1

Työsuhteen päättyminen –

uhka vai mahdollisuus?

Lakimies Anna Zibellini

Akavan Erityisalat

1.3.2018

Helsinki

Osallistu keskusteluun Twitterissä #työpäättyy

2

Keskeinen sisältö

• Määräaikainen työsopimus

• Työsopimuksen päättyminen

• Työttömyysturva

• Yrittäjyys

• Opiskelu

• Vuorotteluvapaa

3

Työsopimuksen päättyminen

• Määräaikainen työsopimus

• Koeaikapurku

• Irtisanoutuminen

• Irtisanominen työnantajan aloitteesta

• individuaaliperuste

• tuotannollis-taloudellinen peruste

• Työsopimuksen purku

• Työsopimuksen päättäminen sopimuksella

4

Määräaikainen työsopimus• Määräaikainen työsopimus on sallittu tilanteissa, joissa työnantajan teettämä työ

on syystä tai toisesta luonteeltaan tilapäistä

• Määräaikainen sopimus voidaan tehdä vain, jos siihen on perusteltu syy. Työnantajan aloitteesta, ilman perusteltua syytä tehtyjä, toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassaolevina.

• työntekijän pyynnöstä määräaikainen työsopimus voidaan solmia ilman lain edellyttämää perusteltua syytä

• Työsopimukseen kirjataan määräaikaisuuden syy ja milloin määräaikaisuus päättyy. Määräaikainen työsopimus on voimassa sovitun määräajan tai sovitun työn kestoajan.

• Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti

• esimerkiksi vuosiloman ansainta tai palvelusvuosikorotukset

• Määräaika sitoo sekä työnantajaa että työntekijää

• Määräaikainen työsopimus voidaan lähtökohtaisesti päättää vain purkamalla

• Määräaikaisessa työsopimuksessa on mahdollista sopia irtisanomisehdosta.Tällöin määräaikainenkin työsopimus on irtisanottavissa.

5

Voiko työntekijä irtisanoa määräaikaisen

työsopimuksen?Määräaikainen työsopimus päättyy sitten kun määräaikakin päättyy. Siten lähtökohtaisesti työntekijä

ei voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta.

Ei ole kuitenkaan aina työnantajan edun mukaista pitää työsuhteessa sellaista työntekijää, joka halua

irtisanoutua. Näin ollen työntekijä voi irtisanoutua määräaikaisesta työsuhteesta, jos työnantaja tähän

suostuu. Jos työnantaja ei anna suostumustaan ja työntekijä silti päättää työsopimuksen, työntekijä on

velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Vahingonkorvaus voi olla esimerkiksi uuden

työntekijän rekrytointikustannukset.

Nykyään on varsin tavanomaista, että erityisesti pitkiin määräaikaisiin työsopimuksiin otetaan nk.

irtisanomisehto. Tällöin työsopimuksessa todetaan esimerkiksi seuraavasti: Määräaikainen

työsopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Irtisanomisehto

tarkoittaa, että sekä työntekijä että työnantaja voivat irtisanomisaikaa noudattaen irtisanoa

määräaikaisen työsopimuksen sopimuskauden aikana työsopimuslaissa säädetyillä

irtisanomisperusteilla. Irtisanomisaika voi määräytyä työsopimuslain, työehtosopimuksen tai

osapuolten yhteisen sopimuksen perusteella.

Mikäli mietit irtisanoutumista määräaikaisesta työsuhteesta, tarkista ensin sisältääkö työsopimuksesi

irtisanomisehdon. Huomaa, että työsopimuksen purkaminen koeaikana tai koeajan jälkeen on eri asia

kuin työsopimuksen irtisanominen. (Anna Zibellini 2015)

6

Koeaika

• Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta

• tietoisuus koeaikaehdosta ja koeajan pituudesta

• sovittava ennen työnteon aloittamista

• Koeajan enimmäispituus on 6 kuukautta (huom! laki muuttunut, ei enää 4 kk)

• Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin 6 kuukautta

• Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut sen aikana työkyvyttömänä tai perhevapaalla vähintään 30 kalenteripäivää. Pidentämisestä on ilmoitettava työntekijälle ennen kuin koeaika päättyy.

7

Koeaikapurku• Työsuhteen molemmat osapuolet voivat purkaa työsuhteen koeajan

kuluessa

• Työnantaja saa purkaa työsopimuksen koeajalla ilman työsopimuslain

mukaista irtisanomis- tai purkuperustetta, mutta sitä ei saa tehdä syrjivällä

tai epäasiallisella perusteella

• esim. raskaus ja terveys eivät tule kysymykseen

• Myöskään työntekijä ei saa purkaa työsuhdetta koeajalla ”koeajan

tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella”

• KKO 1993:42: ammattilaiskoripalloilija purki työsuhteen

urheiluseuran kanssa pelkästään sen takia, että sai toisesta

koripallojoukkueesta parempaa palkkaa

• Työsuhde on purettava koeajan kuluessa ja se päättää työsopimuksen heti

• Työntekijän ei tarvitse perustella, jos hän purkaa työsuhteensa, mutta

työnantajan tarvitsee

• Työnantajan pitää järjestää mahdollisuus kuulemiseen

8

Työntekijän irtisanoutuminen

• Irtisanoutuminen on tehtävä kirjallisesti (sähköposti käy)• Minä NN irtisanon työsuhteeni. Irtisanomisaikani on xx. Työsuhteeni viimeinen päivä on

xx.xx.xxxx. Päivämäärä/Paikkakunta/Allekirjoitus ja nimenselvennys

• Irtisanomisen syitä ei tarvitse kertoa työnantajalle

• Työsuhde päättyy irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomisajalla tulee tehdä normaalisti töitä ja muutkin työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät puolin ja toisin voimassa, ellei muuta sovita.

