisen ja yhteisollisyyden tunteen kautta. Yhdessaolon lisaksi yksinolo koettiin tarkeaksi, ja LuoVi-interventio myos mahdollisti sen. Ristiriitaisuuden kokemuksissa kielteisyytta (pelkoa tai epamiellyttavyytta) herattivat tietyt ympa-ristosuhteen ominaisuudet, kuten paleleminen tai ajatus luonnon armolle jaamisesta. Pelkokokemukset olivat vahaisia, ja ne tuotiin esille lahinna humoristisesti. On mahdollista, etta pelkoihin liitty-vat kokemukset lievittyivat ryhmamuotoisessa interventiossa ryh-man ja ohjaajan avulla.

Monet tutkimukset tukevat kasityksia luontoymparistojen myonteisista vaikutuksista tyohyvinvointiin (mm. de Bloom ym., 2017). Nayttaa myos silta, etta luontoavusteisilla interventioilla voidaan ohjatusti ja tavoitteellisesti tukea tyohyvinvointia (mm. Annerstedt & Wahrborg, 2011). Alustavien tulosten mukaan Luo-Vi-interventiossa turvallisen ja sallivan luonto- ja ryhmakokemuk-sen kautta osallistujan oli mahdollista tunnistaa omia tyohyvin-voinnin ja tyossa jaksamiseen liittyvia tarpeitaan ja edellytyksiaan. Taman lisaksi interventiossa eri kerroilla opitaan erilaisia keinoja ja mahdollisuuksia kokea luontoa itselle sopivalla tavalla. Inter-ventiossa naista keinoista tullaan myos tietoisemmiksi. Pyrkimyk-sena on kannustaa osallistujia jatkamaan luonnossa ulkoilua inter-vention jalkeenkin.

Yhteenveto

Tutkimustieto mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaisten mene-telmien vaikuttavuudesta ja hyodyllisyydesta on lisaantynyt huo-mattavasti viime vuosien aikana. Tutkimustulokset viittaavat sii-hen, etta interventioilla, jotka hyodyntavat naita menetelmia, on havaittu olevan myonteisia yhteyksia muun muassa yleiseen tyohy-


vinvointiin, tyontekijoiden valmiuksiin oppia uutta, tyossa suoriu-tumiseen ja vahaisiin poissaoloihin. Menetelmien olennaisina osa-tekijoina voidaan nahda toisaalta psykologisen joustavuuden lisaa-minen ja toisaalta aktiivinen hakeutuminen ymparistoihin, joilla on myonteista vaikutusta hyvinvointiin. Voidaan myos ajatella, etta tyohyvinvoinnin edistaminen on taito, johon jokaisen on mah-dollisuus vaikuttaa omien valintojensa kautta.

Viime vuosikymmenten aikana perinteisten stressinhallintame-netelmien rinnalle on tullut niin sanottuja uuden aallon tyohyvin-vointi-interventioita, jotka hyodyntavat ja soveltavat mindfulness-, hyvaksynta- ja arvopohjaisia menetelmia. Yhteista tassa luvussa kuvatuille menetelmille on muun muassa se, etta niihin sisaltyy ele-mentteja mainituista hyvaksynta- ja tietoisuustaitomenetelmista. Lisaksi niissa painotetaan kokemuksellisuutta ja toiminnallisuut-ta pelkan tiedon jakamisen sijaan. Myos digitaalisten menetelmi-en hyodyntaminen tyohyvinvoinnin tukemisessa on viime vuosina lisaantynyt vauhdilla. Verkko- ja mobiilisovellukset soveltuvatkin erittain hyvin tyontekijoiden hyvinvoinnin edistamiseen, silla ne kulkevat kiireisen tyontekijan mukana aina ja kaikkialla.

