turun kaupunkiseudun pyÖrÄilyn … · 5 kuva 1. väestön ja työpaikkojen sijoittuminen sekä...

TURUN KAUPUNKISEUDUN PYÖRÄILYN PÄÄVERKON JA LAATUKÄYTÄVIEN

KEHITTÄMISSUUNNITELMA2013

Varsinais-Suomen liittoEgentliga Finlands förbundRegional Council of Southwest Finland

Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelma

2013

ISBN 978-952-5599-87-9Varsinais-Suomen liittoPL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku(02) 2100 900www.varsinais-suomi.fi

2

Esipuhe Pyöräilyn edistäminen on yksi kestävän liikennepolitiikan kulmakivistä ja pyöräilyn suosion kasvattaminen on tavoitteena myös Turun seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Nyt käsillä olevan pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelman laatiminen on yksi Turun seudun rakenne‐mallityön pohjalta kuntien ja valtion välille laaditun MAL‐sopimuksen toimenpiteistä. Samalla suunnitelma ja sen toteuttaminen ovat osa Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Pyöräily on terveellinen ja ympäristöystävällinen, niin liikkujalle kuin yhteiskunnalle edullinen kulkutapa. Pyöräily ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, ilmansaasteita tai melua. Kun kaupunkirakenne on sellainen, että mahdollisimman moni matka on henkilöauton sijaan mahdollista tehdä kävellen ja pyöräillen, vie liik‐kuminen vähemmän tilaa ja aiheuttaa vähemmän kustannuksia. Mitä suurempi osa matkoista tehdään pyö‐rällä, sitä vähemmän on autoliikenteen ruuhkia ja sitä sujuvampaa liikenne on. Asukkaille itselleen liikunta ja sen terveyshyödyt ovat keskeinen motiivi arkimatkojen tekemiseen pyörällä. Samalla arkiliikunnan lisään‐tyminen auttaa kuntia terveydenhoitokulujen kasvun hillitsemisessä. Suuri osa nykyisistä automatkoista on lyhyitä ja soveltuu kuljettavaksi pyörällä, jos pyöräilyolosuhteet ovat houkuttelevia. Jotta arkimatkojen kulkeminen pyörällä olisi suosittua, pyöräilyn pitää olla vaivatonta, suju‐vaa ja turvallista. Laadukas, kattava ja kaupunkiseudun eri osat hyvin yhdistävä pyöräilyn pääverkko tekee pyöräilystä todellisen kulkutapavaihtoehdon ja on keskeinen edellytys pyöräilymäärien lisäämiselle. Suunni‐telmassa on määritelty nykyinen ja tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko ja sen osana pikapyöräteinä sekä viihtyisinä reitteinä kehitettävät yhteydet, asetettu pääverkolle laatutasotavoitteet sekä laadittu pääverkon kehittämisohjelma. Lisäksi työn osana on laadittu ideatasoiset suunnitelmat Kaarinan suunnan esimerkki‐reittien pienistä ja isommista parantamistarpeista. Suunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet

Juha Mäki, Varsinais‐Suomen ELY‐keskus (puheenjohtaja) Laura Leppänen, Varsinais‐Suomen liitto Janne Virtanen, Varsinais‐Suomen liitto Jaana Mäkinen, Turrun kaupunki Jyrki Lappi, Kaarinan kaupunki Risto Saari, Kaarinan kaupunki Henna Paajanen, Liedon kunta Vesa‐Matti Eura, Raision kaupunki Mika Hirvi, Naantalin kaupunki

Konsulttina työstä vastasi Linea Konsultit Oy, jossa projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana toimi Sakari Somerpalo. Suunnittelutyöhön osallistuivat myös Jaana Martikainen ja Mikko Seila.

3

Sisällysluettelo

1. Pääpyöräilyverkko ....................................................................................................4

1.1 Pääpyöräilyverkon muodostamisen periaatteet ..................................................................................... 4 1.2 Tavoiteverkko .......................................................................................................................................... 6 1.3 Pikapyörätiet ja viihtyisät reitit ............................................................................................................... 8

2. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteet ................................................................. 12

2.1 Väylätyyppi, poikkileikkaus, kulkutapojen erottelu ja liittymäratkaisut ............................................... 12 2.2 Yleisiä laatutasotavoitteita .................................................................................................................... 15 2.3. Talvihoito ja muu kunnossapito ........................................................................................................... 18

3. Toimenpideohjelma .............................................................................................. 22

3.1 Nykyisen infrastruktuurin parantaminen .............................................................................................. 22 3.2 Puuttuvien väylien ja yhteyksien rakentaminen ................................................................................... 24 3.3 Opastus, viitoitus ja reittien merkitseminen ......................................................................................... 26 3.4 Kunnossapidon kehittäminen ................................................................................................................ 27

4. Esimerkkireittien parantamissuunnitelmat ........................................................... 28

4.1 Parantamissuunnitelmien kohteet ja toimenpiteiden jaottelu ............................................................. 28 4.2 Uudenmaantien reitti Turku‐Kaarina‐Piikkiö (pikapyörätie) ................................................................. 29 4.3 Haritun reitti Turku‐Harittu‐Kaarina ...................................................................................................... 30 4.4 Piikkiön taajamatie ................................................................................................................................ 31 4.5 Jatkotoimenpiteet ................................................................................................................................. 31

Liitteet

1. Karttalehdet tavoitteellisesta pyöräilyn pääverkosta 2. Pääverkon väylähankkeet ja tienylityksen turvaamistarpeet 3. Esimerkkireittien suunnitelmakartat 4. Esimerkkireittien toimenpide‐ ja kustannustaulukot

Valokuvat: Sakari Somerpalo/Linea Konsultit Oy Taustakartat: GT‐kartta © Karttakeskus, L4356

4

1. Pääpyöräilyverkko

1.1 Pääpyöräilyverkon muodostamisen periaatteet Toimivan pyöräilyverkon suunnittelu lähtee periaatteesta, että kaikkien kaupunkiseudun paikkojen, joissa ihmiset asuvat tai osallistuvat muihin aktiviteetteihin, tulee olla saavutettavissa polkupyörällä. Siten pyöräi‐lyverkko ulottuu kaikille kaduille. Kaikilla kaduilla ei kuitenkaan tarvita pyöräteitä. Tonttikaduilla ja hiljaisilla kokoojakaduilla pyöräily on sujuvinta ajoradalla. Turvallisuus varmistetaan autoliikenteen alhaisilla nopeus‐rajoituksilla ja tarvittavilla hidasteilla. Toinen pyöräilyverkon periaate on verkon jäsentäminen eri hierarkiatason väyliin sitä käyttävän pyörälii‐kenteen luonteen ja pyöräilijäryhmien ominaisuuksien mukaan. Eri tason väylillä painottuvat osin erilaiset matkatarpeet ja laatutekijät.

- Alimman tason lähiverkko palvelee lyhyitä matkoja lähiympäristössä. Koska lähiympäristön reittien käyttäjäkunnasta merkittävä osa on lapsia, lähiverkon suunnittelussa liikenneturvallisuusvaatimuk‐set ovat korkeat ja pyöräliikenteen nopeustasotavoite voi olla alhainen. Lähiverkko koostuu rauhal‐lisista tonttikaduista, asuntoalueiden sisäisistä pyöräteistä, puistokäytävistä ja lasten osalta myös jalkakäytävistä ja se suunnitellaan asema‐ tai rakennuskaavassa.

- Alueverkko yhdistää alueen sisällä olevia toimintoja kuten asuntokortteleita, kouluja ja kauppoja

sekä johtaa liikennettä pääverkolle. Yleis‐ tai osayleiskaavatasolla suunniteltavan alueverkon tulisi muodostaa yhtenäinen verkko, joka voi koostua pyöräteiden lisäksi rauhallisista katuosuuksista, puistokäytävistä ja ulkoilureiteistä. Alueverkko voi osin olla päällekkäinen pääverkon kanssa.

- Kaupunkiseudun pääverkko palvelee kaupungin ja kaupunkiseudun osia ja yhdistää kaupunkiseu‐

dun suurimmat asuin‐ ja työpaikka‐alueet, palvelukeskittymät ja taajamakeskukset Turun keskus‐taan ja toisiinsa. Keskeisellä tiheään rakennetulla kaupunkialueella pääverkko on tiheämpi ja palve‐lee myös keskustan kaupunginosien välistä liikennettä. Saariston suunnalla (Parainen, Rymättylä, Kustavintie) pääreitit palvelevat myös vapaa‐ajan asutusta ja Saariston Rengastien pyörämatkailua.

Pääverkon tulee olla yhtenäinen, standardiltaan sujuvaksi suunniteltu sekä hyvin opastettu ja hah‐mottuva, jolloin se pystyy tarjoamaan houkuttelevan palvelutason myös nopealle ja pitkämatkaisel‐le liikenteelle. Pääverkko koostuu pääosin ajoratoihin liittyvistä ja erillään niistä kulkevista pyörä‐teistä, mutta voi sisältää myös ulkoilutie‐ ja puistokäytäväosuuksia sekä pitkämatkaiseen pyöräilyyn soveltuvia hiljaisia katuja ja teitä. Pääverkko määritellään yleiskaava‐ tai seututasolla.

Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn pääverkon tulee olla suhteellisen tiheä, koska suurten matkavirto‐jen lähtö‐ ja määräpaikkoja on paljon. Turun kaupunkiseudun väestön ja työpaikkojen sijoittuminen on esi‐tetty kuvassa 1. Yhtenäinen tiheämmin rakennettu alue ulottuu Naantalista Kaarinaan rajautuen pohjoises‐sa Kehätiehen ja etelässä Hirvensalon pohjoisosiin. Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin keskusta‐alueiden lisäksi seudun suurimpia asuinalueita ovat edullisella 3‐6 kilometrin pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta sijaitsevat isot lähiöt Varissuo (n. 9000 asukasta), Runosmäki (8000), Koivula‐Harittu (5500), Pansio‐Perno (5000), Lauste (3500), Halinen (3500) ja Uittamo (3000). Ydinalueen ulkopuolella on tavoitteena, että pääverkko yhdistää seudun suurimmat taajamat ydinalueelle ja lähitaajamiin. Suurimmat, vähintään noin 1000 asukkaan taajamat ydinalueen ulkopuolella on listattu taulukkoon 1. Sitä pienempiä taajamia ovat mm. Paattinen (n. 600 asukasta), Mietoinen (400), Nauvo (300) ja Askainen (300).

5

Kuva 1. Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen sekä nykyiset jalankulku‐ ja pyörätiet Taulukko 1. Ydinalueen (kaupunkivyöhyke Naan‐tali‐Raisio‐Turku‐Kaarina) ulkopuolisten suurimpi‐en taajamien karkeat asukasmäärät

Taajama Asukasmäärä

Parainen 8500

Paimio 8000

Lieto 8000

Piikkiö 5500

Masku 4500

Mynämäki 3500

Jäkärlä 3000

Moisio/Yli‐Maaria 3000

Aura 2500

Nousiainen 2500

Rusko 2000

Ilmarinen 1500

Liedon asema 1000

Lemu 1000

Vahto 1000

Merimasku (Särkänsalmi) 1000

Rymättylä 1000

Tarvasjoki 1000

6

1.2 Tavoiteverkko Turun seudun tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko on esitetty kokonaisuudessaan kuvassa 3 ja keskeisen alueen osalta tarkemmin kuvassa 4. Liitteessä 1 pääverkko on kuvattu osa‐alueittain suuremmassa mitta‐kaavassa. Liitekuvissa on esitetty nykyisten ja rakennettavien pääpyöräilyväylien lisäksi myös olemassa ole‐vat alueelliseen ja paikalliseen pyöräilyn verkkoon kuuluvat pyörätiet. Seudun reuna‐alueilla tavoiteverkko yhdistää kaikki noin 20 kilometrin säteellä Turusta sijaitsevat vähintään tuhannen asukkaan taajamat Turkuun ja lähitaajamiin. Paraisten ja Rymättylän suunnilla väylät ulottuvat kauemmas palvellen samalla pyörämatkailun ja vapaa‐ajan asutuksen tarpeita. Seudun ydinalueilla pääväylästö muodostaa yhtenäisen verkon, joka yhdistää suurimmat kaupunginosat ja kuntakeskukset toisiinsa ja Turun keskustaan. Turun keskustan tuntumassa taajaan rakennetulla alueella, jossa matkojen lähtö‐ ja määräpaikkoja on tiheämmässä, myös verkon silmäkoko on tiheämpi. Tärkeimpiin työmatkaliikenteen pääsuuntiin johtavat luvussa 1.3 tarkemmin kuvatut säteittäiset pikapyörätieyhteydet. Suurin osa pääverkosta sijoittuu pääkatujen ja ‐teiden varsille sekä ratakäytäviin, mikä tekee verkosta hel‐pommin hahmottuvan. Perusverkon lisäksi tärkeimpiin säteittäisiin ja poikittaisiin pääsuuntiin on suunnitel‐tu pääkatujen ulkopuolella houkuttelevassa kaupunki‐ tai luonnonympäristössä kulkevat viihtyisät pääreitit siellä, missä ympäristön olosuhteet luovat siihen edellytykset. Viihtyisiä reittejä on kuvattu tarkemmin lu‐vussa 1.3.

Kuva 2. Pyöräilyn pääreittiä Haritun kautta Kaarinaan (Turku, Luolavuori)

7

Kuva 3. Turun seudun tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko

Kuva 4. Tavoitteellinen pyöräilyn pääverkkokeskeisellä alueella (hankenumerot viittaavat liitteeseen 2)

8

Uusien pääverkon pyöräteiden rakentamistarpeet kohdistuvat lähinnä Turun keskustaan, pikapyöräteiden ja viihtyisien reittien varsille (ks. luku 1.3) sekä seudun reuna‐alueille. Uusien väylien rakentamisen ohella pyöräilyn turvallisuutta, sujuvuutta ja reittien hahmotettavuutta tulee parantaa myös nykyisillä väylillä lu‐vussa 2 kuvattujen laatutasotavoitteiden mukaisesti. Lisäksi pääverkon opastusta on tärkeää parantaa. En‐simmäisen vaiheen toimenpiteenä tulee laatia opastussuunnitelma, jossa mietitään sekä pääverkon viitoi‐tuksen periaatteet ja kohteet että tärkeimpien pääreittien (pikapyörätiet, viihtyisät reitit, mahdolliset muut pääreitit) merkinnän ja opastuksen periaatteet. Tämän työn yhteydessä laadittiin ongelmakartoitus ja toimenpide‐ehdotukset lyhyen ja pitemmän tähtäi‐men parantamistarpeista kolmella esimerkkikohteeksi valitulle erityyppiselle pääreittijaksolle: pikapyörä‐tielle Turku‐Kaarina‐Piikkiö, pääpyöräilyreitille Turku‐Harittu‐Kaarina sekä pääverkkoon kuuluvalle taajama‐tiejaksolle Piikkiössä. Toimenpide‐ehdotukset on esitetty luvussa 4.

