Kainuun tykistörykmentille Kainuun tykistörykmentille uutta koulutuskalustoa, s. 4–5uutta koulutuskalustoa, s. 4–5

TulikomentojaTulikomentoja1/2014 - TYKKIMIESTEN LEHTI

KESI-järjestelmä opetuksen tukena, s. 10–12

Jyrkänkoski mielenkiintoinen ulkomuseo, s. 30–31

Yhteistyötä viriteltiin Niinisalossa, s. 8

Taustalla: Tykistön tulenjohtopaikka, Lempaala 23.1.1942 / SA-Kuva2

Toimituskunta:

SIRKKA OJALA, päätoimittaja,toimituskunnan puheenjohtajatoimitus.tulikomentoja@gmail.com

SAMUEL FABRIN, toimitussihteeri samuel.fabrin@museomilitaria.fi

LAURI HAAVISTOlaurihaavisto78@gmail.com

VELI KAURANENveli.kauranen@pp.armas.fi

AKI KINNUNEN akiek@me.com

PETRI MAJURI, sotilasasiantuntijapetri.majuri@mil.fi

TERO MÄENPÄÄ, sotilasasiantuntijatero.maenpaa@mil.fi

JUKKA SIPPOLA,jukka.sippola@metsanhoitajat.fi

JUHANI SUNILehden kiltasivut: kiltasivut@tulikomentoja.fi

KALEVI VIRTANEN kalevi.virtanen@tulikomentoja.fi

ERKKI WUOLIJOKIerkki.wuolijoki@gmail.com

HANNU VETTENRANTALehden postitusrekisteri: tilaajat@tulikomentoja.fi

ULKOASU:Maj-Lis Krouvi / Maisan paja maj-lis@maisanpaja.info

ILMOITUSMYYNTI:Kaarlo Purhonenkaarlo.purhonen@kolumbus.fi , 050 619 65

PAINO:SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa

TOIMITUKSELLINEN AINEISTO:Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33580 Tamperetoimitus.tulikomentoja@gmail.com, 050 368 8460

ILMOITUSAINEISTO:Sirkka Ojalatoimitus.tulikomentoja@gmail.com

KILTASIVUJEN AINEISTO:Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNAkiltasivut@tulikomentoja.fi , (03)6380 138, 0440 478 602

OSOITTEENMUUTOKSET on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Hannu Vettenrannalta.

ISSN 1457-9715 (Verkkojulkaisu ISSN 2242-6833)

TULIKOMENTOJA 1/2014www.tulikomentoja.fi Julkaisija: Tykkimiehet ry

Kannen kuva: Raketinheitinpatteri tulitoiminnassa Rovajärvellä Kainuun tykistörykmentin ampumaharjoituksessa marraskuussa 2013 / Maanpuolustuskor-keakoulun täydennyskoulutus- ja kehittä-miskeskuksen tuotanto-osasto

SUOMEN TYKISTÖN PÄIVÄNTILAISUUDET HELSINGISSÄ

6.3.2014

Seppeleenlasku klo 12.00tykistönkenraali V.P.Nenosen haudalle.

Kokoontuminen Hietaniemen kappelin portilla klo 11.50

Tilaisuudet Ravintola Tekniskassa, Eerikinkatu 2Klo 15.30 Suomen Kenttätykistön Säätiönvaltuuskunnan kokousKlo 16.00 Tykkimiehet ry:n hallituksen kokousKlo 17.00 Suomen Kenttätykistön Säätiönhallituksen kokousKlo 17.30 Tykkimiehet ry:n kevätkokousKlo 19.00 Tykkimiesilta, johon kaikki tykki-miehet ja tykistön ystävät ovat tervetulleita

- alkumalja- juhlaesitelmä- muotokuvan paljastus- palkitsemiset- buffet-ruokailu

Ilmoittautuminen tykkimiesiltaankeskiviikkoon 26.2. mennessä

maksamalla illalliskortin hinta 43 €Tykkimiehet ry:n tilille Nordea

FI98 2124 1800 0110 53Viestikenttään maininta: ”6.3. Nenonen”.

Tiedustelut:Kari Halonen, kari.halonen(at)kolumbus.fi, 040 575 9966

Päivän tilaisuuksissa on asuna paraatipuku taitumma puku ja kunniamerkit

pääkirjoituspääkirjoitus

Tänä vuonna juhlitaan

”T ulikomentoja-sana käynnistää tu-litoiminnan ja saa koko tykistö-asejärjestelmän toimimaan tehok-

kaana, yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa jo-kainen henkilö toimii saman päämäärän hy-väksi ja jossa jokaisen henkilön osaaminen ja osallistuminen on tärkeää.” (Tulikomentoja 2/2001, prikaatikenraali Jouko Alasjärvi).

Tulikomentoja on siis varsin sopiva nimi tykistön aselajilehdelle. Oman aselajilehden perustamisen asetti tavoitteeksi jo tykistön-kenraali V. P. Nenonen vuonna 1923. Aikaa kuitenkin kului, kunnes vuonna 1989 Kent-tätykistön Pääkaupunkiseudun Kilta alkoi julkaista Tulikomentoja-nimistä kiltatiedotet-ta killan vasta valitun puheenjohtajan, evers-tiluutnantti evp Pekka Lenkkerin toimesta. Lenkkeri on todennut, ettei aluksi suunnitel-lut mitään tykistön lehteä vaan Tulikomen-tojen oli tarkoitus olla ainoastaan oman kil-lan tiedote. Pekan ohjaksissa tiedote kuiten-kin laajeni kahdentoista vuoden aikana lähes kaikkien tykkimiesyhteisöjen yhteiseksi jul-kaisuksi. Viimein vuonna 2001 alkoi lehden tarina aikakauslehden muodossa Tykkimiehet ry:n siirtyessä lehden julkaisijaksi ja päätoi-mittajavastuun siirtyessä pitkän linjan maan-puolustusmies Yrjö Lindströmin käsiin.

Näiden kuluneiden 25 vuoden aikana lehti on kasvanut näyttäviin mittoihin – pie-nestä monistetusta, nelisivuisesta kiltatiedot-teesta täysin värilliseksi, monipuoliseksi ja palkituksi tykistökiltojen ja tykistön joukko-

osastojen tapahtumista kertovaksi lehdeksi. Tulikomentoihin ovat näiden vuosien aikana antaneet oman työpanoksensa lehden kuusi päätoimittajaa sekä lukuisa joukko toimitus-kunnan jäseniä ja lehden avustajia. Kuten ty-kistössä myös lehden tekemisessä toimitaan joukkueena, ja jokaisen osaamista ja työpa-nosta tarvitaan. Lisäksi tarvitaan nuoria tyk-kimiehiä- ja naisia lehden avustaja- ja toimi-tuskuntaan, kasvamaan ja myöhemmin työ-tämme jatkamaan. Vain näin voimme taata lehden ilmestymisen tulevinakin vuosikym-meninä.

Tänä vuonna siis juhlitaan paitsi oman aselajilehtemme 25-vuotisjuhlaa myös mo-nen tykistökillan pyöreitä vuosikymmeniä. Toivon, että tulevien lehtien sivuilta voimme lukea myös näistä kiltojen juhlatilaisuuksista.

Vanhoja Tulikomentoja-lehden numeroi-ta löydätte www.tulikomentoja.fi -sivustolta. Juhlavuoden kunniaksi lupaan päivittää verk-kosivuille kaikki kiltaveli Markku Saarisen vuonna 2012 skannaamat Tulikomentoja-leh-den numerot. Lehden 25-vuotisjuhlasta sekä lehden juhlanumerosta kerron lisää seuraa-vassa lehdessä.

Hienoa ja toimeliasta juhlavuotta!

Sirkka Ojalapäätoimittajasirkka.ojala@gmail.com

Kuva: H

annu Vettenranta

ILMESTYMISAIKATAULU 2014

Numero Aineisto Ilmestyy päivä 2/2014 12.5. 19.6. (viikko 25) 3/2014 11.8. 18.9. (viikko 38) 4/2014 31.10. 5.12. (viikko 49)

TULIKOMENTOJATULIKOMENTOJA1/20141/2014

Pääkirjoitus, Sirkka Ojala . . . . . . . . . . 3Kainuun tykistörykmentille uusi koulutuskalusto, Pauli Pukaralammi . .4Vapaaehtoista aselajikoulutusta tarvitaan, Harri Kainulainen . . . . . . . . .6Tykkimiehet ry:n palsta, Kari Halonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7Porin prikaatin kiltaveljet kankaan-pääläisten kiltaveljien vieraina, Hannu Vettenranta. . . . . . . . . . . . . . . . .8Ota sähköinen kuntokortti käyttöön, Risto Tarkiainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9Komentaja- ja esikuntasimulaattori koulutuksen tukena, Erkki Inkinen . .10Museo Militarian kevätkuulumisia, Samuel Fabrin . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13Tuntemattomia tykkimiehiä: Napoleon Bonaparte, Arto Ojanen . .14Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni . . .16Jääkäritykistön Killan vuoden 2013 kiltalainen, Sirkka Ojala . . . . . . . . . . .21Museoesineet kertovat osa 16, Samuel Fabrin . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22Maanpuolustushenkinen ilta Hennalassa, Sirkka Ojala . . . . . . . . . .23Satakunnan Tykistörykmentin rahasto 1954–1985, Esko Kujanpää . .24Kirjallisuutta: Hävittäkää Helsinki, Erkki Wuolijoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26Tapahtui Perkjärven leirillä, Veli Kauranen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28Merkkipäivät, Juhani Suni . . . . . . . . .29Jyrkänkoski on elävä ja kiinnostava ulkomuseo, Heikki Pitäjämäki . . . . . .30Kotiutuneen puhe Niinisalosta, Joona Uusitalo . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31Museomestarin kymppi, Ilkka Vahtokari . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33Unsere Mütter, unsere Väter – Sodan sukupolvi, Lauri Haavisto . . . .34

Tulikomentoja 1/2014 3

Kainuun tykistörykmentti on aloittanut varusmiesten kou-lutuksen uudella alueellisen tykistön kalustolla. Rykmen-tillä on käytössään johtopaik-ka- ja viestikontteja sekä joh-tamis- ja mittausajoneuvoja. Viestiliikenne ja ammunnan hallinta hoidetaan tietokoneil-la ja asepäätteillä. Rykmentti saa koulutuskäyttöön M18-johtamisjärjestelmään yhteen-sopivat uudet johtopaikka-kontit patteristolle ja kranaa-tinheitinkomppanialle vielä kevään 2014 aikana.

Järjestelmäaliupseeri aloitti työt helmikuussaVääpeli Ville Heikkilä aloitti järjestelmäaliupseerina alueel-lisen tykistöjärjestelmän (AL-TYK) viesti- ja elektroniikka-materiaalin vastuullisena va-rastonhoitajana ja järjestelmän kouluttajana 1.2.2014 alkaen.

”Kaikkiaan koko patteris-ton uusi kalusto on mittavan suuruinen ja se tarvitsee asian-mukaiset varastointi- ja säily-tystilat. Tehtävässä korostuu varastonhoidon ja varusmies-koulutuksen lisäksi vastuu rykmentin henkilökunnan alueellisen tykistöjärjestelmän koulutuksesta”, kertoo järjes-telmäaliupseerina toimiva vää-peli Heikkilä.

Johtamisajoneuvoilla mah-dollistetaan tulitoiminnan ti-lapäinen johtaminen siirty-misten aikana. Patteriston komentaja ja tulipattereiden päälliköt ovat liikkuessaan viestiyhteyksien päässä, mikä parantaa huomattavasti tilan-netietoisuutta.

”Johtamisajoneuvot hel-pottavat keskitysmarssien joh-tamista. Komentaja saa tiedon nopeasti erilaisista pikatilan-teista. Lisäksi saadaan tietoja

valmistelujen vaiheista ja vi-hollistiedoista uudelta tuliase-ma-alueelta”, vakuuttaa ryk-mentin harjoituksissa patte-riston komentajana toiminut kapteeni Ilkka Hietala.

Kolme työtilaaPatteriston komentopaikka muodostuu kolmesta ”työti-lasta”. Viestikontista on yhtey-det liikkuviin tilaajiin ja ylem-pään johtoportaaseen. Se liit-tää patteriston taisteluosaston viestijärjestelmään. Patteriston tulitoimintakontista hoidetaan tulikomentoliikenne ja sieltä muodostetaan sisäiset yhtey-det. Esikunnan työskentelytila-na on kaariteltta, jonne on luo-tu yhteydet viestikontista.

”Patteriston tulitoiminta on muuttunut uuden tak-tiikan myötä. Tulitoimin-taupseereiden on kyettävä valitsemaan parhaiten tuke-

mistehtävään soveltuvat tu-liyksikön osat, joiden sekto-ri ja kantama riittävät teh-tävän toteuttamiseen. Tä-mä vaatii hyvää tilannetie-toisuutta, etteivät suurin osa patteriston tykeistä ole suunnattuna pois päätais-telualueelta”, kertoo tuli-toimintahenkilöstön kou-lutuksesta vastaava kapteeni Mika Nimell.

Kainuun tykistörykmen-tin harjoituksissa tulipatterin päällikkönä toiminut yliluut-nantti Ilja Hyvönen kertoo johtamisen olevan varmempaa patterin sisällä uusilla laitteilla. Ampuma-arvojen viestittämi-nen datana suoraan asepäät-teille vähentää puheliikennet-tä ja nopeuttaa ampumatoi-mintaa. Tykeillä olevat radiot mahdollistavat toiminnan jat-kamisen parikaapeliyhteyksien katketessa. Lisäksi radiot mah-

Kainuun tykistörykmentille uusi koulutuskalusto

Kapteeni Jorma Jäntti pääsee esittelemään kranaatinhei-tinkomppanian päällikön suunnitelmiaan uudessa johtopaikkakontissa kevään 2014 harjoituksissa.

4

dollistavat patterin johtamisen myös liikkeessä. Tykkipäätteil-le voidaan laittaa suoraan ti-lannekuvia tai kirjallisia käs-kyjä, ja päätteissä oleva GPS helpottaa tykkiryhmän suun-nistamista siirtymisten aikana.

Kainuun tykistörykmen-tin henkilökunta on ottanut innolla omakseen uuden ka-luston. Henkilöstöä on osal-listunut täydennyskoulutuk-seen Niinisalossa ja Kajaanissa. Rykmentti on saanut kaluston käytöstä arvokasta kokemus-ta osana Kainuun prikaatin kouluttamaa uutta johtamis-järjestelmää. Johtamisjärjestel-mässä M18 kaikki tiedonsiir-to tapahtuu digitaalisesti mu-kaan lukien puhejärjestelmä. Tiedonsiirto voidaan toteuttaa radiotietä, pari- tai valokuitu-yhteyksin tai kiinteää verkkoa hyödyntäen.

”Uuden kaluston saavuttua

Kajaaniin toimintaan tehtiin tarvittavat muutokset, jotta voidaan toimia M18-viestijär-jestelmässä. Rykmentin viesti- ja tulitoimintahenkilöstö on saanut oppia kenttätestiharjoi-tuksissa viime syksyn aikana. Heidän kauttaan tietoa on le-vitetty laajemmin henkilökun-nalle Kainuun tykistörykmen-tin omissa harjoituksissa”, ker-too aliupseerikoulun viestilin-jan johtaja yliluutnantti Ilpo Kauppinen.

Kehittäminen jatkuuKainuun prikaati kehittää uut-ta valtakunnallista johtamis-järjestelmää M18. Rykmen-

tin henkilökuntaa osallistuu uusilla johtopaikkakonteil-la kymmeneen eri kenttäko-keeseen vuoden 2014 aikana. Johtamisjärjestelmän kehittä-minen on keskeinen osa pri-kaatin tämän vuoden harjoi-tustoimintaa.

Myös kranaatinheitin-komppania saa käyttöönsä uu-den johtopaikkakontin kevään 2014 aikana.

”Alueellisen tykistön kalus-toon liittyen tykkimiehet ovat saaneet komentopaikoilleen komentopaikkakontit. Täl-laisen kontin haluavat myös heitinmiehet. Komentopaik-kakontti mahdollistaa katta-vat viestiyhteydet niin taiste-luosaston komentopaikoille kuin heittimien asepäätteille asti. Komentopaikan kaape-loinnit, radiot sekä tietoko-neet ovat kiinteästi kontissa kiinni, ja näin ollen komen-

topaikan perustamiseen ku-luu huomattavasti vähemmän aikaa kuin telttaan viritetyn version rakentamiseen. Vies-tivälineet ovat kosteudelta ja säältä suojassa”, vakuuttaa kra-naatinheitinkomppanian vara-päällikkönä toimiva kapteeni Antti Alatalo.

Rykmentin henkilöstön tietämystä maavoimien taiste-lu 2015 -uudistuksen vaiku-tuksista tykistön ja heittimis-tön toimintaan lisätään toi-mintavuoden aikana omalla täydennyskoulutuksella. Ta-voitteena on uudistettujen ko-koonpanojen, materiaalin se-kä johtamisjärjestelmäkalus-ton osaamisen jalkauttaminen käytäntöön.

Pauli Pukaralammi everstiluutnantti Kainuun tykistörykmentin komentaja

Kainuun tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Pauli Pukara-lammi on innoissaan rykmentin uudesta koulutuskalustosta.

Ylikersantti Ville Pyykkönen on kehittänyt aktiivisesti osaamistaan uuteen johtamiskalustoon.

Tulikomentoja 1/2014 5

Tykkimiehet ry:n lähes 50 vuoden historiasta löytyy vuo-sien varrelta asioita, jotka ovat olleet eri aikoina yhdistyksen toiminnalle keskeisiä. Näitä ovat olleet muun muassa tyk-kimiesten kokoaminen yhtei-seen yhdistykseen, monet pe-rinneasiat, joista tärkein tykis-tömuseon perustaminen jopa kahteen kertaan – ensin Nii-nisaloon ja sitten Hämeen-linnaan –, lukuisten elokuvi-en tuottaminen, oman Tuli-komentoja-lehden perustami-nen ja yhteistyö alueellisten jä-senyhteisöjen, tykistökiltojen kanssa sekä läpi yhdistyksen historian jatkunut talouden niukkuus. Näistä kaikista on aina selvitty tavalla tai toisella.

Vapaaehtoista aselajikoulutusta tarvitaan

Varsinaista koulutustoi-mintaa ei ole juurikaan ollut. Käytännössä aselajikoulutus-ta ei ole voinut olla mukana Tykkimiesten toiminnassa ai-nakaan virallisesti ennen vuot-ta 1990, jolloin Suomi vapau-tui Pariisin rauhansopimuk-sen velvoitteista. Perustettiin Maanpuolustuskoulutusyh-distys (MPK), jonka puitteissa maanpuolustuskoulutus voi-tiin aloittaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ulkopuo-lella 50 vuoden tauon jälkeen. Tunnen itsekin mukana ollee-na tykkimiehiä, jotka omatoi-misesti ovat järjestäneet vapaa-ehtoista maanpuolustuskoulu-tusta jo niin sanotulla kielle-tyllä kaudella – muun muassa

”tarkan ammunnan koulutus-ta” ja ”maastoharjoituksia”.

2000-luvun puolivälissä aktiiviset tykistöaselajin kou-luttajat Helsingin Kenttäty-kistökerhosta ja Uudenmaan Tykistökillasta pohtivat ajan-kohtaisen tykistöllisen tiedon saamista yksiin kansiin. Mai-nitut yhdistykset kokosivat yhteistyössä Tykkimiehet ry:n ja pääesikunnan kanssa olen-naiset tykistölliset asiat opas-kirjaan reservin johtajille. Syn-tyi Tykkimiehen opas 2009, jo-ka on tarkoitettu nuorten ty-kistöupseerien ja- aliupseerien käyttöön kursseilla, kertaus-harjoituksissa sekä itseopiske-lussa. Uskon oppaalla olleen ja olevan edelleenkin käyttöä, sillä se on todella vankka tie-topaketti.

Viime vuosina reservin kertausharjoituksia ja vapaa-ehtoisia harjoituksia on ollut varsin vähän. MPK on omal-la koulutustoiminnallaan pai-kannut puuttuvia harjoituk-sia muun muassa koulutta-malla puolustusvoimille mer-kittävän määrän reserviläisiä lähinnä vapaaehtoisilla yleis-tason sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla ja maa-kuntakomppanioiden koulu-tuksessa. MPK:lla on myös oma epäsuoran tulen tyyp-pikurssi ”Tykkimiestaidot”, mutta sen koulutuksen käyt-tö on ollut varsin vähäistä. MPK on kuitenkin valmis ke-hittämään sellaisia tykkimie-

Tykkimiehet ry:nsääntömääräinen kevätkokous pidetään

6.3.2014 ravintola Tekniskassaosoitteessa Eerikinkatu 2, 00010 HELSINKI

klo 17.30 alkaen.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät kevätkokoukselle kuuluvat asiat.

KEVÄTKOKOUS

hille räätälöityjä kursseja, joi-ta myös puolustusvoimat voi hyödyntää tilaamalla tai suo-sittelemalla. Puolustusvoimi-en RUK:ssa antamassa vapaa-ehtoisten aselajikouluttajien koulutuksessa ei vielä ole ty-kistölle tarkoitettuja kursseja, mutta siihenkin on mahdolli-suuksia saada korjaus yhteis-työssä MPK:n kanssa.

Viime marraskuussa Museo Militariassa pidetyssä Tykki-miesseminaarissa oli teemana koulutus. Hyvän vastaanoton saaneesta seminaarista on yh-teenveto Tulikomentoja-leh-dessä 4/2013. Seminaarin yk-si keskeinen anti oli perustaa Tykkimiehet ry:een koulu-tustoimikunta, jonka yhdis-tyksen hallitus nimesi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa. Toimikunnan jäsenet ovat nuoria aktiivisia tykkimiehiä. He ovat muun muassa toimineet aselajikou-luttajina omissa yhdistyksis-sään ja MPK:ssa sekä osallis-tuneet moniin tykkimieskil-pailuihin. Toimikunnan ko-koonpano löytyy tässä lehdes-sä Tykkimiehet ry:n palstalta. Tavoitteena on saada epäsuo-ran tulen vapaaehtoiskoulutus reserviläisiä kiinnostavaksi ja aktiiviseksi toiminnaksi, joka tukee myös puolustusvoimien tarpeita.

