TTTeeelll... 000555444444 999999444000999000 eee FFFaaaxxx... 000555444444 999999555222222999

DDDiii rrreeezzziiiooonnneee DDDiiidddaaattttttiiicccaaa SSStttaaatttaaallleee 333°°° CCCiii rrrcccooolllooo

VVViiiaaa JJJeeellleeennniiiaaa GGGooorrraaa,,, 222///RRR 444888000111555 CCCeeerrrvvviiiaaa---MMMiii lllaaannnooo MMMaaarrriii ttttttiiimmmaaa

EEE---mmmaaaiii lll ::: RRRAAAEEEEEE000222111000000PPP@@@iiissstttrrruuuzzziiiooonnneee...iii ttt EEE---mmmaaaiii lll ::: dddddd333ccciii rrrccc@@@ccceeerrrvvviiiaaa...cccooommm

IIInnndddiii rrriiizzzzzzooo dddiii pppooossstttaaa ccceeerrrtttiii fffiiicccaaatttaaa::: dddddd333ccciii rrrccceeerrrvvviiiaaa@@@llleeegggaaalllmmmaaaiii lll ...iii ttt

SSSiii tttooo wwweeebbb::: wwwwwwwww...ttteeerrrzzzoooccciii rrrcccooollloooccceeerrrvvviiiaaa...iii ttt

Cos’è il POF pp.. 33

Il contesto territoriale pp.. 44

Le nostre scuole pp.. 44

Scuole Primarie p. 5

Scuole dell’Infanzia p 6

Calendario scolastico p. 6

Organizzazione pp.. 77

Offerta formativa della scuola pp.. 88

Accoglienza e integrazione scolastica pp.. 99

Continuità pp.. 99

Dispersione scolastica e integrazione alunni stranieri pp.. 1100

Integrazione alunni diversamente abili pp.. 1100

La multimedialità in classe pp.. 1111

Ampliamento dell’offerta formativa pp.. 1122

Le macroaree pp.. 1133

I nostri progetti e le collaborazioni pp.. 1144

II pprrooggeettttii ddii pplleessssoo pprriimmaarriiaa ee iinnffaannzziiaa pp.. 1155

I nostri viaggi pp.. 1188

Feste manifestazioni spettacoli pp.. 1188

SSìì…… vviiaaggggiiaarree pprriimmaarriiaa ee iinnffaannzziiaa pp.. 1199

Modalità e strumenti di valutazione dell’offerta e dei risultati ottenuti pp.. 2211

Direzione e Ufficio di Segreteria pp.. 2211

IIInnndddiiiccceee

33

CCCooosss’’’èèè iiilll PPPOOOFFF

Come ogni persona è dotata di un documento di identità che ne attesta, in modo

chiaro, le generalità e ne descrive le caratteristiche particolari, così alle istituzioni

scolastiche, per rendere trasparente e leggibile ciò che fanno e perché lo fanno,

viene richiesta l’elaborazione del Piano dell’Offerta Formativa, noto come POF.

Il POF, così come appare nella mappa, contiene la proposta curricolare, fondata

sulle Indicazioni per il Curricolo (Dm 31/07/07), e le proposte offerte dal Territorio in

veste di Associazioni ed Enti Locali, nonché i progetti organizzati dalla Regione.

Rappresenta, in sintesi, l’offerta educativa e didattica della scuola specificandone

le scelte progettuali, le strategie pedagogicamente fondate che determinano

l’offerta formativa ed il suo ampliamento, l’organizzazione, i criteri di utilizzazione

delle risorse e le forme di valutazione degli interventi.

Appare evidente la sua natura progettuale e dinamica che si concretizza nei

controlli puntuali dei percorsi attivati, nella flessibilità dell’organizzazione, alla luce

delle necessità e del quotidiano, in un’innovazione metodologica che favorisca la

personalizzazione e l’individualizzazione degli interventi didattici.

La stesura del POF, che coinvolge tutte le componenti dell’istituzione scolastica,

cerca di rispondere, con attenzione ed in profondità, alla ricerca dei bisogni che

caratterizzano una realtà scolastica, nell’acquisizione di elementi indispensabili per

la fondazione di un’offerta formativa efficace che, al di là della caratterizzazione

specifica, personalistica ed individualistica del curricolo da parte dei singoli istituti,

può contribuire alla costruzione di un percorso educativo-didattico che metta al

centro del proprio interesse il bambino, la sua realtà, le sue potenzialità, le sue

ricche diversità.

44

IIIlll cccooonnnttteeessstttooo ttteeerrrrrriiitttooorrriiiaaallleee

Il 3° Circolo di Cervia si presenta collocato in una realtà sociale differenziata dalla

quale emergono problemi che investono maggiormente le famiglie meno radicate

nel territorio. Le caratteristiche socio-ambientali sono caratterizzate dallo stretto

rapporto con l’attività lavorativa per la quale si evidenziano situazioni agricole,

commerciali e turistiche. La zona costiera, essendo soggetta a forti mutamenti della

popolazione e dei ritmi lavorativi legati all’attività turistica, evidenzia infatti una

realtà differenziata e complessa, anche con una rilevante presenza di alunni

stranieri stanziali, provenienti principalmente dall’Est Europeo e dal Nord Africa,

fenomeno che, negli ultimi anni, ha interessato anche la zona del forese.

La scuola si inserisce nel contesto territoriale offrendo pari opportunità a tutti, anche

con l’apporto di collaborazioni esterne che contribuiscono ad ampliare le offerte

formative ed a fornire le condizioni per la realizzazione di un ambiente favorevole

alla formazione della Persona. Per prevenire e far fronte all’insuccesso scolastico ed

educativo, all’handicap e allo svantaggio sociale, attua un processo teso a

migliorare la qualità dell’apprendimento-insegnamento utilizzando le risorse interne

e collaborando con le famiglie e con tutte le agenzie presenti sul territorio, nonché

con gli Enti Locali, Provinciali e Regionali.

L’Amministrazione Comunale interviene finanziando in parte la realizzazione di

alcuni progetti, organizzando corsi d’aggiornamento, promuovendo iniziative

didattiche, istituendo sportelli di consulenza.

Gli insegnanti arricchiscono l’offerta dell’Ente Comunale intervenendo a livello

propositivo, consigliando diversificazioni sul servizio, integrando le esperienze

formative proposte, in un clima di continuo e proficuo interscambio.

LLLeee nnnooossstttrrreee ssscccuuuooollleee

SCUOLE PRIMARIE

•E. Fer mi , P i s ign a no

•G . Ca r d u cc i , Ca st ig l io ne d i Cer v ia

•G . Ma z z in i , Mi la n o Ma r i tt im a

•Ma r t i r i Fa nt in i , Cer v ia - Ma lva No rd

SCUOLE DELL' INFANZIA

•Mis s i ro l i , Ca st ig l io ne d i Cer v ia

•Pa la z zo ne , Cer v ia - Ma lva No rd

• S a v io , Sav io d i Cer v ia

•X X V Ap r i le , P i s ign a no

• Zo n a Ama t i , Cer v ia

•X

55

LLLeee SSScccuuuooollleee PPPrrriiimmmaaarrriiieee

VViiaa SSaallaarraa 55 CCaassttiigglliioonnee ddii CCeerrvviiaa tteell.. 00554444 995511220000

EE--mmaaiill:: eellccaassttiigglliioonnee@@cceerrvviiaa..ccoomm SSEERRVVIIZZII:: mmeennssaa pprree--ssccuuoollaa ppiieeddiibbuuss OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: IIll pplleessssoo èè oorrggaanniizzzzaattoo iinntteerraammeennttee aa tteemmppoo

ppiieennoo,, ppeerr uunn ttoottaallee ddii 55 ccllaassssii

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..3300--1166..3300 ddaall lluunneeddìì aall vveenneerrddìì

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: ccoorrttiillee;; ppaarrccoo;; 55 aauullee;; ssaalloonnee ppoolliivvaalleennttee;; bbiibblliiootteeccaa;;

aauullaa ddii sscciieennzzee;; llaabboorraattoorriioo iinnffoorrmmaattiiccaa;; mmeennssaa;; mmoonnttaassccaallee;; ssaallaa

iinnsseeggnnaannttii;; sseerrvviizzii iiggiieenniiccii;; ccuucciinnaa;; rriippoossttiigglliioo;; ccaammeerraa bblliinnddaattaa..

VViiaa CCrroocciiaarroonnee 2244 PPiissiiggnnaannoo tteell.. 00554444 991188331133

EE--mmaaiill:: eellppiissiiggnnaannoo@@cceerrvviiaa..ccoomm SSEERRVVIIZZII:: mmeennssaa pprree--ssccuuoollaa ttrraassppoorrttoo

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: 55 ccllaassssii aa tteemmppoo mmoodduullaarree

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..3300 -- 1122..3300 ttuuttttii ii ggiioorrnnii;; 88..3300 -- 1166..3300 nneeii

dduuee ggiioorrnnii ddii rriieennttrroo

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: ccoorrttiillee;; 55 aauullee;; 22 aauullee ppoolliivvaalleennttii;; aauullaa ddii

ppssiiccoommoottrriicciittàà;; llaabboorraattoorriioo iinnffoorrmmaattiiccaa;; aauullaa//ddeeppoossiittoo;; mmeennssaa;;

mmoonnttaassccaallee;; sseerrvviizzii iiggiieenniiccii..