1.3 Pikapyörätiet ja viihtyisät reitit

Pikapyörätiet Osa kaupunkiseudun pääverkosta kehitetään tärkeimpiä työmatkaliikenteen pääsuuntia palveleviksi nope‐an pyöräilyn reiteiksi, pikapyöräteiksi. Kaikkien pääverkon osien kehittämisessä on tavoitteena turvallisuu‐den ohella pyöräilyn sujuvuus, mutta pikapyöräteiden liikennejärjestelyissä ja kunnossapidon tasossa suju‐vuus ja nopeus korostuvat erityisesti. Tämä edellyttää, että reitit ovat suoria ja niillä on mahdollisimman vähän tasoeroja, pysähdyksiä ja konfliktipisteitä muun liikenteen kanssa. Lisäksi jalankulku ja pyöräily tulee selkeästi erottaa toisistaan siellä, missä jalankulkijamäärät ovat suuria. Luontevimmin pikapyörätien edellytykset on mahdollista toteuttaa ratojen ja pääteiden varsilla, missä maasto on tasaista, sivukatujen risteämisiä on vähän eikä reitti kulje vilkkaiden jalankulun alueiden läpi. Pikapyörätietä on esitetty toteutettavaksi tavoiteverkkokuvien 3 ja 4 mukaisesti kuuteen Turun keskustasta säteittäisesti lähtevään pääsuuntaan:

1. Uudenmaantien pikapyörätie Kupittaa–Kaarina(–Piikkiö) 2. Radanvarren pikapyörätie Kupittaa–Varissuo–Littoinen 3. Hämeentien pikapyörätie Kupittaa–Lieto 4. Tampereen valtatien/Moisiontien pikapyörätie Raunistula–lentoasema–Yli‐Maaria 5. Raumantien pikapyörätie Pitkämäki–Raisio–Masku–Nousiainen 6. Naantalin pikapyörätie Tavara‐asema–Artukainen–Raisionlahti–Naantali

Uudenmaantien, Hämeentien ja Tampereen valtatien/Moisiontien reitit ovat jo olemassa. Pyöräilyn suju‐vuuden ja turvallisuuden kannalta reittien suurimpia ongelmia ovat ajosuuntien ja kulkutapojen erottelu (erotteluperiaate vaihtelee ja keskiviiva, ajosuuntanuolet ym. selkeät ajoratamerkinnät puuttuvat), alikul‐kukohdat (jyrkät mäet, huonot näkemät), osin kapeat väyläjaksot, eräiden tasoliittymien konfliktipisteet ja liikennevaloviiveet sekä hankalat ajoreitit joissakin eritasoliittymissä. Olosuhteita voidaan parantaa nopeas‐ti pienillä, helposti toteutettavilla toimenpiteillä, kuten ajoratamaalauksilla, liikennemerkeillä, päällystekor‐jauksilla ja kunnossapidon tasoa nostamalla. Suurempia rakentamistoimia vaativat alikulkujen parantami‐nen ja niihin johtavien mäkien ohittaminen, liittymien sujuvammat pyörätiejärjestelyt ja uudet alikulut sekä pyöräteiden leventäminen. Parantamistarpeita on myös linja‐autopysäkkien kohdalla: sujuva ja turvallinen järjestely edellyttää, että odotustila ja pysäkkikatos sijaitsevat ajoradan ja pyörätien välissä.

9

Kuva 5. Uudenmaantien pikapyörätiereitin alkupäätä Kupittaalla

Kuva 6. Pikapyörätiereittien hahmotettavuutta, liikenteen ohjausta ja tienylitysten turvallisuutta on tarpeen parantaa nopeasti ajoratamaalauksilla ym. pienillä toimilla (Hämeentie)

10

Radanvarsireitti Varissuon suuntaan, Raumantien suuntainen pyörätieyhteys sekä Naantalin suunnan reitti vaativat paikoin uusien pyörätieosuuksien ja alikulkujen rakentamista. Raumantien väylä välillä Pitkämäki‐Härkämäki on parhaillaan suunnitteilla. Raision ja Nousiaisten välillä pyörätieyhteyksiä uusitaan ja rakenne‐taan tulevan moottoritiehankkeen yhteydessä. Varissuon suunnalla tarvitaan jatkosuunnittelua radanvarsi‐reitin tarkemman linjauksen ja järjestelyjen selvittämiseksi. Jatkosuunnittelua tarvitaan myös Naantalin reitillä sekä Tavara‐aseman ja Jyrkkälän välisen rataa seuraavan osuuden yksityiskohtien selvittämiseksi että Jyrkkälän ja Raisionlahden välisen suoran ja sujuvan yhteyden löytämiseksi. Uusien pikapyörätiejaksojen suunnittelussa on tärkeää huolehtia riittävän tasokkaista, luvun 2 laatutavoit‐teiden mukaisista ratkaisuista. Lisäksi näillä reiteillä tarvitaan paikoin erityisen hyvää opastusta (viitoitus, yhtenäinen ajoratamerkintä) reitin hahmottamiseksi. Viitoituksen ohella pikapyörätiet ja muutkin pääreitit tulisi merkitä yhtenäisillä tunnuksilla, esimerkiksi värillisellä keski‐ tai reunaviivalla tai muulla ajoratamer‐kinnällä ja vastaavalla väritunnuksella viitoituksessa.

Viihtyisät reitit Pääosin kadun‐ ja tienvarsilla kulkevaa pääverkkoa täydentämään on suunniteltu erityisiä viihtyisiä reittejä, jotka nimensä mukaisesti kulkevat erityisen miellyttävässä tai sellaiseksi kehitettävissä olevassa pyöräily‐ympäristössä. Ne tarjoavat vaihtoehdon tavallisille vilkkaan pääkadun varrella kulkeville pääväylille ja sijoit‐tuvat pääosin joko puistoihin ja viheralueille, esikaupunkialueiden pientalomiljööseen tai keskustojen jalan‐kulku‐ ja pyöräilypainotteisille pääakseleille. Tavoitteena on, että matka viihtyisää reittiä pitkin tarjoaa eri‐tyisen miellyttävän pyöräilykokemuksen ja sitä kautta lisää pyöräilyn houkuttelevuutta. Viihtyisillä reiteillä väylästandardi (päällyste, geometria, kulkutapojen erottelu) voi paikasta ja ympäristöstä riippuen olla alempi kuin muulla pääverkolla. Monin paikoin, erityisesti keskustaosuuksilla ja suosituilla ulkoilureiteillä, jalankulun tarpeet tulee ottaa ensisijaisesti huomioon.

Kuva 7. Aurajokirannan pyöräilijävirtaa

11

Viihtyisiä reittejä on esitetty opastettavaksi ja rakennettavaksi erityisesti suuntiin, joilla pyöräilypotentiaali on suuri tai jotka ovat hyötypyöräilyn ohella suosittuja vapaa‐ajan pyöräilyn reittejä:

1. Eteläinen jokivarsireitti Lauttaranta‐Teatterisilta‐Ylioppilaskylä‐Halinen‐Vanhalinna‐Loukinainen 2. Pohjoinen jokivarsireitti satama‐Teatterisilta‐Lonttinen‐radanvarsi‐Kärsämäki 3. Turun keskusakseli Mäntymäki‐Teatterisilta‐rautatieasema‐Kähäri (matkalla mm. kaupunginsairaa‐

la, palloiluhalli, Urheilupuisto, Samppalinna, teatteri, keskusta, rautatieasema, Logomo) 4. Pohjoinen kehäreitti Ruissalo‐Pitkämäki‐Kähäri‐Raunistula‐Koroinen‐Halinen‐Kohmo 5. Varissuon reitti Nummenmäki‐Hannunniittu‐Kohmo/Varissuo 6. Turun Rantareitti Majakkaranta‐Uittamo‐Katariina‐Pyhän Katariinantie 7. Kaarinan rantareitti keskusta‐Tuorla‐Raadelma 8. Raision keskusakseli Petäsmäki‐Kerttula‐koulukeskus‐Ihala 9. Raisionlahden reitti Raisio‐Nuorikkala‐Naantali

Osa reiteistä on jo olemassa ja niiden käytännön toteutus edellyttää ennen muuta reittien selkeää opastus‐ta ja viitoittamista maastoon. Osa reiteistä vaatii puuttuvien osuuksien rakentamista toimivan reittikoko‐naisuuden luomiseksi. Osa rakentamiskohteista on samalla koko pääverkon näkökulmasta keskeisiä, pyö‐rämatkoja huomattavasti lyhentäviä yhteyksiä, kuten Hirvensalon jalankulku‐ ja pyöräilysilta Majakkaran‐nasta Lauttarantaan, Toijalan radan alikulku Raunistulassa, yhteys Iso‐Heikkilästä Pitkämäkeen sekä Aurajo‐en silta Halisten ja Kohmon välillä.

Kuva 8. Pihakatu tai muu shared space ‐ratkaisu on usein kapeaa pyörätietä joustavampi järjestely vähälii‐kenteisillä kaduilla

12

2. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteet

2.1 Väylätyyppi, poikkileikkaus, kulkutapojen erottelu ja liittymäratkaisut Laatutasotavoitteiden tarkoitus on ohjata uusien tai uusittavien väylien suunnittelua nykyistä korkeatasoi‐sempaan suuntaan. Jatkossa keskeisille reiteille, kuten pikapyöräteille, on tarpeen muodostaa myös erillisiä parantamishankkeita laatutason nostamista varten. Kaupunkiseutu muodostuu kaupunkirakenteeltaan ja liikenneympäristöltään hyvin eriluonteisista alueista. Myös pyöräliikenteen ratkaisut eroavat toisistaan erilaisilla alueilla. Kun Turun ruutukaava‐alueella toimivin ratkaisu voi olla yksisuuntainen pyöräkaista ajoradan laidassa tai kadun rauhoittaminen hidaskaduksi, esi‐kaupunkialueella ja aluekeskuksissa kaivataan usein riittävän leveää kevyen liikenteen väylää, jolla kävely ja pyöräily on erotettu toisistaan. Taajamien välillä taas voi riittää kapeampi väylä ilman erottelua. Laatutasotavoitteet määriteltiin erikseen kuuteen erilaiseen ympäristöön:

1. Turun ruutukaava‐alue 2. Aluekeskukset, tiiviit asuinalueet 3. Moottoritie‐ ja ratakäytävät 4. Pientaloalueet, muut väljät taajama‐alueet 5. Puistoalueet ja rannat 6. Taajamien välialueet

Laatutasotavoitteet on esitetty taulukossa 2. Pikapyöräteillä tavoitteet ovat tasokkaammat kuin tavanomai‐sella pääverkolla. Viihtyisille reiteille ei asetettu omia laatutasotavoitteita, vaan niillä sovelletaan tavan‐omaisen verkon laatutasoa; suurelta osin puisto‐ ja ranta‐alueilla kulkevien väylien laatutasoa. Laadittuja periaatetasoisia laatutasotavoitteita tulee tarkentaa suunnitteluohjeiden tasolle Liikenneviraston ja Kuntaliiton suunnitteluohjeen vuonna 2013 käynnissä olevassa päivityksessä sekä mahdollisia kuntien omia suunnitteluohjeita laadittaessa.

Kuva 9. Alikulkukohtiin tiivistyy usein monia ongelmia: turhat korkeuserot pääsuunnalla, vaarallisen huonot näkemät sekä puutteelliset merkinnät kulkutapojen erottelusta, ajosuunnista ja väistämisvelvollisuuksista

13

Taulukko 2. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteet eri ympäristöissä

Väylätyyppi / poikkileikkaus Liittymä vilkkaan pääkadun tai ‐tien kanssa

Liittymä vähäliikenteisen sivukadun tai tien kanssa

Turun ruutukaava‐alue

Seutu‐reitit

- 2‐suuntainen pyörätie (pp‐osan leveys 2,0‐3,0 m), ajosuunnat erotettu keski‐viivalla, jk ja pp eroteltu vähintään materiaalierolla

- 1‐suuntainen pyörätie kadun molem‐min puolin (1,5‐2,0 m), liittymässä ja suojateiden yhteydessä lasku ajora‐dalle pyöräkaistaksi, erotettu jk:stä vähintään materiaalierolla

- Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla, alhainen nopeusrajoitus / paikkaan sopiva hidaskaturatkaisu

- 2‐suuntaisen pyörätien jatke ajoradan tasossa

- 1‐suuntainen pyörätie lasketaan ennen liitty‐mää ajoradalle pyörä‐kaistaksi ja maalataan erottuvalla värillä liit‐tymän yli, tarvittaessa (valoliittymissä) toteu‐tetaan pyörätaskut

- 2‐suuntaisen pyörätien jatke korotettuna

- 1‐suuntainen pyörätie lasketaan ennen liitty‐mää ajoradalle pyörä‐kaistaksi

(Pika‐pyörä‐tiet)

- 2‐suuntainen pyörätie (2,5‐3,5 m), ajosuunnat erotettu katkoviivalla, sel‐västi erotettuna tai eri tasossa suh‐teessa ajorataan ja jalkakäytävään


- Pyritään käyttämään hyväksi laadukkaita eri‐tasoratkaisuja tai pyö‐räilyn vihreää aaltoa

- Tasoliittymissä pyörä‐tien jatke ajoradan ta‐sossa, maalattuna erot‐tuvalla värillä

- Pyörätien jatke korotet‐tuna, maalattuna erot‐tuvalla värillä

Aluekeskukset, tiiviit asuinalueet

Seutu‐reitit

- Pääsääntöisesti jk+pp‐väylä (4,0 ‐> m), jk ja pp eroteltu (pp min 2,0 m)


- Yleensä tasoliittymä, pyörätien jatke ajora‐dan tasossa

- Pyörätien jatke korotet‐tuna

Pika‐pyörä‐tiet

- 2‐suuntainen pyörätie (2,5‐3,5 m), ajosuunnat eroteltu katkoviivalla, ero‐teltu jalkakäytävästä vähintään mate‐riaali/värierolla


- Tavoitteena laadukkaat eritasoratkaisut

- Tasoliittymässa pyörä‐tien jatke ajoradan ta‐sossa, maalattuna erot‐tuvalla värillä

- Pyörätien jatke korotet‐tuna, maalattuna erot‐tuvalla värillä

Moottoritie‐ ja ratakäytävät

Pika‐pyörä‐tiet

- Pääsääntöisesti jk+pp‐väylä (3,5‐4,5 m), jk ja pp eroteltu mikäli jalankulki‐joita paljon (pp min. 2,0 m), yhdiste‐tyllä väylällä ajosuunnat eroteltu kat‐koviivalla. Mopoilun salliminen lisää leveystarvetta.

- Pääsääntöisesti laadu‐kas eritasoratkaisu

- Mahdollisissa tasoliit‐tymissä jk+pp‐tien jatke ajoradan tasossa, jos jk ja pp eroteltu, pyörä‐tien jatke maalattuna erottuvalla värillä

- Tasoliittymissä jk+pp‐tien jatke korotettuna, jos jk ja pp eroteltu, pyörätien jatke maalat‐tuna erottuvalla värillä

14

Pientaloalueet, muut väljät taajama‐alueet

Seutu‐reitit / Pika‐pyörä‐tiet

- Pääsääntöisesti jk+pp‐väylä (3,5‐4,5 m), ei erottelua (ellei jalankulkijoita ole paljon), yhdistetyllä väylällä ajo‐suunnat eroteltu katkoviivalla

- Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla ja alhainen nopeusrajoitus

- Tasoliittymissä jk+pp‐tien jatke ajoradan ta‐sossa, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp ero‐teltu

- Tasoliittymissä jk+pp‐tien jatke korotettuna, pikapyöräteillä maalat‐tuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu

Puistoalueet ja rannat


- Päällystetty tai sorapintainen jk+pp‐väylä (3,0‐4,0 m), jk ja pp eroteltu mi‐käli jalankulkijoita on paljon (min. le‐veys tällöin 3,5 m)


- Pikapyöräteillä voidaan harkita käve‐lystä erillistä 2‐suuntaista pyörätietä (2,5‐3,5 m)

- Tasoliittymissä pyörä‐tien jatke ajoradan ta‐sossa, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp ero‐teltu

- Tasoliittymissä pyörä‐tien jatke korotettuna, pikapyöräteillä maalat‐tuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu

Taajamien välialueet


- Pääsääntöisesti jk+pp‐väylä (3,0‐4,0 m), ei erottelua, yhdistetyllä väylällä ajosuunnat eroteltu katkoviivalla. Mopoilun salliminen lisää leveystar‐vetta.

