:t::l,l;::ili:]i

si', ',.,, a

ril

: ::. :::irNi:i:::i:.:i:l:

ffij*okJil$'d,,,,il,,(,,,,,$$,,,flZ S kUU )

Lyhyt johdatusultrajuoksuun

ltitä m ultrag.nks-r?

Ultrajuoksulla tarkoitetaan mara-tonia (42.195 km) pitempien matkojenjuoksua. Käytännössä lyhyin ylei-sesti juostava kilpailumatka on50 mailia (80.5 km). Pisin kilpai-lumatka, jolla mm. virallisestinoteerataan maailmanennätykset,on 1000 mailia (1600 km). Tätäkinpitempiä matkoja juostaan. LosAngelesista Neu Yorkiin juostavalleAmerikan halkijuoksulle kertyymittaa lähes 5000 km.

Ultrajuoksn historiasta

Ultrajuoksun historia ulottuu yli2000 vuoden taakse aikaan, jolloinjuoksevat viestinviejät kuljettivattärkeitä tietoja kaupungista toi-seen. Niinpä yksi aikamme tunne-tuinrnista ultrajuoksuista, 245km:n mittainen Spartathlon-ki1pailu,on uusi versio viestinviejä Pheidip-pidesin urakasta. Hän juoksi Atee-nasta Spartaan v. 490 e.Kr. hakemaankuningas Leonidasilta ja tämänspartalaisilta sotilailta apualvlarathonin taistelussa.

Flyös nykyaikaisen yleisurheilunsyntyhistoria liittyy vahvastiultrajuoksuun. RadaIIa juostutkuuden päivän kisat '1800-1uvun

Englannissa olivat ensinmäisiätodella suuren huomion saaneitayleisurheilutapahtumia. Niissäjuostiin kuitenkin yleensä rahapal-kinnoista, ja ne saivat väistyäsitä mukaa kuin amatööri-ihannevaltasi alaa.

Ultrajuoksu Uir*iåln

Viimeisten kymmenen vuoden aikanaultrajuoksun suosio on noussuträjähdysmäisesti. Kilpailuja jär-jestetään kaikissa maailman kol-kissa. Suurimrnissa tapahtumissaosall istujia on useita tuhansia,

2 Ultrajuoksi ja 3/93

jopa yli 10 U00. Suosituin lajion 100 km, jolla jo järjestetäänlYltYl- ja Efi-kilpailut sekä maailman-laajuinen fnter-continental Cup-kil-pailu. Kuten kaikissa suosituissalajeissa nykyaikana, myös ultrajuok-sussa rahapalkinnot ovat yleistyneetviime vuosina.

Ultrajuoksussa on oma kansainvälinenlaji l i i t tonsa IAU (InternationalAssociation of Ultrarunners), jokatoimii kv. yleisurheiluli i ton (fnnf)alaisuudessa. Kymrnenissä maissaon perustettu oma kansallinen laji-l i i t to.

Ultrajuokzu Sr.smssa

Suomessa harrastus on toistaiseksiollut siinä määrin pientä, etteiomaa laji l i i t toa o1e. Kv. ultra-juoksuliiton Suomen edustajanatoimi.i Tero Töyrylä, joka myöstoimittaa 3 kertaa vuodessa ilmesty-vää Ultrajuoksija-Iehteä.

Harrastuksen vähäisyydestä huoli-matta Suomesta on ?0-luvulta lähtientullut joitakin kansainvälisenl-uokan ultrajuoksijoita. Mainitta-koon vain Risto Laitinen, joka?O-luvun puolivälissä oli maailmanparhaita 100 km:n juoksijoita,sekä Seppo Leinonen, joka jo kymme-nen vuoden ajan on kiertänyt Euroo-pan kisoja menestyksekkäästi.

Ultrajuoksukilpailuja ei Suomessamyöskään ole ollut liiemmälti.Vuonna 1972 järjestettiin ensikerran'100 km:n mit ta inen Suomi-juoksu Järvenpäässä. Sittemminkilpailu on juostu vuosittain Harto-lassa, tänä vuonna jo 22. kerran.0ulussa järjestettiin 80-luvullamuutaman kerran 50 mailin mittai-nen Kesäyön Unelma sekä kerran24 tunnin juoksu. Hyvinkäälläjuostiin niinikään 80-1uvuJ.Ia joku-nen 6 tunnin kisa.

Aivan viime vuosina on kiloailu-rintamalla ollut uutta liikehdintää.Vammalassa on vuodesta 1990 juostu64 km:n mittainen Laulajan lenkki,joka parina viime vuonna on kier-retty virallisena kilpailuna.Tämän vuoden kesäkuussa juostiinSeinäjoelJ-a kaikkien aikojen toinenkotimainen 24 tunnin juoksukilpailu.Kisasta vastannut kuntourheiluseuraHäjyt suunnittelee ultrakisojenjärjestämistä jatkossakin.

Ultrajudcsrssa kanppaillaan trrtaitseä vastaan - y'ttdessä toistenkanssa

Eräs ultramatkojen entinen fiE-mieson sanonut, että ultramatkoja -ainakin 100 km:stä ylöspäin - eivoi juosta ensisijaisesti toisiavastaan ki1paillen. Oman itsensävoittaminen vaatii niin äärinrnäisiäponnisteluja, että huomion kiinnit-täminen toisten kllpailijoidenvoittamiseen ei johda parhaaseenmahdolliseen suoritukseen. Pahinvastustaja on ihmisen oma, todellatiukassa paikassa periksiantamiseentaipuvainen luonne.

100 km:n juoksun jäIkeen suosi-tuin ultramatka Euroopassa on 24tunnin juoksu. Tässä ruotsalaisenRune Larssonin mietteitä viime-vuotisen Baselin 24 tunnin kisanjälkeen:

"Näistä kilpaituista jää minullemuistoja ja tuntemuksia, joitaen koskaan menetä. Kuten ystä-vyyden tunne; me emme juokse toi-siarrne vastaan, vaan itseämme vas-taan - toisten kanssa. Liiallinenoman itsensä ajatteleminen on tuhoi-saa. ltlinä en missään vaiheessatoivonut, että kenenkään vauhtihidastuisi, jotta olisin voittanuthänet - toivoin vain jokaisen teke-vän parhaansa. Tällainen kilpailuon minulle henkinen haaste, jostaopin paljon joka kerta. En tiedämontaa asiaal jotka olisivat sie-lul1e yhtä kasvattavia kuin pitkienmatkojen juoksut. Läpi koko yönjuokseminen, kohti seuraavaa päivää- se on minulle todellista hengenkulttuuria . tl

Lis?itietoja ultrajunks-rsta antaamielellään Tero Töyrylä, Jarrumie-henkatu 3 A 10' 20100 TURKU. Puh.921 -302061 .

sanoivat ihastuneet osanottajat"Lisää täIlaisia kisojä! ",

Vuoden kotimainen kohokohta ultrajuoksussa olieittåimättä Seinäjoella kesiikuun puolivåilissä jär-jestetty 24 tunnin juoksu. Lajissa kilpailtiin nyttoista kertaa Suomessa kautta aikojen. Tulostasooli erinomainen, sillä viisi miestä paineli påiåille200 kilometrin. Paras oli odotetusti VirkkalanSeppo Leinonen, joka ylti påiåille 218 lcn:n tulok-seen. Tulosten arvoa lisåiä se, että Seinäjoellajuostiin kumpuilevalla puistoreitillä. Runsaankahden kilometrin lenkillä kåiytiin kertaalleenmyös kiertåimåissä keskusurheilukentåin juoksura-

ta. IJlkomailla vastaavat kisat juostaan poikkeuk-setta åiärimmäisen tasaisilla reiteillä' joihin verrat-tuna Seinäjoen puistomaisema oli suorastaanItvuoristoatt.

Osanottajia juoksussa oli kaikkiaan 28, joukossa

yksi nainen - Merja Ylihåirsilä Lapualta. Jiilki-

kommentit tuntuivat olevan jåirjeståiiin sen suun-

taisia, että "lisää tiillaista!" - olihan edellisestäkotimaisesta 24 tmnin kisasta vieråihtåinyt jo

kymmenen vuotta. Juoksrm jiirjestiineen kun-

tourheiluseura Häjyjen suunnitelmissa onkin uusi

ultratempaus kesiillä -95. Puhetta on ollut juok-

suajan puolittamisesta - siis 12 tunnin kisasta -mutta ainakin valtaosa nyt mukana olleista tuntui

toivovan mahdollisuutta uuteen yritykseen nimen-

omaan vuorokaudeniuoksussa.

Kiiiintelehåin sivujaniin löydät lisåiäjuttua ja kuviaSeinäjoen juoksusta.

Viereisessä kuvassaRaimo Jåiiiskåi (vas.),

Seppo Leinonen ja

Pertti Gustafsson,jotka pitivät kovintavauhtia kilPailunensimmåiisten trmtienaikana.

Takasivun kuvassasama kolmikkopersperspektiivistäkuvattuna.

Etukannessaviilettävät OlaviMontela (2)' AskoRistimäki (5) ia JYrkiKoski (24).

(Kuvat: K. TöYrYlä)

grlitii:jr,.an;

3/93 Ultrajuoksi ja

,.$.,..N'.$i

24 TUNNIN JUoKSU, SEINÄJOKI11 -12. 6. 1993. LOPPUTULOKSET :

i', r:i: ,[+ :'i+iisi$s::irii: :: $:i: j : i i ::....:: i+:l::::

: i:l:il: ;i:,:t1;i; $,,:,:

I

2.

6.,7

x

1n

11

t<.1?

4/

4ry

tö.19.4U.

<1.

Seppo LeinonenPetr i Raut ia inenOlavi MontelaTorn TÄrrrrr l ä

Alf GranvikPert t i Gustafsson01af Strengel lMart t i Lar ikkaJussi MäenpääMauri- Volama0ssi Mart i -kkal-aTuomo Vl lnunenJyrki KoskiRaimo JääskäKauko RauhalaAsko Rist imäkiKalevi KuuselaHeikki ToivonenMerja Yl ihärsi läTeuvo Sai-kkonenSeppo Heiskanen

218 .24O2a9.6652O8.9/+O203.120201 .95518/+,600178.360173.6601 67.000163.86515/+.5101 52 .6/ ,O1 50 .5201 50 .5201 50 .5201/+5 .O3O124.850116 .Og01 06. ooo

05.58001 .76001 .760

101 .760101 .760101.160

53.OO050.88050.880

": . a't{.:

,'... ";:: ,,

: i ' : : i :

Kr.nrat (Kalervo Töyrylä):Yl1ä Lapuan wlerja Ylihärsi1äsekä koko joukko Häjyjä.Joukkoa vetää Keijo Vakkuri(3), jonka takaa erottuvatjuoksun isä, Ossi wlartikkalaNurmosta sekä järjestävänseuran puheenjohtaja, seinä-jokelainen lYlauri Volama (1a).Ncmero 30 rinnassaan iuokseeKauko Rauhala.

Viereisessä kuvassa AlfGranvik, Uusikaarlepyy.

Alla Petri Rautiainen Lohjalta.

Heikki Yl ihärsi läHeikki Vi inamäkiKauko Kooonen

25. Vel lo Reesaar Viro26. Kei jo Vakkur i27. Kalevi Saukkonen

Jouni Lai t inen

l* Ul t ra juoks:- ja 3/93

Seinäjoella oli käytössä suuri.kokoinen

väliaikataulu, josta juoksun väl iaikoja

saattoi seurata ki lpai lun kuluessa. Val i-

tettavasti vain väfiaikatauluun jäi pal jon

aukkoja. Pyynnöstä huolimatta en ole saanut

Häjyi l tä edes viral l is ia maratonin väl iaiko-ja. A11a kuitenkin epäviral l iset väl iajat

5 kierroksen ja maratonin jälkeen. Niiden

vertaaminen lopputuloksiin lienee jossain

määrin rnielenkiintoista ja antaa jonkinlai-

sen kuvan vuorokauden'iuoksun luonteesta.

10.6 kmGustafsson 51.31JAASKA JI .JZ

Leinonen 51.32

Lar ikka 55.10

Koski 56.18

Strenge11 58.24

Reesaar 58.25

lYlontela 58.26

Rist imäki 58.26

Saikkonen 58.30

Töyrylä 58.32

Granvik 1:00.28

ItlaratqtJääskä 3:30.23Leinonen 3:31.33Gustafsson 3t33.21Töyrylä 3:45.50Larikka 3247.15Strengel l 3:51.45Ristimäki 3:56.23Koski 4:02.56lvlontela 4:02.56H.Yl ihärsi lä 4:09.00Granvik 4:11 .25Raut ia inen 4:15.40wläenpää 4t16.23Saukkonen 4t17.22Kuusela 4:3O.47Volama 423O.47Rauhalalvlartikkala 4:30.55Heiskanen 4:31.56Vakkuri 4232.43Viinamäki 4:34.00Vilrnunen 4237.1OM.Ylihärsilä 4241.39Laitinen 4;5O.20Reesaar 4:5?.10Koponen 5214.2OSaikkonen 5:26.11Toivonen 5:34.00

Vinamäki 12O1.21

H.Yl ihärsi1ä 1tO2.4A

Koponen 1 zB2.4O

Heiskanen 1 2O2.42

Lai t inen 1:04.18

Saukkonen 'l :04 .1 I

Kuusela 1tO4.2O

Mäenpää 1:04.36

Rautiainen 1:05.59

Vakkuri 1tO6.24

Vilmunen 1:06.25

Toivonen 1:06.26

Volama 1:06.30

Rauhala 1:06.30Mart ikkala 1:06.30

It l .Yl ihärsi lä 1 2A7.18

Kuvat (Kalervo Töyrylä):

YIlä wlontelan Olavi kqrkkimassa väliaikatietoja ennen

poistumistaan puistokierrokselle. 01avi teki omien

sanojensa mukaan rrelämänsä juoksuntr ja paransi viime-

syksyisestä ensiyri tyksestään peräti 30 km. Lokakuussa

on ohjelmassa viel-ä radalla juostava 24 tunnin kisa

Lontoossa.Alla huoltaja Keijo Nevalainen epäonnistuu pahoin yri-

tyksessään tarjota Seppo Leinoselle juotavaa. 0jennus

sinänsä onnistuu hyvin, mutta sijoittautumisessaan

Keijo on tehnyt pahan virhearvioinnin.

Ill&a-lehdessä oli Seinäjoen kisar*iyttiivästi esillä jo ernen start-tia. lrseiden osamttajien jalajin esittelyrr otrella tliku m,riste-li tiedeniesten havaintoja 10vuoden takaiseta 2a tunin jl*-sustas

Kun Häjyjen 24 tunnin näytelmähuomenna kello 18.00 päättyy saata-neen nähgdä sellainenkin ihme,että |tkuollutkintr kulkee.

Kävi nääs niin, että kun lääkä-rit Oulussa v. -83 tekivät tutki-musta vastaavan juoksun aikana,olivat eräiden juoksijoiden veri-ja hormooniarvot käytännöllisestikatsoen kuolleen ihmisen arvoja,mutta liike vaan jatkui.

Niinhän ne tiedemiehet pitivätmehiläisen lentoakin mahdotto-mana, mutta sepäs vaan Lensi.

Ensimåisen påiiv?ln jätkeeri tlil<rlkiriritti rm. seuraavaas

Kisan vanhin, 69-vuotias KuopionSeppo Heiskanen on miellyttävänäky silmäIle. Keveän eleettömäs-tir kuin lintu, taivaltaa tuolanganohut, 15 kappaletta 100km:n kilpailua juossut tervaskanto.

Erikoisuus on myös Turun Säästö-pankin laitosmies Kalevi Saukkonen,peräti 410 maratonia juossut tyyp-pi. Kalevi heittänee Seinäjoe1laleikin jossain vaiheessa kesken,koska tähän viikonvaihteeseenkuuluu hänelle vielä maratonitkahdessa muussa paikassa...

24 tunnin juoksu on suurtataidetta. Siinä jos missä ihmi-sen itsetunternrs pannaan koetuk-selle. 0ve1a matka sanoisin.0n suurta taitoa osata liikkuaoptimaalisesti, eli vain noin47 fi maksimaalisesta hapenotontehosta. Sitä ei opi, ilman opet-telua.

Kisan jälkeen i-*srsta r@toiIlkassa n:i.nfumrld<i nautr:

6 Ultrajuoksi ja 3/93

Seppo Leinonen ei ollut Seinä-joella aivan parhaimnrillaan.Viisi viikkoa sitten hän revitti48 tunnin kisassa huikeat 345kilometriä.

- Se kisa oli vielä liian lähel-1ä. Pohkeet oli täysin sökönä,mutta kun olin luvannut tu1latänne vuosi sittenr niin päätinaloittaa kesäloman tä1lä lailla,kertoi Leinonen.

Hän oli tulokseensa tyytyväi-nen, vaikka alkuvauhti olikinliian kova. Ensirmäinen maratontaittui Leinoselta hulppeastikolmeen ja puoleen tuntiin.

- Kaikki aloitti liian kovaa.Siinä meni monella kisa pilalle.

Leinonen oli radan sivussavain 15 minuuttia ottaessaan poh-keisiinsa hierontaa 14 tunninkohdalla.

Kisan ainoa nainen, lapualai-nen fierja Ylihärsilä ylitti tavoit-teensa e1i 100 km.

- Lääkäri käski lopettamaan,kun nilkkaan tuli jännetupin tuleh-dus.

Ylihärsilä teki taivalta 18tuntia, josta kaksi ja puoli menilevätessä.

- Kamalampiakin koettelemuksiaelämässä on ollut. Hartolan 100kilometrin kisa taitaa nyt jäädäväliin. Jalka tuskin antaa siihenmennessä myötenr hän mietti.

Varpaat olivat arat, muttamieli korkealla kilpailun puuha-miehellä' nurmolaisella 0ssi lYlar-tikkalalla' joka itse nieli kilo-metrejä komeasti yli 150.

- Tämä oli hieno tapahtumaja keli o1i hyvä. Ehkä parinvuoden päästä kokeillaan uudes-taan, hän totesi.

Seinäjokelainen Tuomo Vilmunenpaineli ensinrnäiset 12 tuntiayhteen menoon, lepäsi sltten parituntia ja jatkoi matkaa, kunnestavoitteena ollut 150 kilometriäoli täynnä. Kaksi tuntia jäialkaa jopa käyttämättä.

- Tauko olisi pitänyt pitääjo aikaisenrnin. Tämä o1i ihanmahtava kokemusr kun aikaisenmin64 kilometriä oli ollut pisinmatka. Kun tästä pääsee saunaanja näkee saako reisien jumiutumi-sen laukeamaan, niin näkee pää-seekö huornenna lenkiller hän suun-nitteli tyytyväisenä.

Häjyjen pomo lvlauri Volama puo-lestaan osasi säästellä voimialoppuun saakka.

- Pahempaa minä tästä ajatte-lin. Neljän tunnin lepo yöIläteki niin hyvääe että tässä lopussaoli vielä voimia jäljellä.

Låinsi-Orsima-l€ftti kertoi jl*-$sta etusiwllaan otsikolta trlei-

ru-n jrutui tirlcoille urrrd(a-derFjr-*sussar:

Turun Tero Töyrylä johti kil-pailua 21 tunnin jälkeen neljäJ.Iäkilometrillä ennen Leinosta.Virkkalalainen näytti kuitenkinarmottsnan sisunsa. Hän juoksiseuraavan puolentoista tunninaikana kahdeksan kilometriä enemnänkuin Töyrylä, ja peli o1i selvä.

- Pistin kaiken peJ.iin ja Töyry-1ä jäi, Leinonen kertoi.

Sisäsiutilta Leirpsen frrftajmaSeir€jkEfk o[ut Keijb lfeualairenihettelee s.ojattinsa sisJd(rrttac

- Sepolla oli koko matkan ajanongelmia vatsansa kanssa, ja. jalatkrarppasivat. Hän oksentelikinpahasti radan sivussa. Jostakinhän sai vain yllättäen revittyäylimääräisiä voimavaroja ratkaisu-hetkillä. Töyrylän henkinen kanttipetti täysin Leinosen edessä.Töyrylä hoiperteli lopussa pitkinpuita.

Leirssr itse kentm:

- Lihakseni vain tärisivät,kun pistin kaiken peliin. Eisiinä auta kuin tuijottaa kave-reita silmiin ja lähteä menemän.Kai se kova kunto tuli kaivettuaesiin jostain trippimittarin syöve-reistä.

