Tule tekemään tulevaisuuden

kuntaa

Toimittaja: Sini SallinenKuvitus: Suomen Kuntaliitto ja Kuvitellen

ISBN 978-952-293-461-1 (pdf)

© Suomen Kuntaliitto Helsinki 2016

Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 00530 Helsinki Puh. 09 7711etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net

SisältöKunta muutoksessa 3

Tulevaisuuden kunnan toiminta 5

1 Sivistysrooli 6

2 Hyvinvointirooli 7

3 Osallisuus- ja yhteisörooli 8

4 Elinkeino- ja työllisyysrooli 10

5 Elinympäristörooli 12

6 Itsehallintorooli 13

7 Kehittäjä- ja kumppanirooli 14

Roolit haltuun toimintatapoja uudistamalla 15

3

Kunta luo itse tulevaisuuttaan: se muokkaa toiminnoillaan, teoillaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä.

Itsehallinnolliset kunnat ovat merkittäviä toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuu-dessa. Ne edistävät paikallista yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaa.

Kuntaan kohdistuu muutoksia. Kunnan tulevaisuu-teen vaikuttavat kuntalaisten tarpeita ja käyttäy-tymistä muuttavat globaalit trendit, esimerkiksi älykkään teknologian murros, ilmastonmuutos ja luonnonvarat, yllätysten talous, ääripäiden koros-tuminen, moninaistuva vaikuttaminen ja päätök-senteko, uusi hyvinvointi, väestö ja alueellinen erilaistuminen, jatkuva oppiminen ja uudistaminen sekä monikulttuurisuus. Nämä haastavat kunnan toimintaa ja toimintatapoja.

Maakuntauudistuksen tehtävien ja vastuiden uus-jako vaikuttaa monella eri tavalla kunnan rooliin, tehtävien toteuttamistapoihin, rahoitukseen, kun-tajohtamiseen, kuntademokratiaan, henkilöstöön ja toimintatapoihin. Maakunnat vastaavat jatkossa kunnille aiemmin kuuluneista sosiaali- ja tervey-denhuollon järjestämisestä, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta.

Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudis-tuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta. Asiakkaat, kuntalaiset ovat tulevaisuu-dessakin samat sekä kunnalle että maakunnalle. Samoin yhteiset, toimintoja läpileikkaavat prosessit – elinvoima, osallisuus sekä hyvinvointi ja terveys – ovat yhteiset. Kuntien ja maakunnan yhteistyön tarve on ilmeinen. Kuntien ja maakuntien neu-vottelumenettelylle ja yhdyspintayhteistyölle on syytä luoda jo alusta saakka hyvät edellytykset ja käytännöt.

Kunnan tulevaisuus on monin tavoin avoin ja sen roolit sekä toimintatavat ovat muuttumassa. Tulevaisuus on tekemisen kysymys. Jokaisessa kunnassa on vahvuuksia ja ominaisuuksia menes-tyvän kunnan tulevaisuuteen. Erilaisissa toimin-taympäristöissä toimivissa kunnissa lähtökohdat, painopisteet, haasteet ja keinot ovat erilaisia. Keskeistä on löytää itselle oikeat painopisteet ja sopivat toimintatavat. Menestyminen edellyttää omien vahvuuksien löytämistä ja strategista ja pitkäjänteistä päätöksentekoa.

Kunta muutoksessa

4

Elämäntapojen muutokset

Älykäs hyvinvointi‐ ja terveysteknologia

VälitystalousUudet demokratian 

muodot

Asukkaat ja yhteisöt voimavarana jakumppanina

Kokeilukulttuuri

Matalat organisaatiot

Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio

Moni‐kulttuuristuminen

Kaupungistuminen

Maahanmuutto

Syntyvyys

Ikääntyminen

Työllisyys ja työelämän muutokset

Arvojen muutokset

Syrjäytyminen

Muu mikä?

5

Tulevaisuuden kunnan toiminta

Kunnan alueella asuvat kuntalaiset muodos-tavat kunnan. Kunnassa voi olla vähän tai paljon asukkaita. Kunnan pinta-ala voi olla

pieni tai suuri.