Harri Kainulainen Tykkimiehet ry:n puheenjohtajaharri.kainulainen@kartanogolf.fi

Lehden uusi aineistoposti:toimitus.tulikomentoja@gmail.com

TulikomentojaTYKKIMIESTEN LEHTI

6

Juhlatapahtumia tiedossa

Jälleen on vuosi kulunut, ja uutta vuotta 2014 on lehden ilmestyessä taivallettu jo liki parin kuukauden verran. Nor-maalin vuosikierron mukaan tykkimiesten kalentereissa lä-hestyy Suomen Tykistön Päi-vä, jota vietetään jälleen ker-ran piirun tarkasti maaliskuun 6. päivänä. Juhlapäivän järjes-telyt ja ohjelma pääkaupunki-seudulla ovat perinteiset. Päi-vän tapahtumat alkavat seppe-leenlaskulla tykistönkenraali Nenosen haudalle Hietanie-messä ja jatkuvat Tykkimiehet ry:n ja Suomen Kenttätykis-tön Säätiön kokouksilla Hel-singin Eerikinkadulla Ravin-tola Tekniskan tiloissa. Koko-uksien jälkeen juhlapäivä hui-pentuu yhteiseen buffet-illal-liseen. Juhlaillallista päästään nauttimaan, kun ensin on kuunneltu nykyisen tykistön tarkastajan, eversti Pertti Lah-tisen esitys aselajin asioista, paljastettu edellisen tykistön tarkastajan, eversti Esko Har-tikaisen muotokuva ja palkit-tu ansioituneita tykkimiehiä ja -naisia tykkimiesmitaleilla ja muilla huomionosoituksilla.

Tässä lehdessä on omat erilliset ilmoituksensa Suomen Tykistön Päivästä ilmoittautu-misohjeineen sekä myös kutsu

Tykkimiehet ry:n sääntömää-räiseen kevätkokoukseen. Pyy-dän jälleen huomiomaan var-sin lyhyet ilmoittautumisajat. Lehti tulee luettavaksi postin kantamana 20. helmikuuta, ja reilun viikon sisällä pitäi-si ilmoittautumiset juhlaillal-listapahtumaan olla tiedossa, jotta ravintola kykenee järjes-tämään kaikille osallistujille tarjottavaa. Siispä ensimmäi-seksi pyydän kaikkia juhlail-lallistapahtumaan osallistuvia hoitamaan ilmoittautumisen-sa kuntoon samoin tein. Tyk-kimiehet ry ja Suomen Kent-tätykistön Säätiö toivovat run-sasta osanottoa päivän tapah-tumiin. Nähdään 6.3.2014 juhlatapahtumien merkeissä.

Yhteinen Tulikomentoja-lehtemme, joka ansiokkaasti ja useampaan kertaan palkit-tuna jakaa arvokasta ja tuoret-ta tietoa niin aselajin asioista kuin myös kiltakentän uutista ja tapahtumista, täyttää kulu-vana vuonna 25 vuotta. Leh-den neljännesvuosisataista tai-valta juhlistetaan myöhemmin vuoden 2014 aikana. Tämän juhlatapahtuman järjestämistä varten on perustettu 28.1. pi-detyssä Tykkimiehet ry:n hal-lituksen kokouksessa oma toi-mikuntansa. Juhlallisuuksia

on siis odotettavissa lisää kulu-vana vuonna.

Uutta toimintaaTykkimiehet ry on hakenut toimintaansa uusia ulottu-vuuksia. Vastuumme sotilas-museotoiminnasta on edel-leenkin merkittävä mutta ei enää niin aikaa vievää kuin aiemmin, jolloin vastasimme Linnankasarmilla toimivasta aselajimuseosta yksin. Kou-lutustoiminta on tulossa yh-distyksen toimintaan mukaan entistä painokkaammin. Yh-distyksen hallituksen alaisek-si toimikunnaksi on perustet-tu koulutustoimikunta, joka ryhtyy yhdessä Maanpuolus-tuskoulutusyhdistyksen ja ty-kistökiltojen kanssa viemään asiaa eteenpäin. Tässä yhtey-dessä täytyy erikseen kiittää niitä aselajimme aktiivisia re-serviläisiä, jotka koulutustoi-mikuntaan ovat lupautuneet. Koulutusasioista kuulemme varmasti lisää kuluvan vuoden aikana. Näitä lisäuutisia odo-tellessa asiasta voi lukea jo nyt lisää puheenjohtajamme kir-joittamasta artikkelista toisaal-la tässä lehdessä.

Yhdistyksemme näkyvyyt-tä ja ajankohtaisuutta lisätään. Yhdistyksemme internetsivut

on uusittu. Sivustothan ovat olleet itse asiassa liki näky-mättömissä aina siitä asti, kun Suomen Tykistömuseo lopet-ti toimintansa vuoden 2012 päättyessä, ja museon sivus-to, jolla myös oli Tykkimiehet ry:n sivut, suljettiin. Uusittu-jen sivustojen päämääränä on olla aikaisempia informatiivi-sempia ja ajankohtaisempia. Tämä edellyttää tietysti sivus-tojen aktiivista ylläpitoa. Yh-distys onkin sopinut asiasta Sirkka Ojalan kanssa, joka Tulikomentoja-lehden päätoi-mittajan tehtävien lisäksi hoi-taa myös tätä tiedotuspuo-len asiaa. Uudistetut sivut on avattu osoitteessa www.tyk-kimiehet.fi . Kannattaa käydä tutustumassa.

Toivotan lehden lukija-kunnalle pirteitä kevättalven päiviä.

Kari HalonenTykkimiehet ry:n toiminnan-johtaja

Mikko Hörkkö, puheenjohtaja: (Tampereen Seudun Tykistökilta)Emännänkatu 2, 33820 Tampere040 5576952mikko(at)horkko.fi

Jäsenet:Janne Hänninen (Kenttätykistökerho)Hopeatie 20 B 43, 00440 Helsinki050 3120934hanninen.janne(at)gmail.com

Tykkimiehet ry:n epäsuorantulen koulutustoimikunnan jäsenet

Aki Mäkirinta (Kenttätykistökerho)Venlantie 1b, 04200 Kerava0400 805124aki.makirinta(at)sci.fi

Jarkko Tikka Kukkulatie 3, 33610 Tampere040 869 3308jarkko.tikka(at)patria.fi

Pekka Vasara (Uudenmaan Tykistökilta)Sillansuonkatu 5, 05820 Hyvinkää0400 772687pekka.vasara(at)luukku.com

Jyri Vilamo (Kenttätykistökerho)Tunturikatu 3A9, 00100 Helsinki0401468424jyri.vilamo(at)gmail.com

Tulikomentoja 1/2014 7

Maavoimien alueellinen tais-telu- ja ampumaharjoitus Län-si 213 järjestettiin Porin pri-kaatin johdolla Niinisalossa 1.-5.12.2013. Harjoituksen johtajana toimi Porin prikaa-tin komentaja eversti Juha Pyykönen.

Harjoitus tarjosi oivan ti-laisuuden kutsua porilaiset tu-tustumaan Niinisalon varus-kuntaan, seuraamaan sotahar-joitusta ja tutustumaan samal-la tykistön toimintaan jalkavä-en tukena.

Aamupäivän aikana vie-raat tutustuivat eversti Mika-el Feldtin isännöimänä kasar-mialueeseen, sen historiaan,

Porin Prikaatin kiltaveljet kankaanpääläisten kiltaveljien vierainaTEKSTI: HANNU VETTENRANTAKUVAT: HANNU VETTENRANTA JA PUOLUSTUSVOIMAT

koulutukseen ja harjoitusalu-eisiin.

Varsinaiseen harjoitukseen siirryttiin iltapäiväksi Pohjan-kankaalle, jossa seurattiin jal-kaväen taistelua. Loistavissa sääolosuhteissa päästiin seuraa-maan miten 122 H/63 -pat-teristo ampui vaikuttavasti maalialueelle esteen.

Ennen kotimatkaa, varus-kuntakerholla puheissa todet-tiin, miten hedelmällisiä tä-mänlaatuiset vierailut eri kil-tojen välillä ovat. Näin voim-me päivittää tietojamme, oppia uusia asioita ja ennen kaikkea tuntea yhteenkuuluvaisuutta suuressa kiltaperheessä.

Porin Prikaatin Killan puheenjohtaja Timo Mäki, Kankaanpään Seu-dun Tykistökillan puheenjohtaja Hannu Vettenranta ja Tykistöprikaatin komentaja eversti Mikael Feldt.

Odottelua sotaväen tapaan. Samaan aikaan vierailivat myös Helsingin Taksiautoilijat 40 hengen voimalla.

”Linja-autossahan on aina tunnelmaa.” Tarkkana nyt! Mikähän sieltä pensaiden takaa tulee?8

Reserviläisurheiluliiton verk-kopalvelussa kaikki Maanpuo-lustuskiltojen liitto ry:n jä-senkiltojen jäsenet voivat ot-taa käyttöön henkilökohtaisen sähköisen kuntokortin. Sen avulla voi seurata omaa liikun-ta-aktiivisuuttaan merkitse-mällä korttiin päivittäiset kun-toilu- ja ampumasuorituksen-sa. Etuna sähköisestä sovellu-tuksesta on, että jokainen jär-jestelmän käyttäjä voi nähdä koko vuoden kumulatiivisen liikuntakertymän. Järjestel-mästä saadaan lisäksi yhteen-vetotiedot tilastointia varten. Sähköisen kuntokortin käyttö on käyttäjälleen maksutonta.

Kohti parempaa kenttäkelpoisuuttaKenttäkelpoisuudella tarkoi-tetaan yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti va-rustettuna eri vuoden- ja vuo-rokauden aikoina. Henkinen kunto, joka on suorassa yhte-ydessä yksilön fyysiseen kun-toon, ilmenee sitkeytenä, pe-räänantamattomuutena, roh-keutena ja voitontahtona.

Reserviläiselle peruslähtö-kohdan kenttäkelpoisuudel-le muodostavat taistelukentän vaatimukset. Rauhanajan työ-kyvyn lisäksi reserviläisen tulee ylläpitää fyysistä suorituskyky-ään tasolla, josta se voidaan tar-vittaessa kohottaa nopeasti vas-taamaan nykyaikaisen sodan-käynnin vaatimuksia siten, että taistelija pystyy toimimaan me-nestyksekkäästi omassa sadan ajan tehtävässään. Välittömis-sä taistelutehtävissä painottuu fyysinen toimintakyky. Kaikis-sa johtamistehtävissä korostuu lisäksi kyky tehdä järkeviä, to-teuttamiskelpoisia ja eettisesti kestäviä päätöksiä suuren fyy-sisen rasituksen ja psyykkisen paineen alaisena.

Oma liikuntapäiväkirjaSähköiseen kuntokorttiin kir-jaudutaan linkistä www.resul.fi /kuntokortti antamalla tun-nukseksi oma kiltajäsennume-ro, jonka saa omasta killasta tai liiton toimistolta sähköpostit-se toimisto(at)mpkl.fi . Salasa-na on oma sukunimi kirjoi-tettuna isolla alkukirjaimel-la ja muut pienellä. Joissakin tapauksissa oletussalasana on

kokonaan isoilla kirjaimilla. Ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä pyydetään vaihta-maan kuntokortille omavalin-tainen salasana.

Peruskuntoa kehitetään suorittamalla vähintään puo-len tunnin kuntosuoritus. Puolen tunnin suoritus antaa yhden pisteen, puolentoista tunnin suoritus kaksi pistettä ja yli kolmen tunnin liikunta-suoritus päiväkohtaisen mak-simipistemäärän kolme pis-tettä. Sopivia liikuntalajeja on lähes rajattomasti, esimerkiksi hiihto, kävely, juoksu, suun-nistus, kuntosaliharjoittelu, luistelu, soutu, eri palloilulajit ja ammunta. Lisätietoja osoit-teesta www.resul.fi /kuntokortti.

Kiltojen vastuuhenki-löt kirjaavat testisuoritukset oman kiltansa jäsenille. Vas-tuuhenkilöinä ovat jäsenrekis-teriin ilmoitetut puheenjoh-tajat, sihteerit sekä urheilu- ja liikuntavastaavat.

Aktiivisuus kannattaaReserviläisurheiluliitto palkit-see aktiivisia käyttäjiä niin, että

Ota sähköinen kuntokortti käyttöösi!

Ongelmia?Mikäli kuntokortin käytössä on ongelmia, käyttäjä voi lähettää kuntokorttijärjestelmän kautta palautetta.

Myös Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen auttaa tarvittaessa, puh. (09) 4056 2060, gsm. 050 541 2007 sekä risto.tarkiainen@resul.fi

vähintään 150 peruskuntopis-tettä vuodessa kirjannut hen-kilö saa diplomin ja vähintään 250 peruskuntopistettä saavut-tanut saa diplomin ja vyötärön-ympärysmittanauhan.

Killat anovat näitä kannus-teita Reserviläisurheiluliitosta killan puheenjohtajan allekir-joittamalla hakemuksella, jos-ta ilmenee kyseisen henkilön suoritusten pistemäärä. Lisäksi hakemukseen liitetään tulos-te henkilön kuntosuoritteista edelliseltä vuodelta.

Risto TarkiainenToiminnanjohtajaReserviläisurheiluliitto ry

Ajoneuvotykit

Norja on jättäytynyt pois Ar-cher-ajoneuvotykkihankinnasta. Projektin hylkäämisen syiksi ilmoitetaan sen viivästyminen sekä Norjan asettamien vaa-timusten saavuttamattomuus. Hankinnan peruuntumisen vuoksi Norja jatkaa käytössään olevien 14 M109A3GN-pans-sarihaupitsin käyttöä ainakin vuoteen 2020, jolloin jokin uusi korvaava kalusto otetaan käyttöön. Norja ehti sijoittaa hankkeeseen 90 MUSD. Ruot-sin materiaalilaitoksen FMV:n edustajan mukaan Archer tarjoaa yhtä hyvän ja osin paremman suorituskyvyn kuin vaihtoehtoiset tykistöjärjestel-

mät ja huomattavasti halvemmilla kustannuksilla. (Jane´s Defence Weekly 18 December 2013)Kommentti: Norjan vetäytyminen hankkeesta näin myöhäisessä vaiheessa on erikoista. Norja ja Ruotsi kuitenkin jatkavat yhteistyötä Arthur-tutkan ja ODIN-ammunnanhallintajärjestelmän kehittämisessä.

Tanska on etsimässä korvaavaa kalustoa M109A3-panssarihaupit-seilleen. Tanska operoi tällä het-kellä 76 kpl M109-panssarihaupit-seja, mutta korvaavaksi kalustoksi etsitään 21 kpl uusia aseita. Aina-kin Nexter on ilmoittanut halunsa tarjota CAESAR-ajoneuvotykkiä ja BAE Systems Archer-järjestel-mää. Järjestelmien evaluoinnit on tarkoitus toteuttaa vuonna 2014 ennen samana vuonna tehtävää tilausta. (Jane´s Defence Weekly 30 October 2013)

BAE Systems on tehnyt sopimuk-sen M109A6PIM-panssarihaupit-sien valmistuksen aloittamisesta. Ensimmäinen esisarja sisältää 19 asetta ja 18 latausajoneuvoa. (indiadefense.com 2 january 2014) Näiden luovutus käyttäjälle tapahtunee vuoden 2015 alussa.

Tulenjohtovälineet

Puola on tilannut 307 kpl lisää Rosomak-panssariajoneuvoja.

Toimitukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2019. Ajoneuvoista 43 varustetaan komento- ja tulenjohtoversioiksi Rak-kranaatinheitinajoneuvojär-jestelmiä varten. (ane´s Defence Weekly 30 October 2013)

Venäläinen UralVagonZavod on saanut valmiiksi tuoreimmat modernisoinnit PRP-4A-tulenjoh-topanssarivaunuunsa. (http://idr.janes.com 8 January 2014)

PRP-4A Kuva: http://www.janes.com/article/32157

Tulikomentoja 1/2014 9

Komentaja- ja esikunta-simulaattori opetuksen tukenaERKKI INKINEN

Järjestelmän yleisiä ominai-suuksia:

• Linux käyttöjärjestelmä • 36 kannettavaa tietokonetta

ja yksi palvelin• Simulaatiossa voi olla jopa

12 osapuolta, jotka voivat olla vihollisia, liittolaisia tai puolueettomia osapuolia, ja ne voivat vaihtaa puol-ta kesken simulaation. Ta-vallisimmin simulaatiossa kaksi osapuolta, jotka ovat omat joukot ja vastustajan joukot.

• Järjestelmä kykenee laske-maan 32 000 tapahtumaa kolmessa sekunnissa.

• Simulaatiossa voi olla 10 000 erilaista elementtiä. KESI:ssä elementillä tar-koitetaan partiota, ryhmää, raskasta asetta (tykki, hei-tin, helikopteri, panssari-vaunu jne.), ajoneuvoa, len-tokonetta, venettä jne.

KESI-järjestelmän tärkeim-mät käyttötarkoitukset ovat

• komentajien ja esikuntien kouluttaminen

• taktiikan ja operaatiotaidon opetus

• taktiikan tutkimus(Kuva 1)

Puolustusvoimat on käytt änyt kohta kymmenen vuott a pataljoona-taisteluosastotasoisten jouk-kojen esikunti en koulutukseen komentaja- ja esikuntasimulaatt oria (KESI). Kyseisiä simulaat-torijärjestelmiä on yksi ja sen sijoituspaikka on Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun Takti ikan Laitoksella. Samaa järjestelmää käyte-tään myös muissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa ja Norjassa. Järjestelmä on otett u käytt öön vuonna 2004 ja siihen tehti in ohjel-mistopäivitys vuonna 2011. Maasotakoululla on käytössä KESIn luokkaopetusjärjestelmä, jonka käytt ötarkoitus on erilainen. (Kuva 0)

Harjoitusjoukkoon kuuluu yleensä kantahenkilökuntaa ja varusmiesjohtajia. Myös reser-viläisjohtajia voi olla mukana. Järjestelmällä on ollut viran-omaisyhteistyöharjoitus, jos-sa oli puolustusvoimien lisäk-si mukana pelastuslaitoksen ja poliisin edustajia.

Maanpuolustuskorkeakou-lulla on neljä luokkaa ja kak-si konttia varattu simulaatto-riharjoituksiin. Harjoituksia on vuodessa noin 20. Yhden harjoituksen pituus on viisi päivää (maanantai-perjantai). Harjoitus valmistellaan 1-6 kuukautta ennen varsinaista harjoitusviikkoa. Harjoitusvii-kot jaetaan yhteistoiminnassa puolustushaarojen kanssa. Lä-hes kaikki maavoimien jouk-ko-osastot käyvät 1-2 kertaa vuodessa KESI-harjoituksessa.

Ennen harjoitusviik-koa harjoituksen johtaja tu-lee MPKK:lle valmistelemaan harjoitusta. Taktiikan Laitok-sen simulaattori- ja sotapeli-ryhmään kuuluu neljä henki-löä, joista vähintään kaksi toi-mii harjoituksessa simulaatto-rin pääkäyttäjänä ja koulutta-jana.

Ensimmäisenä päätetään yksi KESIn 160 x 160 km kartta-alueista, jossa harjoi-tus pidetään. Kartta-alueita on Etelä-Suomesta Pohjois-Suo-meen. KESI-kartoissa on mit-

takaavana 1:50 000, ja lisäksi on vielä tarkempi kartta pää-kaupunkiseudulta. Järjestel-mään on digitalisoitu ”virtu-aalimaailma” kartta-alueiden maastosta. Siihen on mallin-nettu muun muassa olemassa

oleva tiestömme, joet, järvet, korkeudet, kasvillisuus, suot ja pellot. Mallinnus on mahdol-lisimman lähellä todellisuut-ta kuitenkin niin, että maas-to on mallinnettu 50 metrin ruudukkona, joka on riittävä

Kuva 0: Yleiskuva operaattorin työasemasta.

Kuva 1: KESIn karttanäkymä, jossa näkyvissä kaikki alueella olevat kohteet. KESI ei ole 3D ”räiskintäpeli”.

Kuva 2: KESI-kartan ominaisuuksia.

10

>> Sivulle 14.

tarkkuus tämän tason simu-laattorille. Puolustusvoimilla on muut simulaattorit asejär-jestelmiä varten tai alemmalle joukkotasolle. (Kuva2)

Tämän jälkeen harjoituk-sen johtaja päättää osapuolet: esimerkiksi sinisellä osapuo-lella taisteluosasto, sitä tuke-vat aselajit ja muut taisteluun liittyvät joukot (patteristo, pioneerikomppania, tieduste-lukomppania, lennokkiyksik-kö, ilmatorjuntapatteri jne.) ja vastustajalla esimerkiksi me-kanisoitu prikaati vahvennet-tuna ilma-aseella (rynnäkkö-koneet, taisteluhelikopterit ja maahanlaskujoukot). Joukot luodaan asejärjestelmäedito-rilla, ellei niitä ole jo edellisis-sä harjoituksissa tehty (kaikki vanha data on hyödynnettä-vissä). Järjestelmään luodaan organisaatiot (ryhmä-partio-tarkkuus), johtosuhteet, ajo-neuvot, aseistus (esim. käsi-aseet, singot, miinat), raskaat aseet siten kuin ne meidän omilla joukoillamme ja harjoi-tusvastustajalla on. KESI:iin on alustettu aikaisemmin eri aseiden ominaisuudet; esimer-kiksi panssarintorjuntaohjuk-sesta malli, kantama, osuma-tarkkuus eri etäisyyksille, tu-hoamistodennäköisyys ja tu-linopeus parhaan tietämyksen tai koetulosten perusteella. Jos ohjuksen osumatodennäköi-syys 2000 metriin 0,9 ja kun KESI:llä toistetaan sama ta-pahtuma 100 kertaa, niin to-dennäköisesti 90 kertaa ohjus osuu maaliin.

Samalla tavalla myös kent-tätykeille annetaan kantama, lyhyin matka, sektorit, käy-

tettävät ampumatarvikkeet (esim. sirpalekranaatti, kuor-ma-ammus), tulinopeus, ha-jonta, asemaanajon kesto, naa-miointiajan kesto ja niin edel-leen.