VViiaa JJ.. GGoorraa 22//RR MMiillaannoo MMaarriittttiimmaa tteell.. 00554444 999944009900

EE--mmaaiill:: ppiioonniieerraa11@@ggmmaaiill..ccoomm SSEERRVVIIZZII:: mmeennssaa pprree--ssccuuoollaa ppoosstt--ssccuuoollaa ttrraassppoorrttoo

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: tteemmppoo mmoodduullaarree ssuu 55 ggiioorrnnii ((11 rriieennttrroo))

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..1155--1133..1155;; 88..1155--1166..1155 nneell ggiioorrnnoo ddii rriieennttrroo,,

ddaall lluunneeddìì aall vveenneerrddìì

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: ggiiaarrddiinnoo;; 1100 aauullee;; 11 aauullaa llaabboorraattoorriioo;; aauullaa ppiittttuurraa;;

aauullaa lleettttuurraa ee bbiibblliiootteeccaa;; aauullaa vviiddeeoo;; llaabboorraattoorriioo iinnffoorrmmaattiiccaa;;

aattrriioo;; mmeennssaa;; ppaalleessttrraa;; sseerrvviizzii iiggiieenniiccii..

VViiaa ddeellllee RRoossee 3344 CCeerrvviiaa tteell.. 00554444 997733555544

EE--mmaaiill:: mmaarrttiirriiffaannttiinnii@@lliibbeerroo..iitt SSEERRVVIIZZII:: mmeennssaa pprree--ssccuuoollaa ttrraassppoorrttoo

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: TTeemmppoo ppiieennoo ((4400 oorree)) TTeemmppoo mmoodduullaarree ((3300

oorree –– 2277 oorree)) 11 rriieennttrroo ppoommeerriiddiiaannoo

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: TTEEMMPPOO PPIIEENNOO ddaall LLuunneeddìì aall VVeenneerrddìì:: 88..3300--

1166..3300;; TTEEMMPPOO MMOODDUULLAARREE ddaall LLuunneeddìì aall SSaabbaattoo:: 88..1155--1122--4455;; 88..1155--

1166..4455 nneell ggiioorrnnoo ddii rriieennttrroo ((3300 oorree))));; 88..3300--1122..3300;; 88..3300--1166..3300 nneell

ggiioorrnnoo ddii rriieennttrroo ((2277 oorree))..

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: ccoorrttiillee;; 1100 aauullee;; 11 aauullaa iinngglleessee;; 33 aauullee llaavvoorrii ddii

ggrruuppppoo//iinnddiivviidduuaallii;; llaabb.. FFaalleeggnnaammeerriiaa;; llaabb.. IInnffoorrmmaattiiccaa;; ssaallaa

vviiddeeoo;; vviiddeeootteeccaa;; bbiibblliiootteeccaa;; ssaallaa iinnsseeggnnaannttii;; mmeennssaa;; ppaalleessttrraa ccoonn

ssppoogglliiaattooii ee ddooccccee;; aasscceennssoorree;; sseerrvviizzii iiggiieenniiccii..

LLee ccllaassssii pprriimmee aa tteemmppoo mmoodduullaarree,, ppeerr ll’’aannnnoo ssccoollaassttiiccoo

22001122//22001133 ffuunnzziioonneerraannnnoo aa 2277 oorree..

66

LLLeee SSScccuuuooollleee dddeeellllll’’’IIInnnfffaaannnzzziiiaaa

VViiaa SSaallaarraa 33 CCaassttiigglliioonnee ddii CCeerrvviiaa tteell.. 00554444 995500005555 EE--mmaaiill:: mmaatteerrnnaa..ccaassttiigglliioonnee@@vviirrggiilliioo..iitt

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..0000 -- 1166..3300 ddaall lluunneeddìì aall vveenneerrddìì

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: 22 sseezziioonnii eetteerrooggeenneeee,, 11 sseezziioonnee oommooggeenneeaa

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: ccoorrttiillee;; ppaarrccoo;; 33 aauullee;; ssaalloonnee;; llaabboorraattoorriioo

ppoolliivvaalleennttee;; ccaammeerraa bblliinnddaattaa;; sseerrvviizzii iiggiieenniiccii..

VViiaa ddeellllee RRoossee 3344 CCeerrvviiaa tteell.. 00554444 7722442277 EE--mmaaiill:: ssmmppaallaazzzzoonnee@@lliibbeerroo..iitt

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..1155 -- 1166..1155 ddaall lluunneeddìì aall vveenneerrddìì,, ccoonn pprree--

ssccuuoollaa

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: 33 sseezziioonnii oommooggeenneeee

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: ccoorrttiillee;; 33 aauullee;; ssaalloonnee//ppaalleessttrraa;; bbiibblliiootteeccaa;;

llaabboorraattoorriioo ppoolliivvaalleennttee;; aauullaa ppeerr aattttiivviittàà iinnddiivviidduuaallii;; 44 sseerrvviizzii

iiggiieenniiccii..

VViiaa TTaammiiggii 99 SSaavviioo ddii CCeerrvviiaa tteell.. 00554444 992277444488

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..0000 -- 1166..0000 ddaall lluunneeddìì aall vveenneerrddìì

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: 22 sseezziioonnii eetteerrooggeenneeee

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: aammppiioo ggiiaarrddiinnoo;; aammppiioo ccoorrrriiddooiioo;; 22 sseezziioonnii;; aauullaa

ppoolliivvaalleennttee ccoonn sseerrvviizzii;; ssaalloonnee;; mmeennssaa;; ccuucciinnaa;; uuffffiicciioo;; 33 rriippoossttiiggllii;;

ssppoogglliiaattooiioo ccoonn sseerrvviizzii iiggiieenniiccii..

VViiaa CCrroocciiaarroonnee 4400 PPiissiiggnnaannoo tteell.. 00554444 991188331155

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..0000 -- 1166..0000 ddaall lluunneeddìì aall vveenneerrddìì,, ccoonn

pprreessccuuoollaa

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: 22 sseezziioonnii oommooggeenneeee,, 11 sseezziioonnee eetteerrooggeenneeaa

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: ppaarrccoo;; 33 aauullee;; ssaalloonnee;; bbiibblliiootteeccaa;; 22 llaabboorraattoorrii

ppoolliivvaalleennttii;; sseerrvviizzii iiggiieenniiccii..

CCCaaallleeennndddaaarrriiiooo ssscccooolllaaassstttiiicccooo IINNIIZZIIOO LLEEZZIIOONNII:: 1199//0099//22001111

VVAACCAANNZZEE DDII NNAATTAALLEE:: ddaall 2244//1122//22001111 aall 0077//0011//22001122

VVAACCAANNZZEE PPAASSQQUUAA:: ddaall 0055//0044//22001122 aall 1100//0044//22001122

SSOOSSPPEENNSSIIOONNII VVAARRIIEE:: 3311//1100//22001111 –– 0022//1111//22001111 –– 3300//0044//22001122

TTEERRMMIINNEE AANNTTIICCIIPPAATTOO LLEEZZIIOONNII ((aallllee oorree 1133..0000 ccoonn sseerrvviizziioo mmeennssaa ppeerr iinnffaannzziiaa)) ((aallllee oorree

1122..1155 MMaazzzziinnii,, aallllee oorree 1122..3300 MM.. FFaannttiinnii,, CCaarrdduuccccii,, FFeerrmmii)):: 2233//1122//22001111 ((NNaattaallee)) –– 2211//0022//22001122

((CCaarrnneevvaallee)) –– 0044//0044//22001122 ((PPaassqquuaa)) –– ddaall 2255//0066//22001122 aall 3300//0066//22001122 ((ppeerr iinnffaannzziiaa))

CCAALLEENNDDAARRIIOO FFEESSTTIIVVIITTÀÀ:: 11 nnoovveemmbbrree –– 1133 nnoovveemmbbrree –– 88 ddiicceemmbbrree –– 99 aapprriillee –– 2255 aapprriillee –– 11

mmaaggggiioo –– 22 ggiiuuggnnoo

FFIINNEE LLEEZZIIOONNII:: 0099//0066//22001122 ((pprriimmaarriiaa)) –– 3300//0066//22001122 ((iinnffaannzziiaa))..

VViiaa XXXXIIII OOttttoobbrree 1144 CCeerrvviiaa tteell.. 00554444 997700773388 EE--mmaaiill:: ssccuuoollaazzoonnaaaammaattii@@ggmmaaiill..ccoomm

OORRAARRII DD''AAPPEERRTTUURRAA:: 88..0000 -- 1166..0000 ddaall lluunneeddìì aall vveenneerrddìì

OORRGGAANNIIZZZZAAZZIIOONNEE:: 33 sseezziioonnii oommooggeenneeee,, 11 sseezziioonnee eetteerrooggeenneeaa

SSTTRRUUTTTTUURRAA:: aammppiioo ppaarrccoo;; 44 aauullee ccoonn rreeffeettttoorrii;; aattrriioo;; ssaalloonnee;;

bbiibblliiootteeccaa;; uuffffiicciioo;; ccuucciinnaa;; sseerrvviizzii iiggiieenniiccii..