Kunta on kuntalaisten elämisen, asumisen ja toiminnan ympäristö. Kunta tarjoaa kuntalaisille yhteisön, johon he kuuluvat. Kunta on kuntalaisten demokraattinen paikallisyhteisö. Paikallisyhteisö-nä kunnalla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden ja paikallisen identiteetin luojana. Tulevaisuuden kunta ei ole vain palveluiden järjestäjä.

Kuntalaiset päättävät yhteisistä paikallisen elin-voiman ja hyvinvoinnin sekä osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseen liittyvistä toimen-piteistä. Kunnat omasta puolestaan huolehtivat, että jokainen kuntalainen saa arjessaan henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä turvaa. Osa näistä

toimenpiteistä on kuntalaisten itsensä päätettävis-sä. Osa puolestaan kunnan on hoidettava tiettyinä palveluina erityislainsäädännön perusteella.

Kuntalaisten aktiivinen vuorovaikutus keskenään on edellytys kunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi tulevaisuuden kunnassa on tiivistä yhteistyötä kuntalaisten, yhteisöjen, yritysten ja muiden kuntien välillä. Kumppanuuden kautta vahvistuu paikallinen yhteisöllisyys ja asioita voidaan tehdä yhdessä tehokkaammin ja järke-vämmin.

Tulevaisuuden kunnalla voidaan nähdä seitsemän eri roolia: sivistys-, hyvinvointi-, osalli suus- ja yhteisö-, elinkeino- ja työllisyys-, elin ympäristö-, itsehallinto- sekä kehittäjä- ja kumppanuusrooli. Painotukset eri roolien välillä voivat vaihdella kun-kin kunnan omien vahvuuksien mukaan.

6

Kunta tarjoaa varhaiskasvatuspalveluja sekä opetuspalveluja esiopetuksesta perus-opetukseen ja lukioon tai ammatilliseen

peruskoulutukseen. Kunnat kantavat vastuuta siitä, että kaikille nuorille löytyy perusopetuksen jälkeen jatkokoulutuspaikka lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta.

Kunnassa on kirjasto, josta voi lainata kirjoja, aikakauslehtiä, levyjä. Kirjastoista löytyy myös digitaalisia aineistoja, tietoverkkoyhteyksiä sekä tietopalveluja. Kirjastot järjestävät paljon erilaisia tapahtumia. Kielikahvilat edistävät maahanmuut-tajien kotoutumista.

Kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja ja liikunta-paikkoja kaikille kuntalaisille. Kunnat tukevat taloudellisilla avustuksilla urheiluseuroja ja yhdistyksiä.

Nuoret voivat viettää vapaa-aikaa nuorisotoi-men järjestämissä palveluissa ja tiloissa, joita kunta ylläpitää. Kunta voi järjestää nuorille myös erilaisia työpajoja ja tapahtumia. Etsivä nuorisotyö tukee monessa kunnassa nuoria. Nuoret voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa muun muassa nuorisovaltuustojen kautta.

1 Sivistysrooli

Kunnassa voi harrastaa ja toteuttaa itseään kansa-laisopistoissa, kulttuuri- ja taidekerhoissa ja taiteen perusopetuksessa. Kunnat ylläpitävät museoita, teattereita, orkestereita, kulttuuritaloja ja taideop-pilaitoksia.

Tulevaisuuden kunnassa muokataan kirjastoista kuntalaisten olohuoneita, mahdollistetaan etäkou-lunkäynti ja hyödynnetään enemmän kansalais-opistoja osaamisen kasvattamisessa.

7

Kuntalaiset huolehtivat omasta ja lähiyhtei-sönsä hyvinvoinnista ja terveydestä voima-varojensa mukaan niin pitkään kuin mahdol-

lista. Kunta myös tulevaisuudessa omalta osaltaan edistää kuntalaisten hyvinvointia.

Tehtävä on laaja-alainen ja edellyttää poikki-hallinnollista yhteistyötä. Väestön hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan, liikennejärjestelyihin sekä mo-niin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin.

Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat sekä maakunta. Oleellista on myös,

että maakuntien kanssa sovitaan yhteistyöstä ja yhteisistä toimintatavoista asukkaiden hyvinvoin-nin edistämiseksi. Kunta koordinoi myös tulevai-suudessa toimia omien kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kuntalaisten toimivat osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuudet lisäävät hyvinvointia.

Hyvinvointi on olennaisella tavalla kytköksissä elinvoimaan. Hyvinvoivat kuntalaiset ovat myös elinvoimaisen kunnan edellytys.

Kunta tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviseen ja hyvin-voivaan elämään turvallisessa ja viihtyisässä elin-ympäristössä. Kunnat huolehtivat puhtaasta ja ter-

2 Hyvinvointirooli

8

veellisestä asuinympäristöstä sekä monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Lisäksi kunnat tukevat erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka järjestävät kuntalaisille aktiviteetteja ja tapahtumia.

Kunnan hyvinvointityön ja -tekojen kirkastaminen on tarpeen. Poikkihallinnollisen ja monialaisen yhteistyön lujittaminen, eri ammattiryhmien osaa-misen vahvistaminen sekä hyvinvointia edistävän ympäristön luominen ovat seuraavina vuosina työn alla. Samaan aikaan rakennetaan kunnan ja maakunnan hyvinvointipalveluiden ammattilaisten sekä kunnan, maakunnan, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä. Jatkossa kunta toimii mah-

dollistajana ja koordinoijana muiden toimijoiden hyvinvointitoiminnalle.

Kuntalainen, hänen tarpeensa ja hyvinvointinsa on kunnan kaiken tekemisen keskiössä. Yhteisöllinen välittäminen, turvallisuuden tunne ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Kuntalais-ten turvallisuuden tunne muodostuu liikennejär-jestelyistä, rikollisuuden ehkäisemisestä, hyvästä ilmanlaadusta sekä elinympäristön puhtaudesta ja rauhallisuudesta. Turvallisuutta luovat myös riittä-vät ja laadukkaat palvelut, tietoturvalliset sähköi-set palvelut, yhteisöllisyys ja turvaverkostot sekä turvallinen työympäristö.

Kuntalaisille kunta merkitsee yhteisten asioiden hoitamista, kohtaamispaikkoja ja yhteistoiminnallisuutta.

Jokainen voi kertoa mielipiteensä ja vaikuttaa kunnassa. Kuntalaiset voivat osallistua muun mu-assa äänestämällä kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa äänestäjät valitsevat valtuutetut valtuustoon, joka päättää yhteisistä asioista.

Kuntalaiset voivat osallistua myös käymällä muun muassa erilaisissa yleisötilaisuuksissa, osallistu-malla kuntalaisraateihin ja tekemällä kunnalle aloitteita. Kuntalaiset voivat vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen antamalla asiakas-

3 Osallisuus- ja yhteisörooli

palautetta ja osallistumalla erilaisiin ideointitilai-suuksiin.

Erilaiset kuntalaisryhmät voivat osallistua esimer-kiksi nuorisovaltuustojen, vammais- ja vanhus-neuvostojen sekä monikulttuurisuustoimikuntien toimintaan. Käytössä on myös uusia sähköisiä vaikuttamisen keinoja.

Kuntalaiset vaikuttavat kunnan toimintaan ja omaan elinympäristöönsä myös muilla tavoin. He toimivat erilaisissa järjestöissä ja ryhmissä, joissa he voivat edistää itselle tärkeitä asioita yhdessä muiden kanssa. Viime vuosina on noussut aivan uudenlaista järjestöjen ulkopuolista kansalaisaktii-

9

visuutta niin kutsutun neljännen sektorin toimesta. Tätä toimintaa voivat kunnat mahdollistaa monin eri tavoin. Kunnan tehtävänä on myös luoda kun-talaisille kohtaamispaikkoja ja avustaa kuntalaisten yhteistä tekemistä.

Kuntalaiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin nopeasti ja mahdollisimman kevyellä tavalla. Kuntademokratiaa onkin tarpeen kehittää parantamalla sähköisiä osallistumistyökaluja ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa.

Edustuksellisen ja suoran demokratian kytkeminen toisiinsa toimivalla ja kiinteällä tavalla on tulevina-kin vuosina työn alla. Lisäksi nuorten, maahan-muuttajien ja heikoimmassa asemassa olevien osallisuus vaatii huomiota.

Tulevaisuuden kunnassa on yhteistä tekemistä eri ikäryhmien välillä sekä erilaisia vaikuttamismah-dollisuuksia kevyestä osallistumisesta pitkäkestoi-sempaan vaikuttamiseen. Osallisuuden rakenteita vahvistetaan ja poistetaan esteitä niin aloitteente-ossa, suunnittelussa kuin päätöksenteossakin.

Kunnan elinvoima voidaan nähdä uutta luovana vuorovaikutuksena. Keskeisiä elementtejä ovat so-siaalinen pääoma, paikallisyhteisöjen, verkostojen ja yksilöiden osallisuus, yhteisöllisyys, paikallisiden-titeetti, erilaiset elämäntapavalinnat ja kulttuuri. Näitä tekijöitä yhdistää inhimillisten kohtaamisten suuri merkitys.1

1 Paananen, Haveri, Airaksinen: Kunta elinvoiman johtajana. Kuntaliitto 2014.2 Leponiemi, Ulriikka: Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa. Uudistuva kunta – kuntalaiset ja osallisuus. Seminaarikirja, Kunnallistieteen päivät 2016. Kunnallistieteen yhdistys.

Kunnalla on olennainen merkitys paikallisen yh-teisöllisyyden luojana. Paikallinen yhteisöllisyys on innostuneita kuntalaisia, jotka toimivat yhteisen hyvän eteen ja näkevät yhteisön tavoittelemisen arvoisena. Yhteisöllisyys on arvokas voimavara kunnan toiminnassa. Yhteisöllisyys edellyttää toimijoiden välistä luottamusta, vapautta toimia yhteisesti sovittujen asioiden eteen sekä kuntajoh-don ja kuntalaisten tukea.2

10

Kunta edistää alueensa elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä monin eri tavoin. Tähän koko-naisuuteen kuuluvat muun muassa maan-

käytön suunnittelu, hankintojen toteuttaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, asuntopolitiik-ka, julkisen liikenteen organisointi, syrjäytymisen ehkäisy, yritystoiminnan edellytysten paranta-minen sekä kaikki eri toiminnot, jotka tähtäävät osaamisen kehittämiseen ja innovaatiokyvyn

4 Elinkeino- ja työllisyysrooli

vahvistamiseen. Näihin kaikkiin tehtäviin liittyy lukuisia yhteistyötahoja.

Kuntien elinkeinoasiamiehet ja kuntaomisteisten kehittämisorganisaatioiden yritysneuvojat kohtaa-vat yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia, välittävät tietoa tarjolla olevista palveluista, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamises-taan eteenpäin, muun muassa valtion palveluihin. Kunnilla ja niiden kehittämisyhtiöillä on usein aktiivinen rooli yritysverkostojen ja tutkimuslai-tosten yhteisen innovaatiotoiminnan kehittämisen koordinoijana ja kumppanina.

Kunnalle on tärkeää, että työ ja tekijät kohtaavat, sillä työllisyys on yksi kunnan elinvoiman tärkeim-mistä tekijöistä. Kuntien elinkeinopoliittisilla panos-tuksilla tuetaan merkittävästi uusien työpaikkojen luomista. Kuntien rahoitus ja osallistuminen on laajentunut viime vuosina muun muassa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyysprojekteihin, työpajatoimintaan ja vajaakuntoisten työllistämis-palveluihin. Eriytymisen ja syrjäytymisen ehkäisy korostuvat tulevaisuuden kunnassa.

