tuokio 2/2011

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - TUOn jäsenlehti 2/2011

URA! Short in English p. 19

Tuokio_2_11.indd 1 24.3.2011 17.20

2

SiSällyS

Päätoimittaja: Katja Keto ([email protected])Ulkoasu ja taitto: Lisa Saloranta ([email protected])Avustajat: Mikko Hietala, Kimmo Hollmén, Pauli Korgan, Tiia Laakso, Anne Lehikoinen, Emmi Lehtinen, Jussi Määttä, Taru Niemenmaa, Sami Nurmi, Maria Rantanen, Iiro Ruuska, Annelea Vuontela ja Herra KonnaKansikuva: Katja KetoTakakansi: Katja KetoPainopaikka: Forssan Kirjapaino OyPainos: 1000 kplilmoitusmyynti ja laskutus: Pääsihteeri Kimmo Hollmén (puh. 045 6706650, [email protected])Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO (Lemminkäisenkatu 30, 20520 Turku, www.opiskelijakunta.net)Mediakortti: http://www.opiskelijakunta.net à Tuokio

lyhyesti: Tuokio on ilmaisjakelulehti, jonka painos tavoittaa yli 8000 Turun AMK:n opiskelijaa sekä henkilökunnan jäsentä. Tuokio ilmestyy neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi lehdestä julkaistaan uusille opiskelijoille suunnattu erikoisnumero Kesä-Tuokio.

iSSN 1797-0083

Pääkirjoitus...................................................... 3

Toiminta & Ajatus............................................ 4

Opiskelijan työssäkäynti –

fiksua vai ei?....................................................5

Tasapainottelua oman yrityksen

ja koulun välillä................................................6

Rohkea lähtee yrittäjäksi...............................7

Työbussin pysäkillä.........................................8

Opintojen ohella töissä halusta,

välillä pakosta.................................................10

Project work with endangered whales......11

Kesäharjoittelijasta lomakylän

huoltopäälliköksi.................................................12

Järjestöjyrä vai järjestötyrä?....................13

Svenska behövs i arbetslivet......................14

Kolumni.............................................................15

Virtuaalinen tie yrittäjäksi...........................16

Uutisia..............................................................18

Short in English..............................................19

Tuokio_2_11.indd 2 24.3.2011 17.20

3

Pääkirjoitus

MUTKiKAS UrA

Kyntöauran pel-toon piirtämä tai polkupyörän hiek-katiehen painama ura on yleensä suo-ra ja sinnikkäästi kahteen suuntaan kulkeva: eteen- ja taaksepäin. Pellossa

mutkitteleva ura kielii epäonnistuneista peltotöistä ja hiekkatiellä laidasta laitaan menevä pyöränura huolimattomasta kus-kista.

Myös työuraa pidetään usein onnis-tuneena, kun se on suunnitelmallinen, määränpää on selvä ja edistystä tapahtuu koko ajan. Työuraakin pidetään siis hyvänä, kun se kulkee suoraan eteenpäin, poukkoi-lematta.

Pitäisikö jo opiskeluvaiheessa olla sel-villä, mitä töitä haluaa tehdä ja mihin työ-paikkaan sijoittua valmistumisen jälkeen? Pitääkö uraa suunnitella ja osittain toteut-taakin jo opiskelujen aikana? Mielestäni tämä on ensinnäkin liian paljon vaadittu ja toiseksi hieman hölmöä. Useimmat meistä haluavat 22-vuotiaana elämältään eri asioi-ta kuin 44-vuotiaana, ja tämän pitäisi olla elämää rikastuttava asia. Meistä useimmilla on myös monia kiinnostuksen kohteita, joi-hin haluaisimme elämässämme keskittyä, ja suoraviivaisen uran toteuttaminen ei välttämättä anna tilaa monille innostaville asioille.

Voisiko onnistuneena urana pitää sit-ten sellaista, jossa ensisijaisen tärkeää on viihtyminen ja työn kiinnostavuus? Vaikka sitten mutkittelisi välillä kaupan kassalla, välillä puutarhurina tai toimitusjohtajana tai kampaajana tai lastenhoitajana tai imu-rikauppiaana tai ihan missä tahansa am-matissa tai vaikka työttömänä, niin urasta tekisikin merkittävän se, että nauttii omasta työstään ja kokee olevansa siinä hyvä. Usein siltä suoralta linjalta poikkeaminen saattaa myös avata ihan uusia ovia ja näkökulmia. Joskus poikkeaminen saattaa vain osoittaa, että sopii sittenkin parhaiten sille suoravii-vaiselle linjalle ja joskus se saattaa näyttää, että ehkä kannattaa kokeilla seuraavaa polkua ja katsoa, minne se vie.

Ehkä innostavin tapa suhtautua uraan – tulkitsee sen sitten mutkikkaana tai suo-raviivaisena – on suhtautua vastaan tuleviin haasteisiin, työtarjouksiin ja uusiin ihmisiin avoimin mielin ja hampaita kiristelemättä. Varmasti jo opiskeluaikana on hyvä miettiä, minkälaiseen työhön mahdollisesti halu-aisi, kun opinnot jäävät taakse. Lisäähän se myös opiskelumotivaatiota. Toisaalta ei kuitenkaan kannata hätääntyä, jos ei vielä opiskelun aikana ole sitä kuuluisaa oman alan työkokemusta ja kymmeniä hyviä kon-takteja – ne eivät ole katoava luonnonvara, vaan voit kohdata oman unelmiesi työpai-kan juuri silloin, kun sitä vähiten odotat.

Omaan uraani on viimeisten kuukausi-en aikana tullut uusi sivupolku, kun olen aloittanut työni TUOssa ja samalla myös Tuokio-lehden päätoimittajana. Innolla katson, minne tämä polku johtaa, mutta matkan varrella kuulisin mielelläni Tuokion lukijoiden ideoita lehden suhteen. Joten jos sinulla on ajatuksia siitä, millaisia teemoja Tuokiossa pitäisi käsitellä tai haluaisit itse kirjoittaa Tuokioon tai vaikka alkaa tehdä sarjakuvaa tai kuvittaa lehteä, niin ota ih-meessä yhteyttä!

Työn iloa toivottaen,

Katja Ketopää[email protected]

Tuokio_2_11.indd 3 24.3.2011 17.20

4

Toiminta

Ajatus

Tätä kirjoittaessani teen etätyöpäivää ko-toa käsin ja sylissäni istuu 4,5 kk:ta vanha Stella-tytär. Hän opettelee tällä hetkellä kääntymään selältä mahalleen ja mahalta selälleen. Ensimmäisen vuoden aikana hän oppii uusia asioita ja taitoja paljon enemmän kuin itse olen oppinut viimeisen viiden tai kymmenen vuoden aikana.

Urani opiskelijakunta – TUOn palve-luksessa on lehden ilmestyessä kestänyt viisi vuotta ja aika on mennyt todella no-peasti. Alun perin tulin töihin määräaikai-seen työsuhteeseen vuoden 2007 loppuun asti ja täällä olen edelleen. Reilu viikko lehden ilmestymisen jälkeen voi olla, että aloitan toisen uran Helsingin suunnalla – itse ainakin teen töitä tämän eteen ja odotan innolla, miten käy. Harvempiin

työpaikkoihin on monen kuukauden pi-tuinen ”työhaastattelu”, jonka aikana kan-salaiset löytävät sekä äänestävät omasta mielestään parhaat työntekijät seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

TUOn toiminta on näinä vuosina ot-tanut suuria harppauksia eteenpäin ja toiminnan monipuolistuminen näkyy ja kuuluu korkeakoulussamme. Edunvalvon-ta on edelleen ehdottomasti TUOn tärkein toimintamuoto ja tätä kautta parannamme opiskelijoiden mahdollisuuksia luoda itselleen parempaa uraa. Monipuolinen, ajantasainen sekä työelämän vaatimuksia vastaava koulutus on paras ponnistuslauta työelämään.

