tulevaisuuden oppiminen · digitalisaatio muovaa tiedon luonnetta, työkulttuuria ja ihmisten...

Eväitä osaamisen seuraavalle vuosisadalle

Tulevaisuuden oppiminen

Maailma on muuttumassa vinhaa vauhtia. Digitalisaatio muovaa tiedon luonnetta, työkulttuuria ja ihmisten tapoja tehdä yhteis-työtä keskenään. Se mahdollistaa monia sellaisia asioita, joista ennen ei olisi osattu haaveillakaan. Kaikki tämä vaikuttaa myös oppimiseen.

Suomi on sadan itsenäisyytensä vuoden aikana noussut köy-hästä ja syrjäisestä provinssista yhdeksi maailman vauraimmista ja edistyneimmistä valtioista — ja tämä on tapahtunut ensi sijassa osaamispääoman turvin. Niin päättäjät kuin tutkijatkin ovat yhtä mieltä siitä, että korkea osaaminen on jatkossakin Suomen tärkein menestyksen valtti.

Microsoft onnittelee satavuotiasta Suomea tarjoa malla yhdessä kumppaneidensa kanssa eväitä opetuksen ja oppimisen kehit-tämiseksi vastaamaan tämän päivän ja huomisen haasteisiin. Tässä kirjasessa sekä 100 tarinaa oppimisen muutoksesta -portaalissa microsoftmahdollista.fi/100tarinaa annetaan koulujen ja opettajien käyttöön käytännöllisiä työkaluja vuonna 2016 uudistuneen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opetuksen ja oppimisen tueksi, ja kerrotaan inspiroivia tarinoita siitä, miten eri puolilla maata tätä kenties koko koululaitoksen historian suurinta muutosta ollaan jo toteuttamassa.

Kirjanen ja nettiportaali ovat osa Microsoftin yhteiskunta-vastuuohjelmaa Suomessa. Se huipentaa kolmevuotisen Oppimisen Pohjantähti -ohjelman, joka on tuonut maailmalla tunnustettua pedagogista lähestymistapaa New Pedagogies for Deep Learning (NPDL, www.npdl.global) suomalaiseen koulumaailmaan.

Toivomme, että viihdyt näiden tarinoiden parissa ja ne inspiroi-vat sinua luomaan uutta tulevaisuudelle.

Onnea satavuotiaalle Suomelle ja sen seuraavalle kukoistuksen vuosisadalle!

Katse tulevaan!

Kati TiainenGlobaalin digitaalisen oppimisen strategiajohtaja, Microsoft

Max MickelssonTietoyhteiskunta-suhdejohtaja, Microsoft Suomi ja Irlanti

Tulevaisuuden oppiminen — visiot seuraavalle vuosisadalle

06Oppimisesta syväoppimiseen

12Teknologia oppimisen tukena

20

Suomen OPS 2016 ja uusi pedagogiikka NPDL

08

Koulu muutoksessa

10Tarinoita syväoppimisesta

14

Oppimisympäristöt uusiksi!

16

Pelillisyys oppimisessa

18

Järjestelmät palvelemaan oppimista

22

Oppimisen digitaaliset alustat

24

Kaikki koodaamaan!

26

Oppimisen analytiikka ja sen mahdollisuudet

28

Mukana globaalissa muutoksessa

30

Pedagogiset yhteistyökumppanit:

4

Hienoa, että tartuit tähän kirjaseen, mutta suosittelemme myös tutustumaan osoitteeseen microsoftmahdollista.fi/100tarinaa. Sieltä sinulle avautuu portaali, jonka kautta pääset perehtymään tulevaisuuden oppimisen mahdollisuuksiin. 100 tarinaa oppimisen muutoksesta -sivuilla on kertomuksia elävästä kouluelämästä, pedagogista tukimateriaalia, linkkejä oppimisalustoihin ja peleihin, videoita meiltä ja maailmalta — ideoita ja inspiraatiota koulutyöhön ja muuhunkin elämään.

Microsoftilla on ollut merkittävä rooli uusien oppimistapojen omaksumisessa Suomessa jo usean vuoden ajan Oppimisen Pohjantähti -ohjelman kautta, yhdessä kotimaisten ja kan-sainvälisten kumppaniensa kanssa. Kolmevuotisen ohjelman kautta uusi pedagoginen ajattelu on laajentunut seitsemästä 28 kaupunkiin, ja satoja kouluja on päässyt perehtymään syvä-oppimiseen ja digitaalisten työkalujen rooliin opetuksessa. 100 tarinaa kertoo kesällä 2017 päättyneen ohjelman hedel-mistä ja rohkaisee jatkamaan työtä edelleen.

100 tarinaa oppimisen muutoksesta

www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa5

Työkalut tulevaisuuden tekemiseen!

Microsoft on kehittänyt yhdessä suomalaisten ja kansainvälisten asiantun-tijoiden kanssa käytännön työkaluja digitalisaation tueksi sekä koulujär-jestelmän että yksittäisten koulujen tasolla. Nämä työkalut ovat jokaisen koulun ja opettajan ladattavissa ilmaiseksi netistä 100 tarinaa -sivuilta.

PäättäjilleOppiminen ja osaaminen kunnan menestystekijöinä

Talvella 2017 Microsoftin teettämän haastattelututkimuksen perusteella kuntien päättäjät tarvitsevat lisää tietoa opetuksen tarpeista ja siitä, miten pää-töksenteolla tuetaan toimivaa sivistystä. Oppiminen ja osaaminen kunnan menestystekijöinä -politiikkapaperi sisältää tiiviin kuvauksen koulutuksen tilanteesta kunnissa ja linjauksia sen kehittämiseksi.

Lataa Oppiminen ja osaaminen kunnan menestystekijöinä osoitteesta microsoftmahdollista.fi/100tarinaa

Kuntien IT-suunnittelijoilleIT-arkkitehtuurimalli

Millaisia teknologisia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuuden oppimisessa ja miten varmistetaan toimiva infra jokaiseen kouluun Hangosta Utsjoelle? IT-arkki-tehtien suunnittelema IT-arkkitehtuu-rimalli tukee teknologiakokonaisuuden hahmottamista ja antaa selkeät ohjeet siihen, mistä palasista syntyy toimiva kokonaisuus kuntien tietohallintoon.

Lataa arkkitehtuurimalli osoitteestamicrosoftmahdollista.fi/100tarinaa

Kouluille ja opettajilleLaaja-alaisten taitojen arviointityökalu

Kuinka pitkälle opettaja ja hänen oppilaansa ovat päässeet uusien OPS2016 mukaisten laaja-alaisten (7L) taitojen hallinnassa? Tutkijoiden ja Suomen parhaiden asiantuntijoiden, muun muassa kas-vatustieteiden professori Kirsti Longan ja hänen tutkimusryhmänsä kanssa kehitetty Laaja-alais-ten taitojen arviointityökalu auttaa opettajaa hahmottamaan, kuinka pitkälle hän on päässyt OPS 2016 edellyttämässä muutoksessa. Työkalu on helppo ottaa käyttöön — tee testi ja tutustu laaja-alaisten taitojen arviointityökaluun osoit-teessa microsoftmahdollista.fi/100tarinaa

Lataa Laaja-alaisten taitojen arviointityökalu osoitteestamicrosoftmahdollista.fi/100tarinaa

Kuntien opetustoimelleKoulujen vertaisauditointityökalu Miten arvioidaan yksittäisten koulujen ja kuntien nykytilanne ja muutostarve tutki-mukseen perustuen? New Pedagogies for Deep Learning -mallin mukainen auditointi antaa realistisen kuvan nykytilanteesta ja mihin ollaan matkalla. Vertaisauditointi on maksuton, tehokas toimintamalli, joka tukee koko opetustoimen kehitystä ja yhteistyötä koulujen ja opettajien välillä.

Lataa Koulujen vertaisauditointityökalu osoitteesta microsoftmahdollista.fi/100tarinaa


Kouluopetuksen ydinajatus on tähän asti ollut tiedon ja vii-sauden siirto viisaammalta ja kokeneemmalta nuoremmalle. Opetus on jaettu aineisiin, joiden sisältö on pitänyt omaksua ja sitten toistaa kokeissa ja tutkinnoissa. Koulun ja oppimisen pe-rusrakenne on ollut koululaitoksen alusta saakka sama — jopa luokkahuoneet näyttävät samoilta kuin sata vuotta sitten.

Tällainen oppimisen malli palveli hyvin maailmaa, jossa tietoa oli niukasti ja se oli pääosin muuttumatonta. Koulu tuotti riittävillä tiedoilla varustettuja nuoria pitämään yllä yhtenäiskulttuuria ja suoriutumaan järjestyneestä työstä liukuhihnan ääressä tai konttorissa.

