uef // universityof eastern finland

UEF // University of Eastern Finland

Kohti kestävämpää pölytyspalvelua

Pölyttäjäseminaari 3.4.2019Jouni Sorvari, Ympäristö‐ ja biotieteiden laitos, Kuopion kampus

Kimalaisten kaupallinen tuonti sekä kimalaisten ja mehiläisten tautien

leviäminen

UEF // University of Eastern Finland 10.4.2019Jouni Sorvari 2

Jouni Sorvari

Esittely•Soveltavan ekologian apulaisprofessori•Ympäristö‐ ja biotieteiden laitos, Itä‐Suomen yliopisto, Kuopio

•Sosiaalisten hyönteisten tutkimus


Esityksen sisältö pääpiirteissään

•Kimalaiset ja ekosysteemipalvelut•Kimalaisten (ja muidenkin pölyttäjien) taantuminen

•Kimalaisten kaupallinen tuotanto ja levitys

•Tautien ja loisten leviäminen•Tauti‐ ja loistutkimus Suomessa

10.4.2019Jouni Sorvari 3


Kimalaiset

•Tärkein luonnonkasvien pölyttäjä pohjoisilla alueilla ja ylängöillä– Kykenee lentämään matalissa lämpötiloissa

•Pesii lajista riippuen maakoloissa, mättäissä, ontoissa puissa, jne.•Yksivuotiset yhteiskunnat

– Vain uudet kuningattaret talvehtivat

Piirros: Koppert


Kimalaisten taantuminen

•Maatalouden muutoksesta johtuva elinympäristöjen häviäminen– Yhden lajin viljelmät– Salaojitus

•Torjunta‐aineet•Taudit ja loiset



Kimalaiset pölyttäjinä

•Hyviä pölyttäjiä kasvihuoneisiin– ”Värinäpölytys”

•Helppokäyttöisiä– Käytä ja hävitä

•Suurimmat “kimalaistehtaat” Hollannissa ja Belgiassa

•Pääasiassa kontukimalainen, Bombus terrestris

•Maailmanlaajuinen levitys


Kimalaisten teollinen kasvatus

•Maastosta kerätyistä kuningattarista aloitettu, mutta suurelta osin jalostettu

•Pesissä sokeriliuossäiliö, joka riittää koko yhteiskunnan elinajan

•Yhteiskunta kasvaa suljetussa pesässä siitepölyn avullaMehiläisten keräämä siitepöly


Kaupallisten kimalaisten käyttö•Aluksi vain kasvihuoneissa

– Tomaatin ja paprikan pölyttäjänä•Avomaan hedelmä‐ ja marjatarhat

– Omena– Mansikka– ym.

•Jopa 73% kasvihuonekimalaisen keräämästä siitepölystä voi olla peräisin villeistä kasveista kasvihuoneen ulkopuolelta– Kasvihuoneet “vuotavat”



Kaupalliset kimalaiset haitallisina vieraslajeina

Bombus terrestris•Japani, Australia, Uusi‐Seelanti•Chile, Argentiina•Suomi

– tarkkailtava ja paikallisesti haitallinen vieraslaji


Haitallisia vaikutuksia

•Meden ryöstö (ei pölytystä)•Hybridisaatio

– Paikallisten alalajien kanssa– Lähisukulaislajin kanssa

•Lisääntymishäirintä•Kilpailu•Tautien ja loisten levittäjänä



Kimalaisten teollinen kasvatus ja mehiläistaudit





Siitepölystä löytyvät kimalaisten omien tautien lisäksi:• Viruksia

• mm. DWV, hidas‐ ja nopea paralyysivirus• Kalkkisikiötauti (Ascosphaera ‐sienitauti)• Esikotelomädät

• Melissococcus plutonius, Paenibacillus larvaebakteeritaudit)

• Nosemat• N. apis, N. ceranae



•Pesissä käytetyn mehiläisten keräämän ja mehiläistauteja sisältävän siitepölyn alkuperä on tuntematon– Mistä taudit tulevat?– Sieltä mistä halvimmalla saadaan?