Ura aukeaa monelle jo opiskeluiden aikana, ja itse en näe lainkaan huonona

vaihtoehtona työskentelyä opintojen ohel-la. Mutta mikäli opiskelija haluaa keskittyä täysipäiväisesti opiskeluun, sen tulee olla mahdollista ilman työntekoa tai lainanot-toa. Tämän eteen myös TUO tekee töitä, jotta opintotuki olisi riittävän suuruinen kattamaan elämisestä aiheutuvat välttä-mättömät menot. Aloitetaan sitomalla opintotuki indeksiin!

Kimmo Hollménpää[email protected]

OPPiMiSTA, OPiSKElUA JA TyöEläMää

No niin, nythän sitä ollaan itse aiheen äärellä. Tutkinto, työllistyminen, ura ja ammatti-identiteetti ovat niitä perim-mäisiä syitä miksi me kaikki olemme juuri Turun ammattikorkeakoulussa. Toki opiskelulle ja opiskeluelämälle on monen-laisia motiiveja ja kiinnostuksen kohteita, mutta korkeakoulussa ansaittu ammatti on kaiken ydin.

Urapolun rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä. On tärkeä pohtia omaa ammatti-identiteettiään sekä luoda ver-kostoja heti ensimmäisestä opiskeluvuo-desta lähtien. Opiskeluaika on loppujen lopuksi kovin lyhyt, joten on hyvä peilata omaa ammatillisuuttaan läpi opintojen, jotta valmistumisen jälkeinen työelämä ei

lUO OMA UrASi!

tule yllätyksenä. Urapolut toki muokkau-tuvat ajan mittaan ja joskus muutokset voivat olla radikaalejakin. Nykypäivän työelämä on nopeatempoista, vaihtelevaa, pätkittäistä sekä haastavaa, mutta antaa paljon vapautta, vaihtelevuutta ja tarjoaa vastuuta.

Neljä vuotta sitten valmistuin yhteisö-pedagogiksi (AMK) ja nyt opiskelen toi-mintaterapiaa. Suomalainen koulutusjär-jestelmä on tässä mielessä ainutlaatuinen, minulla on mahdollisuus suorittaa tuetusti kaksi AMK-tutkintoa. Mahdollisuutemme kouluttautumisen suhteen ovat siis lähes rajattomat. Ihannetapauksessa voimme olla oman ammatti-identiteettimme aktii-visia kehittäjiä personoimalla opetussuun-

nitelman sisältöä projekteilla, harjoitteluil-la ja vapaa-valinnaisilla kursseilla. Ehdota ja innovoi, älä tyydy valmiina annettuun.

Yksi merkittävä osatekijä tähän kaik-keen on opiskelujen ohella saatu työkoke-mus. Uskallan väittää että merkittävimmät oppimisen kokemukset on mahdollista saada harjoittelujen ja töiden parissa. CV:n teossa näistä oppimiskokemuksista on todellinen hyöty – erottuu joukosta ja voi näyttää toteen myös todellisen työelämäosaamisensa. Toimi itse ja näytä ammattitaitosi!

Emmi Lehtinenhallituksen [email protected]

Tuokio_2_11.indd 4 24.3.2011 17.20

5

OPiSKEliJAN TyöSSäKäyNTi – fiKSUA vAi Ei?

Itselleni joskus muinoin sanottiin, että töiden teko opiskelujen ohessa on riski. ”Koulu ensin”, ”opintotuki on opiskelijan elämistä varten”, ”töiden jälkeen ei jää aikaa koulutehtäville” ja muut vastaavat teesit pe-lottelevat, mutta osa on valmiina ottamaan riskin – ihan vain oman elantonsa takia. Niin tein itsekin, silläkin uhalla että povatuin suurin uhka ja riski – se etten valmistuisi ajoissa – tuntui olevan niin opettajien kuin opetusministeriönkin pahin pelko. Toisaalta olisi ollut niin helppo vain sujahtaa putkeen ja tehdä opinnot siten, miten ne lukujärjes-tykseen ilmoitetaan, eli mahdollisimman nopeasti ja ihan niin kuin muutkin.

Jossain vaiheessa alkaa kohdata työ-elämän edustajia opiskelujensa lomassa, milloin rekrytointi-illoissa, ekskursioissa, harjoitteluinfoissa ja milloin erilaisissa järjestetyissä vierailuissa. Alkaa hiljalleen hämätä: siellä puhutaankin työnteon tärkey-destä! Vedotaan erottumiseen eli siihen, että opiskelijan tulee näyttää kiinnostuksensa työntekoon. Siihen, että harjoittelupaikka ja opinnäytetyö saattavat löytyä osatyöpaikka-yrityksen sisältä opiskelujen myöhemmässä vaiheessa. Siihen, että valmiudet työelämään ovat parhaat, kun on mahdollisimman paljon työkokemusta. Siinäpä sitten ollaan pihalla.

Vaikka erottumisen merkitystä koroste-taan nykyään varsinaisessa koulutuksessa paljon, työnteon merkitystä ei pidä unohtaa. Toki kieliopinnot, kansainvälinen vaihto tai harjoittelu, TKI-toiminta ja opiskelija-aktiivina toimiminen ovat kaikki mahdolli-

tuskin olette työpaikkanne arvoisia.Töitä kannattaa tehdä – järkevästi. Sen

jälkeen jää aikaa vielä opiskelulle ja vaikka mihin, ja samalla saavuttaa varmasti hyvät eväät jatkon kannalta. Onnea kesätyön metsästykseen kaikille, jos sellaista ei vielä ole kohdille ilmaantunut!

Teksti: Sami Nurmi

Kas siinä vasta pulma. Innostunut ammattikorkeakouluopiskelija saapuu ensimmäisenä opiskeluvuotenaan ensimmäiseen korkeakouluunsa valmiina saavuttamaan jotain suurta. Siitä, mihin todellisuudessa valmistutaan, ei välttämättä ole harmainta haisua. ”Tästä koulutuksesta valmistutaan esimiestehtäviin” saattaa olla ainoa ääneen sanottu asia olipa tutkintonimike sitten insinööri tai mikä tahansa nomi.

Nuoruudesta on etua

www.lahivakuutus.fi

Sen voi sanoa monin tavoin, mutta yllättävien vahinkojen varalle löytyy yksi toimiva juttu: nimittäin Lähivakuutuksen Nuorisovakuutus. Sen hinta on hal-vimmillaan vain 6 €/kk, jolla saat kaikki alle 27-vuotiaan nuoren tarvitsemat vakuutukset. Pyydä vakuutustarjous. Lähetä viesti LV NUORI NIMI POSTINUMERO numeroon 16350 niin soitamme sinulle. Viestin lähetys on maksuton.

Lähivakuutuksen Nuorisovakuutus on itsenäistyvän alle 27-vuotiaan nuoren täydellinen vakuutuspaketti. Se on valmiiksi mietitty kokonaisuus, joka sisältää kaikki nuoren tarvitsemat vakuutukset. Tämä nuoren kotivakuutus sisältää esine-, tapaturma-, matkustaja-, vastuu- ja oikeusturva vakuutuksen. Kaiken lisäksi se todellakin on lompakolle erittäin ystävällinen, sillä se mak-saa halvimmillaan vain 6 €/kk, eli 72 euroa vuodessa!

suuksia ja erottumisen keinoja, mutta oman kokemukseni perusteella mikään ei voita työkokemusta.