Tulevaisuutta tällainen koulu ei palvele. Tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja käytännössä kaikilla on siihen rajaton pääsy. Tällöin yhteisesti määriteltyjä tietosisältöjä tärkeämmiksi tulevat taidot — yleissivistystä unohtamatta!

Muutos koskee kaikkia! Opettajat kehittävät työtään ja kouluissa tehdään mielenkiintoi-sia innovaatioita ja kokeiluja — mutta se ei riitä. Koska kyseessä on syvällinen ajattelutavan muutos, sen on ulotuttava koko oppimisyhteisöön ja kaikkiin, jotka vaikuttavat siihen: lainsää-täjistä kunnallisiin päätöksentekijöihin, kunnan opetustoimesta kouluihin, rehtoreihin, opettajiin, jokaiseen oppijaan, varhais-kasvatukseen ja vanhempiin saakka.

Meidän kaikkien on pysähdyttävä pohtimaan, mitä tällä vuosi-sadalla täytyy osata ja miten se parhaiten opitaan.

OECD:n PISA-tutkimuksesta vastaava koulutusjohtaja Andreas Schleicher on todennut, että tulevaisuudessa ihmisille ei enää makseta siitä, mitä he tietävät, vaan siitä, miten he osaavat hyödyntää tietoa.

Tällä vuosisadalla työ ja sen tekeminen ovat muuttumassa aivan erilaisiksi kuin 1900-luvulla. Teknologia poistaa suuren osan nykyisistä tehtävistä ja muuttaa radikaalisti kaikkea työtä. Työstä tulee entistä liikkuvampaa, ajan ja paikan rajoitukset häviävät. Rutiiniosaamista tarvitaan paljon vähemmän kuin nykyään, mutta korkeaa erikoistunutta osaamista sitäkin enemmän.

Siinä missä ennen työurat samassa tehtävässä tai toimialalla olivat pitkiä, nykyiset kymmenvuotiaat ovat todennäköisesti nelikymppisinä toimineet jo monella alalla — joista osaa emme osaa vielä kuvitellakaan. Suuret toimialajätit ovat korvautu-massa pienempien yritysten verkostoilla. Markkinat ja toimialat muuttuvat, ja uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä tarvitaan monen alan osaajien yhteistyötä. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa ja sen mahdollisuudet kehit-tyvät uudelle tasolle.

Ja kun aikaisemmin yritettiin päätellä, millaisella koulutuksella esikoululainen saa parinkymmenen vuoden kuluttua töitä, tule-vaisuuden kysymys on, millaista osaamista nykyinen esikoululai-nen tarvitsee luodakseen työpaikan itselleen ja muille.

Oppiminen ja koulunkäynti ovat kokemassa syvällisempää muutosta kuin kenties koskaan koko koululaitoksen historiassa — ja se tapahtuu juuri nyt. Muutos vaatii uutta ajattelua ja toimintamalleja kaikilta toimijoilta valtakunnan päättäjien tasolta jokaisen koululaisen perheeseen.

Millaiseen maailmaan nykyiset lapset ja nuoret valmistautuvat?

Miksi vanha koulu ei enää toimi?

8

OPS 2016 on muuttanut ja muuttaa monia asioita koulun arjessa. Tämän päivän ja tulevaisuuden oppimisessa korostuvat taidot, yhteisölliset toimintatavat, tiedonraken-taminen, ongelmanratkaisu, jatkuva arviointi, itsearviointi sekä vahva teknologian hyödyntäminen.

Tämän muutoksen tueksi on viimeisten kolmen vuoden aikana Oppimisen Pohjantähti -ohjelmassa tuotu Suomeen maailmalla suurta huomiota saanut New Pedagogies for Deep Learning eli NPDL-viitekehys. Se on kansainvälinen oppimisen, opetuksen ja koulun toimin-takulttuurin systeeminen tutkimus- ja kehittämisohjelma, joka tarjoaa työkaluja ja koulutuksia päättäjille, kunnille ja kouluille oppimisen muutokseen.

NPDL lähtee syväoppimisen käsitteestä, joka on aitoa vuorovaikutusta oikean elämän haasteiden kanssa. Syvä-oppimisessa harjoitellaan kykyä hallita ja tulkita olemassa olevaa tietoa yhdistämällä sitä uuteen — uusien merki-tysten rakentamiseksi. Opettajan rooli on vaihtumassa tiedon jakajasta oppimisen mentoroijaksi ja aktivoijaksi. Hänen tehtävänään on tunnistaa oppilaiden vahvuuksia ja tarpeita, luoda ymmärrystä oikeasta elämästä ja ohjata aitojen ongelmien ratkaisuun. Uudet oppimistavoitteet edellyttävät oppimiskumppanuutta, jossa ovat mukana sekä opettajat, oppijat että heidän perheensä. Oppilailta se edellyttää vastuunkantoa itsestään ja muista niin kou-lussa kuin sen ulkopuolella. Opettajien on heittäydyttävä rohkeasti muutokseen ja heidän on aktiivisesti suunnitel-tava ja kehitettävä opetusta ja arvioitava työtään itse.

Oppimisen Pohjantähti -ohjelman myötä NPDL-peda-gogiikan on tähän mennessä omaksunut liki 200 koulua ja päiväkotia noin 30 kunnassa. Ohjelma jatkuu kunnissa ja sitä tukee kotimainen opetusalan kehittämisyritys Educode. Educode hakee jatkuvasti uusia kouluja ja kuntia ohjelman piiriin.

Kiinnostuitko? Lue lisää ja ota yhteys: www.educode.fi/npdl/

Suomen OPS 2016 ja uusi pedagogiikka NPDL



OPS 2016 NPDL

Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen (character)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen Globaali kansalaisuus (citizenship)

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Tiimityötaidot (collaboration)

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (communication)

Monilukutaito Luovuus (creativity)

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Kriittinen ajattelu (critical thinking)

Työelämätaidot ja yrittäjyys

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Tavoitteena ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen

7 laaja-alaista taitoa

6 ydintaitoa

10

Koulu muutoksessaTulevaisuuden oppiminen — visiot seuraavalle vuosisadalle


Muutos alkaa päättäjistäOppimisen syvällinen muutos edellyttää strategisia pää-töksiä kunnan ja valtakunnan päättäjien tasolla. Jokaisella tämän hetken päättäjällä on kokemuksia ja muistoja omil-ta kouluajoiltaan, mutta niiden varaan ei tulevaisuuden koulua voi rakentaa.

Vuoden 2017 kuntavaalien alla tehdyn kuntapäättäjien asenteita kartoittavan tutkimuksen mukaan päätöksente-kijät suhtautuvat positiivisesti koulutukseen ja oppimiseen ja pitävät niitä tärkeinä. Koulujen arki, uusi OPS ja tulevai-suuden osaamisen teemat ovat heille kuitenkin pääsään-töisesti melko vieraita.

Koulutuksesta on kuitenkin tulossa kunnallisen päätöksen-teon ylivoimaisesti keskeisin kysymys. Omasta ammatti- ja kokemustaustastaan riippumatta päättäjien on perehdyt-tävä tulevaisuuden oppimisen vaatimuksiin, jotta Suomen lapset ja nuoret menestyvät jatkossakin.

Uudistuminen vaatii vahvaa johtajuuttaKoulujen uudistuminen ei tapahdu sattumalta vaan sitä on aktii-visesti johdettava. Maailmaa ei enää muuteta ylhäältä alas käs-kyttämällä tai karismaattisen johtajan vetämänä, vaan muutos on dynaaminen, yhteisöllinen prosessi. Modernissa maailmassa johtajuus on keskinäistä tukea, vuorovaikutusta, yhteisten visioiden luomista ja niihin sitoutumista. Koulujen rehtorit ovat avainasemassa uuden kulttuurin luomisessa.

Uuteen pedagogiikkaan kuuluu keskinäinen sparraus ja arviointi luottamuksellisessa, rakentavassa hengessä sekä koulujen sisällä että niiden välillä. Tähän tarjoaa oivan työkalun muun muassa Koulujen vertaisauditointityökalu (ks. s. 5 ja microsoftmahdollista.fi/100tarinaa).

Mistä tunnistaa innovatiivisen koulun?Suomessa on jo kymmeniä rohkeasti uudistusten tielle lähteneitä kouluja. Niiden toimintakulttuuria kuvaavat tietyt, yhteiset piirteet:

Innovatiiviset koulut hyödyntävät prosessiajattelua — organisaation jokainen toimija ymmärtää koko-naisuuden ja oman osuutensa siinä. Kaikki ovat myös sitoutuneet sykliseen kehitysideaan, jossa

1. asetetaan uusi selkeä tavoite,

2. kehitetään innovaatio tavoitteeseen pääsemiseksi,

3. toteutetaan innovaatio,

4. arvioidaan lopputulos ja

5. jalostetaan alkuperäistä tavoitetta.