- Lopussa täytyi vain katsoa,etteivät juniorit pääse yllättä-mään. Jos olisin oi.kein tiukoil-le joutunut, olisin pystynyt rikko-maan vuorokaudenjuoksun Suomenennätykseni 224 kilometriä.

rr"r yöhön

",(urr'r*"T'$;iiiiifi äänsv r ttqlkutor Hffiffiäå:åiäiy#"W

Lonorre";d$ilfirjvuoro&åuoör,

t ; ;,;, .iättt'4 1o ä'uuwr,r'-tt

trat..- n,/Uo/r*;; -:*i'W5"1*g$ iiT'-lola;tt'"i;*a.Tr*l'lr;*iåoi'- '/"4''alln |,sernä/b

eila

Fyysinen kunto on kowien völicsör\ f ; .-

^^; qagel'

Iönu]]nvik:fi"r:,:rr;:: dlgo

i,iäi:frtiffig

U:ffi::". "',:",',"","" "":il:::;t ?gtr{y O kS i VU öilädäöää*"kertovien juttujen YhteYdessä \j

;;i*l#tn,# -iff . lVB kitometriåsekä antoivat hieman perustietoa

^ -. , . .ultrajuoksusta vlipäänsä

elnajoen 24 tunnin juoksukilpailussa edettävä ,,hiipien,

}4tunnin iuoksu

uusin villitYs

L*jan Petri Rautiaisen toistasijaa kuuataan jytry-ylUity,kseksi:

Toiseksi nousi lopussa kokomatkan ajan rauhallisesti kiireh-tinyt Petri Rautiainen. Hänentuloksensa 209 kilometriä 665metriä yllätti täydellisesti Leino-senkin.

- En uskonut Petrin Pääseväntavoitteeseensa 198-200 kilomet-riä. Hyvin mies tunsi itsensä.Kova kundi, Leinonen myönsi.

- Ehkä 200 kilometriä oli vähänkova tavoite, mutta pääsin tavoit-teeseeni. En pelännyt 1ähteämatkaan. Tiesin, että voin Pitäälepotaukoja matkallar jos tuntuusiltä, Rautiainen kertoi.

Keijo Nevalainen kehui Rau-tiaisen juosseen koko ajan järke-

västi.- Petri piti tasaista vauhtia

alusta asti. Hän osasi juoda

mehut rauhassa ja jatkaa vastasitten juoksua. Hän eteni kuinkone loppuun asti, Nevalainenihmetteli.

Leiruren kert@ kisan jälkeen

vielä harkitsevansar judcseeko

tlartolassa lm kilsretriä' kutenalrrr perin oli grnitelmisa.

Päätavoite {n idca taPadcsessasyyskun loprssa jtnstava mkilsretrin Spartath1m. Rautiai-nen ei Fnlestaan epäröinYt Uftteätbrtolan kisaan:

- Kisa on tosi lähe11ä' muttaen aio juosta paljon ennen sitä.

- ltlinulla näyttää olevan ultra-matkoilla parermat mahdollisuudetpärjätä kuin maratonilla. Joskussyksymmällä olisi kiva kokei.llapitkää matkaa uudestaan. Olentyötön, ja rahoituspuoli Pitäisiensin saada järjestymäänr Rautiai-nen haikail i.

Pi.etarsaaren Sanomt ja Jd<ÖstadsTiöirq kertoivat juoksusta ja

varsinkin oman kauPungin miehen01of Strengelin uroteosta näyttä-västi kuvien kera. SivuLla 12on hieman lyhennetty versio KinrnoRudnäsin jutusta PietarsaarenSanomissa. Hartolan satasesta

kertovien juttujen YhteYdessämyös Keskig.nmlairsr ia Keski-tLtsinraa kertoivat Seinäjoen kisasta

ultrajuoksusta

3 /93 Ult ra j uoksi- j a

r{

F

Petri Rautiainen:

Yllötinitsenikin!

Tii'rå oli minn ensirmåitu.t 24 furnin $dcsu. lbskaaikaisenmin en ollut jrnssJt sataa kilcrptriä pitenpEiämtkaa, kJcaan ei uskqrrt' että aivan kåirkisijoillekiilaan. Siinåi kuiter*in kdcivat niin juoksijat kuinjåirjesUijätkin relkoisen yllätyksen ja tieter*in minäitse.

Kärki ohitti maratonin noin 3.30ajassa. Itsel1äni maraton taittuiajassa 4.15 ja olin siinä vaiheessajossain 10-15 sijan vaiheil la.En piitannut sijoituksista jaajoista siinä vaiheessa kisaa,koska kysymyksessä ei ollut mara-tonjuoksu.

Ensinrnäinen sata kilornetriä tuntuiväkinäiseltä puurtamiselta, juoksuei ollut niin kevyttä kuin senolisi odottanut olevan. Yhtenäsyynä tähän pidän juoksun alkamis-ajankohtaa, klo 18. 5e rikkoinormaalia vuorokausirytmiä, jaIähtöhetkeen mennessä olin ehtinytolla jo mei-ko pitkän päivän hereil-1ä. Kun sata kilometriä tulitäyteen, aikaa o1i kulunut noin1'1.30. Sil loin pidin 5-10 minuutinlepotauon, join rukillisen kahviaja jatkoin suoritustani.

Juoksu alkoi kulkea aivan toisellatava1la. Täytyi vain olla varovai-nen, ettei liian kovaan vauhtiininnostunut. Kun muutama oli ehti-nyt jo lopettaa ja jotkut ottivatvä1issä nokosia, sijoitukseniparantui kymnrenen joukkoon.

Kun juoksua oli jäljellä noinneljä tuntia, olin neljäntenä.Reitin varrella oli innokkaitakannustajia, joista yksi antoi

8 Ultrajuoksi ja 3/93

tietoja edellä juoksevista kave-reista ja ajoista, kuinka paljonolen heitä perässä. Montelan0lavin kanssa oli kova kisa loppuunasti. Kun ohitin hänet, oli kisaajäfjellä vajaat kaksi tuntia.Leinosen Seppo tiesi tilanteenja kertoi minulle vähän ennenkuin ohitin fiontelan, että tulenolemaan vähintään kolmas, rruttatoiseenkin sijaan on hyvät mahdol-lisuudet.

Kun kisa oli ohi, minulle varmistuitoinen sija. Sitä tuskin kukaanosasi kuvitella. Itse odotinkisasta sen verran kovatasoisempaa,että juoksemani tulos 20S.665km ol-isi tuonut viidennen taikuudennen sijan. Kotipaikkakunnansanomalehdessä Länsi-Uusimaassatapausta luonnehdittiin jymy-yllä-tykseksi.

Tällaisen suorituksen jäIkeenherää kysymyb, miten olet harjoi-tellut. Seuraauassa kerron vähänsiitä.

Talvikaudella ei paljoa muutakuin kilometrejä vain. Niitätulee sunnilleen 150/viiko. Joskusteen sellaisia tempauksia, ettäjuoksen kuutena päivänä viikossa30 km joka päivä. En pyri mihin-kään pikajuoxsijan nopeuteen.

Tässä tilanteessa voi maratoni,nkinkäsittää pikamatkaksi. Viimetalvena oli kerran kuussa 10 km:nkatujuoksue johon osallistr.lin.Tuohon juoksuun kului aikaa 3?-38min. Lähtö- ja maaliPaikalleoli matkaa 15 km' jonka juoksin.

Näinollen kyseisen päivän kokonais-kilometrimääräksi tuli 40.

Kesäkaudella juoksen ultrakisojenlisäksi maratoneja ja joitakin

lyhyempiä kisoja' jotka soPivataikatauluun. Ennätysten tavoitte-leminen niissä on jäänyt si.vusei-kaksi. Pääasia on vain se' ettäjuoksee niin lujaa kuin kuntoantaa myöten. Lyhyitä vetojaen ole vähään aikaan tehnYt.Se näkyy maratonajassa noin 10min. Kun maratoinilla rupeaakolnren tunnin alittaminen ottamaankoville, täytyy niitä ruveta taastekemään.

Kilometrejä tulee kesässä vähenmänkuin talvella. Vuonna 1SS2 tulinoin 5200 km. Useirnpien mielestämäärä on suuri, mutta on mYösniitä, joiden mielestä minun pitäi-

si juosta enempi. Itse olen sitämieltä, että suuri määrä ei korvaalaatua.

Hri Rautiaircn

Olavi Montela

Vaikutelmia24 tunnin juoksusto

Seinöjoella

0n perjantai- i l tapäivä kesäkuun

11. päivä. 01en saapunut Seinäjoen

urhei lukentä1Ie. Vi i leä pohjois-

tuuli puhaltaa' poutapilvet seilaa-

vat taivaal la, lämpöä on +14.

0n alkamassa 24 tunnin juoksu;

järjestyksessä toinen Suomessa'

edellinen o1i kutsukilpailuna

10 vuotta sit ten 0u1ussa.

2A ultrajuoksijaa on valrniina

1ähtöön klo 18' kun Pohjanmaan

kestävyysjuoksu-guru Niku antaa

Iähtömerkin. Näin aLkaa 2t1 km:npuistolenkin kiertäminen.

l4oni lähtee aivan liian lujaa.

Itse t iedän tarkal leen' mitä vauh-

tia tulen alussa juoksemaan.

Enkä siinä erehdy, juoksen n.

5.40 min/km-vauhtia.

Raimo Jääskä vetää mahtavalla

loikal la kärjessä. Pertt i Gustafs-

son seuraa korkealla askeleellaperässä, sitten Seppo Leinonen

hiotulla tyyliflä. Juoksen Tero

Töyrylän ja Jyrki Kosken kanssa.

Nyt Tero ei aloita liian lujaa

kuten Ranskan Niortissa.

Sää on sopivan viileä, en hikoi-

le pal joa. Kun vajaa pari tuntia

on juostu, Tero kir istää vauhtiaja menee tässä vaiheessa menojaan.

Uhitan Häjyt-porukan' olo tuntuu

hyvä1tä.Kärki saavuttaa maratonin 3.30

pinnassa. Minul le kel lotetaan

maratonin ajaksi 4.02.56. JYrki

Koski on vielä perässä.

Juoksu etenee. wlinuutit ja

tunnit kuluvat. Puoliyö lähenee.

Lisään jalkaan pitkät tr ikoot.

Lämpöä on enää +6. Kierroslaskijatpalelevat. lvlinulla on ihan sopiva

olo. Reit i l tä alkaa harventuajuoksijoita. Osa on mennyt lepää-

mään tai nukkumaan.

Tunnen itseni virkeäksi' olen

tottunut valvomaan öitä. Jo tässä

vaiheessa tiedän' että olen teke-

mässä elämäni juoksua.

Niinpä jatkan samaan tahti in.

95 km:n väl iaika jää mieleeni:

S.5S. Kun ol in maratonin kohdallayhdeksäs, niin nyt olen noussutjo kolmanneksi; Töyrylä johtaaja Leinonen on toisena. Petri

Rautiaisella oli maratonin paik-

keilla vaikeuksia veren sokerin

kanssa, mutta on sittemmin piristy-

nyt ja tulee takaani lujaa.

Kun olen juossut 12 tuntia,

on mittari ini kertynyt n. 114km. Leinosen Seppo sanoo, ettätäytyisi ol1a 120 km, että r ikkoo

200 km:n rajan. Aion murtaa täl-

laisen taian.Aurinko nousee korkeanrnalle.

Porukkaa on taas enemmän reitillä.

Arvo Tynjälä saapuu paikalle jatka-

maan edellisen illan kuuluttamista.Hän lukee Nikun tuoreen kirjoituk-

sen llkka-lehdestä. Niku tuleeitsekin paikalle aamun muutamiksi

tunneiksi.Tuntuu jo lämpöiseltä, vähennän

vaatetta. Urheiluhousut ja hihatonpaita on aivan tarpeeksi. Väsymys-tä en vielä tunne. 01en huolehti-nut hyvin tankkauksesta: urheilu-juomaa, vettä, mehuar puuroa,

suolakurkkuja, suklaata ja Coca

Colaa.Ke1lo alkaa ol la 12. 0n kuusi

tuntia juoksua jäfjelfä. Moni

on jo lopettanut. Töyrylä ja

Leinonen taistelevat edelleen

tässä vaiheessa voitosta. I tse

olen edelleen kolmantena. Rautiai-

nen tulee vielä takanani. Sitten

seuraavat Gustafsson ja AIf Gran-vik, joka juoksee viimeiset tunnit

aivan vimmatusti.Kun olen juossut 22t 50min

rikon 200 km:n rajan. 01en innois-

sani, mutta samal-la alan olla

ihan poikki. Kivipelto kannustaaminua hienosti. flutta en mahdamitään, Rautiainen ohittaa minut.

En pysty seuraamaan.

En ole levännyt yhtään. 01en

koko ajan juossut' mutta nyt läytyy

kävelIä 15 min. Se auttaa,pir istyn ylIättäen vielä. Töyry1ä

lopettaa 203 km:n kohdalla' samalla

ohitan hänet, olen jäl leen

kolmantena.

Enää on 40 min. jäI jel lä.

Jaksan juosta hyvin. Vi imeisenpuoli tuntia kierrännne radalla.

Yri tän vielä Rautiaista ki inni.

Kierroslaski ja sanoo' että olen

vajaa kaksi kierrosta jäljessä.

Tässä vaiheessa ol isin toivonut '

että kuuluttaja olisi tiennyt

tilanteen. Pohjanmaan hiihtoguru

Heikki Keltto oli tu1lut radan

reunalle minua kannustamaan. Juok-

sen vi imeiset 15 min. ni in lujaa

kuin jaksan. En saa Rautiaista

ki inni.24 tuntia

innoissani t2OB km 940

tulee täyteen. 01ensaavutan tuloksenm. Parannan viime

perätionnel-

syksyistä Ranskan tulosta30 km. 01en väsynytr mutta1inen.

Seppo Leinonen voittaa tuloksel-Ia 218km 24On, Petri Rautiainenon toinen 209km 665m ja minä kolmas700 m perässä. Tero Töyrylä onneljäs 2l3km 12On. Alf Granvikr ikkoi v i identenä 2OO km:2B1km955m.

Olavi brtela

3/93 Ultrajuoksi ja 9

,:iii;.iriiaå:!iii::.Ei:j

lr'll'äl

Ylihärsilä

Kun runsas 5 vuotta sitten otinensinnnäiset juoksuaskeleeni sittenlapsuusvuosien, en edes tiennytolevan olemassa sellaisia juoksu-kiJ.pailuja kuin 24 tunnin juoksutai 100 km. Kun syystalvella-BB jaksoin taivaltaa jopa 5 kilo-metriä !!! yhtäjaksoisesti jonkin-Iaisil la juoksuaskeli l la, olinhirveän tyytyväinen itseeni.

Nyt kesäkuun 15. päivänä olen saanutkunnian l i i ttyä ultrajuoksijoidenarmoitettuun joukkoon taivallettuaniSeinäjoen 24 tunnin juoksussa 106ki lometr iä (n.18 h). Tulos eitietenkään ole mikään mainitsemisenarvoinen, rrutta ultrajuoksu onauttamattomasti ja peruuttamatto-masti ottanut oman paikkansa sydä-messäni.

Tosin jo vuonna 1990 ollessanmemieheni Heikin kanssa todistamassasilloin niin suurena ihmeenä pitä-määnrne (hyvä suoritushan se tieten-kin olikin) Antti Lassilan taival-lusta Hartolan satasellar jo silloinrakastuin tuohon lajiin. Luinkaiken mitä käsiini sain Rune Lars-sonista ja Seppo Leinosesta.

01i tosi hienoa kun Seppo 19.92Hartolassa tfsuostui.rf kanssani samaankuvaan! ! ! Tuo kuva onkin ollutsiitä lähtien työhuoneeni seinällämuistuttamssa minua päätöksestänijuosta 100 km Hartolassa -S3.Vaikka tuo tavoite nyt jä1 (todennä-köisesti), koska jalkavanrnani Seinä-joen 106 km:Itä ei varmastikaananna kolmessa viikossa periksi,olen silti päässyt (taas kerran)tavoitteeseeni. Täyttyihän tuojo Seinäjoella.

Itlatkalla ultrajuoksijaksi, mikäei toivottavasti kuulosta liianprameilevalta, o1i moni-a välietap-peja. Juosta 5 kilometriä' 10kmr puolimaraton ja viimein maraton

10 Ultrajuoksi j a 3/93

ilii'4i

"Fiilis oli mahtova jakokemus ikimuistettava "

1990 Vammalassa. Pyhäinpäivänä-90, kun aurinko jo painui mailleen,tiesin, että nämä pitkät matkatovat minulle kuin luotuja. Nyton 7 maratonia jo takana. Ennätys3.47. Tietysti unelmoin, ettäjoskus vielä alittaisin 3.30, muttaluulen, että esim. 100 km 1'l-12tuntiin tai 130 km / ZA h ovatpaljon realistisempia tavoitteitaminulle näiI1ä harjoituskilomet-rei1lä ja näil lä lahjoil la (= eiole sitten minkäänlaisia!). Ivluttasinnikkyyttä ja sisukkuutta sittenlöytyykin senkin edestä!

En ole koskaan juossut y1i 100km:n viikkoja. Kilometrit jäävättuohon väli1le 50-80' vaikka kuinkayrittäisin l isätä. 0n pakko pitää

ainakin yksi lepopäivär useirmitenkaksi. Aina on jalat tai jokin

muu paikka kipeänä. 0rastavanfrJuoksijanuranir! neinasivat aivanväkisin lakkauttaa lehtijutut'joissa kerrottiin eräänlaisistaihmeolennoista' jotka esim. vain3 kuukautta juoksenneltuaan juoksi-

vat maratonin (nainen) alle kolmentunnin tai kyrnpin radalla 36 minuut-ti in! Ai että se masensi! Eikänaiset muuta tehneet kuin vähänairobikkasivat tai jumppasivat.

lYlasentavia hetkiä olen kokenutmyös silloin kun rrn. ns. entisethuippu-urheilijat suhtautuvat erit-täin vähättelevästi ja naureskellenkuntoiluharrastukseeni. Joudunns. urheilujohtajien ym. urheilun

kanssa työskentelevien ja puuhasta-

vien kanssa työssäni Päivit täintekemisi in. Kerroin erää1Ie Pai-nissa Suomen mestaruuden aikoinaan

voittaneelle aikovani osal l- istua

Vammalassa ensimmäisel le marato-

ni l le. 01in i .nnoissani ja YlPeäai.komuksestani, mutta mitä sainkaan

kuuIla:

- wl inä olen pitänyt sinua tähän

asti ihan selväjärkisenä ihmisenä'

mutta kyJ-lä minun nyt LäyLyy muuttaa

käsi tystäni . Ei o le mitään ni in

kauheaa katseltavaa kuin se kun

esimerkiksi y1i ?0-vuotiaat ukon-

köri1äät yr i t tää edetä juoksemalla

eteenpäin !

Si inä hänen sanansa! Että se s i i täkannustuksesta. Nyt kun l iedän tetteivät heidän korvi insa nämäjulki lausumani ki ir i ' uskal lan

todeta, että monet ns. urhei lujohta-i i sf.a ia I i i an monet entisistä

huippu-urhei l i joista ovat yl ipainoi-

sia, r i ippuvatsaisi-a kal jan kanssa

lontraaj ia !

Palauter jonka 106 ki lometrin suori-

tukseni jälkeen sain, oI i yl1ättä-

vää. Useimmat ihmiset eivät käsitä,

kuinka pitkä matka se on tai kuinkapitkä aika on 24 tuntia. Jotkut

i lmeisesti kadehtivat (ehkä osaksijohtuen saamastani julkisuudesta

paikallisessa maakuntalehdessä)

nii.n paljon, että lakkasivat sano-

masta päivää!

Sain Seinäjoen 24 tunnin taPahtu-

massa yhtä pal jon uusia Ystäviäja tuttavia (ainakin toivon ni in)

kuin olen koko elämäni aikana Yh-teensä saanut. Fi i l is ol i mahtavaja kokemus ikimuistettava. TERVEI-

SET KAIKILLE MUKANA OLLEILLE JA

SUURET KIITOKSET HAJYILLE JA MUILLE

T0Ii l ITSIJ0ILLE! Kohtel i t te minua

kuin kuningatarta, si ten ei ole

minua elämä useinkaan kohdellut.