Se on totta, että työelämä ja helppo raha vievät helposti mukanaan ennenaikaisesti. Olkaa kovia. Jos olette työnantajalle tärkeitä, hänen pitää pystyä kuuntelemaan toiveitan-ne ja ymmärtämään, että olette ensisijaisesti opiskelijoita. Jos työnantaja ei tätä ymmärrä,

Tuokio_2_11.indd 5 24.3.2011 17.20

6

TasapainoTTelua oman yriTyksen ja koulun välillä

– Jo lukiossa päätin, että minusta ei tulisi koskaan yrittäjää. Tässä sitä sitten ollaan, naurahtaa Suvi Tikanmäki.

Hän kuvailee oman firman perustamis-ta sattumaksi, joka sai alkunsa jouluna 2009.

– Istuttiin joulupöydässä ja pohdittiin kotikaupungissa Naantalissa olevaa tyhjää liiketilaa. Alettiin siskoni kanssa haaveilla omasta sisustusliikkeestä.

Tikanmäen pari vuotta vanhempi sisko, Niina Tikanmäki, heitti hänelle myö-

Suvi Tikanmäen, 22, elämä mullistui kertaheitolla. Vielä vuosi sitten hän työskenteli ruokakaupan kassalla monen muun opiskelijan tavoin. Tänään hänen opintonsa Turun ammattikorkeakoulun International business management -linjalla ovat loppusuoralla. Lisäksi hän työskentelee sisustusliikkeessä yrittäjänä.

hemmin haasteen.– Niina sanoi, että yksin hän ei tähän

ryhdy. Mutta jos lähdet mukaan, pistetään liike pystyyn. Jotenkin Niina sai sitten minut houkuteltua mukaan, Tikanmäki kertoo.

Kun laina lohkesi, siskosten unelmista tuli totta. Tikanmäki kuvailee, että matka yrittäjäksi on ollut haastava.

– Kantapään kautta on opittu paljon. Soiteltiin sinne ja tänne, turhaan. Tarvitsi itse sumplia paljon. Kaikki mikä pystyt-

tiin, esimerkiksi tilan remontti, tehtiin kokonaan itse.

Toukokuussa 2010 sisustusliike Living Deauville avasi ovensa asiakkaille.

Koulun opit ja tukiverkosto tärkeitä

Tikanmäki tasapainottelee töiden ja kou-lun välillä. Hän myöntää, että arjen hallin-ta ei ole aina helppoa.

– Välillä tuntuu, että töiden ja koulun

Tuokio_2_11.indd 6 24.3.2011 17.20

7

rOhKEA lähTEE yriTTäJäKSi

– Nuori painii samaan aikaan monen kanssa. On perhe ja koulu, kaverit ja harrastukset. Rohkea tarttuu haasteeseen ja lähtee yrittämään kaikesta huolimatta, korostaa Turun Yrittäjät ry:n toimistopäällikkö Anne Aholainen. Hän nostaa hattua nuorille yrittäjille.

– Onhan se ylpeyden aihe, kun pystyy itse työllistä-mään itsensä. Puhumattakaan siitä, jos syntyy mahdolli-suus työllistää muita.

Aholaisen mukaan nuoresta iässä on sekä hyviä että huonoja puolia.

– Nuorilta löytyy energiaa, intoa ja usein aikaa. Voi ko-keilla helposti kaikkea ja kouluttautua, Aholainen pohtii.

– Kaksikymppisellä kokemus on kuitenkin vähäisem-pää kuin nelikymppisellä. Nuori tuskin on vielä joutunut kestämään suuria tappioita. Epäonnistumiset yrityselä-mässä voivat ottaa todella koville, hän kuitenkin jatkaa.

Puutteet kokemuksessa täytyy paikata matkan varrella ja pettymykset on nieltävä.

– Jos itse on ennakkoluuloton, päättäväinen ja nöyrä, tarjoaa yrittäjyys hienon mahdollisuuden. Liian nirso ei saa olla, sillä yrittäjä harvoin voi valita omat tehtävänsä. Itsensä pomona olemisen vastapainoksi täytyy kahvikin keittää itse, Aholainen naurahtaa.

lisäksi ei ole muuta elämää. Helpottaa kuitenkin, kun opinnot ovat loppusuoralla, Tikanmäki selvittää.

Hänen mukaansa koulusta saadut tie-dot ja taidot ovat auttaneet monessa.

– Englanninkieliseltä koulutuslinjalta on saanut hyvät valmiudet varsinkin ul-komaankauppaa varten. Yleensäkin olen oppinut paljon esimerkiksi dokumen-toinnista ja yritysviestinnästä, Tikanmäki kertoo.

Tikanmäen aikaisempi työskentely ruokakaupassa on antanut hyvää pohjaa miten perusasioita, kuten reklamaatio, suoritetaan. Suurta apua oman firman perustamiseen on tullut omilta yrittäjä-vanhemmilta.

– Koen, että olisimme saaneet oman yrityksen pystyyn täysin kahdestaankin, mutta se olisi vienyt aikaa kauemmin. Van-hemmilta olemme saaneet tärkeitä tietoja ja kontakteja, kiittää Tikanmäki.

Epäilijöitäkin on riittänyt. Tikanmäki kertoo pienestä kaupungista löytyvän omat pessimistinsä.

– Ennen firman pystytystä meitä epäil-tiin, että osaammeko tai pystymmekö edes siihen. Toisaalta jotkut ovat pitäneet Naan-talia liian heikkona myyntipaikkana. Jopa meidän nuoret iät on ollut syy epäilyihin. Toisaalta se on tsempannut eteenpäin. Nyt ainakin haluan näyttää, että haahaa, kyllä me tähän pystytään, kertoo Tikanmäki haasteista.

Uran sijaan yrityksen kehittämistä

Vaikka Tikanmäen harppaus koulun pen-kiltä yrityksen puikkoihin on suuri muu-tos, ei hän koe luoneensa uraa.

– Yrittäminen on enemmänkin pään-sisäinen juttu. Elämäntapa oikeastaan, hän toteaa.

Toki hänellä siintää mielessä halu ke-hittää yritystään.

– Laajentaminen ja menestyminen kuuluu suunnitelmiin. Olisihan se hienoa, jos Living Deauville olisi Suomen kuulu, hyvässä asemassa ja että sitä arvostettai-siin, suunnittelee Tikanmäki.

Tikanmäki korostaa, että kaikesta huo-limatta yrityksen perustaminen on itsestä kiinni. Turha olettaa, että koulun opit pelkästään riittäisivät.

– Koulu tarjoaa avaimen, mutta itse täytyy löytää se tie lukkoon, Tikanmäki kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Maria Rantanen

Tuokio_2_11.indd 7 24.3.2011 17.20

8

Työbussin pysäkillähalutaan ja tarvitaan vaan ei oteta

Onko mitään toivoa päästä oman alan töihin? Mitä eroa on persoonalla ja luon-teella? Moni opiskelijoista havahtuu liian myöhään työelämän osin rankkoihinkin vaatimuksiin. Monelta vastavalmistuneelta odotetaan muutaman kielen (olkoonkin se tietokonekieli tai puhuttu kieli) osaamista, perustaitoja, referenssejä ja sitä kaikista tärkeintä – työkokemusta. Monet opiske-lijat tekevätkin osa-aikaisena töitä laidasta laitaan, kun taas valitettavan monet ovat täysin vailla töitä joko vapaasta tahdostaan tai muun asian johdosta.

Tässä välissä peliin astuvatkin opiskelijat itse ja parrasvalojen huomion vie mo-net osuuskunnat, opiskelijoiden pik-kufirmat ja pienet kaupat sekä luke-mattomat AMK:n hankkeet. Miltei jokaisessa Turun ammattikorkea-koulun tulosyksi-kössä löytyy vä-hintään yksi opis-kelijoiden pyörit-tämä oman alan työllistäjä. Työnantajien silmissä osuuskunnassa työskentely vastaa liki täysin oman alan työpaikkaa, mikä net-toaa mukavasti plussapisteitä työnhaussa.

Ura – mikä se on ja mistä se tulee?