Tassa luvussa kuvatut menetelmat ja niista saadut tulokset ja kokemukset viittaavat siihen, etta varsin lyhyilla avohoidossa to-teutetuilla kuntoutusmenetelmilla voidaan saada merkittavia vai-kutuksia tyouupumukseen ja siihen liittyviin psykologisiin oirei-siin. Menetelmat tarjoavat lisaa vaihtoehtoja kaytossa olevien kun-toutusmallien oheen. Kuvattuja menetelmia voidaan myos yhdistaa jo olemassa oleviin palveluihin.

Luvussa kuvatut interventiot painottavat keskeisten psykologis-ten hyvinvointitaitojen lisaamista. Ohjelmissa on pitkalti kyse psy-kologisten hyvinvointitaitojen harjoittelusta erilaisissa konteksteis-sa: ryhmaa, verkkoa tai luontoymparistoa hyodyntamalla. Lisaa tutkimusta tarvitaan siita, millaiset taidot ovat olennaisia tyohy-vinvoinnin kannalta ja mitka intervention osat ovat erityisen vai-kuttavia. Lisaa tutkimustietoa tarvitaan myos muun muassa siita, miten suuri vaikutus tassa luvussa kuvatuilla menetelmilla on ver-


rattuna nykyisiin kuntoutusmenetelmiin ja onko niiden lisaamises-ta kliinisesti merkitsevaa hyotya. On myos mahdollista, etta kuva-tut interventiot voivat osittain korvata olemassa olevia kuntoutus-malleja, mutta menetelmien vaikuttavuus on syyta todentaa ennen niiden laaja-alaista kayttoa.

1 . Muupu-interventioon liittyvä harjoite

Hengitä sisään ja ulos noin kymmenen kertaa peräkkäin ja käännä huomiosi hengityksen aikaansaamiin liiketuntemuksiin vatsasi alueella . Lopuksi tarkkaile oloasi . Muuttuiko se ja mil-lä tavalla? Pohdi sen jälkeen, mitkä ovat kolme tärkeintä asi-aa (työ)elämässäsi . Mitä olisit valmis tekemään niiden eteen? Minkä askeleen voisit ottaa jo tänään?

2 . Työstä stressiä -interventioon liittyvä harjoite

Mene verkko-osoitteeseen https://headsted .fi/ohjelmani/stres-si ja valitse jokin ohjelman etapeista . Tutustu kyseiseen etap-piin ja sen harjoituksiin ja tee etapin hyvinvointiharjoitus poh-dintoineen .

3 . LuoVi-interventioon liittyvä harjoite

Millaisia vaikutuksia koet luonnossa ulkoilulla olevan omaan hyvinvointiisi työssä tai opinnoissa?

4 . LuoVi-interventioon liittyvä harjoite

Tunnista lähiluonnostasi sellainen paikka, joka tuntuu tällä het-kellä sopivalta . Aistihavainnot (miltä näyttää, kuulostaa, tun-tuu jne .) kertovat sopivuuden . Voit olla liikkumatta tai liikkeel-lä, ja voit tehdä kokeiluja sen suhteen, mikä tuntuu nyt sopi-valta . Pyri aistimaan paikkaa mahdollisimman moniaistisesti . Voit katselemisen lisäksi kuunnella, kosketella, haistella, nojail-la ja niin edelleen . Pyri olemaan tietoisesti läsnä itsellesi mie-luisassa paikassa . Harjoituksen tavoitteena on tunnistaa luon-non hyvinvointivaikutuksia .


Lähteet

Annerstedt, M., & Wahrborg, P. (2011). Nature-assisted therapy: systematic re-view of controlled and observational studies. Scandinavian Journal of Public Health, 39, 371–388.

A-Tjak, J. G., Davis, M. L., Morina, N., Powers, M. B., Smits, J. A., & Emmel-kamp, P. M. (2015). A meta-analysis of the efficacy of acceptance and com-mitment therapy for clinically relevant mental and physical health problems. Psychotherapy and Psychosomatics, 84, 30-36.

