1TRAIVI 22 • 2014

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI • TALVINUMERO 22/2014

TRAIVI

Vilskettä Ammatti- ja

Hyvinvointikampuksella, ss. 4–5 sekä 13

Kuntaliiton ansiomerkin saaneet Kpedulaiset, s. 8

OPS-uudistuksen tiellä – yhdessä kehittäen, s. 10

2 TRAIVI 22 • 2014

Mitä Kpedu meinaa?

PÄÄKIRJOITUS

www.kpedu.fi

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstölehti ISSN 1796-4520

Lehden 22. numero: joulukuu 2014Painos: 200 kplJakelu: Koulutusyhtymän luottamushenkilöt. Pdf-muotoinen lehti löytyy osoitteesta www.kpedu.fi.Päätoimittaja: Liisa SadeharjuToimittajat: Jussi Wiirilinna ja Hertta Erkkilä sekä muut kirjoittajat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tulosalueilta.Taitto: Eeva Huotari ja Riikka Järvikuona Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy

Seuraava Traivi ilmestyy toukokuussa 2015.

Sisältö

Mitä Kpedu meinaa? 2

Yhtymähallituksen puheenjohtajan Timo Virolaisen haastattelu 3

Vilskettä Ammattikampuksella 4

Ohjauksen yhteistyö Keski-Pohjanmaalla 6

Rahoitusjärjestelmäuudistukset 7

Kuntaliiton ansiomerkit ja kunniamerkki 8

Laadunvarmistuksen itsearviointi 9

OPS-uudistuksen tiellä – yhdessä kehittäen! 10

Kpedun vuoden aikuisopiskelija Kirsi Lappi & Toholammin toimipaikan opettaja Sari Huttunen Saksassa työssäoppimassa 11

Aikuiskoulutuksen muutoshaasteita & Virike ja Remote Health -hankkeet 12

Hyvinvointikampuksella tapahtunutta 13

Toimipaikoissa tapahtunutta 14

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Ei kysytä, mitä jäbä duunaa, mutta aika ajoin minulta kysytään, että mitä Kpedu meinaa. Sillä viitataan meneillään oleviin

isoihin muutoshaasteisiin. Jatkuvien muutosten tieltä edes jonkin sortinkaan stabiiliin tilaan pääseminen vaikuttaa näillä näkymin enemmän utopistiselta toiveelta.

Päättymäisillään olevan toi-mintavuoden tuotoksia pähkinänkuoressaOrganisaatio- ja johtamisjärjestelmää on uu-distettu. Ammattikampus Närvilänkatu -ra-kennushanke valmistui, minkä jälkeen uudet oppimisympäristöt ja muut tilat otettiin käyttöön ja vihittiin virallisesti marraskuussa. Koulu-tustarjonnan jatkuvaa arviointityötä on tehty. Vuoropuhelu toimipaikkojemme sijaintikuntien kanssa on ollut aktiivista. Yhteishaku uudistui. Opetussuunnitelmien uudistustyö jatkui. Osaa aikuiskoulutuksesta yhtiöitetään. Henkilöstön tulostietoisuus on kasvanut. Osavuosikatsauk-sista, tuloskorteista ja raporteista ilmenee, miten Kpedulla menee taloudellisesti ja muutoinkin. Henkilöstön työhyvinvointi on pääosin hyvällä tasolla. Johdon aika ajoin esittämät uudistukset ovat toki välillä osoittautuneet henkilöstölle haasteellisiksi.

Keskittyminen ydintoimintaan olennaistaMikä on olennaista rakenteiden ollessa jatku-vassa myllerryksessä? Millä keinoilla saisimme rauhoitettua ydintoimintamme muulta, ei niin välttämättömältä myllerrykseltä? Miten saisimme ydintoimintaamme ja siihen läheisesti liittyviin toimintoihin sellaisen myönteisen myllerryksen, joka osaltaan tukisi ja takaisi, parempaa tulevai-suutta niille, joita varten tätä työtä teemme eli opiskelijoille? Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus tähtää pohjim-miltaan juuri siihen. Toisin sanoen, että meiltä kaikilta kerätyillä julkisilla verotuotoilla tuotet-taisiin tehokkaasti elinkeino- ja työelämän sekä opiskelijoiden tarpeisiin kohdennettua koulutusta ja sen edelleen kehittämistä. Kpedun koulutuksen

järjestäjänä on siis hoidettava vastuullisesti ja tehokkaasti tämä yhteiskunnallisesti määritelty lakisääteinen tehtävä.

Asennetta, muutostukea ja kehumistaPaljon riippuu myös omasta asenteesta. Muutos on jatkuvaa, muutosvastarintakin ymmärrettävää. Reagoimme eri tavoin muutoksiin. Joillekin muu-tokset tuovat uusia, piristäviä haasteita, kun taas toisilla kaikki uusi vaikuttaa perusturvallisuuden tunteeseen. Syksyn aikana työterveyshuolto on järjestänyt Kpedun henkilöstölle muutostukiti-laisuuksia, joissa on painotettu myös sitä, että jokainen voi osaltaan vaikuttaa. On tärkeää pitää mieli korkealla ja tehdä työnsä hyvin. Kehu siis työkaveri päivässä. Kehu sellainenkin, jota et yleensä kehu. Mikäli et tohdi sitä ääneen sanoa, kehu häntä ainakin mielessäsi.