Kouluilla on kyky luoda, hankkia ja siirtää tietoa sekä muuttaa omaa toimintaansa uuden tiedon ja käsitysten mukaiseksi. Teknologian avulla saatava ja analysoitava data on myös tärkeää toiminnan kehittämiseksi systee-misellä tasolla.

Innovatiiviset koulut hyödyntävät uutta teknologiaa ensisijaisesti kasvattaakseen nuorten kykyä, rohkeutta ja luovuutta tiedon rakentamisessa niin ryhmässä kuin yksilöinä. Teknologia voi myös suosittaa oppilaille yksi-löllisiä sisältöjä ja oppimispolkuja.

Opetusneuvos Martti Hellström on ollut kouluttamassa rehtoreita muutosjohtamiseen. Tässä Hellströmin viisi vinkkiä muutosjohtamiseen:

1. Hoida ensin oma ajattelusi kuntoon ja ymmärrä, millaista muutosta johdat. Mikä toiminnassa lakkaa, vähenee, jatkuu, lisääntyy, on kokonaan uutta? Johda sitten vahvasti muutosta ja priorisoi uusi pedagogiikka.

2. Tee hyötyanalyysi ja myy muutos hyödyillä.

3. Kuuntele tarkkaan esiin nousevaa vastustusta ja tutki väitteet huolella.

4. Tee yhdessä kaikkien asianosaisten kanssa selkeä suunnitelma aikatauluineen ja vastuunjakoineen.

5. Varmista, että havaitsette esiin nousevat ongelmat ja ratkaisette ne ripeästi yhdessä sopimallanne tavalla.

Viisi vinkkiä muutosjohtamiseen

Uuden luomiseksi ja mahdollistamiseksi tarvitaan ymmärrystä, mielikuvitusta ja uskallusta.

12

Oppimisesta syväoppimiseen


Mitä on syväoppiminen?Syväoppiminen on aitoa vuorovaikutusta oikean elämän haasteiden kanssa ja siten syvällisellä tavalla mielekästä. Se on kykyä hallita ja tulkita olemassa olevaa tietoa yh-distämällä sitä uuteen ja rakentaa siten uusia merkityksiä. Tällä tavoin omaksuttu tieto ei jää oppilaan mieleen ulkoa oppimisen tasolla, vaan painuu itse koettuna ja käsitel-tynä syvälle hänen muistiinsa. Syväoppiminen edistyy NPDL-mallin jäsennyksen mukaisesti portaittain vähäises-tä osaamisesta edistyneeseen taitoon.

Syväoppiminen ei rajoitu koulun seinien sisälle vaan oppimista tapahtuu ajasta ja paikasta riippumatta. Tietoa rakennetaan aktiivisesti myös vapaa-ajalla. Jos perhe tör-mää esimerkiksi lomamatkalla historialliseen kohteeseen, voidaan tietoja siitä kirjata sähköiseen vihkoon. Tieto säilyy vihossa ja siihen voidaan palata koulun oppitunneilla.

Oppilaiden tavoitteena on kehittyä luoviksi, yhteistyöky-kyisiksi ongelmanratkaisijoiksi. Oppilaita kannustetaan tekemään entistä enemmän itse, vaikuttamaan asioihin sekä tarttumaan uralla ja elämässä tuleviin mahdollisuuk-siin. Taitojensa avulla he voivat osallistua ja kehittää uusia innovaatioita monimutkaistuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.

Oppitunnit uusiksi!Jos pyydetään ketä tahansa päiväkoti-ikäisestä vaariin piirtämään kuva luokkatilanteesta, kuvassa esiintyy opettaja edessä opettamassa ja lapset pulpettiriveissä ottamassa vastaan tietoa ja oppia.

Tulevaisuuden koulu ei kuitenkaan noudata enää tätä asetelmaa. Opettaja muuttuu tietosisällön annostelijasta pedagogiseksi asiantuntijaksi, organisoijaksi, ohjaajaksi, fasilitaattoriksi, promoottoriksi ja valmentajaksi. Sosiaaliset ja tunnetaidot nousevat opettajan osaamisessa tärkeään osaan.

Uuden pedagogiikan mukainen oppimistapahtuma jäsentyy näin:

1. Ensiksi täytyy ymmärtää, mitä opetettava asia tai taito tarkoittaa. Käsitteet on avattava. Esimerkki: ei riitä, että lasta kehottaa käyttäytymään kunnolla, vaan tarvitaan yhteinen ymmärrys, mitä kunnolla käyttäytyminen tarkoittaa.

2. Luodaan oppimistilanne, jossa asian oppiminen mah-dollistuu.

3. Annetaan lapsille tilaisuus harjoitella opittavaa asiaa luonnollisessa ympäristössä, hänen ikänsä ja kehitys-vaiheensa huomioon ottaen. Ei tehdä asioita lasten puolesta.

Oppiminen on muuttumassa tiedon omaksumisesta syvälliseksi ajattelun ja taitojen kehittämisen prosessiksi. Sekä opettajan että oppijan roolit muuttuvat, ja yhteistyön, vuorovaikutuksen ja luovuuden merkitys korostuu. Digitaaliset oppimisalustat mahdollistavat oppimisen suunnittelun kullekin oppijalle sopivaksi ja analyysityökalut tarjoavat opettajille täsmällistä tietoa, millaista tukea hänen oppilaansa tarvitsevat.

Nuoret yrittäjät tieto-tekniikkaa opettamassaOPS 2016:een sisältyy myös työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus. Monissa kouluissa hyödynnetään Nuori Yrittäjyys ry:n materiaaleja ja perustetaan NY-yrityksiä.

Yksi sellainen oli Espoon Kirkkojärven koululla syksyllä 2014 perustettu SAATE NY, jonka perustaneet yhdeksäsluokkalai-set diginatiivit käänsivät roolit ympäri. Heidän liikeideansa oli kouluttaa opettajia Office-ohjelmien käyttöön opetuksessa. Lisäksi opetettiin tietokoneen käytön perusteita ja lisälaitteiden asennusta.

Ekaluokkalainen ja muumio-omenatEnsimmäisen luokan opettaja antoi oppilailleen tehtäväksi arkiseen ympäristöön liittyviä teemoja ja ohjeet: ”Kun kohtaat jonkun näistä teemoista:

1. ota valokuva,

2. tee aiheesta asiantuntijahaastattelu, asiantuntijana voi olla kuka tahansa ja

3. kirjoita asiasta lyhyt selostus.”

Pieni ekaluokkalainen poika tarttui puuteemaan. Hän kiinnostui omassa kotipihassaan kasvavasta omenapuusta, joka oli alkanut tuottaa mätiä omenoita. Poika otti puusta ja mädistä omenois-ta kuvan. Pojan isä meni puutarhaliikkeeseen kysymään, mistä oli kyse ja mitä oli tehtävä. Häntä valistettiin, että kyseessä on omenapuun muumiotauti, ja sai ohjeet puun hävittämiseksi ja uuden istuttamiseksi. Poika videoi isän haastattelun. Ekaluok-kalainen ei vielä pitkää raporttia kirjoita, mutta muutaman rivin kuitenkin. Hän toi kuvan, videon ja kirjoituksen kouluun jaettavaksi muiden kanssa.

Opettajan johdolla niitä sitten käsiteltiin luokassa. Paitsi että kaikki oppivat jotakin omenapuusta ja sen muumiotaudista, ta-rinan ympärille rakennettiin lisää tietoa: opettaja kyseli, millaisia muita puita on olemassa, millaisia hedelmiä, missä ne kasvavat ja niin edelleen. Omenapuuhun perehtynyt poika harjoitteli sekä kynän että digitaalisten välineiden käyttöä, tiedon rakenta-mista, viestintää ja vuorovaikutusta.

Kaikki taitoja, joita ei oppikirjasta lukemalla voi omaksua ja joita poika tulee tarvitsemaan aikoinaan työelämässä.