Aloittelevana opiskelijana ei aina ole helppo tietää, minne polku johdattaa. Osuuskunnat on hyvä tapa päästä sisälle työnteon makuun ja luoda ensimmäisiä sosiaalisia verkostoja. Muutaman vuoden kokemuksen jälkeen voikin suunnata esim. Linkedinin maailmaan ja luoda oman pro-

fiilin sekä rakentaa ensimmäisen ammatil-lisen verkostonsa, joka voikin ensialkuun koostua työtovereista ja tutuista ihmisistä.

Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa hyvät eväät monipuoliseen toimintaan. Intranet-tiä seuratessa tulee väistämättä mahdolli-suuksia jokaiselle opiskelijalle osallistua monenlaiseen toimintaan. Jos arvostaa vihreitä arvoja, pystyy osallistumaan hy-vin kansainväliseen ja mielenkiintoiseen hankkeeseen. Lemminkäisenkadulla Tra-detalo saattaa puolestaan tarjota loistavia mahdollisuuksia päästä tekemään ammat-timaista jälkeä. Jokaisen opiskelijan kan-nattaa ainakin ottaa selville, mitä kaikkea omasta tulosyksiköstä löytyy.

Kaiken tämän li-säksi on olemas-sa meitä opis-kelijoita varten ihan oma AMK:n intranet: Messi. Heti pääsivul-la tulee vastaan useita potentiaa-lisia työpaikkoja, harjoittelupaik-koja, ulkomaan-

vaihtoja ja sitä rataa. Nämä kattavat jokai-sen alan, joten ei ole väliä, opiskellaanko tietotekniikkaa, vai kestävää kehitystä, jokaiselle löytyy jotakin. Opiskelujen ohessa tulee melkein huomaa-matta tehtyä kaikenlaisia alaan liittyviä projekteja, joita harva käyttää referens-seinä työnhaussa. Kun katsoo, mitä on tehnyt, pystyy helposti yksilöimään omia vahvuuksiaan ja rakentamaan niiden pohjalta oman profiilinsa eikä työhaas-tattelussa tarvitse ruveta miettimään, mitkäs ne omat kompetenssini olivatkaan. Oman portfolion rakentaminen, alasta

Haetaan töihin AMK:n suorittanutta, vähintään neljä vuotta työkokemusta omaavaa reipasta työntekijää! Onhan sinulla paljon näitä ja noita taitoja? Tämän lisäksi olethan myös sosiaalisen ja iloisen luonteen omaava persoona sekä tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa dynaamisessa työympäristössä. Jos vastaava teksti kaikuu monelle tutulta, niin ei ihmekään. Mistä sitä työkokemusta saa?

OPISKELIJAREKRYTOINNIN ASIANTUNTIJAYRITYS | WWW.LEGIOONA.FI

TÖITÄ TARJOLLA KOKO OPISKELU-URASI AJAN!

UUSI OSOITTEEMME: BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A, 20520 TURKU

[email protected]

LIITY LEGIOONALAISEKSI LUOMALLA OMA CV:SOITA 010 320 4181 TAI MEILAA [email protected]

Opiskelujen ohessa tulee melkein huomaamatta

tehtyä kaikenlaisia alaan liittyviä projekteja, joita

harva käyttää referensseinä työnhaussa

Tuokio_2_11.indd 8 24.3.2011 17.20

9

Työbussin pysäkilläriippumatta, kannattaa aina. On helpom-paa esittää konkreettista osaamistaan erilaisten töiden muodossa kuin vain pu-hua itsestään kolmannessa persoonassa. Suomalaiset ovat tunnettuja vaatimatto-muudestaan, mutta se ei tarkoita, ettei omaa osaamistaan voisi tuoda esille myös vaatimattomasti!

Nykypäivän lähes kasvottomat sähköpos-tin lähettämiset ovat melkeinpä vitsaus ennemmin kuin hyödyke. Kuinka moni

soittaa perään? Tai vielä parempaa, jalkau-tuu eri firmoissa oma kansio mukanaan ja kyselee oman alansa työpaikkoja. Vaikka jokaisella on kännykkä, missä on Spotifyt ja sähköpostit facebookeineen, kasvokkain tapahtuva kommunikointi on edelleen pa-ras tapa tuoda itseään ilmi. Kannattaa ko-keilla, tulokset voivat tosiaankin yllättää.

Varsinais-Suomen seudulla riittää pieniä firmoja, joita ei moni edes nimeltä tun-nistaisi. Tällaisissa tapauksissa vierailu

OPISKELIJAREKRYTOINNIN ASIANTUNTIJAYRITYS | WWW.LEGIOONA.FI

TÖITÄ TARJOLLA KOKO OPISKELU-URASI AJAN!

UUSI OSOITTEEMME: BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A, 20520 TURKU

[email protected]

LIITY LEGIOONALAISEKSI LUOMALLA OMA CV:SOITA 010 320 4181 TAI MEILAA [email protected]

paikan päälle saattaa osoittautua hedel-mällisemmäksi kuin käynti supermarketin hedelmäosastolla. Kaikkia kesätyöpaikkoja ei ole vielä lyöty lukkoon, joten rohkeasti joukkoliikennettä hyödyntäen käymään kaikkia mahdollisuuksia läpi. Loppujen lopuksi oma työelämä on vain opiskelijasta itsestään kiinni.

Teksti: Pauli Korgan

Tuokio_2_11.indd 9 24.3.2011 17.20

10

lisätienestejä. ”Jatkoin vaki-tuisesta työs-tä opiskelujen ohel la . Aika ja kunto eivät riitä, silti eivät rahatkaan”, kommentoi 23-vuotias viestinnän opiskelija. ”Teen asun-tolainan takia kahta työtä, sekä oman alan että kaupan. Opintotuki ei riittäisi vaikka lainaa ei olisi”, kertoo Turussa asuva ter-veysalan opiskelija.

Kaupan alalle työllistytään

Melkein puolet vastaajista koki töiden saannin helpoksi. Kunhan vaan töitä ensin löytyy. ”Kun olen tarkkaillut mollin sivuja, ei sieltä löydy sopivia töitä. Työt ovat joko kokopäiväisiä ja liian haastavia tai helppo-ja”, kertoo 20-vuotias liiketalouden opis-kelija Porista. ”Töiden saanti oli helppoa

Toiset alat sallivat paremmin työllistymi-sen. ”Hoitotyön osalta on helppo työllistyä, sillä tarvetta hoitajille löytyy aina”, kertoo 22-vuotias turkulainen opiskelija. Jotkut alat vaativat pidempää tieto-taidon kar-toittamista. ”Oman alan hommia ei tunnu saavan millään vielä kun ei ole tarpeeksi kokemusta”, sanoo rakennustekniikan opiskelija.

Elämäntilanteet määrittelevät töitä

Säästeliäimmille kesätyöt ja opintotuki turvaavat talouden seuraavaksi lukuvuo-deksi. Joka kolmas niistä opiskelijoista, joilla ei ole töitä, kokee ettei työlle ole tarvettakaan. ”En tee töitä. Keskityn mie-luummin opiskeluun,” kertoo 20-vuotias helsinkiläinen markkinoinnin opiskelija.

Varsinkin ensimmäisinä opiskelu-vuosina kontaktiluentoja on niin paljon, että töissä ei ole mahdollista käydä. Aika on rajallista, mutta monen talous vaatii

OPiNTOJEN OhEllA TöiSSä hAlUSTA, välillä PAKOSTA

Jenna Dietrich 21 v. liiketalous, 3. vuosi

”Olen saanut nykyisen työni suhteilla. Siivoamisen lisäksi pääsen siellä tekemään oman alan töitä, kuten käännöksiä ja hinnastoja. Välillä teen myös pienempiä oman alan projekteja. Ei ole ongelmia tehdä töitä opiskelujen ohella, sillä minulla on niin vähän kontakti-luentoja. Olen kuitenkin etsinyt säännöllisempiä oman alan töitä.”