Tulen aina tuntemaan suurta kiitol-

lisuutta aviomiestäni Heikkiä koh-

taan, joka hääpäivämme jäIkeen

vei minut ensi kertaa lenki1le.

Hän on aina jaksanut kannustaa

minua eteenpäin uusiin ponnistelui-

hin. Samoin ki i tän lääkäri Aki

Hintsaa, joka antoi minul le Polvi-tuet, joista sain kahden vuoden

ajaksi lenkkikaverit . Ki i tos myös

Nikul le ja muil le asian harrastaj i l -

le J-ajin saamasta julkisuudesta

ja saamastamme kannustuksesta Seinä-joen yössä!

Tavataan ystävät!

ttbrja Ylihåirsilä

Vier. kuva: Merja painatti hetimi-

ten Seinäjoen juoksun jäIkeen ohei-

sel la kuval la ja teksti l lä varuste-

tun T-paidan. Kuvassa vasernmalta:

Heikki Yl ihärsi1ä' Seppo Leinonen,

fvleria Yl ihärsi lä.

Edell . sivtn kwa (Kalervo Töyrylä):

Varpaiden hoitoa Seinäjoen kisan

.Iomassa.

åLWÅYS{.ILTHå

d, H:ffi,$.l$*'gft silruÅ;*Hl

7,4 ll

j:::r::

3/93 Ultrajuoksi ia 1 1

L7 I k i lometr iä

SEINÄiIOEN 24KILPAILUSSA

TI'NNTN iTUOKSU-EDETTÄVÄ' 'HIIPIMÄLLÄ',

Olofin mukaan paljon totaalisempikuin esimerkiksi maratonin jälkeen.

- Tunnin verran makasin patjallajuoksun jälkeenr enkä ollut enääpäästä y1ös. Väkisin kampesinitseni pystyyn ja verryttelinitseni taas l i ikkeelle.

Juoksun alussa 01of ohitettiinmennen tullen, mutta loppumatkastaohittajat löytyivät matkan varreltavatsaansa pidellen. Joidenkinoli pakko ottaa tunnin lepotauko,kunnes jalat jälleen tottelivat.Tilanteet vaihtuivat kuin formula-ajoissa, missä sijoitukset vaihte-levat suuresti varikolla käyntienmlkaan.

01of on kestävyysjuoksijanavarsin outo lintu. Nuoruudessaanhän ei harrastanut liikuntaa edesnimeksi, vaan viihtyi paremminshakkilaudan ääressä. Shakkikiinnostaa edelleen, mutta 37-vuotiaana tuli shakin vastapainoksikestävyysjuoksu.

- Kärsin tuolloin selkävaivoistaja Varjosen 0iva suositteli kevyttähö1kkäämistä. Innostuin juoksemi-sesta niin' että vuosittain taaksejäi 3500-4080 kilometriä. 0ivaonkin jälkeenpäin muistuttanut,että hän suositteli vain kevyttähölkkäämistä, eikä tuhansia kilo-metrejä vuodessar 01of nauraa.

Täysmaraton on Olofilta parhaim-millaan taittunut kahteen tuntiin46 minuuttiin. Nykyisin hän eienää tuijota aikaar vaan tavoittee-na on juosta 100 maratonia täyteen.Toissa vuonna tuli t i l i l le 15maratonia, viime vuonna 10.

- Eiköhän sadan maratonin rajarikkoudu ennen 60 ikävuotta.Tässä vaiheessa tavoitteena onvain selvitä maaliinr koska kilpai-lu on minulle suurempi kuin vainjuoksutapahtuma. Olen saanutharrastukseni kautta paljon uusiaystäviä, joiden luona voi kilpailu-jen yhteydessä vierailLa.

0lof on tuttu näky Nätihamninsorateil lä. 5ie11ä hän harjoitte-lee mökillä ollessaan ja myösLenkki-Boysien kanssa. Ikä eivielä paina, eikä mies ole ainakaanensikatsomalta hurahtanut. wliksi.siis?

- Joku voi katsoa illassa kolmetuntia televisiota ja minä taashölkkään.

KimD Rrrf€is (julkaistu Pietarsaa-ren Sanomissa 16.6.93)

lYlanner-Euroopassa, varsinkin Rans-kassar suuren suosion saavuttanutvuorokauden mittainen juoksukilpai-Iu kärsittiin viikonvaihteessaSeinä joella. lYlukana oli liki30 uskalikkoa ja joukosta 1öytyimyös 55-vuotias pietarsaarelainen01of Strengell.

0lofin pisin tähän asti juoksemamatka on 50 kilometriä ja siksimies haasteeseen tarttuikin.Vuorokaudessa hän taivalsi peräti1?8 kilometriä väli l lä juosten,väIi l lä käve1len. Sijoitus o1iseitsemäs, kun voittajan taaksejäi 218 kilometriä.

- Aloitin voittaja Seppo Leino-sen neuvojen mukaan erittäin varo-vasti. Juoksin tunnin kerrallaanja kävelin seitsemän minuuttia.Alussa minun ohitseni meni. paljonkilpailijoita, mutta loppumatkastao1i minun vuoroni ohittaa.

Vaikka 01of Strengell on juossutjo 71 täyspitkää maratonia, oli24 tunnin juoksu hänelle vallanuusi ja kiehtova kokemus. Kilpailuoli luonteeltaan niin erilainen,koska maalii.n oli matkaa tasan24 tuntia' juoksit sitten kuinkakovaa tai hil jaa tahansa.

Ennen kilpailua Olof kysyijuoksun sittenmin voittaneeltaSeppo Leinoselta neuvoja, joillamaaliin pääsee jotakuinkin hen-gissä.

- Seppo sanoi, että ä1ä aloitaliian kovaa. Suurin osa kilpaili-joista aloittaa liian kovaa, eivät-kä jaksa lopussa kuin kävellä.Juokse tunti ja kävele vä1illä,alusta saakka. Sepon ohjeitanoudatin ja se kannatti. frHiipi-

mistaktiikallail pääsin maaliinilman suurenpia vaikeuksia, 01ofmuistelee.

Juoksun jälkeen väsymys iskitäydellä tehollaan. Väsymys o1i

12 Ultrajuoksi ja 3/93

Yllä 0lof Strengpll varådissaSeinäjoer juoksrssa (kwa Ka-lervo Tiiyrylåin). Flies an lEtr-dissä ldcakulssa kolnen llr,rrts-snalaisen kanssa LsttmseenIso-Britamian 24 trrnin rcs-tarurski rFifuihin.

'ffi

i,:, 'i':ii:r:i

fbr*i löt iedots Syntynyt 15.11.1S33 Kortesjär-vel lä. Vaimo on, ei peri l l is iä. 01en Kortes-järven kunnankiinteistöjen talonmies v. -69alkaen. lvluita harrastuksia: lukeminen' puutar-

hanhoito.

tHreil-utausta: Poikasarjoissa kilpailin hiih-

dossa ja juoksussa 1S-vuotiaaksi. Sit tentuli noin ? vuoden tauko urheilussa. Vuoden

-55 lopulla menin Ylöjärvelle kaivokseen töi-

hin, si l loin alkoi kaivata vapaa-aikana puh-

taampaan i lmaan. Aloin lenkkei l lä ja osal-l istua pikku ki lpai luihin, talvel la hi ihdossaja kesällä juoksussa 1 500 ja 3000 metrin mat-koi l la.

Sit ten 60-Iuvul la matkat pitenivät ratakymp-peihin ja muutama ratapiikki eli 25 000 m.Vuonna -72 osallistuin Järvenpäässä satasenjuoksuun. V. -?3 juoksin ensirnmäisen maratoniniSeinäjoel la 3:02.00. 24.7.93 tul i Pietarsaa-ressa 51. maraton (3313). Maratonennätykseni

2:53.58 on Korsosta vuodelta 86. 10 000 m:nennätys 33.43 on juostu Alavudella v. -66.Ki lpahi ihto on jäänyt pois.

SeinäJoen jnoksn: Tämän vuoden tanrnikuussa

tein päätöksen osallislua 24 tunnin juoksuun.

Juoksu sujui yllättävän helposti ja oli tosi

hauskaa. fvlelkein alusta alkaen kävelin muuta-

man sadan metrin pätkiä reitin alkuosuudella.

Huoltopisteessä pidin tiheään pikku taukoja:

istuin ja nautin pöydän antimista rauhassa.

150 km:n juoksun jälkeen kävin pukuhuoneenpenkillä nukkumassa pari tuntia. Sen jälkeen

15 km vielä meni helposti, mutta sitten alkoi

olla oikean jalan polvi aika kipeä ulkosyrjäl-

tään. Kävelin sitten yhden kierroksen ja

lopetin n. klo 15.Viikon verran kesti palautua ja kahden

viikon jälkeen oli polvikin taas kilpailukun-nossa. Ilman muuta osallistun uudelleen 24tunnin juoksuun.

tlarjrrittelu: Harjoitteluni on sellaista'

että lenkille lähden silloin kun siltä tuntuu:joskus monena päivänä peräkkäin' joskus kerrantai kaksi vi ikossa, 1-2t tuntia kerral laan.

Ki lometrimääristä en pidä kir jaa. Talvel lahiihdän niin paljon kuin mahdollista. Ainakevättalve1la Lapissa vietän yhden viikonhiihtäen n. 250 km ja juosten n. 70 km. Vuoro-

kaudenjuoksuun valmistauduin totuttelemalla

1enkei11ä taval l ista hitaampaan vauhti in,matkojen ollessa 1?-25 kn. Viikon pidin lepoaennen ki.saa.

Tulevaisuden gr.rnitelrmts Ensi kesänä lähdenHartolaan sataselle; ei ainakaan ole tappavan

tiheä tahti kilpailla satasella 22 vuodenvälein. Ja sitten v. -95 Seinäjoelle 24 tunninjuoksuun. Silloin aion olla radalla ajan

täyttymiseen saakka.

Jussi iEierpEiii

i*\si,i.il,tt

N'ii!.i:i-.*

:l:i: l

,,1;:i ltl

Edel l isestä ul t rastaehtikin kulua joparikymmentä \ruotta

Järjestäjäseuran lippalakkimiehistäjuoksi Seinäjoella pisimmälle pian 60Yuotta täyttävä Jussi Mäenpää.

Jussi oli mukana jo ihka ensimmäisessäSuomi-juoksussa Järvenpäässä vuonna1972. Runsaat 20 vuotta meni välillälyhyempien matkojen parissa, muttaensi vuonna Jussi nähtäneen taasSuomi-juoksussakin.

1.2.

4.

7.o

9.10.

12.1a

14.15.16.1.1

Iö.

1S.20.21.22.23.24.25.26.27.28.25.30.31.32.33.34.35.36.lt.38.39.40.41.42.43.44.45.

47.48.49.

Keskeyttäneet: Hannu Rosilainen Turku (lvl)' KaukoKoponen Seinäjoki. (wl), Matti Heikkilä Kalajoki (|v|40),Heikki Kokko Joensuu (mAO), Pentti Saukkosaari Espoo(mEO), Tarja Hakala Alkkia (ttt), sonja AgatziotisHelsinki (N40).Eivät lähteneet: Jaakko Lehtonen Joutseno (lv|40)'

Pekka Heikkinen Järvenpää (lv|40)r Leena lYloilanenJärvenpää (N40).

Parhaat ensikertalaiset: Koko miesten kärkikol-mikko, Terttu Aalto.

ErrEitystään paransivat: Tapio Koivu (tunni1la!),Jari Jumisko (1ähes 26 min), lvlartt i Larikka (24min), Jouko Heikkilä (yfi 21 min).

Kdceneimnat tlartolan kävijät: Armas Ruipo1lasekä Olavi ja Kalevi Montelalla tämänvuotinensatanen o1i jo 1S. Hartolassa. wluita mukanaolleita tosi konkareitat Seppo Heiskanen (16.),Ir ja lYlanner (t S. ), Erkki Vuolukka ('tZ.), Vil joHyttinen (12.), Sakari Väisänen (tO. ). f luutvähintään 10 Suorni-juoksua juosseet: Antero Karja-lainen (13), Jorma Kauppinen (13), Unto Ahonen(11, joista yksi Järvenpäässä -?2), Arvo lYluhonen(10).

tbikein cm-bac{<: Nils ltlahlberg oli mukana15 vuoden tauon jälkeen! Nyt jo ?0 ikävuottaIähentelevä Nils o1i mukana jo vuonna -73( to: :s.oo).

Iloisin yllätys: Naisten runsas osanotto jahienot suoritukseti pisteenä iin päälle TerttuAallon Suornen ennätys!

Paröaat tr-plto- ja karrr.rstusjoJcot: Kokkolalai-si1la (Pa1laspuro, Rönnqvist, lJassborr) ja Järven-kiertäji lä (moilanen, Huhta).

l[ryein kävelijä: Erkki Vuolukka; mukana viidenvuoden tauon jälkeen.

Sitkein: lvlikko Tuomi, joka käve1i viimeistäkierrosta vaikeasti nilkuttaen vähät väl-ittäenaikarajan vääjäämättömästä umpeutumisesta. Nilsldahlberg tuli tuolloin vielä kaukana perässä,mutta kovasti joutuisarrnin askeltaen.

Sanansa mittairsr mies: Jouko Heikkilä, jokakertoi 2 viikkoa ennen kisaa tavoittelevansa8:20:n aikaa (ennätys B:38.48). Juoksi 821?.26.

nflind&äint ensikentalairsr: Martti Moilanen,rrei-se-martti moilanenfr, juoksi upeasti ensinmäi-sen satasensa.

Aauemaisin: Maire Kejonen valkoisessa ]akissaanja kokovalkeissa liehuvissa vaatteissa. Taatustimyös näkyvin yön tunteina.

Varfiin osaruttaja: Penttiikää on jo yIi 70 vuotta.jäi kesken.

Saukkosaari, jolla

Valitettavasti matka

tk

Uier. siun kwa (Kalervo Töyrylä):fvliesten ja naisten kärkikolmikotr vasenrnalta:Ari fiustala, Reino Reensalo, Simo Pallaspuro,Anne Leinonen, Anne Väliniemi, Terttu Aa1to.Viisi kuudesta mitalistista oli ensikertalaisia!

Ari MustalaRei.no ReensaloSimo PallaspuroJouko HeikkiläTero TöyryläSeppo LeinonenPekka TermonenKje11-0ve SkoglundJyrki KoskiTapio KoivuHarri VälimaaPertti GustafssonKalevi l4onteLalvlartti [YloilanenHeikki NunrninenTerttu AaltoPetri RautiainenKaj LindqvistPauli MyllykallioRoger RönnqvistKalervo HuhtaJan-Erik SjöblomMatti wlobergUrpo lkävaIko0lavi tYlontelaJari JumiskoViljo HyttinenPaavo Vä1imäkiBerti.l Uassbonfvlartti LarikkaSakari VäisänenKalevi KuuselaJouni LaitinenJorma PöyryArne UälinieniTuomo Vil,munenArne LeirusrSeppo HeiskanenHeimo HautajokiLeera ttlieniIrja ltbterArmas Ruippotlilld<a SalniItlaire KejrcnTeuvo Saikkonenfiatti Vuo11oErkki VuolukkaNils ltJahlberglYlikko Tuomi

Tuusula 7:15.01Kalant i 8:00.59Kokkola 8:04.40Hyvinkää 8t17.26Turku 8218.47Virkkala 8222.55Punkaharju 8227.33Ruotsi 8:33.4?Salo 8:36.21Turku 8:45.26Eura 8:45.26Pori 8:51.230r ivesi 8:58.54Järvenpää 9:14.49Uusikaupunki 9:'15.49fblsir*i 9zfr.tlLohja 9:30.19Turku 9:43.48Tampere 924?.43Kokkola 9:51.3?Järvenpää 9:54.20Turku 9:56.49Riihikoski 1OzOO.42lmatra 10:04.480r ivesi 10:08.09Karkkila 18222.22fvlui jala 10:34.59Uusikaupunki 10:46.48Kokkola 10:51.13Pori 18:54.05Turku 11tO1.22Teuva 11 221 .45NaarajärviHoI1olaSä?ftglEftiSeinäjokitblsir|<iVieremäLaukaatlrimttilaHelstu*iKuusankoski

tblsir*i0uluRautioHelsinkiPietarsaariHonkajoki

11222.3O11t24.O811a8.1?11:50.541?efJl.M12136.4912148.2813:15.3813z$.l.ä14t23.2'l14:31.fi]14:36.t1914242.O214242.O21 5:20.0917235.441 9:08.1 6

1/n1/n402ln1/nso3/n2/n403/n4o2lVEA4/N5/n5/n3/lYls04/n4Os/n407/nllrlJp/ABlrl6/n4O4/lYl50

slns/mso?/WtO6/lY|so7/nso8/n40

18/n8/fYlso9/n40

10/n4011 fi{t6112lttt4113fi\Aof ln12/n1lN

14/nAO2lN1 /lY|60

15/n4O3lN1/t{so2/n60zlrEn4ftr

rc/n4013/N17 /t{t4?3/m60

14/n

1l+ Ul t ra juoksi ja 3/93

Ari Mustala juoksi 7.I5,Terttu Aalto naisten ennätyksen 9.28

Hartolan satasella nåihtiin tiinä vuonna ilahdutta-van paljon uusia naamoja. Itse asiassa ensikerta-laiset varastivat koko sholvn, sillä miesten ja

naisten kokonaiskilpailun mitalit menivät yhtälukuunottamatta kaikki uusille yrittäjilte!

Miesten kisaa hallitsi suvereenisti Tuusulan AriMustala, jonka voittoaika 7.15.01 on nopeinnykyisellä reitillä juostu tulos. Naisten kisassasyntyi kautta aikojen kovin suomalaistulos kunHelsingin Terttu Aalto sinnitteli maaliin ajassa9228.57. Entinen ennätys oli nyt toiseksi s[ioittu-neen Anne Väliniemen muutama vuosi sittenjuoksema 9.45.00.

Kisa oli ennätyksellinen myös sikäIi, että 100krn:n taipaleen selvitti loppuun 48 suomalaista -enemmän kuin koskaan ennen Suomi-juoksun22-vuotisen historian aikana. Kaksi kertaa juoksunhistoriassa on maaliin tulleiden määrä ylittåinyt50: vuosina -74 (52) ja -87 (58). Molemmillakerroilla oli kuitenkin mukana runsaasti ulko-maalaisia osanottajia. Tiinä vuonna juoksunkansainvåilisyys oli yhden ruotsalaisjuoksijanvarassa.

Erityisen ilahduttavaa oli yllätyksellisen runsasnaisjuoksijoiden määrä. Kisaan oli ilmoittautu-nut peräti 10 naista, joista seitsemän tuli maaliin.

3/93 Ultrajuoksi ja 15

Ensiyrittämällä Hartolan satasenylivoirmiseen voittoan inssutAri ltstala kerto tällä ja settraa-valla siwlla judcsemisestaanja tietekin itse llartolan kisasta.

Ari låihti tlartolan judcsrn lomr-aika ?.3t1 tavoitteenaan. tfiinoli kaavaillut juoksevansa ensin-nräisen prrcliskm 3| trntiin, jol-loin toiseen viisikyrppiseen olisiaikaa neljä trntia. ltlolemnatpLnliskot rcnivät kuiter{<in strrni-teltua qnpe:rmrfu, ja tulos oli?115.01. Oiefielle itselleen jäiturne, ettåi parerpaar*in olisipystynyt.

Ari ttustalaSyntynyt 5.?.'1954. Naimaton.Ennätykset: 50U0 m 15.40 (-?8),10 000 m 33.09 (-?S), maraton2t25.56 (-?8), 100 km ?:15.0'1.Parhaat saavutukset ennen Hartolaa:fvlaratonvoitot Ruissalosta 1980ja Joensuusta 19831 3. sija 1.Helsinki City fvlarathonilla 'l 981 .

I/ö

Arnmattini on meteorologi (tutkinto

f i1.kand.) ja olen päätoimessani

flmatieteen Iaitoksen Etelä-Suomenaluetoimistossa Helsinki-Vantaan

lentoasemalla. Lisäksi olen edel-leen jatkuvasti ol lut Alkon osa-

aikamyyjänä. Tämä ol i oikeastaan

ainoa horrnani 19?O-luvulla ollessa-

ni opiskelija, mutta koska teen

meteorologina vuorotyötär en oleedelleenkään malttanut olla käyttä-mättä tilaisuutta tehdä kahta

työtä.

tffipilu-ura

Säännöllinen juokseminen alkoi

kohdallani marraskuussa 19?3.fiitä muihin lajeihin tulee, niin

kokeilin noihin aikoihin vähänpyöräilyä. Hiihtoa olen harrasta-nut jonkin verlan aina viimeaikai-siin vähälumisiin talviin asti(nrm. 10 Pirkan hi ihtoa takana).