Ajoneuvoille annettavia ar-voja ovat esimerkiksi panssa-rointi, nopeudet, lavatila, kan-tavuus, miehistö ja ajoneu-voon kuuluva aseistus.

Pääsääntöisesti kaikki ar-vot ovat jo olemassa järjestel-mässä, joten siltä osin valmis-telu tapahtuu nopeasti. Arvoja voidaan tarvittaessa tarkentaa koetulosten perusteella tai li-sätä uusien kalustojen myötä.

Tämän jälkeen tilanne-edi-torilla luodaan päivämäärä, kellonaika, sääolosuhteet ja al-kuryhmitys.

KESI:ssä voidaan mallintaa pimeä ja lumi, jotka vaikutta-vat liikkumisnopeuteen ja nä-kyvyyteen.

Harjoituksen johtaja mää-rittelee alkuryhmityksen niin, että joukot eivät näe toisia, ja hän antaa aikanaan osapuolien johtajille sellaiset tehtävät, et-tä joukot tulevat kohtaamaan taistelualueella.

Sitten päätetään harjoitus-joukon tehtävät tarkasti: kuka operoi simulaattorikoneella, kuka toimii joukkueen johta-jana ja mitä joukkoja operoi-daan miltäkin koneelta. Hy-vä operaattori voi operoida KESI:llä pataljoonaa, mutta silloin tarkkuus kärsii ja jouk-koja saattaa tuhoutua sen ta-kia, että ne törmäävät vihol-liseen eikä operaattori huo-maa asiaa ajoissa, kun hänellä on samanaikaisesti jossain toi-saalla taisteluita. Hyvä ratkaisu

olisi esimerkiksi seuraava:• Joukkueenjohtajalla KE-

SI-kone, jossa operoitava-na joukkue (riippuen jouk-kueesta noin 4 ajoneuvoa ja ryhmää) ja MATI-kone (Maavoimien tietojärjestel-mä, joka on tilannekuva- ja johtamisvälineenä komppa-niaan ja tuliyksiköihin)

• Jos joukkueessa on tulen-johtaja, niin silloin joukku-een MATI-kone voisi olla hänellä.

• Komppanian päälliköllä ja tulenjohtopäälliköllä MA-TI-kone ja varapäälliköllä KESI-kone (jossa hän ope-roi komentojoukkuetta ja komppanian johto-osia)

• Esikunnassa on esikunnal-le kuuluvat MATI-koneet (johtaminen ja tilannekuva) ja KESI-koneet (operoidaan vain komentoajoneuvoja) (Kuva 3)Tämä tehtävämäärittely on

tärkeää, jotta toimiva esikunta ei näkisi simulaatiotilannetta, vaan heidän tilannetietoisuu-tensa perustuisi MATI-järjes-telmän kautta tulevaan tie-toon. (Kuva 4)

KESI-järjestelmässä havain-nointi perustuu joko näke-mään (simuloimasi joukko nä-kee järven toisella puolella met-sän reunassa olevan vihollisjou-kon), kuulemaan (simuloimasi joukko kuulee metsän läpi vi-hollisen panssarivaunujen ää-niä) tai tutkahavaintoon (vas-tatykistötutka kuulee vastusta-jan lähtölaukaukset ja paikan-taa sen perusteella tuliasemat). Näkemä ilmenee katkoviiva-na kartalla ja samalla vastusta-jan elementti piirtyy näytölle ja

siitä saa lisäinformaatiota (mi-kä vaunu). Kuulema ilmenee ”renkaina”, joista saa lisäinfor-maatiota (mistä suunnasta ja minkälaista ääntä).

Valmistelun lopuksi harjoi-tuksen johtaja antaa kotivarus-kunnassa tehtävät omien ja vi-hollisen joukkojen komenta-jille. Komentajat suunnittele-vat omalta osaltaan hyödyntä-en esikuntaansa – tietysti niin, että vastapuolen suunnitelmia ei tiedetä.

Varsinainen harjoitusviikko koostuu seuraavista vaiheista:

Maanantai-tiistai• harjoitusjoukon saapuminen• suunnittelu ja käskytys• operaattorikoulutus simu-

laattorin käyttäjille• suunnitelmien tarkennus• Harjoituksen johtaja an-

taa tarkentavat käskyt. Joh-tajat tekevät tarkentavat suunnitelmat (MATI-jär-jestelmä) ja antavat käskyt. KESI-operaattoreille anne-taan koulutus simulaattorin käyttöön. Koulutus jatkuu iltaan saakka.

Tiistai-torstai• ”team death match”• varsinaiset simulaatiot

(yleensä 2-3 sotaa)Kun koulutus päättyy, osa-puolien välillä käydään ensin harjoitussota, jotta tulee tun-tuma toimintaan ja operoin-tiin vastustajan kanssa. Samal-la harjoitellaan johtamisyhte-yksien käyttöä, tilannekuvan muodostamista ja ylläpitoa. Harjoitussodan jälkeen KE-SI-operaattorit ryhmittävät joukot lopulliseen alkuryhmi-tykseen varsinaista simulaa-tiota varten. Ryhmittymisen jälkeen käsketään osapuolille ”WEAPONS FREE” -komen-to, jonka jälkeen operaattorit alkavat toteuttaa simulaatto-rilla annettuja tehtäviä (esim. hyökkää joukkueella käskettyä reittiä, käsketyssä muodossa). Kun annetun tehtävän täyttä-misen osalta tulee havaintoja (esim. tie on poikki, edellinen marssiosasto estää liikkeen tai törmätään viholliseen), niin operaattori ilmoittaa johtajal-

Kuva 3: Vas. khenkilökuntaan kuuluva komppani-an päällikkö ja oik. tulenjohtopäällikkönä toimiva upseerikokelas. Keskellä olevalla KESI-näytöllä näkyy komppanian komento-osat. Oikealla on MATI-työasema, jonka kautta on yhteydet sekä joukkueenjohtajiin (eri tila) ja pataljoonan esikun-taan (eri tila).

Kuva 4: Pataljoonan esikunnassa toimivia re-servin upseereita muodostamassa tilannekuvaa MATI-järjestelmään. Yhteydet alajohtoportaisiin, naapureihin ja yläjohtoportaaseen joko MATI-jär-jestelmän johlasovelluksella (voi olla myös AHJO) tai puheverkolla päämikrofonien kautta.

Tulikomentoja 1/2014 11

Sivulta 13 >>

le, joka käskee operaattorille tarvittaessa uuden tehtävän ja ilmoittaa samalla asiasta eteen-päin, jolloin tieto menee patal-joonan esikuntaan jossain vai-heessa. Tällöin esikunnan pi-tää arvioida tilannetta, suun-nitella asiaa, tehdä päätös ja antaa mahdollisesti lisäkäsky-jä kaksipuoleinen sotape-li, joka tuottaa paljon tapah-tumia, joihin johtajien on rea-goitava. (Kuva 5)

Simulaatio voidaan tarvit-taessa keskeyttää tai voidaan palata ajassa taaksepäin halut-tuun hetkeen. Samoin joukko-ja voidaan ”herättää henkiin”, jos se harjoituksen kokonais-tarkoituksen osalta on tärkeää (esim. pataljoonan komentajan panssariajoneuvo tuhoutuu he-ti alussa). Samoin ampumatar-vike- ja polttoainetäydennykset voidaan tehdä ”taikatemppui-na”, jos ne eivät ole harjoituk-sessa opetuskohteena.

Molemmat osapuolet toi-mivat annettujen käskyjen ja opittujen taktisten periaattei-den mukaisesti. Joskus ope-

raattorit sortuvat pelaamaan operoinnin sijaan (esimerkik-si tuhoutunut joukko lähet-tää kuolemisensa jälkeen tuli-komennon tuliyksikölle, joka aiheuttaa yleensä palautetilai-suudessa kyseisen operaattorin osalta punastelua).

Järjestelmässä ei ole moraa-lia, vaan moraali on tietoko-neen ja tuolin välissä. Simulaat-torijoukot yrittävät suorittaa annetun käskyn loppuun saak-ka, vaikka tappiot olisivat 95 %. Samoin joukot eivät väsy. Jos laittaa ryhmän juoksemaan, se juoksee vähän aikaa, sen jäl-keen hölkkää ja sitten kävelee sinne saakka mihin on käsket-ty. Jos ryhmä kohtaa vihollista, on operaattorin käskettävä tar-vittaessa asemaanmeno. Ryh-mä ampuu aseillaan, jos sille on käsketty aikaisemmin ”tuli va-paa”. (Kuva6)Perjantai• palautetilaisuus• paluu kotijoukkoonEnnen palautetilaisuutta ope-raattorit ja johtajat ”kelaavat” KESIn AAR-ohjelmalla (Af-

ter Action Review) sodan(t) uudelleen läpi. Sen voi tehdä nopeutettuna. Tällöin he nä-kevät kaikki simulaatiossa ole-vat joukot (itse simulaatiossa operaattori näkee vain ne jou-kot, jotka hänen operoimansa joukot näkevät). Samalla tu-lee ymmärrys esimerkiksi sii-tä, miksi jokin ajoneuvo tu-houtui.

Ohjelmasta saadaan tilas-toitua mm. tappiot, kulutuk-set ja millä on aiheutettu tap-pioita.

Palautetilaisuudessa johtajat kertovat

• tehtävänsä• johtamistoiminnan ja tak-

tisten päätösten perustelut• johtopäätökset mikä me-

ni hyvin ja missä on kehi-tettävää

• tilannekuvan seuranta ja yl-läpito

• viestitoiminta (kaikki viesti-liikenne äänitetään)

Harjoituksista saadut palaut-teet ovat olleet erinomaisia. Kaksipuoleinen sotapeli moti-voi hyvin.

KESI-harjoitus ei korvaa maastoharjoituksia. Kustan-nusten osalta voi säästöä arvi-oida siten, että arvioi hintaa samankokoisen joukon maas-toharjoitukseen. Vaikka pa-ras oppi tulee komentajille ja esikunnalle, niin joka tasolla ja tehtävässä opitaan taktiik-

Kuva 7: Yhden punaisen osapuolen KESI-operaat-torin karttanäkymä. Metsässä on sinisen tulenjoh-to-, ohjus- ja tiedusteluryhmiä, joista punaisella osapuolella ei ole havaintoa ja näin ollen ne eivät näy kuvassa.

kaa, johtamista ja MATI-jär-jestelmän käyttöä. Vihollisen operaattorina toimiminen pa-kottaa opettelemaan hyvin vi-hollisen taktiikan ja käyttöpe-riaatteet.

Johtajat pääsevät sovelta-maan opittuja asioita. KESI pakottaa huolelliseen suunnit-teluun, nopeaan tilanteenar-viointiin ja se antaa välitöntä palautetta. Harjoituksissa voi-daan tehdä erillistarkasteluja, testata toimintatapoja ja tal-lennettua dataa voidaan hyö-dyntää myöhemmin. (Kuva7)

Simulaattoriharjoituksen voi järjestää myös aselajinä-kökulmasta. Epäsuoran tulen osalta harjoituksen tavoitteina voisivat olla• tuliasemien vaihdot siten,

että simulaatiossa on myös jalkaväkijoukot yms. huo-mioitavana siirroissa (si-mulaatiossa tiellä voi olla kaikki taisteluosaston ajo-neuvot)

• täydet ampumatarvikekul-jetukset (ampumaleireillä tapahtuu vain osa kuljetuk-sista)

• ampumatarvikkeiden käyt-tö, tulenkäytön oikeudet kun tukea tarvitsevia jouk-koja voi simulaatiossa olla useita (ampumaleireillä am-pumataulukko säätelee tar-kasti kuka johtaa tulta mi-näkin hetkellä)

• yhteistoiminta muiden ase-lajien kanssa.

OIKEALLA Kuva 6: Esimerkki tilojen käytöstä harjoituksessaKESI-operaattorit sininen ja punainen tila - osapuolilla omat tilat - yhdellä operaattorilla on yleensä

operoitavana joukkoja joukkueesta komppaniaan (ryhmä/partio tarkkuus)

Esikunta on eri tilassa kuin alajohtopor-taat tai KESI-operaattorit - esikunta ei näe simulaatiokuvaa,

vaan johtaminen perustuu saatuun tilannetietoon, jonka alajohtoportaat, naapurit ja yläjohtoporras ilmoittaa johtamisvälineillä.

- joukko voi tulla harjoitukseen myös omilla johtamisajoneuvoilla

Yhteydet esikuntaan MATI:lla (maavoi-mien tietojärjestelmä) - radioyhteys ja/tai kaapeliyhteys

= oikeat johtamisvälineetHarjoituksen johto valvoo simulaatiota omasta tilastaan, josta se pystyy tarvitta-essa keskeyttämään simulaation, palaamaan ajassa taaksepäin tai puuttumaan johonkin yksittäiseen tapahtumaan.

Kuva 5: Esikunnan johtamisprosessi

12

KevätkuulumisiaTEKSTI: SAMUEL FABRIN, KUVAT: SIRKKA OJALA

Museo Militarian kevääseen kuuluu monipuolinen katta-us näyttelyavauksia. Kenraa-li Kustaa Tapolan vaiheis-ta kertova vaihtuva näyttely rakennetaan museon ensim-mäiseen kerrokseen. Kustaa Tapolan pojantyttäreltä Päi-vi Tapolalta on saatu näyt-telyä varten ainutlaatuinen ja kattava kokoelma esinei-tä ja muuta aineistoa isoisän elämänvaiheista. Esineistö on ollut aiemmin esillä Jalkavä-kimuseossa Mikkelissä.

Näyttelyrakennuksen kol-manteen kerrokseen avau-tuu omassa huoneessaan pe-rusnäyttelyyn kuuluva suoje-lunäyttely, joka kertoo pio-neeriaselajiin kuuluvan suo-jelualan historian Suomessa 2000-luvulle asti. Näyttelyn

esineinä sekä kuva- ja teksti-tauluina hyödynnetään Pio-neerimuseossa esillä ollutta näyttelyä – pieniä lisäyksiä ja muokkauksia on toki teh-ty. Esimerkiksi hevosen suo-janaamari on päässyt vitriinin sijaan suojaamaan hevosen turpaa. Näyttelyrakenteet on myös uusittu tilaan sopiviksi.

Linnanniemessä museon naapurissa tukikohtaansa pi-

tänyt, nyt lakkautettu Pans-sarisoittokunta saa oman pie-nen osionsa kolmanteen ker-rokseen. Näyttelyssä esitellään soittokunnan vaiheet, joihin kuuluivat toimiminen Kenttä-tykistörykmentti 1:n ja Pans-saripataljoonan soittokunta-na, Hämeenlinnan varuskun-tasoittokunta sekä viimeisenä vaiheena Panssarisoittokunta-na. Näyttelyn kokoamisessa

on ollut vahvasti mukana soit-tokunnan viimeinen apulais-kapellimestari Ilkka Rekola.

Keväällä museossa on myös viikon ajan nähtävillä taiteli-ja, heraldikko Jussi Toukosen taidetta. Toukonen on koko viikon itse paikalle kertomas-sa töistään. Everstiluutnantti evp Toukonen on suunnitellut myös paljon erilaisia mitaleja ja ansiomerkkejä.

Museo sai heti vuoden alussa mieluisan vieraan Sotamuseosta, kun Sotamuseon johtaja Harri Huusko kävi tutustumassa museoon ja sen perusnäyttelyyn. Museon perusnäyttelyä Harrille esittelivät museon-johtaja Jaakko Martikainen, museoyhdistyksen puheenjohtaja eversti Esko Hasila, tutkija Samuel Fabrin sekä museomestari Ilkka Vahtokari.

Tarkemmat tiedot näyttelyiden ajankohdista löytyvät kevään aikana museon verkkosivuilta www.museomilitaria.fi .

VASEMMAMMA: Museon uteliaat aselajitontut Vilho, Jaakko ja Seppo kävivät jo kurkistamassa uuteen suojelunäyttelyyn.VASEMMALLA YLLÄ: Suojelunäyttelyssä hevosen suojanaamari pääsi vitriinin sijaan suojaamaan hevosen turpaa.

Tulikomentoja 1/2014 13

Perheen sukunimi oli Buona-parte, ja poikalapsi kastettiin Nabullioneksi, koska perhees-sä puhuttiin korsikan-italiaa. Tällä kielellä hän myös aloit-ti koulunkäyntinsä Korsikal-la, kunnes kymmenvuotiaana sai vapaaoppilaspaikan Brien-nen sotakoulusta lähellä Troye-sia (noin 200 km itäkaakkoon Pariisista). Napoleoniksi etuni-mensä ranskantanut nuori op-pilas koki alussa monenlaisia vaikeuksia, koska joutui opis-kelemaan kielellä, jota man-nermaalle saapuessaan ei sanaa-kaan osannut. Lahjakas Napo-leon ahkeroi itsensä kuitenkin nopeasti kurssin kärkioppilai-den joukkoon ja menestyi eri-tyisesti matematiikassa. Hän kiinnostui myös historiasta ja luki innolla eri aikojen sota-päälliköiden ja kuninkaiden saavutuksista.

Upseerin uran urkenemi-nen ei ollut mitenkään var-maa, vaikka hänellä olikin sen ajan välttämätön edellytys: aa-telinen syntyperä. Koulu oli vasta aloittanut eikä ollut eri-tyisen maineikas. Perheellä ei lisäksi ollut suhteita hoviin, ei vaikutusvaltaisia suositteli-joita eikä huomattavaa varal-

lisuutta. Nuoren Napoleonin ainoa mahdollisuus oli menes-tyä kurssilla erityisesti matema-tiikassa. Silloin olisi mahdol-lista päästä koulutettavaksi jo-ko meri- tai tykistöupseeriksi. 1700-luvun tykistö hyödynsi valistusajan tieteen saavutuksia ja kehittyi edellisen vuosisadan tykkimestareiden kokemuspe-räisestä sormituntumalla täh-täämisestä nykytykkimiesten-kin tuntemaksi kemian ja fysii-kan lakeja matemaattisesti so-veltavaksi tieteeksi.

Upseerin uralleKun kurssi vuonna 1784 päät-tyi Napoleon pääsikin jatka-maan opintojaan Pariisiin Eco-le Militaireen, Ranskan hie-noimpaan sotakorkeakouluun tykistöupseeriksi valmistavaan koulutukseen. Luokkatoverit tulivat Ranskan vanhoista hie-noista suvuista. Heidän jou-kossaan Napoleon tunsi itsen-sä ulkopuoliseksi. Jatkuva ra-hapula ei myöskään antanut tilaisuuksia Pariisin iloihin tu-tustumiseen, joten hän paneu-tui kiihkeästi opintoihin saa-den tentit suoritettua vuodessa. Napoleon valitsi joukko-osas-tokseen Valencen kaupunkiin

Etelä-Ranskaan sijoitetun tykistörykmentin. Siel-lä suoritetun kolmen kuu-kauden perehdyttämisjak-son jälkeen valmistui Napo-leon Buonaparte (hän muut-ti sukunimensä ranskalaiseksi vasta vuonna 1793) tykistön vänrikiksi 16-vuotiaana vuon-na 1786.

Vänrikki Napoleon ei viet-tänyt tavallista nuoren upsee-rin elämää. Naisseikkailuja ei ollut, eikä häntä nähty koskaan juopuneena. Napoleon kehitti edelleen itseään ja luki kaiken kirjallisuuden, jonka vain sai käsiinsä.

Tykistöä ja sodankäyntiä koskevien kirjojen lisäksi hän-tä kiinnostivat etenkin valis-tusfi losofi en ajatukset. Ludvig XVI:n valtakunta natisi tuol-loin jo liitoksissaan ja sotilaat joutuivat väkivallalla taltutta-maan mellakoita. Myös esimie-het näkivät Napoleonin kyvyt. Napoleon pääsi suorittamaan koeammuntoja ja sai paikan rykmenttinsä suunnitteluko-miteassa vanhempien kaptee-nien harmiksi.

Kun vertaa tykistönkenraa-limme Nenosen uraa nuoreen Napoleoniin, havaitsee luke-

mattomia yhtäläisyyksiä. Ete-neminen vieraassa maassa vie-raalla kielellä ilman suvun ja suosittelijoiden tukea vaatii poikkeuksellista lahjakkuut-ta sekä laskemattoman määrän työtä. Toki herrojen myöhem-mät vaiheet erosivat paljonkin toisistaan.

Ranskan suurin vallankumousVallankumous puhkesi vuon-na 1789. Korsikalainen Napo-leon kannatti periaatteessa sen aatteita, mutta jatkoi kunin-kaan (edelleen muodollinen val-tionpää) upseerina ylennettynä luutnantiksi vuonna 1791. Hän oli tosin suurimman osan näis-tä vuosista pitkillä virkavapail-la hoitaen perheensä asioita ja osallistuen valtataisteluihin ko-tisaarellaan Korsikalla. Napole-onin lopulta palatessa rykment-tiinsä vuonna 1792 oli hänet jo pyyhitty sen vahvuudesta. Rans-ka oli kuitenkin julistanut sodan

Lehtemme aloittaa uuden kir-joitussarjan, joka kertoo Suo-messa ja maailmalla vaikutta-neista sotilaista, jotka olivat myös tykkimiehiä. Otsikko-teksti on sikäli harhaanjohtava, että kukaan herroista ei oikeas-ti ole tuntematon. Useimmat ovat päinvastoin kansallises-ti tai kansainvälisesti hyvinkin tunnettuja. Tuntematonta on

ainoastaan heidän toimintan-sa tykistössä, joka lähes kaikil-la tapahtui nuorena upseerina uran alkuvaiheissa ennen yleis-johtajan tehtäviä. Jotkut harvat taas muistetaan ansioista, jotka eivät lainkaan liity heidän tyk-kimieshistoriaansa.

Myös lukijat voivat tehdä ehdotuksia päätoimittajalle, jos sopivia henkilöitä on tiedossa!

Tuntemattomia TYKKIMIEHIÄ

Napoleon BonaparteARTO OJANEN

Sarjamme itseoikeutett u aloitt aja on maailmahistorian tunnetuin ty-kistöupseeri Napoleon Bonaparte. Hän syntyi Korsikalla 15.8.1769. Molemmat vanhemmat kuuluivat saaren vanhoihin aatelissukui-hin, mutt a heillä ei ollut varallisuutt a. Vain vuott a aikaisemmin oli Ranskan laajeneva valtakunta ostanut saaren hallintaansa Genovan kaupunkivalti olta. Mitään Italian valtakuntaa ei vielä ollut.