Lähteenä on käytetty nettikyselyä

(3/2011), johon vastasi reilu sata

korkeakouluopiskelijaa ympäri

Suomen. Vastaajat ovat iältään

19–30-vuotiaita.

sitten, kun vihdoinkin pääsi haas-

tatte luun”, sanoo mate-

matiikan opis-kelija. ”Työn hake-

minen ja työssäkäynti on stressaavaa”, huokailee

turkulainen valtio-opin opiskelija.Joka kolmas opiskelija, joka työsken-

telee muulla kuin omalla alallaan, on löytänyt osa-aikaisia töitä kaupoista. Kauppakeskus Myllyn Prisman henkilös-töpäällikkö Janina Saarisen mukaan opiskelijatyövoima on erittäin tärkeää: ”Meillä työskentelee paljon opiskelijoita. Sijaintimme kauppakeskuksessa tarkoittaa sitä, että ruuhkat ajoittuvat iltaseitsemään. Ilman iltaisin ja viikonloppuisin työskente-leviä opiskelijiota emme pärjäisi.”

Teksti ja kuvat: Maria Rantanen

Esa Töykkälä 21 v. journalismi, 2. vuosi

”Koulu on minulle ykkösjuttu. Nyt periaatteessa ehtisin käydä töissäkin, mutta tiedän, että pian alkaa tulla enemmän kouluhom-mia. Välillä olen tehnyt töitä varastolla, mutta en säännöllisesti. Oman alan töihin haluan olla valmiimpi. En epäile kykyjäni, mutta haluan treenata vielä lisää.”

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista tekee töitä opiskelun ohella. Moni opiskelija kokee tärkeäksi, että jo opiskelun aikana työkokemus karttuu. Lähes joka toisella on oman alan työsuhde.

Tuokio_2_11.indd 10 24.3.2011 17.20

11

I have always been interested in water systems, especially seas. One of the reasons I started to study sustainable development was my willingness to help conserving the seas.

Written: Annelea VuontelaPhoto: Annelea Vuontela

PrOJEcT wOrK wiTh ENDANgErED whAlES

I had heard from ot-her students about t h e p o s s i b i l i t y t o participate in diffe-rent kinds of projects and even work as a student assistant. I

wanted desperately to get some work ex-perience from my own sector, and I figured that a project work would be perfect for that.

I started to browse the web pages of our school in Messi and managed to find several ongoing projects in the field of environment. One of them especially caught my attention, a project about the Baltic Sea harbour porpoise. The more I read about it the more my interest grew. I contacted the project manager and asked about possibilities to work in the project. Luckily, few weeks ago I found out that I got the job.

The name of the project, SAMBAH, doesn’t refer to dancing but it comes from the words Static Acoustic Monitoring of the Baltic Sea Harbour Porpoise. It is an international project which involves all the EU countries of the Baltic Sea. Turku University of Applied Sciences is the main coordinator in Finland. Other Finnish partners are the Ministry of Environment and Särkänniemi Adventure Park (Tampe-re dolphinarium) and WWF Finland.

More info about the project: www.sambah.org

Testing of the devices in Särkänniemi dolphinarium.

The goal of the project is to increase the knowledge about the Baltic Sea por-poise by acoustic monitoring. This spring approximately 300 acoustic SAM-devices will be put down all over the Baltic Sea in the depth of 5-80 meters. They will collect acoustic data about the porpoises during one year. The collected data will help estimating the densities, abundance and distribution of the porpoises in the project area. It will give information about hot spots and areas with higher risks of con-flicts with anthropogenic activities. One of the aims is also to increase the knowledge of public, different stakeholders and policy makers.

I am very excited about the project and the possibility to work in it! I will start officially in April with some field work at the Baltic Sea. By the 1st of May, all the acoustic SAM-devices should be in their positions and ready to collect the data. Du-ring the summer, I will participate in coor-dinating the project and probably learn some very useful skills of project work in general. In august, I will start to write my thesis about SAMBAH. I am hoping that I could utilize my experiences in the project in my future working life and perhaps could specialize in marine environments. There are lots and lots of opportunities to get work experience from your own field of studies, just be initiative and open minded!

Tuokio_2_11.indd 11 24.3.2011 17.20

12

KESähArJOiTTEliJASTA lOMAKyläN hUOlTOPäälliKöKSi

Tradenomiksi vuonna 1992 Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistunut Hellgrén sai ensikosketuksensa nykyiseen työpaik-kaansa AMK-opintojensa harjoittelujaksoilla. Nykyään Kihniössä Pirkanmaalla lomakylän huoltoyhtiötä johtava Hellgrén teki kaik-ki tradenomiharjoittelunsa Holiday Club Pyhäniemeen Kihniössä.

– Heti ensimmäisenä opiskeluvuotena meidän tradenomiopis-kelijoiden piti valita kummiyritys, jonka kanssa alettiin työstää markkinointiprojektia. Silloiset pääaineeni olivat yritysviestintä ja markkinointi, ja tuohon aikaan kotipaikkakunnallani Kihniös-sä ei ollut muita yrityksiä, jotka mielestäni olisivat luonteeltaan sopineet kummiyritykseksi, kertoo Hellgrén.

– AMK-opinnot vastasivat hyvin odotuksiani, ja nykyisessä työssäni koen olevani opintojani vastaavalla alalla. Opinnäyte-työnäni toteutin huoneistokansiot seitsemään Holiday Clubin lomakylään ympäri Suomea. Työ oli erittäin haastava, mutta vai-vannäköni palkittiin, sillä työharjoittelujeni perusteella Suomen Lomapörssi tarjosi minulle vakituista työtä myyntiesittelijänä, ja sitä työtä teinkin viisi vuotta, Hellgrén kertoo.

Hellgrén pitää erityisesti ammattikorkeakoulun yrittäjäopinto-ja hyvänä pohjana nykyiseen työhönsä. Opiskeluaikana SAMKissa toteutettiin useita erilaisia markkinointi- ja messutapahtumia, joissa Hellgrénille hahmoittui työn monipuolisuus ja suuret ko-konaisuudet.

– Tehtyäni myyntityötä useita vuosia, loppui se toiminta Kih-niössä kokonaan. Olin välillä työntekijänä lomakylän respassa, ja sitten Pyhäniemessä aukesi kilpailutukseen mökkikylän isän-nöitsijän paikka, ja minut valittiin huolto- ja ravintolayrittäjäksi. Toiminimi Aurinko Palvelut perustin vuonna 2001, ja tuolloin minulla oli itseni lisäksi kolme siivoojaa työntekijöinä. Tällä het-kellä yritykseni on kasvanut ja työn kausiluontoisuudesta johtuen vakituisia osa-aikaisia työntekijöitä on seitsemän, ja sen lisäksi itsenäisenä yrittäjänä toimii huoltomies, jolta ostan kaikki huol-topalvelut, valottaa Hellgrén yrityksensä toimintaa ja rakennetta.

Jo kymmenen vuotta huoltoyrittäjänä toiminut Hellgrén viih-tyy työssään erinomaisesti.

– Työni on erittäin monipuolista ja itsenäistä. Vastuulleni kuu-luu koko mökkikylän huollon pyöritys aina sisustuksen suunnitte-lusta, toteutuksesta ja siivouksesta kiinteistöyhtiöiden kokouksiin osallistumiseen asti. Ehdoton edellytys yrityksen toiminnalle ja mielekkyydelle ovat erinomaiset työntekijät, joille voin turvallisin mielin antaa vastuuta, kehuu Hellgrén.

Joka työssä on etujen lisäksi myös huonot puolensa, ja vuosien saatossa Hellgrén on kokenut myös huonompia päiviä.