14

Pyörätelineiden probleema oppimismahdollisuutenaEspoolaisen Juvanpuiston yhtenäiskoulun rehtori Vesa Äyräs kertoo:

”Eräs oppilas tuli sanomaan, että pyörätelineet eivät riitä kaikille. Olin jo sanomaisillani, että selvä, soitan kiinteistönhoitajalle. Sitten tajusin, että olin viemässä oppilaalta oppimistilaisuut-ta. Pyysin häntä tekemään selvityksen pyörätelineistä: miten täynnä ne ovat milloinkin, miten niiden kuormitus jakautuu, vaikuttaako sää niiden käyttöön ja vastaavaa. Oppilas tarkkaili pyörätelineiden käyttöä kaksi viikkoa ja laati selvityksen, jonka hän esitteli itse kiinteistönhoitajalle. Paitsi että hän tuli tehneeksi palveluksen koko kouluyhteisölle, hän sai harjoitella monia elämässä ja työelämässä keskeisiä taitoja”

Viestinnän syväoppimista OulussaOulujoen koulun kuudesluokkalaiset ottivat vastaan viestintään liittyvän Deep Challenge -haasteen syksyllä 2015. He pohtivat kansainvälisessä yhteistyössä sekä englannin että äidinkielen tunneilla muun muassa sanallisen ja sanattoman viestinnän keinoja, viestinnän kulttuurisia eroja sekä onnistuneita ja epä-onnistuneita vuorovaikutustilanteita. Projektin lopputuotteena syntyi lyhytelokuvia.

Tarinoita syväoppimisestaOppimisesta syväoppimiseen

Ilmastonmuutoksen haasteeseen vastaamassaSyksyllä 2016 Espoon Kirkkojärven kolmasluokkalaiset osallistui-vat globaaliin Deep Challenge -ilmastonmuutoshaasteeseen. Deep Challenge on osa New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) -pedagogiikkaa. Deep Challenge -haasteiden sarja tarjoaa oppilaille tilaisuuden perehtyä aitoihin globaaleihin on-gelmiin ja hakea niihin ratkaisuja yhdessä eri puolilla maailmaa NPDL-verkostoon osallistuvien koululaisten kanssa.

Haasteessa oppilaat etsivät ensin tietoa ja tutustuivat käsitel-tävään aiheeseen muun muassa haastattelemalla asiantunti-joita Skypen avulla. Sitten he suunnittelivat ratkaisun johonkin teemaan liittyen (esimerkiksi asuminen, energia, liikenne ja ruoan tuotanto) ja rakensivat ja mallinsivat sen tulevaisuuden kaupungiksi 2030. Lopuksi oppilaat esittelivät projektin Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertellille, joka toimi myös Espoon kestävän kehityksen ohjelmaryhmän puheenjohtajana. Hertell oli vaikuttunut oppilaiden ideoista, ja kertoi vievänsä terveiset Espoon valtuustoon.

Lue lisää tästä aiheesta yleisesti: Deepchallenge.org

Oppilaat omaa oppimistaan suunnittelemassa Kaikki Vantaan kaupungin lukiot ovat kuuluneet Oppimisen Pohjantähti -ohjelmaan. Tikkurilan lukiossa on rehtorien johdol-la lähdetty pohtimaan NPDL-ajattelun mukaista syväoppimista jokaisen opettajan kanssa tämän omista lähtökohdista. Yhteisiksi pääteemoiksi on nostettu kriittinen ajattelu ja tiimityötaidot.

Oppilaiden kanssa on tehty kokeiluja opetuksen järjestämiseksi uusilla tavoilla: esimerkiksi ruotsin ja matematiikan kurssit on yhdis-tetty ja keväällä 2016 toteutettiin Mitä tänään tehtäisiin? -kurssi, jonka sisällön oppilaat päättivät kurssin alussa. Rehtori Ari Ranki näkee tässä suuria mahdollisuuksia:

”Kun oppilas ymmärtää, että hän on itse vastuussa omasta oppi-misestaan, se edesauttaa menestystä ylioppilaskokeissa. Opettajan vastuulla on selittää, miksi asioita opiskellaan.”

Apulaisrehtori Saija Tynkkynen on omalla matematiikan kurs-sillaan harjoituttanut viestintätekniikan käyttöä tulevaisuuteen orientoivalla asuntotehtävällä. Tehtävän aluksi opiskelijoiden tulee määritellä, mikä on heidän oma elämäntilanteensa viiden vuoden kuluttua, missä työpaikassa he ovat, missä asuvat, ja sitten etsiä ver-kosta — esimerkiksi Marttaliiton sivuilta — tietoa siitä, miten tässä elämäntilanteessa päivittäiset kulut muodostuvat.

16

Uudenlainen oppiminen edellyttää myös fyysisten oppimisympäristöjen uudistamista ja teknologian laajamittaista käyttöönottoa. Tulevaisuuden luokkahuone on muuntojoustava, vuorovaikutukseen, luovuuteen ja toiminnallisuuteen kannustava sekä tietysti viihtyisä. Sellaisia on jo toteutettu kouluissa eri puolilla Suomea kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Oppimisympäristöt uusiksi!


18

Tulevaisuuden opetuksessa hyödynnetään paljon sellaista hyvää ja toimivaa, mitä on kehitetty digitaalisten pelien maailmassa. Tämä ei tarkoita, että pelejä käytettäisiin tekemään koulunkäyntiä pelkästään hauskemmaksi, vaan niiden kautta voidaan luoda rikkaita, yhteistoiminnallisia oppimiskokemuksia. Oppimisen pelillistäminen on ensisi-jaisesti peleille ominaisten elementtien, pelisuunnittelun ja pelimekanismein soveltamista opiskelun työvälineiksi.

Pelillisessä opetustapahtumassa käsiteltävä aihe jaetaan järkeviksi osiksi ja osanottaja saa palkintoja edistyessään oppimistavoitteissa. Palkitsemisen paikkoja ovat ainakin sisällön hallinta, yhteistyö, asioiden jakaminen ja luova ajattelu. Oppijoiden sisäinen halu ja innostus ovat kuiten-kin palkintojen keruuta tärkeämpiä. Heidän täytyy saada itse aidosti vaikuttaa ja valita pelillisessä oppimistapah-tumassa. Tavoitteena on tarjota positiivinen oppimis- ja tunnekokemus kaikille.

Pelillisissä opetusmenetelmissä opettaja tarjoaa oppimis-resurssit ja kannustaa yhteistyöhön, kehottaa kokeilemaan ja antaa tarpeen tullen uusia välineitä ajatteluun. Pelien luoma oppimisyhteisö voi olla myös kansainvälinen ja pelikaverit vaikka toiselta puolelta maalimaa. Tilanne mallintaa monissa yrityksissä jo nyt tavallisen työyhteisön asetelmaa.

Tulevaisuuden nopeasti muuttuvassa työelämässä tarvi-taan valmiutta riskinottoon ja epävarmuuden sietoa, ja tämän täytyy tulla myös koulukulttuurin osaksi. Kaikille on koulussakin sallittava mahdollisuus kokeilla, vaikka ei heti onnistuisikaan.

Tässä on paljon opittavaa pelien maailmasta.

Kalle saa koulussa kehnon arvosanan, kun tekee kokees-sa paljon virheitä, eikä se tunnu kivalta. Sama Kalle ei harmistu ollenkaan, kun tietokonepeli ilmoittaa ”game over”. Hän pelaa pelin uudelleen ja pääsee seuraavalla kierroksella ehkä jo pitemmälle.


Pelillisyys oppimisessa


Minecraft-pelimaailma tarjoaa rajattoman oppimisympäristönMinecraft on ruotsalaisen Markus Perssonin kehittämä, vuonna 2011 julkaistu peli, jolla on nykyisin yli 100 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Minecraft on yksi kaikkien aiko-jen suosituimmista peleistä ja sillä on paljon pelaajia kaikissa ikäluokissa.

Minecraftissa rakennetaan ensin pieni talo, jossa voi värjötellä pimeän tullen. Sen jälkeen rajana on vain mielikuvitus — pe-laaja voi rakentaa puumajan, jättimäisen linnan, merenalaisen tutkimuslaitoksen tai mitä tahansa muuta, avoin pelimaailma on teoriassa ääretön. Se koostuu kiinteistä 3D-kuutioista, joita voi poistaa ja sijoittaa uudelleen. Pelissä voi hyödyntää erilaisia materiaaleja, joita voi hankkia eri tavoin. Keskeisiä pelitoiminto-ja ovat muun muassa taisteleminen, esineiden valmistaminen, kaivaminen, seikkailu, viljely, eläinten kasvattaminen ja rakenta-minen. Pelissä ei ole mitään varsinaista päämäärää.