77

OOOrrrgggaaannniiigggrrraaammmmmmaaa dddiii CCCiiirrrcccooolllooo

DIRIGENTE SCOLASTICO

RSU DIRETTORE DEI

SERVIZI GENERALI AMMINISTRATIVI

OPERATORI SCOLASTICI

ASSISTENTI AMMINISTRATIVI

COLLABORATORI DEL DIRIGENTE

SCOLASTICO

GIUNTA

ESECUTIVA

CONSIGLIO DI CIRCOLO

COLLEGIO

DOCENTI

FUNZIONI STRUMENTALI AL

POF

COMMISSIONI

CONSIGLIO DI INTERCLASSE

INTERSEZIONE

COMMISSIONI

•AUTONOMIA

•ACQUISTI GRUPPO DI LAVORO

•GLH

FUNZIONI STRUMENTALI

•POF

•INVALSI

•TERRITORIO

•INFORMATICA

•CURRICOLI

•AGGIORNAMENTO

•CONTINUITÀ

RESPONSABILI

•SICUREZZA

•MENSA

•ANTINCENDIO

•PRIMO SOCCORSO

88

OOOffffffeeerrrtttaaa fffooorrrmmmaaatttiiivvvaaa dddeeellllllaaa ssscccuuuooolllaaa EEEddduuucccaaarrreee iii ssstttrrruuueeennndddooo

LLaa ssccuuoollaa èè iill lluuooggoo ddii iinnccoonnttrroo ee ddii ccrreesscciittaa ddii ppeerrssoonnee.. PPeerrssoonnee ssoonnoo ggllii iinnsseeggnnaannttii

ee ppeerrssoonnee ssoonnoo ggllii aalllliieevvii.. EEdduuccaarree iissttrruueennddoo ssiiggnniiffiiccaa ccoonnsseeggnnaarree iill ppaattrriimmoonniioo

ccuullttuurraallee cchhee ccii vviieennee ddaall ppaassssaattoo ppeerrcchhéé nnoonn vvaaddaa ddiissppeerrssoo ee ppoossssaa eesssseerree mmeessssoo

aa ffrruuttttoo,, ssiiggnniiffiiccaa pprreeppaarraarree iill ffuuttuurroo ffoorrnneennddoo llee ccoommppeetteennzzee iinnddiissppeennssaabbiillii ppeerr

eesssseerree pprroottaaggoonniissttii aallll’’iinntteerrnnoo ddii uunn ccoonntteessttoo eedd aaccccoommppaaggnnaarree iill ppeerrccoorrssoo ddii

ffoorrmmaazziioonnee ppeerrssoonnaallee cchhee ooggnnii ssttuuddeennttee ccoommppiiee ssoosstteenneennddoo llaa ssuuaa rriicceerrccaa ddii sseennssoo

eedd iill ffaattiiccoossoo pprroocceessssoo ddii ccoossttrruuzziioonnee ddeellllaa pprroopprriiaa ppeerrssoonnaalliittàà..

((IInnddiiccaazziioonnii ppeerr iill ccuurrrriiccoolloo))

UUnnaa ssccuuoollaa dduunnqquuee ccoommee lluuooggoo ddii eedduuccaazziioonnee eedd iissttrruuzziioonnee iinn ccuuii ttuuttttii:: aalllliieevvii,,

iinnsseeggnnaannttii,, ffaammiigglliiee ppoossssaannoo aapppprreennddeerree,, ffoorrmmaarrssii,, ccrreesscceerree mmaa ssoopprraattttuuttttoo ssttaarree

bbeennee iinnssiieemmee..

PRINCIPI E FINALITÀ DELLA SCUOLA

•DIRITTO ALLO STUDIO

•ACQUISIZIONE DELLE COMPETENZE CULTURALI DI BASE

•PER UNA NUOVA CITTADINANZA, NELLA CENTRALITÀ DELLA PERSONA

COSA CI PROPONIAMO

•È diritto di ciascun allievo acquisire il massimo di competenze, in rapporto alle proprie potenzialità ed la contesto in cui vive.

•Gli insegnanti operano sulla base delle Indicazioni per il Curricolo (D.M. 31/07/07).

•L'identità culturale si determina stabilendo relazioni positive ed adeguate tra gli allievi e l'ambiente.

COME LO REALIZZIAMO

•Attraverso la valorizzazione delle diversità individuali, affermando la centralità della persona

•Ponendo attenzione ai processi di apprendimento propri di ogni allievo.

•Attraverso diversificate sollecitazioni educative; organizzazione flessibile delle attività; valorizzazione delle molteplici identità culturali e sociali.

99

AAAccccccooogggllliiieeennnzzzaaa eee iiinnnttteeegggrrraaazzziiiooonnneee ssscccooolllaaassstttiiicccaaa

Per promuovere l’inserimento degli alunni, la scuola si impegna, con opportuni

atteggiamenti ed azioni di tutti gli operatori, a favorire l’accoglienza, l’inserimento

e l’integrazione dei bambini, con particolare riguardo alla fase di ingresso alle

classi iniziali e alle situazioni di rilevante necessità.

Un’apposita commissione definirà di anno in anno le norme di transizione fra i vari

ordini di scuola, nell’ambito della competenza territoriale, per assicurare la

continuità educativa fra le tre istituzioni.

La scuola si impegna a favorire l’accoglienza dei genitori e degli alunni.

In concomitanza con l’avvio delle iscrizioni al successivo anno scolastico, pertanto

durante il mese di dicembre, la scuola organizza incontri rivolti alle famiglie dei

bambini che accedono per la prima volta alla scuola dell’infanzia e a quelle degli

alunni che hanno chiesto l’iscrizione in classe prima.

La prima conoscenza degli alunni avviene tramite incontri individuali con i genitori.

La formazione delle sezioni della scuola dell’infanzia avviene secondo i principi

dell’età, là dove è possibile, per renderle maggiormente omogenee. La scuola

dell’infanzia ritiene particolarmente importante il momento dell’accoglienza e del

primo periodo di inserimento nella scuola, poiché dalla qualità di questi due

momenti, che conseguono al primo distacco dalla famiglia, dipenderà la fiducia

che il bambino acquisirà nei confronti della scuola e, più in generale, del mondo.

Per favorire un buon inserimento, durante il primo periodo di scuola, la sezione dei

piccoli funziona con orario ridotto ed i due insegnanti sono in compresenza.

Nei primi due giorni di frequenza nella scuola primaria, gli alunni vengono

accompagnati dalle insegnanti della scuola dell’infanzia che si trattengono per la

prima parte della mattinata, collaborando con le colleghe della scuola primaria

nello svolgimento di percorsi didattici concordati e già avviati in sede di

progettazione della continuità nell’anno scolastico precedente.

La presentazione dei bambini e delle bambine al successivo ordine di scuola viene

decisa da apposite commissioni che fissano, in modi e tempi opportuni:

• rapporti diretti con gli insegnanti interessati;

• informazioni relative al processo educativo-didattico effettuato dagli alunni;

• progettazione e realizzazione di percorsi educativi didattici fra i tre ordini di

scuola: infanzia, primaria e secondaria di 1° grado.

Per conoscere l’ambiente della futura scuola primaria o secondaria sono previsti:

visite, scambi di materiali prodotti ed attività in comune tra insegnanti ed alunni

delle classi “ponte”.

CCCooonnntttiiinnnuuuiiitttààà

1100

DDDiiissspppeeerrrsssiiiooonnneee ssscccooolllaaassstttiiicccaaa eee iiinnnttteeegggrrraaazzziiiooonnneee

aaallluuunnnnnniii ssstttrrraaannniiieeerrriii

La scuola dell’infanzia e la scuola primaria sono oggi coinvolte in un nuovo

processo di accoglienza e integrazione di bambini provenienti da gruppi etnici

immigrati nel nostro Paese. La nostra scuola, nello specifico dell’educazione

interculturale, si prefigge di far vivere agli alunni un’esperienza di condivisione

concreta che li aiuti a superare paure e diffidenze, nella realizzazione di processi di

apprendimento che favoriscano la conoscenza di altre culture e l’instaurarsi di

atteggiamenti di disponibilità, apertura, comprensione, aiuto, solidarietà.

Nella prospettiva di garantire a tutti pari opportunità educative, gli insegnanti

ricercano e attuano nuovi percorsi a favore degli alunni a rischio di insuccesso

formativo, attraverso il continuo confronto, la formazione, la sperimentazione di

nuove tecniche e strategie didattiche. Favoriscono inoltre la socializzazione e

l’inserimento degli alunni stranieri nella propria classe e nella comunità scolastica

attuando laboratori di insegnamento della lingua italiana e valorizzando le diverse

culture presenti a scuola.

La Commissione Intercultura infine esplica la sua attività cercando di trovare

strategie operative e percorsi differenziati che tengano conto delle diverse realtà

nelle quali si agisce.

IIInnnttteeegggrrraaazzziiiooonnneee aaallluuunnnnnniii dddiiivvveeerrrsssaaammmeeennnttteee aaabbbiiillliii L’integrazione degli alunni diversamente abili non è un compito esclusivo della

scuola, ma una operazione interistituzionale, un’azione sinergica tra scuola, Ente

Locale, A.S.L., cooperative, strutture presenti sul territorio, e famiglia.

Le Indicazioni affermano esplicitamente che le diversità e le differenze devono

avere come unico obiettivo la crescita della Persona, evitando di trasformarsi in

difficoltà di apprendimento e in problemi di comportamento, che preludono

unicamente a fenomeni di insuccesso e di mortalità scolastica e

conseguentemente a disuguaglianze sul piano sociale e civile.

Per questi alunni, il GLH (Gruppo di Lavoro sull’Handicap) di Circolo, costituito e

coordinato dal Dirigente Scolastico, e composto da insegnanti, membri dell’Equipe

socio-sanitaria, e familiari, ha il compito di osservare, redigere un piano educativo

individualizzato, collaborare alle iniziative educative e di integrazione predisposte

dal piano stesso.

Al fine di favorire al meglio l’integrazione dell’alunno diversamente abile, in ogni

scuola del Circolo, si attuano interventi individualizzati anche attraverso laboratori di

drammatizzazione, manualità creativa, informatica, musica, psicomotricità e sulle

emozioni affettivo-relazionali. Ci si avvale inoltre dell’utilizzo flessibile della

compresenza, in funzione delle diverse esigenze che emergono nei singoli plessi;

della flessibilità oraria interna e del contributo professionale di docenti specializzati e

di educatori formati.

1111

LLLaaa mmmuuullltttiiimmmeeedddiiiaaallliiitttààà iiinnn ccclllaaasssssseee

Nel 1997, il Ministero della Pubblica Istruzione (con C.M. 282/97) ha avviato un piano

di sviluppo delle tecnologie didattiche nelle scuole di ogni ordine e grado. Con i

finanziamenti ricevuti, è stato possibile dotare tutti i plessi di scuola primaria di un

laboratorio informatico dotato di alcune postazioni multimediali. Attualmente

anche le scuole dell’ infanzia dispongono di almeno due postazioni in ogni plesso.

Parallelamente i docenti del Circolo si sono aggiornati sulle nuove metodologie

introdotte dall’utilizzo della tecnologia multimediale, compreso l’uso della LIM

(lavagna interattiva multimediale) già a disposizione di alcune classi del Circolo.