– Ympäri vuoden ja vuorokauden toimivassa mökkikylässä jonkun täytyy olla aina vähintään hätätapauksissa tavoitettavissa. Välillä puhelimeni soi yötä myöden mökkiasukkaiden kaivatessa

apua lomallaan. Oman vapaa-ajan ja työn erottaminen on joskus vaikeaa, sanoo Hellgrén.

Tulevaisuudessa Hellgrénin silmissä siintävät jo uudet kuviot.– Haluan jatkaa tässä työssä, mutta toivoisin voivani kasvattaa

toimintaani jollain lailla. Sisustussuunnittelun opiskelu kiin-nostaisi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että opiskelu ja itsensä kehittäminen ovat avaimet uralla etenemiseen, summaa Hellgrén.

Huoltoyrittäjä Margit Hellgrén tietää, että uralla nouseminen vaatii kovaa työtä ja paljon kärsivällisyyttä sekä luovuutta.

Yrittäjänä Hellgrén osallistuu kaikkiin huoltoyhtiönsä töihin, myös siivoukseen.

Sisustaminen on Hellgrénin mieluisimpia työtehtäviä.

Teksti ja kuvat: Taru Niemenmaa

Tuokio_2_11.indd 12 24.3.2011 17.20

13

Sairaanhoitajaopiskelija Iiro Ruuska nauttii yhdistystoiminnan yhteishengestä ja elämäntarinoiden jakamisesta.

Aamu alkoi siitä, kun sairaanhoitajaopis-kelija Iiro Ruuska astui TUOn toimistoon ja kävi hakemassa keittiöstä kupillisen vettä. Hän istahti sohvalle ja totesi lähte-vänsä parin tunnin päästä Pasilaan koko-ustamaan Tehy-opiskelijoiden hallituksen kanssa. Iiro on perustavanlaatuinen tapaus opiskelijoista, jotka ovat toimineet mo-nessa opiskelijayhdistyksessä heti ensim-mäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Mistä tällaisten järjestötoimijoiden historia lähtee liikkeelle ja mihin se mahdollisesti päättyy?

– Olen aloittanut järjestöurani alani opiskelijayhdistyksestä TSTS ry:stä eli ihan vihertasolta. Siitä etenin toimimaan opis-kelijakunta TUOhon ja siitä vielä päädyin valtakunnalliselle tasolle Tehy-opiskeli-joihin. Edellä mainituissa organisaatiosta Opiskelijakunta - TUOssa ja Tehy-opiske-lijoissa toimin edelleen, toteaa Iiro.

Halu vaikuttaa opiskelijoiden asioihin, olla mukana suunnittelemassa ja toteutta-massa tapahtumia, tutustua aivan uusiin ihmisiin, saada samalla uusia ystäviä ja nähdä kuinka oma ajatusmaailma kehit-tyy, kun saa tietää enemmän asioista ja monet muut asiat ovat motivoineet Iiroa toimimaan opiskelijayhdistyksissä vuo-desta toiseen.

– Parasta yhdistystoiminnassa on yh-teishenkisyys ja elämäntarinoiden sekä -kokemuksien saaminen. Aivan kuten kyläyhteisöissä on joskus nähty yhdessä vaivaa sen kylätalon rakentamiseen, niin tässäkin toiminnassa tehdään yhdessä töi-tä yhteisen hyvän eteen eli opiskelijoiden paremman huomisen eteen, Iiro kertoo.

Opiskelijayhdistyksissä tai -organisaa-tioissa toimimiseen ei tarvita etukäteis-kouluttautumista. On oltava aktiivinen ot-tamaan asioista selvää ja valmis tuomaan omia näkemyksiä esille. Ei kuitenkaan voi väittää, ettei kouluttautumisella olisi hyö-

JärJESTöJyrä vAi JärJESTöTyrä?

tyä tällä uralla.– Se on vä-

hän niin kuin t y ö s s ä o p p i -mista, mutta tähän ei tarvita tutkintonimi-kettä vaan uraa luodaan paljon kokemuksien pohjalta. Hen-kilökohtaisesti tämä on ollut mulle hyvä harrastus, joka on jatkunut jo useamman vuoden ja antanut todella paljon. Jatkan sitä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä, Iiro toteaa.

Iiro valmistuu vuoden sisällä sairaan-hoitajaksi ja on tulevaan tutkintoonsa oi-kein tyytyväinen. Hän on luonut opintojen yhteydessä verkostoa järjestömaailman puolelle ja kokeekin, että tulevaisuuden työpaikka voi löytyä sairaalasta tai sitten jostain järjestöstä.

– Kyllä ne vanhat järjestöpumputkin vanhenevat aikanaan eikä tässä kuitenkaan ikuisesti opiskelijana olla, heittää Iiro.

Iiron mielestä maailmassa on paljon töitä, joita voi pitää tulevaisuuden työ-paikkoina.

– Järjestöt ovat kolmannen sektorin luvatussa maassa suuri työllistävä tekijä. Joillakin ura lähtee liikkeelle opiskelija-toiminnasta ja joillain taas myöhemmin, mutta tärkeintä on, että tekee työtä josta itse pitää, päättä Iiro haastattelun.

Teksti ja kuvat: Herra Konna

Tuokio_2_11.indd 13 24.3.2011 17.20

14

SvENSKA bEhövS i ArbETSlivET

Rekrytointikriteerinä ruotsin kielen osaa-minen on menettänyt merkitystään viime vuosina. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutus-tiedustelusta. Merkillepantavaa on kuiten-kin, että vaikka englannilla on valta-asema ja venäjänkielentaitoisten tarve kasvaa, edelleen puolet kyselyyn vastanneista yri-tyksistä korosti ruotsin kielen merkitystä työelämässä.

Opiskelijoistamme työllistyy Turun alu-eelle jopa noin 80 % ja täällä ruotsin kielen asema on vahva. Turkuhan on tunnetusti myös portti länteen ja ikkuna Pohjois-maihin. Täällä ruotsia pääsee puhumaan vaikka joka päivä jo opiskeluaikana, sillä alueellamme on erilaisia ruotsinkielisiä opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia yllin kyllin.

Asiakastyössä kielitaito myyAsiakaspalvelussa ruotsin kielen taito on laatukysymys, sanoo Bioalat ja liiketalous -tulosalueella ruotsin kielen lehtorina toimiva Hilkka Bergman. Hän luotsaa sekä liiketalouden että tietojenkäsittelyn opiskelijoita innostuneesti ruotsin kielen työelämäsanastoon.

– Asiakastyössä harjoittelussa ollut opiskelijani kertoi, että suomenruotsalai-set ”ostavat aina”, kun hän puhuu ruotsia. Palvelualalla ruotsia arvostetaankin pal-jon. Tulee muistaa, että meillä on ympä-ristössämme iso joukko äidinkielenään ruotsia puhuvia, toteaa Bergman, jolla myös on kotikielenä ruotsi.

Hilkka Bergman käyttää opetukses-saan esimerkiksi ruotsinkielistä suullista työhaastattelua: opiskelijat tulevat hänen työhuoneeseensa ikään kuin työnhakuun. Myönteistä palautetta onkin tullut myö-

hemmin opiskelijoilta, joiden oikeissa työ-haastatteluissa kieli on yllättäen vaihdettu ruotsiksi. Tästä suullisesta kokeesta onkin tullut suosittu opiskelumuoto.

Bergman opettaa ruotsia jo vuosien kokemuksella. Hän sai opiskelijoilta pari vuotta sitten kunniamaininnan hyvästä ja toimivasta opetuksestaan. Nuorten aikuis-ten kanssa on kiva olla ja pidänkin eniten juuri luokkatilanteista, jossa kommuni-koimme kasvokkain, hän toteaa.

ruotsintunnit arvossaanLiiketaloutta opiskelevat Jori Kurula ja Jaana Korhonen ovat ensimmäisen

Opiskeluaikana on hyvä mahdollisuus rakentaa vankka kielipohja, mistä työelämä myöhemmin palkitsee. Ruotsin kieli on menettänyt Suomessa hieman asemiaan, mutta se on yhä suomalaisyritysten toiseksi tärkein kielivaatimus heti englannin jälkeen. Tänk på det!