Baer, R. A. (2003). Mindfulness training as a clinical intervention: A conceptual and empirical review. Clinical Psychology: Science and Practice, 10, 125–143.

Baumeister, H., Reichler, L., Munzinger, M., & Lin, J. (2014). The impact of gui-dance on Internet-based mental health interventions – A systematic review. In-ternet Interventions, 1, 205–215.

Bishop, S. R. (2002). What do we really know about mindfulness-based stress reduction? Psychosomatic Medicine, 64, 71–83.

Blackledge, J. T. (2003). An introduction to relational frame theory: Basics and applications. The Behavior Analyst Today, 3, 421–433.

Bond, F., & Bunce, D. (2003). The role of acceptance and job control in mental health, job satisfaction and work performance. Journal of Applied Psycholo-gy, 88, 1057–1067.

Bond, F. W., Flaxman, P. E., & Bunce, D. (2008). The influence of psychological flexibility on work redesign: Mediated moderation of a work reorganization intervention. Journal of Applied Psychology, 93, 645–654.

Bond, F. W., Hayes, S. C., & Barnes-Holmes, D. (2006). Psychological flexibility, ACT, and organizational behavior. Journal of Organizational Behavior Mana-gement, 26, 25–54.

Brown, K. W., & Ryan, R. M. (2003). The benefits of being present: Mindful-ness and its role in psychological well-being. Journal of Personality and Social Psychology, 84, 822–848.

Cuijpers, P., Van Straten, A., & Andersson, G. (2008). Internet-administered cogni-tive behavior therapy for health problems: a systematic review. Journal of Be-havioral Medicine, 31, 169–177.

De Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., Tuomisto, M., Geurts, S., & Kinnunen, U. (2017). Effects of park walks and relaxation exercises during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled trials. Journal of Envi-ronmental Psychology, 51, 14–30.

Flaxman, P. E., Bond, F. W., & Livheim, F. (2013). The mindful and effective emp-loyee: An acceptance and commitment therapy training manual for improving well-being and performance. Oakland: New Harbinger.

Glomb, T. M., Duffy, M. K., Bono, J. E., & Yang, T. (2011). Mindfulness at work. Research in Personnel and Human Resources Management, 30, 115–157.


Hayes, S. C. (2004). Acceptance and commitment therapy, relational frame theo-ry, and the third wave of behavioral and cognitive therapies. Behavior Thera-py, 35, 639–665.

Hayes, S. C., Luoma, J. B., Bond, F. W., Masuda, A., & Lillis, J. (2006). Acceptan-ce and commitment therapy: Model, processes and outcomes. Behaviour Rese-arch and Therapy, 44, 1–25.

Hayes, S. C., & Smith, S. (2005). Get out of your mind and into your life –The new acceptance and commitment therapy. Oakland, CA: New Harbinger Pub-lications, Inc.

Hayes, S. C., Strosahl, K. D., & Wilson, K. G. (2011). Acceptance and commit-ment therapy: The process and practice of mindful change. New York: Guil-ford Press

Heber, E., Ebert, D. D., Lehr, D., Cuijpers, P., Berking, M., Nobis, S., & Riper, H. (2017). The Benefit of Web-and Computer-Based Interventions for Stress: A Systematic Review and Meta-Analysis. Journal of Medical Internet Research, 19, e32.

Hatinen, M., & Kinnunen, U. (2002). Tyostressi ja tyouupumus interventioiden nakokulmasta: katsaus viimeaikaisiin interventiotutkimuksiin. Työ ja ihminen, 1, 5–19.

Kabat-Zinn, J. (2003). Mindfulness-based interventions in context: Past, present and future. Clinical Psychology: Science and Practice, 10, 144–156.

Korpela, H., & Nieminen, J. (2017). Osallistujien kokemukset luontoavusteisesta interventiosta. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyvaskyla: Jyvasky-lan yliopisto.