• Yleinen irtisanoutumisaika on• Kun työsuhde jatkunut enintään 5 vuotta = 14 päivää

• yli 5 vuotta = 1 kuukausi

• Irtisanomisajasta voi olla työsopimuksessa oma ehto. Tällöin työsopimuksen ehto ohittaa yleiset irtisanomisajat.

• Irtisanoutuminen on mahdollista esim. vuosilomalla/perhevapaalla/opintovapaalla jne. ja irtisanomisaika voi kulua näiden vapaiden aikana

• Irtisanomisajalla ei ole automaattista oikeutta pitää vuosilomaa tai esimerkiksi kertyneitä saldotunteja

• Irtisanoutuminen saattaa johtaa siihen, että te-toimisto asettaa karenssin

9

Työsopimuksen irtisanominen• Suomessa on mahdollista irtisanoa työntekijä ainoastaan kahdella perusteella

1) individuaaliperuste

2) tuotannollinen ja taloudellinen peruste

• Kielletyt irtisanomisperusteet ovat:1) työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistuminen työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittiset, uskonnolliset tai muut mielipiteet tai hänen osallistuminen yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautuminen työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin

• Yleiset irtisanomisajat• Kun työsuhde on jatkunut enintään 1 v = 14 päivää

• yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk

• yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk

• yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk

• yli 12 v = 6 kk

• Irtisanomisajasta voi olla työsopimuksessa oma ehto

• Irtisanomisaikana työntekijällä normaali työntekovelvollisuus ja työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, ellei muusta sovita

• Vaikka työnantaja irtisanoo työsopimuksen, automaattista oikeutta pitää vuosilomaa/kertyneitä saldotunteja jne. ei ole

10

Individuaaliperusteet

• Kysymyksessä irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvällä perusteella

• Edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä, yleensä kysymyksessä kokonaisharkinta

• Työntekijän pyynnöstä työnantajan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä ja tiedossaan olevat perusteet

• Individuaaliperusteita voidaan luokitella kolmella tavalla:

1. Työsopimuksella sovittujen tai sopimussuhteesta johtuvien velvoitteiden täyttämättä jättäminen tai velvoitteiden vastainen käyttäytyminen

2. Työntekijän työsopimuslain 3 luvun erityisvelvoitteiden vastainen menettely (kilpailevan toiminnan kielto ja työturvallisuusvelvoite)

3. Muussa lainsäädännössä säädettyjen velvoitteiden vastainen menettely (rikos, joka vaikuttaa työsuhteeseen)

11

Varoitus ennen irtisanomista

• Käytännössä ehdoton edellytys irtisanomiselle

• Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata moitittavaa menettelyään

• Varoituksella ei ole ”voimassaoloaikaa”, mutta jos annetusta varoituksesta on kulunut pitkähkö aika, sillä ei ole enää välttämättä asian arvioinnissa suurta merkitystä

• Kuuleminen ennen varoituksen antamista

• Jos työntekijä vastustaa varoitusta, varoituksen perusteet tulee kiistää kirjallisesti. Mahdollisuutta valittaa varoituksesta ei ole, ellei kysymyksessä virkasuhde.

12

Kuuleminen ennen irtisanomista

• Ennen irtisanomista kuuleminen, jossa työntekijälle

esitettävää irtisanomisen perusteet

• Työntekijällä oikeus esittää oma kantansa asiassa!

• Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää

avustajaa (esim. luottamusmies tai liiton lakimies)

• Kuulemisesta laaditaan muistio

• Kuulemisen jälkeen työnantajan on selvitettävä, olisiko

irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä

muuhun työhön

13

Tuotannolliset ja taloudelliset

irtisanomisperusteet

• Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi

• Irtisanomisperustetta ei ole ainakaan seuraavissa tilanteissa:

• työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

• töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

• Ennen päätöstä irtisanomisesta yhteistoimintaneuvottelu, jos yrityksessä on yli 20 henkilöä

14

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

• Pelkkä työn oleellinen väheneminen ei riitä

irtisanomisperusteeksi, mikäli työntekijä voidaan

irtisanomisen sijasta sijoittaa muihin tehtäviin

• Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen

työsopimuksensa mukaista työtä

• Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta

hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan

vastaavaa työtä

• koulutus tehtävään järjestettävää

15

Oikeus työllistymisvapaaseen

• Työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla

osallistuakseen irtisanomisaikanaan esim.

työhaastatteluun, koulutukseen, työpaikan hakuun jne.

• Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan

pituuden mukaan

• enintään 5 työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään 1 kk

• enintään 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on 1-4 kk

• enintään 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli 4 kk

16

Irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävä

valmennus tai koulutus

• Työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälle tilaisuuden osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen, jos:

1) työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä; ja

2) työntekijä on ollut ennen työsuhteen päättymistä yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta työnantajan palveluksessa.

• Valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanotun työntekijän kanssa samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi.

17

Oikeus työterveyshuoltoon• Työnantajalla on velvollisuus järjestää taloudellisella ja

tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto 6 kk:n ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä• työterveyshuolto samantasoinen ja laajuinen kuin työsuhteessa

olevilla

• Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää

• Edellytyksenä myös, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta

• Työnantajan velvollisuus työnterveyshuollon järjestämiseen päättyy, kun irtisanottu työntekijä siirtyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään 6 kk kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen ja tämän järjestämän työterveyshuollon piiriin• työllistymisestä ilmoitettava asiasta työnantajalle

18

Takaisinottovelvollisuus

• Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä, jos työnantaja

tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin

tehtäviin 4 kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä

• Jos työsuhde on ennen sen päättymistä kestänyt

vähintään 12 vuotta, työnantajan takaisinottovelvollisuus

jatkuu 6 kuukautta

• Takaisinottovelvollisuus koskee vain niitä, jotka ovat

edelleen työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistossa

• ei tarvitse olla työtön!

19

Työsopimuksen purkaminen• Työsopimuksen voi purkaa niin työntekijä kuin työnantaja

• Purku on käytettävissä vain silloin, kun kysymyksessä on erityisen vakava rikkomus toisen sopimuspuolen taholta

• Jos työsopimus puretaan, se päättyy ilman irtisanomisaikaa välittömästi samana päivänä

• Työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan: esim. palkanmaksuvelvollisuus tai työturvallisuuden vaarantaminen tahallisesti

• Työnantaja voi purkaa työsopimuksen, jos työntekijä on rikkonut työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitettaan niin vakavasti, ettei työnantaja voi kohtuudella jatkaa sopimussuhdetta• purkuperusteeseen on vedottava 14 päivän kuluessa perusteen

toteamisesta

• yyöntekijälle varattava tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta

• työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkaantuneena, jos työntekijä on poissa työpaikalta vähintään 7 päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen

20

Työsuhteen päättäminen sopimuksella

• Yleensä vaihtoehto irtisanomiselle

• Sopimus tehtävä kirjallisesti

• Sopimuksella yleensä sovitaan kertakorvauksesta (ns.

”kultainen kädenpuristus”)

• alle 3 kk korvaus on tavallisesti hyödytön

• Työnantaja ei koskaan tee sopimusta ”hyvän tahdon

eleenä”/tukeakseen työntekijää/palkitakseen

työntekijää!!!

• Tarkistuta sopimus aina liiton lakimiehellä ennen sen

allekirjoittamista!!!

21

Työtodistus• Oikeus saada työtodistus perustuu lakiin (työsopimuslaki 6 luku 7 §)

• Työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajaltaan kirjallinen työtodistus

• Työnantajalla on velvollisuus antaa suppea työtodistus, jos työntekijä pyytää sitä 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Laaja työtodistus on annettava 5 kuluessa työsuhteen päättymisestä.

• Työtodistus on annettava viivytyksettä

• Työntekijä voi pyytää työtodistuksen suppeana tai laajana

• Suppean työtodistuksen sisältö:• työsuhteen kokonaiskesto

• työtehtävät

• Laajan työtodistuksen sisältö:• työsuhteen kokonaiskesto

• työtehtävät

• työsuhteen päätymisen syy

• arvolauselma (arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä)

• Laajan työtodistuksen saanut ei voi pyytää uutta työtodistusta ilman arviointia

• Työtodistuksen sisällöstä ei voi valittaa, kuitenkin ”työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi”

• Työtodistukseen ei merkitä sairauspoissaoloja eikä perhevapaita

• Työtodistuksen antamatta jättäminen on rangaistava teko!

22

Työttömyysturva Suomessa

• Akavan Erityisalojen jäsenet ovat vakuutettuja

työttömyyskassa Erkossa (www.erko.fi)

• Ansiopäivärahan saannin edellytyksenä on kuuluminen

työttömyyskassaan

• Jos ei kuulu työttömyyskassaan peruspäivärahan

maksaa Kela

• Jos ei ole oikeutettu anisopäivärahaan/

peruspäivärahaan Kela maksaa työmarkkinatukea

23

Näin järjestelmä toimii

24

Työttömyysetuuden hakeminen

• Ilmoittautuminen TE-toimistoon ensimmäisenä työttömyyspäivänä

• Sivutoimisesta yritystoiminnasta ja mahdollisesta opiskelusta tulee ilmoittaa TE-toimistoon

• Päivärahaoikeus voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin työnhaku on ollut voimassa. Henkilön tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä ja pitää työnhaku voimassa, jotta päivärahaa voidaan myöntää.

• Jos henkilö on ilman hyväksyttävää syytä poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta, menettää hän oikeuden ansioturvaan!