- Tasoliittymissä pyörä‐tien jatke ajoradan ta‐sossa, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp ero‐teltu

- Tasoliittymissä pyörä‐tien jatke korotettuna, pikapyöräteillä maalat‐tuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu

Kuva 10. Tontti‐ ja sivukatujen liittymissä reunakiven paikka on pyörätien sijasta ajoradan reunassa (Piikkiö)

15

2.2 Yleisiä laatutasotavoitteita Ympäristökohtaisten tavoitteiden lisäksi pääreiteille on määritelty yleisiä laatutasotavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon kaikissa verkon rakentamis‐ ja parantamishankkeissa. Liittymät

1. Pyörätien geometria sivukatujen tasoliittymissä suunnitellaan pyöräilyn kannalta sujuvaksi siten, et‐tä linjaus kulkee hyvissä ajoin kohti pyörätien jatketta. Huono geometria vie usein pyöräilijän huo‐mion muun liikenteen seuraamisesta pyörätiehen.

2. Pyörätien jatkeen korotus ja maalaus erottuvalla värillä liittymän kohdalla toteutetaan taulukon mukaisesti.

3. Pääpyöräilyverkolla olevissa tasoliittymissä pyörätien kohdalle ei asenneta reunakiveä tai reunakivi

upotetaan ajoradan tasoon tai keskustaolosuhteissa se toteutetaan riittävästi viistottuna. Myös‐kään korotettua keskisaareketta ei toteuteta pyörien käyttämälle väylänosalle. Reunakivet ja koro‐tettu keskisaareke toteutetaan ainoastaan jalkakäytävän jatkeelle, ei pyörätien jatkeen kohdalle. Näkövammaisten ohjaamiseen käytetään opaslaattoja suojatie‐ ja esteettömyysohjeistusten mu‐kaisesti.

4. Keskusta‐alueiden jalankulkija‐ ja pyöräilijämääriltään vilkkaissa risteyksissä tienylitystä odottavat

jalankulkijat ja pyöräilijät tukkivat usein risteävän ajosuunnan pyörätien. Jalkakäytävälle ja pyörä‐tielle voidaan merkitä tyhjänä pidettävä risteysalue (ts. alue, jolle ei tule pysähtyä odottamaan tie‐nylitystä) esimerkiksi päällystemateriaalilla, joka poikkeaa sekä pyörätien että jalkakäytävän pääl‐lysteestä. Liikennevaloliittymissä voidaan ajoradan lisäksi myös pyörätien kohdalla käyttää pysäh‐tymisviivaa pysähtymiskohdan osoittamiseen.

5. Pääpyörätieverkolla varmistetaan riittävät näkymät pyöräteiden liittymissä, erityisesti alikulkukoh‐dissa. Mikäli riittäviä näkemiä ei voida toteuttaa, tulee liittymien turvallisuus varmistaa liittymäjär‐jestelyillä (esim. pyörien kiertoliittymä), osoittamalla väistämisvelvollisuus (kärkikolmio ja väistä‐misviiva) tai pakollinen pysähtyminen (STOP‐merkki ja pysähtymisviiva).

6. Pikapyöräteillä pääsuunnan pyörätielle osoitetaan etuajo‐oikeus suhteessa risteävään katuverk‐

koon ja tarvittavissa kohdissa (esim. alikulut) myös risteäviin pyöräteihin. Moottoriajoneuvoille väistämisvelvollisuus esitetään kärkikolmiolla ja tarvittaessa sitä tehostetaan väistämisvelvollisuut‐ta osoittavalla ennakkomerkinnällä (ajorataan maalattu maalattu iso kolmio). Jos risteäville pyörä‐teille osoitetaan väistämisvelvollisuus, se merkitään sekä kärkikolmiolla (tai STOP‐merkillä) että päällysteeseen maalatulla pienistä kolmioista koostuvalla väistämisviivalla (tai STOP‐merkin yhtey‐dessä pysähtymisviivalla).

7. Kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi kärkikolmion ja STOP‐merkin alla lisätään kaikkiin pääpyörä‐tieverkon sivukatujen liittymiin sekä myös alue‐ ja lähiverkon vaarallisiin liittymiin. Kiertoliittymissä lisäkilpi lisätään aina tulosuuntiin kärkikolmion alle. Lisäksi lisäkilpi ja kärkikolmio lisätään loivasti kaartuvien kiertoliittymien poistumissuuntiin, jotta kääntyvä autoilija muistaisi väistämisvelvollisuu‐tensa.

8. Valo‐ohjatuissa liittymissä mahdollinen jalankulkuvalojen painonappi tulee sijoittaa myös pyörätien tai yhdistetyllä väylällä pyörien kulkusuunnan puolelle, jotta napin käyttö on sujuvaa. Painonapin si‐jasta on suositeltavaa käyttää automaattista jalankulkuvihreää tai pyöräilmaisimia.

16

Ajoratamerkinnät ja liikennemerkit

1. Erotelluilla jalankulku‐ ja pyöräteillä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottelu merkitään liikenne‐merkin lisäksi aina joko yhtenäisellä keskiviivalla, materiaalierolla tai rakenteellisesti.

2. Pääverkkoon kuuluvilla yhdistetyillä jalankulku‐ ja pyöräteillä sekä erillisillä pyöräteillä ajosuunnat

erotetaan toisistaan katkoviivalla (viiva 1 m, väli 3 m). Keskikatkoviiva voidaan maalata myös erotel‐luilla väylillä pyörätien keskelle erottamaan kulkusuunnat toisistaan.

3. Pääverkon liittymien ja risteyskohtien yhteyteen, jalankulku‐ ja pyöräteiden alkuun maalataan erot‐

telua tai yhdistelyä selventävät jalankulkija‐ ja pyöräilijämerkinnät ja tarvittaessa ajokaistanuolet. Erotelluilla väylillä jalankulkijan ja pyöräilijän kuvat toistetaan myös suojateiden ja jk+pp‐väyläliittymien jälkeen sekä linjaosuuksilla tarpeen mukaan. Mopille sallituilla pyöräteillä tulisi har‐kita myös MOPO‐tekstin maalaamista pyöränkuvan yhteyteen.

4. Alikuluissa, tiukoissa mutkissa, mäkikohdissa, huonon näkemän omaavissa jalankulku‐ ja pyörätei‐

den liittymissä ym. erityiskohteissa käytetään ajosuuntien erottamiseen tiheämpää katkoviivaa (oh‐jausviivaa), jossa viivan pituus on 1 m ja väli 1 m. Ohjausviivan lisäksi pyöräliikenteen ohjaamiseen käytetään ajokaistanuolia ja jalankulkijan ja pyöräilijän kuvia, väistämis‐ ja pysähtymisviivoja ao. lii‐kennemerkkien yhteydessä sekä varoitusmerkkejä (esim. vaarallinen risteys, jyrkkä mäki jne.) En‐nen vaikeita paikkoja pyöräilijän huomiota voidaan herättää ja nopeutta hidastaa heräteraidoilla.

5. Pääverkon erotelluilla jalankulku‐ ja pyöräteillä ja erillisillä pyöräteillä pyörätietä risteävä suojatie

voidaan merkitä myös pyörätielle. Suojatiemerkintä ohjaa jalankulkijoita odottamaan kadunylitystä jalkakäytävän puolella ja pyöräilijää väistämään katua ylittävää jalankulkijaa. Suojatiemerkintä voi‐daan toteuttaa esimerkiksi materiaalierolla. Normaali ajoradalla käytetty suojatien kestomerkintä on liukas eikä sen käyttö pyörätiellä ole suositeltavaa.

6. Erikseen sovittavat pääreitit merkitään väritunnuksilla sekä ajorataan (värillinen päällyste, tietyn värinen keskiviiva tai reunaviiva, toistuva tunnusmerkki) että opasteisiin (tunnuksella, eri värisiä viittoja ei nykyohjeiden mukaan saa käyttää).

Kuva 11. Jalankulun ja pyöräilyn sekä pyörätien ajosuuntien selkeä erottelu (Baana, Helsinki)

17

Kuva 12. Hollantilaisia pyörätiejärjestelyjä (Amsterdam) Linja‐autopysäkkien kohdat

1. Pyörätiet (sekä erillinen että jk+pp‐tie) linjataan kulkemaan ensisijaisesti bussikatoksen takaa. Jos

se ei ole mahdollista, bussista astuville ja siihen nouseville matkustajille toteutetaan materiaalierol‐la erotettu odotustila pyörätien ja ajoradan väliin.

2. Pääverkolla linja‐autopysäkkien kohdille tehdään pyöräilijä‐ ja jalankulkijamerkinnät Kuntaliiton oh‐

jeen (Liikennemerkkien käyttö kaduilla, 2012) mukaisesti. Vaikeimmissa paikoissa pyöräilijän nope‐utta voidaan hidastaa päällysteeseen tehdyillä heräteraidoilla tai materiaalierolla.

Kuva 13. Jalkakäytävän ja pyörätien tiemerkinnät linja‐auton pysäkin kohdalla (Kuntaliitto 2012)

Kuva 14. Pyörätien linjaus pysäkkikatok‐sen takaa (Helsinki)

18

2.3. Talvihoito ja muu kunnossapito Pääpyöräilyreittien hoitotason tulee kannustaa ympärivuotiseen pyöräilyyn ja tarjota kilpailukykyinen kul‐kutapavaihtoehto talvellakin. Sen edellytyksenä ovat laadultaan riittävät, mutta kuitenkin realistiset talvi‐hoidon laatuvaatimukset sekä pyöräilyn tarpeista lähtevä väylien hoitoluokitus. Pyöräilijän on lähtiessään voitava luottaa siihen, että tärkeimmät työ‐, koulu‐ ja vapaa‐ajan matkojen reitit ovat koko matkaltaan ajo‐kunnossa. Pääreiteillä hyvän hoitotason tulee jatkua hallinnollisista (kuntarajat, kunnan/valtion väylä) ja urakkasopimuksiin liittyvistä rajoista riippumatta.

Talvihoidon laatuvaatimukset Pääpyöräilyreittien tavoitteelliset talvihoidon laatuvaatimukset on esitetty taulukossa 3. Taulukkoon 4 on kuvattu kuntien ja ELY‐keskuksen nykyiset kevyen liikenteen väylien talvihoidon laatuvaatimukset eri hoito‐luokan väylillä. Tavoitetaso ja sen kuvaus perustuu pitkälti maanteiden kevyen liikenteen väylien hoitovaa‐timuksiin. Tärkeimmillä jalankulun ja pyöräilyn väylillä, esimerkiksi keskusta‐alueilla, voidaan soveltaa vielä tiukempia vaatimuksia. Jatkossa tavoitteellinen vaatimustaso tulee jalkauttaa väylänpitäjien talvihoidon ohjeistukseen ja hankin‐toihin. Yhtenäinen laatu tulisi varmistaa yli urakka‐alueiden rajojen. Koska kunnan rajan ylittävän tai koko pyöräreittiä koskevan urakka‐alueen toteuttaminen on kuitenkin lähtökohtaisesti haasteellista, helpompi ratkaisu on yhtenäisten vaatimusten vieminen jokaisen ylläpitäjän ohjeisiin ja hankinta‐asiakirjoihin. Taulukko 3: Ehdotus pääpyöräreittien talvihoidon tavoitteelliseksi vaatimustasoksi

Pikapyörätiet ja kaupunkiseudun vilk‐kaimmat pääreitit

Muut kaupunkiseudun pääreitit

Koskee ajanjaksoa Arkisin kello 06‐22 Arkisin kello 07‐22

Lumen auraus Lumen poisto päivällä 3 h kuluessa, aamulla kello 6.30 mennessä. Maksimilumensyvyys 3 cm

Lumen poisto päivällä 4 h kuluessa, aamulla kello 7.30 mennessä. Maksimilumensyvyys 4 cm

Liukkauden‐torjunta

Hiekoitus päivällä 2 h kuluessa liukkau‐den alkamisesta, aamulla 6.30 mennes‐sä.

Hiekoitus päivällä 3 h kuluessa liuk‐kauden alkamisesta, aamulla 7.30 mennessä.

Polanne Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten hait‐taavia epätasaisuuksia ei saa olla. Pehmenevä polanne pidetään enintään 2

cm paksuna.

Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten hait‐taavia epätasaisuuksia ei saa olla. Pehmenevä polanne pidetään enintään 2

cm paksuna.

Ajoradan vieressä olevat pyörätiet

Ajoradalta pyörätielle aurattu lumi pois‐tetaan samalla, kun ajorata aurataan.

Ajoradalta pyörätielle aurattu lumi poistetaan samalla tai heti sen jälkeen, kun ajorata aurataan.

- Viikonloppuisin talvihoidon laadun tulee myös olla hyvällä tasolla, mutta toimenpiteet eivät ole aivan yhtä kiireisiä kuin arkisin. Sopivat vaatimusten ajankohdat voivat olla lauantaisin kello 9–20 ja sunnuntaisin 10–20.

- Keskeinen vaatimus on ajoradan vierialueen pyöräteiden aurauksen ajoitus samanaikaiseksi ajora‐dan aurauksen kanssa. Nykyisin ajoratojen lumen auraaminen pyörätielle voi estää pääpyöräreitin käytön käytännössä kokonaan, jolloin kulkijat ovat pakotettuja siirtymään ajoradalle. Lumen pois‐toon heti aurauksen yhteydessä voidaan tarvittaessa käyttää lumilinkoja niin, ettei pyörätielle jää lumikasoja tai muuta ylimääräistä lunta.

19

Taulukko 4. Yhteenveto kuntien ja ELY‐keskuksen kevyen liikenteen väylien nykyisistä talvihoidon laatuvaa‐timuksista Lumen poisto Liukkauden torjunta Polanteen ja sohjon poisto

ELY‐keskus

K1 koskee aikaa klo 06‐22

- Hoidetaan ennen liikenteen alkua klo 06 mennessä

- Päätien viereisten väylien auraus heti päätien jälkeen

- Max. irtolumen syvyys sateen aikana 3 cm

- Toimenpideaika lumenpois‐toon 3 h

- Klo 22‐06 lumen syvyys ei saa olla yli 8 cm

- Riittävä kitka turvalli‐seen kävelyyn ja pyö‐räilyyn

- Toimenpideaika liuk‐kaudentorjuntaan 2 h

- Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten haittaavia epätasaisuuksia ei saa olla

- Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna

K2 koskee aikaväliä klo 07‐22

- Hoidetaan ennen liikenteen alkua klo 07 mennessä

- Päätien viereisten väylien auraus heti päätien jälkeen

- Max. irtolumen syvyys sateen aikana 4 cm

- Toimenpideaika lumenpois‐toon 4 h

- Klo 22‐07 lumen syvyys ei saa olla yli 8 cm

- Riittävä kitka turvalli‐seen kävelyyn ja pyö‐räilyyn

- Toimenpideaika liuk‐kaudentorjuntaan 3 h

- Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten haittaavia epätasaisuuksia ei saa olla

- Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna

Turku

I kplk - Hoitotoimenpiteet aloitetaan riittävän ajoissa, jotta alue on kunnossa ennen liikenteen huipputunteja

- Jatkuvan lumisateen aikana pidetään liikennöitävässä kunnossa

- Kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluo‐kan ajoratoja

- Maksimilumisyvyys sateen aikana 4 cm

- Liukkauden torjunta aloitetaan riittävän ajoissa, jotta väylä on kunnossa ennen liiken‐teen huipputunteja

- Väylät käsitellään koko pituudeltaan ja tarvit‐taessa käsittelyä täy‐dennetään

- Sateen aikana väylällä saa olla sohjoa enintään 3 cm. Välittö‐mästi sohjon poiston jälkeen väylällä ei sallita sohjoa.