Kuntien työllisyyttä edistävät toimet eivät kohdistu vain työttömien tai pitkäaikaistyöttömien kohde-ryhmiin, vaan huomattavasti laajempaan kohde-ryhmään pyrkien ennalta ehkäisemään pitkäaikais-työttömyyteen helposti johtavia kehityskulkuja. Yritystoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen osallistuvat yritysneuvojat havaitsevat yrityksissä

11

sijaitsevia piilotyöpaikkoja ja voivat tukea yrittäjiä käytössä olevien tukien hyödyntämiseksi uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Vastaavasti maa-hanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet voivat olla kielikoulutusta, perus- tai ammatillista koulutusta ja asunnon järjestämistä yhdistettynä esimerkiksi palkkatukeen tai starttirahaan.

Ammatilliset oppilaitokset ovat pääosin kuntien omistamia. Kunnat voivat vaikuttaa koulutuksen suuntautumiseen aloille, jotka vastaavat alueen yritysten osaamistarpeita ja joilla näin ollen on keskimääräistä paremmat työllistymisen mahdolli-suudet. Myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämisellä voidaan tukea työllistymistä. Kun kunnat samanaikaisesti ovat mukana yritystoi-minnan kehittämisessä yritystilojen ja tonttien tarjonnalla, neuvontapalveluilla sekä yritysten kehittymistä ja keskinäistä verkottumista tuke-villa hankkeilla, jäsentyy kokonaiskuva kuntien monitahoisesta roolista elinvoiman ja työllisyyden edistäjinä.

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämisyh-tiöiden ja -toimenpiteiden piiriin kuuluvat inno-

vaatioympäristöjen kehittäminen, niihin liittyvä maankäytön suunnittelu ja kunnallistekniikan rakentaminen, yrityspuistot, kulttuuriteollisuuden toimitilojen järjestäminen, teknologiakeskukset jne. Maaseudulla elinvoimaisuuden edistämises-sä korostuvat maaseudun vahvuuksiin nojaavien elinkeinojen kehittämiseen liittyvät palvelut ja yritysyhteistyö. Uusia mahdollisuuksia maaseu-dun elinkeinotoiminnalle ovat viimeisten vuosien aikana tuoneet matkailun, kaivannaisteollisuuden ja biotalouden kasvunäkymät.

Kuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoi-maa niin hallinnossa kuin yrityksissäkin. Maahan-muutto voi olla mahdollisuus vahvistaa kunnan elinvoimaa. Kun maahanmuuttajien osaaminen saadaan käyttöön, voi maahanmuuttajien verkos-toilla olla uutta annettavaa kunnan tulevaisuuden toiminnalle.

Kunnan elinvoima rakentuu jatkuvan uudistumis-kyvyn ja hyvinvoivien kuntalaisten varaan. Lähes kaikissa kunnan toiminnoissa voidaan nähdä vaikutuksia paikkakunnan elinvoimaisuuteen, mistä johtuen elinvoimanäkökulma on osattava ottaa huomioon kaikessa kuntien toiminnassa.

12

5 Elinympäristörooli

Kunta turvaa jokaiselle kuntalaiselle sujuvan ja turvallisen arjen. Kunta huolehtii, että jokaisella on puhdasta juomavettä, sähköä

ja lämpöä. Kunta vastaa kadunpidosta ja jätteiden keräyksestä. Kunnat hoitavat myös joukkoliikenne-tehtäviä, ja niillä on tiettyjä lakisääteisiä henkilö-kuljetusvelvoitteita kuten koulukuljetukset.

Kunta vastaa myös kaavoituksesta, tonttitarjonnas-ta ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä kun-talaisille että yrityksille. Kunta tarjoaa kuntalaisille asuntoja ja rakennuttaa toimitiloja ja rakennuksia.

Lisäksi kunta myöntää rakennuslupia ja valvoo rakennustöiden suorittamista. Lisäksi kunta valvoo, että kiinteistön omistajat huolehtivat rakennus-ten kunnossapidosta ja rakennetun ympäristön hoidosta.