25

Karenssi

• Jos eroaa työstä ilman pätevää syytä tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, karenssi on 90 päivää

• Karenssia ei aseteta, kun• työnantaja purki työsuhteen koeajalla, eikä purku johdu työntekijän moitittavasta menettelystä

• työsuhde päättyi terveydellisistä syistä

• työntekijällä oli työsopimuslaissa tarkoitettu purkuperuste

• työstä eroaminen työpaikan sijainnin perusteella, voimassa 3 kk työsuhteen alkamisesta:

1) työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella TAI

2) työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, mutta työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärin yli 3 tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli 2 tuntia

• työstä eroaminen ja muutto perhesyistä toiselle paikkakunnalle

1) henkilö muuttaa viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä toiselle paikkakunnalle,

2) hänen puolisollaan on kyseisellä paikkakunnalla toimeentulon turvaava pysyväisluonteinen työ tai yritystoimintaa JA

3) työpaikka sijaitsee uuden asuinpaikan mukaan määräytyvän työssäkäyntialueen ulkopuolella tai jos työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärin yli 3 tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli 2 tuntia.

• työstä eroaminen työn suorittamispaikan muuttuessa

1) työn suorittamispaikka muuttuu työsuhteen aikana, JA

2) uusi työn suorittamispaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella tai jos uusi työn suorittamispaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärin yli 3 tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli 2 tuntia

26

Päivärahaoikeus

• Jäsenyys- eli vakuutusehto: 26 viikkoa

• Työssäoloehto: 26 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana (täytyttävä jäsenyysaikana)

• Työajan on oltava vähintään 18 tuntia viikossa (poikkeuksia: mm. opetus- ja jaksotyö)

• Palkan on oltava vähintään työehtosopimuksen mukainen, tai mikäli alalla ei ole sovellettavaa työehtosopimusta on palkan oltava vähintään 1 187 euroa kuukaudessa (vuonna 2017)

• Työn tulee olla vakuutuksenalaista ja työsuhteessa tehtyä. Työnantajan tulee valvoa työaikaa.

• Työssäoloehdon voimassaolo päättyy, jos olet poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai toimit palkansaajakassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta. Tällöin työttömyyskassa voi maksaa etuuksia vasta, kun työssäoloehto on täyttynyt uudelleen.

• Palkkatukityöstä vain 75 % luetaan työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon henkilön on siis työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa.

27

Päivärahan maksaminen 1/2

• Päivärahan ansio-osaa maksetaan 300, 400 tai 500 päivältä

• Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Vain maksetut päivät kerryttävät päivärahalaskuria eli esimerkiksi jaksotuspäivät ja omavastuupäivät eivät kerrytä päivärahalaskuria.

• Jos työttömyys jatkuu enimmäismaksuajan täytyttyä, Kelasta tulee hakea työmarkkinatukea

• Voit nollata ensimmäiskestolaskurin täyttämällä työssäoloehdon uudelleen. Aina kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy, enimmäisaika alkaa alusta.

Työhistoria Ikä Enimmäiskesto

Enintään 3 vuotta - 300 päivää

Yli 3 vuotta - 400 päivää

Vähintään 5 vuotta Vähintään 58 vuotta 500 päivää

28

Päivärahan maksaminen 2/2

• Lisäpäivät: Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos:

- olet syntynyt vuosina 1950–1954 ja täytät 59 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy

- olet syntynyt vuosina 1955–1956 ja täytät 60 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy tai

- olet syntynyt vuonna 1957 tai sen jälkeen ja täytät 61 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy

• Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana

29

Päivärahan määrittely

• Päivärahan määrittelyssä huomioidaan henkilön

vakiintunut, vakuutuksenalainen palkka

• Esim. kk-palkka, vuosiloma-ajan palkka, vakiintuneet

tulospalkkiot, luontoisedut ja ilta- ja vuorotyölisät

• Tulospalkkiot ja bonukset ym. korvaukset otetaan

huomioon ainoastaan siltä osin, kuin niiden ansainta-

aika kohdistuu palkanmäärittelyjaksoon

• Henkilön päiväraha määritellään ajalta 1.10.2016–

31.3.2017 (26 kalenteriviikkoa). Hänelle on maksettu

vuodelle 2016 kohdistuva tulospalkkio (ansaittu ajalta 1.1.–

31.12.2016). Määrittelyyn voidaan huomioida vain ajalle

1.10.–31.12.2016 kohdistuva osuus.

30

Päivärahan suuruus

• Ansiopäivärahan määrän voi arvioida päivärahalaskurin

avulla:

https://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahan_suuruus/

• Aktiivimalli vaikuttaa päivärahan suuruuteen!

• Esimerkkejä päivärahan suuruudesta 2017:

Kuukausipalkka Päiväraha

päivässä

Päiväraha

kuukaudessa

(21,5 päivää)

1 800,00 € 53,75 € 1 155,63 €

2 000,00 € 57,74 € 1 241,41 €

2 500,00 € 67,72 € 1 455,98 €

3 000,00 € 77,70 € 1 670,55 €

3 500,00 € 84,66 € 1 820,19 €

4 000,00 € 89,09 € 1 915,44 €

31

Työsuhteen päättyessä maksetut korvaukset

• Päivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle sopimukseen tai

muuhun järjestelyyn perustuva työnantajan maksama

muu taloudellinen etuus (kultainen kädenpuristus,

eroraha tms.) jaksotetaan vakiintuneena pidettävän

päiväpalkan perusteella

32

Päivärahan omavastuuaika

• Omavastuuajalta ei makseta työttömyysetuutta.