- Kevyen liikenteen väylän sohjon poisto pyritään tekemään en‐nen vastaavan kunnossapito‐luokan ajoratoja

- Sohjo on aina säätilan pakastu‐essa pyrittävä poistamaan mahdollisimman pian ja tarkas‐ti. Jäätynyttä sohjoa ei sallita.

II kplk - Lumisateen jatkuessa pitkään aurataan myös lumisateen aikana

- Kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluo‐kan ajoratoja

- Maksimilumisyvyys sateen aikana 6 cm

- Liukkauden torjunta aloitetaan tärkeimpien paikkojen osalta riittä‐vän ajoissa, jotta väylä on kunnossa ennen liikenteen huipputun‐teja

- Muu osa väylistä käsi‐tellään mahdollisim‐man pian tämän jäl‐keen ja täydennetään tarvittaessa

- Sateen aikana väylällä saa olla sohjoa enintään 3 cm. Välittö‐mästi sohjon poiston jälkeen väylällä ei sallita sohjoa.

- Kevyen liikenteen väylän sohjon poisto pyritään tekemään en‐nen vastaavan kunnossapito‐luokan ajoratoja

- Sohjo on aina säätilan pakastu‐essa pyrittävä poistamaan mahdollisimman pian ja tarkas‐ti. Jäätynyttä sohjoa ei sallita.

20

Kaarina

I kplk ajoradat, keskustan jk:t ja keskustaan johtavat jk+pp‐pääreitit

- Auraus aloitetaan, kun lumipeit‐teen vahvuus on vähintään 3 cm

- Aurauksen toimenpideaika 6 h tarpeen syntymisestä

- Liukkauden torjunnan toimenpideaika 6 h tarpeen syntymisestä

II kplk ajoradat, ao. katujen jalkakäytävät ja jk+pp‐väylät




IIi kplk ajoradat, ao. katujen jk:t, jk+pp‐väylät ja puistokäytävät




Naantali

Pääkatujen viereiset jk+pp‐väylät

- Lumen poisto aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm

- Liukkaudentorjunta käynnistetään heti ke‐lin niin vaatiessa

Kokoojakatujen viereiset ja erilliset jk+pp‐väylät


- Hiekoitetaan

Asuntokatujen viereiset kevyen liikenteen väylät


- Vaikeissa olosuhteissa liukkaudentorjunta myös asuntokaduilla

Lieto

Jk+pp‐väylät - Auraus aloitetaan kun lunta on satanut n. 3 cm

- Lumi poistetaan 3 h kuluessa sateen loppumisesta

- Toimenpideaika 3½ tuntia (aurauksen jäl‐keen)

Raisio

Keskustan alue sekä keskeiset koulu‐ ja työ‐matkareitit

- Aurauskynnys 3‐4 cm

- Liukkaudentorjunta on tehty koulu‐ ja työ‐matkaliikenteen al‐kuun mennessä

- Toimenpidekynnys 1‐3 cm- Toimenpiteet suoritettu 1

vrk:n kuluessa käynnistä‐misestä

Muut jk+pp‐väylät

- Aurauskynnys 5‐6 cm - Liukkaudentorjuntaa jatketaan keskeisten väylien jälkeen

- Toimenpidekynnys 3‐5 cm- Toimenpiteet suoritettu 2‐

3 vrk:n kuluessa käynnis‐tämisestä

Talvihoitoluokitus Kevyen liikenteen väylien ja pyöräilyreittien talvihoitoluokituksen tulee ensisijaisesti perustua kävelyn ja pyöräilyn tarpeista lähteviin yhtenäisiin reitteihin, ei pelkästään viereisen kadun hoitoluokkaan. Erityisesti keskustoihin johtavat pääreitit sekä tärkeimmät työ‐ ja koulumatkayhteydet tulee sijoittaa ensimmäiseen hoitoluokkaan. Kuntien ja taajamien sisäisten reittien ohella tässä työssä määritellyt kaupunkiseudun pää‐reitit on tarpeen nostaa ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan siltä osin, kun ne eivät vielä siellä ole. Tällä hetkellä kuntien ja ELY‐keskuksen hoitoluokitus on seuraava:

- Turussa kevyen liikenteen väylien hoitoluokitus perustuu viereisen kadun hoitoluokkaan. Jatkossa urakointimallin muuttuessa pyritään reittikohtaisiin hoitoluokkiin.

- Kaarinassa ensimmäiseen hoitoluokkaan kuuluvat keskustan jalkakäytävät ja keskustaan johtavat kevyen liikenteen pääreitit.

21

- Raisiossa ensimmäisessä hoitoluokassa ovat keskustan alue sekä keskeiset koulu‐ ja työmatkareitit. - Naantalissa kevyen liikenteen väylien hoitoluokitus noudattaa viereisen kadun hoitoluokitusta. - Liedossa kevyen liikenteen väyliä ei ole jaettu eri hoitoluokkiin. - ELY‐keskus on luokitellut ensimmäiseen hoitoluokkaan keskeiset työmatkaliikenteen käyttämät,

ympäristökunnista Turkuun johtavat ja Kehätien varren väylät (kuva 15).

Kuva 15. ELY‐keskuksen maanteiden ensimmäisen hoitoluokan väylät sekä Turun ydinalueella työssä käyvi‐en asuinpaikkojen jakautuminen (lähde: Turun tiepiirin tärkeimmät työmatkaliikenteen yhteydet, vilkkaim‐mat bussireitit sekä kevyen liikenteen väylien jako hoito‐ ja ylläpitoluokkiin, 2009)

Muu kunnossapito Muita tärkeitä kunnossapidon vaatimuksia ovat tehokas hiekanpoisto keväisin sekä päällystevaurioiden nopea korjaus, erityisesti vaaratilanteita aiheuttavien pitkittäissuuntaisten vaurioiden korjaus. Vaurioiden nopeaan havainnointiin voisi hyvänä apuna toimia koko seudun kattava karttapohjainen internet‐palvelu, jonne liikkujat voisivat jättää palautteensa ongelmista ja niiden tarkasta sijainnista hallintorajoista välittä‐mättä. Turun kaupungin teknisellä sektorilla tällainen järjestelmä on jo käytössä (www.turku.fi/paikalla).

22

3. Toimenpideohjelma

3.1 Nykyisen infrastruktuurin parantaminen Pyöräilyolosuhteiden laatutason parantaminen on yksi tärkeimmistä edellytyksistä pyöräilyn kulkutapa‐osuuden lisäämiseksi. Olemassa olevien pyöräteiden sujuvuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä on tarpeen parantaa. Puuttuvien pyöräteiden rakentamisen ohella kuntien ja ELY‐keskuksen toteuttamisohjelmiin tulee sisällyttää nykyisten pyöräteiden parantamishankkeita. Kunnossapito‐ ja maalausurakoiden yhteydessä koko pääverkolla voidaan laajasti toteuttaa pieniä, reittien turvallisuutta ja hahmotettavuutta nopeasti parantavia toimenpiteitä, kuten

- näkö‐ ja kulkuesteenä olevien pensaiden ja puunoksien raivauksia - ajoratamaalauksia (keskiviivat, jk‐ ja pp‐merkinnät, ajosuuntanuolet, väistämis‐ ja pysähtymisviivat,

puuttuvat suojatiemerkinnät, värilliset pyörätien jatkeet liittymissä ym.) - liikennemerkkejä sekä ajoradoille että pyöräteille (jk+pp‐lisäkilvet kärkikolmioon, STOP‐merkit, va‐

roitusmerkit ym.) - päällysteen paikkauksia ja uudelleen päällystämisiä - reunakivien madalluksia.

Laatutason nostamiseksi on tarpeen laatia reitti‐ tai aluekohtaisia parantamissuunnitelmia, joiden toimen‐piteet voidaan vaiheistaa kahteen tai kolmeen ryhmään. Helpoimmin toteutettavia toimenpiteitä ovat em. ajoratamaalaukset, liikennemerkit ja päällysteen korjaukset. Nopeasti toteutettavissa olevia pieniä inves‐tointeja ovat mm.

- suojateiden korotukset - suojatiesaarekkeet - muut pienet liittymien parantamistoimet - autoliikenteen rauhoittamistoimet - pyörätien siirrot pysäkkikatosten taakse - pyörätien pienet uudelleenlinjaukset alikulkujen päissä.

Kolmannen toimenpideryhmän muodostavat suuremmat, joko reittikohtaisen hankkeen osana tai erikseen toteutettavat investoinnit joita ovat mm.

- pitemmän pyörätie/kevyen liikenteen väyläjakson leventäminen - kadun ja katuympäristön laajempi saneeraus (esim. jalankulkupainotteinen kauppakatu) - alikulun sekä reittiä lyhentävän tai sujuvoittavan oikaisun rakentaminen (pääverkon alikulku‐ ja oi‐

kaisutarpeet ovat mukana luvun 3.2 ja liitteen 2 uusien väylähankkeiden listalla). Investointikohteiden suunnittelussa on muistettava ottaa huomioon myös kunnossapidon tarpeet. On tär‐keää, että toteutettavat pyöräilyratkaisut mahdollistavat myös niiden laadukkaan talvihoidon ja muun kun‐nossapidon. Luvussa 4 on esitetty ongelmakartoitukset ja toimenpide‐ehdotukset kolmelta esimerkkikohteeksi valitulta erityyppiseltä pääreittijaksolta: Uudenmaantien pikapyörätieltä Turku‐Kaarina‐Piikkiö, pääpyöräilyreitiltä Turku‐Harittu‐Kaarina sekä pääverkkoon kuuluvalta taajamatiejaksolta Piikkiössä. Kärkitoimenpiteet

Toteuttamiseen tähtäävän suunnitelman laatiminen luvussa 4 ja liitteessä 3 kuvatun Uudenmaan‐tien pikapyörätien parantamissuunnitelman pohjalta: toimenpiteiden aikataulutus ja kokoaminen toteuttamishankkeiksi, isompien toimenpiteiden edellyttämä jatkosuunnittelu sekä toteutuksen yh‐teensovitus Runkobussilinjaston kehittämisohjelmassa vuosille 2012 – 2020 ja Varsinais‐Suomen

23

ELY‐keskuksen joukkoliikenteen tarveselvityksessä samalle tie‐ ja katujaksolle esitettyjen linja‐autopysäkkien parantamistoimien sekä Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunni‐telmassa esitettyjen turvallisuustoimien kanssa

Vastaavan suunnitelman laatiminen luvussa 4 ja liitteessä 3 kuvatun Turku‐Harittu‐Kaarina pääpyö‐räilyreitin parantamissuunnitelman pohjalta tai esitettyjen toimenpiteiden sisällyttäminen kuntien ja ELY‐keskuksen toteuttamisohjelmiin

Reittikohtaisten ongelmakartoitusten ja toimenpideselvitysten laatiminen Hämeentien (Kupittaa‐Lieto) ja Tampereen valtatien/Moisiontien (Raunistula‐lentoasema‐Yli‐Maaria) pikapyöräteiksi kehi‐tettäviltä reiteiltä sekä muilta keskeisiltä olemassa olevilta pyöräilyn pääreiteiltä, esimerkiksi Sata‐kunnantien/Raisiontien reitiltä Turku‐Raisio‐Naantali sekä Turun suurimpiin lähiöihin johtavilta pää‐reiteiltä

Keskustojen ja taajamateiden pyöräilyolosuhteiden kartoitukset ja suunnitelmien laatiminen pienis‐tä, tehokkaista pyöräilyn ja jalankulun turvallisuutta, sujuvuutta ja esteettömyyttä lisäävistä toi‐menpiteistä. Ensisijaisia kohteita ovat seudun suurimmat kuntakeskukset: Raisio, Kaarina, Naantali, Parainen, Paimio, Lieto, Masku ja Mynämäki

Kuva 16. Kapea, jalkakäytävästä erotettu pyörätie on heikko ratkaisu sekä pyöräilijöille että jalankulkijoille

24

3.2 Puuttuvien väylien ja yhteyksien rakentaminen Turun seudun pyörätieverkon isoimmat täydentämistarpeet kohdistuvat Turun ydinkeskustaan, keskusta‐aluetta ympäröiviin poikittaisyhteyksiin – mukaan lukien jalankulku‐ ja pyörämatkoja merkittävästi lyhentä‐vät silta‐, alikulku‐ ja lauttayhteydet – sekä ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin taajamien välisiin yhteyksiin. Lisäksi esitettyjen pikapyöräteiden toteuttamien Turusta Naantalin, Raision ja Varissuon suuntiin edellyttää uusien pyörätiejaksojen rakentamista. Turun keskustan pyöräilyolosuhteilla on suuri vaikutus pyöräilyn asemaan ja suosioon Turussa ja laajem‐minkin kaupunkiseudulla. Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätökset keskustan pyörätieverkon toteuttamis‐järjestyksestä jo vuonna 2001, mutta suunnitelman toteuttaminen on yhä kesken. Pääverkon osalta keskus‐tan puuttuvat pyörätiejaksot on esitetty myös tämän suunnitelman kartoilla ja hankelistalla. Puuttuvien pyöräteiden rakentamisen lisäksi keskustan tontti‐ ja kokoojakatujen todellisia ajonopeuksia on tarpeen alentaa 30 km/h ja 40 km/h tasoon niin, että ajoradalla voi turvallisesti pyöräillä. Turun keskustaa ympäröivällä esikaupunkialueella ja lähiökehällä on puuttuvia pyöräteitä sekä silta‐ ja ali‐kulkutarpeita, jotka toteutuessaan lyhentävät pääverkon pyörämatkoja huomattavasti. Merkittävimpiä matkaa lyhentäviä hankkeita ovat Hirvensalon jalankulku‐ ja pyöräilysilta Majakkarannasta Lauttarantaan, pyörätieyhteys Huhkolasta Kaarinan suuntaan, puistoreitti Varissuolta Hannunniitun suuntaan, viihtyisä rantareitti Majakkarannasta Katariinan kautta Pyhän Katariinantielle sekä keskustan pohjoisen kehäyhtey‐den puuttuvat jaksot: radan ylitys Iso‐Heikkilästä Pitkämäkeen, rautatien alikulku Raunistulasta Koroisille ja Aurajoen jalankulku‐ ja pyöräilysilta Halisista Kuralaan. Ydinkaupunkisedun ulkopuolella pyöräilyn pääverkko on tarpeen täydentää Turusta kehyskuntien keskuk‐siin ulottuvilla ja lähekkäisiä taajamia yhdistävillä pyöräteillä mm. yhteysväleillä Naantali‐Särkänsalmi, Mas‐ku‐Nousiainen, Littoinen‐Piikkiö, Piikkiö‐Paimio, Petäsmäki‐Piuha, Humikkala‐Rusko, Lieto‐Vanha Tampe‐reentie ja Yli‐Maaria‐Jäkärlä. Pitempiä, samalla pyörämatkailua palvelevia hankkeita ovat pyörätieyhteydet Rymättylään sekä Kustavintien vartta pitkin Lemuun saakka. Uusilla maankäyttöalueilla jalankulun ja pyöräilyn sujuvat pää‐ ja alueverkon yhteydet tulee suunnitella ja osoittaa kaavakartoilla jo yleis‐ ja osayleiskaavatasolla. Asemakaavatason suunnittelussa on tärkeää suunni‐tella toimivat ja turvalliset järjestelyt riittävän yksityiskohtaisesti jalankulun ja pyöräilyn tarpeista lähtien ja varata kaavaan niiden edellyttämät tilat. Ja ennen kaikkea on tärkeää rakentaa suunnitelmien mukaiset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet valmiiksi alueiden muun infrastruktuurin toteuttamisen yhteydessä. Kärkitoimenpiteet