Pitkien matkojen juokseminent

varsinkin maraton, osoittautuikuitenkin jo 1970-luvun puoliväliin

mennessä ylivoimaisesti parhaaksi

lajikseni. 5ikä1i valinta on

ollut helppo, että en menesty

muissa lajeissa läheskään yhtä

hyvin.

16 Ultrajuoksi j a 3/93

01en juossut 24 maratonia' joista

ensimmäinen oIi Artturin maratonv. -75 (3300.09) ja nopein (ehdot-tomasti elämäni paras juoksu)

Korson maraton 22.14.78 ajalla2225.56. 5000 m:n ennätys on15.40 ja 1000U m:n 33.0S. Nämäovat vuosilta -78 ja -79. 25km on mennyt hieman alle 1:25.30.Vielä 1990 juoksin Helsinki Eityn2238.11 (s i jo i tus 20.) .

AIKATAVOITE ALITTUI,aaI\{TJTTA Tr4-{TrrU SrLTÄ,

ETTA VIELA KOVEMPAAOLISI PITÄNYT MENNÄ

ValmistautunirBn tlartolaan

Ajatuksen osallistumisesta sainvasta kesällä 1992r vaikka tiesinjuoksun olemassaolosta jo 1970-luvu1la.

Harjoittelusta voidaaan todeta,että 1isäsin kilometrimääriä mah-dollisirrnan korkeiksi kesätoukokuunaikana. Näin suuria km-määriäminulla ei ole ollut kuin ainoas-taan joskus 19?8-1S?S. Viikottai-set määrät olivat noin 180-195km. Pisinrmät lenkit olivat tosinvain noin 3? kilometrin mittaisia.Näin o1len ne eivät ole olleetIäheskään niin pitkiä kuin joissa-kin Ultrajuoksija-lehden numersissanäytetään suositeltavan. fiuutenvalmistautuminen sataselle eipoikennut maratonille valmistautu-misesta. Tosin tämä oli minullevuoden ensimnäinen kilpailu; kat-son, että ennen maratonia pitäisio1la juostuna joku lyhyempi kilpai-lu nopeuskestävyyden vuoksi.(Ks. jäljempänä tarkempi selvitysharjoittelusta ennen Hartolaa.)

Flartolan kiloailu

Juoksu oli loppujen lopuksi yl-lät-tävän helppo, ehkä toiseksi viimei-nen kierros oli vaikein: sadekuuropelotti ja meno olisi saanut ollakovempaakin. Jälkiviisaana voitodeta, että ehkä täIlöin esiintyiliikaakin varomista vauhdin kanssa.Toisaalta jatkuva tankkaaminenjuoksun aikana toi nimenomaantoiseksi viimeisellä kierroksellapientä huonovointisuuden tunnetta.

"Satasella hirvittää edelleen itse matkan pituus.Maratonilla taas hirvittää se vauhti,jota olisi kyettävä pitiimään yli 40 km."

Hiekkatieosuus oli tavallaan aikaeksoottinen, mutta ei se ainakaantulosta parantanut. Juoksutekniik-kani pääsee parhaiten oikeuksiinsatasaisella asvalti l la. Sen sijaanmaastossa en osaa edetä ollenkaantehokkaasti. Niinpä joka kerran,kun Kirveskosken tieltä tultiinvaltatielle, tuntui meno muuttuvanpaljon kevyemmäksi ja miellyttäväm-mäksi.

Ehkäpä juoksun vaikein hetki ajoit-tui n. 65 kmln kohdalle osuneeseensadekuuroon. Sen jälkeen tilannetuntui hitaasti rnuuttuvan parermak-si. Kun noin 82 km oli juostu,tajusin, että juoksu sujuu oikeas-taan yllättävän kevyesti; mitäänsyytä pessimismiin ei enää ole.VäIilIä 88-100 km tunsin sittenvälillä tulevani oikeastaan 1äheslentämäl1ä.

KylIä maratonin ja'satasen väli1lämelkoinen ero on. Nyt jälkeenpäinvoi todeta, että satasella hirvit-tää edelleen itse matkan pituus.ltlaratonilla taas hirvittää sevauhti, mitä olisi kyettävä pitä-mään suht tasaisesti y1i 40 km(5otta pääsisi edes tuollaiseen1ähes 2.30-tulokseen).

Ehkä on parasta juosta vielä tämävuosi lyhyempiä matkoja ja suuni-tella sitten ensi vuotta. Hartolansataselle ajattelin kuitenkinosallistua myös ensi vuonna.

tlarjoittelu

0n vaikeaa kertoar miten tyypilli-sesti harjoittelen. Tai sittenlyhyesti: 20 km:n lenkki jokapäivä. No, se oli sellainen hyvinkarkea yleistys, mutta kuitenkinaika hyvä.

Vuosina 19?8 ja 1979 juoksin noin7000 km vuodessa. Sen jälkeenen ole saanut niin paljon kasaanvuoden aikana. Talvella olenyleensä pyrkinyt jonkin verranlöysäämään. Vuosi 1992 meni pahas-ti pilalle ja syyskuussa Peltokal-Iio leikkasi vasemmasta jalastaakillesjänteen kiinnnityskohdanja lyhensi kantaluuta. Sen jälkeenmeni 12 viikkoa juoksematta, jajuokseminen alkoi taas joulukuunalussa. Siitä kilometrimäärälisääntyi kuukausi kuukaudelta(tarmikuu 469 km, helmikuu 510km, maaliskuu 542 km, huhtikuu604 km, toukokuu 698 km, kesäkuu?93 km).

Harjoittelulleni on aikaisenrninollut ominaista jonkinfainen mieli-kuvituksettomuus' 1ähes samanpitui-sia lenkkejä 'päivästä päivään.Varsinkin kovavauhtisten harjoitus-ten toteuttaminen on ollut lähesyl ivoimaista (voi sanoa, et täpitkän lenkin juokseminen on ollutmieluisamoaa kuin kovavauhtinenjuoksu). Kovavauhtisina harjoituk-sina ovat olleet yleensä vainlyhyemmät kilpailut. 1 970-luvunIopulIa kokeil in radalla vetohar-joituksia, sen jälkeen en o1ekokeil lut.

Tätä 100 km:n juoksua varten teintouko- ja kesäkuuksi sellaisenohjelman karkeasti, että kemanviikossa juostaan 35 km:n lenkki.lvfuut lenkit olivat noin 25 km+ 5 km pituudeltaan. Niinpä vii-kottaiseksi km-määräksi tuli '180-1 95.

Tässä viimeiset kaksi viikkoaennen Hartolaa:

5u 20.6 29! km + 2 km = 31å kmlvfa 21 .6 24 kmTi 22.6 36 kmKe 23.6 26 kmTo 24.6 26 kmPe 25.6 27 kmLa 26.6 2Ol knSu 2?.6 3'l kmt4a 28.6 20! kmTi 23.6 20 kmKe 30.6 22$ knTo 1.?Pe 2.7La 3.7 100 km

Ari ttrstala

Jälkitunnelmat ovat olleet vähänhärmentäviä. Ennnen juoksua ajat-telin, että jospa sattuisinkinmenestymään, niin saisin uudenIajin itselleni. Nyt kuitenkintämä laji tuntuu vielä varsinvieraalta. Joskus 1970-luvunlopulla oli Juoksija-lehdessäkirjoituksia ultramaratoneilta,mutta viime vuosina ne ovat lähestyystin puuttuneet. Sitä paitsitehtyä tulosta on vaikea verrataaikaisempiin maratontuloksiini;tuntuu vain, että vielä kovempaaolisi pitänyt mennä.

Seppo Luukkonen piti paussiaia rakensi talon

Hartolan satasen toissavuotinen voittaja,liljendalilainen Seppo Luukkonen juoksi

kyseisenä vuonna vielä pari vauhdikastamaratonia, mutta hävisi sitten kokonaantulosluetteloista. Seppo kertoo, ettäjuoksu alkoi yksinkertaisesti maistuapuulta loppuvuoden -91 Los Pacosinmaratonin jälkeen.

Kun juoksu ei kertakaikkiaan maittanut,mies piti kuuden kuukauden täydellisen

Kesällä -92 jäivät kilpailut väliin, muttaSeppo pääsi pikku hiljaa taas juoksemisen

makuun. Tämän vuoden keväällä hänosallistui Chymos-maratonille (3.06),mutta kertoi, etfä Hartolan 100 km saajäädä toistamiseen väliin. Seppo sanoituolloinjuoksevansa n. 200 kmkuukaudessa raskaan pystymittaajantyönsä ohessa. Hartolan satanen onmiehen mukaan ilman muuta ohjelmassatulevaisuudessa, kunhan kilometrimäärätvähintäänkin tuplaantuvat.

17

I mles pltl Kuucen KuuKauoen myd

I juoksutauonja rakensi si l lä aikaa

I oerheelleen uuden omakotitalon.l '

3/93 Ultrajuoksi ja

W:it:l::.{t-N},

$.-å{ffi"tfjllrN.'*,,

Kuvat (K. Töyry1ä):

Ytlä lYlaire Ke jonen ja Hilkka 5a1mi/^^^\ . . | !(990) Hartolan kisan kääntöpaikal la.Heitä kannustamassa ol i Kari Pakari-nen, joka näkyy kuvassa maalivaat-teen aIla nojai lemassa. Naisetki i t t ivät kannustuksesta ja al i t t ivatKarin vi imevuotisen ajan. Oikeal laki lpai lun tämänvuotinen suojel i ja,Juha lvlieto.

Viereisessä kuvassa Reino Reensaloon juuri yl i t tänyt maali l injan kaik-kensa antaneena. f4iestä oiteleepystyssä Ka1le Korhonen.

Hartolan kuten myös Seinäjoen kuvasa-toa l isää seuraavassa numerossa.

i:: i:: i:tiiill ::i:i:: :t ::l

il$*q

18 Ultrajuoksi ja 3/93

Reino Reensalor sisupussi Kalannista

Heilei Mrrniren arvioi erren thrtolan kisaa'ettli Reim Reensalo pystyy I tunin aikaan,mikåili uskaltautur mJcaan sataselle. Kyyti-kaueninsa Paauo VäLindien npairpstannnar

Reirp lähti mJ(aan pitkåille rntkalle jajuoksi kakkoseksi ajalla 8:ttr.Sl! Ensikerta-laisena Reensalo teki viisaan juokstn: paire-li altn riittiivän lujaa, ruttei kuiter*aanjuosstrt jalkoja altaan - enrs*uin loptrrg.e-ralla. Reirp oli kakkosena lifies kdco kisanajan, aivan alkutaipaletta ldcunottaratta.Eikih:in ole syytä esitellä mies vähän tar*gn-mirJcin:

* Ikä 43 vuotta. Koti Kalan-nissa. Työttömänä Saabintehtailta Uudestakaupungista,jossa työskennellyt 14 vuotta.

* Harrastanut juoksua ja

hi ihtoa rei lut '10 vuotta.Juoksu on viime vuosina pääs-

syt harrastuksena niskanpääI1e kun hiihto on lumenpuutteen vuoksi jäänyt vähem-mä11e.

t 0sallistunut Pirkan hiih-

toon kahdeksan kertaa ja

Jyväskylän 24 tunnin hiihtoon

kolmesti. Vuorokaudenhiihtoaei viime vuosina ole enääjärjestetty, mutta Reinoehti hiihtää tulokset 284km ja 296 km. Kolmannellakerralla järjestäjät keskeyt-t ivät kisan, kun vajaat 6h ol i jäl jeffä (huono kel i ,myrsky, räntäsade).

* ltlaratoneja takana 28,paras tulos 2246 Teivossa

-52. Tänä vuonna kolme mara-tonia ennen Hartolaa, viimei-sin Forssassa 2 viikkoa ennenSuomi-juoksua (zzSZ). (Fors-

san maratonin jälkeen juoksu

rajoittui yhteen hö1kkäkisaan.Lisäksi Rei.no teki kävelylenk-kejä ) .

* Päätös sataselle osallis-tumisesta varmistui vastamaksupaikalla Hartolassa:

- Tarkoituksenani oliyrittää juosta maraton läpi,mutta Paavo VäIimäki sanoiettä jumaliste kun tänneasti on tultu, niin satanenon juostava.

* Jalkavaivat ovat olleetuseana kesänä riesana:

- Yleensä jalat on ollutheinäkuun alkuun mennessäsiinä kunnossa että on täyty-nyt pitää 2 kk taukoa. Rei-det, penikat, polvet, aki l les-jänne, Reino ]uettelee useim-mi1le juoksijoille tuttujavaivojaan.

* Harjoittelu: hiukan yli100 km viikossa parhainrnil-

1aan, usein jää al lekin.Pisimmät lenkit 20-25 km.Reino ei pidä harjoittelupäi-

väkir jaa, mutta kuvai lee

tyypi l l istä harjoit teluvi ik-

koaan seuraavasti : kaksi

20 km:n lenkkiä, 3-4 15 km:nlenkkiä ja 1-2 lepopäivää.Hiihtoa talvisaikaan mahdolli-suuksien mukaan. Tänä vuonna

hiihto rajoittui tanmikuunalkuun ja maaliskuuhun.

- Hartolan juoksu meniylIättävän hyvin. Aikata-voitetta ei o1lut, muttakun 3 ki-erroksen (60 km)jälkeen heitin vähän 1isää

vaatetta pää1le ja kun o1otuntui hyvältä, ajattel inettä kyI1ä tää al le 10 tunninmenee.

- Jalkoihin rupesi tie-tysti ottamaan matkan kart-tuessar vanhat viat alkoivatkorosttmaan kahta kauheem-min. Viimeisellä soratie-osuudella pidin lyhyitä käve-lytaukoja, ja Korhosen Kallehuuteli autosta tiukkaansävyyn että juokse vaan.Viimeisellä juottopaikalla

5 km ennen maalia päätin,

että kaikkeni annan enkäpäästä ketään ohitseni.Pelkäsin, että Leinosen Seppotulee takaa kovaa.

- Juoksun jälkeen suurinongelma oli varpaat. Lähdinmatkaan liian pienillä kengil-1ä, ja nyt tuntuu että taitaapari varvasta t ippua... ,kertoo Reino kolme päivää

kisan jä1keen ja suunnitteleevarovaista lenkille lähtöäseuraavana päivänä:

- Iäytyy vaan kaivaa esiin

vanhat huopikkaat, joissa

on tilaa varpaille.

* lvlitään karmoa ekasta sata-

sesta ei Reinolle jäänyt.

Hän sanoo, että joskus on

maratonin jälkeen ollut vielä

hullummassa kunnossa.

P.5. Reino aikoi Hartolanrasituksista toivuttuaanIähteä elokuussa Ruotsissajuostulle sataselle. Kipeänivus sai miehen kuitenkinJarramaan Klsan valrrn.

3/93 Ultrajuoksi ja 19

' 'PIDIN VALTVUOTTAKALEVAN KIERROKSESTA,

TI

,JOTEN JOTAIN TAYTYI KEKSfA"

l lenki löt iedot: Syntynyt 10.1.1S54

Kokkolassa. Naimisissa Pir jon

kanssa. Lapset: Janne 13 vr Heli

7 v (tuleva koululainen). Leipä

tienataan Valt ion Rautatei l lä

veturinkul jettajana. Työ on mah-

dol l isimman epäsäännöl1istä vuoro-

työtä, mihin vuorokaudenaikaan

tahansa, l injal la Seinäjoki-0uIu

tai si t ten ratapihal i ikennettä

Kokkolassa ja sen satamassa.

llrheiluharrastus: Liikkuminen

on aloitettu jo lapsena. Isä

vei pikkupoikana sarjahiihtoihin.

Sieltä kai se kipinä on lähtenyt.

Suunnistus tu l i mukaan n.13-14-

vuotiaana. Sitä ennen harrastin

nyrkkei lyäkin (hopeaa poikasarjassa

Swl-kisoissa ) .

Kajaanin urheilukotnppanianjälkeen iturheilu-urarr hiipui pikka-

sen, kunnes anrmattiin opiskelunjä1keen innostuin uudelleen suun-

nistamaan ja Keravan poikien kanssa

Kalevan kierrokseen sekä edelleenpiternmille matkoille.

Hiihto on jossain vaiheessa

ollut päälaj ini . Tätä nykyä se

on suunnistus. ttPakkolaS'einatt

Kalevan kierroksen myötä ovat

o11eet soutu ja pyöräi ly.

Ensimmäisen maratonini juoksin

Jyväskylässä -81 (?) aikaan 2.47.

Sen jälkeen niitä on kertynyt

rei lut 30. Kaikki matkat käy'

tosin vauhti lienee aina rrsamatr.

Kalevan kierros: 10 kierrosvuotta

tuli viime vuonna täyteen. Paras

si joitus on 2. l4uut si jat ovatvaihdel leet 3-64 väIi l lä. Mielui-

sinrnat laj i t : suunnistus, mataton,

hi ihto, luistelu.

tlartolan satanen: Joskus maratoninjälkeen (si. is maali in tul lessa)

on ol lut tunne, että ol is voinut

matkaa jatkaa. Si i tä kai se onjäänyt kytemään, ja kun tänä vuonna

on Kalevan kierroksessa väl- ivuosi 'jotain pit i harkita.

'l00 kilometriä tuli mieleen Sinp Pallasprro

talvel la ja si l loin päätin' että

sen juoksen. Tavoitteena ol ijuosta läpi. Juoksu sujui yl lättä-

vän helposti . Etukäteen pelkäsin

kolmatta kierrosta, mutta trvaikeinrt

l ienee ol lut 4. kierros. lvl i tään

vaikeuksia ei ol lut matkan aikana.

Rata ol i mielestäni ko. juoksuun

ihanteellinen. Palautumi.nen onsujunut hienosti. fllaanantaina

aloitin jo lenkkeilyn. Reidetpalautuivat hitaasti . Ihan posi-

tiivinen kokemus. Voisin aivanhyvin juosta uudelleen.

Harjoittelu: 01en mielialaharjoit-

tel i ja, mutta pyrin l i ikkumaanjoka päivä. Jos on enemPi aikaa'

teen pitkiä lenkkejä, ja taasen

ajan puutteessa juoksen (yleensä)

lyhyemmästi, mutta kovernnalla

vauhdil la.Harjoittelumäärä vuooessa:

olisko 300-500 tunnin väli1lä.

Tyypi l l istä harjoit teluvi ikkoa

ei ole. Kahta harjoituskertaa

ei päivässä tuler jos en ole varta

vasten leir i l lä tms. Toisaalta

talvel la retkei l lessänir jossain

pohjoisessa, voin hi ihtää kokopäivän. Sataselle en tehnyt mitään

erikoisharjoit telua' paitsi että

Valkeakosken maratonin jälkeen

(toukokuun lopussa) juoksin seuraa-

vina neljänä päivänä väkisin ki-pei1lä jaloi l la 2-2| tunnin lenkit .

Tulevaisr-rrden grrnitelmt ja

tavoitteet: Ei kummempia tulevai-

suuden suunnitelmia. lYluutama

maratoni tänä vuonna ja tammikuussa

viideksi viikoksi Afrikkaan retkei-

lemään.Vuorokaudenjuoksu kiinnostaisi'

si l lä hi ihtämällä sen olen jo

kokei l lut. Tosin se pitäisi tapah-

tua jossain muualla kuin esim.

Seinäjoel la 2 km:n radal la.

Tavoitteena on pysyä hengissäja terveenä liikunnan ja retkeilyn

oarissa.

Aikai semminIähinnä Kalevan-kiertäj änämainetta ni i t tänytSimo Pal laspurojuoksi ensinmäisensatasensa hienost ikahdeksan tunninpintaan.

Vuorokaudenj uoksu -k in k innostais i ,sanoo Simo, j onkatul evai suuden -Lavoit teena onpysyä hengissäj a terveenäl i ikunnan j aretkei lyn par issa.

20 Ultrajuoksr ia 3/93

Terttu Aalto

* Syntynyt 46 vuotta sitten Simonkunnassa, Peräpohjolassa (Lapinlaanlssa l .