Omavastuuaika asetetaan ennen päivärahan

maksamista.

• Vastaa 5 täyttä työpäivää → kuluu enintään viisi päivää

viikossa -periaatteella. Täyttymistä seurataan kahdeksan

(8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana.

• Ei voida huomioida aikaa, jolloin hakija ei ole ollut

työttömänä työnhakijana TE-toimistossa tai hakijalla ei

ole ollut oikeutta päivärahaan esim. jaksotuksen vuoksi

33

Korotettu ansio-osa työllistymistä edistävien

palveluiden ajalta

• Maksetaan enintään 200 päivältä

• Työnhakuvalmennus, uravalmennus, työ- ja

koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella

tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu (ei

kulukorvausta), kotoutumistuella tuettu

maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava

työtoiminta

• Työllistymistä edistävistä palveluista sovitaan

työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa

suunnitelmassa

34

Liikkuvuusavustus

• Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on kannustaa vastaanottamaan työtä myös kauempaa kotoa. Liikkuvuusavustuksella korvataan työmatkasta tai muutosta aiheutuneita kustannuksia.

• Liikkuvuusavustusta maksetaan• jos on oikeus päivärahaan juuri ennen työsuhteesi alkua (kuitenkin myös TE-toimiston

asettaman karenssin, työssäolovelvoitteen tai omavastuuajan aikana)

• uusi työsuhde kestää vähintään 2 kuukautta, työaika vähintään 18 h /vko

• edestakainen työmatkasi kestää kokoaikatyössä yli 3 tuntia päivässä tai osa-aikatöissä yli 2 tuntia päivässä

• jos osallistuu vähintään 2 kuukautta kestävään työhön liittyvään koulutukseen, jossa edestakainen matkasi kestää yli 3 tuntia päivässä (jos koulutukseen liittyvä työ on kokoaikainen) ja 2 tuntia (jos koulutukseen liittyvä työ on osa-aikainen)

• Liikkuvuusavustuksessa on 3 kuukauden takautuva hakuaika. Liikkuvuusavustusta siis haettavaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta halutaan sitä maksettavan (jos työsuhde alkanut vuonna 2017, edellä oleva ei päde).

• Työmatkaan kuuluvaan aikaan lasketaan mukaan kulkuvälineiden vaihtaminen odotusaikoineen. Työmatka-aika lasketaan nopeimmin käytettävissä olevan kulkuvälineen mukaan. Matka-aika lasketaan julkisen liikenteen mukaan, jos ei omista autoa ja automatkana, jos on oma auto.

• Liikkuvuusavustuksen suuruus on 32,40 € päivässä eli noin 700 € kuukaudessa + mahdollinen lapsikorotus + mahdollinen korotus. Avustusjakson kesto riippuu työsuhteen kestosta ja se voi olla 30, 45 tai 60 päivää.

35

Palkkatuki• Maksetaan työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin

• Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille

• Palkkatukityöhön ei ole subjektiivista oikeutta

• Työsuhde voi olla vakituinen, määräaikainen, oppisopimuskoulutus, kokoaikainen tai osa-aikainen. Palkkatukea ei myönnetä vuorotteluvapaasijaisen palkkaamiseen!

• Palkkatuki voi olla enintään 30 %, 40 % tai 50 % palkkauskustannuksista (v. 2018 enimmäismäärä on 1400 e/kk)

• Jos työttömyys on kestänyt alle vuoden

- tuki enintään 30 % palkkauskustannuksista

- tukijakso enintään 6 kuukautta

• Työttömyys on kestänyt vähintään vuoden

- tuki enintään 40 % palkkauskustannuksista

- tukijakso enintään 12 kuukautta

• Työttömyys on kestänyt vähintään 2 vuotta

- tuki enintään 50 % palkkauskustannuksista

- tukijakso enintään 12 kuukauden ajan

36

Työkokeilu, koulutuskokeilu ja

rekrytointikokeilu• Työkokeilu kun henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän

suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa

• kesto enintään 12 kk,samalla työnantajalla kuitenkin enintään 6 kk

• Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, eikä se kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä!

• Koulutuskokeilussa tutustutaan koulutuksen sisältöön ja ammatin vaatimuksiin

• koulutuskokeilu kestää enintään 10 päivää

• Rekrytointikokeilussa voi osoittaa työnantajalle soveltuvuuden tehtävään

• voi kestää samalla kokeilun järjestäjällä enintään kuukauden

• tähtää työsuhteen syntymiseen kokeilun jälkeen

• rekrytointikokeilun aikana saa työttömyysetuutta, mutta ei kulukorvausta!