Le Indicazioni per il Curricolo del Ministro Fioroni, a proposito, sottolineano che

l’informatica è uno strumento culturale transdisciplinare che introduce nuove

dimensioni e nuove possibilità nella realizzazione, nella comunicazione e nel

controllo di ogni tipo di lavoro umano, compreso insegnamento/apprendimento di

tutte le discipline, facilitando le diverse rappresentazioni della conoscenza.

La multimedialità, intesa come filo conduttore delle diverse attività didattiche

(studio, lettura, progettazione e produzione di testi, documentazione…),

rappresenta dunque, nel contesto attuale, uno degli strumenti più validi (non

l’unico) nella strutturazione di percorsi di apprendimento multidisciplinari organici e

motivanti.

OOObbbiiieeettttttiiivvviii tttrrraaasssvvveeerrrsssaaallliii dddeeellllllaaa dddiiidddaaattttttiiicccaaa mmmuuullltttiiimmmeeedddiiiaaallleee sssooonnnooo:::

accrescere la significatività dei contenuti proposti in funzione motivante ed

interessante per gli alunni;

introdurre modalità di lavoro che privilegino la ricerca e la costruzione di reti

concettuali;

favorire la flessibilità cognitiva promuovendo l’esame degli stessi argomenti da

diversi punti di vista;

favorire forme di cooperazione attraverso il lavoro tra alunni con competenze

diverse;

integrare, in modo significativo ed organico, linguaggi diversi (alfanumerici,

televisivi, musicali…);

favorire l’inserimento e l’integrazione degli alunni diversamente abili.

CCCooosssaaa fffaaacccccciiiaaammmooo nnneeeiii nnnooossstttrrriii lllaaabbbooorrraaatttooorrriii???

Digitiamo testi (ricerche, giornalini…) con l’utilizzo di diversi programmi di Office;

impariamo a conoscere ed a usare elementari programmi di grafica;

digitalizziamo immagini (utilizzo dello scanner) per arricchire gli elaborati;

visioniamo e produciamo ipertesti a carattere documentativo di percorsi,

didattico (studio con l’ausilio di cd-rom) e ludico;

utilizziamo Internet per ricerche ed approfondimenti, per conoscere le attività di

altre scuole, per operare gemellaggi ed entrare in contatto con loro.

1122

AAAmmmpppllliiiaaammmeeennntttooo dddeeellllll’’’oooffffffeeerrrtttaaa fffooorrrmmmaaatttiiivvvaaa

Nell’intento di realizzare un più stretto legame fra scuola e territorio, sia per una

migliore utilizzazione delle risorse e delle potenzialità presenti in esso, sia per far

fronte a problemi e bisogni rilevati nella nostra realtà, le scuole del Circolo si

impegnano nella costruzione di percorsi e nella definizione di attività che sviluppino

ed amplino il curricolo. Su tali progetti gli insegnanti costruiscono percorsi

metodologico-didattici attraverso i quali le varie discipline vengono sviluppate e

approfondite.

Alcuni di questi percorsi di attività, sono gestiti direttamente dall’istituzione

scolastica, vengono finanziati con risorse interne, coordinati dai docenti del Circolo

e svolti in orario scolastico.

Seguendo le modalità attuate negli anni scolastici precedenti, per la realizzazione

di questi progetti di qualificazione scolastica, continua la collaborazione con

Associazioni ed Enti, con le altre istituzioni ed agenzie formative presenti nel

territorio.

Tali progetti prevedono la partecipazione di esperti che, mettendo a disposizione le

loro conoscenze e competenze, affiancano i docenti nella realizzazione di un

percorso didattico definito e volto ad arricchire l’offerta formativa, ottimizzando il

servizio ed attivando una serie di esperienze formative volte ad una complessiva

crescita culturale.

TTTuuutttttteee llleee iiinnniiizzziiiaaatttiiivvveee ccchhheee sssiii iiinnnttteeennndddooonnnooo aaatttttt iiivvvaaarrreee sssooonnnooo vvvooolllttteee aaa:::

arricchire ed ampliare l’offerta formativa;

offrire ai ragazzi e alle famiglie, nel contesto territoriale, un’ulteriore

opportunità di esperienza;

prevenire l’abbandono e la dispersione scolastica;

permettere ai bambini di sperimentarsi come autori della propria cultura;

coinvolgere i genitori per renderli ulteriormente partecipi delle esperienze

vissute dai propri figli;

formazione permanente dei docenti.

1133

LLLeee mmmaaacccrrroooaaarrreeeeee

Tutta la progettualità, a cui i vari plessi di scuola dell'infanzia e primaria accedono

con percorsi progettuali specifici, può essere riassunta in 3 macroaree :

LLLEEE CCCOOONNNOOOSSSCCCEEENNNZZZEEE

LLL’’’EEESSSPPPRRREEESSSSSSIIIVVVIIITTTAAA’’’

LLLEEE TTTEEECCCNNNOOOLLLOOOGGGIIIEEE

1144

III nnnooossstttrrriii ppprrrooogggeeettttttiii

CCCooollllllaaabbbooorrraaannnooo cccooonnn nnnoooiii

Amsem Gioco Sport

Kriterion Amici della

pineta Vigili pinetali

Polizia Municipale

Centro Risorse Cervese

Centro Interculturale

Esperti psicologi e madrelingua

Comune di Cervia

Consulta del Volontariato

CNA Gruppo

Podistico

Associazione Culturale Il Menocchio

Biblioteca ragazzi

Bibliobus Hellas Basket

professori di musica

Hera Atlantide Associazione Culturale La

lucertola

Circolo Tennis Milano

Marittima

Casa delle Aie MUSA ANPI GEMOS e

CONCERTA

Attività motorie e sportive

Educazione alimentare

Tradizioni locali Teatro

Educazione ambientale

Informatica Educazione

stradale Fattorie

didattiche

Intercultura Educazione all'affettività

Biblioteca Integrazione e rafforzamento

Educazione alla pace e

solidarietà

Consiglio Comunale

Piedibus Volontariato

Continuità Inglese

1155

IINNCCOONNTTRRIIAAMMOOCCII CCOONN…… AARRTTEE

SSccooppoo ddeell pprrooggeettttoo èè ccoonnoosscceerree,, ssuusscciittaarree ssttuuppoorree ee mmeerraavviigglliiaa ppeerr llaa

bbeelllleezzzzaa cchhee èè iinnttoorrnnoo aa nnooii,, aammpplliiaarree ggllii oorriizzzzoonnttii ddeellllaa ccoonnoosscceennzzaa,,

ffaavvoorriirree uunn ccoonnffrroonnttoo--ddiiaallooggoo ccoonn ll’’aarrttee iinn ttaannttee ssuuee mmaanniiffeessttaazziioonnii::

ppiittttuurraa,, ssccrriittttuurraa,, mmoovviimmeennttoo,, ddrraammmmaattiizzzzaazziioonnee,, mmuussiiccaa ee ddaannzzaa,, ffaavvoorriirree

llaa ccrreeaattiivviittàà ee iimmppaarraarree aa ccoonnddiivviiddeerree llee eessppeerriieennzzee,, iimmppaarraarree aadd

rriiccoonnoosscceerree,, eesspprriimmeerree ee ccoonnttrroollllaarree llee pprroopprriiee eemmoozziioonnii,, rriicceerrccaarree ee

ccoonnoosscceerree llaa ddiivveerrssiittàà ccoommee ffoonnttee ddii aarrrriicccchhiimmeennttoo..

PPrrooggeettttoo AANNPPII ““LLaa ccoossttiittuuzziioonnee RReeppuubbbblliiccaannaa””

PPooddiissttiiccaa ddeellllaa SSoolliiddaarriieettaa’’

LLaabboorraattoorriioo eesspprreessssiivvoo tteeaattrraallee ssuullll’’aarrttee ((ccoonn eessppeerrttaa ddootttt..ssssaa FF.. CCeessaarrii))

EEdduuccaazziioonnee aallll’’aaffffeettttiivviittàà((55^̂)) ((ccoonn eessppeerrttaa ddootttt..ssssaa MM.. MMeerrccuurriiaallii))

PPrrooggeettttoo ffiilloossooffiiaa ((22^̂)) ((ccoonn eessppeerrttaa pprrooff..ssssaa ..MM..GG.. CCaasstteellllaannii))

PPrrooggeettttoo ““IIll ssuuoonnoo ddeennttrroo”” ((11^̂ ee 22^̂)) ((ccoonn eessppeerrttaa ddootttt..ssssaa SS.. GGiioorrggii))

PPrrooggeettttoo BBaallllii rroommaaggnnoollii ((33^̂ ee 44^̂)) ((ccoonn eessppeerrttii ssccuuoollaa ddii bbaalllloo KKrriitteerriioonn

CCeerrvviiaa))

LLaabboorraattoorrII ddii aattttiivviittaa’’ aarrttiissttiicchhee ee mmaannuuffaattttii ffiinnaalliizzzzaattii aallllaa rreeaalliizzzzaazziioonnee ddii

ooggggeettttii ppeerr llaa MMoossttrraa--mmeerrccaattoo ddii NNaattaallee

LLaabboorraattoorriioo pprrooppoossttoo ddaall ggrruuppppoo ccuullttuurraallee ““AAmmiiccii ddeellll’’AArrttee”” pprreessssoo llaa

CCaassaa ddeellllee AAiiee ((55^̂))

LLAA..RRAA.. llaabboorraattoorrii rraavveennnnaa ((44^̂))

LLee ccllaassssii ddeell pplleessssoo aaddeerriissccoonnoo iinnoollttrree aaii sseegguueennttii pprrooggeettttii:: eedduuccaazziioonnee

ssttrraaddaallee;; bbiibblliiootteeccaa ccoommuunnaallee;; mmiinniibbaasskkeett;; mmiinniivvoolllleeyy;; AAMMSSEEMM ((11^̂,,22^̂,, 33^̂));;

HHEERRAA:: ““llaa ggrraannddee mmaacccchhiinnaa ddeell mmoonnddoo””;; FFrruuttttaa nneellllee SSccuuoollee;; TTeessttiimmoonnii

PPrriivviilleeggiiaattii;; CCoonnssuullttaa ddeell VVoolloonnttaarriiaattoo ((44^̂ee 55^̂));; CCoonnssiigglliioo CCoommuunnaallee

bbaammbbiinnii ee bbaammbbiinnee ((44^̂ ee 55^̂));; CCoonnttiinnuuiittàà 55^̂ -- SSccuuoollaa IInnffaannzziiaa XXXXVV AApprriillee --

SSccuuoollaa SSeeccoonnddaarriiaa ddii 11°° GGrraaddoo CCaassttiigglliioonnee ddii RRaavveennnnaa;; PPrrooggeettttoo ““CCNNAA--

GGllii aarrttiiggiiaannii vvaannnnoo aa ssccuuoollaa”” ((44^̂ ee 55^̂))..