Korpela, K., & Ylén, M. (2007). Effectiveness of favorite place prescriptions – A field experiment. American Journal of Preventive Medicine, 36, 435–438.

Lappalainen, A.-L. (2017). Shift Your Stress: Investigating practitioners’ experien-ces of a new ACT-based online intervention within IAPT services. Kandidaatin tutkielma. Department of Psychology. Wrexham: Glyndwr University.

Lappalainen, R., Lehtonen, T., Hayes, S., Batten, S., Gifford, E., Wilson, K., Afari, N., McCurry, S., & McCarry, S. (2009). Hyväksymis- ja omistautumisterapia käytännön terapiatyössä. Hoitomenetelmien julkaisuja 8.1. Tampere: Suomen Kayttaytymistieteellinen Tutkimuslaitos.

Leiter, M. P., & Maslach, C. (2014). Interventions to prevent and alleviate bur-nout. Teoksessa M. P. Leiter, A. B. Bakker & C. Maslach (toim.), Burnout at work – A psychological perspective (s. 145–167). New York: Psychology Press.

Mattila, E., Lappalainen, R., Valkkynen, P., Sairanen, E., Lappalainen, P., Karhu-nen, L., Peuhkuri, K., Korpela, R., Kolehmainen, M., & Ermes, M. (2016). Usage and Dose Response of a Mobile Acceptance and Commitment Therapy App: Secondary Analysis of the Intervention Arm of a Randomized Controlled Trial. JMIR mHealth and uHealth, 4, e90.


NHS, National Health Service (2015) Online mental health services. Saatavissa: http://www.nhs.uk/conditions/online-mental-health-services/Pages/introducti-on.aspx [viitattu 1.3.2017].

NHS, National Health Service (2016) Five year forward view for mental health. Saatavissa: https://www.england.nhs.uk/wp-content/uploads/2016/02/Mental-Health-Taskforce-FYFV-final.pdf [viitattu 1.3.2017].

Puolakanaho, A., Kinnunen, S. M., & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness-, hy-väksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoirei-den lievittäjänä: Tutkimus-yhteenveto Muupu-hankkeesta. Jyvaskyla Studies in Education, Psychology and Social Research 548. Jyvaskylan yliopisto.

Roeser, R. W., Schonert-Reichel, K. A., Jha, A., Cullen, M., Wallace, L., Wilensky, R., Oberle, E., Thomson, K., Taylor, C., & Harrison, J. (2013). Mindfulness training and reductions in teacher stress and burnout: Results from two ran-domized, waitlist-control field trials. Journal of Educational Psychology, 105, 787–804.

Regehr, C., Glancy, D., Pitts, A., & LeBlanc, V. R. (2014). Interventions to reduce the consequences of stress in physicians: A review and meta-analysis. The Jour-nal of Nervous and Mental Disease, 202, 353–359.

Salonen, K., & Kirves, K. (2016). Luonto rauhoittaa, hoitaa ja pelottaa. Vuosilus-to, 11, 138–160.

Segal, Z. V., Williams, J. M. G., & Teasdale, J. D. (2002). Mindfulness-based cog-nitive therapy for depression: A new approach to prevent relapse. New York: Guildford.

Wagner, B., Horn, A. B., & Maercker, A. (2014). Internet-based versus face-to-fa-ce cognitive-behavioral intervention for depression: a randomized controlled non-inferiority trial. Journal of Affective Disorders, 152–154, 113e121.

Williams, M., & Penman, D. (2013). Tietoinen läsnäolo – löydä rauha kiireen kes-kellä. Helsinki: Basam Books.

Virgili, M. (2013). Mindfulness-based interventions reduce psychological distress in working adults: A meta-analysis of intervention studies. Mindfulness, 6, 326–337.

uudet lupaavat työhyvinvointi interventiot hyväksyvä ja myötätuntoinen näkökulma mie-leen,...

Documents