14

Preussille ja Itävallalle, ja maas-sa oli huutava pula upseereis-ta. Hänen kurssitovereistaankin oli 90 % paennut maasta. Päte-viä tykistöupseereita tarvittiin ja Napoleon nimitettiin kapteenin virkaan. Tuore kapteeni ei kui-tenkaan jäänyt puolustamaan vallankumousta vaan lähti jäl-leen Korsikalle.

Saari oli tuolloin lähes riip-pumaton sekasortoisesta Rans-kasta. Sillä oli oma armeija, jos-ta Napoleonille annettiin patal-joona komennettavaksi. Lähes ensi töikseen hän ehdotti naa-purisaaren Sardinian valtaus-ta. Se kuitenkin epäonnistui muiden komentajien juonitte-lujen vuoksi. Napoleon teki ti-lanteesta johtopäätökset ja yrit-ti kaapata itselleen vallan Kor-sikalla. Sekään ei onnistunut ja tilanne päättyi siihen, että Ranskan vihollisiin liittyneen Englannin joukot miehittivät Korsikan. Napoleonin oli paet-tava ja ryhdyttävä vihdoin rans-kalaiseksi. Nizzasta sijaitsi ty-kistörykmentti, jonka komen-taja oli Napoleonin vanhan esi-miehen veli. Kapteenin virka löytyi jälleen hoidettavaksi.

Toulonin piiritysEnglantilaiset olivat vallanneet Toulonin kaupungin, ja Napo-leon siirrettiin kaupunkia pii-rittäviin ranskalaisjoukkoihin. Taistelut olivat jämähtäneet paikoilleen, koska ranskalaisten upseerit olivat epäpäteviä. Yksi oli entinen muotokuvamaalari ja toinen hammaslääkäri, joka ei sietänyt nähdä verta. Napo-leon sai vapaat kädet suunnitel-la kaupungin vapauttamisen. Hän näki heti kuinka tehtävä tuli suorittaa. Tykkejä hankit-tiin lisää ja sijoitettiin edullisiin asemiin. Ennen hyökkäystä ammuttiin useamman päivän kestävä tulivalmistelu kaupun-kiin sekä sen satamassa oleviin laivoihin. Varsinainen rynnäk-kö tehtiin useasta suunnasta yhtä aikaa. Napoleon itse johti yhtä niistä haavoittuen reiteen.

Kaupunki vallattiin ja Na-poleonille tulvi kiitoksia joka taholta. Hänen nimensä tun-nettiin kautta Ranskan. Niin merkittävänä voittoa pidettiin,

että Napoleon ylennettiin suo-raan prikaatikenraaliksi, juu-ri 24 vuotta täyttäneenä jou-lukuussa 1793. Ensimmäinen virka oli Etelä-Ranskan tykis-tön tarkastaja. Sitä seurasi ni-mitys Italian rintaman tykistön komentajaksi. Ajat olivat kui-tenkin sekavat ja levottomat. Napoleon joutui välillä jopa vankilaan vapautuen kuiten-kin nopeasti. Sitten seurasi siir-to kenraaliksi jalkaväkeen. Täl-laista ei kunnon tykkimies hy-väksy, eikä niin tehnyt Napole-onkaan. Siitä kuitenkin seurasi, että hänestä tuli kenraali ilman komennettavaa armeijaa.

Suora-ammuntaa Pariisin kaduillaLokakuussa 1795 Napoleon oli Pariisissa. Vallankumous oli edennyt sisällissodaksi, jos-sa kuninkaan vallan palautta-mista vaativat rojalistit marssi-vat kohti hallituksen Tuileries’n palatsia. Napoleon muistettiin ja noudettiin johtamaan puo-lustusta. Hänen ainoa kysy-myksensä kuului: ”missä ovat tykit?” Ne ehdittiin hakea, kos-ka 20–30 000 rojalistia hyök-käsi vasta rankkasateen tau-ottua. Napoleon sijoitti tykit kahdelle kadulle, joita pitkin hyökkääjät lähestyivät. Hän si-joitti jalkaväen musketteineen peittämään tykit näkyvistä.

Muskettien harva tuli ei vai-kuttanut hyökkääjien massaan. Vasta lähietäisyydellä Napo-leon käski muskettiampujat pois edestä ja laukaista tykit. Ne oli ladattu lyijykuulista ja metallinkappaleista kootuil-la niin sanotuilla kartessilau-kauksilla, joiden vaikutus oli hirvittävä. Rynnäkkö pysähtyi, koska hyökkääjistä suurin osa oli kouluttamattomia mielen-osoittajia.

Napoleon oli pelastanut ta-savallan. Hän oli 26-vuotias ja sai ylennyksen kenraalimajurik-si. Nyt tuli myös uusia tehtä-viä, ensin vastuu sisäisestä tur-vallisuudesta, sitten siirtyminen komentajaksi Italian rintamalle. Ne ovat kuitenkin yleisjohtajan eivätkä tykkimiehen tehtäviä. Siksi ne eivät kuulu enää tähän kirjoitukseen.

Kalevi Mäkistä saapui onnit-telemaan Mäkisen sukua kol-messa polvessa. Aina iloinen ja hyväkuntoinen ”KK” on tut-tu näky niin Hämeenkankaan lenkkipoluilla kuin hiihtola-duillakin. Voimaa ja virkeyttä hänelle ovat antaneet oma la-kitoimisto, joka tosin nyt on jo siirtynyt nuorempien käsiin,

Kapteeni evp Kalevi K. Mäkinen Kankaanpäästä saavutti 24.9.2013 kunnioitettavan 80 vuoden iän

TEKSTI: HANNU VETTENRANTA, KUVA: JUHA LEVONEN

sekä Gideon-toiminta. Kuvas-sa (vas.) kapteeni Harri Läh-de, kapteeni Keijo Mäkinen, kapteeni Kalevi Mäkinen, majuri Hannu Lähde ja kap-teeni Hannu-Pekka Lähde. I polvea edustavat: Kalevi ja Keijo, II polvea Hannu Lähde, III polvea Hannu-Pekka ja Harri.

SIRKKA OJALA

Tulikomentoja-lehden ilmoitushankinta uusiin käsiin

Vuoden alussa hämeenlinna-lainen Kaarlo (Kalle) Purho-nen aloitti lehden uutena il-moitusmyyjänä. Kaarlolla on pitkä kymmenien vuosien ko-kemus kaupan alalta. Kalle on jäsenenä Jääkäritykistön Killas-sa ja toimii tällä hetkellä killan

2. varapuheenjohtajana. Työ-parikseen Kalle on saanut Kris-tian Nordenswanin. Kallen ta-voitat sähköpostitse osoitteesta: kaarlo.purhonen(at)kolumbus.fi ja puhelimitse numerosta 050 619 65.

Tulikomentoja -lehden ilmoitusmyyntitiimin jäsenet: Kuvassa oikealla Kaarlo Purhonen ja Kristian Nordenswan aloittivat työnsä Hämeenlin-nassa 10.1.2014.

Tulikomentoja 1/2014 15

KILTA- JA KOKOUSSIVUTKILTA- JA KOKOUSSIVUTKilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös vuoden 2014 merkkipäivien korjaukset/tarkennukset pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna, kiltasivut(at)tulikomentoja.fi , mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229

Numeron 2/2014 aineistopäivä on 12.5. ja ilmestymisviikko 25.

Tykkimiehet ry

HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIAHallituksen kokous 2/2014 pidetään 18.2.2014 klo 13.00 alkaen. Kokous-paikkana on Museo Militaria, Linnan-kasarmi, 13100 HämeenlinnaHallituksen kokous 3/2014 pidetään 6.3.2014 klo 16.00 alkaen. Kokous-paikkana Ravintola Tekniska, Eerikin-katu 2, 00100 HELSINKIHallituksen kokous 4/2014 pidetään 15.4.2014 klo 13.00 alkaen.Kokouspaikkana on Museo Militaria, Linnankasarmi, 13100 HämeenlinnaHallituksen kokous 5/2014 pidetään 27.5.2014 klo 13.00 alkaen. Kokous-paikkana on Museo Militaria, Linnan-kasarmi, 13100 Hämeenlinna

TYKKIMIEHET RY:N KEVÄTKOKOUS 2014Tykkimiehet ry:n sääntömääräinen ke-vätkokous pidetään 6.3.2014 klo 17.30 alkaen Ravintola Tekniskassa, Eerikin-katu 2, 00100 HELSINKI.Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat.Katso myös erillinen ilmoitus lehden sivulla numero 6.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Harri Kainulainen, Kuu-kiventie 3 G, 00840 Helsinki, mp 050 62411, harri.kainulainen(at)kartanogolf.fi Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16 A 3, 02700 Kauniainen, mp 040 575 9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053Yhdistyksen uudet verkkosivut osoittees-sa: www.tykkimiehet.fi

Kenttätykistökerho ry ja Uudenmaan tykistökilta ry

Yhdistysten yhteinen hallitus vuodelle 2014 koostuu seuraavista henkilöistä:Janne Hänninen - puheenjohtajaOskari Matilainen - varapuheenjohtajaAki Mäkirinta - SihteeriPatrick Hjelt - RahastonhoitajaJorma Kainulainen - Ase- ja urheiluTessa Valanti - NuorisoRaine Mönkkönen - Lohjan ptri

Tulevia tapahtumia kevään 2014 aikana:TYKISTÖN PÄIVÄN juhlallisuudet 6.3.2014. Tykkimiehet juhlivat Suomen tykistön päivää katso päivän ohjelma ja il-moittautumisohjeet tämän lehden sivulta 2.

PERUSSUUNTA 2014 tapahtuma Vi-rossa 21.-23.3.2014Kenttätykistökerho ja Uudenmaan Tykis-tökilta vierailevat Tapassa, Viron Kenttä-tykistön vieraana jo kymmenettä kertaa. Ohjelmassa mukavaa tykkimieshenkistä yhdessäoloa, tykistöaiheista koulutusta ja sunnuntain herrasmieskilpailu, jossa mi-tataan lauantaina koulutetut asiat. Matkalle mukaan ovat tervetulleita myös muiden tykkimiesyhteisöjen jäsenet. En-sisijainen kohderymä tapahtumalle ovat noin 20-45v mutta varttuneemmatkin henkilöt otetaan mukaan mikäli tilaa riittää JÄRJESTELYISTÄ:Reissu toteutetaan omakustannushintaan (arvio n.120€/hlö), sisältäen kuljetukset, majoituksen ja ruokailut.Matkaan lähdetään Perjantai iltapäivänä ja kotiin palataan Su iltana. Autokulje-tukset tapahtuvat kimppakyydein. Riittää kun saat itsesi Helsinkiin reilua tuntia en-nen laivan lähtöä.ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIE-DOT:PE 28.2.14 mennessä, Jyri Vilamo (jyrppy(at)hotmail.com) Aiempien vuosien matkakertomuksia löy-tyy osoitteesta: ktkerho.fi

HEDBERG 2014 Tapahtuma järjeste-tään Niinisalossa 2.-4.5.2014 (saapu-

minen Tykistökoululle perjantaina illalla noin klo 21 mennessä) Epäsuorantulen koulutusviikonloppu yhdessä Viron reser-viupseereiden ja aliupseerien kanssa. Hed-berg -tapahtumassa epäsuorantulen ka-detit tykistökoulusta kouluttavat erilaisia aselajiin liittyviä perustaitoja niin tulen-johdon, tuliasematoiminnan kuin myös viestin osalta. Lauantain koulutuksen jäl-keen on sunnuntaina vuorossa opittujen taitojen mittaus kisamuodossa. Tärkeintä ei ole kuitenkaan kilpailu vaan aselajiosaa-misen kertaaminen. Koulutusviikonloppu sopii hyvin myös epäsuorantulen taidoista kiinnostuneille. Aiempien vuosien kerto-muksia voit lukea: www.ktkerho.fi JÄRJESTELYTKuljetukset Niinisaloon tapahtuvat kimp-pakyydein. ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIE-DOT:PE 11.4.2014 mennessä: Riina Markku-la, puh 0400 516 097 riina.markkula(at) gmail.com.Ilmoita nimesi, syntymäaikasi ja paikka-kunta, mistäpäin olet lähdössä mukaan. Ilmoittautua voit myös MPK:n sivuilla (www.mpk.fi ).

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Janne Hänninen, Hopea-tie 20 B 43, 00440 Helsinki, mp 050 312 0934, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi . Varapu-heenjohtaja Oskari Matilainen, Sihteeri Aki Mäkiranta Valakuja 6 A, 02770 Es-poo, mp 040 5225787, sihteeri(at)ktkerho.fi . Lohjan patterin päällikkö Tero Merjo-maa, mp 050 0841 585 tero.merjomaa(at)nordea.com.Killan verkkosivut: www.tykistokilta.net. KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi

Jääkäritykistön Kilta ry

KOKOUSKUTSUJääkäritykistön Kilta ry:n sääntömääräi-nen kevätkokous järjestetään Jääkärity-kistörykmentissä, rykmentin perinnepäi-vänä perjantaina 21.3.2014 klo 9.00. Kokouksessa käsitellään killan sääntöjen 8§:n määräämät asiat. Tervetuloa! Ennakkoilmoittautuminen kokouk-

16

seen su 16.3. mennessä Sirkka Ojalalle: sirkka.ojala(at)gmail.com tai puh 050 3688 460.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlu-kontie 23 A, 13100 Hämeenlinna, mp 040 5021 929, anra(at)armas.fi . Tiedo-tussihteeri Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33500 Tampere, mp 0503688460 sirkka.ojala(at)gmail.com, jäsensihteeri Ju-hani Suni Käpypolku 1 D11 13500 Hä-meenlinna, mp 0440 478 602, posti(at)jaakaritykistonkilta.fi . Taloudenhoita-ja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, 05800 Hyvinkää, tp (09) 279 8226, mp 0400 480 729. Killan kotisivut osoittees-sa: www.jaakaritykistonkilta.fi , posti(at)jaakaritykistonkilta.fi

Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta

Tulevaa toimintaa:TammikuuAmpumakilpailu ja kuntopiirit Heikin-hallilla alkavat.Jäsenhankintakampanja alkaa: Jokainen hankkii vähintään yhden uuden jäsenen.Parhaat palkitaan!Jäsenmaksun eräpäivä 31.1.2014MaaliskuuVuosikokous Huhtikuu5.4. Kainuun Prikaatin vuosipäiväVirkistysmatka TallinnaanKiltaesitelmä: Kainuun tykistörykmentin komentaja

Uudet yhteystiedot:Kainuun Tykistö-ja Heittimistökilta rywww.kaithkilta.fi kilta(at)kaithkilta.fi , jasensihteeri(at)kaithkilta.fi http://kiltashop.mycashfl ow.fi

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Timo Härkönen, mp 0445572457. timo.j.harkonen(at)gmail.com, sihteeri Antti Laakkonen, mp 0452097505, antti.laakkonen(at)gmail.com, jäsensihteeri Ville Tuovinen, mp 050 511 9413, vtuovi(at)gmail.com.

Karjalan Tykistökilta ry

Tapahtunutta:Syyskokous ja Karjalan tykistörykmen-tin perinnepäivä 1.11.2013Syyskokous pidettiin perinteiseen tapaan Vekaranjärvellä rykmentin perinnepäivä-nä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräi-set syyskokousasiat. Kokouksen jälkeen

kiltalaiset osallistuivat Karjalan tykistö-rykmentin perinnepäivän juhlallisuuksiin. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Tiihonen ja sihteeriksi killan sih-teeri Sini Timonen. Kokouksessa käsi-teltiin sääntömääräiset syyskokousasiat, muun muassa vuoden 2014 toiminta-suunnitelma ja talousarvio. Killan vakaas-ta taloudellisesta tilanteesta johtuen jäsen-maksuksi vahvistettiin edelleen 23 euroa. Toimintasuunnitelmassa päätettiin, et-tä aloitetaan killan 50-vuotisjuhlien val-mistelut. Juhlat järjestetään Lappeenran-nassa huhtikuussa 2015. Killan perus-tamiskokous pidettiin Lappeenrannassa 11.4.1965. Killan hallituksen puheenjohtajana jat-kaa Jaakko Janhunen. Hallituksen ero-vuoroiset jäsenistä Maija Leskinen, Hilla Loisa ja Sara Viiru valittiin edelleen hal-litukseen. Muut hallituksen jäsenet ovat Tuomas Kola, Erkki Rika, Timo Rinta-nen ja Sini Timonen.Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa Keijo Kaihoniemi ja varapuheenjohta-jaksi valittiin Karjalan tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Mika Tauru. Valtuuskunnassa on 14 jäsentä.Toiminnantarkastajiksi valittiin Seppo Nokelainen ja Ensio Töttö sekä varatoi-minnantarkastajiksi Olli Kröger ja Leo Pyöriä.

Vierailu tykistön ja heittimistön am-puma- ja tulenkäyttöharjoitukseen 27.11.2013Perinteinen marraskuinen vierailu ampu-ma- ja tulenkäyttöharjoitukseen Pahkajär-vellä tehtiin keskiviikkona 27.11. Vierail-tiin kevyenkranaatinheittimen tuliasemissa ja seurattiin ammuntaa, lisäksi tutustuttiin 122H63 -tykkikaluston ammuntaan.

Hallituksen järjestäytymiskokous 14.1.2014Killan hallitus piti järjestäytymiskokouk-sen 14.1. Kouvolassa. Kokouksessa valit-tiin hallituksen toimihenkilöt eri vastuu-tehtäviin ja tarkennettiin vuoden 2014 toimintasuunnitelma. Hallituksen vara-puheenjohtajaksi valittiin Erkki Rika, yleissihteeriksi Sini Timonen, jäsensih-teeriksi Maija Leskinen, tiedotusvastaa-vaksi Sara Viiru ja varastovastaavaksi Hil-la Loisa.

Tulevaa toimintaa 2014:Luentotilaisuus 8.3. aiheena Kouvola talvisodassaKilta järjestää lauantaina 8.3. klo 13.00 luentotilaisuuden Kouvolan pääkirjas-ton auditoriossa, osoite Salpausselänkatu 33 Kouvola. Aiheena on Kouvola talviso-

dassa luennoitsijana opetusneuvos Sakari Viinikainen.

Kevätkokous Lappeenrannassa 15.4.Kevätkokous pidetään Lappeenrannan keskussotilaskodissa 15.4. klo 18.00. Käsitellään sääntömääräiset kevätko-kousasiat. Kahvitarjoilu klo 17.30 al-kaen. Kokousesitelmään pitää Karjalan tykistörykmentin komentaja eversti-luutnantti Mika Tauru.Bussikuljetus Kouvolan matkakeskuk-selta lähtö klo 16.15, mukaan voi tul-la matkanvarrelta. Kuljetukseen ilmoit-tautumiset varapj. puh. 049 5478442 tai sähköpostitse pj(at)karjalantykistokilta.fi Tervetuloa!

Retki Viroon 8. - 10.5.Vierailemme Tapassa, tutustumassa Vi-ron kenttätykistöön ja harjoitusammun-toihin.Bussi lähtee: Lappeenranta, Peltolan kou-lun tilausajopysäkki klo 5.30, Kouvola matkakeskus klo 6.45, saapuminen Hel-sinkiin, Länsisatama n. klo 9.30, Voit tulla kyytiin matkan varrelta (valtatie 6), kunhan ilmoitat paikan. Paluu 10.5. Hel-sinkiin klo 18.30.Tiedustelut ja ilmoittautuminen: 30.3.2014 mennessä Olli Kröger, 040 5929804, olli.kroger(at)gmail.com Il-moittautuessa tarvitsen syntymäajan (lai-vayhtiö) ja passin numeron (varuskunta)Matkan maksu killan tilille 575080-44933, eräp. 4.4.2014, viesti kohtaan oma nimi.Matkan hinta: 340€ /hlö, sisältää: bussi- ja laivakuljetuksen, majoituksen 2h huo-neessa, aamiaiset ja päivälliset sekä muun ohjelman. Lähtijöitä vähintään 24 henki-löä, jotta matka toteutuu.

Rovajärven retki toukokuussaMikäli ilmenee riittävästi mielenkiintoa, pyritään toteuttamaan retki Rovajärvelle seuraamaan maavoimien vaikuttamishar-joitusta toukokuussa yhteistoiminnassa muiden tykistökiltojen kanssa. Seuraa kil-lan ilmoittelua.

Talkooretki Museo Militariaan kesä-kuussaTalkooretki ja kiltatykin sekä muiden mu-seotykkien kunnostaminen Hämeenlin-nassa Museo Militariassa. Tarkempi aika-taulu ilmoitetaan myöhemmin.

Kilta Facebookissa Karjalan Tykistökilta löytyy nyt myös Facebookista. Käy katsomassa ja tyk-käämässä http://www.facebook.com/KarjalanTykistokiltaRy?ref=ts

Tulikomentoja 1/2014 17

Tulevista tapahtumista lisää tietoa myös Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomento-ja –lehdissä sekä killan kotisivuilla osoit-teessa www.karjalantykistokilta.fi

Kilta tuotteiden myyntiKiltatuotteiden myynti Lappeenrannas-sa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta. Kiltatuotteita voi tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumpu-tie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592 4445,pj(at)karjalantykistokilta.fi . Yleissihtee-ri Sini Timonen, mp 040 755 0575, sinitalvikki(at)gmail.com, Jäsensihteeri Maija Leskinen, Naavatie 9 G, 45200 Kouvola, maija.l.leskinen(at)gmail.com.Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteen-muutokset. Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia käyttäen.

Lahden seudun Tykistökilta ry

KOKOUSKUTSULahden Seudun Tykistökilta ry:n ke-vätkokous pidetään tiistaina 4.3.2014 klo 18.00 Lahdessa Ristinkirkon Auditoriossa. Osoite: Kirkkokatu 4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräi-set asiat. Kokousesitelmän pitää kenttä-piispa Pekka Särkiö aiheenaan ”Papit sodassa”. Tervetuloa!