Microsoft julkaisi lokakuussa 2016 Minecraft: Education Edi-tionin, joka on saatavilla 11 eri kielellä yli 50 maassa. Minecraft: Education Edition kehittää monia laaja-alaisen osaamisen taitoja, kuten tutkivaa ja luovaa työskentelyä, yhdessä oppimista ja ongelmanratkaisutaitoja. Peli tarjoaa luovan oppimisympäris-tön, jossa voi itse tekemällä ja kokeilemalla rakentaa oppitunnin mistä tahansa teemasta, visualisoida ja toteuttaa projekteja sekä tutkia eri aihealueita. Kun opettajat saavat haltuunsa pelin uudet ominaisuudet, he voivat toimia entistä yhteisöllisemmin oppilaidensa kanssa ja lähteä hyödyntämään pelillisyyttä täysi-painoisesti oppimisessa.

Minecraft: Education Edition sisältää myös luokkahuo-nesovelluksen, jolla opettajat voivat pääkäyttäjänä muuttaa asetuksia, viestiä oppilaiden kanssa, antaa tavaroita tai siirtää oppilaita Minecraft-maailmassa. Sovellus näyttää kartan Mi-necraft-maailmasta, listan oppilaista, asetukset ja chat-ikkunan.

Käytön voi aloittaa vierailemalla Minecraft: Education Edition -sivustolla education.minecraft.net

20

Teknologia oppimisen tukena


Teknologialla on keskeinen rooli tulevaisuuden oppimisessa — se ei ole oppiaine muiden jou-kossa vaan alusta, jonka päällä kaikki oppiminen tapahtuu. Uudella teknologialla ja algoritmisel-la ajattelulla voidaan päästä syvälle oppimisen prosesseihin, tukemaan ja analysoimaan, ja tarjoa-maan luovuudelle ennennäkemättömiä mahdolli-suuksia.

Sähköisiä kirjoja, PDF-tiedostoja ja muuta oppimateriaalia käytetään jo kouluissa, ainakin lukiossa. Sähköiset materiaalit ovat hyviä, mutta ne ovat sittenkin vain perinteisen oppimate-riaalin käyttöä uusilla välineillä. Digitalisaatiossa on kyse paljon suuremmasta muutoksesta. Se on itse asiassa muuttamassa oppimisen luonnetta hyvin syvällisellä tasolla.

Oppimisen digitalisaatio mahdollistaa oppijoiden osallista-misen. Nykyisellä teknologialla pystytään luomaan aidosti personoituja oppimiskokemuksia, jotka tukevat uutta oppimista ja opetussuunnitelman tavoitteita. Uuden teknologian avulla pystytään myös tunnistamaan oppilaat, joilla on haasteita oppimisessa ja heille voidaan tarjota tukea jo ennen kuin he putoavat kelkasta.

Rehtorit, opettajat, oppilaitosten hallinto ja muut työntekijät hyötyvät myös. Uusi teknologia tarjoaa heille hyvät välineet tehdä työtä tehokkaammin ja hauskemminkin — niin että tekni-set työvälineet eivät ole rasite vaan mahdollistaja. Tällaisia ovat muun muassa tehokkaat tiedonjakamisen ja muun vuorovaiku-tuksen välineet.

Uusi teknologia mahdollistaa myös arkisten prosessien tehos-tamisen. Moni sellainen tehtävä, joka on aikaisemmin tehty käsityönä, voidaan automatisoida. Asioita tehdään järkevästi, säästetään aikaa ja rahaa.

Digitalisaation avulla voidaan myös luoda jotain aivan uutta: ratkaisuja ja palveluita, jotka vievät opiskelun ja oppimisen uudelle tasolle. Eikä tässä ole kyse laitteista, vaan mitä niillä tehdään — ja ennen muuta ihmisten välisen vuorovaikutuksen syventämisestä.

Digitalisaatio on laitteita syvällisempi asia

Kynä vai näppäimistö?Sananen laitteista, vaikka digitalisaatiota ei pidäkään lähestyä niistä käsin. Laitteiden valinta nimittäin vaikuttaa oppimiseen. Tutkimus* osoittaa, että teknologia voi joko tukea ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä tai rajoittaa sitä. Pahimmillaan voi käydä niin, että oppilai-den ajattelua ja käyttäytymistä muokataan teknologian ehdoilla.

Näppäimistö näyttäisi helpottavan työtä verrattuna käsin kirjoittamiseen, mutta kynällä on huomattavan suuria etuja:

Kynät mukautuvat ajatteluumme. Niiden avulla voidaan välittää sanoja, symboleita, numeroita ja diagrammeja.

Kosketusnäyttöön verrattuna kynä tukee tarkempaa kirjoittamista sekä ajatusten työstämistä, jota vaaditaan käsitteiden erittelyyn, syvempään ymmärrykseen ja oppimiseen.

Kynä käyttöliittymänä vähentää kognitiivista kuormitus-ta ja parantaa siten oppimista. Kynän käyttö on pitkälti automaatio aivoissamme ja hyödyntää aivoissa jo olevia malleja. Kognitiivista kuormitusta vähentävät ja keskivertosuoritusta parantavat käyttöliittymät pienen-tävät myös tasoeroja oppilaiden välillä.

Kirjoittaminen kynällä muokkaa suoraan aivojen toi-mintaa. Lapset oppivat kirjaimia paremmin piirtämällä kuin katselemalla niitä.

Parhaiten oppimista palvelee digitaalinen kynä, koska se tukee jakamista, tallentamista, kommentointia, kertaus-ta ja sisällön uudelleenkäyttöä — myös etänä muiden käyttäjien kanssa. Kynäominaisuus sisältyy usein monika-navaiseen käyttöliittymään, jossa on myös puhe, kosketus, ja näppäimistö, joiden välillä voidaan siirtyä joustavasti. Tällainen vaihtoehto tukee laaja-alaista sisällöntuotantoa, joustavaa yhteistyötä, ajattelua ja oppimista sekä tehok-kaan pedagogiikan kehittämistä. * Oviatt, Sharon: Computer Interfaces and their impact on learning

Digitaalinen kynä parantaa oppimistuloksia niin mate-maattisissa ja tiedeaineissa kuin kirjoitelmissa ja luento-muistiinpanojen tekemisessä. Digitaalisen kynän käyttö lisää oppilaan kykyä tuottaa ideoita, ratkaista ongelmia, viestiä ja kehittää monimutkaisia ajatuksia, tehdä tarkkoja päätelmiä sekä oppia muistiinpanoja tehdessään. Kielten kirjoitelmatehtävissä oppilaat tuottavat 30–60 prosenttia enemmän ideoita ja parempia lauserakennelmia kynällä kuin näppäimistöllä. Myös monissa kieliaineissa näppäi-mistöt rajoittavat ilmaisua, kun taas kynät tukevat sitä.

22

Siirtyminen pilvipalveluihinIT-infrastruktuurin tavoitteet on määritelty yhteistyössä kuntien ja koulujen kanssa. Kaikki Microsoftin tarjoamat palvelut suunnitellaan vastaamaan suoraan koulun kohtaamiin haasteisiin.

Tilanne aiemmin: Rajoitettu pääsy palveluihin

Aiemmin kaikki koulun yhteydet oli rajoitettu koulun alueelle. Tavoitteena on siirtyä pois tästä mallista 5 vuoden kuluessa.

Toimii hakemistopalveluna, joka yhdistää oppilaat,

koulut ja sovellukset

AzureActive Directory

Microsoft Intune

Koulut voivat siirtyä pilvipalveluihin, ja näin vähentää IT-infrastruktuurin

ylläpitämisen aiheuttamia kustannuksia

Mahdollistaa pääsyn kaikkiin palveluihin, myös 3. osapuolen

palveluihin, yhdellä kirjautumisella

Azure

Useat kolmannen osapuolen sovellukset

Konesalit

Oppilaat voivat nyt kirjautua

Office365-tililleen millä tahansa

laitteella, mistä tahansa

Järjestelmät palvelemaan oppimista


Tekniikka ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä


Nykyisin lähes jokainen koulu omistaa omat konesalinsa, palvelimet, tallennusjärjestelmät ja verkot. Tämä tarkoit-taa suurta määrää laitteita, joiden hankintaan, huoltoon ja uusimiseen on käytännössä kulunut koulun koko IT-bud-jetti. Paljon vähemmän, jos lainkaan on suunnattu varoja dataan ja sovelluksiin, siis varsinaiseen toimintaan.

Pilvipalveluiden käyttöönotto on nyt kääntämässä ra-kenteen ylösalaisin. Laitteisiin ja infrastruktuuriin kuluu vä-hemmän varoja, koska niitä ei tarvitse omistaa itse. Varat voidaan suunnata dataan ja sovelluksiin, jotka synnyttävät varsinaista lisäarvoa oppimiseen. Toimintaympäristön digitalisoiminen ei siis tapahdu ensi sijassa hankkimalla laitteita, vaan miettimällä, mitä tavoitellaan ja millaisia palveluita tavoitteiden saavutta-miseksi tarvitaan. Käyttäjäystävällinen infrastruktuuri sallii käyttäjälle pääsyn tietoon ja palveluihin laitteesta, ajasta tai paikasta riippumatta.