Tulevakin vuosi haasteita täynnä – strategia uusiksiVuosi 2015 jatkuu uudistamisen merkeissä. Valmistaudumme toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistukseen laatimalla ensin järjestä-mislupahakemuksia. Edellytysten kuvaamisessa hyödynnämme tulevan kevään aikana tehtävää laadunhallinnan järjestelmän itsearviointia. Ope-tussuunnitelmien uudistustyö jatkuu ensi kevään aikana, ja uudet OPS:it ovat käytössä seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa. Henkilökohtais-tamista on tarpeen kehittää edelleen. Rahoitus-uudistukseen valmistaudumme analysoimalla koulutuksia uusien kriteerien pohjalta. Vuotuisen strategiapäivityksen ohella nyt on perusteltua uudistaa strategiaohjelmaamme syvällisemmin. Strategiaa uudistamme tietenkin vallitsevaa mottoamme noudattaen eli yhdessä paremmin!Sydämelliset kiitokset Kpedun henkilöstölle ja luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille tästä erinomaisen monivaiheises-ta, haasteellisestakin vuodesta! Rauhaisaa ja iloista joulua sekä menestyksekästä uutta vuotta 2015!

Liisa Sadeharju, johtaja

3TRAIVI 22 • 2014

Haasteiden jälkeen kohti juhlavuotta Kampushallin harjannostajaisia

(26.6.2014) edelsi tutustumi-nen rakennustyömaahan.

Timo Virolainen tunnustaa rehellisesti, että päättymässä oleva vuosi yhteistoimintame-nettelyineen ja irtisanomisineen, kuten myös menossa olevan nelivuotisvaltuustokauden jälkimmäinen puolisko tulevat olemaan hyvin haasteellista. – Toiminta on ennen muuta sopeutettava valtiovallan sekä opetus- ja kulttuuriminis-teriön asettaman säästöleikkurin vaatimiin

taloudellisesti kestäviin raameihin. Tavoi-tekeskiössä on kuitenkin oltava edelleen laadukkaan opetuksen, vetovoimaisen kou-lutuksen ja ajanmukaisten oppimisympäris-töjen takaaminen sekä myös toiminta-alueen elinkeino- ja työelämän tarpeiden huomi-oiminen. Myös opiskelijoiden mielipiteitä on kuunneltava ja yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistettava. Henkilöstön työhyvinvoin-nin edistämiseen on niin ikään panostettava.

Kampushalli avaa ovensa helmi-kuussa 2015Virolainen iloitsee jo etukäteen siitä, että Kokkolan Kampushalli avaa ovensa ensi vuoden helmikuussa. Virolaisella on tar-peeksi perspektiiviä arvioida Kampushallin välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, sillä hän on toiminut valtion liikuntaneuvoston jäse-nenä yli kymmenen vuoden ajan. Sitä kautta Virolainen on päässyt seuraamaan eturivistä suomalaista liikuntakulttuuria ja liikunta-paikkarakentamista. Hän nostaa Kampus-hallin valmistumismielessä ”voittajiksi” ennen muuta ammattiopiston opiskelijat korostaen myös Kampushallin merkitystä Kpedun henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Ilta- ja viikonloppukäytön

osalta voittajia ovat myös lähialueen asukkaat ja urheiluseurat.

Myönteisin mielin eteenpäin Kaikesta huolimatta Virolainen katsoo luot-tavaisesti tulevaisuuteen. – Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimintaa on edelleen edistettävä kovalla työllä ja sujuvalla yhteistyöllä sekä tekemisen meiningillä – jatkuvan kehittämisen tiellä. Toimiluvan uusiminen sekä toiminta- ja laatujärjestelmän kehittäminen ovat tärkeitä päämääriä.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toiminnan alkamisesta tulee ensi vuoden elokuussa kuluneeksi 20 vuotta. Virolainen toivoo hartaasti, että juhlistettaessa ensi syksynä tätä merkkipaalua ammatillisen koulutuksen rakenteelliset kehittämistoimet olisivat pääsääntöisesti paremmalla puolella.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Timo Virolainen haluaa lopuksi kiittää jokaista Kpedulaista sekä yhteistyötoimijoita ku-luneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille rauhallista joulua ja onnea uudelle vuodelle.