* Tehnyt työkseen 1ähinnä keittiö-ja hoitoalan hommia.

* Urheiluhamastus alkoi jo Simonkoulussa teli-nevoimistelull-a.Juoksu ja hiihto kuuluivat myöskuvioihin jo pienestä pitäen.Varsinaisesti Terttu katsoo juoksu-uransa alkaneen vuodesta 1962,jolloin hän 1S-vuotiaana voitt iVilppulan järven ympärijuoksun.Kyseisessä kisassa tuli ensimmäinensija kymmenen kertaa peräkkäinaina vuoteen -71 asti sekä vieläkerran vuonna -82.

* lYlaratonin Terttu on taittanutparikynmentä kertaa. Viime vuonnahän juoksi ennätyksekseen 3:17.19.Radalla Terttu on kiloaillut moni-puolisesti kaikilla matkoilla'100 m:stä 10 000 m:i in ast i .Sri Chinmoy fYlarathon Teamin 2nailin rauhanjuoksut kuuluvatnykyään kesän vakio-ohjelmistoon.

* Hartolan '100 km on ollut Tertunmielessä jo useamman vuoden ajan.Tänä vuonna ajatuksesta tuli totta,ja Terttu lähti mukaan tavoittee-naan 10 tunnin alitus. Juoksusujui kaikin puolin hienosti:tavoite alittui y1i puolelIa tun-ni1la ja samalla syntyi naistenSuomen ennätys! Terttu kertoojuoksun tuntuneen hyvältä kokomatkan ajan: väsymyskään ei iskenytmissään vaiheessa. Palautuminenjuoksusta sujui Tertun mukaanmyös ihmeen hyvin. Niinpä hänpäätti ottaa loppukesän ohjelmaansamyös Bälinger I satasen Ruotsissa.Hartolaan Terttu aikoo mukaanmyös ensi vuonna - totta kai!

* Harjoituskauteen on kuulunutFinlandia-hiihto (50 km) ja pirkanhiihto (SO tm). Nimenomaan Harto-Ian juoksua silmäI1äpitäen Terttujuoksi alkuvuodesta viisi marato-nia. Ennen kaikkea hän kuitenkinpainottaa henkisen latautumisenmerkitystä valmistautumisessaansataselle.

* Tertun harjoi.ttelumäärä jääkysyjälle melkoiseksi arvoituksek-si, sillä hän ilmoittaa juoksevansaviikossa kaksi 10 km:n lenkkiä,mutta kuitenkin vuodessa y1i 6000km! Lenkit muistuttavat useinvauhtileikittelyä; vauhti kuntuppaa väkisinkin kiihtymään.Terttu kilpailee erittäin ahkeras-ti: viime vuodelle kertyi peräti55 kiloailua!

* Tulevaisuudessa Terttu pyrkiiharjoittelemaan myös ylipitkillematkoil le. Tähtäimessä on Hartolan100 km ensi vuonna. Nyös 24 tunninjuoksu kiinnostaa.

ENSI KERRALLAT]LTRA"ruOKSIJASSA

[Iltraj uoks ija | | 9 4 ilmestyyhelmikuun alussa. Sesisältää mm. seuraayaa:

* Loppuvuoden -93 kovatulkomaiset kisat- Miten Leinosen Sepollakulki Spartathlonissa- Muiden suomalaistenjuoksut ulkomailla(porukkaa on lähdössäWinschotenin 100 km:lle,Tallinnan 50 km:lle, Lontoon24 tunnin juoksuun, Wienin100 km:tle...)- 100 km:n MM-kisa- Amerikan halk[iuoksu

* Vuoden 1994kilpailukalenteri

* Laaja perustietopakettiuudelle (miksei vanhallekin)ultrajuoksijalle

* Terveisiä kotikäynniltä kv.ultraj uoksuliiton presidentinMalcolm Campbellin luota

* Kesän kisojen kuvasatoa

* Suomi-ju oksu 1972-932aakkosellinenosanottajaluettelo

* ym. ym.

ENSI WONNA LISÄKSIENTISEEN TAPAAN

TJLKOMAISTEN JAKOTIMAISTEN

HUOM! Toiseksi paras tapavaikuttaa lehden sisältöön onesittää toivomuksia. Parastapa on tietenkin se, ettälähetät materiaalia.. .

Joukko suomalaisjuoksijoita kävi Bälin-

gen satasella Ruotsissa ottamassa mittaa

naapurimaan juoksijoista. wlyös VenäjäI-

tä oli mukana Pari- osanottajaa'

Aurinkoisessa ja tuulisessa säässä

käydyssä kisassa useimmat jäivät kauaksi

parhaista ajoistaan. Jos monella ol ikinIthenkilökohtaisia ongelmiatt juoksun

aikanar niin muutoin tapahtuma oli

miel lyttävä ja hyvin järjestetty'

Tunnelma o1i hyvä ja yleisöä lyhyehkön

(6.25 km) reit in varrel la mukavasti

kannustamassa.

Ruots alai s o s ano ttaiat v älti s s ä

Sekä miesten että naisten voitot menivät

Ruotsiin. lvliesten kisassa Ulf LJidingjakoi voimansa oikein ja alitti viiden-

nellä satasellaan ensi kertaa kahdeksan

tunnin rajan, ?:58.58. UIf on varsinai-

nen ultraspesialistir silIä hän eiole koskaan osall-istunut maratonillesaati sitten lyhyempien matkojen kilpai-luihin. Ensinmäinen satasta pidempikoitos on edessä tänä syksynä' silIämies lähtee syyskuun lopussa Spartahlon-juoksuun Kreikkaan.

lvlaria Jåfs puolestaan alitti ensim-mäisenä ruotsalaisnaisena 10 tunninrajan voittoajallaan 9t12.28. MariaoU- mukana 100 km:n juoksussa ensimmäis-tä kertaa.

Kisan järjestäminen ensi vuonna onvielä epävarmaa, si1lä kisa oli talou-dellisesti tappiotlinen. Menetettyjäkruunuja yritetään nyt saada takaisinkaupittelemalla juoksun t-paitoja pai-

kaltisi l le asukkail le... SeuraavastaUltrajuoksijan numerosta selviääjuostaanko Bälingessä myös ensi kesänä.Toivottavasti !

1OO kn BaLINGELoPPET 14.8.1993. lopputulokset

st ja/

si . ' ia nimi maa, , f ,oePueika q?-q. i a 4aT?tontsi 7:58".58 1/ . t4 3211 '57

#Z Tero töyrylä Suomi 8219.07 2/ .14 3211 '33#3 Pert t i b1r i taf sson Suoni 8:28.19 1 /1450 3:13 .21

ö #/ , Bor ls Rakintsev Venäjä iz1O.15 2/ .1450 3t12.36. .å #5 Maria Jåfs Ruot i i 9212.28 1/ .N 3237.15. .å #5 Maria Jåfs Ruotsi 9212.28 1/N 3237 '15

E o'2 #6 Roger Bäckström Ruots i 9: 1 8.38 1 / .Mt,O 3 228.27

EEE #l Sefpo Leinonen Suour l 9219.53 2/ .M40 3t1A.38E i E '# i Sefpo Leinonen Suour l 9219.53 2/14/, ,0 311A.38

; ! ä #9 peiär Nlkolaev Venäjä 1o:a7 .22 3/ .M/uo 3233.53

å:8 € t19 Anderq grhlenius *:: l : l 12;]2.*2 */,**2 2:17.*2:=;ä6 l t |v f I I IL lvaD uJrr fvr l ruo rLuvvp4 |v ' IE'+v

.3ä g #11 Rol-and Kär lsson Ruotsi 19112.91 3. / ,Y29 3z/ ,o 'o3. t \ . P

^

, - 'ä > #l l f to-Lan0 l \af l .Sson nuoUita tv. t ) .v) ) /L 'L)v ) '+v 'v)

E å= '# lZ

Hugo Liss Ruotsi 10221 .39 /+/M5a 3 235 ' !5,5 q t - ' t f f | < 11 u6u laDD

C A : #13 Bei t : - t palmqvist Ruotsi 1O231 .41 , /M/rO 323/o.06ä'å,* f i / , Paavo väl imät<1 Suomi 1ot55.37 6/ luu+0 3t /+9.22'#1i

Heikki Numminen Suomi 10255./+2 3/ , r { 3227.33#lo Mart t i Lar ikka suoni 11 238.35 7 /M40 3251 .52#16 lv lar t t l Lar l -KKa Duof i l - | t ; )o.)) t /L 'L4w ) ' )'# t l

Lars Lindbl-on Ruotsi 12213.57 /* / .14 / ,203.36#A Jouni Lai t inen Suorni 12' .15.33 5/}4 / r :O3.51

#19 Björn Andersson Ruotsi 12227.59 8/14/tO /u:13-Å'5

#ZO Säne Hjalmarsson Ruotsl 13229.39 1/ .M6O /+t34,.52'#Zl

Torsten Hammargren Ruotsi 13l .55.2O 2/M60 /+z/r5.3/ ,ke skeyttäneet

f Er j -ksson Ruotsi 87 .5 kn/ l l r50.2o M50 /+253.o2St ig Johansson Ruotsi 75 kn / . l l25o.22 M70 525/, ' .35Terltu Aalto suoni 68.75kn/ 6z2o.3l+ tr/*o 3226.52

22 Ultrajuoksi j a 3/93

TTLAUSI{AKSUTSTA

Pankkipalveluiden supistumisen vuoksi pankkisiirto-jen tiedonannot eivät enää 1äheskään aina väIitymaksun saajalle. Saan pankkisiirroista varmastitietooni ainoastaan maksajan nimen (tai pankkisiir-ron numeron) ja maksetun summan, riippumatta siitäonko se maksettu pankkisiirtolapulla vai automaatil-Ia. Nimi ja summa ri ittää sil loin kun ti laajanosoite on tiedossani ja tilaus on tavanomainen.lYluussa tapauksessa tilaajan osoitteen ja tilattujenlehtien selvittäminen on pirun työlästä.

Toimi-kaa siis ser.aaavasti:

* ttusi tilaaja, joka ei ole saanrt valmiiksi ninel-leen ja osoitteelleen kirjoitcttua laskua (parkki-siirtolappua): Ilmoita tilauksestasi postitse taipuhelimitse. Tämän jälkeen voit maksaa tilauksenjoko minun lähettämä11äni pankkisiirtolapulla taisitten automaatilla.

* Tilaaja (usi tai var*ra), j*a m saanrt valmiiksinfuelleen ja osoitteelleen kirjoitetrn par{dcisiirto-lafn: Voit maksaa tilauksesi- saamallasi pankki-siirtolapulla tai autornaatilla.

Ainoastaan siinä tapauksessa että tilauksesion epätavanomainen (vanhoja numeroita, useampiakappaleita samaa numeroa), sinun on syytä ottaaensin yhteyttä postitse tai puhelimitse.

ItJdr! 0soitteenmuutostiedot eivät nykyiselläänvälity saajalle (mi.nu11e), kuten eivät muutkaantiedonannot. Ilnpita osoitteerm-r.rtoksesta postitsetai Mplimitse!

Norj an Bergenissäjuostaan 100 km ja 53 kmlokakuun lopul la

Seinäi oen kisa innost, i :,fuonta j akin innostuiyr i t tämään ul traa

Seinäjoen 24 tunnin juoksun selostuksesta vastasipaikan pääl1ä Kyrönjoen maratonilta tuttu ArvoTynjä1ä. Kuten oheisesta pankkisiirron tiedonannos-ta ilmenee, juontaja on päättänyt ensi vuonna lähteäitsekin ultraamaan - ensi kertaa elämässään.

Tal l innasea 50 km: nkisa 25 . s lryskuuta

Kuten otreisesta Jqjco lbikkilän uiestistä ilncree,Tallirnassa jrnstaan 50 lrn:n kisa syysktrn ä.päiuärEi. Aan-paatti lblsirqistii m peritlä Tallin-irassa klo 9.3{1, joten ei oikein taida keritii klo1O alkavaan jr*srrrr. Osallistuniren edellytteheesiis yifrynistii Tatlirnassa. tlttakaa yhteyttåi,jos olette halJckaita låfit€nEiein (p. gä-APml)!

lbrjan Bergenissii f.plestaan kilpaillaan 23.191OO km:n ja 63 krn:n nntkoilla. Järjestäjän osoite:Fana IlltltUtl Bergen, Fanarnr. ?6 E 5t146 Rådal. Ptfi.tlSll-47-5-1341ff1 tai tl![t-47-5-1644$. Kisan nimim Troll-lopet ja lähtiigtaikka Fana stadion.

3/93 Ultrajuoksi ja 23

$i$ giiilis

J("uia eL"raofreiltta

Heikki ftlurminen kävi to.*d<russaCtnvangesissa Ranskan lfil lor:nnestarrrrskilpailuissa. Pitkäänjalkavaivojen kanssa ka4paillututrsikar-prrkilairEn ioutui iätfiinfi?inkisan kesken jo alkumtkasta.Tässä m.rrtanra Heikin ottam kuva.Tulokset sivulla Zl.

YlUi vas. Ranskan mestari ja

lvl4S-sarjan ME:n juossut RolandVuil lemenot (o::o.rs).

YII-ä oik. Gerard 09er'ttcoureur en costumetr, joka omape-räisissä juoksutamiheissaan ontuttu näky ranskalaisissa 100km:n kisoissa. Sunnuntaipäivänsä- silloin kun viikonloppuna eiole satasen kilpailua - Gerardviettää niin kuin vain kunnonultrafanaatikko voi: Hän juokseerrpyhäpuvussaanrr 50 km:n päässäkotoaan Pariisista sijaitsevallepaikkakunnalle, nauttii tuhdinaterian paremman luokan ravinto-lassa - ja palaa juosten kotiin.Mukana matkalla ja aterialla on0gerin vaimo, joka tosin turvautuumatkanteossa polkupyörän aPuun.

Viereisessä kwassa nyt jo Yli250 satasta juossut Henri Giraultja voittaja Vuillemenot ruokapöy-dässä kisan jälkeen.

2l+ Ul t ra juoksi ja 3/93

ll

tuhtfrirttiValitettavasti tiedot kesän ulkomaisista ultrakisoistaeivät ehtineet tähän numeroon. Ne julkaistaan koko-naisuudessaan seuraavassa numerossa.

lYlikäIi juoksijan kotimaata ei ole mainittu, hän edus_taa ko. kilpailun järjestäjämaata.

24 turnin gt*stn Eurooppa Cupin loptrrtulokset u.lfIl2. (2 parasta osakilpailutulosta yhteenlaskettuna).fi iehet: 1) A Kruglikov Venäjä S04.gB?, 2) p SamulskiSaksa 489.083, 3) f i Tuhovcak Tshekki 4?7.063, 4)5 Seman Tshekki 461.455, S) I Sipos Unkari 458.116,6) V Klement Saksa 448.092, 7) lvl Furin Tshekki445.905, B) V Koratecki Venäjä 438.651, 9) K BursterSaksa 435.855, ',|0) tLJ Verdonck Belgia 428.155.

Naiset: 1 ) H Backhaus Saksa 445.492, 2) G FrickeSaksa 40?.129, 3) lvl peter Saksa 386.286, 4) tvl HausmannSaksa 366.523, S) D Blieck Belgia 343.139, 6) C RoosSaksa 340.536.

gl.1 Lipetsk, Uenäjä. lYlaan mest. kilp. .12 tunninjuoksussa sisäradalla: 1) Stanislav Korablin 1S7.62g(Venäjän enn.) , 2) Jevgeni Kornaukov 155.S32,3)Sergei Fjundrjak 155.331, 4) ruikolai Safin 15O.12O,5) Nasibul la Khusnul l in 149.g9g,6) Dmitr i yankin14?.1OO, ?) 19or Agishev 146.389, B) Valeri KristenokUkraina 145.876 (Ukrainan enn.). paras nainen: 1)Zoya Kazar inova 118.150 (Ven:n enn.) .

31 .1 @runs, Ranska. Didier Touat (6:54.46) kitpai_1i pyörätuolisarjassa (ks. viime numero).

Zl-n.1 lbskoua, Venäjä. 24 tuntia sisäradalla:1 ) Nikolai Safin 2?5.5?6, 2) Valeri Foubar 260.323,3) Valeri Kristenok Ukraina 242.641, 4) VladimirKonoplev Ukraina 239.001, 5) Gennedij Groshev 239.684,6) Valeri Korotetchki Latvia 234.624, T) JambralKamsgaranov 229.109, 8) Juri lvlikouchev Belgia Z2?.39O.40 juoksijaa, 16 juoksi yli 200 km.Naiset:1) Zinaida Shabolina 193.596, Z) ninrna patsiva193.249, 3) Tamara fl lerzlikina Latvia 185.419.

ä1.3 REhe La lloliene, Ranska. 100 km: 1) AlainPoyet 721.35, 2) Sergei Soldatov Venäjä ?:S8.5?,. . . ,6) Gilbert tytainix 9:08.1S (msO), 21) Nathali piaut

1O:41.28 (paras nainen). 63 juoksi maali in.

27.3 Armagnac, Ranska. 100 km: 1) Jacques Corbillon7t24.o9 ( t I40), 2) Ratr ick Levasque 7t4O.1O,. . . , j6)Br ig i t te Soro 11:51.30 (paras nainen). 19 juoksimaali in.

4.T4.4 Zguid-Zagora, Itarokko. lylarathon des Sab1es,6 päivän etappi juoksu Saharan aut iomaassa (n.225km).

Naiset: 1 ) frina petrova Venäjä 28216.A4, 2)fionique Frussotte Ranska 29:18.13, 3) Houriya Benhlimalvlarokko 36232.34. 12 naista juoksi loppuun.

5.4 Sacranento-Arå-rn (fafif.), UsA. 50 mailia (80.skm) maastossa: 1 ) Sean Crom 5:59.35, 2) Jussi tftufi&ii-rsr SLuni 6:{Il .25, 3) Rae Clark 6:09.30, 4) Ann Trason(paras nainen) 6:09.08. 422 Iähtijää, joista 408maaliin. Jussi joutui loppumatkan mäkiosuudellaantamaan periksi Cromille, joka vei kisan voitonviidennen keman peräkkäin.

3.4 ldartbr.rg (fern.), USR. Barkley lylarathons (vaikeamaasto, ks. UJ ' l/92, s. 261)z 100 mailin rrmahdotto_mallatt matkalla ei vieläkään ketään maaliin. 55mailin (88.5 km) I 'hupijuoksun'r selvitt i 11 juoksijaa32 matkaan l.ähteneestä. Voiton vei Fred pilon ajalla26:55.26. Fred on amerikkalaisen Ultrarunning-lehdentoinen päätoimittaja, ja kyseessä oli hänen ensinrnäi-nen voittonsa yli 15 vuotta kestäneel1ä u1trauralla.Fredin loppuaika tekee km:iä kohden 18.19! Matkaatosin epäi1lään kovastikin ylipitkäksi. Lisäksikilpailun luonteeseen kuuluu, että lähes kaikki kil-pailijat eksyvät ainakin jossakin vaiheessa reitiltä.

4.4 Greemlich, f-Br. 100 km radalla: 1) Ian Gunn7:58.30, 2) lvl ike Francis Bl01 .39, 3) Hilary trjalkerB:01 .39 (paras nainen), . .. , 6) Trudi Thomson (N)8:36.53. lvl ichael Hartley juoksi 50 mailia (väliaika)5124.17. Hilary tJalkerin tulos on maan rataennätys.Hänen 50 mailin väliaikansa 6:16.25 on rata-lylE.

7O.4 Capetorn, E-Afrikka. rrKahden meren maratonrt,56 km, miehetl 1 ) Isaac Tshabalala 3t14.29, 2) f iodaleKehele 3:16.02, 3) phineas tvjakaba 3:16.40, 4) EliasStenrmer 3:17.08, 5) Simon Ramphele 3:18.04, 6) EliasHlabahlaba 8:18.16r. . . , 33) Jean-paul praet Belgia3227.59.

Naiset: 1) pat Lithgou 325?.11, 2) Tilda Tearle4:01.09, 3) Evelina Tshabalala 42O1.2O. yhteensä?824 natkaan lähteneestä 2190 juoksi loppuun.