Kävelyn ja pyöräilyn pääreitistöjen suunnitteleminen kaikissa seudun yleis‐ ja osayleiskaavatöissä sekä reittien osoittaminen kaavakartoilla

Esisuunnitelmien laatiminen radanvarren pikapyörätien Kupittaa–Varissuo–Littoinen sekä Naantalin pikapyörätien Tavara‐asema–Artukainen–Raisionlahti–Naantali toteuttamisvaihtoehdoista ja ‐ratkaisuista

Raumantien pikapyörätien Pitkämäki–Raisio–Masku–Nousiainen jo suunniteltujen osien (Pitkämäki‐Härkämäki‐kevyen liikenteen yhteys sekä valtatien 8 moottoritiehanke Raisio‐Masku) laatutason tarkistaminen sekä esisuunnitelma pikapyörätieyhteyden reittivaihtoehdoista ja toimenpidetarpeis‐ta välillä Huhkola‐Raision keskusta‐Kerttula)

25

Turun keskustan pyöräilyverkon – sekä pääreittien että ja keskustan paikallisen verkon – puuttuvien yhteyksien rakentaminen sekä tontti‐ ja kokoojakatujen ajonopeuksien lasku siten, että ajoradalla voi turvallisesti pyöräillä

Pääverkon ja viihtyisien reittien puuttuvien osuuksien, matkaa lyhentävien siltojen ja rata‐alikulkujen sekä turvallisuutta parantavien alikulkujen tai muiden tienylitysten turvaamistoimenpi‐teiden rakentaminen. Kohteet on esitetty tavoiteverkkokartoilla ja liitteen 3 taulukossa. Niitä ei ole tämän työn yhteydessä priorisoitu, vaan ne on esitetty vastuutahoittain. Turun hankkeista on esi‐tetty kaupungin Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2010) mukainen kiireellisyysluokka ja maantienvarsien hankkeista Varsinais‐Suomen ELY‐keskuksen ylläpitämien jalankulku‐ ja pyörätei‐den sekä alikulkujen tarvekorien mukaiset priorisointi‐indeksit.

Kuva 17. Jalankulku‐ ja pyöräilysilta Hirvensalon vanhalle siltapaikalle toisi saaren pohjoispään asuinalueet puolitoista kilometriä lähemmäs keskustaa

26

3.3 Opastus, viitoitus ja reittien merkitseminen Tavoitteena on, että seudun pääpyöräilyverkko muodostaa loogisen ja hyvin hahmottuvan kokonaisuuden, jota viitoitus ja muu opastus tukee. Pääväylille on jo nykyisin toteutettu viitoitusta laajasti. Viitoituksessa on kuitenkin paljon puutteita: puuttuvia viittoja, epäjatkuvuuskohtia sekä pääreittien hahmotettavuutta vaike‐uttavaa epäyhtenäisyyttä viitoituskohteista. Opastuksen kehittäminen edellyttää ensimmäisessä vaiheessa opastussuunnitelman laatimista ja sen poh‐jaksi tarvittaessa olemassa olevan opastuksen kartoitusta. Viitoituksen ohella suunnitelmassa on tarpeen miettiä muuta opastusta, kuten opaskarttoja keskeisiin paikkoihin. Osana opastussuunnitelmaa tulee suunnitella tapa, jolla pikapyörätiet ja muut keskeiset reitit merkitään. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi viittoihin ja opaskarttoihin merkittävät ja ajorataan maalattavat reittitunnuk‐set tai tunnusvärit, jota voidaan käyttää pyöräteillä esimerkiksi väylän keskiviivassa tai maalaamalla reitille yhtenäinen reunaviiva. Kärkitoimenpiteet

Turun kaupunkiseudun pyöräilyn opastussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen, tarvittaessa nykyisen viitoituksen kartoitus suunnitelman lähtötiedoiksi

Reittikohtaisten tunnusten, merkintöjen ja opastuksen suunnittelu pikapyöräteille ja muille tär‐keimmille pääreiteille (osana opastussuunnitelmaa).

Kuva 18. Jalankulku‐ ja pyöräilyväylien nykyistä viitoitusta

27

3.4 Kunnossapidon kehittäminen Pääreittien hyvä talvihoidon taso ja hyvän hoitotason jatkuminen myös hallinnolliset rajat ylittävillä reiteillä on välttämätön edellytys talvipyöräilyn suosion kasvulle. Lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan ohella on tärkeää huolehtia sohjon poistamisesta. Upottava tai pakkasen myötä jälleen jäätynyt sohjo on usein talvipyöräilijän suurin ongelma. Tieto reittien hoitotasosta tulee myös olla käyttäjien saatavana. Pyöräteiden päällysteiden kunto on monin paikoin huolestuttavan huono. On tärkeää huolehtia päällyste‐vaurioiden nopeasta korjauksesta, mutta ikääntyvän pyörätieinfrastruktuurin kunnon ylläpitäminen edellyt‐tää myös riittävää panostamista uudelleenpäällystämiseen sekä painumien ja routavaurioiden korjauksiin. Kärkitoimenpiteet

Kuntien kevyen liikenteen väylien talvihoitoluokituksen tarkistaminen siten, että seudun pääpyöräi‐lyverkko sisältyy ensimmäiseen hoitoluokkaan

Talvihoidon laatuvaatimusten tarkistaminen siten, että pääverkolla saavutetaan vähintään luvun 2.3 suuntaviivojen mukainen laatutaso

Talvihoitotason merkitseminen seudun pyörätiekarttaan (netti‐ ja paperikarttoihin)

Panostuksen lisääminen pyöräteiden rakenteen ja päällysteen ylläpitoon sekä kunnissa että ELY‐keskuksessa.

Kuva 19. Pyöräteiden kunnossapidon suurimpia haasteita ovat sohjon ja ajoradalta auratun lumen poisto

28

4. Esimerkkireittien parantamissuunnitelmat

4.1 Parantamissuunnitelmien kohteet ja toimenpiteiden jaottelu Parantamissuunnitelmien esimerkkikohteiksi valittiin kolme erityyppistä pääpyöräilyverkon jaksoa, joiden pyöräilyolosuhteiden nykytila kartoitettiin kesällä 2012: Uudenmaantien pikapyörätie Turku‐Kaarina‐Piikkiö, pääpyöräilyreitti Turku‐Harittu‐Kaarina sekä pääverkkoon kuuluva taajamatiejakso Piikkiössä. Nyky‐tilakartoituksen perusteella laadittiin luvuissa 4.2‐4.4 sekä liitteenä 3 olevilla suunnitelmakartoilla kuvatut parantamissuunnitelmat, joita ohjasivat luvun 2 mukaiset pääreiteille asetetut laatutasotavoitteet. Yhteenveto parantamissuunnitelmien toimenpide‐ehdotuksista ja kustannuksista on esitetty liitteessä 4. Toimenpiteet on jaettu seuraaviin ryhmiin:

1) Rikkoutuneiden liikennemerkkien ym. korjaukset sekä puiden ja pensaiden oksien raivaus sisältyvät väylien normaaliin hoitoon ja ylläpitoon, eikä niille ole laskettu lisäkustannuksia.

2) Nopeasti toteutettavissa olevia pieniä toimenpiteitä ovat mm. liikennemerkkien asentaminen, ajo‐

ratamaalaukset, päällysteen korjaukset ja uudelleenpäällystämiset sekä pylväiden siirrot, reunakivi‐linjojen muutokset ym. pienet rakenteelliset toimet. Ne on perusteltua toteuttaa nopeasti laajem‐pina alueellisina tai reittikohtaisina kokonaisuuksina.

3) Pieniä, alle 50 000 euron investointeja ovat mm. korotetut suojatiet, suojatiesaarekkeet, pyörä‐

pysäköintipaikat ja lyhyiden väyläjaksojen rakentaminen, esimerkkinä alikulkukohtien ohitus tai pyörätien siirto bussikatoksen taakse. Niiden toteuttamismahdollisuuksien arviointi ja tarkempi suunnittelu on tehtävä kohdekohtaisesti, mutta toteutusta varten hankkeet on perusteltua koota reittikohtaiseksi investointipaketiksi.

4) Isompia investointeja ovat mm. valo‐ohjatun suojatien tai alikulun rakentaminen ja pitemmät uu‐

det pyörätiejaksot. Niiden jatkosuunnittelu ja toteutus tapahtuu pääosin erillisinä hankkeina tai laa‐jempien tie‐ tai liikennejärjestelyjen tai maankäytön kehittämishankkeiden osina.

Eräissä paikoissa samaan kohtaan on esitetty sekä pienempiä ensi vaiheen toimenpiteitä että suurempia parantamistoimia (esim. pp‐ajoratamaalaukset pysäkin ja katoksen väliin + pyörätien siirto katoksen taakse tai saarekkeellinen suojatie nopeusrajoituksineen + alikulku). Molempien vaiheiden toimenpiteet ovat mu‐kana luvun 4.5 taulukoissa. Toimenpidetaulukoissa ja kustannusarvioissa ei ole mukana viitoitusta eikä keskeisten reittien merkintää ajoratatunnuksin (esim. värillinen reunaviiva). Ne vaativat jatkosuunnittelua viitoitustarpeen ja ‐periaatteiden sekä reittien merkintätavan määrittelemiseksi. Suunnitelmakartoilla on osoitettu opastustar‐ve kohtiin, joissa se on katsottu pyöräilijän näkökulmasta erityisen tarpeelliseksi. Osassa kohdista viitoitus on jo olemassa tämänhetkisten viitoitusperiaatteiden mukaisesti, osasta se puuttuu kokonaan. Tarkempaa opastuksen suunnittelua ei tämän työn yhteydessä kuitenkaan ole tehty. Kartoitettujen pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku‐ ja pyöräteiden nykyinen poikkileikkaus ei monin paikoin toteuta luvussa 2.1 esitettyjä laatutasotavoitteita. Laajamittaista pyöräteiden leventämistä ei tässä yhteydessä kuitenkaan esitetä, toimenpide‐ehdotukset sisältävät ainoastaan joidenkin Turun katuverkolla sijaitsevien kapeiden pyörätiejaksojen leventämisen. Kokonaan uudet väyläjaksot sekä perusparantamisen tai laajempien liikennejärjestelyjen yhteydessä uusittavat väyläjaksot tulisi kuitenkin toteuttaa laatuvaati‐musten mukaisesti. Olemassa olevien väylien laajempia leventämistarpeita on jatkossa perusteltua tarkas‐tella ensisijaisesti siellä, missä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita on eniten, lähinnä Turun kantakaupungin ja Kaarinan ydinkeskustan alueilla.

29

Pysäkeille esitetyt toimenpiteet (pysäkkien poisto, pysäkkien siirto, pyörätien siirto katoksen taakse, pyörä‐pysäköinti) on pyritty sovittamaan yhteen Runkobussilinjaston kehittämisohjelmassa vuosille 2012 – 2020 ja Varsinais‐Suomen ELY‐keskuksen joukkoliikenteen tarveselvityksessä esitettyjen toimenpiteiden kanssa. Myös Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on otettu huomioon. Taulukoissa esitetyt toimenpiteet ja niiden kustannukset ovat osin päällekkäisiä em. suunnitel‐mien kanssa.

4.2 Uudenmaantien reitti Turku‐Kaarina‐Piikkiö (pikapyörätie) Reitti alkaa Aurajoen rannasta Tuomiokirkkotorilta, kulkee Uudenmaantien molemmin puolin Kaarinan keskustaan ja jatkuu siitä tien pohjoispuolella Piikkiön keskustaan. Reitin varsinainen nopeasti poljettava pikapyörätieosuus alkaa Kupittaalta, sen jälkeen reitillä on viiveitä ja pysähdyksiä aiheuttavia liittymiä suh‐teellisen vähän. Reitin kokonaispituus on runsaat 16 kilometriä. Sujuvan ja turvallisen pyöräilyn kannalta reitin suurimpia ongelmia ovat pyöräilyä hankaloittavat turhat korkeuserot ja vaarallisen huonot näkemät Uudenmaantien lukuisissa alikulkukohdissa, ajosuuntien erotte‐lun selkeyttäminen sekä riittämättömät pyörätien ja jalkakäytävän leveydet, turvattomat liittymäjärjestelyt ja puuttuvat pyörätieyhteydet Turun ruutukaava‐alueella. Keskeisenä pikatoimenpiteenä ehdotetaan turvallisuutta ja reitin hahmotettavuutta parantavien ajorata‐maalausten tuntuvaa lisäämistä, mm. keskiviivamerkintää ja sitä tukevia suunnitteluohjeiden mukaisia ajosuunta‐ ja jk‐+pp‐ajoratamerkintöjä koko yhteysvälille Turku‐Piikkiö. Alikulkukohdissa pikatoimenpiteenä on kärkikolmion tai STOP‐merkin asentaminen niiden näkemiltään huonojen alikulkujen päihin, joista se puuttuu, sekä niitä tukevien väistämis‐ tai pysähtymisviivojen sekä liikennettä selkeyttävien ohjausviivojen ja ajosuuntanuolien maalaaminen. Parantamisinvestointeina on useissa alikulkukohteissa esitetty pyörätien siirtämistä alikulun kohdalla kau‐emmas tiestä. Toinen yleinen pienten investointien ryhmä on pyörätien takana sijaitsevat pysäkkikatokset, jotka on esitetty siirrettäväksi pyörätien ja ajoradan väliin. Usein se edellyttää pyörätien pientä linjanmuu‐tosta. Vilkkaalla ja ajonopeuksiltaan korkealla Uudenmaantiellä ja ‐kadulla on kiinnitettävä erityistä huomiota pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tienylitysten turvallisuuteen ja toimivuuteen. Taajamaympäristössä mah‐dollisuuksia tien ylittämiseen tulee olla riittävän tiheässä ja ilman pitkiä kiertomatkoja. Jos tienylitys toteu‐tetaan tasoratkaisuna, tulee varmistua järjestelyjen turvallisuudesta ja autoliikenteen riittävän alhaisesta nopeustasosta. Suunnitelmassa on esitetty uusia valo‐ohjattuja suojateitä Kupittaalle kohtaan, jossa nyt on vilkkaasti käy‐tetty epävirallinen tienylityskohta, sekä ensimmäisen vaiheen ratkaisuna myös Piispanristille, jossa tien molemmin puolin on kehittyvää kaupallista toimintaa ja kiertomatkat alikulkujen kautta pitkiä. Piispanristil‐lä valo‐ohjatun suojatien toteuttaminen edellyttää Uudenmaantien nopeusrajoituksen laskemista liittymän kohdalla maksimissaan 60 kilometriin tunnissa. Pitemmällä tähtäimellä Piispanristin liittymään tulisi toteut‐taa kevyen liikenteen alikulku. Koska Piispanristin liittymän tuntumassa on muitakin liikennejärjestelyihin ja maankäyttöön liittyviä kehittämis‐ ja suunnittelutarpeita, kaupungin ja ELY‐keskuksen olisi tarpeen yhdessä laatia idea‐ ja kehittämissuunnitelma alueen liikennejärjestelyjen ja maankäytön tulevista ratkaisuista. Uusia keskisaarekkeellisia suojateitä on esitetty Tuorlan maatalousoppilaitoksen sekä Rungontien liitty‐mään – kohtiin, joissa on selkeä tienylitystarve. Suojateiden toteuttaminen edellyttää nopeusrajoituksen laskua maksimissaan 50 kilometriin tunnissa ja tarvittaessa turvallisen alhaisen varmistamista muilla liiken‐