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja: Jorma Sovinen, Hämeen-katu 7 A 11, 15110 Lahti, mp 040 5577 269, jorma.sovinen(at)phnet.fi . Varapu-heenjohtaja Juha Tarnanen, Vesijärven-katu 52 A 6, 15140 Lahti, kultatyo(at)tarnanen.inet.fi . Sihteeri: Olli Eerola , Maitotie 2 B 9, 15510 Nastola, mp 0400 494572, olli.eerola(at)meubeltra.fi . Rahas-tonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, 15900 Lahti, mp 040 5750 772, pentti.korpimies(at)phnet.fi Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toi-mii johtokunnan jäsen Ari Sausta, Ku-ningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, ari.sausta(at)pp.inet.fi , mp 0400 994 422

Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Manka-lintie 10, 50200 Mikkeli, 050 500 177 617, r.pontinen(at)surffi .fi . Varapuheen-

johtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 044 055 5195, al-poe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, 50150 Mik-keli, mp 040 7444 131, seppo.pirinen(at)surffi .fi . Rahastonhoitaja Antti Haveri-nen, Vehmaskyläntie 109, 50100 Mikke-li, mp 0400 291 342, haverinenantti(at)gmail.com. Killan kotisivut ovat osoittees-sa www.mikkelintykistokilta.fi

Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry

KOKOUKSETPohjois-Karjalan Tykistökilta ryKillan vuosikokous pidetään TIISTAI-NA 18.03.2014 klo 18.00 alkaen Ylä-myllyn Shell-huoltoaseman kabinetissa. Esillä sääntöjen määräämät asiat.Kahvitarjoilu. Killan jäsenet ja killan toiminnasta kiinnostuneet, olette ter-vetulleita kokoukseen ja samalla seu-raamaan, kun arvostettu pienoistykki-palkinto palaa takasin tykkimiehille. HALLITUS

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja: Veijo Wälkky, Jyrinpol-ku 1, 80400 Ylämylly, mp. 050 545 8297, veijo.walkky(at)gmail.com. Jäsenasiat: Jo-hannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, jo-hannes.ryymin(at)luukku.com.

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laa-nilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566 551. raimo.nurmela(at)mail.suomi.net

Riihimäen seudun Tykistökilta ry

KEVÄTKOKOUSKUTSU:Killan kevätkokous pidetään ke 19.2. Riihimäen reserviläisten kerhotalolla klo 18 alkaen.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie 184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990, juha.vatsia(at)apricon.fi . Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajanie-mi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail.com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg, Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp (019) 734 117, mp 0505246316, lasse.

gisselberg(at)elisanet.fi . Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi

Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille

Funktionärer:Ordförande Björn Holmberg, Nål-dammsvägen 8 a 4, 00920 Helsingfors, tel 050 5637 729, bhh(at)elisanet.fi . Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322Besök våra hemsidor: www.gillesartilleris-terna.com och www.mulliradio.net

Tykistöprikaatin Kilta ry

KOKOUSKUTSUTykistöprikaatin Kilta ry:n sääntömää-räinen kevätkokousPidetään pe 28.3.2014 klo 18.00Heikkilän sotilaskodissa, Rykmentintie 15, 20810 TURKU

Pääkillan toimihenkilöt:Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpel-lontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687, mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24,fi . Varapuheenjohtaja Heikki M. Nurmi Kerttulantie 13 L, 26660 Rau-ma, mp 0400 780696, heikki.nurmi(at)rauma.fi , Sihteeri Päivi Pansio Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040 779 3059, pai-vi.pansio(at)suomi24.fi . Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)dnainternet.netKillan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.tykistoprikaatinkilta.fi

Tykistöprikaatin Killanpaikallisosastot:

Porin Seudun Tykistökilta

KOKOUSKUTSUPorin Seudun Tykistökillan kevätkoko-us pidetään 9.4.2014 klo 17.30 Porin Suomalaisella Klubilla. Esillä ovat sään-tömääräiset kevätkokousasiat. Hallitus kokoontuu ½ tuntia ennen kevätkoko-uksen alkamista eli klo 17. Tervetuloa!

Tapahtunutta:Porin Seudun Tykistökillan syyskokous pidettiin 30.10. Länsi-Suomen Osuus-pankin kokoustiloissa. Pankki tarjosi pait-si hienot puitteet myös kokouskahvit ja maistuvat voileivät. Kilta kiittää!Porin seudun tykkimiesten puheenjohtaja-

18

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ryKEVÄTKOKOUSpidetään maaliskuun 13 pnä 2014 hetikahvikonsertin päätyttyä n. klo 20.00 Niinisalon varuskuntakerholla. Koko-uksessa käsitellään sääntöjen kevätko-koukselle määräämät asiat.

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vetten-ranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää, mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720 Vih-teljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044 578 7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi , Sih-teeri Esko Isohannu, Ratakiskonkatu 29 A 2, 33300 Tampere, mp 050 550 9420, esko.isohannu(at)kuntke.fi , Rahastonhoita-ja Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kan-kaanpää, pk 0400 954 536, jariant(at)gmail.comKiltasivut netissä: kankaanpaanseudunty-kistokilta.yhdistysavain.fi

Mittamies- ja Topografi kilta ry

VUOSIKOKOUSMittamies- ja Topografi kilta ry:n vuo-sikokous lauantaina 15.3.2014 klo 14.00 Kuntoutuskeskus Kankaanpääs-sä, Kelankaari 4, Kankaanpää. Koko-uksessa käsitellään yhdistyksen sääntö-jen määräämät asiat. Vuosikokouskutsu lähetetään jäsenille. Killan 50-vuotis-juhla pidetään yhdessä Tiedustelupat-teriston kanssa kesäkuussa. Tervetuloa kokoukseen. Hallitus

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänky-läntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp 044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan.fi Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kier-tokatu 10 as 13, 28130 Pori, mp 044 701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi . Sihtee-ri Veikko Rantaniemi, Sammonkatu 18 A 4, 33540 Tampere, mp 040 580 2400, veikko_r(at)hotmail.com, Rahastonhoi-taja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, 21100 Naantali, mp 040 5108499, mika.aarnio(at)utu.fi

Mittamies- ja Topografi killan alaosastot:Helsinki: Toivo Vanhanen, Niittykul-mantie 5 as 12, 00440 Helsinki, mp 040 5488605, toivo_vanhanen(at)welho.com Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, 38700 Kankaanpää, mp 040 5239282, pertti.poso(at)luukku.com

na jatkaa Kalevi Virtanen – myöskään hal-litukseen ei tullut henkilövaihdoksia: Vesa Mäkipää, Pertti Onniselkä, Jaakko Rai-niola, Kosti Rasinperä, Lasse Siivonen, Antti Tanner ja Erik Wallin valittiin jatka-maan killan hallituksessa 2014. Rahaston-hoitajan ja sihteerin ”kimppavirassa” jatkaa Pertti Onniselkä ja jäsensihteerinä Vesa Niemenmaa. Toiminnantarkastajana jat-kaa Paavo Peltola ja varalla on Pekka Pel-tola. Jäsenmaksu (22 €) ja Tulikomentoja lehden tilausmaksu (8 €) pidettiin ennal-laan. Yhteislaukaus ja Maanpuolustaja leh-det sisältyvät jäsenmaksuun. Veteraanijäse-net ovat vapaita jäsenmaksusta.Porin Seudun Tykistökillan edustajaksi Sa-takunnan kiltapiirin hallitukseen vuodeksi 2014 syyskokous valitsi Vesa Mäkipään ja hänen varamiehekseen Pertti Onniselän.Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräal-hontie 25, 29350 Palus, puh. 044 2100 572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onni-selkä, Aarnintie 26, 28370 Pori, pk (02)6355 448, mp 0500 590 409, pert-ti.onniselkä(at)happyback.fi . Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, 28130 Pori, puh. 040 5823 026, vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi .Killan verkkosivut: www.tykistoprikaatin-kilta.fi /pori.htm.

Rauman Seudun Tykistökilta

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kert-tulantie 13 L, 26660 Rauma, mp 0400-78 0696, heikki.nurmi(at)rauma.fi . Vara-puheenjohtaja Reino Heininen, Nestve-dinkatu 7 D, 26100 Rauma, mp 040 7048 230, reino.heininen (at)gmail.com. Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerin-tie 45, 28200 Pori, mp 0400-653733, markku.koskimaki(at)dnainternet.net.

Turun Seudun Tykistökilta

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellon-tie 26, 20300 Turku, mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24.fi . Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E, 24260 Salo, mp 040 779 3059, paivi.pansio(at)suomi24.fi . Jäsenkirjuri Rauno Salo, Koukku-kankareentie 44 as 1, 20320 Turku, mp 040 540 2710, rauno.salo.ra(at)gmail.comKillan verkkosivut: www.turunseudunty-kistokilta.com

Vammalan Seudun Tykistökilta

KOKOUSKUTSUVammalan Seudun Tykistökillan sään-tömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 11.4.2014 klo 19.00 pu-heenjohtaja Matti Niemellä Rautajoen-tie 65:ssä, 38210 SASTAMALA. Halli-tuksen kokous alkaa klo 18.30 samassa paikassa. Tervetuloa!

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077, pt (03) 5124600, mp 0500-631431, mat-ti.niemi(at)niementehtaat.fi . Sihteeri Jor-ma Ruuskanen, Koisportaantie 46, 38210 Sastamala, pk (03) 5141144, mp 0500 308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.net Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaunun-peräntie 249, 38210 Sastamala, pk (03) 5152202

Tykistöprikaatin Killanrekisteröidyt jäsenyhdistykset:

Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Un-tamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044 021 0549, mpt 0405244373, sepporh(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja Arvo Ha-kamaa ,Ruukintie, 60120 Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipi-pyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinä-joki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at)marttilankortteeri.fi Jäsensihteeri ja rahas-tonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16, 60800 Ilmajoki, pt ja pk (06) 4246 931, mp 040 7720437, samuli.niinisto(at)ne-tikka.fi Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpi-tämillä sivuilla: http://kotisivu.dnainter-net.net/safar/epkilta.htm

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry

Tulevaa toimintaa:

Kankaanpään Seudun Tykistökilta 50 vuottaKAHVIKONSERTTIVaruskuntakerholla torstaina maaliskuun 13 pnä 2014 klo 18.00 Esiintyjinä Kan-kaanpään Musiikkiopiston oppilaita sekä Kankaanpään Korsutöpinä. Ohjelma 10 euroa. Väliajalla kahvitarjoilu

Tulikomentoja 1/2014 19

uutisia uutisia Kilta-Kilta-

Arvoisa lukija!

Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus pääs-tä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mai-nittuun tykistökiltaan tai -yhdistyk-seen. Ota yhteys oman joukko-osas-tosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hä-nelle oheinen ilmoittautumisloma-ke. Näin varmistat mukanaolosi ase-lajimme uuden lehden lukijakunnas-sa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduis-ta ja tapahtumista.

Tulikomentoja on tykistö-kiltojen jäsenlehti eikä sitä voi

tilata erikseen.

Jäseneksi ilmoittautuminen

Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan)

............................................................................... ................................................Nimi Syntymäaika

...............................................................................Arvo tai ammatti

............................................................................................................................................Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa

……………………………..................................... Katuosoite

………………… ………………………………Postinumero Postitoimipaikka

……………………………………………......................….Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)

.......................................................................Allekirjoitus

Pori: Eija Koskenniemi-Saarivir-ta, Länsipuisto18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953, eija(at)satakuulo.fi Tampere: Veikko Rantaniemi, Sam-monkatu18 A 4, 33540 Tampere, mp 040 580 2400, veikko_r(at)hotmail.com Turku: Ilpo Peltomäki, Savikan-kaantie 16, 24800 Halikko, mp 040 528 6364, peltomak(at)netti.fi Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL5, 38841 Niinisalo, p. 0299 80 0 (vaihde)Killan kotisivut ovat osoitteessa: http://www.mtkilta.fi /Muista ilmoittaa voimassaoleva säh-köpostiosoitteesi alaosastollekin.

Tampereen Seudun Tykistökilta ry

Toimihenkilöt:Puheenjohtaja Jouni Vuorio, Jaakon-mäenkatu 14, 33560 Tampere, mp 050 3009 731, jouni.vuorio(at)elisa-net.fi . Varapuheenjohtaja ja rahaston-hoitaja Mikko Hörkkö, mp 040 557 6952, mikko(at)horkko.fi . Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377, jukka.piirto(at)tampere.fi

Tykistöprikaatin Kilta ry:n uusi syys-kokouksessa valittu puheenjohtajisto suunnitteli killan tulevia suuntaviivoja Niinisalossa 29. tammikuuta. Puheen-johtajatapaamiseen osallistui myös Ty-kistöprikaatin komentaja, eversti Mi-kael Feldt. Illan keskustelujen teemoi-na olivat killan tulevaisuus ja toimin-nan kehittäminen. Ikuisuuskysymyk-seksi nousi jälleen se, miten nuoret

Tykistöprikaatin Killan kiltapäivä järjestetään jälleen elokuussa

TEKSTI JA KUVA: HANNU VETTENRANTA

Puheenjohtajatapaaminen sujui rakentavissa merkeissä. Tapaamiseen osallistuivat: vas. eversti Mikael Feldt, Kiltaa vuodet 2012–2013 luotsannut Kalervo Kalle Salonen, varapu-heenjohtajaksi valittu Heikki M. Nurmi sekä uusi turkulainen puheenjohtaja Orvo Haavisto.

saataisiin mukaan kiltatoimintaan ja myös innostumaan killan näkyvyyden parantamisesta niin Facebookissa kuin Twitterissäkin. Keskusteluissa sivuttiin myös MPKL:n uutta jäsenrekisteriä. Tapaamisessa sovittiin alustavasti, et-tä vuoden 2014 kiltapäivä järjestetään viime vuoden tapaan Tykistöprikaatin sotilasvalapäivän yhteydessä 22. elo-kuuta.

20

Raketinheittimet ja raketit

Singapore suunnittelee hank-kivansa lisää GMLRS-raketteja ja muuta järjestelmiin kuuluvaa kalustoa. Kauppaan sisältyisi 88 GMLRS Unitary -rakettika-settia, joissa kussakin on kuusi rakettia. Kauppaan kuuluisi myös erilaisia lisätarvikkeita kuten varaosia. Kaupan koko-naishinta on 96MUSD. Vuonna 2010 Singapore otti käyttöön 18 kuorma-auton alustalle ra-kennettua HIMARS-raketinhei-tintä. (Jane´s Defence Weekly 6 November 2013)

Brasilia suunnittelee moder-nisoivansa olemassa olevat ASTROS II -raketinheittimien Mk3-versiot Mk3M-tasolle.

Ajoneuvoalustoina säilyvät Mercedes Benzin maastokuor-ma-autot. Modernisointi on osa ASTROS 2020 -kokonaishan-ketta, jossa hankitaan 3 kpl Mk6-version pattereita. Modernisointiin sisällytetään useita Mk6-tason ominaisuuksia kuten panssaroitu hytti ja digitaaliset paikannus- ja viestijärjestelmät. (://www.defen-seindustrydaily.com/cat/ordnan-ce-guns/guns-artillery-mortars 04 December 2013, id 3.12.2013)

Brasilian armeija on vastaanot-tanut viisi ensimmäistä ASTROS 2020 Mk 6 -raketinheitinjärjestel-män laukaisualustaa marras-kuussa. Ensimmäinen osittain varusteltu patteri toimitetaan helmikuussa 2014, jolloin siinä on kuusi laukaisualustaa, latausajoneuvo, patteriston komentoajoneuvo kolmen patterin johtamista varten sekä sääasema-ajoneuvo. (janes.com 27.11.2013)

ASTROS-järjestelmän raketinheitin. Kuva: http://www.janes.com/article/30869/astros-2020-enters-service-with-brazilian-army

Ohjukset

Intialainen DRDO julkisti päivitetyn version taktisesta Prahaar-ohjuksesta. Uusi ohjus on nimeltään Pragati. Se käyttää kiinteää polttoainetta ja sen kantama on 60–170 km. Sen osumatarkkuudeksi väitetään 10 m, jolla tarkkuudel-la vähintään puolet ohjuksista osuu. Edellinen Prahaar-ohjus lensi 140 km etäisyydelle 250 sekunnissa ja kävi 35 km korkeudessa. (Jane´s Defence Weekly 6 November 2013)

Syyria on siirtänyt eräitä suorituskykyisiä asejärjestelmiä Hizbollahin valvontaan. Näiden aseiden joukkoon arvioidaan kuuluvaksi myös Scud-ohjuksia sekä ballistisia Fateh-110-oh-juksia ja Fajr-tykistöraketteja. (Jane´s Defence Weekly 8 January 2014)

Tulikomentoja 1/2014 21

Ravintola Seiskassa 28. mar-raskuuta järjestetyssä Jääkäri-tykistön Killan syyskokoukses-sa vuoden kiltalaiseksi valittiin tällä kertaa killan hallituksen jäsen Pekka Ahonen. Vuo-den kiltalainen sai kotiaan ko-ristamaan arvokkaan kiertopal-kinnon, killan massiivisen Kra-naatti-maljan. Malja on kiertä-nyt vuoden kiltalaiselta toiselle jo vuodesta 1998 lähtien.

Pekka Ahonen on synty-nyt vuonna 1956 Helsingissä ja asustaa nykyään Hattulas-sa. Pekan perheeseen kuulu-vat sotilaskotityötä harrastava

Jääkäritykistön Killan vuoden kiltalainen 2013

SIRKKA OJALA

puoliso Aino sekä ty-tär Hanne, joka opis-kelee Helsingissä.

Varusmiespalve-luksensa vääpeli Aho-nen on suorittanut Hämeenlinnassa Lin-nankasarmilla, Jää-käripatteriston (JPs-to) Tiedustelupat-terissa 15.6.1977–10.5.1978. Alokas-kauden jälkeen Pek-ka kertoi toimineensa patterin toimistoaliup-

seerina.Vuoden kiltalainen on

kauppiaan poika, joka on myös ollut koko ikänsä töis-sä kaupan alalla eri tehtävis-sä, viimeksi kauppiaana K-ryhmässä. Pekka kertoi tällä hetkellä toimivansa yrittäjänä usean eri projektin parissa.

Jääkäritykistön Kil-taan Pekka liittyi kymmeni-sen vuotta sitten. Hän sanoo maanpuolustustyön aina ol-leen lähellä sydäntään, ja tyk-kimiehelle sopivin paikka työn tekemiseen on oma tykistökil-ta. Pekka arvelee tässä olevan

omalla kohdallaan myös ve-renperintöä – Pekan vaari kun oli aktiivinen Kaartin killan jä-sen. Nuorempana Pekka osal-listui yhdessä vaarinsa kanssa myös Kaartin killan retkille.

Vuoden kiltalainen on aina valmiina osallistumaan killan järjestämään toimintaan, oli se sitten lähes mitä tahansa. Vii-meisen kolme vuoden aikana olen itse nähnyt Pekan muun muassa myymässä museotuot-teita, pesemässä museon teras-sikalusteita, killan järjestämis-sä jokavuotisissa haravointital-koissa kenraali Ehrnroothin huvilalla sekä kiltaretkillä niin Rovajärven ampumaharjoituk-sessa kuin Niinisalossa Pohjan-kankaalla. Pekan vastuualuee-seen killassa ovat kuuluneet jo usean vuoden ajan myös killan lippualiupseerin tehtävät.

Pekan mukaan mukavinta kiltatyössä on samanhenkisten ihmisten tapaaminen ja hei-dän kanssaan vapaa-ajan viet-täminen maanpuolustustyön merkeissä. Lisämausteen toi-mintaan tuovat mukavat yh-teiset kiltaretket. Pekka kertoo

vuoden kiltalaiseksi nimeämi-sen tuntuvan hyvältä, mut-ta jatkaa totuuden olevan, et-tä porukalla killan asioita vie-dään eteenpäin. Kiertopalkin-non ja kunniataulun hän sa-noo sijoittaneensa kotonaan kunniapaikalle vitriinin päälle.

Miten killan toimintaa voi-si sitten kehittää? Pekka tote-aa, että uusia jäseniähän kil-ta tarvitsee, ja miettii heti pe-rään, miten saisi kotiutuvat varusmiehet innostumaan kil-tatoiminnasta. Tuleville varus-miehille Pekka antaa ohjeeksi, että intti on lyhyt aika elämäs-sä mutta antaa hyvät valmiu-det moneen asiaan siviilissä. Ei kannata verrata inttiä ja sivii-lielämää toisiinsa – kun tekee, mitä käsketään, niin hyvin sii-tä selviää.

Vaikka maanpuolustus-

työn tekeminen viekin ison

osan vapaa-ajasta, kuuluu

aktiivisen kiltalaisen harras-

tuksiin myös Lions-toimin-

ta, golf ja ”äijäjumppa”. Li-

säksi Pekka antaa mielellään

aikaansa myös lähiseniorien

auttamiseen.

Museoesineet kertovat, osa 16Museoesineet kertovat, osa 16 Kameralla vihollisen kimppuun –

Contax III -kamera, Zeiss Jena -objektiivi ja tykistövalokuvausTEKSTI: SAMUEL FABRIN, KUVAT: SIRKKA OJALA

Jatkosodan vaiheita esitel-lään Museo Militariassa laa-jasti näyttelyrakennuksen toi-sessa kerroksessa. Hyökkäys-vaiheeseen liittyvä Tuuloksen ylimenohyökkäys on saanut oman nurkkauksensa, jossa on esillä tiedustelutoimintaan liittyvää esineistöä: maakau-kokuvaukseen käytetty Con-tax III -kamera ja Carl Zeiss Jena -kauko-objektiivi. Lisäk-si vitriinissä on kaukotähystys-putki.

Kokeiluja 1920- ja 1930-luvuilla Ilmakuvauksen kehittäminen oli Perkjärven leirien ohjel-massa 1920-luvun alusta al-kaen. Myös ääni- ja valomit-taus olivat tärkeässä osassa leirien tykistötiedusteluohjel-maa. Myös maakaukokuvaus tuli tykistön ohjelmaan vuo-sikymmenen lopulla. Kenraa-limajuri Nenosen tavoitteena oli laajentaa mittaustieduste-lua myös fotogrammetriselle alueelle, jossa stereokompa-raattorin avulla voitiin mita-ta stereokuvapareissa näkyviä kohteita. Kaukokuvauskokei-luja tehtiin 1930-luvun alus-sa kuvaamalla kohteita myös haarakiikarin läpi. Valoku-vauksen osalta ilmakuvaus ja sen pohjalta tehty kartoitus-työ olivat kuitenkin kehitys-työssä etusijalla.