III ppprrrooogggeeettttttiii dddiii pppllleeessssssooo

""DDaall ggrraannoo aall ppaannee:: aa ssccuuoollaa ddii ccuucciinnaa"" ((EEdduuccaazziioonnee aallllaa ssaalluuttee eedd

aammbbiieennttaallee)) II ll pprrooggeettttoo pprreevveeddee llaa sseemmiinnaa ddii aallccuunnii cceerreeaallii iinn uunn ppiiccccoolloo

""ccaammppoo"" nneell ppaarrccoo ddeellllaa ssccuuoollaa.. HHaa ccoommee ffiinnaalliittàà ll''aavvvviicciinnaammeennttoo ddeeggllii

aalluunnnnii aallllaa ccoollttiivvaazziioonnee ddeeii cceerreeaallii ee qquuiinnddii aallllaa ccuurraa,, aallllaa rraaccccoollttaa,, aallllaa

ttrraassffoorrmmaazziioonnee eedd aall ccoonnssuummoo ddii pprrooddoottttii qquuaallii ppaannee ee ppaassttaa.. GGllii oobbiieettttiivvii

pprriimmaarrii ssoonnoo qquueellllii ddii sseegguuiirree llaa ssttaaggiioonnaalliittàà ddeeii llaavvoorrii ee ddeellllee ccoollttuurree,,

ccoonnoosscceerree aallccuunnee pprroobblleemmaattiicchhee lleeggaattee aallll’’aalliimmeennttaazziioonnee ((iinnttoolllleerraannzzee ee

cceelliiaacchhiiaa)),, ffaavvoorriirree llaa ssoocciiaalliizzzzaazziioonnee ddeeii bbaammbbiinnii aattttrraavveerrssoo llaa rreecciipprrooccaa

ccoollllaabboorraazziioonnee,, ccoonnoosscceerree llee ttrraaddiizziioonnii ccoonnttaaddiinnee lleeggaattee aall tteerrrriittoorriioo..

““FFuuttuurrii cciittttaaddiinnii”” ((EEdduuccaazziioonnee aallllaa ppaaccee eedd aallllaa ssoolliiddaarriieettàà)) VVeerrrraannnnoo

rriipprrooppoossttee iimmppoorrttaannttii iinniizziiaattiivvee ddii rreeaallee pprreessaa iinn ccaarriiccoo ddeell pprroopprriioo

tteerrrriittoorriioo,, ddii rriifflleessssiioonnee ssuullllaa nneecceessssiittàà ddeellllee rreeggoollee ppeerr uunnaa ccoonnvviivveennzzaa

ddeemmooccrraattiiccaa ee ddii eesspplloorraazziioonnee ddii aallccuunnii ddeeggllii eevveennttii ssttoorriiccii cchhee hhaannnnoo

ppoorrttaattoo aallllaa ffoorrmmuullaazziioonnee ddeellllaa CCoossttiittuuzziioonnee.. VVeerrrràà oorrggaanniizzzzaattoo uunn

eevveennttuuaallee ggeemmeellllaaggggiioo ccoonn uunnaa ssccuuoollaa pprriimmaarriiaa aalllluuvviioonnaattaa nneellll’’oottttoobbrree

22001111..

““LLaa ddaannzzaa,, ppaasssseeppaarrttoouutt vveerrssoo llaa ffoonnddaazziioonnee ddii MMiillaannoo MMaarriittttiimmaa””

((EEdduuccaazziioonnee mmuussiiccaallee--mmoottoorriiaa)) LLeezziioonnii ddii mmuussiiccaa ee ddii ddaannzzaa ccoonn eessppeerrttii,,

ppeerr mmoottiivvaarree aallllaa rriicceerrccaa ssuullllaa ffoonnddaazziioonnee ddii MMiillaannoo MMaarriittttiimmaa..

LLee ccllaassssii ddeell pplleessssoo aaddeerriissccoonnoo iinnoollttrree aaii sseegguueennttii pprrooggeettttii:: ppiieeddiibbuuss,,

vvoolllleeyy,, bbaasskkeett,, AAMMSSEEMM ee ggiiooccoo--ssppoorrtt,, eedduuccaazziioonnee aallll’’aaffffeettttiivviittàà,,

eedduuccaazziioonnee ssttrraaddaallee,, bbiibblliioommoobbiillee,, CCoonnssiigglliioo CCoommuunnaallee ddeellllee BBaammbbiinnee ee

ddeeii BBaammbbiinnii,, CCoonnssuullttaa ddeell VVoolloonnttaarriiaattoo,, ffrruuttttaa nneellllee ssccuuoollee..

1166

AA MMIILLAANNOO MMAARRIITTTTIIMMAA,, TTUUTTTTII IINNSSIIEEMMEE PPEERR IIMMPPAARRAARREE AA……

ssttuuddiiaarree,,ssccoopprriirree ((eedduuccaazziioonnee aammbbiieennttaallee,,AAttllaannttiiddee,, LLaa LLuucceerrttoollaa));;

eesspplloorraarree ((uusscciittee ee vviissiittee ddiiddaattttiicchhee));;

mmuuoovveerrccii eedd eesspprriimmeerrccii iinn aarrmmoonniiaa ((bbaasskkeett,, ppaallllaavvoolloo,, tteennnniiss,, ppooddiissttiiccaa,,

ggiiooccoo--ssppoorrtt ee AAMMSSEEMM CCoonnii,, pprrooggeettttoo vvoolllleeyy,, mmuussiiccootteerraappiiaa eedd aapppprroocccciioo

mmuussiiccaallee));;

ccrreesscceerree ssaannii ((eedduuccaazziioonnee aalliimmeennttaarree,, aallllaa ssaalluuttee,, aallll’’aaffffeettttiivviittàà));;

ccaappiirree ee ccoonnoosscceerree iill ppaassssaattoo llaa pprroopprriiaa iiddeennttiittaa’’ ssttoorriiccoo –– ccuullttuurraallee

((pprrooggeettttii ffiinnaalliizzzzaattii aallllaa ccoommmmeemmoorraazziioonnee ee aaii ffeesstteeggggiiaammeennttii ppeerr iill 5500°°

ddeellllaa SSccuuoollaa PPrriimmaarriiaa MMaazzzziinnii ee ppeerr iill 110000°° cciittttàà ddii MM.. MMaarriittttiimmaa.. RRiicceerrccaa

ddeellllee oorriiggiinnii ddeellllaa nnoossttrraa ssccuuoollaa,, eessppoossiizziioonnee ddii ddooccuummeennttii,, ““rreeppeerrttii”” ee

ffoottoo ddeeggllii aalluunnnnii cchhee ll’’hhaannnnoo ffrreeqquueennttaattaa.. RRiicceerrccaa ddii iimmmmaaggiinnii ee

tteessttiimmoonniiaannzzee ddii MMiillaannoo MMaarriittttiimmaa iieerrii ee ooggggii.. EEssppoossiizziioonnee ddii rriipprroodduuzziioonnii ddii

ooppeerree dd’’aarrttee ppeerr mmoossttrraarree ccoommee ggllii aarrttiissttii,, ccoonn llaa lloorroo sseennssiibbiilliittàà,, hhaannnnoo

ssaappuuttoo vveeddeerree llaa nnoossttrraa cciittttàà.. CCaassaa ddeellllee AAiiee eedd aallttrree aaggeennzziiee ddeell

tteerrrriittoorriioo,, SSppoossaalliizziioo ddeell MMaarree,, ppeerrccoorrssii MMuussaa));;

ccoonnoosscceerree ee ppaarrtteecciippaarree aallllaa ccuullttuurraa ee ttrraaddiizziioonnii ddeell pprreesseennttee ((ffeessttaa ddii

NNaattaallee,, ccoorroo ddeellllaa ssccuuoollaa,, pprrooggeettttoo bbiibblliiootteeccaa ddeellllaa ssccuuoollaa,, bbiibblliioommoobbiillee,,

ppiieeddiibbuuss,, eedduuccaazziioonnee ssttrraaddaallee,, pprrooggeettttoo ““TTeeaattrraannddoo””,, PPaassssaappoorrttoo ppeerr iill

MMoonnddoo,, MMaaggggiioo iinn FFiioorree,, FFeessttaa ddeellllaa PPiinneettaa,, pprrooggeettttoo aarrttiiggiiaannaattoo ee

vvoolloonnttaarriiaattoo,, ffeessttaa ddii ffiinnee aannnnoo.. GGeemmeellllaaggggiioo ttrraa ccllaassssee IIII AA eedd uunnaa

ssccuuoollaa pprriimmaarriiaa ddeell NNoorrddaaffrriiccaa));;--

gguuaarrddaarree sseerreennii aall ffuuttuurroo ((CCoonnssiigglliioo CCoommuunnaallee ddeeii bbaammbbiinnii ee ddeellllee

bbaammbbiinnee))..