Tämä edellyttää koko tietoteknisen järjestelmän arviointia sekä koulujen että kuntien tasolla ja sen muovaamista tarkoituksenmukaiseksi.

Sekavuudesta sujuvaan palveluun

Useimmissa kouluissa on nykyisin käytössä joukko erilaisia, toisistaan erillisiä järjestelmiä ja palveluita. Niin oppilaille, opettajille kuin hallinnollekin aiheutuu hankaluuksia, kun jopa samaan tarkoitukseen on rinnakkaisia palveluita ja he ovat epävarmoja, mitä milloinkin tulisi käyttää. Sen lisäksi jokaiseen palveluun kirjaudutaan vielä eri tunnuksilla.

Käyttäjän näkökulmasta ei ole väliä mistä palvelut tulevat, kunhan ne toimivat. Tietohallinnolle koko ajan komplek-sisemmaksi rakentuva systeemi on kuitenkin logistinen haaste. Tietoturvariskit saattavat käydä hallitsemattomiksi ja syntyy turhia kustannuksia.

Pilvipalveluiden aikakaudella organisaatioissa on tärkeää sopia selkeästi, mitä palveluita käytetään ja mistä niiden käyttöön saa tukea.

Me Microsoftilla olemme rakentaneet valmiita malleja toimivaksi infrastruktuuriksi. Pilvipalveluun siirrytään vähitellen ja siirtymävaiheessa toimitaan hybridimallissa. Lisätietoa tästä löytyy IT-arkkitehtuurimallista, osoitteesta microsoftmahdollista.fi/100tarinaa.

Tietohallinnon uusi rooli

Teknologian merkityksen kasvu muuttaa myös tietohallin-non roolia. Se on aikaisemmin ollut laitteiden ja verkkojen teknisestä toiminnasta vastaava tukipalvelu. Hankinnat on suunniteltu ja budjetoitu pitkäksi aikaa eteenpäin — vuosi on nykyisessä tietotekniikassa jo pitkä aika. Laitteet ovat olleet kalliita, ja varsin suuri osa hankinnoista on epäon-nistunut tai ollut vanhentunutta jo käyttöön otettaessa.

Jatkossa tietohallinto on tulossa itse oppimisen ja ope-tuksen ytimeen tuottamaan sitä palvelevia ratkaisuja. Sopivien palveluiden ja ratkaisujen hakemiseksi voidaan nykyisin tehdä muutaman viikon mittaisia projekteja uu-den teknologian kokeilemiseksi. Pilvipalveluiden aikakau-della kokeilut eivät ole suuria riskejä, koska ne eivät vaadi investointeja laitteisiin.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian tuore tieto-hallintopäällikkö Tuukka Soini on saanut mandaatin kehittää teknologian roolia organisaatiossa aivan uudelta pohjalta. Hän käyttää työssään NPDL-ohjelman systeemisen ajattelun työ-kaluja, joiden mukaan opetusalan organisaatiota kehitettäessä systeemistä muutosta tulee tarkastella riittävän laaja-alaisesti.

Ensi töikseen Soini jäädytti kaikkien uusien laitteiden hankinnan oppilaitokseen, jotta tarpeet kartoitettaisiin kokonaisuuden kannalta eikä niukkenevia resursseja kulutettaisi yksittäislaittei-siin.

”Tekniikkaa ja pedagogiikkaa on kehitettävä käsi kädessä. Se ei muuta juuri mitään, jos opiskelijat istuvat jatkossakin luok-kahuoneessa käymässä läpi samoja sisältöjä samaan aikaan, mutta tekevät sen paperikirjan asemesta läppäreillä. Todellinen digiloikka merkitsee oppimisen laajenemista luokista ja työpa-joista maailmalle ja perinteisistä kouluajoista itse kunkin aika-tauluihin sopivaksi. Se tarkoittaa myös digitaalisten viestintä- ja tallennusvälineiden käyttöä, esimerkiksi osaamisen näyttöä videoklipeillä”, Tuukka Soini visioi.

Pilvipalvelut ja tietohallinnon rooli

24

Oppimisen digitaaliset alustat


Digitaalinen oppimisalusta tarkoittaa oppimisen tukena käytettävää verkko- tai mobiilisovellusta. Oppimisalustalla voi kirjoittaa, julkaista, lukea ja kommentoida oppimateriaalia — tekstejä, kuvia, videoita, harjoitteita ja vastaavia, sekä tehdä ja palauttaa tehtäviä sähköisesti. Sitä voi käyttää luokkahuoneessa, kotona tai missä tahansa, missä käytössä on tietokone tai mobiililaite. Kehittyneisiin oppimisalustoihin sisältyy myös analytiikkatyökaluja, joiden avulla sekä oppija että opettaja voivat seurata edistymistä ja löytää oppimista tukevia yksilöllisiä materiaaleja.


Nopeimmin kasvava suomalainen digitaalinen oppi-misalusta on Claned, jonka on tuottanut vuonna 2013 perustettu ja 2016 alustansa julkaissut startup-yritys Claned Group Oy. Yritys on voimakkaassa kasvussa ja sen tuottama alusta on käytössä tällä hetkellä useiden Euroo-pan maiden lisäksi muun muassa Intiassa, Australiassa ja Indonesiassa. Claned on erittäin helppokäyttöinen — nuoret oppivat sen käytön heti ja opettajille suunnattuihin toiminnal-lisuuksiin riittää muutaman tunnin perehdytys. Kuka tahansa voi luoda siinä oppimisalueen, lisätä materiaalia, tehdä muistiinpanoja, jakaa mieleisensä osat muiden kanssa ja seurata omien oppimistavoitteidensa saavut-tamista. Claned-oppimisalusta tekee luokasta monipuo-lisen oppimisyhteisön, joka rakentaa tietoa yhteiseksi hyväksi. Opettaja voi luoda oppilaslähtöisiä kursseja, jotka aktivoivat oppilaat keskusteluun ja joissa aineisto rikastuu kaikkien osallistujien panoksen myötä. Keskustelu voi olla myös reaaliaikaista. Clanedin toimintatapaan sisältyy sosi-aalisessa mediassa tehokkaiksi havaittuja koukkuja, jotka tekevät sen käytöstä hauskaa ja houkuttelevaa. Microsoftin Azure-pilvipalveluihin tukeutuva Claned sisältää kaikki kehittyneen digitaalisen oppimisalustan palvelut. Oppimateriaalit pysyvät aina saatavilla ja jär-jestyksessä, samoin kuin kaikki oppimisprosessin myötä syntynyt kommentointi, harjoitustyöt ja omaa oppimista koskeva data.

Ohjelma suosittelee kunkin tavoitteisiin, vauhtiin ja kiin-nostuksenkohteisiin sopivia aineistoja ja opiskelutovereita. Clanedissa voi tehdä tehtäviä ja kokeita ja saada niistä pa-lautetta. Opettaja voi tavoittaa sitä kautta koko ryhmän ja seurata itse kunkin opiskelua digitaalisessa ympäristössä.

Diginatiivit ja opettajan rooli Tämän päivän ja huomisen koululaiset ovat diginatiiveja, eli digitaaliset palvelut ja välineet ovat olleet keskeinen osa heidän ympäristöään koko heidän ikänsä. He voivat olla eteviä laitteiden käyttäjiä ja osaavat toisinaan neuvoa opettajilleen, mistä nappulasta laite saadaan toimimaan ja miten piuhat pitää yhdistää.

Tästä huolimatta opettajan tulee luokassa ottaa pedagogiset ohjat käsiinsä, myös digitaalisessa ympäristössä. Claned on helppo väline opettajalle digitaalisen oppimisen hallintaan ja ohjaamiseen.

Yhteistoiminnallisen kulttuurin tuki Digitaalinen oppimisalusta Claned kannustaa opettajia ja kouluja yhteistoiminnallisuuteen. Mitä enemmän alustaa käyt-tävät jakavat materiaaleja keskenään, keskustelevat ja tuovat kokemuksiaan ja parhaita käytänteitä yhteiseen käyttöön, sitä paremmin oppimisalusta rikastaa kaikkien oppimiskokemusta.