Valokuvausta hyökkäysvaiheessa

Talvisodan tiedustelukuvaus-toiminta oli käsittänyt lähinnä ilmakuvauksia. Vuonna 1941 Päämajan kuvaosasto osti Sak-sasta paljon kaukokuvauskalus-toa sekä laboratorio- ja paino-laitteita. Kaukokuvauslaatikko n:o 1 sisälsi Contax III -järjes-telmäkameran sekä Teletessa-rin 180 mm:n ja 500 mm:n kauko-objektiivit, suotimet, kasetit ja jalustan. Museo Mi-litariassa esillä oleva kamera on siis kyseinen Contax III, mut-ta objektiivi on 500 mm:n Carl Zeiss Jena -kauko-objektiivi.

Jatkosodan hyökkäysvai-heessa tykistötiedustelu erilai-set kuvaustavat mukaan lukien oli aktiivista etenkin Laatokan pohjoispuolella toimineessa VI armeijakunnassa (ennen sotaa I ja V AK). Sen tykistö-komentaja eversti Bror Krae-mer oli pian talvisodan jälkeen koonnut tykistöosastoonsa pä-teviä tykistötiedustelun asian-tuntijoita kuten Laaksovirran veljekset: valokuvauskemian asiantuntijan luutnantti Eero Laaksovirran ja valokuvaa-jan, vielä asevelvollisen Lauri Laaksovirran. He keskittyivät erityisesti maakaukokuvauk-seen ja karttapainatuksiin. Jat-kosodan liikekannallepanossa tykistöosaston tiedustelutoi-

miston vahvennukseksi perus-tettiin erityinen kuvauselin, johon kuului luutnantti Lauri Laaksovirran johtama valoku-vaustoimisto.

Kuvauksia tehtiin läpi hyökkäysvaiheen. Korpiselässä hyökkäys pysähtyi puna-armei-jan vahvasti varustettuun puo-lustusasemaan, jolloin keskeis-ten bunkkerien sijainnit selvi-tettiin muun muassa tykistön maakaukokuvaajien valoku-vien avulla. Sijaintien selvit-tyä tykistön tuli kohdistettiin erityisesti näihin kohteisiin. Hyökkäyksen ensimmäinen vaihe pysäytettiin lopulta Tuu-losjoelle, josta lähdettiin eteen-päin vasta syyskuun alussa.

Hyökkäyksen ollessa pysäy-tettynä etulinjasta tapahtuva maakaukokuvaustoiminta vil-kastui, ja sen avulla selvitet-tiin esimerkiksi pesäkkeiden sijainteja ja asemien yksityis-kohtia. Näillä tiedoilla täy-dennettiin muun tykistötie-dustelun tuloksia. Tuuloksen ylimenohyökkäys alkoi lopul-ta 4. syyskuuta. Hyökkäyksen tulivalmistelu oli hyökkäysvai-heen mittavin. Tykistötiedus-telun avulla oli selvitetty tarkat maalit, joita vastaan voima-kas valmistelu kohdistettiin. Hyökkäys onnistui, ja etene-minen kohti Syväriä jatkui.

Hyökkäysvaiheen aikana Hangon rintamalla käytiin

asemasotaa, joka mahdollisti myös laajan kuvaustoiminnan. Maakaukokuvauskin oli siel-lä eräs tykistötiedustelun laji. Erikoista toiminnassa oli, että kuvauksia suoritti siviilimies, maisteri Stenberg. Hän kuvasi kohteita elo-syyskuussa ja jätti kuvat tykistökomentajan käyt-töön. Kuvilla tarkennettiinkin tähystystulosten paikanmääri-tyksiä.

Kuvaustoimintaa asemasodan aikanaRintamalinjat vakiintuivat asemasodan ajaksi. Tykistötie-dustelutoiminta ei kuitenkaan hiljentynyt, pikemminkin te-hostui ja kehittyi. Maakuva-usten osalta tulenjohto- ja tä-hystyspaikoilta alettiin ottaa panoraamakuvia. Panoraama- eli pyörökuvausta kehiteltiin etenkin VI AK:ssa Syvärillä, mutta asemasodan aikana se otettiin käyttöön myös Kan-naksella. Kuvaustoiminta ei ollut suinkaan vaaratonta. Vi-hollisen tarkka-ampujat olivat alituinen uhka. Etulinjassa piti liikkua varovasti eikä tulenjoh-topaikkoja saanut liikkumisil-la paljastaa. Välillä kuvat oli pakko ottaa haarakiikariin so-vitetun kameran avulla.

Panoraamakuvauksessa käy-tettiin tavallisesti Contax III -kameraa ja 180 mm:n objek-tiivia. Kuvia otettiin siten, et-

22

tä vierekkäisten kuvien peitto oli noin 60 %. Näin otetuista kuvista koottiin panoraama-kuva, johon merkittiin esimer-kiksi sulkumaalit ja muut tär-keät kohteet sekä niihin suun-taluvut. Panoraamakuvaus oli-kin havainnollinen tapa näyt-tää vaihtuville tähystäjille ja tulenjohtajille keskeiset maas-tonkohdat maaleineen. Kuva-usta varten kehitettiin sodan aikana myös oma kameransa, panoraamakamera m/44, jolla voitiin pyörähtävän objektiivin avulla ottaa suoraan 180°:een panoraamakuva.

Koko asemasodan ajan teh-tiin myös pistemäistä maakau-kokuvausta, jolla selvitettiin vi-hollisen asemia, tarkennettiin olemassa olevia tietoja ja tark-kailtiin esimerkiksi tähystettä-vissä olevaa liikennettä. Kauko-kuvaus olikin tehokkaimmil-laan juuri asemasodan aikana. Erilaisia tykistökuvauksen so-vellutuksia tutkittiin monella taholla, mutta kuvauskäytän-nöt eivät ehtineet sodan aikana kaikin osin vakiintua. Ennen sodan loppua elokuussa 1944 ehdittiin vielä julkaista ohje-vihko Tykistövalokuvausohjeita N:o 1, josta tosin otettiin vain 50 kappaleen painos. Julkaisun esipuheessa tykistönkenraali Nenonen antoi jo saavutetuista tuloksista kiitosta:

”Tykistövalokuvaus on meillä varsinaisesti päässyt ke-hittymään vasta käynnissä ole-van sodan aikana. Jo nyt saa-vutetut tulokset ovat osoitta-neet, että tämä palvelushaara on voinut antaa niinhyvin var-sinaiselle tykistötiedustelulle, kuin muiden aselajien tiedus-telullekin arvokkaita tietoja.” Valokuvaustoiminta oli siis jatkosodan vuosina täyttänyt hyvin paikkansa osana tykistö-tiedustelua.

Lähteitä:Paulaharju, Jyri: Tykistömme kehto – Perkjärvi. Suomen Kenttätykis-tön säätiö 2001.Paulaharju, Jyri: Tykistötiedustelu iskee – Kuvatulkintaa ja tiedus-telua sodissamme. Tykkimiehet ry 2004. Tykistövalokuvausohjeita N:o 1. Päämajan kuvaosasto. 1944.

uutisia uutisia Kilta-Kilta-

Lahden Seudun Tykistökilta järjesti viimeistä kertaa syys-kokouksensa ja sen jälkeen kaikille avoimen maanpuo-lustushenkisen illan Hämeen Rykmentin esikunnan audito-riossa 27. marraskuuta. Ryk-mentti on antanut killan toi-mintaan vahvan tuen kulunei-na toimintavuosina. Jatkossa killan onkin etsittävä uusia yh-teistyökumppaneita ja vaihto-ehtoisia paikkoja tilaisuuksien järjestämiseksi, kun rykmen-tin portit sulkeutuvat.

Maanpuolustushenkisen il-lan esiintyjänä oli valtiotieteen

Maanpuolustushenkinen ilta Hennalassa

SIRKKA OJALA

tohtori Markku Jokisipilä. Esiintyjä kertoi olleensa Hen-nalassa edellisen kerran vuon-na 1992, jolloin hän oli lähte-nyt siviiliin Puolustusvoimien urheilukoulusta. Jokisipilän piti mielenkiintoisen luennon, joka pohjautui kirjaan Kol-mannen valtakunnan vieraat – Suomi Hitlerin Saksan vaiku-tuspiirissä 1933–1944.

Kirja on syntynyt Markku Jokisipilän ja toimittajan Jan-ne Könösen yhteistyön tu-loksena. Jokisipilä kertoi kir-jaa edeltäneen seitsemäntois-ta vuoden tutkimuksen ai-

Maanpuolustushenkisen illan avasi Lahden Seudun Tykistökillan puheenjohtaja Jorma Sovinen.

hepiirin parissa. Kirja ei ole kronologinen kaiken kattava yleisesitys vaan pyrkimys ko-konaistulkintaan siitä mis-tä Suomen ja Hitlerin Saksan suhteissa perimmiltään oli ky-symys. Kirja esitteleekin kaksi päälinjaa: sotilas- ja kulttuuri-suhteet. Esitys ja juuri ilmes-tynyt kirja kiinnostivat lahte-laisia, ja luennon jälkeen vi-risi vilkas keskustelu aiheesta. Laatikollinen kirjojakin hävi-si ennätysajassa uusille omis-tajille, ja loput kirjasta kiin-nostuneet kirjoittivat nimensä pitkään tilauslistaan.

Jokisipilän maininta, että Saksa toimitti Suomelle aseita talvisodan aikana Ruotsin kautta nykyrahassa mitattu-na 470 miljoonalla eurolla, aiheutti runsasta pohdintaa kuulijoiden keskuu-dessa.

Tulikomentoja 1/2014 23

Rahaston tehtävänä oli hoitaa joukko-osaston maksutehtä-vät, saatavien periminen ja to-teuttaminen. Lisäksi hoidet-tiin monia sosiaalipuolen asi-oita, koska varsinaista sosiaa-lialan asiantuntijaa ei tuolloin vielä ollut.

RahastonhoitajaksiOttaessani rahastonhoitajan tehtävät vastaan legendaarisel-ta Mauno Peltoselta muistui mieleeni yksi hänen monista neuvoistaan: ”Älkää pyrkikö heti kaikkea muuttamaan toi-senlaiseksi vaan kokeilkaa, mi-ten entinen järjestelmä toimii. Perinteitä tulee vaalia. Aina ei löydy korvaavaa vaihtoehtoa.” Olipa kysymys miten tahansa, Mauno Peltonen oli vaikutuk-seltaan ammattitiedon ja -tai-don jättiläinen. Hän pereh-dytti itse alaisensa ystävällisellä ja ohjaavalla otteellaan ja teki meistä vastuullisia toimihenki-löitä. Meistä tuli ihan ”Pelto-sen näköisiä ja oloisia”.

Satakunnan Tykistörykmentin rahasto 1954–1985

Tilinpidollisesti liitetyt

Joukko-osastoon, jolla oli ta-loushallinnossa alitilittäjän tai tilintekijän asema, voitiin liit-tää tilinpidollisesti myös mui-ta joukko-osastoja tai laitok-sia. Niinisalossa sijaitsevat jou-kot kuuluivat ilman muuta Satakunnan Tykistöryk-mentin ”satelliitteihin”. Sen lisäksi muun muassa PLM:n rakennustyöt tukeutuivat ra-haston henkilökunnan palve-luksiin manuaalisen palkko-jenmaksun osalta. Myös Met-sätoimisto pyysi rahaston pal-veluksia palkanmaksutapahtu-man todistajana. Metsäteknik-ko otti mukaansa rahastonhoi-tajan varmistamaan, että jo-kainen listaan merkitty mies oli todella olemassa.

Työ tunnetilojen herättäjänäKirjanpito ja laskentatoimi ei ollut kuivaa ja hengetön-

tä vaan täynnä rikkaita koke-muksia. Niinisalossa oli vanha saha puolustuslaitoksen tar-peita varten. Työväkeä oli kah-deksan miestä. Työtä ei ollut aina koko vuodeksi, mutta se oli kuitenkin hyvä ”leivänlisä”.

Palkanmaksupäivänä sahan työnjohtaja tuli jonossa en-simmäisenä, muut seurasivat häntä. Kastuneet työpuserot toivat sahanpurunmakuisen lemun. Moni asetti lakinreuh-kansa ja kintaansa ikään kuin he olisivat harjoitelleet sitä. Tilanne oli miltei juhlallinen. Heidän katseessaan oli tuikah-dus ihmisen lämpöä ja iloa. Nuo ahavoituneet kasvot ryp-pyineen eivät olleet vastenmie-lisiä – päinvastoin. Tässä het-kessä asui ihmisen onnellisuus.

Muistan ikäni myös erään työpäivän, jolloin rahastoon laahautui jalaton mies. Hä-nen onnistui heittäytyä istu-maan tuolille. Miehen kädes-sä oli 50 markan seteli. Hän oli tullut maksamaan kaivon

vuokraa, kun oli saanut puu-putkilla vedetyn vesijohdon tilalleen. Kuultuani hänen ni-mensä etsin vedenotosta teh-dyt sopimukset. Kävi selvil-le, että hän oli asunut äitinsä kanssa lähistöllä niin sanotussa metsänvartijan talossa. Äiti oli odotusaikanaan saanut luvan polttopuiden keräämiseen. Keräyksen yhteydessä puun-ranka oli osunut äitiin. Kat-selin miehen vaappuvaa me-noa käsin poljettavalla invali-dipyörällään ja itkin. Käteeni jäi tupakka, jonka urhoollinen vuokravelastaan huolehtiva mies oli tarjonnut.

On myönnettävä, että ih-misen palveleminen rahas-tossa kasvatti meitä kaikkia. Mainittakoon esimerkiksi lopputilien maksaminen, joka saattoi olla raskasta. Kun ra-kennus tai muu oli saatu val-miiksi, se ei ollutkaan kaikil-le ilon päivä. Oli kiitelty ark-kitehtejä, yhteistyökumppa-neita ja rakentajia. Timpurit, raudoittajat ja betonimiehet olivat hiljaisia.

Ihmisten epätoivo käväisi myös rahastossa. Se merkitsi huolien syväkyntöä, joka otti meidät ainakin hetkeksi mu-kaansa.

KUVAT: HANNU VETTENRANNAN ARKISTO

Rahaston ovi kävi jatkuvasti . Kulkijat näytti vät tyytyväisiltä. He olivat saaneet hyvää kohtelua. Kaiken takana oli ihminen. Kärsivä ja rakastava, tehtäväänsä koulutett u, palvelujen antaja.

”Rahaston väki” vasemmalta: tilitysau, ylik Hannu Vettenranta, kassanhoitaja Aune Ahonen, konekirjoittaja Terttu Koistinen, taloudenhoitaja Esko Kujanpää, konekirjoittaja Karin Diktonius ja tilitysau, sotmest Leo Hirvikangas.

Esko Kujanpää.

24

Menoja oli leikattava

Vaatimus menojen leikkaa-misesta ei ole suinkaan uusi asia. Sitä on vaadittu puolus-tusvoimissa sodan jälkeen jat-kuvasti. Tuolloin siinä men-tiin vieläkin pidemmälle ai-na pieniin kuluihin saakka. Tästä esimerkkinä voidaan muistaa kirjekuorien kääntä-minen. Liimaa sai Talousva-rikolta. Iso kuori voitiin vii-voittaa neljään osaan ennen kääntämistä. Sen jälkeen se käännettiin ja lähetettiin toi-set neljä kertaa. Samaa kään-tämisen periaatetta noudatet-tiin myös laskukoneen pape-rirullan suhteen. Käärittiin ja käännettiin. Lyijykynä käy-tettiin kokonaan. Puinen jat-kovarsi teki tämän mahdolli-seksi.

Kasarmialueella kuljetukset suoritettiin hevosella. Rahasto sentään sai auton palkkaraho-jen noutoa varten. Perusteena olivat turvallisuusnäkökohdat. Konttorikoneita oli vähän, mutta niitä huollettiin hyvin. Sähkökäyttöisiä yhteenlasku-koneita oli vain yksi. Muut olivat käsikäyttöisiä. Ongel-mia niiden riittävyydestä ei kuitenkaan ollut.

Henkilökunta

Kun kirjoitan tähän muutamia nimiä, tunnen kaipaavani heis-tä jokaista. Toisaalta muistan joitakin kasvoja, mutta nimi on unohtunut. On myös niitä, jot-ka ovat jo poistuneet ”viimei-seen iltahuutoon”. Minulle it-selleni on suotu nähdä pitkään ”omaa vanhuuttani”. Täytän parin vuoden päästä 90 vuotta.

Kertomuskauteni ajalta on erityisesti mieleeni jäänyt muu-tamia nimiä: rahastonhoita-ja Mauno Peltonen, josta jo aikaisemmin kerroin; Terttu Koistinen, joka nuorena vas-tavalmistuneena tyttönä tu-li konekirjoittajaksi rahastoon tehden siellä pitkän päivätyön; kassanhoitaja Aune Ahonen, joka tunnettiin aurinkoisesta ja palvelevasta luonteestaan; Leo Hirvikangas, vahva persoona, tilimies, joka uskollisesti hoiteli vaatimatonta senaikaista ”hie-noa” kirjanpitokonetta. Myö-hemmin nuoremman tilitysa-liupseerin toimia hoitivat Olli Kankaanranta ja Hannu Vet-tenranta.

Tilinpitohenkilökuntana olimme kaikin tavallisia ”Ju-malaa pelkääviä” maalaisia. Keskinäiset ihmissuhteet oli-

vat kunnossa, ongelmia ei ol-lut. Juuri yksilöllisyys teki henkilökunnasta vahvan. ”Ra-hastoperhe” tunnettiin, siihen luotettiin. Olimme toinen toi-semme ”kainalosauva”. Yl-häältäpäin tullut ohjaus oli selvää ja sitä oli suhteellisen helppo toteuttaa ja noudattaa. Sotilaslääni järjesti vuosittain koulutus- ja neuvottelupäiviä.

Rahasto kehityksen kyydissäRahaston työmäärä väheni, kun palkkojen maksu siirret-tiin PLM:n Maksuliiketoi-miston hoidettavaksi pankki-en kautta. Myöhemmin myös haittatyölisien laskenta ja maksuunpano tapahtui pank-kien välityksellä. Maksuperus-teet ilmoitettiin rahaston toi-mesta. Jokaisessa työyksikös-sä oli oma työaikakirjanpitäjä. Oli selvää, että tehtävä ei ollut helppo. Toisistaan poikkeavia tulkintoja selviteltiin ja odo-tettiin PLM:n kannanottoja.

Kehitystä ja työtä säästäviä muutoksia tapahtui muutoin-kin kertomuskauden aikana. Tarkastajat vaihtuivat ja aja-tusmallit muuttuivat. Pienen pienten asioiden tilalle tuli-vat uudet haasteet. Koko yh-

teiskunnassa tapahtui tehok-kuuden arvostamisessa uusi käänne. Ihminen on kuiten-kin edelleen se tärkein teki-jä kokonaisuuden yhtenä osa-na. Koneet helpottavat ja no-peuttavat työtä, mutta ihmi-nen ajattelee ja miettii uutta ja vaihtoehtoja.

Ympyrä sulkeutuuOn paikallaan todeta lopuksi, että itse kirjanpidon sisältö lie-nee sama ilmeisesti maailman tappiin saakka. Samoin sen ka-meraalinen osa seuraa määrära-hojen käyttöä ja ohjaa suunnit-telijoita. Tässä suhteessa rahas-tolla on erittäin suuri vastuu. Päällystölle annettu tieto on oltava ehdottomasti tarkistettu ja oikea. Tässä ”Mauno Peltos-maiset opit” ja opetukset ovat kullan arvoisia. Hän oli avan-nut määrärahojen myöntämis-päätöksen mukaisen ”apukir-janpidon”. Näin tein minäkin hänen mallinsa mukaan. Perin-ne jatkukoon.

Kankaanpään Lottienkujalla keväällä 2013

Esko KujanpääTaloustirehtööri,Talouskapteeni evp

Rahaston väen illanviettoa Leo Hirvikankaan kodissa. Vasemmalta Karin Diktoni-us, Ilona Kujanpää, Esko Kujanpää, Asko Koistinen, Leo Hirvikangas, Terttu Koistinen ja Eliina Vetten-ranta.

Tulikomentoja 1/2014 25

w w w . m i l l o g . f i

Millog OyHatanpään valtatie 30

33100 TAMPERE

Puh. 020 469 7000

Puolustusvoimien strateginen

kumppani Millog Oy vastaa

maavoimien ajoneuvo-ja panssari-

kaluston, ase- ja elektroniikka-

järjestelmien ja -laitteiden asennuksista,

modifikaatioista ja kunnossapidosta

sekä osallistuu maavoimien

materiaalihankkeisiin.

26

Antero Raevuori on julkaissut vuoden alussa ansiokkaan kuvauksen Helsinkiin vuonna 1944 kohdistuneista pommi-tuksista. Otavan kustantama kirja Hävittäkää Helsinki on 320-sivuinen paketti ihmisistä ja tapahtumista molemmin puolin ilmarintamaa.

On kaikille selvää, että Suomi kärsi kaikkien aselajien materiaalisesta ali-voimasta Neuvostoliiton hyökätes-sä vuonna 1939. Tämä koski myös ilmatorjuntaa ja sen tukilajeja. Kun kesällä 1943 S/S Baltic -laivan kyy-dissä saatiin kolme Würtzburg Dora -tulenjohtotutkaa ja 88-millisten il-matorjuntatykkien ammuksia, oli Il-matorjuntarykmentti 1:n komentaja everstiluutnantti Pekka Jokipaltio enemmän kuin tyytyväinen antaes-saan tutkille peitenimen ”Irja”. Kak-si tutkaa jäi pääkaupunkia puolusta-maan, ja yksi vietiin Kotkaan. Män-tyluotoon oli saapunut S/S Norma

mukanaan kaksi Freya-ilma-valvontatutkaa, joille oli an-nettu nimeksi ”Raija”. Vielä purettiin laivasta kolme Irjaa, joten rykmentin kaikilla nel-jällä Helsingin raskaalla pat-teristolla oli omat tulenjohto-tutkansa, jotka pystyivät tuke-maan myös toisten eri puolilla pääkaupunkia sijaitsevien pat-terien toimintaa.