30

nejärjestelyillä. Rungontien liittymässä pitemmän tähtäimen ratkaisu voi olla myös asemakaavavarauksen mukainen alikulku. Suunnitelmassa on myös esitetty vaarallisen, valo‐ohjaamattoman ja moottoriväylämäisen kaksiajorataisen tiejakson ylittävän suojatien poistamista Tähkäpuiston kohdalta Hautausmaantien ja hautausmaan välillä. Jatkossa suojatien tällä hetkellä vähäinen tarve ja käyttö voi kasvaa, jos Uudenmaantien pohjoispuolelle suunniteltu lisärakentaminen toteutuu. Mikäli suojatietä ei poisteta, sen havaittavuutta ja juuri sitä ennen alkavan 50 km/h yleisrajoituksen noudattamista tulee parantaa esimerkiksi liikennemerkkien, ajoratamaa‐lausten, heijastinvarsien ja rakenteellisten ratkaisujen avulla tai toteuttaa suojatielle liikennevalo‐ohjaus. Suunnitelmakartoilla ideoidut Kaarinan rantareitin (Kuninkaantien) parantamistoimet Uudenmaantien ete‐läpuolella välillä Voivala‐Raadelma eivät ole mukana toimenpidetaulukoissa.

4.3 Haritun reitti Turku‐Harittu‐Kaarina Reitti on osa kaupunkiseudun pääverkkoa ja tarjoaa Uudenmaantien pikapyörätielle vaihtoehtoisen, samal‐la useita matkan varren lähiökeskuksia palvelevan pääreitin Turun ja Kaarinan keskustojen välillä. Reitti alkaa Aurajoen rannasta Teatterisillalta ja kulkee Luolavuoren ja Haritun kautta Pyhän Katariinantielle ja sen varrella edelleen Kaarinan keskustaan. Joillakin katujaksoilla kadun molemmin puolin on pyörätie, mutta Kaarinan ydinkeskustaa lukuunottamatta pääreitti molempiin suuntiin kulkee vain toisella puolella katua. Reitin kokonaispituus on noin 9 kilometriä. Suurimpia ongelmia ovat reitin huono hahmotettavuus ja reitiltään epäselvät jaksot, tienylitysten ja sivu‐tieliittymien turvallisuus sekä vaarallinen, konflikteja jalankulkijoiden ja autojen kanssa aiheuttava kapea pyörätieratkaisu Turun mäkisellä ruutukaavajaksolla. Keskeisenä pikatoimenpiteenä turvallisuuden paran‐tamiseksi esitetään liittymäkohtien ajoratamaalausten ja liikennemerkkien (suojatiemerkinnät, pysähtymis‐viivat, STOP‐merkit, suojatien varoitusmerkit, pyörätien lisäkilvet ym.) lisäämistä. Välttämätön toimenpide reitin hahmotettavuuden parantamiseksi on opasteiden lisääminen hahmoteta‐vuudeltaan vaikeimpiin kohtiin: Itäinen Pitkäkatu‐Kupittaankatu, Pellavakadun molemmat päät, Ilpoisten‐tien ja Hamppukadun liittymä, Kataraistentien, Koivulankadun ja Eteläkaaren jkp‐teiden risteykset, Katarais‐tentien ja Haritun Puistotien liittymä, Pyhän Katariinantien ja Kairiskulmatien liittymä. Tämän työn yhtety‐dessä ei ole tehty tarkempaa opastussuunnitelmaa eikä opasteita ole esitetty toimenpidetaulukossa. Reitin hahmotettavuuden parantamiseksi ja ajokäyttäytymisen selkeyttämiseksi koko reitille esitetään myös pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteiden mukaisesti keskiviivamerkintää ja sitä tukevia suunnitteluohjeiden mukaisia ajosuunta‐ ja jk‐+pp‐ajoratamerkintöjä. Aurajoen ja Luolavuoren välillä jalankulku ja pyöräily on pääosin eroteltu toisistaan ja erottelu jo nyt merkitty materiaalierolla tai keskiviivamaalauksella. Poikkeuk‐sena on Kupittaankadun ja Vähäheikkilänkadun välinen jakso, jossa erottelua ei ole. Tälle jaksolle esitetään joko katkokeskiviivan maalaamista tai kulkutapojen erottelua ja yhtenäistä keskiviivaa. Luolavuoren ja Kaa‐rinan välillä jalankulkua ja pyöräilyä ei ole eroteltu ja tälle jaksolle esitetään ajosuuntien erottamista toisis‐taan katkokeskiviivalla. Reitin pienet parantamisinvestoinnit käsittävät mm. useita tienylitysten turvaamistoimenpiteitä, kuten korotettuja suojateitä ja suojatiesaarekkeita. Useissa kohdissa esitetään myös jkp‐väylän rakentamista tien toiselle reunalle jalankulku‐ ja pyöräily‐yhteyksien sujuvoittamiseksi ja turhien tienylitysten välttämiseksi. Pyörätien takana olevat pysäkkikatokset on esitetty siirrettäväksi pyörätien ja ajoradan väliin, mikä usein edellyttää pyörätien pientä linjanmuutosta. Turun keskustajaksolla sujuva ja turvallinen ratkaisu olisi ka‐peista, jalkakäytävistä erotetuista pyöräteistä luopuminen ja pyöräilyn siirtäminen hidaskaduksi muutetulle ajoradalle.

31

4.4 Piikkiön taajamatie Piikkiön keskustassa tarkasteltiin Hadvalantien pyöräilyolosuhteiden parantamistarpeita välillä Rungontien liittymä – koulukeskus. Tarkastellun tiejakson pituus on noin 1,7 kilometriä. Hadvalantien keskustajakso on saneerattu joitakin vuosia sitten, joten pyöräilyolosuhteet ovat jo nykyisin varsin hyvät. Suurimmat parantamistarpeet kohdistuvat keskustajakson ulkopuolisten liittymäkohtien ja pysäkkiyhteyksien turvallisuuteen. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteiden mukaisesti myös Hadvalantiellä esitetään ajosuuntien erottamista toisistaan katkokeskiviivalla koko yhteysvälillä. Ydinkeskustan kohdalla, välillä Rekolantie–Salvelanlaaksontie, voidaan harkita myös kävelyn ja pyöräilyn erottamista toisistaan.

4.5 Jatkotoimenpiteet Seuraavana vaiheena on toteuttamiseen tähtäävien toimenpidekokonaisuuksien määrittäminen ja tarkem‐pien suunnitelmien laatiminen tarvittavista kohteista. Yhteysvälien toimenpidekokonaisuudet on perustel‐tua koota eri tahojen yhteisiksi hankkeiksi ottaen huomioon sekä tässä suunnitelmassa että Runkobussilin‐jaston kehittämisohjelmassa vuosille 2012 – 2020, Varsinais‐Suomen ELY‐keskuksen joukkoliikenteen tar‐veselvityksessä ja Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmassa samoille tie‐ ja katujak‐solle esitetyt parantamistoimet. Toimenpiteiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttaminen tapahtuu kuntien ja ELY‐keskuksen omien toimenpideohjelmien tai eri valtion ja kuntien yhteisesti rahoittaman MAL‐hankeohjelman kautta.

32

LIITE 1: Karttalehdet tavoitteellisesta pyöräilyn pääverkosta

1. Turun seutu 2. Keskeinen alue 3.‐8. Kaupunkiseudun tarkemmat karttalehdet

Kartat ovat A3‐koossa erillisessä Liite 1 ‐osassa.

33

LIITE 2: Pääverkon väylähankkeet ja tienylityksen turvaamistarpeet Turun kaupungin alueelle sijoittuvien kohteiden ja niiden kiireellisyysluokan lähteenä on kaupunginhallituk‐sen 25.10.2010 hyväksymä Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2010. Maantiehankkeiden ja niiden kii‐reellisyysindeksin lähteenä ovat Varsinais‐Suomen ELY‐keskuksen ylläpitämät jalankulku‐ ja pyöräteiden sekä alikulkujen tarvekorit. Ilman kiireellisyysluokkaa tai ‐indeksiä olevat Turun katuverkon sekä muiden kuntien katuverkolle sijoittuvat kohteet ovat tämän työn yhteydessä lisättyjä pääverkon täydentämistarpei‐ta. Kohteiden numerot viittaavat liitteen 1 karttoihin.

Turun kaupungin alueelle sijoittuvat hankkeet (ml. maantiehankkeet)

Nro Hankkeen nimi Kuvaus Kunta Tie-nro

Kiireel-lisyys-luokka (Turku)

Pi-tuus, m

1 Kaskentien pyörätie tai -kaistat Uusi pyörätie Turku I 646

2 Kivenhakkaajankatu - Kupittaankatu Uusi pyörätie Turku I 95

6 Stälarminkadun pohjoispuolen pyörätie Martinkatu - Merimiehenkatu Uusi pyörätie kadun pohjoislaidalle Turku I 552

8 Tykistökadun pyörätie Lemminkäisenkatu - Jouka-haisenkatu Uusi pyörätie Turku I 205

13 Humalistonkadun pyörätie Yliopistonkatu - Rautatie-asema Uusi pyörätie Turku I 480

17 Vallihaudankadun pyörätie jokirantaan Uusi pyörätie Turku I 120

18 Hämeentien pyörätie Uudenmaankatu-Rettiginrinne Uusi pyörätie Turku I 281

24 Vanha Ravattulantie Vanha maantie pyörätieksi Turku I 375

26 Vanhan Hämeentien pyörätien turvallisuuden paran-taminen Turvallisuustoimenpiteet risteyksissä Turku I 1335

27 Hannunniitun pyörätie Ulkoilureitti pyörätieksi Turku I 830

35 Rauman valtatien pyörätie Alakyläntie - Salvumie-henkatu Uusi pyörätie, polun kunnostus Turku 8 I 1451

38 Hämeenkadun pyörätie Kaskenkadulle saakka Uusi pyörätieyhteys Turku I 186

10 Puutarhakadun pyörätie Aurakatu - Koulukatu Uusi pyörätie Turku I 719

3 Iso-Heikkilä - Pitkämäki - yhteys Uusi pyörätie, rautatien ylitys Turku II 657

4 Majakkaranta - Uittamo - yhteys Uusi pyörätie Turku II 1558

5 Kunnallissairaalantien pyörätie Uittamontie - Askais-tentie Uusi pyörätie kadun pohjoislaidalle Turku II 237

7 Telakkarannan pyörätie Pyörätieyhteys (pihakatu) Aurajoen itärannalle Turku II 1018

9 Vanhan Hirvensalontien silta Majakkaranta-Lauttaranta Avattava jalankulku- ja pyöräilysilta Turku II 433

12 Joukahaisenkadun puuttuvat pyörätiet, Untamonkatu, Kalevansillan ramppi Uusi pyörätie Turku II 362

14 Rautatieaseman ylikulkusillan parantaminen ja rampit Pyörärampit sillan päihin Turku II 348

21 Radanvarsipyörätie Kupittaa - Varissuo Uusi pyörätie Turku II 567

28 Pyörätie Konsantie - Raunistulantie Uusi pyörätie Turku II 487

29 Raunistulantien rautatiealikulku Rautatien alikulku Turku II 106

32 Markulantien eteläpuolen pyörätie Uusi pyörätie, 1. osuus Turku II 345

32 Markulantien eteläpuolen pyörätie Uusi pyörätie, 2. osuus Turku II 223

33 Konepaja-alueen pyörätiet Uusi pyörätie Turku II 1317

34 Kähärin puistotien pyörätie Uusi pyörätie Turku II 1343

34

36 Radanvarren pyörätie Tavara-asema - Jyrkkälä Uusi pyörätie Turku II 2886

39 Kakskerrantie: Kukolantie-Tammistotie Uusi pyörätie tien länsipuolelle Turku 1821 II 2446

44 Kastakaisenpolku - Laarispolku Uusi pyörätie, liikenteen rauhoitus Turku II 224

78 Paimalantien pyörätie Asematie - Pyhtymäentie Uusi pyörätie Turku 12268 II 1036

83 Asematien pyörätie Uusi pyörätie Turku 12270 II 1581

11 Vaistentien pyörätie Uusi pyörätie Turku II 1515

15 Ratapihan jk+pp-sillan jatkaminen Juhannuskadulle Uusi silta, selvitys kaavoituksessa Turku III 151

16 Sataman pyörätiesilta Ruissaloon Pyörätiesilta satama-alueen yli Turku III 380

19 Uudenmaankadun lounaissivun pyörätie Uusi pyörätie kadun lounaisreunalle Turku III 545

20 Katariinanlaakso - Rauvola Uusi pyörätie Turku III 2237

23 Yhteydet Hannunniittu-Varissuo Uusi pyörätie puiston halki Turku III 1312

25 Itäharjun yhteystarve Yhteystarve, selvitys kaavoituksessa Turku III 479

37 Pernontie - Telakkatie - yhteys Uusi pyörätie Turku III 922

40 Uittamo-Hirvensalo katusilta Uusi katuyhteys + pyörätie Turku III 1873

41 Särkilahti-Toijainen Uusi pyörätie Turku III 914

42 Särkilahti-Pikisaari Uusi pyörätie Turku III 878

77 Koskennurmi - Mittumaarintie - pyörätie Uusi pyörätie Turku III 1232

43 Vt 8 Härkämäen täydennys Uusi pyörätie Härkämäestä Suikki-lantien alikulkuun Turku 8 232

67 Luolavuorentien täydennys Uusi pyörätie kadun pohjoispuolelle, korvaa alikulun Turku 209

68 Radan varren yhteys Kupittaa-Hurttivuori Uusi pyörätie (pikapyörätie) Turku 1920

143 Koroistenkaari-Lehtimäki Uusi pyörätie (ja katuyhteys) Turku 609

Muiden kuntien katuhankkeet


Kiireel-lisyys-luokka (Turku)

Pi-tuus, m

66 Huhkola - Kaarina - yhteys Sorapolun kunnostus pyörätieksi Kaarina II 341

22 Radanvarsipyörätie Varissuo - Littoinen Uusi pyörätie Kaarina III 1939

65 Rauvolantie-Pyhän Katariinan tie Uusi pyörätie (viihtyisä reitti) Kaarina 1016

69 Tuorlan parannettava yhteys (Kuninkaantie) Parannettava polku (viihtyisän reitti) Kaarina 387

47 Jaakola-Luolala Uusi pyörätie (viihtyisä reitti) Raisio 1423

71 Vahdontie Uusi pyörätie Raisio, Rusko 1232

35

Maantiehankkeet muiden kuntien kuin Turun alueella


Kiireel-lisyys-indeksi (ELY)