Kunta huolehtii sekä rakennetusta että luon-non ympäristöstä. Tähän liittyy muun muassa ilmansuojelua, pinta- ja pohjavesien suojelua ja meluntorjuntaa, ympäristöön vaikuttavien toimin-tojen lupapalvelua, valvontaa ja neuvontaa sekä ympäristön tilan seurantaa. Näin kunnan asukkaille ja tuleville sukupolville turvataan terveellinen, viih-tyisä ja virikkeitä antava elinympäristö.

Kuntalaisten arkeen ja elinympäristöön liittyvillä ratkaisuilla ja toimilla turvataan asumisen edel-lytykset ja luodaan puitteet elinvoimalle. Kunta tarjoaa mahdollisuudet asumiseen, palveluiden käyttämiseen, työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuk-siin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen. Hyvällä suunnittelulla ja asuntopolitiikalla voidaan vaikut-taa asuinalueiden kehittämiseen tasapainoisesti. Väestöryhmien välisiä suhteita voidaan vaalia ja ennakkoluuloja vähentää aktiivisella toiminnalla asuinalueilla.

13

Luonto ja puhdas ympäristö nähdään kunnan vetovoimatekijänä. Kävelyn, pyöräilyn, joukkolii-kenteen ja autojen yhteiskäytön mahdollisuuksia parannetaan. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään liikkumispalvelujen tarjoamisessa ja käytössä sekä yleensäkin asioinnissa ja työnteossa. Samalla edistetään paikallista, kestävää energian käyttöä, tuotantoa ja jakelua sekä luonnonvarojen järkevää hyödyntämistä. Lisäksi panostetaan ympäristö-asennekasvatukseen.

Tulevaisuudessa vahvistetaan yhteisöllisyyden ra-kenteita ja poistetaan esteitä esimerkiksi helpotta-malla kaupunkitilan hyödyntämistä ja rakennusten yhteiskäyttöä. Alueen elinvoimaisuutta edistetään hyödyntämällä seutukuntien todellisia mahdol-lisuuksia, kuntien erikoistumista ja osaamisen yhdistämistä.

Kuntalaiset hoitavat yhdessä yhteisiksi kat-somiaan asioita ja tekevät valintoja hyvin-vointinsa ja alueensa kehittämisen edistä-

miseksi. Itsehallinnollinen kunta on maaperä, jossa erilaiset kuntalaiset ja toimijat yhdessä käsittelevät yhteisöllisiä haasteita. Kuntalaisten tarpeet, arvot ja näkemykset määrittävät toimintaa ja toiminta-tapoja.

Kunnallinen itsehallinto on tärkeä lähtökohta paikallisten asioiden hoidossa ja mahdollisuudessa tehdä paikallisia valintoja. Itsehallinnollisissa kun-nissa erilaiset, paikalliset ratkaisut ovat mahdol-lisia. Kukin paikallinen yhteisö tekee omat ratkai-sunsa ja toimii itse päättämällään tavalla niin, kuin näkevät tarpeelliseksi omat paikalliset olosuhteet ja toimintaedellytykset huomioon ottaen.

Kunnilla on merkitystä koko Suomen hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta. Lisäksi kunnilla on pe-

6 Itsehallintorooli

rustavanlaatuinen merkitys koko maamme demo-kraattisen järjestelmän kannalta. Tulevaisuudessa kuntien toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset ja vapaus tehtävien toteuttamiseen turvataan.

14

Hyviä ratkaisuja saadaan aikaan, kun eri toimijat tekevät yhteistyötä. Näin luodaan parhaat mahdollisuudet kuntalaisille ja

kunnille menestyä tulevaisuudessa. Kumppanuus vahvistaa osaamista ja tietotaitoa sekä varmistaa tehokasta resurssien ja voimavarojen käyttöä. Kumppanuus perustuu yhteiseen arvopohjaan ja tasavertaisuuteen. Kumppanuuksien rakentamises-sa kunnalla on merkittävä rooli.

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja paikallisen elinvoiman kehittäminen tapahtuu kumppanuudessa kunta-laisten, yritysten, sidosryhmien ja muiden kuntien kanssa. Kunta kokoaa yhteen alueella toimivia yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä.