Viime vuonna 100 km:n Elvl:n fiE-ajal1a voittanutPraet oli paras ulkomaalainen hurjatasoisessa miestenkisassa. tr0len tyytyväinen aikaani, mutta tottapuhuen olisin kyllä odottanut sijoittuvani silläkynmenen parhaan joukkoonrt, kirjoittaa praet.

1?.4 Rinarq.at, Ranska. 100 km: 1) Henri Derosier7239.O2, 2) Jean-Luc Bel lo ?:46.19,. . . , 26) Gi lbertVa1lee ' t0:44.05 (m6o), 36) Emil ienne Rogy 11:51.5?(paras nainen). 40 juoksi maaliin.

18.4 Caråerra, Australia. 50 km: 1 ) Trevor Jacobs3105.06 (Australian ennätys tiellä).

24.4 tlanau-Rodenbacfr, Saksa. 100 km: 1 ) AleksanderlYlasarygin Venäjä 6t22.19, 2) Andrzej lvlagier puola6:27.29, 3) Sergei Soldotov Venäjä 6241.25,4) DenisGack Ranska 6t,42.12, 5) Aderhold Lutz 6248.4? (1 /n4A),6) Dietmar Knies 6:49.30 (2/n4O),7) Ut i Amborn

F

3/93 Ultrajuoksi ja 25

6:53.34, 8) Nikolai Gromov Venäjä 72O2.O2,. . - , 21)

Valent ina Ljachova Uenäjä 7t44.43 (1/N) ' 22) Franz

Feller ?245.23? (1/m55), 26) 5ybi11e lYlo] lensiep

Z:Sn.zrO (Z/ru), 35) I r is Reuter 8tO4.21 (3/N) ' 45)

Kather ina Janicke 8225.4? (1/N40) ' 43) Peter Kohn

B:30.3? (1/m60),66) Fr i tz Linke 8257.2t (2/ l \60) '

6?) Anna Dyke 8:58.05 (1/N45) ' 82) Ljrsula Schmitz

9:23.50 (1/N60) ' 161) uerner Lehmann 12:46.34 (1/N7o).

Ursu1a Schmitzin tulos on yli 60-vuotiaiden naisten

tYlE. lYliesten kisassa Venä jän Konstantin Santalov

taittoi matkaa yhdessä Masaryginin kanssa kunnes

keskeytt i 70 km:n jälkeen.

24 tunnin EMtrsas1-VT'OTIAS SIGRID LOMSKY JUOKSINAISTEN ME:N 243I<lV 657 M

24 ttrrrin ju*an Etroopan rmstarudet ratkottiin

tänä ur.{trrra Baselissa Sri Ctrirrmy lthrathm Temin

maineikkaan pristokisan yfiteydessä- 0sarottajia

oli yli 'lZt viidestätoista nraasta. Kilpailusta m.n-

dostui kaikkien aikojen tasokkain vuordcar.deniuokstr'sillä kaikkiaan 35 miestä ja 4 naista ylitti äIt

km:n rajan.

frtaisten kisa turipentui Saksan Sigrid Lcnrskyn voitttiqt

lE-tulokselLa 243 km 65? m. Sl-vr-otias Lonsky ursi

n:iin viinevuptisen restan"r.rtensa ia paransi

ernätystään 12 kiloretrillä. Kisa oli m.rrtertcin

viinern-ptisen EF|-kilpailtn toisinto: sillä Saksan

nenestystä täydensivät llelga Backhaus, Arna Dy€kja Gisela Frick vieden seuraavat sijat täysin s€rllassajärjestyksessä kuin viine vtrna. Vielåipä viideskin

sija ncni Saksaan!

llJ<ana oli myös entinen katr-rratojen !E:n haltija

Elearpr Adats-ffiinscr ja ratajuoksl tlE-nairsl Hi-lary

tlalker Englarnista. Oolemnat olivat juosseet Lantost

maratmin pari viikkoa aikaisemnin (Adatnsin aika

2:49 oli vain 4 mirn-uttia hiiren ernätystään heiksrpi),ja ttlalker oli lisiiksi osallistrrut tn-trtiktrrssa ltll

km:n ratajuoksun (a:oi). Adans iohti kilpailuaensinmäiset ? ttntiar m'rtta jortui pian hellittlin*iåinyleisen heikkouden vtroksi ja keskeytti 117 kn jrcs-

tuaan. lilalker puolestaan karpaili vatsavaivojen

kanssa ja jäi kauas kärjestä.

tliesten kisassa nentiin alkutaival niinikään britti-

tahtiin tbn Richien johettua kisaa ensinmäiset 10O

kilsretriä. Aina railakkaasti aloittava lbnin o1o

kävi tiillä kertaa kuiterJ<in heikdcsi ja hänen oli

siirryttävä syrjään. Voitur korjasi koko ajan vahvas-

ti juossut Venäjän 34-vrrctias Nikolai Safin lähes

265 kn:n tuloksella. Helrnikunn lopulla mies oli

taittarilJt nntkaa ltbskovan tn-njassa sisäratakisassayli Zl5 krn. Eltl-hopean vei Saksan Dreyer' irka lopgl-

vaitreissa jätti Tsfekki Trftorcakin prmssille.

26 Ultrajuoksi- ja 3/93

Baselin kisa juostiin nyt ku.rdetta kertaa. Rata

on 1.5 km:n mittainen, täysin tasainen ja asvaltoitu'

Jo.*kudcisan voitot renivät Umäjään (mi*ret) ja

Saksaan (naiset). Itlainittakoan, että Sucmi olisi

Seinäjoen tulosten valossa sijoitturr-rt lmiehisinjoJckuein käydyssii miesten kisassa kohnrneksi tai

neljänrreksi.

1-2.5 Basel, Sveitsi. 24 ttrnin Etll--kisa. lvliehet:

1 ) N Safin Venäjä 264.?18' 2) H Dreyer Saksa 259-265,

3) M Tuhovcak Tshekki 25?.965' 4) G Groshev Venäjä

247.900, 5) fi Francis Saksa 244.743, 6) V Klement

Saksa 244.742' 7) Z Privratsky Tshekki 232.250, B)

V Tivikov Venäjä 228.669' 9) K Bursten Saksa 228.553,

10) V Suborin Venäjä 227,984' 11) A HannappeL 225.544'

12) A Schippels Saksa (sa v) 224.642, 13) lJ D Schutze

Saksa 224.206, 14) H Urbach Saksa 223.034, 15) I

Streltsov Venäjä 222.828, 16) I Gunn I-Bt- 217.761,1?) H schieke (E|Y| -s2) 217.ail

' 18) T Rekkebo Norja

(or v) 21s.346.Naiset: 1) S Lomsky Saksa (51 v) z+s.042 ( [E) '

2) H Backhaus Saksa 223.64?,3) A Dyck Saksa 214.980'

4) G Fr i .cke Saksa 205.2?9,5) 5 Eichner Saksa (53

v) 195.12?, 6) R Pal tseva Venäjä 195.053' ?) wl Haus-

mann Saksa 189.510,8) 5 Brorr ln 1-Br. 186.112t S)

H trjalker I-Br. 181 .078.Väliaikoja: Lomsky; 100 km 9:06.26' '100 mailia

15:02.30, 2OO km 19:02.00. Saf in; 100 km ?:59. '18,

100 mailia 13242.1A, 200 km 1?:33.51' 250 km 22228.O5.

2-9.5 Neu Yort, [XSA. ? päivää, miehet: 1 ) Trishul

Cherns Kanada 859 km, 2) Bob Evenger 828 km. Naiset:

1 ) Dipali Cunningham Australia 806 km, 2) Suprabha

Beckjord ?88 km, 3) Barbara ltlcLeod Kanada ?32 kn.

lYlukana oli 13 miestä ja 5 naista.

Santalov voitti Venäjänmestaruuden ME-ajalla 6. L5. 17

8.5 !H<ova' Venäiä. 100 km: 1) Konstantin Santalov

6:15.1?, 2) Igor Rjabov 6:39.41, 3) Jevgeni Karnaukhov

6242.38, 4) Leonid Krupsky 6:43. ' l?, 5) Sergei

Ishmulkin 6246.23, 6) Mikhai l Kokorjev 6:48-09, 7)

Aleksander Epif inov 6:49.00, g) Dimitr i Yankin

6:54.18, 10) Vjatseslav Kochalov 7:10.18.

Naiset: 1 ) Je1ena f laskina 7t44-29, 2) Larisa

Golovacheva 8212.19, 3) lvlarina 0strovskaja 8.31 .44.

Yhteensä 2? juoksi jaa al le B tunnin.

Santalov voit t i ME-ajalta Venäjän mestaruuden kisassat

joka kuului myös fAU:n fntercontinental-cupi in.

8.5 Alpes-ltediterrarnee, Ranska. 100 km: 1) Bernard

Doret 7t28.14 ( fv l40), 2) Part ick Car i tan 7:45.22,

. . . , 4) wlart in Dayki-n I -Br. ?:59.48 ( tY|40) ' 10) Isabel-

1e 01ive B:56.47 (paras nainen), 80) Henr i Giraul t

12t17.35 (250. 100 km:n kisa!) ' gz) Janine Saintemarie

14t32.33 14232.33 (N?0). 1u7 loppuunjuossutta.

Zl-22.5 Apeldoom, Hollanti. 24 tuntia: 1) AlfonsVekemans Belgia 236.584, 2) Bernd Zander Saksa23O.34O, 3) Helga Backhaus Saksa 226.33O (l /N), 4)Peter Rexer Saksa 223.637, 5) Anna Dyck Saksa 215.BBB(2/N), 6) lYlarkus lvl i j l ler Saksa 21 4.063, ?) AngelikaBöttcher Saksa 212.981 (3/N), . . . , 9) Gisela Fr ickeSaksa 210.598, 44, Tetryo Saikkanen Suqni 124.?ffi,48) Hehut Schieke Saksa 1U8.29?.

23.5 ltJottirqhan, I-Br. lYlaan mestaruuskilpailut' l0B km:1lä, miehetl 1 ) Greg Del1 6:58.32, 2) DonRitchie 7:09.30, 3) Paul Taylor 7247.O3,.. . lYlax Jones(fq65) 9!13.50. Naiset: 1) Carolyn Hunter-Rorrre ?234.54(I-Bri tannian ennätys).

23.5 Chavagres, Ranska. 100 km de Vendee, Ranskanmest.ki lp. (ks. s. 24)z 1) Roland Vuil lemenot 6:30.35(1445-sarjan f iE), 2) Thierry Blot 6:40.05, 3) DenisGack 6:45.19,4) Phi l ipe Fadi 6:53.50,5) Jean-Noel

Debiossat 6:58.01 , 6) lvlarcel Foucat ?:O3.42. Parhaatnaiset: 37) Huguette Jouault ?:58.05, 5?) fYl ichel leJacAuemin 8:14.58, 102) Joel le Bertaud B:43.46, 103)Sandra Valaix 8:44.09. 51' l juoksi al le 15 tunnin(25' l a l le 10:n, 130 al le 9:n ja 38 al le I tunnin).

2tl-3t1.5 Firenze-Faenza, ftalia. Del Passatore 100km, miehet: 1 ) Aleksei Kononov Venäjä 6:48.04, 2)Stanislav Korabl in Venäjä 6:53.51, 3) Eugene KarnaukovVenäjä 6:53.51, 4) Att i la Kovacs ,Unkari ?:0?.09,5) Tom Johnson USA ?:11.50, 6) Sergei Soldatov Venäjä7212.14. Naiset: 1) Ir ina Petrova Venäjä 8102.50,2) Valentina Ljachova Venäjä 8t21.O1, 3) Sue EllenTrapp USA 9:09.58, 4) Doina Nugent Ir lanti 9:33.55.Yli 1000 juoksijaa maaliin 20 tunnissa (tg a:-te etuntia ja 50 alle I tuntia). Reitti tunnetusti ras-KAS.

31.5 Pietermritzburg-Duråan, E-Afr. Comrades-mara-ton: 1 ) Charly Dolt Saksa 5:39.41, 2) TheopolousRafiri 5t42.16, 3) wlahlala fvlahololi 5:42.41, 4) Shaunlvleiklejohn 5*6.24, 5) Thompson llagauana 5:49.29,6) Rudi du Plessis 5150.44r. . .115) Roland Vui l lemenotRanska 5257.24, Burkhard Lennartz Saksa 6:03.50,Stephen lYloore I-Br. 6:16.41. Naiset: 1 ) Tilda Tearle6:54.34, 2) Rae Bisschoff 6159.39, 3) Berna Daly7:O2.57.

Noin 90 km pitkä Comrades juostiin 68. keman,tällä kertaa "alamäkeenrr. Kilpailijoita oli lähes'14 000. Ulkomaisia osanottajia oJ.i 22 maasta, yhteen-sä y1i 200. TV kuvasi juoksua 11 tuntia yhteen soit-toon suorana lähetyksenä. Katsojia reitin varrellaarveltiin olleen puolisen miljoona. lvlaalipaikallakilpailua seurasi 60 000 ihmistä.

Oman erityisen jännityksensä kisaan toi tänä vuonnajoukkuekilpailu Etelä-Afrikka vastaan muu maailma.fvlolempiin joukkueisiin oli etukäteen nimetty kuusijuoksijaa, joista neljän parhaan aika otettiin huo-mioon. Vaikka voitto meni lähes sensaatiomaisestitrmuun maailmanrr Eharly Dollille, Etelä-Afrikka veivoiton noin 1? minuutin erolla yhtei-sajoissa. Etelä-Afrikan virallisesta joukkueesta kuitenkin vain yksi(meiklejohn) ylsi 10 parhaan joukkoon.

J'L" S'L perinneyllietytperuthttu

Uiine rrncrossa oli laaja juttu Anerikan halkijuok-grista Zl-luvulla ja ko. kifpailujen sar{<ari-sta,ssmlaissiirtolaisesta Jofn Salosta. tl?ineerncyritfäi-rst Jqni Koskela m perrrstanrt Jdn Salo -perirneyh-disty{<sen, jd<a ct par*raillaan rekisteröitävänä.Jqrri kertm, että yfuistys an lähtenyt liikkeelletpedreFritteissatr ja toistaiseksi toininta rajoitturJofn Saloa koskevan tiedon ja julkaistrn aireistankokoariseen. Yhdistyksen jatkotoiminta (laajeitami-ren) an vielä avoirrta. Jq.rri sr itse kirjoittanrtuseanpiakin artikkeleita Salosta, ja*a syntyn*istätänä rnsrra tulee kulureeksi lfi! vr-ptta. Ultrajuok-sijanakin Joni cr itse esiintynyt sen verran, ettäsirnitteli Pirkarmaan ultratapahturssa viire usnaEnmer*yriistii Taeereelle yli 5O lan:n nratkan.

John Salosta ja yhdistyksestä kiinnostuneet voivatottaa yhteyttä osoitteella Jouni .Koskela, Suomelanpi-ha C 10r 39100 Hämeenkyrö (puh. 931-3?1579?).

SrJ*r*tä Wl"il'"?npenja talraitin

lrolrho ni'alpn lrioonn

ftlaireikas SyfteyJbfbo.rne--kisa kaatui toissavrrnardnittajim veHiytyniseen (t". uI 1/fJ2, s. X).Yksi kisaa kaipaanaan jiiiåireistä oli Ar.rstratian llaveTaylor, $*a uiire vuoden lopdfa haastoi naarmietren-sä Tany Raffertyrr kanssaan kd<sir*anfailr.r.rr rminit-tujen ka-grkien vä1i11ä. Uarmtden vr.rd<si väIiji.Estiin edestakaisin. ltrhtkaa Sychny-lbfba.rrc-Syd-rey-reitille kertyi 1?40 kn jra se jrnstiin Zl fr?iivä-etappina.

Kv. ultrajuoksuliiton hallitukseenkin kuuluva Raffer-ty johti puolimatkassa lYlelbournessa 15 km:n erollahaastajaansa. Paluumatkalla hän kuitenkin kornpuroiepätasaisella tiellä loukaten jalkansa. Raffertyjatkoi matkaa, mutta sietämätön kipu akillesjänteessä

3/93 Ultrajuoksi ja 27

pakotti hänet lopulta keskeyttämään - edelleen

johtoasemassa - kun matkaa oli jäljef1ä enää 65

km. Taylor saavutt i määränpään seuraavana aamuna.

Tempauksellaan miehet keräsivät rahaa paikalliselle

lastenkodil le.

lfioooie -Konnoo lr^lriAyy ort

muliil?l?iin...

24 trrnin (286.463 kn), 48 trrnin (+sz.zto lcn) ja

ltffi nrailin (f qvto:so.fs) iudcsu.ien maiLmrunätys-

mi.eirestä, kreikkalaisesta Yiarnis Kurdcsesta ei

ole pariin vr-nteerr paljan krrultu jtdcsrpiireiss;?i.

Zl-rarotisen judcs.r-tlransa jälkeen f,f-vtrctias Kq.rospitää nyt ensirmåistä kertaa tarJcoa judcsijarn.

Hän asr-nr vairursa ja kaMen tyttärensåi kanssa Austra-liassa ja keskittyy juoksenrisei sijasta ruihin inte-hirnoihinsa kuten sävel-tämiseenr sanoittanriseen ja

laulariseen.

- Musiikki on nyt pääasia, juokseminen on toissi-jaista. Juoksun parissa meni 20 vuotta ja nyt minul-la on tarve saattaa päätökseen työni musiikin aIalla.Olen tehnyt lauluja 12-vuotiaasta lähtien. lYlonetlaulut ovat jääneet keskeneräisiksi ja nyt haluansaada ne valmiiksi.

Kouroksen koti Australian Northcotessa sijaitseevanhassa kreikkalaisessa luostarissa. Sen muuriensuojassa hänellä on myös oma kotistudionsa. SielläKouros viettää 8-10 tuntia päivässä kosketinsoitti-mien, kitaroiden ja monien perinteisten kreikkalais-ten instrumenttien pari-ssa. Juoksun lopetettuaanKouros on aloittanut myös opinnot paikallisessayliopistossa, jossa hän opiskelee musiikkia ja kreik-kalaista kirjallisuutta. Kreikkalainen historiaja mytologia ovat aina o1leet hänelle suuria inspi-raation lähteitä - yhtä hyvin juoksijana kuin laulun-tekijänä.

Australialaisen Nortcote Leader-lehden hastattelussaKouros kertoo huikeista juoksusaavutuksistaan hyvin

vaatimattomasti ja harvasanaisesti. Kun häneltäkysyttiin juoksemisensa perimmäisiä syitär vastasiKouros vähenrnän vaatimattomasti:

- Halusin nähdä ihmisen rajat - kuinka pitkälle

on mahdollista mennä. Tuntuu upealta, kun ruumisei enää pysty jatkamaan, mutta mieli ja henki ottavatkomennon. 0n nujerrettava kehon halu pysähtyä.

Jos haluaa jotakin mielessään ja valmistautuu siihentsiltoin sen voi saavuttaa. Eikä tämä koskea ainoas-

taan urheilua.

... ja JJniori'L lrorPPeiLin

Ultrajnoksijan nrrerossa 1/92 oli USA:n Mt lbin-rictrin juttu ultrajud<sijan harjoittelusta. Berndhanasti yfiopistoaikoinaan kestäuyysjudcsua såteef-lisen vaatirmttsmlla nrenesty*sellä. Kymcrut u-sttanyiharnin h:in irnostui 35-rn-otiaana yrittålndi?ln 2ninritin alitusta &tr netrillä. tltlrrtarna vuosi tttyii-trennin astui kwaan maratqr ja vtuna 1981 Fbinrichlähti 4l-vr-ptiaana nrj<aan lfi} kn:n kisaan. Tul*senaoli heti USA:n ernätys 6:38.ä1. ttrrtanan seuraav€tnvrloden aikana Bernd paransi naansn ultraern?ity{<siäkaikilla ratarmtkoilLa 24 trrrrin jucftsun (251 lcnl n m) asti. fbinrich piti värirlä panssiar m.rttapalasi viine l rrrur S2-rn-ptiaana kilparadoifle

$nsten lm km 8:t1i.34.

Heinrich on tunnettu kenttäbiologi ja hänen suuriintohimonsa on korpitr joista hän on julkaissut

mr. useita kirjoja. Korpit ovat erakkojar jotka

voivat lentää hyvin pitkiä matkoja päivittäin.Niillä on omat reviirinsär joita ne puolustavatvoimakkaasti. Joskus kuitenkin hyvin suuri määräkorppeja kerääntyy ruokailemaan yhden suuren raadonympäri1le. lvliksi muuten erakkona elävä lintu yhtäk-kiä pitää hirvittävää meteLiä kutsuakseen lähiseutu-jen laji-toverit aterialle? Bernd halusi ottaa asias-ta selvää. 5e ei käynyt aivan käden käänteessätsi1lä mieheltä meni neljä talvea lumisessa metsässäja 300 kirjan sivua asian selvittämiseen.