Tradenomitutkinto tunnetaan jo Suomessa ja Ruotsissa siitä voi käyttää nimitystä ’ekonom’. Kauppakorkeakoulussa opiskelleet ekonomit käyttävät Ruotsissa nimikettä ’civilekonom’, opettaa ruotsin lehtori Hilkka Bergman.

Liiketalouden opiskelijat Jori Kurula ja Jaana Korhonen

oppivat tunneilla uusia ruotsinkielisiä sanontoja.

vuoden opiskelijoita. He myöntävät, että lukioruotsi on jo vähän unohtunut ja kie-len kertaaminen on paikallaan.

– Ruotsia on opiskeltu koulussa jo mon-ta vuotta, mutta nyt on tärkeää oppia uutta työelämän sanastoa. Olen kaupassa töissä opintojeni ohella ja joskus voin käyttää sielläkin ruotsia, kertoo Jaana.

Myös Jori pitää ruotsin kielen osaamis-ta arvossa.

– Kaikki kielitaito on plussaa, ja tällä alueella me ainakin tarvitsemme ruotsia, Jori tiivistää.

Teksti: Anne Lehikoinen, Kuvat: Heikki Rahkonen

Tuokio_2_11.indd 14 24.3.2011 17.20

15

Peruskaavaltaan elämä taitaa useim-miten mennä näin: synnytyslai-tokselta kotia kasvamaan, vähän leikkikoulua ja peruskoulut kuntoon yhdeksässä vuodessa, siitä lukioon tai amikseen. Viimeistään tässä elä-män vaiheessa tulee muutto kotoa pois. Koulu-uran päätteeksi saat hienon tutkintotodistuksen ammat-tikorkeakoulusta tai yliopistosta.

Valmistujaisjuhlat ja silleen. Hetkeksi siitä sitten kortistoon tai Hesen kassalle. Siitä

joko koulutusta vastaavaan tai kesätyöpaikalle ”väliaikaises-ti” 40 vuodeksi duuniin ja samat neljäkymmentä vuotta vel-kojen maksua korkojen kera. Teet pitkiä ja raskaita työpäiviä vuodesta toiseen. Lopulta viimeiset pari vuotta saat nauttia olostasi jäädessäsi mahdollisesti eläkkeelle. Hankkimallasi mukavalla mummonmökillä saat laittaa puutarhaa niin kauan kunnes kuolla kupsahdat pois. Komia kivi kummulle ja se oli siinä. Muisto vain jää. Aika karua.

Jäin hetkeksi miettimään tuota pitkää pätkää, jota kutsutaan työuraksi. Toiselta nimeltään sitä kai voidaan sanoa uraputkeksi. Oli putki sinänsä ihan mikä tahansa, niin miksi ja kuka on päättänyt että näin iso osa elämästä on käytettävä jonkinlaisen putken väsäämiseen? Kai se on sitten metritavarana halvempaa…

Tämän putken alkupäätä voidaan kutsua tutusti opiske-luputkeksi. Niitä löytyy lyhyttä, normaali ja pitkää versiota. Riippuu hieman henkilöstä. Suhteutettuna uraputken pituu-teen, opintoputki ei ole käytännössä kuin pieni jäävuoren huippu koko putkessa. Mutta miksi?

Opintoputkien katkaiseminen ja lyhentäminen on tut-tua juttua kaikille tällä hetkellä opiskeleville. Tiukentuneet rajat näkyvät varmasti myös kouluissa normaaliopinnoissa. Opiskelijat halutaan opintoputkesta uraputkeen ja työelä-mään kilometritehtaalle.

Vaikka itse nautinkin orastavan uraputkeni alusta, olen monesti palannut ajatuksissani kouluaikoihin ja haa-veillut palaamista kouluun. Suurimpana syynä taitaa olla se tosiasia, että tiedän joutuvani tekemään samoja hommia sen neljäkymmentä vuotta. Eikö opintoja voisi jatkaa muu-tamaa vuotta pidempää ja hieman tasapainottaa tuota elä-män työpainotteista uraa ottamalla pari vuotta uraputkesta opintoputkeen?

Uraputkia on niin montaa kuin on tekijääkin. Mutta nii-tä tekijä tyyppejä taitaa olla vain kahta eri versiota. Monesti kuulee puhuttavan uraihmisistä. Yleisimmin nykyään kuultu termi taitaa olla uranainen. En tiedä mihin ne kaikki miehet on jääneet, mutta olkoon asia sen suuremmitta puheitta tällä kertaa. Uraihmiset mielletään helposti jakkupukuun tai suoriin housuihin pukeutuneisiin tyylikkäiksi kolmikymppi-

UrAPUTKESSA vAi UrAiSESSA PUTKESSA?

siksi, jotka tienaavat järjettömästi ja luovat omaa uraansa jonkin hyvin menestyvän firman johdossa. Mersu tai Bemari alle, iPad käteen ja lounaalle kaupungille johonkin trendikahvilaan. Kyllä tulee komeaa putkea.

Toinen vaihto on sitten tuo työuraihminen. Näitä pidetään perus duunareina, jotka tekevät pitkän rupeaman töitä paikalli-sessa tehtaassa. Kolme aamua, neljä iltaa ja kolme yötä. Muutama vapaa ja sama oravanpyörä alusta. Vuodesta toiseen. Ehkä joskus pidät vähän lomaa. Kaupassa käydään perus Fiatilla tai Toyotalla ja laskujen maksun jälkeen jääkaapissa on vain valot. Siinä on harmoniaa kerrakseen.

Valitsit sitten kumman vaihtoehdon tahansa, lopulta saat komean ja pitkän työurasi tai uraputkesi valmiiksi. Pääset mahdollisesti vielä eläkkeelle nauttimaan elämäsi loppupäivis-tä, jolloin saat vihdoinkin aikaa miettiä ja nauttia vapaa-ajasta. Viimeistään silloin tulee varmasti mieleen ajatuksia: Entä jos olisin tehnyt jonkin asian aivan eri tavalla? Olenko tyytyväinen luomaani uraputkeen ja onko työurani ollut sitä, mitä varten opintoputkeni tein?

Jos palataan taas alkuun ja ajatellaan elämän peruskaavaa, huomaa että elämä on vain putkea putken perään. Toisen putken päättyminen antaa ainakin kaksi uutta putkea, joista pitäisi vali-ta. Onko elämä todella vain putkesta putkeen kulkemista? Se voi olla, jos siitä itse sellaisen teet. Mutta muista: sen ei todellakaan tarvitse olla sitä, sillä vaihtoehtoja on paljon!

Teksti: Mikko Hietala

Kolumni

Tuokio_2_11.indd 15 24.3.2011 17.20

16

virTUAAliNEN TiE yriTTäJäKSi

Olekunnollanuori

Nuoruus on liian arvokasta tuhlattavaksi

turhaan murehtimiseen ja ainaiseen

kolikon venyttämiseen. Tule tapaamaan meitä

niin kerromme, kuinka saat enemmän

aikaa olennaiseen.

Eli elämiseen.

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turkuwww.liedonsp.fi

Vastaavia messuja järjestetään oppimista-pahtumana ympäri maailmaa. Messujen yhtenä tavoitteena on saada aikaan vuo-rovaikutusta ja uusia kontakteja opiskeli-joiden johtamien virtuaaliyritysten välille. Harjoitusyritykset ovat toinen toisilleen asiakkaita sekä palvelujen tarjoajia.