Ilmatorjunnan tukena oli tutkien lisäksi valoheitinyk-sikköjä. Näillä oli kuulosuun-ninlaitteita sekä haku- ja seu-rantavalonheittimiä. Tutkien kantama oli jopa 30 kilomet-riä, valonheittimien 10 15 ki-lometriä ja raskaiden kanuu-noiden kuudetta kilometriä. Pattereiden ja tukiyksiköiden apumiehistönä toimivat van-hukset, koulupojat ja lotat.

Neuvostoliitto keskitti Hel-sinkiä vastaan jopa 900 pom-mikonetta yhdessä hyökkäyk-sessä, joten ilmatorjuntaryk-mentti 1:n tehtävää olisi ol-lut helppo arvioida mahdotto-maksi, vaikkakin käytössä oli kaikkiaan puolisen sataa ka-nuunaa.

70 vuotta ilmatorjuntavoitostaERKKI WUOLIJOKI

Antero Raevuori: Hävittäkää Helsinki!OTAVA, tammikuu 2014, ISBN: 9789511273455

KIRJALLISUUTTAKIRJALLISUUTTA

www.hyvinkaanliikenne.fi

Tulikomentoja 1/2014 27

Kuinka kävi?

Koska kaikkia hyökkääviä ko-neita ei olisi millään ehdit-ty ampua alas, valittiin taktii-kaksi koneiden pääsyn estämi-nen pääkaupungin yläpuolel-le. Kaupungin taivas jaettiin kolmeen sulkuvyöhykkeeseen. Korkeavuorenkadun kallioluo-lasta johdettiin tulta ammut-taen sulkuja aina tarvittavalle vyöhykkeelle. Heti kun kone oli pudottanut pomminsa, sii-hen kohdistunut tuli lopetet-tiin. Näin vihollislentäjät op-pivat, että mitä kauempana he pudottavat lastinsa, sitä turval-lisemmin he pääsevät kotiin.

Everstiluutnantti Jokipalti-on määräyksestä öisin käyte-tyistä ammuksista oli porattu pois tuuman verran räjähdettä ja laitettu tilalle magnesiumia. Näin saatu räjähdyksen valo-voima oli monikymmenker-tainen tavalliseen ilmatorjun-takranaattiin verrattuna, jo-ten lentäjiltä katosi näkökyky kaupunkia lähestyessään. Ko-neet eivät edes yrittäneet tulla tulimyrskyn läpi vaan pudotti-

vat lastinsa jo ennen kohdetta kääntyäkseen takaisin.

Kun Vuosaaren suunnalla lisäksi poltettiin halkoja, luu-li vihollinen kaupungin olevan siellä. Suurpommitusten aihe-uttamat inhimilliset tappiot ja vauriot jäivät varsin vähäisiksi. Helsinki oli pelastunut.

Suositeltava kirjaRaevuoren kirjassa lähestytään sotatilannetta paitsi poliitik-kojen näkökulmasta myös vi-holliskoneen ohjaamosta. Lu-kuisat kirjoittajan tekemät haastattelut ja yksityiskohtai-set kuvaukset ihmisistä ja tek-niikoista antavat runsaasti va-laistusta palapeliin ja puolus-tukseen, jotka suurpommitus aiheuttaa. Ajoittain kirja tar-joaa myös jännitystä. Suositte-len. Historia opettaa.

Antero Raevuori (s. 1937) on kokenut toimittaja sekä urhei-luun ja sotahistoriaan erikois-tunut tietokirjailija. Hän on julkaissut kolmisenkymmentä kirjaa ja toiminut lisäksi kääntäjänä.

Espoon Tapiolan keskustassa oli yksi ilmatorjuntapatteri. Muistomerk-kinä on 75 mm Bofors-tykki. Lähtönopeus oli noin 750 m/s ja kantama jopa kuusi kilometriä. Muistomerkin on pystyttänyt Tapiolan kilta ry.

Tapiolan muistomerkkitykin laatan teksti:Helsingin suurpommitusten aikana helmikuussa 1944 kohdistui kau-punkiin 2120 lentoa. Kaupunkia puolusti ilmatorjuntarykmentti 1 komentajanaan eversti-luutnantti Pekka Jokipaltio ja torjuntapäällikkönään kapteeni Aake Pesonen. Rykmentin keskitetyn torjunnan ansiosta putosi noin 20.000 pudo-tetusta pommista kaupunkialueelle vain noin 800. Muut putosivat kohdealueen ulkopuolelle. Nykyisen Tapiolan alueella tykkimäellä toimi 1942–1944 raskas ilmatorjuntapatteri 32. Länsipatterin aseistuksena oli neljä 76 mm ilmatorjuntakanuunaa. Yksi tällainen kanuuna on pystytetty Tapiolan ilmapuolustuksen muistomerkiksi joka paljastettiin 13.10.1992.Tapiolan Kilta ry

Suomen itsenäisyyden alku-vuosikymmeninä tykistölläm-me oli harjoitusalue Karjalan kannaksella Suomelle kuulu-neen Uudenkirkon kunnan Kaukjärvellä. Vanhojen tykki-miesten mielissä leiri väikkyy tarunhohtoisena ja kaukaise-na paikkana. Perkjärveen liit-tyy kuitenkin muutamia mur-heellisiakin muistoja. Yksi sel-laisista on putkiräjähdys kesäl-lä 1928.

PutkiräjähdyksiäKesäkuun 21. päivänä Kent-tätykistörykmentti 3:n muo-dostama harjoituspatteristo oli ammunnoissa. Yksi tulipatte-ri oli saanut varastopakkauk-sissa olleita ranskalaisia lauka-uksia, joiden sytytintä ei pat-teriupseeri, luutnantti Pekka Jokipaltio entuudestaan tun-tenut. Hän arveli sytyttimessä olevaa kierukkasokkaa kulje-tusvarmistimeksi mutta ei kui-tenkaan käskenyt poistaa sitä. Ammunta sujui normaalisti eikä tulenjohtopaikalla ollut patterin päällikkö, jolle asias-ta oli ilmoitettu, huomannut mitään poikkeavaa ammusten räjähtäessä.

Seuraavana päivänä oli sa-ma patteri ammunnoissa, mutta patteriupseerina oli nyt luutnantti Torsten Chydeni-

TEKSTI: VELI KAURANEN, KUVA: AHTI PAULAHARJU

us. Hän käski saamiensa oh-jeiden mukaan poistaa ennen lataamista kierukkasokat, joita edellisen päivän perusteella pi-dettiin kuitenkin kuljetusvar-mistimena.

Patteri sai tulikomennon ja tykeille annettiin komento ”la-taa”. Kun seuraava komento ”yhteyslaukaus – huomio – tul-ta” kajahti, peittyi patterin tu-liasema savuun, pölyyn ja val-tavaan räjähdykseen. Kahdessa tykissä oli tapahtunut putkirä-jähdys, tykkien vieressä makasi silpoutuneita miehiä. Kuultiin haavoittuneiden valitusta. Ty-kit tuhoutuivat täysin.

Surmansa sai heti neljä tyk-kimiestä, yksi menehtyi myö-hemmin vammoihinsa. On-ni onnettomuudessa oli, että vain kaksi tykkiä ampui – yh-den tykin laukauksen pohja-nalli petti ja yksi ei voinut am-pua maastoesteen vuoksi. Ta-pauksen johdosta koko leiri hiljeni, ja liput laskettiin puo-litankoon.

Seuraavana päivänä, juhan-nusaattona, vainajat siirrettiin ambulansseilla Viipurin so-tilassairaalaan. Sairaankulje-tussaattoa seurasi soittokun-ta ja kaatuneiden tykkimies-ten oma patteri valjastettuna. Tykistön tarkastaja, kenraali Nenonen, seurasi jalan kun-

niapatteria. Hänen jäljessään marssi Kenttätykistörykment-ti 3. Kenttätykistörykmentit 1 ja 2 olivat järjestäytyneet ”Py-hälle tielle” kunnianosoituk-seen surusaattueen sivuuttaes-sa pääleirin.

Oli Perkjärven leirillä sat-tunut aiemminkin putkiräjäh-dyksiä. Kesällä 1918 saksalai-sessa opetuspatterissa yksi tyk-ki tuhoutui ja kolme saksalais-ta tykkimiestä sai surmansa. Myöhemmin sattui putkirä-jähdys Kenttätykistörykment-ti 1:ssä ja Raskaassa Tykistö-rykmentissä, molemmat on-neksi ilman henkilövahinkoja.

SuutareitaNykyisiäkin tykkimiehiä on kielletty koskemasta ampuma-kentältä löytyneisiin räjähtä-mättömiin ammuksiin tai nii-den osiin. Näin oli myös Perk-järvellä. Onnettomuuksia kui-tenkin sattui. Pahin ”suutarin” aiheuttama onnettomuus ta-pahtui 1.8.1928. Jotkut varus-miehet olivat tuoneet räjäh-tämättömän sirpalekranaatin telttaansa. Aluksi se oli piilo-tettuna, mutta 1.8. kranaat-ti otettiin esiin joukolla tar-kasteltavaksi. Kranaatti räjähti haavoittaen pahasti seitsemää miestä, joista kaksi kuoli muu-taman tunnin kuluttua.

Tykistön tarkastajan olles-sa kerran illalla ratsastamassa hän tapasi äsken saapuneen vänrikin kuljettamassa räjäh-tämätöntä ammusta kohti lei-riä. Tapahtuma johti kuulus-teluun, jonka jälkeen vänrik-ki ja hänen esimiehensä sai-vat kutsun leirin esikuntaan. Molemmat odottivat jännit-tyneenä, minkä rangaistuk-sen tykistön tarkastaja antaisi. Kenraali Nenonen luki teki-jälle pitkän arestirangaistuk-sen päävartiossa ja ilmoitti li-sätoimenpiteenä: ”... sen jäl-keen vänrikki siirretään ran-nikkotykistöön, siellä ei ole suutareita.”

Eräs luutnantti oli tuonut majoitusparakkiin löytämänsä srapnellin, josta oli sytytin len-tänyt pois. Luutnantti sijoit-ti srapnellin tuolinsa viereen, asettui tuolilleen jalat pöydäl-lä ja sytytti sikarin. Hän varisti sikarinsa tuhkaa huomaamat-ta srapnellin kuoreen. Kuu-ma tuhka putosi suoraan ruu-tikanavaan ja koko srapnellin kuulalataus puhaltui ylös teh-den ammottavan reiän parakin kattoon.

Lähde: Jyri Paulaharju: Tykistömme kehto – Perkjärvi:Kaukjärven ampumaleiri 1918–1939

Tapahtui Perkjärven leirillä

28

MerkkipäiviäMerkkipäiviäMuun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata (viettivät ja) viettävät merkki-päiviään maalis-kesäkuussa 2014.

Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäneitä ja viettäviä.

Edellisessä lehdessä oli painovirhe Erkki Tuovilan kohdalla. Erkki täyttää 2.3.2014 50 vuotta, eikä suinkaan vielä kuuttakymmentä. Virhe on tapahtunut merkkipäiväluettelon kokoamisen yhteydessä. Toimitus pahoittelee.

Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 12.5.2014 oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä tai kiltasi ei ole toi-mittanut merkkipäivätietoja toimitukselle aineistopäivään mennessä.

2.3. Tuovila Erkki Kankaanpää 50 v1.4. Koskimies Jaakko Espoo 80 v1.4. Turkki Pekka Mäntyharju 60 v4.4. Honko Erkki Honkajoki 94 v6.4. Käyhkö Esa Helsinki 70 v9.4. Erkkilä Elja-Pekka Tampere 65 v9.4. Jusslin Mika Espoo 50 v10.4. Korpela Eero Oulu 70 v10.4. Rytivaara Seppo Paltaniemi 60 v11.4. Torttila Lauri Riihimäki 85 v12.4. Kangasniemi Olavi Tampere 85 v13.4. Niiva Vesa Savitaipale 50 v16.4. Vettenranta Eliina Kankaanpää 70 v17.4. Tikkanen Björn Helsinki 90 v18.4. Mäkinen Pertti Katinala 60 v19.4. Rämä Timo Espoo 50 v21.4. Termala Pekka Kankaanpää 75 v25.4. Holmroos Jorma Riihimäki 70 v25.4. Hutka Markku Ruotsinpyhtää 50 v25.4. Pöyry Risto Vanhamäki 60 v29.4. Herranen Harry Valtimo 50 v29.4. Korkeamäki Oiva Oulu 70 v30.4. Rytkönen Jorma Kankaanpää 60 v1.5. Ala-Lahti Arvo Ilmajoki 90 v1.5. Lähteenmäki Ahti Niinisalo 75 v5.5. Inkilä Seppo Savitaipale 50 v7.5. Asplund Ingmar Ekenäs 70 v11.5. Hietikko Olavi Kankaanpää 90 v12.5. Jaakkola Jouko USA 70 v17.5. Liukkonen Eino Mikkeli 90 v21.5. Warinowski Milko Hämeenlinna 50 v25.5. Pentti Jorma Oulu 70 v1.6. Kulmala Antti Kankaanpää 70 v2.6. Hakamaa Arvo Seinäjoki 80 v14.6. Komonen Seppo Kangasniemi 70 v16.6. Toija Reijo Hyrylä 85 v19.6. Laitinen Jorma Mikkeli 70 v22.6. Lantta Kalevi Savitaipale 70 v22.6. Rantala Hannu Tervakoski 65 v26.6. Rättö Antero Hämeenlinna 70 v

Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti: - useita kokouskabinetteja - peruskokoustekniikka - tilava saunaosasto ja ruokailutila

soveltuu myös kokouskäyttöön

Perhejuhlat helposti, kysy tarjous.

Tarjoamme kaikille aselajikilloillemahdollisuuden retkiensä yhteydessä

edulliseen ruokailuun.

A-oikeudet. Ota yhteyttä.

RAVINTOLA SEISKASuomen kasarmi rak 713130 Hämeenlinna

Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229www.kerhoravintolaseiska.fi

S-posti: ravintola@kerhoravintolaseiska.fi

RAVINTOLA SEISKAAvoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta

Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30

Tykkimies 2014 -kirja jul-kaistaan 6.3.2014. Kirjan päätoimittajana on majuri Antti Pirinen ja toimitus-sihteerinä majuri Tero Mä-enpää.

Julkaistava kirja on nu-meroltaan 30. Kirjan teema-na on uudistettu taisteluta-pa. Kirja sisältää perinteises-ti tykistökoulutusta antavien joukkojen sekä tykistöllisten kiltojen katsaukset vuosilta 2012–2013 sekä asiantunti-ja-artikkeleita mm. tykistön kehittämiseen liittyen.

Jokaisen tykkimiehen kirjastoon kuuluvaa teosta myydään hintaan 10 euroa (+postikulut).

Kirjoja on saatavissa Museo Militariasta, killois-ta ja Maavoimien esikun-nasta.

Tilaukset Maavoimien esikuntaan voi osoittaa ma-juri Tero Mäenpäälle mie-luiten sähköpostilla tero.ma-enpaa@mil.fi tai puhelimitse 0299 410 473.

Päivitä tietosi, tilaa omasi!

Tykkimies 2014 ilmestyy 6.3.

Tulikomentoja 1/2014 29

Vihollisuuksien alkoivat 30. marraskuuta, ja konekiväärit tulivat tukikohtaan itsenäisyys-päivän vastaisena yönä. Venä-läiset pääsivät neljä kilometriä ennen Jyrkänkoskea Rastin-mäen puolustuslinjasta läpi 11. joulukuuta lähinnä panssareit-tensa turvin. Hyökkäys pysäy-tettiin Jyrkänkoskelle. Sodan ensimmäisen viikon aikana vii-vytystaistelusta oli vastannut Kuhmossa lokakuussa koottu kapteeni Matti Muroleen joh-tama pataljoona ErP 14. Sen vahvuus oli 1 400 miestä. Vas-tassa olivat vihollisen 54.divisi-oonan 13 500 sotilasta.

Suomalaiset saivat 7. jou-lukuuta vahvistukseksi Oulus-sa kootun jalkaväkirykmentti 25, josta yksi pataljoona mat-kasi Sotkamosta autoilla Ho-takkaan. JR 25 teki hyökkäyk-sen 8. joulukuuta Nurmeksen suunnalta kahdella pataljoo-nalla Nurmes-Lieksa ja Lieksa-Saunajärvi-tienhaaroihin se-kä yhdellä pataljoonalla Hota-

Jyrkänkoski on elävä ja kiinnostava ulkomuseo

TEKSTI: HEIKKI PITÄJÄMÄKI, KUVAT: JAAKKO RYTTY

Jyrkänkosken tukikohta rakennetti in Kuhmon kirkonkylältä 12 kilometriä Nurmekseen päin Salmisen järvien ja metsäsaarekkeiden kannaksille loka-marras-kuussa 1939 työvelvollisten ja kk-komppanian miesten voimin. Tukikohdan päätor-juntasuunta oli ti en mukaisesti . Osa rakentajista majoitt ui Särkijärven taloihin ja esimerkiksi Matti lan riiheen.

kasta Saunajärventielle Kleme-tin talon kohdalla. Suomalais-ten yllättävä hyökkäys aiheutti tappioita vihollisen kolonnil-le. Everstiluutnantti Wuokko keskeytti hyökkäyksen jouk-kojensa huoltovaikeuksien vuoksi saman päivän iltana.

Suomalaiset tekivät Jyrkän-koskelta vastahyökkäyksiä 12. ja 13. joulukuuta Rastille, ja vielä 14. päivänä suomalaisten joukkueen vahvuinen osasto JR 25:n kolmannen pataljoo-nan 9:stä komppaniasta tais-teli Hotakan maastossa pa-ri kilometriä Jyrkänkoskelta Nurmekseen päin. Vihollinen työnsi suomalaiset Jyrkänkos-kelle panssareittensa tukema-na. Meikäläiset saivat siellä ensimmäiset panssarintorjun-tatykit toimintaan 19. joulu-kuuta.

Joulukuun 16. päivänä Jyr-känkosken silta räjäytettiin ja vihollisen panssarien tukema hyökkäys epäonnistui. Suo-malaiset tuhosivat piiskatykil-

lään ensimmäisen panssarin puron taakse 19. joulukuuta. Venäläisten saarrostushyökkä-ys 20. joulukuuta epäonnistui ja Särkijärvellä käydyssä taiste-lussa vihollinen lyötiin verissä päin takaisin Rastille. Vihol-lisen aktiivisuus Jyrkänkosken suuntaan laantui.

ErP 14:n taistelijat pystytti-vät sodan jälkeen kesällä 1960 Jyrkänkoskelle muistopaa-den. Kuhmon reserviläisjärjes-töt toimivat tukikohdassa en-simmäisen kerran heinäkuus-sa 1990 esitellen matkailijoille Kuhmon suunnan taisteluja. Puron varressa oli vanha soti-lasteltta, jossa pyöri veteraani-en haastatteluvideo. Ojan var-rella oli penkki, jolla oli ruos-teisia kypäröitä ja repaleisia patruunalaatikoita täytettyinä kiväärin hylsyillä. Heinäseiväs oli lyöty maahan ja siinä oli paperilappukartta, josta tikul-la osoitettiin ja kerrottiin Kuh-mon taisteluista. Reserviläiset olivat ensimmäisenä kesänään

Jyrkänkoskella 18 päivää – tä-mä oli Jyrkänkosken ulkomu-seon alku!

Reserviläiset opastavat matkailijoitaReserviläiset ovat nyt toimineet tukikohdassa 23 kesänä. Re-serviläisten opastamina on Jyr-känkoskella yli 100 000 mat-kailijaa saanut tutustua Suo-men lähihistoriaan, talvisodan Kuhmon suunnan taisteluihin. Kuhmon Reserviläiset raken-sivat paljolti talkoilla ja lahja-puista vuonna 1993 yhdistyk-sen Korpilinna-majan.

Kuhmon kaupunki tuli toi-mintaan mukaan ja entisöi vuonna 1995 tukikohdan ase-mia. Reserviläiset solmivat hy-vän yhteistyön Kainuun pri-kaatin kanssa, mikä on mah-dollistanut muun muassa mu-seotykkien hankkimisen ulko-museoalueen näyttelyyn. Pe-rinteinen heinäkuun kolmen viikon näyttely avataan juhlal-la. Vuonna 2012 eversti Asko

Entisöityä taisteluhautaa

30

Muhonen Kainuun prikaatis-ta piti juhlapuheen. Avajaisissa esiintyivät sotilassoittokunnan varusmiessoittajat, Kuhmon Puhallinorkesteri ja Kuhmon mieslaulajat. Kuhmon kau-punki ja Rajavartiolaitos toi-vat juhlaan tervehdyksensä, ja kirkkoherra Timo Suutari piti kenttähartauden. Satapäinen juhlayleisö siirtyi seuraamaan Kainuun tykistörykmentin perinteistä toiminta- ja kalus-tonäytöstä.

Kesällä 2013 näyttelyyn tu-tustui noin 3 100 matkailijaa 13 eri maasta ja 242 paikka-kunnalta. Reserviläiset ovat hankkineet näyttelyyn 12 mu-seotykkiä ja panssarivaunun. Jyrkänkoskella on esillä myös jalkaväkiaseita, valokuvia, tais-telukenttien materiaalia, vies-tikalustoa ja muun muassa kaatuneiden suomalaisten so-tilaiden tiedosto. Taisteluja esi-tellään kartoilta.

Reserviläiset ovat raken-taneet näyttelyalueelle tykin

tuliaseman, panssaritallin ja isomman hallin, joka toimii näyttelytilana.

Alueella on myös museoait-ta, joka on toiminut evakos-ta palanneiden majoituspaik-kana, ja keskustasta siirretty Torikatu 16:ssa sijainnut ra-kennus, joka on ollut kolmen perheen kotina. Talo, joka on rakennettu vuonna 1930, on ihmeellisesti säästynyt talviso-dan pommituksista.

Alueella on rakenteilla kor-sukämppä, joka kertoo soti-laiden asumisesta jatkossodan kenttävartioissa.

Alueen kehittämisen on mahdollistanut talkootyö ja Metsähallituksen apu ja myö-tämielisyys lähihistorian esille tuomiseksi.