LLAA SSCCUUOOLLAA SSIIAAMMOO NNOOII

LLaabboorraattoorriioo mmuussiiccaallee

LLaabboorraattoorriioo ddii IInnffoorrmmaattiiccaa

PPrrooggeettttoo CCaalleennddaarriioo:: llee 1100 ccllaassssii ee 22 ggrruuppppii ddii iinnsseeggnnaannttii vveerrrraannnnoo aa

ccoossttiittuuiirree uunn ccaalleennddaarriioo ppeerr ll''aannnnoo 22001122

LLee ccllaassssii qquuiinnttee ppaarrtteecciippeerraannnnoo aall LLaabboorraattoorriioo ddii MMeemmoorriiaa ee RRiicceerrccaa

SSttoorriiccaa

LLaabboorraattoorriioo eesspprreessssiivvoo,, ffiinnaalliizzzzaattoo aallllaa ffeessttaa ddii ffiinnee aannnnoo..

IIll pplleessssoo iinnoollttrree aaddeerriissccee aaii pprrooggeettttii oorrggaanniizzzzaattii iinn aammbbiittoo ssppoorrttiivvoo eedd

iinntteerrccuullttuurraallee,, nnoonncchhéé aaii pprrooggeettttii ppeerr llaa ccoonnoosscceennzzaa eedd iinntteerraazziioonnee ccoonn

llee rriissoorrssee tteerrrriittoorriiaallii:: vvoolllleeyy,, bbaasskkeett,, AAMMSSEEMM ee ggiiooccoo--ssppoorrtt,, eedduuccaazziioonnee

aallll’’aaffffeettttiivviittàà,, eedduuccaazziioonnee ssttrraaddaallee,, bbiibblliioommoobbiillee,, CCoonnssiigglliioo CCoommuunnaallee

ddeellllee BBaammbbiinnee ee ddeeii BBaammbbiinnii,, CCoonnssuullttaa ddeell VVoolloonnttaarriiaattoo,, TTeessttiimmoonnii

PPrriivviilleeggiiaattii,, CCoonnttiinnuuiittàà,, FFrruuttttaa nneellllee SSccuuoollee..

UUNN TTUUFFFFOO NNEELL BBLLUU

IIll pprrooggeettttoo,, pprrootteessoo aallll’’eedduuccaazziioonnee aammbbiieennttaallee,, iinntteennddee ffaarr ccoonnoosscceerree aaii

bbaammbbiinnii ll’’aammbbiieennttee mmaarriinnoo:: ggllii aabbiittaannttii ddeell mmaarree,, llaa vviittaa ssoottttoo’’aaccqquuaa ee

ffuuoorrii ddaallll’’aaccqquuaa,, nneellll’’oottttiiccaa ddeell rriissppeettttoo ee ddeellllaa ccuurraa ddii qquueessttoo

mmeerraavviigglliioossoo eeccoossiisstteemmaa.. CCoogglliieennddoo ll’’ooppppoorrttuunniittàà ddeell vviicciinnoo tteerrrriittoorriioo

cceerrvveessee,, ccoonn iill ssuuoo lliittoorraallee ee llee ssaalliinnee,, ssoonnoo pprreevviissttee ddiivveerrssee uusscciittee.. IIll

pprrooggeettttoo ssii ccoonncclluuddeerràà ccoonn llaa ffeessttaa ddii ffiinnee aannnnoo ssccoollaassttiiccoo..

IIll pplleessssoo aaddeerriissccee iinnoollttrree aaii sseegguueennttii pprrooggeettttii:: lliinngguuaa iinngglleessee;; AAMMSSEEMM,,

eedduuccaazziioonnee ssttrraaddaallee ee ccoonnttiinnuuiittàà..

1177

AARRIIAA AACCQQUUAA TTEERRRRAA FFUUOOCCOO:: ggllii oorrttii ddeellllee mmeerraavviigglliiee

LLaabboorraattoorrii aattttiivvaattii::

ggiiaarrddiinnaaggggiioo –– mmoossaaiiccoo –– ssccuullttuurraa –– mmuussiiccaa –– ccuucciinnaa –– tteeaattrroo ––

cceerraammiiccaa –– aallll’’iimmpprroovvvviissoo ((iiddeeaattoo ee ccoonn llaa ppaarrtteecciippaazziioonnee ddeeii ggeenniittoorrii))..

FFeessttaa ddii NNaattaallee ee ffiinnaa aannnnoo..

IIll pplleessssoo aaddeerriirràà iinnoollttrree aaii sseegguueennttii pprrooggeettttii:: AAMMSSEEMM ((eedduuccaazziioonnee

mmoottoorriiaa)) –– ppssiiccoommoottrriicciittàà –– eedduuccaazziioonnee ssttrraaddaallee –– iinntteerrccuullttuurraa

((LLaabboorraattoorrii ccoonn ii tteessttiimmoonnii pprriivviilleeggiiaattii)) –– ccoonnttiinnuuiittàà ccoonn llaa ssccuuoollaa

pprriimmaarriiaa –– iinngglleessee –– tteennnniiss..

FFAAVVOOLLEEGGGGIIAANNDDOO

IIll pprrooggeettttoo,, bbaassaattoo ssuu ffaavvoollee ee ffiiaabbee,, hhaa ccoommee oobbiieettttiivvoo qquueelllloo ddii

ssttiimmoollaarree llee rreellaazziioonnii,, llaa ffaannttaassiiaa,, ll’’iimmmmaaggiinnaazziioonnee ee llaa ccrreeaattiivviittàà,,

aattttrraavveerrssoo ll’’aassccoollttoo aattttiivvoo ee pprrooppoossiittiivvoo,, ffaavvoorreennddoo ccoossìì lloo ssvviilluuppppoo

ddeellll’’aauuttoossttiimmaa..

SSii oorrggaanniizzzzaannoo mmoommeennttii rriiccrreeaattiivvii ccoommee llaa ffeessttaa ddii NNaattaallee ee ffiinnee aannnnoo..

NNeell pplleessssoo ssoonnoo iinnoollttrree aattttiivvaattii ii pprrooggeettttii ddii lliinngguuaa dduuee eedd AAMMSSEEMM

((eedduuccaazziioonnee mmoottoorriiaa))..

LLEE SSTTAAGGIIOONNII

IIll pprrooggeettttoo nnaassccee ddaall ddeessiiddeerriioo ddii eesspplloorraarree iinnssiieemmee aaii bbaammbbiinnii iill mmoonnddoo

cciirrccoossttaannttee ccoossìì ccoommee ssii mmooddiiffiiccaa ee ttrraassffoorrmmaa nneellllaa cciicclliicciittàà ddeellllee

ssttaaggiioonnii.. CCoonnoosscceerree llee ssttaaggiioonnii,, iill lloorroo ssuusssseegguuiirrssii,, llee ccaarraatttteerriissttiicchhee cchhee

nnee ccoonnttrraaddddiissttiinngguuoonnoo ii ccaammbbiiaammeennttii,, ssiiggnniiffiiccaa ppeerr ii bbaammbbiinnii

ccoommpprreennddeerree iinn ppaarrttee ll’’oorrggaanniizzzzaazziioonnee ddeellll’’eeccoossiisstteemmaa nnaattuurraallee,, mmaa

aanncchhee iimmppaarraarree aadd aammaarree llee bbeelllleezzzzee nnaattuurraallii iinn ttuuttttii ii lloorroo aassppeettttii..

FFEESSTTAA DDII NNAATTAALLEE ccoonn llaa ppaarrtteecciippaazziioonnee ddeellllaa CCoommppaaggnniiaa TTeeaattrroo

DDiissttrraaccccii..

AASSPPEETTTTAANNDDOO CCAARRNNEEVVAALLEE ccoonn uunnaa rraapppprreesseennttaazziioonnee ddeellllaa CCoommppaaggnniiaa

TTeeaattrraallee DDiissttrraaccccii ee uunnaa ffeessttaa iinn mmaasscchheerraa

FFEESSTTAA DDII FFIINNEE AANNNNOO cchhee ccooiinnvvoollggeerràà ttuuttttii ii bbaammbbiinnii ddeell pplleessssoo..

IIll pplleessssoo aaddeerriissccee iinnoollttrree aaii pprrooggeettttii:: eedduuccaazziioonnee ssttrraaddaallee –– AAMMSSEEMM ddii

eedduuccaazziioonnee mmoottoorriiaa –– lliinngguuaa iinngglleessee –– ccoonnttiinnuuiittàà..

CC’’EERRAA UUNNAA VVOOLLTTAA……

ÈÈ nnoossttrraa iinntteennzziioonnee rreeccuuppeerraarree iill vvaalloorree ddeellllaa ffiiaabbaa ccoommee ssttrruummeennttoo ppeerr

ccoommpprreennddeerree ee aaccccoogglliieerree llaa rreeaallttàà cchhee ccii cciirrccoonnddaa.. IIll ppeerrssoonnaaggggiioo

mmeeddiiaattoorree CCaammppaanneelllliinnaa ccooiinnvvoollggeerràà ttuuttttii ggllii aalluunnnnii ddeell pplleessssoo ccoonn

ffaavvoollee ee ssttoorriiee ffaannttaassttiicchhee eedd aavvrràà iill ccoommppiittoo ddii ccoolllleeggaarree ii vvaarrii ppeerrccoorrssii

ddiiddaattttiiccii cchhee ooggnnii sseezziioonnee,, iinn bbaassee aallllee nneecceessssiittàà ddeeii bbaammbbiinnii,, rriitteerrrràà

ooppppoorrttuunnoo rreeaalliizzzzaarree.. TTuu rraaccccoonnttaammii,, eedd iioo ffaacccciioo:: ll’’eessppeerrttoo

ddeellll’’aassssoocciiaazziioonnee FFaattaabbuutteeggaa ssii iinnsseerriirràà iinn qquueessttoo ccoonntteessttoo ccoonn iill

ssaappiieennttee rraaccccoonnttoo ddii ffiiaabbee mmiirraattee ee llaa ccoonnsseegguueennttee ccoossttrruuzziioonnee ddii

ggiiooccaattttoollii ee ppeerrssoonnaaggggii ffaannttaassttiiccii..