37

Soviteltu päiväraha

• Soviteltuun päivärahaan on oikeus tietyin edellytyksin henkilöllä:

• joka tekee osa-aikaista työtä, paitsi jos työaika ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän työajasta,

• joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön,

• jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä; tai

• jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai jonka työnteko on estynyt toisten työntekijöitten työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa

38

Sovitellun päivärahan suuruus ja

sovittelujakso 1/2

• Pääsääntöisesti alle 300 €/kk työtulo (ns. suojaosa) ei vaikuta päivärahan määrään

• alle 300 euron tulo voi vaikuttaa ja tulla soviteltavaksi:• neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla huomioidaan tulo

279 euroa ylittävältä osalta

• erityisen sovittelujakson aikana käytetään laskennallista työtuloa ja sovittelussa huomioidaan se laskennallinen työtulo, joka ylittää suojaosan

• 300 euroa ylittävästä työtulosta 50 % sovitellaan eli vähennetään sovittelujakson päivärahasta

• Sovittelujakso on kuukausi (esim. kuukauden 15.–14. pvä) tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa riippuen palkanmaksujaksosta

39

Sovitellun päivärahan suuruus ja

sovittelujakso 2/2

Esimerkki

• Hakijan täysi ansiopäiväraha on 70 €/päivä. Hän tekee viikon työtä ja saa palkkaa 730 €. Palkasta vähennetään suojaosa 300 €. Jäljelle jäävästä palkanosasta (430 €) puolet (215 €) vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahan määrään. 215 € jaetaan sovittelujakson työpäivillä (21,5). Tämä summa (10 €) vähennetään hakijan ansiopäivärahasta. Ansiopäivärahaa maksetaan siis 60 €/päivä.

• Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä (5 pv/kalenteriviikko), ellei maksamiselle ole muita esteitä

40

Uuden työssäoloehdon kertyminen 1/2

• Työssäoloehto täyttyy, kun hakijalle kertyy 26

työssäoloehtoon luettavaa kalenteriviikkoa työtä 28 kk:n

aikana

• Työssäoloehtoa kerryttävä, työttömyyden aikana tehty

työ luetaan uuteen työssäoloehtoon

• Kun 26 kalenteriviikon mittainen työssäoloehto täyttyy,

enimmäismaksuaika (300/400/500 pv) alkaa aina alusta

41

Uuden työssäoloehdon kertyminen 2/2

• Päiväraha määritellään työssäoloehdon täyttyessä, kuitenkin enintään kerran vuodessa

• Jos päiväraha määritellään uudelleen, päivärahan suuruus määräytyy työssäoloehtoon luettavien viikkojen palkoista

• Uusi päiväraha on vähintään 80 % aiemmasta päivärahasta, mikäli uusi määrittely tehdään ennen kuin edellisen määrittelyn mukainen 300/400/500 päivää on täyttynyt. (Edellyttää että päivärahaa on maksettu.)

• Työssäoloehdon uudelleentäyttymisestä huolimatta uutta omavastuuaikaa ei aseteta, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa

42

Yritystoiminta

• Työttömänä on mahdollista aloittaa yritystoiminta

1) starttirahalla

2) työttömyysetuudella

• Muut vaihtoehdot ovat esim.

• laskutuspalvelu (Ukko.fi, Eezy.fi jne.)

• ”omassa työssä työllistyvä”

43

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä

• TE-toimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon siitä, onko henkilöä pidettävä päätoimisena vai sivutoimisena yrittäjänä

• Yrittäjäksi katsotaan yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluva henkilö, joka saa pääasiallisen toimentulonsa yrittäjänä• esim. ammatin- tai elinkeinonharjoittaja, toiminimen haltija,

maatalousyrittäjä, Ay:n yhtiömies, Ky:n vastuunalainen yhtiömies

• Myös yrityksen osaomistaja, joka voi kuulua työntekijäin eläkelain (TyEL) piiriin, on yrittäjä, jos hän• toimii johtavassa asemassa osakeyhtiössä ja itse omistaa vähintään

15 % tai hänen perheenjäsenensä tai hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 % osakepääomasta / osakkeiden tuottamasta äänimäärästä / on muutoin vastaava määräämisvalta; tai

• työskentelee osakeyhtiössä, josta itse tai hänen perheenjäsenensä tai hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 50 % osakepääomasta

44

Yritystoiminta työttömyysetuudella• TE-toimisto arvioi yritystoiminnan sivu- tai päätoimiseksi

• Sivutoiminen yrittäjä saa täyttä/soviteltua työttömyysetuutta

• Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen

• Yritystoiminta on päätoimista, jos yritystoiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, ettei työtön voi vastaanottaa kokoaikatyötä

• ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa on vain toiminnan vaatima työmäärä, ei yritystoiminnasta tai omasta työstä saatavat tulot tai voitto!

• Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioida 4 ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta

• työttömänä työnhakijana saa 4 kuukaudelta työttömyysetuutta

• 4 kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta pää- ja sivutoimisuus arvioidaan kuten nykyisin

• Jos yritystoiminnan arvioidaan olevan päätoimista, oikeus työttömyysetuuteen päättyy. Jos yritystoiminta on sivutoimista, voi edelleen saada työttömyysetuutta.

45

Starttiraha• Starttiraha on vaihtoehto yritystoiminnalle työttömyysetuudella

• Maksetaan vain aloittavalle yrittäjälle enintään 12 kk ajalta

• Yritystoiminnan on oltava päätoimista!

• Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivältä) ja sitä maksetaan enintään 5 päivältä kalenteriviikossa

• Starttirahaa voi saada, jos • on työtön työnhakija

• ei ole työtön, mutta siirtyy kokoaikaiseksi yrittäjäksi esim. palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä

• on sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoimintaa päätoimiseksi.