Turun AMK:n Tietoliikenne ja säh-köinen kauppa -tulosalueen opinnoissa opiskelijat perustavat virtuaalisen yrityk-sen. Yritys toimii kirjanpitoineen ja vero-tuksineen todellisen yrityksen tavoin. Raha liikkuu ja palvelut hoidetaan kuitenkin vain virtuaalisesti.

Turussa järjestetyille messuille osal-listui muun muassa seitsemän opiskelijan pyörittämä mainostoimisto Pe MadvertiZe, jonka palveluihin kuuluu logojen, poste-reiden ja nettisivujen suunnittelua. Muita osaamistaan esitteleviä yrityksiä tapahtu-massa olivat muun muassa matkatoimisto Pe Finnespa Travels ja tapahtumajärjeste-lyihin keskittyvä Pe Eventors.

Kummiyrityksen jäljillä

Yhden lukuvuoden mittaisten opintojen aikana voi saada varsin kattavan käsityk-sen yrityksen toiminnasta. Opiskelijoilla on harjoitusyrityksessä omat roolinsa vastuualueineen.

Toimitusjohtaja Elena Oat Pe Madver-tiZe -yrityksestä joutuu välillä tsemppaa-maan joukkoaan yhteisen tavoitteen eteen.

– Tiimin johtamisesta saan paljon kokemuksia, se on kovaa työtä, mutta palkitsevaa.

Mistä virtuaaliyritykset löytävät tarjo-amansa palvelut ja luvut toiminnalleen? Onko toiminta vain virtuaalista, mistä löytyy totuudenmukaisuus?

vastaus löytyy kummiyrityksistä.

Partneriyritys on harjoitusyrityksen kum-mi- tai taustayritys, joka tuo omasta toi-mintaympäristöstään ja yrityskulttuu-ristaan realistisuutta harjoitusyrityksen elämään. Toimintaan liittyvät luvut, esi-merkiksi yrityksen liikevaihto, tarvittava pääoma, tarjottavat tuotteet, henkilöstö-määrä, palkkataso ja juokseviin menoihin kuukaudessa kuluva rahamäärä, tulevat partneriyritykseltä.

Opiskelijoiden pystyttämät messuosastot muodostavat tiiviin kujan ICT-talon ala-aulaan. Tungosta ja ruuhkaa ei voi välttää, mutta niin pitääkin olla. Harjoitusyritysmessut ovat vallanneet tilan.

Harjoitusyritys jäljittelee omista lähtökohdistaan todellisen yrityksen toi-mintaa. Virheitäkin uskaltaa tehdä – epä-onnistuminen ei ole lopullista. Opiskelijat voivat jatkaa harjoitusyrittäjästä oikeaksi yrittäjäksi tai harjoitella yrittäjyyttä ennen oman yrityksen perustamista vielä AMK:n eri alojen osuuskunnissa.

Harjoitusyritysmessut järjestettiin Turun

ICT-talolla 9.2.2011. Vastaava tapahtuma oli

Salon toimipisteessä 30.3.

Teksti: Tiia LaaksoKuvat: Jussi Määttä

Tuokio_2_11.indd 16 24.3.2011 17.20

18

Pe 15.4. klo 19Paikka: Taideakatemian Jokisali, Lin-nankatu 56 (sisäänkäynti Linnapubia vastapäätä)

videoiden yö!

Videoiden yö järjestetään jälleen touko-kuussa. Varaa päivä jo kalenteriisi, tar-kempia tietoja lähempänä tapahtumaa! Tänä vuonna mukana myös arkistojen aarteita ”Elokuvakoulutus Turussa 20 vuotta” -juhlan kunniaksi.

Aika: 26.5.Paikka: ML Media Liv, Humalistokatu 7. Lisätietoja lähempänä ajankohtaa: www.taideakatemia.turkuamk.fi

uuTisia lyhyesTi

w w w . o p i s k e l i j a k u n t a . n e t

wappuvastaanotto 30.4.

Vappu vastaanotetaan tänäkin vuonna perinteiseen tapaan Sepänkadun jalopui-den hellässä huomassa 30.4. lakituksen jälkeen. Paikalla grillataan ja TUO tarjoaa jäsenilleen pientä purtavaa. Tervetuloa nauttimaan vapusta ja hyvästä seurasta Sepänkadun pihalle! Tarkempi aikataulu vapun menoista ja meiningistä lähempänä ajankohtaa TUOn nettisivuilla: www.opiskelijakunta.net.

Disketinheiton SM-kisat 11.5.

Miten pitkälle muoviläpykkä lentää tänä vuonna? TUO järjestää tänäkin vuonna opiskelijoiden (epä)virallisen Disketinhei-ton SM-kilpailun Kupittaan hiekkakentillä. Kilpailu käydään joukkuekisana; ilmoit-tautumisohjeet tulevat TUOn nettisivuille lähempänä tapahtumaa. Kokoa joukkue ja tule kisaamaan tuon nykyaikaisen ja kätevän tallennusvälineen heittämisestä mahdollisimman pitkälle!

fanatik figuras -festivaali

Vappuviikolla avautuu viisipäiväinen nuk-keteatterin opinnäytetyöfestivaali – simaa ja tippaleipää taiteen nälkään! Festivaalin aikana nälkä kasvaa foodismiksi, kun ruo-kalajit valtaavat näyttämön, sielun asuin-sijaa etsitään kehon kartalta ja mies pelaa outoa valtapeliä koiranpennun kanssa. Pala metsää lähtee kaupunkimatkalle ja naisen rakkautta koetellaan, kun antiikin klassikko kohtaa muoviset vesilelut. Fana-tik Figuras on jälleen täällä!

Aika: 26.4.–30.4.Paikka: Taideakatemian Köysiteatteri, Naruteatteri sekä kaupungin kadutLisätietoa lähempänä ajankohtaa: www.taideakatemia.turkuamk.fi

Liput 5/2 €

TUlEvaan

Tanssinopettajaopiskelijat esittävät kou-lulaistyöpajojen ja niihin osallistuneiden nuorten ajatusten pohjalta kasvaneen tanssiteoksen TULEvaan. Tule elämään, näkemään ja kokemaan tosielämään pe-rustuva ja uskalias teos toiveista, joista ei aina uskalla edes unelmoida. Vapaa pääsy.

Näytökset:Ma 11.4. klo 14Ti 12.4. klo 14Ke 13.4. klo 14

Tuokio_2_11.indd 18 24.3.2011 17.20

19

shorT in enGlish

w w w . o p i s k e l i j a k u n t a . n e t

first of May reception (wappuvastaanotto) 30th of April

The eve of first of May is traditionally a day of celebration in Finland, and TUO’s reception gathers all members of TUO to celebrate together. The reception is held on the grass and under the trees of the Sepänkatu school’s inner yard. Come have fun and enjoy some grill snacks and refreshments! More information closer to the event: www.opiskelijakunta.net.

ESN ruissalo hiking on 16th of April

Ruissalo island in Turku is unique com-bination of forests, sea and untouchable nature. IAC is making a hiking trip to this beautiful island to see how the spring has come to Turku. We start from market square (Kauppatori) at 14.00 and take the local bus to Ruissalo. In Ruissalo we walk through to a hill where you can go to Sauna and grill sausages.

Trip costs 3 euros with ESN-card and 5 euros without. It includes hiking with IAC, sauna and sausages. Bus from market square to Ruissalo is not included but you can use your bus card.

Remember also the amazing ESN Farewell party on 5th of May. More information closer to the event.

Unofficial finnish championships of floppy Diskette Throw 11th of May

You won’t believe how far a floppy can fly! The competition happens in teams on the sport fields of Kupittaa. Partici-pants come from all over Finland but Turku is always represented by several teams. More information closer to the event: www.opiskelijakunta.net.

Tuokio_2_11.indd 19 24.3.2011 17.20

Tuokio_2_11.indd 20 24.3.2011 17.21

tuokio 2/2011

Documents