LLaa ffeessttaa ddii ffiinnee aannnnoo rraapppprreesseenntteerràà iill ccoommpplleettaammeennttoo ddeell pprrooggeettttoo,,

qquuaallee ccoonntteenniittoorree ddii ttuuttttii ii ssiinnggoollii ppeerrccoorrssii,, oollttrree cchhee uunn mmoommeennttoo ddii

aaggggrreeggaazziioonnee ssoocciiaallee ee ccuullttuurraallee ddeell tteerrrriittoorriioo ddii PPiissiiggnnaannoo ee CCaannnnuuzzzzoo..

IIll pplleessssoo aaddeerriirràà iinnoollttrree aaii sseegguueennttii pprrooggeettttii::

AA ttuuttttaa ffoorrzzaa ee llee AAvvvveennttuurree ddii SSkkiizzzzoo ((HHEERRAA));; AAMMSSEEMM ((eedduuccaazziioonnee

mmoottoorriiaa));; TTeellll mmee aa ssttoorryy ((iinngglleessee));; PPaaeessaaggggii iinntteerrccuullttuurraallii;; EEdduuccaazziioonnee

SSttrraaddaallee;; CCoonnttiinnuuiittàà..

1188

III nnnooossstttrrriii vvviiiaaaggggggiii

LLee uusscciittee ddiiddaattttiicchhee vveennggoonnoo pprrooggrraammmmaattee,, ddaa cciiaassccuunnaa ccllaassssee oo sseezziioonnee,, aallll’’iinniizziioo

ddii ooggnnii aannnnoo ssccoollaassttiiccoo,, aaddeegguuaannddoo llaa sscceellttaa ddeellllaa mmeettaa aallllaa pprrooggrraammmmaazziioonnee

ccuurrrriiccoollaarree..

LL’’oorrggaanniizzzzaazziioonnee ee llaa ccaalleennddaarriizzzzaazziioonnee ddeeii nnoossttrrii ““vviiaaggggii”” vviieennee oottttiimmiizzzzaattaa aall ffiinnee ddii

eevviittaarree eecccceessssiivvee iinntteerrrruuzziioonnii ddeellll’’oorrddiinnaarriiaa aattttiivviittàà ddiiddaattttiiccaa..

PPoossssoonnoo eesssseerree eeffffeettttuuaattee aa ppiieeddii,, nneell tteerrrriittoorriioo cciirrccoossttaannttee,, oo ccoonn ll’’uuttiill iizzzzoo ddeell ttrreennoo,,

ddeellll’’aauuttoobbuuss oo ddeelllloo ssccuuoollaabbuuss..

LLLeee fffiiinnnaaalll iiitttààà

LLLeee mmmooodddaaallliiitttààà

OOffffrriirree aaggll ii ssttuuddeennttii ll’’ooppppoorrttuunniittàà ddii uunn vviiaaggggiioo iinn uunnaa llooccaall iittàà ddii iinntteerreessssee

ccuullttuurraallee eedd aarrttiissttiiccoo;;

eedduuccaarree aallllaa ccoonnddiivviissiioonnee ddii eessppeerriieennzzee ffoorrmmaattiivvee iinn aammbbiittoo eexxttrraa--ssccoollaassttiiccoo;;

ffaavvoorriirree llaa ssoocciiaall iizzzzaazziioonnee ffrraa aalluunnnnii ddeellllaa sstteessssaa ccllaassssee ee ddeell pplleessssoo..

AAddeerreennzzaa ddeell pprrooggeettttoo aallllee ddiirreettttiivvee ddeell CCoonnssiiggll iioo ddii CCiirrccoolloo ee ddeell CCoolllleeggiioo

DDoocceennttii;;

rraaccccoollttaa ddeellllee rriicchhiieessttee ssppeecciiffiicchhee rreellaattiivvee aa gguuiiddee,, pprreennoottaazziioonnii ddeellllee vviissiittee,,

sscceellttaa ddeell mmeezzzzoo ddii ttrraassppoorrttoo;;

aannaall iissii ddeellllee ooffffeerrttee rriicceevvuuttee ddaall tteerrrriittoorriioo ee ddaaii pprrooggeettttii pprrooppoossttii ddaa EEnnttii llooccaall ii,,

pprroovviinncciiaall ii ee rreeggiioonnaall ii,, ccoonn ccoonnsseegguueennttee sscceellttaa ddii qquueellllee rriitteennuuttee mmaaggggiioorrmmeennttee

lleeggaattee aall ppeerrccoorrssoo ccuurrrriiccoollaarree eedd ooppppoorrttuunnee rreellaattiivvaammeennttee aa ccoossttii ee pprrooppoossttee ddii

vviiaaggggiioo;;

iinnddiivviidduuaazziioonnee ddeell nnuummeerroo ddii ppaarrtteecciippaannttii,, ddeellllee mmeettee ee ddeeii ddoocceennttii

aaccccoommppaaggnnaattoorrii;;

ccoommuunniiccaazziioonnee aallllee ffaammiiggll iiee ee ddeeffiinniittiivvaa oorrggaanniizzzzaazziioonnee mmeeddiiaannttee llee vvaarriiee ffaassii

ooppeerraattiivvee..

FFFeeesssttteee mmmaaannniiifffeeessstttaaazzziiiooonnniii ssspppeeettttttaaacccooollliii

DDuurraannttee ll’’aannnnoo ssccoollaassttiiccoo ssoonnoo pprreevviissttee ffeessttee,, aa ffiinnee oo iinn ccoorrssoo dd’’aannnnoo,,

ppaarrtteecciippaazziioonnii aa mmaanniiffeessttaazziioonnii ssuull tteerrrriittoorriioo,, ee ssppeettttaaccooll ii..

SSoonnoo mmoommeennttii ddii aaggggrreeggaazziioonnee cchhee ccooiinnvvoollggoonnoo aalluunnnnii,, ggeenniittoorrii ee iinnsseeggnnaannttii,,

ffaavvoorreennddoo rreellaazziioonnii ppoossiittiivvee,, ccooooppeerraazziioonnee ee ccoollllaabboorraazziioonnee,, nneellllaa ccoonnssaappeevvoolleezzzzaa

cchhee llaa ssccuuoollaa èè uunn bbeennee ddii ttuuttttii..

QQuuaall ii mmoommeennttii pprroopprriiaammeennttee ddiiddaattttiiccii rriieennttrraannoo nneellllaa pprrooggeettttaazziioonnee ssccoollaassttiiccaa

aannnnuuaallee,, ccoonnttrriibbuueennddoo aallll’’aarrrriicccchhiimmeennttoo ddeellll’’ooffffeerrttaa ffoorrmmaattiivvaa..

1199

SSSììì……… vvviiiaaaggggggiiiaaarrreee

RRaavveennnnaa:: PPllaanneettaarriioo ee vviissiittaa aaii mmoossaaccii

CCeerrvviiaa:: vvii ssii ttaa aall llee SSaall iinnee eedd aall MMuusseeoo ddeell llee SSaall iinnee,, PPaallaazzzzeettttoo

ddeell lloo SSppoorr tt ,, MMuusseeoo ddeell llee GGhhiiaaiinnee,, BB iibbll iiootteeccaa rraaggaazzzz ii ee vvii ss ii ttaa aall

CCoommuunnee,, PPaarrccoo NNaattuurraallee,, mmaanniiffeessttaazz iioonnee aaqquuii lloonnii ,, PP ii ssttaa ddii

aattlleett iiccaa,, CCaassaa ddii rr iippoossoo,, TTeeaattrroo,, mmaannii ffeessttaazz iioonnee PPuull iiaammoo ii ll

mmoonnddoo,, CCaassaa ddeell llee AAiiee VViillllaa RRoommaannaa ddii RRuussssii

CCaassttiigglliioonnee:: vviissiittaa aall FFoorrnnoo BBrruunneettttii ee uusscciittee ppeerr pprrooggeettttoo CCNNAA

FFaattttoorriiee DDiiddaattttiicchhee ““LLaa qquuiieettee ddeell RRiioo”” ee ““CCaammppoo ddeeii ffiioorrii””CCeesseennaa

CCaassaa ddeeii MMiissssiioonnaarrii SSaalleessiiaannii ddii SSaann PPiieettrroo iinn VViinnccoollii

MMaarrzzaabboottttoo,, MMoonnttee SSoollee

CCaassaa ddii rriippoossoo CCaassttiigglliioonnee

BBoollooggnnaa MMuusseeoo PPaalleeoonnttoollooggiiccoo ee aarrcchheeoollooggiiccoo

•• RRaavveennnnaa:: ppeerrccoorrssii ddiiddaattttiiccii pprreessssoo iill MMuusseeoo ddeeii RRaaggaazzzzii,, vviissiittaa aaii

mmoonnuummeennttii bbiizzaannttiinnii,, PPllaanneettaarriioo ee LLAA..RRAA llaabboorraattoorrii

CCeerrvviiaa:: CCaassaa ddeellllee AAiiee ee MMuusseeoo ddeellllee GGhhiiaaiinnee,, SSaalliinnee,, MMaanniiffeessttaazziioonnee

PPuulliiaammoo iill MMoonnddoo

•• MMuusseeoo AArrcchheeoollooggiiccoo CCaappppeelllliinnii,, MMuusseeoo EEggiizziioo BBoollooggnnaa

•• VViissiittaa aallllaa FFaattttoorriiaa DDiiddaattttiiccaa ““CCaammppoo ddeeii ffiioorrii”” ddii CCeesseennaa ee llaabboorraattoorriioo