?

???

? ?

?


Kimalaisille käytettävän siitepölyn esikäsittely

•Säteilyttämällä eroon osasta taudeista…

•mutta ei kaikista



Taudit kimalaisissa•Crithidia bombi alkueläin

– Suolistoloinen/‐tauti•Apicystis bombi alkueläin

– Elää ja lisääntyy rasvakudoksessa•Nosema bombi & N. ceranaeharppuunasieni– Lisääntyy suolen epiteelisolujen

sisälläLeviävät ulosteen välitykselläVaihtelevia vaikutuksia kimalaisiin



Siivensurkastuttajavirus kimalaisissa

•Deformed‐wing virus (DWV)Vaikutus kimalaisiin sama kuin mehiläisiin

Mikä vektorina?


?


Loiset

•Sisäpunkki Locustacarus buchneri– Hengitysputkissa ja ilmasäkeissä– Yleisempi kaupallisissa

•Vrt. mehiläisten sisäpunkki Acarapis woodi



Loiset

•Varroaa ei ole tavattu•Mutta sen levittämiä virustauteja kyllä– DWV



Kimalaisten omat taudit

•Kaupallisissa kimalaisissa monin verroin enemmän kimalaisten omia tauteja– mm. Crithidia bombi, Nosema bombi, Apicystisbombi

•Kimalaisten omat taudit heikentävät yhteiskuntien ravinnonkeruutehoa ja lyhentävät yksilöiden elinikää

•Vaarallisia yhteiskunnalle jos ravinnosta pulaa


Miksi näissä tautisempia?

•Taudit lisääntyy kaupallisissa kimalaispesissä, mutta nämä kimalaiset kestävät sen, koska…

•Kasvatetut kimalaiset eivät joudu ponnistelemaan ravintonsa eteen

•Ravinnon runsas määrä kompensoi heikentymisen taudit lisääntyy sellaisiin määriin, joita ei luonnossa tavata


Kukkia ja mehiläisiä – eli kuinka taudit leviävät


•Kukkaniityt nykyään monin paikoin nauhamaisia

•Pölyttäjät lentävät samoja reittejä

•Taudit leviävät kukasta kukkaan – pölyttäjästä toiseenVaikuttaako kukkaniittyjen nauhamaisuus tautien leviämiseen?


Tautien leviäminen

•Useat tutkimukset osoittavat jyrkästi kasvavia tautien esiintymistiheyksiä kasvihuoneiden läheisyydessä

•Luonnottoman suuret tautien esiintymistiheydet riski luonnonvaraisille kimalaisille

•Yhteydessä joidenkin kimalaislajien taantumiseenOnko mehiläisissä enemmän mehiläistauteja kasvihuoneiden lähistöllä?


Bombus terrestris

B. lapidarius

B. sporadicus


Suomi koelaboratoriona

•Pohjoisessa ei tomaatinviljelyä (?) eikä kaupallisia kimalaisia

•Pohjoisessa mehiläistarhoja ja paljon kimalaisiaOnko Pohjois‐Suomessa vähemmän kimalais‐/mehiläistauteja?



Tehtyä tutkimusta


• Kartoitettu alkueläinten esiintymistä kaupallisissa kimalaisissa (kolme valmistajaa) ja luonnonkimalaisista– Crithidia bombi ja Apicystis bombi

• Joissakin kaupallisissa pesissä on ollut DWV‐oireisia yksilöitä

UEF // University of Eastern Finland 10.4.2019Jouni Sorvari 25

•Arja Tervahauta, Ympäristö‐ ja biotieteiden laitos, Kuopio•Ale Närvänen, Farmasian laitos, Kuopio

Yhteistyö

Kiitos!

uef.fi

Rahoittajat

uef // universityof eastern finland

Documents