Opettajien ja koulujen kannustaminen vuoropuheluun ja yhteistyöhön digitaalisessa oppimisen murroksessa on ollut keskeinen osa myös Microsoftin Oppimisen Pohjantähti -ohjelman opettajille suunnattuja täydennyskoulutuksia. Työ jatkuu kunnissa muun muassa Educoden ja Clanedin tarjoa-mien kurssien muodossa. Tutustu ja luo oma Claned-tilisi: www.claned.com

Lisää tietoa oppimisen muutosta tukevista kursseista tarjoaa Educode, katso: www.educode.fi/koulutukset/

Claned on laitteesta ja käyttöjärjestelmästä riippumaton ja kokonaan selainperusteinen. Kun Claned kulkee digitaali-sissa laitteissa oppilaiden mukana myös heidän vapaa-ai-kaansa ja lomilleen, työskentely voi jatkua luokkahuoneen ulkopuolisessa maailmassa — oppiminen voi näin jatkua elämän kaikilla alueilla. Clanedin oppimisanalytiikka analysoi koko ajan oppi-laiden työskentelyä, eikä se vaadi opettajalta erityistä panosta arkisessa työssä. Hän löytää sieltä tarvitessaan tietoa yksittäisten opiskelijoiden ja ryhmän edistymisestä. Analytiikka kertoo, kuka tarvitsee erityistä tukea, keneltä jäävät tehtävät tekemättä, ja kuka on vaarassa pitkästyä, kun annetut tehtävät eivät ole riittävän haastavia. Se aut-taa siis opettajaa tekemään perustyötään huomattavasti perinteisiä välineitä tehokkaammin. Jokaisen henkilökohtainen Claned-tili siirtyy hänen mukanaan oppilaitoksesta toiseen ja kaikki sinne kertynyt aineisto pysyy tallessa. Organisaatiot hankkivat sen henkilökuntansa ja opiskelijoiden käyttöön, mutta se on loppukäyttäjälle ilmainen. Clanedia käyttävät kaikenlaiset oppijat, oppilaitokset ja kurssit — peruskoulujen, lukioiden ja korkeakoulujen lisäksi muun muassa YK henkilökuntansa kouluttamiseen, Länsi-Australian katoliset koulut ja Taloudellinen tiedotus-toimisto liiketalouskursseihin lukiolaisille.

Muun muassa Helsingin kaupungin opetusvirasto on hankkinut Claned-oppimisympäristön kaikkien kaupungin opettajien käyttöön syksystä 2017 lähtien. Claned Group kehittää palveluaan yhteiystyössä Microsof-tin kanssa.

Tutustu ja luo oma Claned-tilisi: www.claned.com

Suomalainen Claned-oppimisalusta valloittamassa maailmaa

26

Kaikki koodaamaan!

BBC micro:bit on kämmenelle mahtuva, helposti ohjelmoitava levymäinen tietokone, jota voidaan käyttää jo pienten koululais-ten opetuksessa. Sitä voi ohjelmoida editoreilla, jotka toimivat PC:llä, tabletilla tai mobiililaitteella. Micro:bitiä voi käyttää kai-kenlaisten laitteiden rakentamiseen roboteista musiikki-instru-mentteihin.

Micro:bitillä on monipuoliset ominaisuudet, kuten 25 punaista lediä, joilla voi näyttää viestejä. Levyllä on kaksi ohjelmoitavaa painonappia, joita voi käyttää esimerkiksi peliohjaimina tai soit-tolistan ”pause” ja ”skip” näppäiminä. BBC micro:bit havaitsee liikkeen ja se kertoo myös liikesuunnan. Sen voi liittää muihin laitteisiin ja Internetiin bluetoothilla tai USB-johdolla.

Micro:bitiä voidaan käyttää laajasti opetuksessa. Sen avulla nuorille voidaan antaa valmiudet suunnitella ja kehittää uusia

Tulevaisuuden kansalaistaitoihin kuuluu tietotekniikan käytön lisäksi ymmärrys sen rakentumisesta ja toiminnan periaatteista. Tätä kutsutaan algoritmiseksi ajatteluksi, ja se kuuluu myös OPS 2016 tavoitteisiin. OPS 2016:n mukaan jokainen oppilas oppii viimeistään yläkoulussa soveltamaan algo-ritmisen ajattelun periaatteita ja ohjelmoimaan yksinkertaisia ohjelmia. Ohjelmointitaito ei ole päätavoite, eikä kaikista tule koodareita, vaan ohjelmointi on keino oppia uusia ajattelun tapoja.


palveluita, opettamisen työkaluja, ratkaista ongelmia, pitää hauskaa — jolloin he muuttuvat tietotekniikan kuluttajista sen tuottajiksi. Laitteen yksinkertaisuus ja monipuolisuus tekevät siitä helpon ja hauskan tavan aloittaa digitaaliset kokeilut.

Laitteet ovat erittäin edullisia — koko luokalle voidaan hankkia välineet yhden kannettavan tietokoneen hinnalla. Micro:bit Foundation ja yhteistyökumppanit tarjoavat monipuolisia opetusmateriaaleja, jotka antavat hyvän lähtökohdan laaja-alai-seen oppimiseen. Oppimisen tueksi on saatavana harjoitus-kursseja, teknistä tukea, vapaaehtoisapua, erilaisia aktiviteetteja, tutoriaaleja ja syventäviä projekteja. Micro:bit Foundationin ylläpitämät verkkopalvelut, opetusresurssit ja projektit ovat maksuttomia.

Micro:bitillä ohjelmoinnin alkuun

Paino-napit

Led-valot

input/output-pinnit

BBC micro:bitin etupuoli

BBC micro:bitin kääntöpuoli Micro

USB-portti

Bluetooth-antenniProsessori

Paristo-liitäntä

Kompassi

Kiihtyvyys-mittari

Suomalaistytöt* kaipaavat tiedeaineisiin käytännöllisyyttä

62 % ymmärtää, miksi tiedeaineet ovat tärkeitä

Vain 37 % näkee itsensä alan töissä

75 % toivoo lisää käytännön harjoittelua

27 %:lla ei ole riittävästi roolimalleja

44 % toivoo lisää kannustusta vanhemmilta

Tytöt toivovat enemmän käytännön tekemistä, kuten

• koodaushaasteita• tehtävien ratkaisua• pelejä• fysiikan kokeita

*11–18-vuotiaat vastaajat Microsoft STEM-tutkimus 2017 #makewhatsnext #girlzintech


Tutkimus osoitti kuusi tärkeää tekijää, joiden turvin naisten tiedekiinnostus voi jatkua:

1. Käytännön kokemus ja käytännön harjoitukset tiedeaineissa

2. Miesten ja naisten tasavertainen kohtelu tiede- ja teknologiauralla

3. Naisroolimallit tieteen ja teknologian aloilla

4. Luonnontieteiden opiskeluun kannustavat opettajat

5. Tieteen ja teknologian pariin kannustavat vanhemmat

6. Ymmärrys siitä, miten tiedeaineita voidaan soveltaa käytännössä

Tällä hetkellä koodaamisesta kiinnostuneista 16-vuotiaista nuo-rista noin 90 prosenttia on poikia ja vain 10 prosenttia tyttöjä. Tälle on selkeä syy — näihin päiviin asti koodaamisen opetus ei ole sisältynyt opetussuunnitelmaan ja sen oppiminen on tapah-tunut kokonaan omaehtoisesti vapaa-ajalla. Tukea ja innostusta on pitänyt löytyä omista lähipiireistä, ja sitä on tuntunut löyty-vän eniten poikien porukoista.

Tyttöjen vähäinen kiinnostus teknologiaa kohtaan on haaste, ei ainoastaan tasa-arvoisen kehittymisen ja työllistymismahdolli-suuksien kannalta vaan myös teknologiatoimialan menestyksel-le. Se tarvitsee erilaisia näkökulmia ja monipuolista osaamista kukoistaakseen. Tietoyhteiskunta ei rakennu ilman naisten panosta.

Microsoftin tuoreessa tutkimuksessa selvitetään, miten tytöt ja naiset saadaan innostumaan matemaattis-luonnontieteel-listen ja teknologia-aineiden opiskelusta. Tutkimukseen vastasi yhteensä 11 500 eurooppalaista tyttöä ja naista.

Tytöt ja teknologia

”Syksyllä 2016 käyttöön otettu uusi opetussuunnitel-ma auttaa jo digitaalisten taitojen kartuttamisessa ja tuo ilmiöoppimisen osaksi opetusta. Saamme nuoret naiset innostumaan tiede- ja teknologia-aineista, kun koulutyöhön, harrastuksiin ja kotiympäristöön lisätään mahdollisuuksia käytännön harjoitusten tekemiseen.”