•• MMuusseeoo ddeellllaa CCiivviillttàà CCoonnttaaddiinnaa SSaann PPaannccrraazziioo RRuussssii

•• DDoommuuss ddeell CChhiirruurrggoo aa RRiimmiinnii oo VViillllaa RRoommaannaa ddii RRuussssii

•• CCaassaa ddeeii MMiissssiioonnaarrii SSaalleessiiaannii ddii SSaann PPiieettrroo iinn VViinnccoollii

•• UUsscciittaa ddii ffiinnee aannnnoo OOllttrreemmaarree RRiicccciioonnee

•• CCeerrvviiaa:: BBiibblliiootteeccaa CCoommuunnaallee,, LLiibbrreerriiaa MMoonnddaaddoorrii,, PPoorrttoo CCaannaallee

ssppiiaaggggiiaa,, MMuusseeoo ddeellllee GGhhiiaaiinnee

•• MMuusseeoo DDoonniinnii ee MMuusseeoo EEggiizziioo BBoollooggnnaa

•• RRuussssii

•• AAssssiissii

•• MMuusseeoo SSaann PPiieettrroo iinn CCaammppiiaannoo

•• MMuusseeoo CCiivviiccoo VVeerrrruucccchhiioo

•• RRaavveennnnaa:: MMuusseeoo AArrttee ddeellllaa cciittttàà,, LLooggggeettttaa LLoommbbaarrddeessccaa

•• BBrriissiigghheellllaa PPooddeerree CCaavveeddaallee

•• FFaattttoorriiaa DDiiddaattttiiccaa LLaa qquuiieettee ddeell rriioo CCeesseennaa

•• VVaallbboonneellllaa CCeennttrroo ttuurriissttiiccoo VVaall GGiiaannnnaa SSaann PPiieerroo iinn BBaaggnnoo

•• OOllttrreemmaarree

•• FFaattttoorriiaa ddiiddaattttiiccaa ““LLaa qquuiieettee ddeell RRiioo”” CCeesseennaa

•• FFooccee ddeell BBeevvaannoo

•• MMuusseeoo ddeellllee PPrreeiissttoorriiaa SSaann LLaazzzzaarroo ddii SSaavveennaa ((BBOO))

•• MMuusseeoo EEggiizziioo ee OOrrttoo BBoottaanniiccoo BBoollooggnnaa

•• RRaavveennnnaa:: mmoossaaiiccii ee mmoonnuummeennttii,, PPllaanneettaarriioo,, MMuusseeoo ee BBaassiilliiccaa ddii SSaann

VViittaallee,, TTeeaattrroo AAlliigghhiieerrii

•• VViillllaa RRoommaannaa RRuussssii

•• CCaasstteelllloo ddii GGrrooppppaarreelllloo ((PPCC))

•• CCeerrvviiaa:: CCaassaa ddeellllee AAiiee-- MMuusseeoo ddeellllee GGhhiiaaiinnee,, PPaarrccoo NNaattuurraallee,, SSaalliinnee,,

PPiinneettaa,,

•• DDoommuuss ddeell CChhiirruurrggoo RRiimmiinnii

•• PPoorrttooccaannaallee ddii CCeesseennaattiiccoo

•• FFiiaabbiillaannddiiaa RRiimmiinnii

2200

LLee ccllaassssii ddeellllaa ssccuuoollaa pprriimmaarriiaa ee llee sseezziioonnii ddeellllaa ssccuuoollaa ddeellll’’iinnffaannzziiaa,, iinn bbaassee aallll’’eettàà ddeeggllii aalluunnnnii

eedd aallllaa pprrooggeettttaazziioonnee aannnnuuaallee,, ppaarrtteecciippeerraannnnoo aadd iinniizziiaattiivvee ee mmaanniiffeessttaazziioonnii,, pprrooppoossttee ddaall

CCoommuunnee ddii CCeerrvviiaa ee ddii RRaavveennnnaa.. LLee ccllaassssii qquuiinnttee ee llee sseezziioonnii ddii 55 aannnnii vviissiitteerraannnnoo

rriissppeettttiivvaammeennttee llee ssccuuoollee sseeccoonnddaarriiee ddii pprriimmoo ggrraaddoo ee llee ssccuuoollee pprriimmaarriiee,, iinn ccoonnssoonnaannzzaa ccoonn iill

pprrooggeettttoo ccoonnttiinnuuiittàà.. PPeerr ttuuttttee llee ccllaassssii ee llee sseezziioonnii ssoonnoo pprreevviissttee uusscciittee aa ppiieeddii ppeerr oosssseerrvvaazziioonnee

eedd eesspplloorraazziioonnee ddeell tteerrrriittoorriioo ee ddeeii lluuoogghhii ddii aappppaarrtteenneennzzaa..

•• DDeellffiinnaarriioo RRiimmiinnii

•• CCeesseennaattiiccoo:: mmeerrccaattoo ddeell ppeessccee

•• CCeerrvviiaa:: SSaalliinnee,, mmaarree ee ssppiiaaggggiiaa,, CCiinneemmaa//TTeeaattrroo

•• BBaaggnnaarroollaa CCeennttrroo SSoocciiaallee 1122 sstteellllee

•• FFooccee ddeell SSaavviioo

•• VViissiittaa aadd oorrttii ee ppaarrcchhii nneellllee vviicciinnaannzzee ddeellllaa ssccuuoollaa

•• CCeerrvviiaa:: TTeeaattrroo CCoommuunnaallee,, VViissiittaa aall llaabboorraattoorriioo ddii cceerraammiiccaa,, TTeerrmmee,,

SSccuuoollaa AAllbbeerrgghhiieerraa,, mmaarree ee ssppiiaaggggiiaa,, PPaarrccoo NNaattuurraallee,, vviissiittaa aallllaa

mmoossttrraa mmuussiiccaallee iinntteerraattttiivvaa CChhiicccchhii ddii SSuuoonnoo

•• AAqquuaarriiuumm CCoommuunnee ddii CCeesseennaattiiccoo

•• ZZoooo SSaaffaarrii llooccaalliittàà MMiirraabbiillaannddiiaa SSaavviioo

•• CCeerrvviiaa:: vviissiittaa aallllaa mmoossttrraa mmuussiiccaallee iinntteerraattttiivvaa CChhiicccchhii ddii SSuuoonnoo

•• VViissiittaa aallllaa SSccuuoollaa PPrriimmaarriiaa FFeerrmmii ddii PPiissiiggnnaannoo

•• EEdduuccaazziioonnee ssttrraaddaallee MMiillaannoo MMaarriittttiimmaa

•• UUsscciittaa nneellllee vviiee ddeell ppaaeessee ppeerr EEdduuccaazziioonnee SSttrraaddaallee

•• FFaattttoorriiaa DDiiddaattttiiccaa ““LLaa qquuiieettee ddeell RRiioo”” CCeesseennaa

•• CCeerrvviiaa:: BBiibblliiootteeccaa ee PPaarrccoo NNaattuurraallee,, vviissiittaa aallllaa mmoossttrraa mmuussiiccaallee

iinntteerraattttiivvaa CChhiicccchhii ddii SSuuoonnoo

Cooperativa CAB ( coltivazione delle fragole )

Passeggiata a Cervia tra la magia del Natale

Visita a una Fattoria Didattica

Primavera: in giro per Cervia: la natura si risveglia

Arriva l'estate : tutti al mare!

2211

MMMooodddaaallliiitttààà eee ssstttrrruuummmeeennntttiii dddiii vvvaaallluuutttaaazzziiiooonnneee

dddeeellllll’’’oooffffffeeerrrtttaaa eee dddeeeiii rrriiisssuuullltttaaatttiii oootttttteeennnuuutttiii

PPeennssiiaammoo ssiiaa iinnddiissppeennssaabbiillee cchhee ttaallee pprrooggeettttoo vveennggaa vvaalluuttaattoo ssiiaa iinn iittiinneerree cchhee nneellllaa

ssuuaa ffaassee ccoonncclluussiivvaa aattttrraavveerrssoo::

ll’’eevveennttuuaallee aavvvveennuuttoo iinnnnaallzzaammeennttoo ddeell ssuucccceessssoo ffoorrmmaattiivvoo;;

llaa ccaappaacciittàà ddii ssttrriinnggeerree rraappppoorrttii eedd aalllleeaannzzee ccoonn iill tteerrrriittoorriioo;;

ll’’eeffffiiccaacciiaa ddeeii pprrooggeettttii ddii ccoonnttiinnuuiittàà ffrraa ii vvaarrii oorrddiinnii ddii ssccuuoollaa;;

ffoorrmmee ddii aauuttoovvaalluuttaazziioonnee eellaabboorraattee ddaaii ccoolllleeggii ddoocceennttii;;

ssoonnddaaggggii ddii ooppiinniioonnee rriivvoollttii aallllee ffaammiiggll iiee ppeerr vveerriiffiiccaarree iill ccooiinnvvoollggiimmeennttoo

ddeellll’’uutteennzzaa;;

mmoonniittoorraaggggiioo ttrraa ii ddoocceennttii ee ggll ii eessppeerrttii cchhee ccoollllaabboorraannoo..

Si prevede di utilizzare i seguenti STRUMENTI:

qquueessttiioonnaarrii

oosssseerrvvaazziioonnii

ccoollllooqquuii

iinntteerrvviissttee

aasssseemmbblleeee

iinnccoonnttrrii ccoonn ii ggeenniittoorrii..

TTaall ii ssttrruummeennttii,, cchhee ssaarraannnnoo rriipprrooppoossttii cciiccll iiccaammeennttee,, ssoonnoo uuttiill ii ppeerr llaa rriieellaabboorraazziioonnee ee

rriissttrruuttttuurraazziioonnee ddeell pprreesseennttee PPiiaannoo ddeellll’’OOffffeerrttaa FFoorrmmaattiivvaa..

UUUffffffiiiccciiiooo dddiii ssseeegggrrreeettteeerrriiiaaa