Pi-tuus, m

53 Pt 12418, Nummi - Masku jk+pp Uusi pyörätie Masku, Nousiainen 12418 41 1987

80 Mt 222, Kirkonkylä - Aura jkp-tie Uusi pyörätie Aura 222 38 3217

73 Mt 1930, Laiskankareen jkp-tie Uusi pyörätie Mynämäki 1930 36 2497

81 Mt 222, Tilhelän jkp-tie Uusi pyörätie Aura 222 33 817

61 Pt 12191, Pyydysmäen jkp-tie Uusi pyörätie Kaarina 12191 32 2964

82 Mt 222, Vanha - Tampereentie (Päivästö) Uusi pyörätie Lieto 222 32 1961

62 Pt 12191, Pyydysmäen jkp-tie Uusi pyörätie Kaarina 12191 31 1832

57 Mt 2223, Kurkelantie Uusi pyörätie Lieto 2223 29 1850

50 Mt 189, Särkänsalmi - Poikko jkp Uusi pyörätie Naantali 189 29 5271

56 Pt 12254, Kiisan jkp-tie Uusi pyörätie Masku 12254 26 970

79 Mt 222, Auran kirkon jkp-tie Uusi pyörätie Aura 222 26 3175

49 Mt 189, Särkänsalmi, jkp sillalle ja pengerosuudelle Uusi pyörätie Naantali 189 25 1009

76 Mt 2340, Paimion läntinen jkp-tie Uusi pyörätie Paimio 2340 17 3382

52 Mt 189, vanhan tien th - kirkonkylä jkp-tie Uusi pyörätie Naantali 189 15 1388

75 Mt 192, Luolavuoren akk - Raision raja jkp-tie Uusi pyörätie Masku 192 9 3040

140 Mt 192, Nyynäinen - Järäinen jkp-tie Uusi pyörätie Masku 192 8 1400

51 Mt 189, Kuralan th - keskustan vanhan tien th Uusi pyörätie Naantali 189 8 1457

60 Pt 12190, Kirismäen jkp-tie Uusi pyörätie Kaarina 12190 7 509

58 Kt 40, Ohikulkutie (Sippaantie - raja) Uusi pyörätie Lieto, Kaarina 40 5 3341

59 Kt 40, Kirismäen jkp-tie Uusi pyörätie Kaarina 40 4 3823

74 Pt 12259, Maskuntie (Piuhantie) Uusi pyörätie Raisio 12259 1996

70 Kt 40, Ohikulkutie (Loukinainen) Uusi pyörätie Kaarina, Lieto 40 2198

63 Mt 12193, Makarlantien jkp Uusi pyörätie Kaarina 12193 830

72 Mt 1930, jkp-tien jatke Mietoisten rajalle Uusi pyörätie Mynämäki 1930 927

55 Mt 12254, Hujalantien jkp-tie Uusi pyörätie Masku, Rusko 12254 4414

45 Vt 10, kt 40 liittymän järjestelyt Vt 10 pyörätien sujuvat järjestelyt kt 40 liittymässä Kaarina 10 299

46 Vt 8 Huhkolan kohta, Raisio Vt 8 suuntainen yhteystarve Huhko-la-keskusta Raisio 8 506

48 Särkänsalmentien jkp Uusi pyörätie sillan ja pengertien reunaan Naantali 189 3744

54 Vt 8 Masku Uusi pyörätie Masku 8 729

64 Yhdystie (Littoistentie - kt 40) Uusi pyörätie Kaarina 12192 624

84 Mt 222, Aura - Sikilä, puuttuva hankeosuus Uusi pyörätie Aura 222 3354

139 Kaarinan ohitustie Kaarina-Kuusisto Uusi tieyhteys ja silta + pyörätie Kaarina 180 3234

141 Mt 192, Luolavuori-Nyynäinen jkp-tie Uusi pyörätie Masku 192 2682

142 Mt 192, Somersojantie-Tanilantie jkp-tie Uusi pyörätie Raisio, Masku 192 2547

112 Mt 189, Rymättyläntie / Käköläntie, akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Naantali 189 152

114 Kt 40, Nesteentie / Telakkatie akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Raisio 40 111

36

105 Mt 110, Kaarinantie / Uudenmaantie akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 180 96

103 Pt 12150, Raisiontie / Kaanaantien akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Raisio 12150 76

136 Mt 180, Kaarinantie / Sähkömiehenktu akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 180 61

122 Mt 180, Norrbyn akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Länsi-Turunmaa 180 47

117 Mt 2200, Kaarinantie / Kultanummen akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 2200 41

128 Pt 12150, Nuhjalan akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Naantali 12150 36

120 Mt 180, Sementtitien akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Länsi-Turunmaa 180 33

101 Vt 10, Hämeentie / Saukonojantien akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 10 20

108 Mt 189, Rymättyläntie / Särkänsalmentie, akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Naantali 189 16

115 Mt 189, Hellemaan akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Naantali 189 14

106 Mt 180, Kaarinantie / Rakentajantie akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 180 14

113 Mt 192, Järäisten akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Masku 192 14

135 Vt 10, Hämeentie / Raukkalantien akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 10 13

134 Mt 2200, Kaarinantie / Tammenmäentie, akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 2200 12

119 Vt 10, Onnelan / Kilpijoentien akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 10 5

125 Vt 10, Ankka - Yliskulma akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 10 3

137 Mt 2012 Kuninkojantie/Vahdontie alikulku Alikulku/tienylityksen turvaaminen Rusko 2012

138 Mt 110 Uudenmaantie, Kaarinan keskustan ylikulku Jkp-ylikulku liikekeskustan kohdalla Kaarina 110

104 Vt 9, Tampereen valtatie / Vahdontien akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Turku 9

126 Mt 222, Vanha Tampereentie / Ilmaristen akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 222

110 Mt 222, Vanha Tampereentie / Pahkamäentie akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 222

132 Kt 40, pt 12192 liittymän akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 40

127 Kt 40, Ohikulkutie / Avanti akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 40

111 Mt 110, Uudenmaantie / liikekeskus akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 110

102 Mt 110, Uudenmaantie / Piispanristintie akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Kaarina 110

133 Mt 180, Norrbyntien liittymän akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Länsi-Turunmaa 180

124 Kt 40, Nesteentie / Konsantie akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Raisio 40

109 Vt 8 Lehtitien akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Masku 8

130 Kt 40, Suopohjan ulkoilureitti, eritaso Alikulku/tienylityksen turvaaminen Lieto 40

121 Mt 180, Sivutuulen akk Alikulku/tienylityksen turvaaminen Länsi-Turunmaa 180

116 Mt 180, Kalakouluntie, Koivupolku, Suoniityntie liitty-mä Alikulku/tienylityksen turvaaminen

Länsi-Turunmaa 180

37

LIITE 3: Esimerkkireittien suunnitelmakartat

1. Uudenmaantien reitti Turku‐Kaarina‐Piikkiö (pikapyörätie) 2. Haritun reitti Turku‐Harittu‐Kaarina 3. Piikkiön taajamatie

Kartat ovat A3‐koossa erillisessä Liite 3 ‐osassa.

38

LIITE 4: Esimerkkireittien toimenpide‐ ja kustannustaulukot

1. Uudenmaantien reitti Turku‐Kaarina‐Piikkiö (pikapyörätie) a) Turku‐Kaarina b) Kaarina‐Piikkiö

2. Haritun reitti Turku‐Harittu‐Kaarina 3. Piikkiön taajamatie

1a) Uudenmaantie Turku-Kaarina (Saaristotie)

14.4.2013 Turku Kaarina ELY Yh-

teensä

yksikkö-kust. (€)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (eu-roa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

Hoito- ja viherurakoihin sisältyvät toimenpiteet

jkp:lle ulottuvien tai näköesteinä olevien pen-saiden ja puiden oksien raivaukset X X

rikkoutuneiden / kuluneiden liikennemerkkien ja opasteiden vaihdot X X

Pienet parantamistoimet, yhteensä 62 850 33 600 91 700 188 150

Liikennemerkit jk+pp-lisäkilpi kärkikolmioon tai STOP-merkkiin, kpl 100 2 200 1 100 2 200 5 500

jk+pp-tiemerkki ja pylväs, kpl 300 2 600 1 300 - 3 900

suojatiemerkki ja pylväs, kpl 300 2 600 - - 2 600

kärkikolmio tai STOP-merkki ja pylväs, kpl 300 3 900 - 2 600 5 1 500

nopeusrajoitus- tai varoitusmerkki ja pylväs, kpl 300 3 900 2 600 2 600 7 2 100

uusi merkki tai lisäkilpi olevaan pylvääseen, kpl 100 - 1 100 1 100 2 200

suojatiemerkin heijastinvarret, kpl 250 4 1 000 - - 1 000

liikennemerkin poisto, kpl 100 1 100 - - 1 100

Yhteensä 4 300 1 100 1 500 6 900

Ajoratamerkinnät puuttuvan/uuden suojatiemerkinnän maalaus, kpl 500 2 1 000 - 1 500 3 1 500 värillisen pyörätien jatkeen maalaus liittymään, kpl 300 12 3 600 - - 12 3 600

pyöräilijöitä-varoitusmaalaus ajoradalle, kpl 300 1 300 2 600 - 900

50 km/h ajoratamaalaus, kpl 300 1 300 - - 300 pp-ajoratamerkinnät pysäkin kohdalle, per pysäkki 300 9 2 700 - 1 300 10 3 000

jk/pp-erotteluviivan maalaus, metriä (Kupittaan-kadun, Hippoksentien liittymä) 4 75 300 - - 75 300

39

alikulkun toisen pään, siltakohdan tai mutkan jk/pp- ja ajosuunta- ja ohjausviivamerkinnat + tarvittaessa alikulun väistämis- tai pysähtymis-viiva, per kohta 900 3 2 700 - 16 14 400 19 17 100

katkokeskiviivan maalaus välillä Hautausmaan-tie-Saaristotie+ tarvittavat jk+pp-merkinnät, metriä (molemmille jkp-teille) 1 2 400 2 400 - 9 200 9 200 11 600 11 600

Yhteensä 13 300 600 24 400 38 300

Päällystys ym.

reunakiven loiventaminen, kpl 500 1 500 - - 1 500

kaivonkannen madaltaminen, kpl 300 3 900 - 1 300 4 1 200

päällysteen paikkaus, pistemäisesti 500 1 500 - - 1 500

routavaurioiden/painumien/halkeaminen ym. Korjaus, kpl (n. 30-50 m matkalta) 4 000 3 12 000 5 20 000 10 40 000 18 72 000

uudelleenpäällystys, metriä (Kurjenmäki, Täh-käpuisto) 35 650 22 750 - - 650 22 750

uudelleenpäällystys, metriä (Kaistisenkadun luiska, Pohjapellonkatu) 35 - 340 11 900 - 340 11 900

uudelleenpäällystys, metriä (Eteläkaaren liittymän pysäkkiyhteys, Kaarninko-Piispanristi, Kaarinan virastotalo) 35 - - 580 20 300 580 20 300

Yhteensä 36 650 31 900 60 600 129 150

Muut

valopylvään siirto, kpl (Uudenmaankadun mäki) 500 1 500 - - 1 500 sähkökaappien siirto, per kohta (Kupittaankent-tä) 5 000 1 5 000 - - 1 5 000

pensaan poisto, per kohta (Kupittaankenttä) 200 1 200 - - 1 200

luiskajärjestelyt suojatielle, kpl (Kurjenmäki) 2 000 1 2 000 - - 1 2 000

suojatien poistaminen, kpl (Tähkäpuisto) 500 1 500 - - 1 500

bussipysäkkien (pysäkkimerkkien) poistaminen, kplTähkäpuisto 200 2 400 - - 2 400

jalankulkuvalon painonappi jkp:n oikeaan reunaan, kpl (Eteläkaari) 2 000 - - 1 2 000 1 2 000

keskisaarekkeen linjausmuutokset (Kaarninko) 3 000 - - 1 3 000 1 3 000

alikulun "pitkospuiden" korjaaminen (Piispanris-ti) 200 - - 1 200 1 200

Yhteensä 8 600 - 5 200 13 800

40

Pienet investoinnit, yhteensä 326 000 51 000 290 000 667 000

suojatien leventäminen ja jäljellä olevan odo-tusajan näyttö (Tuomiokirkkotori) 20 000 1 20 000 - - 1 20 000

korotettu suojatie, kpl 15 000 2 30 000 - - 2 30 000

välikaistan kaventaminen ja pyörätien leventä-minen 0,5-1,0 m, metriä (Uudenmaankadun mäki, Kurjenmäki) 200 140 28 000 - - 140 28 000

kapean jkp-väylän leventäminen 0,5 m, metriä (Koivulan kohta) 100 - - 500 50 000 500 50 000

kapean jkp:n leventäminen 1,0 m, metriä (Piispanristin pysäkin kohta) 200 - - 50 10 000 50 10 000

polkujen parantaminen jkp-tieksi, metriä (Kaar-ninko, Piispanristi, Hakalanmäki) 150 - 340 51 000 - 340 51 000

pyörien ohjaaminen hautausmaan alikulun ohi P-alueelle johtavaa katua pitkin (yhteydet kadulle, liikennemerkit, opasteet ja ajoratamer-kinnät) 8 000 1 8 000 - - 1 8 000 Vasaramäen alikulun pohjoispään ohitus, metriä 350 100 35 000 - - 100 35 000

hautausmaan alikulun eteläpää, jkp:n siirto kauemmas, metriä 350 100 35 000 - - 100 35 000

Koivulan alikulun pohjoispää, jkp:n siirto kau-emmas, metriä 350 - - 100 35 000 100 35 000

Koivulan alikulun eteläpää, jkp:n siirto kauem-mas, metriä 350 - - 100 35 000 100 35 000

Piispanristin alikulkun eteläpää, jkp:n siirto kauemmas tai rakentaminen ajoradan reunaan (alikulun pidennys), metriä 450 - - 100 45 000 100 45 000

Piispanristin alikulun kuivatuksen parantaminen ei tiedossa 1 1

Urheilukentän alikulun eteläpää, jkp:n siirto kauemmas, metriä 350 - - 100 35 000 100 35 000

Kaarinan keskustan alikulun pohjoispään ohitus, metriä 400 - - 100 40 000 100 40 000

Uudenmaantien alikulun pohjoispään ohitus (Saaristotien liittymä), metriä 350 - - 100 35 000 100 35 000

pyörätien siirto bussikatoksen taakse / katok-sen siirto välikaistalle, kpl 10 000 5 50 000 - - 5 50 000

korkeatasoisen runkobussi/pikavuoropysäkin siirto tai yhdistäminen: laadukas pysäkki katok-sineen ja pyöräpysäköinteineen, kpl (Uuden-maantullin pysäkit) 50 000 2 100 000 - - 2 100 000

uusi pysäkki/pysäkin siirto, kpl (vanha hauta-usmaa) 20 000 1 20 000 - - 1 20 000

katoksellinen pyöräpysäköinti, kpl (Piispanristi pohjoispuolen pysäkki) 5 000 - - 1 5 000 1 5 000