Korppeja tutkittaessa on istuttava hiljaar odotettavaja tarkkailtava. Houkuttimiksi Bernd raahasi eläin-ten raatoja syvälIe metsiin - raskas homa syvässälumessa. Sitten hän rakensi itselleen piilopaikanja jäi odottamaan.

rrPuoli seitsemäItä aamulla varpaani ovat jo aivanturtana kylmästärr, Bernd kirjoittaa eräänä hyytävänäaamuna. Toisella kertaa hän kertoo: tr0len alkamassatäristä kylmästä ja muistelen artikkeliar jonka

otsikko o1i rHypothermia: nopea tappajar. Siinäsanottiin, että henkensä pitimiksi pitäisi puristaakäsivarret tiukasti kylkiä vasten ja vetää polvet

koukkuun y1ös. Tuosta neuvosta ei vain ole paljonapua jököttäessäni korkealla puussa!fr

lvletsässä viettämiensä talvi.en aikana Heinrich eiynmärrettävästi paljon juoksua harrastanut. Päivä-kausia kestänyt odottelu, tarkkailu ja tuntitolkullajatkunut paikallaan o1o olivat varmasti monessasuhteessa vaativuudeltaan ultrajuoksua vastaavia.Kerran hän kertoo juosseensa pitkän tarkkailujaksonpäätteeksir I'Tuntui hyvä1tä juosta metsän halkisyvässä lumessa. Palasin mökkiini väsyneenär muttaen usko että uupumus johtui juoksusta. Uiisi tuntia

istr-rmista paikallaan pakkasessa oli vaatinut veron-Så.l t

28 Ultrajuoksi ja 3/93

VOTMJA,KESTAVYYS -HAR.JOITTETUSTA

Talvella kun pitkien ja ultra-pitkien matkojen juoksijat taiste-levat luonnonvoimia vastaan luodes-saan kestävyyspohjaa pitkäIläja hitaalla juoksullaan, keskimat-koja harrastavien juoksijoidenvoidaan nähdä harjoittelevan lämpi-missä sisätiloissa. He eivätainoastaan suojaudu sateelta jalumelta, vaan tekevät kuntopiiri-ja painonnostoharjoituksia kehit-tääkseen voimakestävyyttäänkykyään käyttää lihasvoimaa pitkiäaikoja.

Kestävyyslajien urheilijoilleon ilmeistä hyötyä siitä, ettähe kehittävät lihasvoimaansa jakykyään käyttää sitä yhtäjaksoises-ti pitempään. Lisäksi kehittyvätylävartalon lihakset, joita useinaliarvioidaan, mutta jotka ovaterittäin tärkeitä. Vahva ytäkroppaon ensiarvoisen tärkeä oikeanjuoksuasennon ylläpitämisen kannal-ta - tämä tekee juoksusta biomekaa-nisesti tehokkaampaa ja auttaaehkäisernään vammautumista. Ylävar-talon lihaksia tarvitaan lisäksi,jotta y1ämäet kyettäisiln juokse-maan tehokkaannnin sekä ylipäätäänmahdollistamaan nopeamman juoksun.

Tiedän hyvin, että kun juostaan100 mailia viikossa tai enemmän,sosiaaliselle kanssakäymiselleja kotoisille velvollisuuksillejää vähän aikaa - puhumattakaanvielä ylimääräisestä harjoittelus-ta. Tämä ongelma voidaan kuitenkinratkaista korvaamalla kaksi viikonlyhintä iltalenkkiä sisäl1ä tapah-tuvalla voimakestävyysharjoituksel-1a (kunhan niiden väliin jää aina-kin 48 tuntia). Väitän, ettävoimakestävyysharjoittelun sisäl-lyttämisestä talven ohjelmaanon paljon enemmän hyötyä kuinmitä ehkä menetetään vähentyneenkilometrimäärän myötä.

t t

Tämä br i t t ivalmentaja Graeme Careyn kir jo i tus on j t r l -kaistu kaksiosaisena kv. u l t ra juoksul i i ton fAU:n t iedo-tuslehdessä ( IAU tr leuslet ter) . Tämän kuten kaikkien mui-denkin har jo i t te lua koskevien ohjeiden ja ohjelrnien suh-teen kannattaa käyttää tervettä harkintaa. Kunkin juoksi-jan on suhteutet tava painohar jo i t te lun kal ta iset asiatomi in tarpeis i in ja miel tymyksi in.

5ivul la 32 olevan har jo i t te luohjelman kääntäminenol i a ika työlästä. uoimaharjoi t te lu l i ikkei tä on olemassahyvin pal jon ja la i t teet er i kuntosalei l la voivat o l lakovinkin er i la is ia. Ni inpä omaa har jo i tusohjelmaa luodes-sa kannattaa turvautua alaa ja la i t te i ta paremmin tunte-vien apuun. l t lyös alan ki r ja l l isuudesta Löytyy tarkempiaohjei ta. Kokei le ja kuuntele omaa kehoasi . Ja jos otokuntosal in nel jän seinän sisäl lä tuntuu kertakaikkiaansietämättömän tunkkaisel ta ni in lähde ulos juoksenaan!

Painonnostoa pidetään harjoitte-lumuotona kehittyneempänä kuinkuntopiirihar joittelua, muttaoikein ja säännöllisesti toteutet-tuna molemmista on samanlaistahyötyä. Sebastian Coe esimerkiksioli vahvasti. kuntopiiriharjoittelunkannalla, kun taas Steve 0vettkehitti voimakestävyyttään mieluum-min painonnoston avulla. 0n mah-dollista käyttää molempia näistämenetelmistä ja jopa yhdistääniitä yhden harjoituskerran puit-teissa. lvlaksimaalisen hyödynsaamiseksi harjoituksia on oltavakahdesta kolmeen viikossa ja yhdenharjoituskerran keston tulisiolla noin tunti (lisäksi edeltäväverryttely ja venyttely sekä lopuk-si jäähdyttely).

Kuntosalilla harjoittelustaon se etu, että nruiden läsnäollessaolet motivoituneempi tekemäänharjoituksen hyvin etkä anna niinhelposti periksi tiukassa paikassa.Haittapuolena on hinta ja matkoihinmenevä aika. Kuitenkin sekä kunto-piiriharjoittelu että painonnostoovat mahdollisia myös kotona.Kuntopiirillä on se suuri etu,että se vaatii hyvin vähän taiei lainkaan välineistöä.

Harjoitteluohjelma on suunnitel-tava kunkin urheilijan yksilöllisiätarpeita vastaavaksi. Tavoitteenatulisi kuitenkin aina olla toisto-jen, sarjojen ja rrpiiri-enrr määrän1isääminen ja harjoitteiden välisenpalautumisajan lyhentäminen.

Ulkona voimakestävyyttä voidaankehittää juoksemalla murtomaallatai rannalla sekä tekemä1lä toisto-ja esim. ylämäkeen. Talven aikanakehitetty voimakestävyys luo hyvänpohjan keväiselle nopeusharjoitte-lu1le.

Voimakestävvvshar joittelu-menetelmien hierarkia:1. Painonnosto2. Kuntopiiriharjoittelu3. Kotona tapahtuva harjoittelu

(jossa yhdistyy aineksia kahdes-ta ensinmainitusta)

4. lYlurtomaa-, ranta- ja mäkijuoksu5. Perusharjoittelu (juokseminen,

pyöräily, uinti jne.)

Urheilijan iästä, kunnostaja hänen lajinsa kestävyysvaatimuk-sista riippuu se, miltä hierarkiantasolta harjoittelu aloitetaan.

(jatt<uu seur. sivulla)

3/93 Ultrajuoksi ja 29

Nuoremmatr Parempikuntoisemmatja lyhyempiä matkoja juoksevat

aloit tavat korkeammalta tasolta.

Kaikkien urhei l i joiden tul isi

kuitenkin pyrkiä harjoittelemaan

kohti hierarkian huiPPua. SenjäIkeen kun urheilija on saavutta-

nut sen mihin PYstYY Ylirmällätasolla, hänen tulee laskeutua

alas kohti perusharjoit telun tasoa.

Tällöin voidaan Panna merkille

suorituskyvyn parantuminen hierar-

kian alemmilla tasoilla.

Voimakestävyysharjoittelu tulisi

ihannetapauksessa aloittaa matras-

kuun afussar ja sitä tul isi jatkaa

läpi talven aina siihen asti kun

kevään ensimmäiseen kilPailuun

on aikaa kuukauden verran. Voima-

kestävyysharjoittelu on mitä tehok-

kain tapa tulla vahvemmaksi ja

nopeammaksi juoksijaksi, kunhan

se suoritetaan asiamukaisestija palautumisaika harjoituskertojen

vä1il lä on sopiva.

Yhdistelmä-menetelmävoimakestäw1rys -har j o i t te lussa

Edellä olen kertonut Yleisestivoimakestävyysharjoitelustar josta

käytän jatkossa lyhennettä lrl(.Nyt haluan käsitellä tarkenmintietynlaista uudempaa VK-harjoitte-lun muotoa, jonka on todettu olevanjuoksijalle erityisen hyödyl1istä.Sanoin aikaisenmin' että painonnos-to on tehokkain VK-harjoittelunmuoto. Jos kuitenkin Yhdistämmepainonnoston muihin VK-harjoittei-siin, harjoittelun edut voidaanmaksimoida niin, että siitä onenemmän hyötyä kuin Pelkästä Pai-nonnostosta.

30 Ultrajuoksi j a 3/93

Toisaalta tämäntyyppinen har-joittelu on hYvin intensiivistäja siksi rasittavaa; se voi aiheut-

taa väliaikaisen takapakin kunnonkehityksessä kun keho joutuu kamp-pailemaan selviYtYäkseen silleasetetuista uusista vaatimuksista.Jotta keho sopeutuisi tähän stres-siin, on tärkeää' että urheil i jasiirtyy tämäntyyppisen harjoitte-luun vähitellen ja Pitää huoltasiitä' että on levännyt rittävästiharjoituskertojen väIi1lä. Vk-har-joittelun optimaalinen taso, johon

urheilijan tulisi PYrkiä, on kaksirtkehittyneemmänfr muodon vk-harjoi-tusta ja yksi rrperusmuodontr harjoi-tus viikossa.

KehittyneemPi vk-beri@Ig.1. Yhdistelmäharjoittelu2. Painonnosto3. Kuntopiiriharjoittelu

Perustason vk-har.joittelu1. Kotona toteutettava harjoitus-

ohjelma2. mäki- ym. vastusjuoksu'

murtomaajuoksu; maastoPYöräilY3. Perusharjoittelu ( juoksu'

uiminen, PYöräilY)

Vk-harjoittelun tulisi, ihanneta-pauksessa alkaa mattaskuun alussaja jatkua läPi talven siihen asti'kun kevään ensinrnäiseen kilpailuunon aikaa kuukauden verran. Niidenjuoksijoiden' joilla ei ole aikai-sempaa kokemusta vk-harjoittelustattulisi aloittaa kehittyneempivk-harjoittelu alimmalta tasolta(kuntopiiriharjoittelu) ja tehdä

noin kuukauden ajan yksi tällainenharjoitus ja kaksi Perustasonvk-harjoitusta viikossa. Joulu-kuussa heidän tulisi lisätä kunto-piiriharjoittelun määrä kahteenkertaan viikossa, vähentäen samallaperustason vk-harjoittelu yhteen

kertaan/viikko. Tanrnikuussa heidänolisi syytä aloittaa Painonnosto(aluksi opastettuna ja valvottuna).Helmikuussa on sitten aika aloittaakaksi kuukautta kestävä yhdistelmä-

harjoittelu.

Ne juoksijat, joilla on kokerrus-ta kuntopiiri- tai painonnostohar-joittelusta, voivat aloittaa vk-oh-jelmansa kahdella viikottaisellapainonnostoharjoituksella kahdenensimmäisen kuukauden ajan, pyrkien

1isäämään painoja ja vähentämään

harjoit teiden vä1istä aikaa.

Lisäksi tulisi ohjelmaan tässä

vaiheessa kuulua yksi mäkijuoksu-

harjoitus (tai muu juoksuharjoitus

ylimääräiseI1ä vastuksetla ) .

Tammikuussa voidaan aloittaa yhdis-

telmäharjoittelu, jota jatketaan

noin kolmen kuukauden ajan.

Maaliskuun loPussa kaikkien

juoksijoiden tulisi lopettaa kehit-

tyneemmän muodon vk-harjoittelu

kokonaan ja - valmistautuakseen

kilpailukauteen - siirtyä interval-

Iiharjoitteluun tekemällä kaksi

mäkiharjoitusta (ta:. vastaavaa)

viikossa. Kotona toteutettavia

vk-harjoitteita ( vatsalihaslii-k-

keet, punnerrukset ' kYYkkYhYPYtjne. ) voidaan halutessa jatkaa

kevää1lä ja kesäIlä voi.makestävyy-

den ylläpitämiseksi.

Vk-harjoit telul la PYritäänIisäämään lihaksen kYkYä käYttää

voimaa pitenrmän aikaa. Tämän

lisäksi juoksijoille tärkeät

mutta usein laiminlyödyt - vartalon

lihakset saavat harjoitusta.

Vahva yläkroPPa on olennaisen

tärkeä oikean juoksuasennon ylläpi-

tämiseksi (ja siten vammojen ehkäi-

semiseksi), kuten myös mäkijuoksunja nopeamman juoksun kannalta.

Yhdistelmämuotoisessa vk-har joitte-

lussa mennään astetta PitemnäIleniin, että lihakset väsYtetään

ensin ja sitten ne Pakotetaantyöskentelemään rasittuneessatilassa. Näin jäIjitellään todel-lista kitpailutilannetta. Keho

sopeutuu vähitellen tähän lisäänty-neeseen stressiin niin että lihak-

set vahvistuvat.

Kuten sanottu, Yhdistelmämuotoi-nen vk-harjoittelu muodostuu eri-

laisten vk-harjoitteiden suoritta-misesta peräkkäin (i1-man lepoa).

Tyypillinen harjoitus voisi- esimer-

kiksi alkaa kolmen kilometrinlänrmittelyjuoksulla, jota seuraisi

välittömästi painonnostopiiri tjossa tehtäisiin 12-15 toistoa

kutakin liikettä niin, että jokai-

selle kehon osa1le olisi 2-3 eri

harjoitetta. Liikesarjojen vä1illätulisi hö1kätä paikallaan 30 sekun-nin ajan (tai suorittaa jotakin

vastaavaa liikuntaa) jotta pulssi

pysyisi korkealla. Kahden kierrok-sen jälkeen olisi vuorossa 3 km:njuoksu.

Lihasten vahvistuessa voidaansiirtyä kolmeen kierrokseen jalopulta voidaan kunkin liikkeenväli1lä tehtävä aerobinen liikuntajättää pois niin, että urheilijanostaa painoja yhtäjaksoisestikoko harjoittelun ajan. Tämäasettaa lihaksille vielä lisäävaatimuksia samalla kun syke pysyykorkealla. Erittäin hyvässä kun_nossa olevat voivat pidentää lopuk_si suoritettavan juoksun 6_gkm:iin. Se voidaan jopa suorittaamaastossa tai mäkisellä reitillä.

Yhdistelmäharjoittelun painon_nosto-osa on paras suorittaa nauti_luslaitteilla tai vastaavillakoneilla, sillä niitä on helppokäyttää ja ne ovat suhteellisenturvallisia vapaisiin painoihinverrattuna (jotka tosin ovat moni_puolisempia). Atla olevassaohjelmassa on otettu mukaan molem_mat painoharjoittetun muodot.

Swtii ruistaa1. Aloita kahdetla kiemoksella,

lisää kolmeen.2. Fee kutakin ti ikettä 12-15

toistoa; lisää painoja lihastenvahvistuessa.

3. Pyri lopulta poistamaan liikkei-den välissä suoritettavaaerobinen liikunta, niin ettänostat painoja yhtäjaksoisestikoko harjoituksen ajan.

4. Pidennä lopuksi suorittamasijuoksu vähitellen j km:stäI km:i in.

Koska yhdistelmämuotoinen vk_har_joittelu koostuu usearmastaeri osasta, siitä voidaan tehdävaihteleva ja se voidaan mukaut_taa kunkin juoksijan tarpeitavastaavaksi. Kilpailukuntoonpääsemiseksi el sle olemassaoikotietä. lv|itä enemmän teettyötä asian hyväksi, sitä enerrnänsinulla on voimia varastossasitten kun tosi kova paikkatu1ee. Oikea1la tavalla suori_tettu voimakestävyysharjoitte_lu yhdistettynä riittävään palau_tumiseen on tehokas tapa tulLavahvermaksi ja parenrnaksi juoksi_jaksi.

Graene Carey

P.5. Jätin Careyn jutusta poispätkän, jossa hän varoittelirrPhylometricstt-nimiseen

harjoit-telumenetelmään liittyvistävanmautumisriskeistä. Kyseessäon jonkinlainen hyppely_ japomppimisharjoittelu, joka tuntuuBrittein saarilla olevan viimeis_tä huutoa alalla. Tietääkseniko. harjoitusmuoto ei sellaise_naan ole yleinen Suomessa, jotense siitä.

1OO0 rnail in ME-nainenjuokseenostaa

pal jon, uuttanyös painoja

Uuden Seelannin Sandra Banuick. jHän pitää hallussaan naisten mE:tä |1000 mailit la (12pv14h38min40s) |ja 6 päi.vän juoksussa (Vfi BB21

ja käy aerobickissä !

Jotkut ultrajuoksun huipuistaharjoittelevat painoilla, useirrnattietääkseni eivät. Esimerkkinäensinmainituista olkoon tässä

km); 24 tunnin juoksussakin on ikertynyt yJ,i 22O kn.

Sandra on kotirouva ja juokseepäivän pääharjoituksen hyvin aikai_sin aamulla. Iltapäivisin hänkäy kuntosalilla kuutena päivänäviikossa. Tässä tyypillinen viik_ko-ohjelma:

Itla: aarrulla 24 kn, päivälläpainoharjoitus, i1lal1a 10 km

Ti: aanr.rlla 32-42 kn, päivä1läaerobics

Ke: aamulla 24 kn, päiväl1äpainoharjoitus, iLlallanopeusharjoitus (6 km)

To; aamulla 32-42 kn, päivälläaerobics

Fe: aamulla 16 km (mukana 3 km:ntestijuoksu), päivä1läpainoharjoitus

La: aamulla 32 kn, päivälläaerobi.cs

tr: 48-64 km

1.

2.

Voimahar joituslaitteilla

3 km:n juoksu

* Penkkipunnerrus* trFlyestt (ks. Itvapailla painoil-

la, jokin vastaava vetoliike)* Pystypunnerrus istuen* Sivuttaisnosto (veto) yhde1lä

käde1lä* Hauisvääntö* Käsien työntöliike (ojennus)

alaspäin* Soutuliike istuen* Vetoliike käsil1ä ylhäältä

alas sivukautta* Jalkakyykky/jalkaprässi* Jalkojen koukistusliike* Jalkojen ojennusliike

Pääasiallinen harjoi-tettava lihasryhmä

Rinta (kehä )

Hartianseutu

Käsivarret

SeIkä

Jalat

lh.fFh.+r!

Vapailla painoilla

3 km:n juoksu

* Penkkipunnerrus* Niskan takaa (pään yli) veto rinnalle

makuulla* Pystypunnerrus ni.skan takana* Käsipainojen nosto sivulta eteen ylös

makuulla* Hauisvääntö* Käsien ojenus makuulla niskan takaa ylös

(käsipainot )* Soutuliike vartalo eteentaivutettuna* Soutuliike pystyasennossa* lYlaastaveto* Jalkakyykky* Penkillenousu

3-8 km:n juoksu3. 3-8 km:n juoksu

3/93 Ultrajuoksi ja 31

Ul-trajud<sija. Suomessa sanalla

on hiukan epämääräinen ja kunrnas-

tusta herättävä kaiku. Kukaan

ei ole profeetta omalla maa1laan,

sanoo sananlasku. Tuttu väite

muuten monilla aloillat varsinkin

meillä Suomessa. lvlinä olen valin-

nut urheilulajikseni ultrajuoksut'

maratonia pideffinät matkatr 'l0B

kn, 24 tunnin juoksut. Tulevaisuu-

dessa mahdollisuuksien mukaan

vieläkin pidennnätr jopa kuuden

päivän juoksut ja aina 1000 maili.n(tgOe km) kestävyyskokeisi in saak-

ka.