Kati Tiainen Globaalin digitaalisen oppimisen strategiajohtaja, Microsoft

Microsoft STEM -tutkimukseen 2017 osallistui 11 500 11–30-vuotiasta tyttöä ja naista Suomessa, Alankomaissa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Italiassa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Venäjällä.

Tytöt teknologian pariinMicrosoft tutki 12 Euroopan maassa, miten tytöt saataisiin innostumaan tieteestä ja teknologiasta

28

Yksi hienoimmista uusista digitaalisista innovaatioista on oppimisen analytiikka, eli ohjelmat, jotka käsittelevät koulutyössä syntyvää dataa oppimistapojen, opinnoissa edistymisen ja oppimisen haasteiden ymmärtämiseksi.

Yhä useammissa oppilaitoksissa siirrytään käyttämään kai-kessa tai miltei kaikessa oppimisessa digitaalisia alustoja. Oppimisen analytiikalla tarkoitetaan analyysityökalujen käyttöä oppilaiden työskentelyyn näissä digitaalisissa ympäristöissä. Työkalujen avulla opettaja saa tehokkaasti tietoa oppilaidensa oppimistyylistä, erityisistä tarpeista ja riskeistä. Hän voi esimerkiksi hetkessä tarkistaa, ketkä luokassa ovat tehneet läksynsä tai miten ja mistä oppilaat ovat hakeneet tietoa. Analytiikkatyökalut voivat myös ehdottaa oppimateriaaleja ja muita sisältöjä oppijoille itselleen heidän yksilöllisten tarpeidensa ja suuntautumi-sensa mukaan. Erityisen suuri arvo analyysityökaluilla on syrjäytymisen ehkäisyssä.

Oppimisen analytiikka ja sen mahdollisuudet



Vuosittain yli 8 % suomalaisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista eli yli 10 000 opiskelijaa keskeyttää opintonsa ja jää vaille tutkintoa ja ammattia. Riskit ovat suuret sekä syrjäyty-misuhan alla oleville nuorille itselleen että koko yhteiskunnalle: miten he löytävät mielekkään paikkansa maailmassa ja kasvavat yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi sen sijaan, että aiheuttaisivat syrjäytyessään suuria kustannuksia ja inhimillisiä tragedioita. Ammattioppilaitoksille tämä aiheuttaa haasteita kustannusten ja opiskelijaperusteisen rahoituksen tasapainottamisessa.

Syksyllä 2015 perustettu, Tampereella toimiva Steamlane Oy on kehittänyt yhdessä asiantuntijoiden kanssa oppimisen da-ta-analytiikkapalvelun, jonka elementit ovat:

1. Analytiikkamalli opintojen keskeyttämisen ennustamiseen oppilaitoksessa kerättävän datan avulla

2. Analytiikkamalli tukitoimien suosittamiseen

3. Mittaristo, jolla tuetaan päätöksiä ja toimenpiteitä. Palvelun tarkoituksena on siis löytää oppilaitoksessa jo kerät-tävästä datasta uusia ennusteita ja suosituksia. Niiden avulla opiskelijoita voidaan auttaa entistä aiemmin ja tehokkaammin, kun heillä ei vielä ole ylipääsemättömiä ongelmia, mutta riski opintojen viivästymiseen tai pahimmillaan keskeytymiseen.

Olennaista on, että datasta löydettävä uusi tieto ja suositukset johtavat toimintaan ja päätöksiin, koska ilman niitä uusi tieto jää hyödyttömäksi. Tämä vaatii usein myös toimintatapojen uudistamista oppilaitoksessa.

Steamlane Oy on kehittänyt pilottiaan hyvässä yhteistyössä Tredun (Tampereen seudun ammattiopisto) kanssa. Käytetyt teknologiat pohjautuvat Microsoft Azure -pilvipalveluun sekä Microsoft Power BI-ohjelmaan.

Tutustu Steamlanen palveluihin: www.steamlane.com, [email protected].

Steamlanen analytiikka-palvelu apuna syrjäytymisen torjunnassa

30

Ihmiskunnan suuret haasteet ovat globaaleja ja päättäjät ympäri maapalloa miettivät, miten valmentaa lapsia ja nuoria kohtaamaan ja ratkaisemaan niitä ja millaisia taitoja he sitä varten tarvitsevat. Koulutuksen tavoitteet ja tavat ja onnistuminen niissä eri maissa ovat tulleet vertailun ja kil-pailunkin kohteeksi OECD:n PISA-tutkimuksen kaltaisten tutkimusten kautta.

Tärkeämpää ja hedelmällisempää kuin kilpailu on yhteis-työ ja toisilta oppiminen. Suomessa ollaan mukana kan-sainvälisessä oppimisen kehittämistyössä muun muassa NPDL-verkoston kautta, johon kuuluu tällä hetkellä 1 000

”Kaikki on kiinni siitä, että luotatte toisiinne aikuisina — meillä ei ole valmiita vastauksia kaikkeen, ja ratkaisevaa on kollektiivinen ajatte-lutapa. Olkaa rohkeita ja luottakaa itseenne, jakakaa ajatuksianne ja olkaa valmiita keskustelemaan. ’Miksi ajattelet noin, mistä tiedät, onko tuo asia vielä totta?’ Avoin keskustelu kannattaa, koska yhdessä voimme muuttaa maailmaa. Yksin emme pysty siihen.”

NPDL Globalin johtajien terveiset suomalaisille kouluille

Mukana globaalissa muutoksessa

Joanne McEachenGlobal New Measures DirectorNPDL Global

”Ottakaa riskejä. Kokeilkaa jotakin uutta, tehkää yhteistyötä toisianne tukien, ja kaikkein tärkeintä on, että luotatte oppilaisiinne. Heillä on paljon enemmän käyttämätöntä potentiaalia, ideoita ja lahjakkuutta kuin tiedättekään. He ylittävät odotukset aina. Tähdätkää korkealle!”

Joanne QuinnGlobal Capacity Building DirectorNPDL Global

”Koulutus on ajateltava radikaalisti uusiksi, jotta koulussa lakkaisi olemasta tylsää, mutta ennen muuta siksi, että oppimiselta poistetaan kaikki rajat, ja opiskelijoista ja opettajista tulee kumppaneita aina ja kaikkialla tapahtuvan oppimisen seikkailussa.”

Michael FullanGlobal Leadership DirectorNPDL Global

koulua 10 maassa ja neljässä maanosassa. Verkoston kaut-ta jokainen mukana oleva koulu, opettaja ja oppilas voi päästä yhteistyöhön vertaistensa kanssa toisella puolella maailmaa.

Microsoftin globaalissa Microsoft Innovative Educa-tor Expert -opettajaverkostossa kuka tahansa asiasta innostunut voi verkostoitua ja saada täydennyskoulu-tusta. Microsoftin Showcase Schools -verkosto tarjoaa kansainvälisen oppimisen ja keskinäisen sparrauksen mahdollisuuden koulujen tasolla.


Pysy ajan tasalla, lue lisää!Oppimisen muutos ei pääty tähän, vaan uutta tietoa, oivalluksia, mahdollisuuksia ja välineitä kehittyy koko ajan. Tässä lista muutamasta nettipalvelusta, joita kannattaa seurata.

Linkkejä muutoksen tueksi

Globaali opettajayhteisö, verkkokoulutuksia ja tietoa www.education.microsoft.com

Microsoftin blogi opettajille www.uusioppimisenmaailma.fi

100 tarinaa oppimisen muutoksesta -sivut www.microsoftmahdollista.fi/100tarinaa

Globaali NPDL-ohjelma www.npdl.global NPDL Suomessa www.educode.fi/npdl

Jatka keskustelua sosiaalisessa mediassa: #uusioppiminen

Microsoftin globaalina missiona on, että jokaisella oppilaalla olisi mahdollisuudet saavuttaa enemmän. Teknologia on hyvä renki pedagogiikan tukena, ja voi tuoda luokkahuoneeseen sellaista, mitä on muuten mahdotonta saavuttaa.

Microsoft tukee, kehittää, auttaa

Julkaisun tuotanto: Tekstit ja suunnittelu: Salla Korpela/ Tmi Urbi & Orbi | Taitto: Rik Poppius / Mainostoimisto Poppius & Co

Valokuvat: Mikaela Löfroth (s. 1, 2, 4, 8, 9, 12, 15, 16, 23, 27, 32 Ilari Nummi (s. 6, 7, 10, 12, 14, 16, 17, 20, 21, 31) Claned (s. 24) Microsoft (s. 2, 4, 22, 27, 28, 29) NPDL Global (s. 30) | Painotyö: N-Paino Oy

tulevaisuuden oppiminen · digitalisaatio muovaa tiedon luonnetta, työkulttuuria ja ihmisten...

Documents