Vuonna 2014 Jyrkänkosken ulkomuseoalueen avajaiset pidetään 6.7.2014 klo 14. Näyttely on avoinna päivittäin 6.–27.7.2014 klo 10–19.

Tukikohdan linnoitteita

Panssarintorjuntatykki ja tukikohdan linnoitteita.

Kirkkojärven marssi tai joh-tamisharjoitus kuninkaalli-sella reserviupseerikurssil-lamme 242 Pihkalla tuntui aluksi kauhistuttavalta aja-tukselta. Jälkikäteen ajatel-tuna intistä eniten juuri nä-mä rankat hetket jäivät val-taosan mieleen.

Ryhmässäkin on oppi-nut toimimaan paljon pa-remmin. Taidot johtajana ja johdettavana ovat kehitty-neet huimasti. Enää ei tun-nu niin vaikealta, vaikka sa-maan ruokapöytään tai tu-lenjohtoryhmään sattuisi tulemaan sanoja lyhentelevä porilainen.

Patterin valvojana p-kau-den viimeisillä viikoilla olin käytännössä yksikön kou-luttajille vastuussa siitä, että 3. patterin noin 150 alokas-ta suorittaisi sotilaan perus-tutkinnon ja osa johtamis-tehtäväradan. Viikko aikaa, reilu 20 varusmiesjohtajaa käytettävissä sekä jokaisel-le 150 alokkaalle noin kym-menestä kahteenkymme-neen numeraalista tulosta. Toteuta.

Missä muualla 19-vuo-tias pääsee johtamaan ja suunnittelemaan näin suu-ren koulutustapahtuman?

Siviilityöelämässä pitää päästä aika pitkälle, kunnes johtaa alaisia, joilla on omia alaisia. Johtajiksi halunneil-le varusmiehille on luotu toimiva koulutusjärjestel-mä, joka huipentuu johta-jakauteen, käytännön johta-misen harjoitteluun.

Kaksi viikkoa Turun kut-sunnoissa varusmiesten edustajana herätti minut sii-hen uskoon, että jokainen palveluksensa päättävä tykki-mies on jo palveluun astues-saan käynyt läpi seulan, jos-ta ei pääse millään läpi. Oma lukunsa on niillä, jotka eivät päässeet palveluksessa näihin pöytiin asti vaan keskeyttivät kesken matkan. Puolustus-voimien esitteiden ja netti-sivujen kuvissa huomio kes-kittyy usein erikoisjoukko-jen harjoituksiin. Fakta on kuitenkin se, että vain kou-rallinen palvelukseen astu-vista palvelee meren pin-nan alla tai hyppää lentoko-neesta. Kunnioittakaa omaa osaamistanne kenttätykistön parissa.

Joona UusitalokokelasPuhe Tykistöprikaatin kotiut-tamisjuhlassa 18.12.2013

Kotiutuneen puhe Niinisalosta

Kokelas Joona Uusitalo. Kuva: Hannu Vettenranta.

Tulikomentoja 1/2014 31

Ensi kesän lukijamatkan oppaana toi-mii tuusulalainen sotahistorioitsija Juha-ni Vakkuri, ja vastuullisena järjestäjänä on VL-Matkat. Matka toteutetaan jälleen yh-teistyössä Uudenmaan reserviläisjärjestöjen Oltermanni-lehden kanssa.

Ohjelma on seuraava:

Keskiviikko 30.7.2014Aamulähtö Eckerö Linen M/S Finlandial-la Tallinnaan. Bussilla kohti Jelgavaa Lat-viassa. Matkalla pysähdytään Märjamaal-la Virossa ja Salaspilsissa, joka oli Latvian suurin keskitysleirialue. Majoittuminen hotelli Jelgavaan.

Torstai 31.7.2014Ajo Kaunasiin. Matkalla pysähtyminen Ristimäellä, joka on liettualaisten pyhiin-vaelluspaikka. Kiertoajelu Siauliaissa, jon-ka keskustan yli maailmansodat pyyhkäi-sivät. Pysähtyminen Tytunevaissa, jossa

Tulikomentojen ensi kesän sotahistoriallisella lukijamatkalla kuljetaan melskeisen historian omaavan Balti an halki, ja pääkohteena ovat Liett uan pääkaupungit, enti set ja nykyinen. Matkareitti on Helsinki–Tallinna–Jelgava–Siauliai–Kaunas–Vilna–Utena–Riika–Tallinna–Helsinki.

on säilynyt yli 400 vuotta vanha luostari, sekä Siluvassa, jossa katolisen uskon mu-kaan Neitsyt Maria ilmestyi asukkaille. Tämä on hyväksytty ensimmäisenä viides-tä hyväksytystä ilmestyksestä Euroopassa.

Tutustuminen Kaunasiin (Liettuan 3. pääkaupunki) ja käynti maailman ainoassa paholaista kuvaavassa taidemuseossa ”Piru-museossa”. Vapaa-aikaa ja kiertoajelu.

Ajo Latvian nykyiseen pääkaupunkiin Vilnaan. Lyhyt tutustumiskiertoajelu ja majoittuminen hotelli Sarunasissa.

Perjantai 1.8.2014Tutustuminen Vilnan vanhaan kaupun-kiin, joka on kuuluisa kirkoistaan ja kau-niista naisistaan. Käynti järkyttävässä KGB-museossa (Miehityksen museo).

Maaseutukierros Kernavessa ja Trakais-sa, jotka ovat Liettuan muinaisia pääkau-punkeja. Kernaven kaivaukset muodosta-vat ainutlaatuisen arkeologisen tutustu-miskohteen. Trakain linna on perustettu 1300-luvun loppupuolella saarilinnoituk-sena ja on ainoa laatuaan Baltiassa.

Ruokailu Karaim-heimon etnisessä ra-vintolassa. Karaimit ovat kansansirpale, jonka suuriruhtinas Vitautas Suuri tuotti 1390-luvulla henkivartijoikseen. Karaimit ovat säilyttäneet tapansa, uskontonsa ja kulttuurinsa meidän päiviimme saakka.

Paluu Vilnaan. Omaa aika ja yöpymi-nen hotelli Sarunasissa.

Lauantai 2.8.2014Lähtö Latviaan ja Riikaan. Matkalla py-sähtyminen Euroopan keskipisteessä, Ute-nan kaupungissa ja Suomen Kaartin hau-ta-muistomerkillä Skapiskisissa.

Majoittuminen Riian vanhaan kau-punkiin hotelli Avaloniin. Kävelykierros vanhassa kaupungissa oppaan johdolla. Omaa aikaa.

Sunnuntai 3.8.2014Käynti Riian vanhalla torilla. Kiertoajelu Rii-an kuuluisalla jugend-alueella, jonka jälkeen ajo kohti Tallinnaa. Ostosmahdollisuus Sa-lacgrivassa lähellä rajaa Latvian puolella.

Käynti Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin muistomerkillä Tahku-rannassa. Saapuminen Tallinnaan, ja lähtö M/S Finlandialla Helsinkiin. Saapuminen Helsinkiin Länsiterminaaliin klo 21.15.

Matkan hinta on 525 €/hlö kahden hen-gen huoneessa, mikäli osallistujia on vä-hintään 30. Yhden hengen huoneen lisä-maksu on 99 €. Hintaan sisältyvät puoli-hoito ilman alkoholijuomia ja pääsymak-sut kohteisiin (lukuun ottamatta Trakain saarilinnoitusta). Laskutuslisä 5 €/lasku.

Lähde sinäkin mielenkiintoiselle luki-jamatkalle hyvässä seurassa! Ilmoittautu-minen osoitteella: Vihdin Liikenne Oy, Albertinkatu 22-24 A 2, 00120 Helsinki, puh. (09) 444 774 tai sähköpostilla: paivi.packalen@vihdinliikenne.fi .

Tulikomentojen lukijamatka 30.7.–3.8.2014

Liettuan pääkaupungit

KGB:n teloittamien liettualaisten nimiä Vilnan nyttemmin museoidussa KGB:n paikallispää-majassa.

Trakain saarilinna Liettuassa on ainut laatuaan koko Baltiassa.32

?MUSEOMESTARIN KYMPPIKysymykset on laatinut Ilkka Vahtokari, joka toimii museomestarina Museo Militariassa.

1. Kiviä ampuvia tykkejä käytettiin Euroopassa mm. Se-villan puolustuksessa. Mitä vuotta tuolloin elettiin?a) 1247 b) 1308 c) 1405

2. Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin (1794–1810) viimeisen taistelun tapahtumapaikka Suomen sodassa olia) Revonlahti b) Oulu c) Uumaja.

3. Mitä merkittävää sisällissodan lopputuloksen kannalta tapahtui 6.4.1918?a) Valkoiset miehittivät Kotkan ja Haminan. b) Punainen Tampere antautui. c) Saksalaiset nousivat maihin Hangossa.

4. Tykistönkenraali V.P. Nenonen toimi neljään eri ottee-seen tykistön tarkastajana. Minä vuonna viimeinen kausi päättyi?a) 1940 b) 1945 c) 1947

5. Talvisodan kenttätykistörykmenttiin kuului 36 tykkiä ja 2000 miestä. Montako hevosta rykmentin vahvuuteen kuului? a) 500 b) 750 c) 1000

6. Suomen Kenttätykistösäätiön julkaisema Tykkimies-vuosikirja ilmestyy taas tänä vuonna. Minä vuonna kirja ilmestyi ensimmäisen kerran?a) 1958 b) 1960 c) 1948

7. Tali-Ihantalassa käytiin jatkosodan suurimmat tykistö-taistelut. Milloin venäläiset aloittivat oman tulivalmiste-lunsa hyökkäykseen liittyen?a) 29.5. klo 02.30 b) 25.6. klo 6.30 c) 7.7. klo 00.00

8. Mikä tykkimalli ei ollut mukana talvisodassa? a) 105 K 29 b) 75 K 02 c) 76 K 23

9. Missä tykistöjoukossa evl Asko Sivula toimi komenta-jana vuosina 1981–1984?a) SatTR b) KarTR c) JPsto

10. Missä nykyinen tykistöntarkastaja ev Pertti Lahtinen asui ennen varusmiespalvelustaan? a) Niinisalon varuskunnassa b) Hämeenlinnan Suomenkasarmilla c) VekaranjärvelläVastaukset: 1a, 2c, 3b, 4c, 5c, 6a, 7b, 8a, 9c, 10a

Sota- ja kulttuurihistoriallisia matkoja 20142.–8.4. Armenian matka, Pentti Lehtimäki 1220 €

25.–26.4. Viron kartanoita ja Narvan merkitys, P. Lehtimäki 235 €

3.–4.5. Viipuri 1944, Eeva Tammi 305 €

17.–20.5. Sotahist. matka Laatokka kiertäen, G. Lindgren 545 €

2.–7.6. Baijerin matka, Sampo Ahto 1150 €

27.–30.6. Petroskoin kaupunkipäivät, P. Lehtimäki 531 €

2.–7.7. Pietarin alueen taistelupaikat, Sampo Ahto 748 €

14.–16.7. Viron vanhauskoiset ja Piirissaare, P. Lehtimäki 389 €

30.7.–3.8. Liettuan pääkaupungit, Juhani Vakkuri 525 €

Varaukset ja tiedustelut Vihdin Liikenne OyVL-Matkat 09-444774, myynti@vihdinliikenne.fi, www.vihdinliikenne.fi

Tulikomentoja 1/2014 33

Kun sotaelokuvia ja -sarjoja on katsellut kohta kolmen vuosi-kymmenen ajan, on yksi asia tullut hyvin selkeäksi: saksa-laisten sotaa ja heidän sotako-kemustaan on käsitelty hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin vaikkapa yhdysvaltalaista ja isobritannialaista. Saksa sodan häviäjänä ja juutalaisten, mus-talaisten ja muiden vähemmis-töjen sekä poliittisen vastusta-jiensa joukkomurhiin syyllis-tyneenä on tähän päivään saak-ka kantanut syyllisyyden taak-kaa yllään. Saksassa esimerkik-si natsien tunnuksena toimi-nut hakaristi on kielletty muun muassa tietokonepeleistä, ja Adolf Hitlerin nimikirjaimista tuleva numero 18 on kielletty esimerkiksi t-paidoissa.

Liittoutuneiden näkökulmastaHyviä elokuvia tai sarjoja sak-salaisista toisessa maailmanso-dassa on siis vaikea löytää. Yh-dysvaltalaisista hyviä esimerk-kejä on pilvin pimein, niistä merkittävimpänä Taistelutove-rit-sarja. Myös esimerkiksi pe-

Unsere Mütter, unsere Väter – Sodan sukupolviLAURI HAAVISTOKUVAT: SARJAN VIRALLINEN VERKKOSIVUSTO UMUV.ZDF.DE

Laatusarja saksalaisista toisessa maailmansodassa on herätt änyt voimakasta kriti ikkiä mutt a on ehdott omasti tutustumisen arvoinen uutuus.

lien maailmassa toinen maa-ilmansota on suosittu aihe, mutta en ainakaan itse tiedä yhtään peliä, jossa pelattaisiin saksalaisena sotilaana sodan melskeiden lävitse.

Harvoin saksalaisten näkökulmastaSodan jäädessä yhä kauemmas ja etäämmällä yhdistyneestä ja demokraattisesta Saksasta on uudenlaisia näkemyksiä alka-nut nousta nyt myös valko-kankaille. Vuonna 2008 teh-tiin Saksassa elokuva vuodelta 1954 olevasta Nainen Berlii-nissä -kirjasta, joka kertoo Pu-na-armeijan sotilaiden raiskaa-miksi joutuneista berliiniläis-naisista toisen maailmansodan loppuhetkillä. Kirja on hirvit-tävän rehellinen, tunnettu ja suosittu teos, mutta sen teke-mistä elokuvaksi piti odottaa viisikymmentä vuotta. Hyvä-nä vertailukohtana on Suo-mesta Tuntematon sotilas, jo-ka julkaistiin kirjana vuonna 1954 ja elokuvana jo vuonna 1955. Hiljaista on siis saksa-laisnäkökulmasta ollut eloku-

varintamalla lukuun ottamatta muutamia harvoja poikkeuk-sia. Esimerkiksi Sam Peckin-pahin Rautaristikin vuodelta 1977 oli länsimaisten eloku-vantekijöiden käsialaa.

Teit’ isäin astumaanPahin puute on nyt vihdoin korjattu Unsere Mütter, unse-re Väter -sarjan myötä. Koko-naan Saksassa tehty sarja ku-vaa viiden berliiniläisen ystä-vyksen Viktorin, Friedhel-min, Charlotten, Wilhelmin ja Gretan matkaa keskellä tois-ta maailmansotaa. Sarja seuraa näitä parikymppisiä miehiä ja naisia heidän taistellessaan rin-tamalla ja joutuessaan tavalla tai toisella kärsimään sodasta ja diktatuurista, jossa he elä-vät. Sen lisäksi, että on hienoa kuulla saksalaisten puhuvan saksaa eikä englantia nauretta-valla saksalaisella aksentilla, on sarja erinomainen. Sen lopul-lisen arvon näyttää aika, mut-ta ainakin tuoreeltaan se teki poikkeuksellisen vaikutuksen. Pitää toivoa, että se kannustaa

tekemään lisää samanlaisia laa-dukkaita töitä.

Tuotantoarvot kohdillaanSarja on kuvattu ammattimai-sesti ja isolla budjetilla, joten puitteet ovat kunnossa. Sarjan tekee erityisen mielenkiintoi-seksi kuvaus sodankäynnistä itärintamalla ja sen raaistavas-ta vaikutuksesta. Saksan koti-rintamaa ja juutalaisten jouk-kotuhoa on jo esimerkiksi Vik-tor Klempereristä kertovassa Haluan todistaa -sarjassa tuotu hyvin esiin. Nämä osiot ovat hyviä tässäkin sarjassa, ja juu-talaisten joukkotuhoa olisi ky-seisenkaltaisessa sarjassa vaikea sivuuttaa. Eniten uutta näkö-kulmaa sarja tuo siis kuitenkin itärintamalla käytävään sotaan. Nyt kyseessä ei ole vain Stalin-gradin suurtaistelu vaan vuo-sien sota vaihtuvissa maastois-sa ja olosuhteissa yhä voimak-kaampaa Puna-armeijaa vas-taan. Saksalaisten sotilaitten voitontahdon vaihtuminen ni-hilistiseen ja kyyniseen maail-mankatsomukseen sodan ede-

34

uutisiauutisia

tessä on pitkäkestoisessa sar-jassa pystytty tuomaan upeasti esiin. Sodan raaistavasta vaiku-tuksesta puhutaan usein, mutta nyt esitetään saksalaiset ihmi-sinä, jotka kokemukset sodas-sa muuttavat hirviöiksi. Nekin, jotka asettuvat vastahankaan, joutuvat huomaamaan teke-vänsä asioita, joihin eivät nor-maalioloissa voisi kuvitellakaan syyllistyvänsä.

Kritiikkiä riittääSarja on herättänyt voimakas-ta keskustelua Saksassa ja saa-nut myös voimakasta kritiik-kiä osakseen esimerkiksi Puo-lassa, jossa on koettu Puolan vastarintaliikkeen kuvaamisen antisemitistisenä olevan histo-rian vääristelyä. Samoin sarjaa on arvosteltu saksalaisten hir-mutekojen vähättelystä ja sii-tä, että sen keskeiset henkilöt kuvataan sankareina. Tosiasia kuitenkin on, että saksalaisia sotilaita oli sodassa miljoonia, ja tähän joukkoon mahtui niin hirmutekojen tekijöitä kuin sotilaita, jotka yrittivät nou-dattaa myös sodan keskellä oi-

keiksi näkemiään moraalisään-töjä. Sarja kuvaa myös heidän epäonnistumistaan tässä suh-teessa: sitä, miten sota muut-taa ihmistä ja miten jotkut te-kevät päätöksiä, joiden myötä heistä tulee rikollisia. Natsi-Saksaa ei ainakaan toistaisek-si voida kuvata ilman, että se nostattaa voimakkaita tuntei-ta. Vertailukuvana voisi olla esimerkiksi Tšingis-kaanista kertova elokuva: käytännössä kukaan ei välitä, miten hänet kuvataan, vaikka aikanaan hän oli vastuussa miljoonien ih-misten kuolemasta.

Katso, niin tiedät, mistä puhutaanUnsere Mütter, unsere Väter kannattaa ehdottomasti kat-soa, jotta tietää mistä puhu-taan. Erityisesti katsominen kannattaa siksi, että se on erin-omainen sarja toisesta maail-mansodasta, joka on varmas-ti kuvatuin sota elokuva- ja tv-historiassa. Sarja on esitet-ty Ylellä tammikuussa 2014 ja se on nähtävissä esimerkiksi Netfl ix-palvelussa.

Puolustusvoimat avasi 15.1. Facebookiin asevelvollisille ja naisten vapaaehtoisesta asepal-veluksesta kiinnostuneille uu-den neuvontapalvelun. Puolus-tusvoimien aluetoimistot neu-vovat ja ohjaavat asevelvollisia Facebookissa heitä askarrutta-vissa asevelvollisuuden hoita-miseen liittyvissä kysymyksissä.

Neuvontapalvelu toimii Facebookissa nimellä ”Puo-lustusvoimien aluetoimis-to” osoitteessa facebook.com/aluetoimisto.

Neuvontapalvelulla halu-taan madaltaa kynnystä kysyä

asevelvollisuuteen liittyvistä asioista. Neuvonnan pääkoh-deryhminä ovat tulevat ja pal-veluksessa olevat varusmiehet, vapaaehtoisesta asepalvelukses-ta kiinnostuneet naiset sekä re-serviläiset.

Palvelussa aluetoimistot vas-taavat kutsuntoihin, varusmies-palvelukseen ja kertausharjoi-tuksiin liittyviin kysymyksiin yleisellä tasolla. Henkilökohtai-set asevelvollisuusasiat hoide-taan edelleen asioimalla oman alueen aluetoimistoissa paikan päällä, puhelimitse tai sähkö-postitse.

Tuloksia Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyölläPuolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ko-rosti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä 208. valtakunnal-lisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan tammikuus-sa. Yhteistyön tuloksena voi-daan toimia yhdessä parem-min ja taloudellisemmin.

”Suomen ja Ruotsin puo-lustusyhteistyön tärkein lähtö-kohta on löytää yhteiset tarve- ja intressialueet. Voidaan saada kustannussäästöjä, mutta niitä ei pidä odottaa kaikista pro-jekteista. On myös mahdollis-

ta löytää tukea ja täydennystä kummankin maan puolustus-voimien suorituskyvyille. Yh-teistyö vaatii aikaa, kärsivälli-syyttä ja valmiutta edetä pie-nin askelin.”

Puheloisen mukaan reser-vin keskeinen merkitys soti-laallisessa puolustuksessa säi-lyy tulevaisuudessakin. Puo-lustusvoimauudistuksen eräs tulos on, että kertausharjoi-tuksissa koulutettavien reser-viläisten vuotuinen määrä pa-lautetaan ensi vuonna asiaan-kuuluvalle tasolle.

Puolustusvoimat nyt myös Facebookissa

Maavoimat koulutti Yhdysval-tain merijalkaväen (USMC) sotilaita tammikuussa Jääkärip-rikaatissa ja Kaartin jääkäriryk-mentissä. Neljä USMC:n soti-lasta osallistui Jääkäriprikaatis-sa järjestettävään viikon kou-lutukseen, jossa harjoitellaan toimintaa arktisissa talviolo-suhteissa. Kahden viikon ajan sotilaat osallistuvat Kaartin jää-kärirykmentissä Taistelu raken-netulla alueella -koulutukseen.

Maavoimat lähettää puo-

Jenkeille talvitaisteluoppia

lestaan kouluttajia USMC:n tarjoamille kursseille tämän vuoden aikana. Maavoimien kouluttajat tuovat osaamisen USMC:n kursseilta mukanaan kansalliseen koulutukseen.

Tavoitteena kahdenvälises-sä yhteistyössä on edistää kan-sallisen puolustuksen suoritus-kykyjen kehittämistä. Erityis-alueina ovat toiminta arktisis-sa talviolosuhteissa, taistelu ra-kennetulla alueella sekä tark-ka-ampujatoiminta.

Tulikomentoja 1/2014 35