• TE-toimisto myöntää starttirahan vasta, kun on selvittänyt, että yrittäjyys on hakijalle sopiva vaihtoehto työllistyä• päätoiminen yrittäjyys

• riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan

• mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan

• tarpeellisuus toimeentulon kannalta

• yritystoiminnan aloitus vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty

46

Muut vaihtoehdot

• Laskutuspalvelun kautta työllistyvä on myös yrittäjä ->

arviointi sivutoiminen/päätoiminen yrittäjyys

• On mahdollista tehdä omaa työtä myös esim.

toimeksiantosuhteessa/urakkatyönä/palkkiolla/

työkorvauksella jne.

• Huom! Työssäoloehto kertyy ainoastaan työsuhteessa

tehdystä työstä!

47

Opiskelu

• Työsuhteen aikana opintovapaamahdollisuus

(aikuiskoulutustuki)

• Työttömänä voi myös opiskella

• Opiskelu voi olla

• sivutoimista (oikeus työttömyysetuuteen)

• päätoimista (ei oikeutta työttömyysetuuteen)

• omaehtoista (oikeus työttömyysetuuteen)

48

Opintovapaa

• Työntekijöillä subjektiivinen oikeus opintovapaaseen kunhan ehdot täyttyvät!

• Opintovapaalla henkilö on vapautettu työstään koulutusta tai opiskelua varten, mutta työsuhde jatkuu

• Opintovapaan aikana ei makseta palkkaa

• Opintovapaan jälkeen voi palata omiin vanhoihin työtehtäviin

• Työntekijä voi vapaasti valita, mitä opiskelee EIKÄ opiskelun ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan!

• Irtisanomissuoja: työntekijää ei saa irtisanoa opintovapaan takia

49

Oikeus opintovapaaseen

• Jos palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 3 kuukautta, työntekijällä on oikeus enintään 5 päivän opintovapaaseen

• Jos työntekijän päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden, hänellä on oikeus saada opintovapaata enintään 2 vuotta viiden vuoden aikana

• Opiskelun pitää olla julkisen valvonnan alaista (myös ulkomailla)

• avoin yliopisto käy

50

Opintovapaan hakeminen• Opintovapaata tulee hakea kirjallisesti

• Työnantaja ei voi hylätä hakemusta, mutta työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle

• Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään 6 kuukaudella. Mikäli kyseessä on harvemmin kuin 6 kuukauden välein toistuva koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua enintään seuraavan koulutusjakson alkamiseen.

• Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin 6 kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua opiskelua tai koulutusta.

• Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, voidaan opintovapaata edellä mainituilla perusteilla siirtää enintään kaksi kertaa peräkkäin. Enintään neljän työntekijän yrityksessä työnantajan oikeutta opintovapaan siirtämiseen ei ole rajoitettu kahteen kertaan, vaan se voi olla jatkuvaakin. Siirtäminen edellyttää aina perusteltua syytä ja sitä, että opintovapaasta aiheutuisi työnantajan toiminnalle tuntuvaa haittaa.

• Jos työntekijälle on myönnetty opintovapaata yli 50 työpäivän ajaksi, hän voi keskeyttää opintovapaansa ja palata työhön. Tätä lyhyempää opintovapaata ei voi keskeyttää. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle opintovapaan keskeyttämisestä vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluutaan.

51

Aikuiskoulutustuki• Haetaan Koulutusrahastolta (www.koulutusrahasto.fi)

• Täysimääräistä aikuiskoulutustukea maksetaan, jos olet omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, olet työ- tai virkasuhteessa ja

• olet ollut työelämässä yhteensä vähintään 8 vuotta ja

• olet ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja

• jäät palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi ja

• saat opintovapaan aikana sivutuloa enintään 250 euroa bruttona kuukaudessa ja

• et saa opiskeluun muuta tukea

• Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto on 15 kuukautta

• Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa vuonna 2018 on 592,11 euroa kuukaudessa.

52

Aikuiskoulutustuen määrä

Esimerkkejä tuen määrästä vuonna 2017 (summat ovat bruttoina)

Palkka/kk

• 1 600 e 1 012,25 e

• 1 800 e 1 098,08 e

• 2 000 e 1 183,90 e

• 2 300 e 1 312,64 e

• 2 500 e 1 398,46 e

• 2 800 e 1 527,20 e

• 3 000 e 1 613,20 e

• 3 500 e 1 716,11 e

53

Opiskelu työttömyysetuudella

• Sivutoiminen ja omaehtoinen opiskelu oikeuttavat

työttömyysetuuteen

• Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen

• Opiskelun päätoimisuutta/sivutoimisuutta arvioi TE-toimisto

• 1.8.2018 alkaen: työtön voi opiskella päätoimisesti ja nostaa

samalla työttömyysetuutta ilman TE-toimiston harkintaa

silloin, kun opinnot kestävät enintään 6 kk

• opintojen tulee antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea

yritystoimintaa

• Opiskelu tulee aloittaa työttömyyden aikana (tai opintojen olla

keskeytyneenä vähintään 1 vuosi). Opiskelua ei voi aloittaa

taloudellisen etuuden jaksotuksen aikana.