Kumppanuudessa eri toimijoiden tavoitteet ovat yhteisiä ja toiminta perustuu luottamukseen, yhdenvertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen sekä toimivaan, avoimeen vuorovaikutukseen. Lisäksi toiminnasta on aitoa lisäarvoa kaikille osapuolille ja toimijoiden resurssit ja osaaminen täydentävät toisiaan. Kunnan kumppanuus eri tahojen kanssa voi olla keskustelu-, toimija-, tila-, suunnittelu-, kehittämis-, palvelu- tai budjettikumppanuutta.3

Kumppanuuden avulla voidaan esimerkiksi paran-taa arjen turvallisuutta, edistää kuntalaisten hy-vinvointia, kotouttaa maahanmuuttajia ja tuottaa palveluja. Lisäksi kumppanuudella voidaan luoda

7 Kehittäjä- ja kumppanirooli

3 www.maaseutupolitiikka.fi/kumppanuus

osallistumis- ja työllistymismahdollisuuksia, paikal-lista yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuuden kokemista.

Juuri nyt on ajankohtaista pohtia, miten synnyte-tään kumppanuus ja toimijoiden välinen luottamus, miten koordinoidaan toimintaa yhteisten tavoittei-den saavuttamiseksi, sekä miten tehdään yhteis-tä päätöksentekoa ja otetaan yhteistä vastuuta tuloksista.

Kumppanuudessa keskitytään tavoitteellisen kumppanuuden ja verkostoyhteistyön synnyttämi-seen. Lisäksi siirrytään ”Kunta palveluidentuottaja-na ja kuntalaiset asiakkaina” -ajattelusta yhteiseen palvelujen tuottamiseen.

15

Kunta uudistuu kuntalaisia ja muita kump-paneja osallistaen, ihmisten osaamista hyödyntäen ja ketterästi kokeillen uusia toi-

mintatapoja. Tulevaisuudessa korostuvat avoimuus ja tiedonkulku, kehittäminen ja ongelmien ennalta-ehkäisy sekä verkostot ja kumppanuus.

Kunta rakentuu ennen kaikkea kuntalaisten vaikut-tamismahdollisuuksien varmistamiselle ja asia-kaslähtöisille palveluille. Kunta antaa kuntalaisten hyödynnettäväksi kaiken heitä itseään koskevan tiedon. Kuntalaiset hyödyntävät tätä tietoa ottaak-seen enemmän vastuuta itsestään, osallistuakseen sekä hyödyntääkseen tätä tietoa muissa palve-luissa. Toiminnan tuloksellisuutta haetaan entistä enemmän mm. digitalisaation tarjoamien mahdol-lisuuksien avulla.

Kuntiin kohdistuvat muutokset aiheuttavat kehit-tämistarpeita kunnan toimintatavoille. Muutok-sessa ovat kunnan toiminta, johtamiskäytännöt

ja -rakenteet, osallisuusmallit ja -keinot, kumppa-nuuden tavat ja tehtäviin liittyvät toimintatavat. Kuntajohtamisessa korostuvat elinvoiman, hyvin-voinnin, sopimuksellisuuden, kumppanuuden sekä verkostojohtamisen ulottuvuudet. Tulevaisuudessa tarvitaan joustavaa organisointia, matalaa hierarki-aa sekä verkostoitunutta työtapaa.

Toimintatapojen uudistamisen yhtenä edellytyk-senä on tietojen yhteiskäyttö yli organisaatio- ja sektorirajojen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että niin palvelutapahtumassa kuin päätöksenteossa on välittömästi käytettävissä kaikki siinä kulloinkin tarvittava tieto.

Kuntalainen, hänen tarpeensa ja hyvinvointin-sa on kaiken tekemisen keskiössä. Yhteisöllinen välittäminen, turvallisuuden tunne ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat kunnan toiminnan ydintä. Keskeisin kysymys on se, miten kuntalaiset otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen.

Roolit haltuun toiminta tapoja uudistamalla

Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. 09 7711 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net

ISBN 978-952-293-461-1 (pdf)Helsinki 2016