Suomesta ei töydy vielä tarPeeksi

tuki joi ta ultrajuoksi joi l le, kuten

Euroopassa. Näitä juoksi joita

ei arvosteta Suomessa, tuskinPa

koskaan tullaan arvostamaankaan.

Suomalainen julkisuus on tähän

asti noteerannut ultrajuoksut

suunnilleen samaan luokkaan sängyn-

vetojen ja puhelinkoppiin ahtautu-

misten kanssa. Ei ole ynrnämettyt

että on kyse erittäin vaativasta

urheilusta, Mutta ulkoPuolisten

asenteista ei kannata välittää

eikä saa antaa niiden vaikuttaajuoksuharrastukseen. lYluutamassa

vuodessa olen saanut valtavan

määrän elämänkokemusta ja 1öytänyt

sellaisen joukon ystäviä tämän

laj in parista, etten vaihtaisi

niitä mihinkään muuhun.

Ultrajuoksut ovat täysin oma maail-

mansa, jonka tuskaan ja ihanuuksiin

vain harvat pääsevät sisäl le,

mutta tämä |tvalittu kansarr sitten

sitäkin syvällisemmin. Ratkaisevia

teki jöi tä ei ole tässä laj issa

ikä' olemus, juoksutYYli eikä

ruumiinrakenne. Juoksijoiden

koulutus ja ammattikin vaihtelevat

laidasta laitaan. Tästä porukasta

LöyLyy miestä ja naistar nuortaja vanhaa, t iski jukasta atomifyysi-

koihin asti. Yhteistä on sYvä

rakkaus juoksemiseen ja halu tes-

tata oman kehon kyvyt äärirajoi l le

asti ja ni iden yl i .

32 Ultrajuoksi ia 3/93

Uttrajuoksut oYathenkistä kamppailua

Y1lä olevassa kuvassa Seppo taittaa Spartathl.on-kisan loppusuoraa vuonna

19S2 käsi kädessä yhdessä USA:n Roy Pirrungin kanssa. Paikal l iset

ultrajuoksun ystävät antavat juoksijoille asiaankuluvat aploodit.

Viereisen sivun kuvat: Y11ä Seppo viime vuoden Spartathlonin jälkeen

legendaarisen Yiannis Kouroksen kanssa (Kouroksen viime vaiheista sivuilla

26-2?), Al la vi ime vuotisen kisan palkintojenjako; Seppo jaetul la

kolmannella sijalla äärimmäisenä oikealla.

Spartathlan - ultrajuoksumtkojenkrnir{<rr-lgnatka. Upein' kovin,vaativin kisa mihin olen osallistu-nut urani aikana. 0len ol1utSpartathlon-juoksussa mukana vuo-desta 1985 lähtien, jolloin keskey-tin 149 km:n kohdalla. Vuonna1986 ol in 11., 1987 7. , lgBB 4. ,1989 8. , 1990 ?. , 1991 5. ja 19923. Tulevassa juoksussa ainoastaantoivon pääseväni maaliin.

Kun norjalainen ystäväni Per Lindoli matkalla Ateenasta kotiinSpartahlon-juoksun jälkeen vuonna1985, hänen vierustoverinsa lento-koneessa kysyi häneltä: ttmitä

olet tehnyt Kreikan-matkasi aika-na?rr Lind vastasi: rrOsallistuin

kilpailuun Ateenasta Spartaanrt.ttvai niin, olet siis rall iajajarr,sanoi mies. Per Lindillä olitosi tekeminen saada mies uskomaan,että hän oli juossut tuon 25Okm:n matkan, käyttäen apunaanvain fyysisiä ja henkisiä voimava-rojaan, ilman minkäänlaisia ajo-pelejä.

Juoksu al-kaa keskeltä Ateenaanykyaikaisten olympialaisten Antii-kin Stadionin edestä ja eteneeAteenan miljoonakaupungin aamutun-teina keskellä melua ja saastetta.Noin 25 km:n jälkeen jäävät taakseruuhkaiset kadut ja juoksijatsaavat nauttia kauniista merenran-tamaisemista aina Korinthoon saak-ka. Takana on silloin 82 km kumaaasvalttia lämpötilan ollessa keski-määrin 25-30 astetta. lvlatka jatkuupitkin kapeita maaseututeitä Pelo-ponnesoksen niemimaan halki.Reitti kulkee läpi rauhalLisenja kauniin seudun pitkin viinitar-hojen ja oliivilehtojen reunustamiateitä ohittaen pieniä kaupunkejaja kyliä kuten Antiikin Korinton,Akro Nemea lYlalandrenin ja Lyrkian.Ennen jokaista kylää on joukkopieniä lapsia pyörineen, jotkatervehtivät ja kannustavat juoksi-joita. Lyrkian jälkeen noustaanylös vuoristoon n. '1250 m korkeu-teen Sangas Pass-vuorelle, jokaylitetään yön pimeydessä taskulamp-pujen valossa. Lämpötila on yleen-sä Laskenut noin 5 asteeseen.

Ennen Tegean ky1ää 193 km:n kohdal-1a näkyvät Tripolin valot' jokaon ultrajuoksijasuuruuden YiannisKouroksen kotikaupunki. Jäljellä

on enää noin 50 km mäkistä

t ietä Spartaan.

wlaaliin ja Leonidaan patsaalle

saapuminen on jotain aivan

erikoista. Spartan pääväylääjuostaan ooliisisaattueenja plkkupoikien ympäröimänä.

Ajanotto päättyy, kun juoksi ja

koskettaa Leonidaan patsaan

jalkaa. Tenniksen ja golfinpelaajat ja monet muut urhei-

lijat saavat palkinnoksi

shekkejä ja autoja hyvästä

suorituksestaan. Spartathlon-juoksijat voittajasta aina

viimeiseen maaliintulijaan

saakka saavat päähänsä 01ym-pian lehdossa punotun laakeri-

seppeleen. Niillä Iehvillä

ei voi maksaa mitään laskuja,

mutta tämä kilpailu antaajuoksijoille enemmän kuin

mitä kukaan tennispelaaja

rahoillaan voi hankkia.

Vrnrokaudenju*stt. Vuorokauden-juoksun vauhti on hidasta hölkytte-

lyä. ME on Yiannis Kouroksen286 km. Jos jolkuttaa viiden

minuutin kilometrejä vuorokaudenyhteenmenoon, siitä kertyy hiukan

enemmän e1i 288 km. Neljän minuu-tin vauhdilla homma edistyy 15

km tunnissa eli tulos on 360 km

vuorokaudessa. Siitä vaan treenaa-maan; se olisi melkoinen sensaatio.

Kifpaifd. Kovalla har joituksella

olen päässyt lähelle Euroopan

kärkeä ja minulla on moneen juok-

suun kutsut ja majoitukset vapaat.

Kiinnostavia juoksutapahtumia

ja resurssitsuuden.

antavat mahdolli-

Urheilu kuin urheilu tulisi ottaa

leikin kannalta. Tärkeintä si inä

on hyvä henki urheilijaystävien

kanssa. Tulokset tulevatr jos

ovat tullakseen. Ei niiden vataanpidä kaikkea laskea.

Kuten amerikkalainen ultrajuoksija

James Shapiro on sanonut, OLD

RUNNERS NEVER DIE, THEY ONLY

RUN AIJAY (Juoksijat eivät vanhenmi-

ten kuole, he vain juoksevat pois).

Sepo Leirsst

Ultrajudcsija Vir*kalasta

3/93 Ultrajuoksi ia 33

,i:ti

olisi enerrnänkin kuin mihin aika

"Maratonia lyhyemmille matkoilleen tunne mitään vetooren kovin paljon maratonillekaan enää"

Jyr-ki KoskiSyntynyt 8.2.1557 Salossa.Perhe: vaimo Sari; laPset Karri(s. -88), Kati (s. -90) ja Juho(s. -s3).Arnmatti: taulutyöntekiiä (työhön

kuuluu kirjoitus- ja

ilmoitustaulujen valmistukseneri vaiheet, pääosin Puu- ja

metall ityötä, sekä tavaran'vastaanotto ja lähettäminen).Ennätykset: maraton 2:5'1.08.(-s1),1oo km 8:09.05 (-et) ,

24 tuntia 150.520 t<m (-s3).

Lapsena hiihtoa, sittenvoirmittn, nmttoriveneilyäkin

Urheilua olen harrastanut jossain

määrin kansakouluajoista 1ähtien.Kun sijoitus luokan hiihtokilpai-luissa o1i siellä huononmallapuolella, harmitti se siinä määrintettä aloin käydä hiihtolenkeilläiltaisin yksin ja viikonloppuisinvanhempieni kanssa. Epäsäännölli-sesti, si inä 5-10 km kerrallatmutta kuitenkin. Harjoitus tuottitulosta: seuraavan vuoden koulu-hiihdoissa olin jo kuudes. Eikäminulla ollut kapeita kilpasuksiatai tietoa voiteluhienouksista.Kynttilää vain suksenpohjiin ja

menoksi !

Hiukan toi-sellakynrnenellä lähdinsilloin täl1öin veliPojan mukaantämän juoksulenkeille. Nämä olivatusein raakoja koettelemuksia minul-le, sillä veljeni on 1ähes 9 vuottaminua vanhempi ja petasi silloinpaikallisessa sarjajoukkueessa

kesäIlä jalkapalloa ja talvellajääkiekkoa.

3l+ Ul t ra juoksi ja l /93

Noin 15-vuotiaana kiinnostuinvoimaharjoittelusta, ja siitätulikin pääasiallinen urhej.luhar-rastus seuraavaksi kyrnmeneksivuodeksi-, lenkkeilYä kuitenkaankokonaan unohtamatta. Tähän ajan-jaksoon sisältyvät myös osallistu-miset useisi-in mottoriveneidennopeuskilpailuihin sekä kartanluki-jana että kuljettajana. wIYösmatkamoottoriPYöräilY oli tämän

ajan harrastus.

Vuonna -81 tapasin vaimoni Sarin,ja siitä alkanut seurustelu ja

myöhemrnin oman kodin perustaminen

talonrakennuksineen lopetti nämäkalliit moottoriharrastukset.Tällöin aloin kulkea tYtjmatkatpolkupyöräIlä YmPäri vuoden, 15km/päivä.

1tF4: Ensinn*iirst tttilkkiftisa

Uähitellen harjoittelun painopiste

siirtyi voimasta takaisin kestä-vyyspuolelle ikäänkuin luonnonvoi-mien vetämänä, sillä olen ilmeises-ti enenrnän hidastar kestäväätohutlihaksista tyyppiä kuin massii-vista atleettia. No, olin kYllämelko massiivisessa kunnossa osal-listuessani ensimmäiseen juoksukil-pailuuni eli vuoden -84 Paimio-juoksuun; matka 1? km' hölkkäsarja.Tulos o1i vaatimaton 1.41 -25,sijoitus 38. eli viimeinen. Toden-näköisesti olin juoksun Painavinosall istuja 96 kg:n massallani.

Seuraavina vuosina kävin muutamissalähiseudun hö1kkätaPahtumissahuomattavasti keventYneenä ja

nopeampanakin. Sijoitukset olivat

kuitenkin kaukana kärjestä.

Tiesin, etten koskaan saavuta

kärkimiesten vauhtia' mutta omaa

vauhtiani saattaisin pystyä pitä-

mään kauenrnin. Ajatus maratonistaalkoi kyteä, ja luottamusta asiaan

valoi työkaverini Tauno Virtat

silloin jo moninkertainen maratoo-nari, myöhenmin rm. kolmesti Harto-

lan satasen juossut mies.

1tD8: Ensimråircn tmratan

Hartolassa vuonna -88 juoksin

ekan maratonini; tavoite monilletuttu: rtS minuutin vauhdilla läpitr.

Tavoite ei aivan toteutunut' loppu-

alka 3.30.19, rnutta aika ei tuntu-

nut mahdottomalta parantaa myöhem-min. Tältä reissulta oli tuomisinamyös kipinä vielä Pitemmän matkanjuoksemisestal sitten joskus.

Ajattelin, että on saavutettavavarman tuntuinen alle 3 tunnin

maratontaso ennen kuin 1ähden

satasta yrittämään. Keväällä

-90 olin valmis Yrittämäänr mutta

viime hetken jalkavarnnat estivät

osal1i-stumisen.

ltltl : lfiI km ensivrittiinfill?i 8:tE!

Vuonna -91 oli sitten kaikki koh-

dallaan. Ensin sYntYi 3 viikkoaennen Hartolaa Lahdessa oma mara-

tonennätys 2.51.08r sitten Hartolansatanen ensi yrittämäl1ä 8.0S.05.lYlolemmat olivat ehjiä suori'tuksiatjoissa o1i tunne, qtt" vauhtivain kiihtyy loPPua kohti; tosi-

asiassa ei sentään varmaan kiihty-nyt. Saman vuoden syksyllä juoksin

Porin hellemaratonilla toiseksiparhaan aikanir 2.52 ja ri-sat.

1tF2: Vanrnat riesana

Kevät -92 oli taas u"*o3'"n aikaa,mutta uskaltauduin kuitenkin Harto-laan yrittämään. Jalat tuntuivatterveiltä ja hyvävoimaisilta vii-meisenä viikkona ennen juoksua.

Täl lainen tunne saattaa ol la kestä-vyysurhei lussa paha harha. Näinon ol1ut ainakin minulla. Niinpäalkoikin heti Iähtölaukauksenjälkeen tuntua jonkinlaista vihlon-taa oikeassa reidessä. Tämä löimielen matalaksi ja epävarmaksi,että mitähän tästä tulee: Iähessata kilsaa tietä juostavana jatoinen jalka huutaa jo lepoa.Ajattelin, että ehkä paikat turtu-vat ja kipu vähitel len hel l i t tää,kun vaan jatkan matkaa. Näinkävikin osittain, ja pystyin pitä-mään hyvää vauhtia 'noin 60 km:iinasti. Seuraavalla vitosella jokutuntui rakentaneen ylipääsemättömäntiilimuurin eteeni. Jalat eivätyksinkertaisesti suostuneet toimi-maan, vaikka aivot vielä käskivät,varsinkaan se oikeanpuoleinen.Kävelemään vielä sentään pystyin,vaikka sekin o1i hidasta. Keskey-tyskin tuntui houkuttelevaltavaihtoehdolta, mutta sain senkuitenkin karkotetuksi ajatuksista-ni. Enhän olIut koskaan ennenkäänkeskeyttänyt. Ja sitäpaitsi ,minähän liikuin vielä. Viimeinenkielros meni sitten jo väkisinhölkäten saatuani vaatteita lisääIärmittämään hitaasta kävelystäja yön viileydestä kohmettuneitajäseniä.

Loppuaika 9.43.42, johon ol inkyllä tyytyväinen, olinhan väli1läjo laskeskellut, että ehdi.nköaamuyhdeksäksi kävellä maaliin.

1!l$13: Vmrd<auden-iudcsu Seir*ilnlla

KevääIlä -93 lenkkien pidetessä

ilman vaikeuksia alkoi tehdä mielikokeilla jotain ennen kokematonta.Ja tilaisuushan oli tarjolla sopi-vasti Seinäjoella. Pari viikkoaennen Seinäjoen tapahtumaa juoksinUalkeakoskella maratonin aivanharjoittelun osana. Ajattelin,että jos menee suht kivuttomastikolmen tunnin pintaan, niin uskal-lan lähteä Seinäjoe11e. Loppuaikaol i 3.OO.21, joten ei muuta kuinviikko vielä treeniä, viikko lepoaja sitten Seinäjoelle.

Varsinaista tavoitetta en asetta-nut. Rauhall isesti, rauhall isestivaan niin kauan kuin jaksaa japaikat kestää. Kullattu mitalieli 150 km oli kuitenkin mi.elessäja sen sitten sainkin. Aikaatähän kului muistaakseni 19.42,samalla oli rfakku tyhjärt ja matkan-teko loppui. siihen. Akillesjänteetalakiinnikkeistään ja päkiät kipey-tyivät eniten tässä leikissä.Oma arvioni orlr että minun olisipitänyt juosta hitaampaan vauhtiintarkoitetuil la tossuil la. Harto-lassa minulla sitten olikin van-hoista pohjallisista leikatutlisäkorotukset samojen tossujenkannassa eikä vastaavia vaivojaenää ilmaantunut. Pienestä voiolla kiinni.

Hartolan juoksu tänä vuonna olikintaas onnistunut kisa. Alkuvauhtirauhall inen, sitten hiukan vauhtialisäten ja lopussa jopa samaahurmosta kuin vuoden -91 juoksussa.Loppuaika 8.36.21. Tavoitteenanioli päästä koko matka juostenläpi alle I tunnin ajalla, mikämyös reilusti toteutui.

Seinäjoen kisan jälkeisen viikonotin rauhallisesti, seuraavallaviikolla raakaa treeniä ja viimei-nen viikko ennen Hartolaa taaserittäin kevyesti.

24 ttrnin jud<slra tekisimieli yrittiiä ur&staan

Tulevaisuuden tavoitteita juoksi-jana en voi täl1ä hetkellä pahenrninasetella, koska I tunnj.n työpäiväätekeuänä kolmen pienen 1apsenisänä päivittäinen ajankäyttöon alkanut muodostua ongelmaksi.tYlutta jos nyt haaveilen, ettätulevaisuudessa treeniaikaa jaterveyttä riittäisi, niin vuorokau-denjuoksua kyllä kokeilisin uudes-taan. Jos vaikka kaikki osuisikohdalleen ja pystyisin juoksemaankoko vuorokauden. Tällöin kilqnet-rejä kertyisi väkisinkin melkoises-ti. fiaratonia lyhyemmille matkoil-le en tunne mitään vetoa, en kovinpaljon maratoni-1lekaan enää.Seinäjoen kisassa juoksin muuten10. virall isen maratonini.

Jyr*i Koski

Ul traj uoks i j a3/93 (s]ryskuu)

Tero Töyrylädlarruniehenkatu 3 A 1020100 TnRKUp.921-302051

Ti l i :KOP -Turku-Huna1ieton-katu 117535-15235

Ultrajuoksij a i lmestyy3 kertaa vuodessa,seuraava numerohelmi-kuun alussa L994.

Tilaushinnat(s is. post i tuskulut)75 mk / wuosi (3 nroa)l -45 mk / 2 v. (6 nroa)

Vanhoja numeroitasaatavi l laedull isempaan hintaan.

Seuraavaan lehteentarkoi tet tu aineistomielel lään 5.1 .1994mennessä. Isommistajutuista on 1isåksihyvä i lmoittaaetukäteen.

Painopaikka:Tehokopiointi Ky,Tampere

rssN 1235-7626

353/93 Ultrajuoksi ja

Sisältö2 Lyhyt johdatus ultrajuoksuun3 Häjyjen 24 tunnin juoksu:

"Lisää tällaisia kisoja",sanoivat innostuneet osanottajat

6 Sanomalehtikatsaus8 Petri Rautiainen: Yllätin itsenikin!9 Olavi Montela: Vaikutelmia

Seinäjoen juoksusta10 Merja Ylihärsilä:

Always Ultrajuoksija12 Olof Strengell13 Jussi Mäenpää: Edellisestä

ultrasta ehtikin kulua joparikymmentä vuotta

14 Ennätyksellinen Suomi-juoksu

L6 Hartolan voittaja Ari Mustala:Kovempaa olisi PitänYt mennä

19 Reino Reensalo -sisupussi Kalannista

20 Simo Pallaspuro2L SE-nainen Terttu Aalto22 Bälingen 100 km24 Kuvia Chavangesista25 Atkukauden tulosPörssi27 Yhtä sun toista29 Voimakestävyysharjoittelusta32 Seppo Leinonen:

Ultrajuoksut ovat henkistäkamppailua

34 Jyrki Koskijuoksee sen minkä tYössäkäYväkolmen pienen laPsen isä ehtii

iN

d.*

::::::j|i::|::::l:

rr:::t:::t:::i::

]:]::::1:::: : :

iltit:,:,,:,,,;ffi