Yhteensä 326 000 51 000 290 000 667 000

41

Isot investoinnit, yhteensä 2 348 000 300 000 2 200 000 4 848 000

Hämeenkadun pyörätie Uudenmaankatu-Rettiginrinne, metriä 1 300 360 468 000 - - 360 468 000

Uudenmaankatu välillä Hämeenkatu-Itäinen Pitkäkatu, pyörätien tuntuva leventäminen tai uusi pyörätie myös kadun toiselle laidalle, metriä 1 300 600 780 000 - - 600 780 000 Kupittaanpuiston alikulku, Kupittaanpuiston ja Jalavapuiston yhdistävä ulkoilu- ja jk+pp-alikulku 1 000 000 1 1 000 000 - - 1 1 000 000

Kupittaan valo-ohjattu suojatie (jäähalli-Citymarket) 100 000 1 100 000 - - 1 100 000

Piispanristin valo-ohjattu suojatie 100 000 - - 1 100 000 1 100 000

Uudenmaantien alikulku, Piispanristi 500 000 - - 1 500 000 1 500 000

Kairiskulmantien alikulku, Piispanristi 300 000 - - 1 300 000 1 300 000

Piispanristintien ja Piispanristinkadun liittymä-alueen uudelleenjärjestely 200 000 - 1 200 000 - 1 200 000

Pohjanpellonkadun jkp ja liittymäalueen jäsen-täminen 100 000 - 1 100 000 - 1 100 000

Hovirinnantien alikulku (varaus kaavaan) 300 000 - - 1 300 000 1 300 000

Uudenmaantien ylikulku, Kaarinan keskusta 500 000 - - 1 500 000 1 500 000

Kaarinantien alikulku (varaus kaavaan) 500 000 - - 1 500 000 1 500 000

Yhteensä 2 348 000 300 000 2 200 000 4 848 000

Kaikki kustannukset yhteensä 2 736 850 384 600 2 581 700 5 703 150

42

1b) Uudenmaantie Kaarina (Saaristotie)-Piikkiö 14.4.2013 Turku Kaarina ELY Yhteensä


määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)


jkp:lle ulottuvien tai näköesteinä olevien pen-saiden ja puiden oksien raivaukset X

rikkoutuneiden / kuluneiden liikennemerkkien ja opasteiden vaihdot X

Pienet parantamistoimet, yhteensä - 4 000 49 300 53 300

Liikennemerkit jk+pp-lisäkilpi kärkikolmioon tai STOP-merkkiin, kpl 100 - - 16 1 600 16 1 600

jk+pp-tiemerkki ja pylväs, kpl 300 - - 2 600 2 600

suojatiemerkki ja pylväs, kpl 300 - - - - -

kärkikolmio tai STOP-merkki ja pylväs, kpl 300 - - 5 1 500 5 1 500

nopeusrajoitus- tai varoitusmerkki ja pylväs, kpl 300 - - 8 2 400 8 2 400

uusi merkki tai lisäkilpi olevaan pylvääseen, kpl 100 - - 1 100 1 100

liikennemerkin poisto, kpl 100 - - 2 200 2 200

Yhteensä - - 6 400 6 400

Ajoratamerkinnät puuttuvan/uuden suojatiemerkinnän maalaus, kpl 500 - - 6 3 000 6 3 000

pysäytys- tai väistämisviivan maalaus, kpl 200 - - 5 1 000 5 1 000

pp-ajoratamerkinnät pysäkin kohdalle, per pysäkki 300 - - 3 900 3 900

alikulkun toisen pään, siltakohdan tai mutkan jk/pp- ja ajosuunta- ja ohjausviivamerkinnat + tarvittaessa alikulun väistämis- tai pysähtymis-viiva, per kohta 900 - - 12 10 800 12 10 800

katkokeskiviivan maalaus välillä Kaarina-Piikkiö + tarvittavat jk+pp-merkinnät, metriä (Uuden-maantien pohjoispuolen jkp) 1 - - 8 000 8 000 8 000

Yhteensä - - 23 700 23 700

43

Päällystys ym.

reunakivien korjaus, kpl 500 - - 1 500 1 500

reunakiven poisto tai loiventaminen, kpl 500 - - 1 500 1 500

routavaurioiden/painumien/halkeaminen ym. Korjaus, per kohta (n. 30-50 m matkalta) 4 000 - 1 4 000 3 12 000 4 16 000

kuivatuksen parantaminen: uudelleenpäällystys, kpl(Puosta, Jatkolantie) 1 000 - - 2 2 000 2 2 000

Yhteensä - 4 000 15 000 19 000

Muut

kioskin edustan pysäköintijärjestelyt (Puosta) 2 000 - - 1 2 000 1 2 000

bussipysäkin (pysäkkimerkin) poistaminen, Ladjakoski 200 - - 1 200 1 200

pysäkkiyhteyden rakentaminen (Raadelman th) 2 000 - - 1 2 000 1 2 000

Yhteensä - - 4 200 4 200

Pienet investoinnit, yhteensä - - 99 000 99 000 keskisaarekkeellinen suojatie (Tuorla, Runkon-tie) 17 000 - - 2 34 000 2 34 000

Ladjakosken alikulun pohjoispään ohitus, metriä 350 - - 100 35 000 100 35 000

pyörätien siirto bussikatoksen taakse / katoksen siirto välikaistalle, kpl 10 000 - - 1 10 000 1 10 000

katoksellinen pyöräpysäköinti, kpl (Ladjakoski, Kuhilaspelto, Rekolantien th, Piikkiö) 5 000 - - 4 20 000 4 20 000

Yhteensä - - 99 000 99 000

Isot investoinnit, yhteensä - - 300 000 300 000

Uudenmaantien alikulku (Rungontien liittymä) 300 000 - - 1 300 000 1 300 000

Yhteensä - - 300 000 300 000

Kaikki kustannukset yhteensä - 4 000 448 300 452 300

44

Turku-Harittu-Kaarina 14.4.2013 Turku Kaarina ELY Yhteensä


määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

määrä (kpl, m)

hinta (euroa)

Hoito- ja viherurakoihin sisältyvät toimenpiteet jkp:lle ulottuvien tai näköesteinä olevien pen-saiden ja puiden oksien raivaus X X rikkoutuneiden / kuluneiden liikennemerkkien ja opasteiden vaihdot X X

Pienet parantamistoimet, yhteensä 36 000 37 900 16 000 89 900

Liikennemerkit

jk+pp-lisäkilpi kolmioon tai STOP-merkkiin, kpl 100 15 1 500 15 1 500 1 100 31 3 100

jk+pp-tiemerkki ja pylväs, kpl 300 2 600 1 300 - 3 900

kärkikolmio tai STOP-merkki ja pylväs, kpl 300 3 900 - - 3 900

uusi merkki tai lisäkilpi olevaan pylvääseen, kpl 100 2 200 1 100 - 3 300

2 autopaikan poisto (merkin siirto), Neitsytpolku 100 1 100 - - 100

Yhteensä 3 300 1 900 100 5 300

Ajoratamerkinnät

puuttuva/uusi suojatiemerkintä, kpl 500 4 2 000 4 2 000 - 8 4 000

pysäytys- tai väistämisviivan maalaus, kpl 200 2 400 - - 2 400 pp-ajoratamerkinnät pysäkin kohdalle, per pysäkki 300 6 1 800 3 900 - 9 2 700 jk/pp-ajoratamerkinnät Kaarinan liikekeskustan liittymäkohtiin, per liittymä 300 - 8 2 400 - 2 400 jk/pp-erotteluviivan maalaus, metriä (Luolavuo-rentie) 4 50 200 - - 50 200

alikulkun toisen pään, siltakohdan tai mutkan jk/pp- ja ajosuunta- ja ohjausviivamerkinnat + tarvittaessa alikulun väistämis- tai pysähtymis-viiva, per kohta 900 6 5 400 - 4 3 600 10 9 000

katkokeskiviiva tai erotteluviiva, metriä (Kupit-taankatu-Vähäheikkiläntie) 1 700 700 - - 700 700 katkokeskiviivan maalaus + tarvittavat jk+pp-merkinnät, metriä (Luolavuori-Kaarina, vain toisen puolen jkp:lle) 1 2 700 2 700 3 200 3 200 300 300 6 200 6 200

katkokeskiviivan maalaus + tarvittavat jk+pp-merkinnät, metriä (Kaarinan keskusta-Voivala) 1 - 2 500 2 500 - 2 500 2 500

Yhteensä 13 200 11 000 3 900 28 100

Päällystys ym. routavaurioiden/painumien/halkeaminen ym. korjaus, kpl, n. 30-50 m matkalta 4 000 4 16 000 1 4 000 3 12 000 8 32 000

uudelleenpäällystys, metriä (Lemuntie-Ahdintie) 35 - 600 21 000 - 600 21 000 korotetun odotustilan rakentaminen pysäkille, kpl (Hamppukatu) 3 500 1 3 500 - - 1 3 500

Yhteensä 19 500 25 000 12 000 56 500

45

Pienet investoinnit, yhteensä 228 000 169 000 - 397 000 keskisaarekkeellinen suojatie (Luolavuoren-puisto, Peltolantie, Haritun Puistotie, Rauvolan-tien th, Koristontien th, Voivalantien alku) 17 000 3 51 000 3 51 000 - 6 102 000 korotettu suojatie: Itsenäisyydenaukio ja Samppalinnankatu (jos Neitsytpolku ei hidas-kaduksi), Luolavuoren koulu, Puimalankuja, Muntionkatu, Kuovinkatu, Puntarikatu, Oska-rinaukio, Aittakatu 15 000 4 60 000 4 60 000 - 8 120 000

liittymän kaventaminen ja korotettu suojatie (Muntionkatu) 25 000 1 25 000 - - 1 25 000

liittymän muotoilu (Ilpoistentie/Pellavakatu) 20 000 1 20 000 - - 1 20 000 pyörätien leventäminen pysäkkisyvennysten kohdalla (syvennysten poisto, Luolavuorentie), kpl 6 000 2 12 000 - - 2 12 000

Pyhän Katariinantien eteläpuolen pyörätien oikaisu Koristonkaaren kohdalla, metriä 350 - 80 28 000 - 80 28 000 pyörätien siirto bussikatoksen taakse / katok-sen siirto välikaistalle, kpl 10 000 3 30 000 3 30 000 - 6 60 000 koulun aidan siirto + pyörätien siirto bussika-toksen taakse / katoksen siirto välikaistalle (Hamppukatu) 15 000 1 15 000 - - 1 15 000

katoksellisen bussipysäkin rakentaminen ja pyörätien siirto katoksen taakse (Harittu) 15 000 1 15 000 - - 1 15 000

Yhteensä 228 000 169 000 - 397 000

Isot investoinnit, yhteensä 492 500 210 000 - 702 500 Neitsytpolun muuttaminen hidaskaduksi, pyörät ajoradalle 100 000 1 100 000 - - 1 100 000

pyörätien leventäminen tai hidaskatu, metriä (Kivenhakkaajankatu) 200 170 34 000 - - 170 34 000 Itäisen Pitkäkadun ja Kupittaankadun välinen pyörätie korttelin läpi, metriä 700 70 49 000 - - 70 49 000 pyörätien leventäminen, metriä (Luolavuorentie välillä Vähäheikkiläntie-Takamaantie) 200 300 60 000 - - 300 60 000

alikulun purku ja tilalle keskisaarekkeellinen suojatie (Luolavuori) 50 000 1 50 000 - - 1 50 000 jkp-tien rakentaminen, metriä (Luolavuorentien pohjoispuoli välillä Puimalankuja-Peltolantie) 350 250 87 500 - - 250 87 500 jkp-tie Kataraistentien eteläreunaan välille Ahvenanmaankatu-Haritun Puistotie, metriä 350 170 59 500 - - 170 59 500

jkp-tie Haritun puistotien pohjoisreunaan välille Kataraistentie-Kairiskulmantie, metriä 350 150 52 500 70 24 500 - 220 77 000 jkp-tie Pyhän Katariinantien eteläreunaan välille Ahdintie-Tammukkakuja, metriä 350 - 300 105 000 - 300 105 000 jkp-tie Pyhän Katariinantien eteläreunaan välille Vannakatu-Koristonkaari, metriä 350 - 230 80 500 - 230 80 500

Yhteensä 492 500 210 000 - 702 500

Kaikki kustannukset yhteensä 756 500 416 900 16 000 1 189 400

46

Piikkiön keskusta (Hadvalantie) 14.4.2013 Turku Kaarina ELY Yhteensä


määrä (kpl, m) hinta määrä hinta määrä hinta määrä hinta


jkp:lle ulottuvien tai näköesteinä olevien pen-saiden ja puiden oksien raivaus X

rikkoutuneiden / kuluneiden liikennemerkkien ja opasteiden vaihdot

Pienet parantamistoimet, yhteensä - 5 000 14 200 19 200

Liikennemerkit jk+pp-lisäkilpi kärkikolmioon tai STOP-merkkiin, kpl 100 - - 11 1 100 11 1 100

Yhteensä - - 1 100 1 100

Ajoratamerkinnät

pysäkin erottaminen jkp:stä viivalla, pp-ajoratamerkinnät pysäkin kohdalle, per kohta 300 - - 1 300 1 300

alikulkun toisen pään, siltakohdan tai mutkan jk/pp- ja ajosuunta- ja ohjausviivamerkinnat + alikulun väistämis- tai pysähtymisviiva, per kohta 900 - - 1 900 1 900

katkokeskiviivan maalaus jkp-teille välillä Rungontie-koulukeskus + tarvittavat jk+pp-merkinnät, metriä (tien molemmin puolin) 1 - - 2 400 2 400 2 400 2 400

Yhteensä - - 3 600 3 600

Päällystys ym.

reunakivien /kivetyksen korjaus (keskusta), kpl 500 - - 1 500 1 500

päällysteen paikkaus, pistemäisesti 500 - - 1 500 1 500

routavaurioiden/painumien/halkeaminen ym. korjaus, kpl, n. 30-50 m matkalta (Tupatien jkp, Hepojoentien alikulku) 4 000 - 1 4 000 1 4 000 2 8 000

kuivatuksen parantaminen: uudelleenpäällys-tys, kpl (Salvenlaaksontien liittymä) 1 000 - 1 1 000 1 1 000 2 2 000

korotetun odotustilan rakentaminen pysäkille, kpl (Rekolantien th) 3 500 - - 1 3 500 1 3 500

Yhteensä - 5 000 9 500 14 500

47

Pienet investoinnit, yhteensä - 8 000 73 000 81 000

liittymäsaarekeen rakentaminen (Rungon-tien/Hadvalantien liittymä) 15 000 - - 1 15 000 1 15 000

keskisaarekkeellinen suojatie ja pysäkkiyhteys (Rekolantien th) 20 000 - - 1 20 000 1 20 000

liittymäalueen muotoilu (Tupatien liittymä) 20 000 - - 1 20 000 1 20 000

polun parantaminen puistokäytäväksi, metriä (koulun liittymä) 200 - 40 8 000 - 40 8 000

jkp:n rakentaminen pysäkille, metriä (Rungon-tien ja Hadvalantien liittymä) 300 - - 60 18 000 60 18 000

Yhteensä - 8 000 73 000 81 000

Kaikki kustannukset yhteensä - 13 000 87 200 100 200

Varsinais-Suomen liittoEgentliga Finlands förbundRegional Council of Southwest Finland

turun kaupunkiseudun pyÖrÄilyn … · 5 kuva 1. väestön ja työpaikkojen sijoittuminen sekä...

Documents