54

Päätoiminen opiskelu• Oikeus Kelan maksamaan opintotukeen (myös apuraha mahdollinen)

• Päätoimisia ovat opinnot, joiden tavoitteena on suorittaa• ammattikorkeakoulututkinto

• ylempi ammattikorkeakoulututkinto

• alempi tai ylempi korkeakoulututkinto yliopistossa

• Päätoimisia ovat myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiset opinnot, joiden tavoitteena on• ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osan

• ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai

• työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen

• Päätoimisia ovat myös muut kuin edellä mainitut opinnot, kun• opintosuunnitelmassa opintojen laajuus on keskimäärin vähintään viisi

opintopistettä tai kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukaudessa

• opetusohjelmassa opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, jollei sitä ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina tai osaamispisteinä

55

Sivutoiminen opiskelu• Muut kuin päätoimiset opinnot ovat sivutoimisia

• Vähäinen harrastusluonteinen opiskelu (laajuus on enintään 4 opintopistettä tai 2 opintoviikkoa lukukauden aikana)

• kielikurssit, atk-opinnot, käsityökurssit jne, jotka järjestetään työväen- tai kansalaisopistossa

• Valmistautuminen pääsykokeeseen ei ole opiskelua!

• Henkilöä ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella on ilmeistä, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle

• riittävänä opiskeluaikaisena työssäolona pidetään n. 6 kk

• työn ei tarvitse olla kokoaikatyötä, mutta yli 18 h/vko kuitenkin

• Työsuhde ei saa olla päättynyt johtuen siitä, että haluaa jatkaa opintoja!

56

Omaehtoinen opiskelu• Tulee olla työtön työnhakija ja yli 25-vuotias

• Opintojen tulee olla päätoimiset

• Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 2 vuotta, vaikka opinnot kestäisivät pidempään

• Tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa työttömyysetuudella ei voi suorittaa!

• TE-toimisto päättää hyväksytäänkö opiskelu• tarkastellaan ”mikä on osaajien tarve alalla, jolle työtön haluaisi pätevöityä”

• ammatillisen koulutuksen tarve yksilöllisten työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta -> opintojen sisällön on oltava sellaisia, että niillä todella on vaikutusta henkilön osaamiseen ja tuleviin mahdollisuuksiin saada työtä tai aloittaa yritystoiminta

• Tärkeätä sopia opinnoista työllistymissuunnitelmassa

• Opiskelu ei saa alkaa eikä saa olla kirjoilla oppilaitoksessa ennen ilmoittautumista TE-toimistoon

• Taloudellisen etuuden jaksotus ei saa olla meneillään opiskelun alkaessa

• Laadi perusteltu hakemus:• mitä juuri sinun kannattaa opiskella, jotta työllistyisit

• kuinka paljon työpaikkoja on alalla auki

• mainitse hakemuksessa, että olet valmis muuttamaan opiskelun ja työn vuoksi

57

Vuorotteluvapaa• Määräaikainen vapaa työstä vakituisessa työssä työskentelevälle

• Vuorotteluvapaa on 100–180 päivää. Vapaa tulee pitää yhdessä jaksossa

• Vuorotteluvapaalla voi lomailla, opiskella, harrastaa, matkustaa jne.

• Vuorotteluvapaaseen ei ole subjektiivista oikeutta, vaan asiasta on sovittava työnantajan kanssa -> vuorottelusopimus tehtävä (virallinen lomake saatavana TE-toimistosta)

• Vuorotteluvapaan edellytykset täyttyvät, kun olet ollut• kokoaikaisessa työssä samalla työnantajalla yhdenjaksoisesti vähintään 13

kk ennen vapaan alkua. Näiden 13 kk aikana saa olla enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä. Myös osittaisen hoitovapaa-ajan palkattomat päivät lasketaan 30 päivän poissaoloon.

• eläkettä kerryttävässä työssä vähintään 20 vuotta ennen vapaan alkamista

• työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa eli 6 kk ennen vapaan alkamista

• Vuorotteluvapaalle voi jäädä uudestaan, kun edellisen vapaan jälkeen on kertynyt eläkettä kerryttävää työhistoriaa vähintään 5 vuotta = 60 kuukautta

• Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. • yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä

58

Vuorotteluvapaan sijainen

• TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö,

joka on

• ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90

kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kk aikana tai

• alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon

suorittanut tai

• vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli

55-vuotias

59

Vuorottelukorvaus

• Haetaan työttömyyskassasta (Erko)

• Vuorottelukorvaus on 70 % täydestä ansiopäivärahasta

• Lasketaan 52 viikon (12 kk) palkkatuloista

• TE-toimistolle tulee toimittaa

• alkuperäinen vuorottelusopimus

• sijaiseksi palkattavan työsopimus

60

Muita mahdollisuuksia

• Akavan Erityisalojen valmennukset ja koulutukset

• Oppisopimus

• Jatko-opiskelu apurahalla

• Vapaaehtoistyö

61

KIITOS!

Akavan Erityisalat

www.akavanerityisalat.fi

Lakimies Anna Zibellini

anna.zibellini@akavanerityisalat.fi

p. 0201 235 353