Teksti: Jussi WiirilinnaKuvat: Eeva Huotari

ITSE ASIASSA KUULTUNA YHTYMÄHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Timo Virolainen aloittaa vuodenvaihteessa 11:nen peräkkäisen vuoden Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän hallituksen puheenjohtajana. Val-tuustokauden päättyessä vuonna 2016 hän tulee siis johtaneeksi puhetta

yhtymähallituksessa kolme valtuustokautta. Tässä mielessä hän seuraa Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotaluksen jalanjälkiä, sillä Isotalus toimi koulutusyhtymän hallituksen puheenjohtajana vuosina 1993 – 2004.

4 TRAIVI 22 • 2014

AMMATTIKAMPUKSELLA TAPAHTUNUTTA

Kokkolan Ammattikampus Närvilänka-dun uudet oppimisympäristöt vihittiin käyttöön ja Kokkolan ammattilukiotoi-

minnan kymmentä vuotta juhlistettiin avoimin ovin sekä sitä seuranneella juhlaseminaarilla

Opiskelijaravintola Menuetissa 17.11. Uusiin oppimisympäristöihin sijoittuvat myös Keski-Pohjanmaan ammattiopiston nuorten amma-tillisen perustutkintokoulutuksen liiketalouden ja yrittäjyyden sekä tieto- ja viestintätekniikan (entisen Kokkolan kauppaopiston) sekä Kokko-lan ammattilukion toiminnot, jotka aiemmin toimivat Vingen- ja Puutarhakadulla. Liiketa-louden ja yrittäjyyden osalta myös aikuiskoulu-tus toimii nyt samoissa tiloissa. Ajanmukaisista tiloista löytyvät myös kymppiluokka sekä val-mistavat ja valmentavat -koulutus.

Vilskettä Ammattikampuksella

Kahteen eri vaiheeseen jakautunut Kokko-lan Ammattikampus Närvilänkatu -hankkeen rakennustyöt kestivät kolme vuotta. Raken-nustöiden kokonaispinta-ala oli reilut 10.500 neliömetriä. Kokonaiskustannukset olivat noin 13 miljoonaa euroa. Rakennushankkeen molempien vaiheiden pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy ja pää-urakoitsijana toimi Rakennusliike Somero Oy. Uusien oppimisympäristöjen myötä Kokkolan Ammattikampuksella Närvilän- ja Talonpojan-kadulla opiskelee tällä hetkellä yhteensä noin 1.500 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijaa.

Kaksivaiheinen rakennushanke pähkinänkuoressaMarraskuussa 2012 valmistuneessa raken-nushankkeen ensimmäisessä vaiheessa pe-ruskorjattiin ja laajennettiin muun muassa ammattiopiston opetustiloja (mm. tieto- ja viestintätekniikka), toimistotiloja, konsernipal-velujen hallintotiloja sekä Ammattikampuksen henkilöstöravintola Paratiisia ja Opiskelijara-vintola Pikkumenuettia. Joulukuussa 2011 käynnistyneen ensimmäisen vaiheen rakennus-töiden kokonaispinta-ala oli 4.200 neliömetriä ja kokonaiskustannuksiksi muodostui 6,5 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2012 alkaneessa toisessa vai-heessa peruskorjaus- ja laajennustyömaalla rakennettiin ammattiopistolle uusia opetus- ja pienryhmätiloja, peruskorjattiin ohjaavan ja valmentavan koulutuksen tiloja sekä rakennet-tiin lisätiloja opetusta tukeville toiminnoille.

Yhdeksäsluokkalaiset vierailivat Ammatti- ja Hyvinvointikampuksella 11.-12.11. tutustumassa ammatilliseen koulutukseen. Ammattiopiston opiskelijat olivat järjestäneet opettajiensa johdolla monenlaista näkemistä ja tekemistä ensi kevään yhteishakuun osallistuville nuorille.

Avoimissa ovissa pääsi tutustumaan myös ammattilukion tiloihin. Opiskelijat esittelivät muun muassa fysiikan, kemian, psykologian ja matematiikan opiskelua.

Juhlaseminaari vihki käyttöön Am-mattikampus Närvilänkadun uudet oppimisympäristöt ja juhlisti Kokko-lan ammattilukiotoiminnan kymmen-tä vuotta.

5TRAIVI 22 • 2014

Ammattikampuksella tämän lukuvuoden aloittivat myös media-assistentin am-matillista perustutkintoa suorittavat

opiskelijat, jotka aiemmin opiskelivat Kälviän toimipaikassa. Kuvassa ammattiopiston audio-visuaalisen viestinnän opiskelijat valmistelevat #LIMEforum1.0 -tapahtumaa yhdessä aikuis-koulutuksen viestinnän opiskelijoiden kanssa Mediakeskus LIMEn TV-studiossa. Tapahtuma oli ensimmäinen Kpedun aikuisten ja nuorten viestintäkoulutuksen yhteisproduktio.

Reilut kaksi vuotta kestäneiden toisen vaiheen rakennustöiden kokonaispinta-alaksi tuli 6.444 neliömetriä. Kokonaiskustannuksiksi kertyi 6,75 miljoonaa euroa. Hankkeen toisen vaiheen rakennustyöt valmistuivat tämän vuoden tammikuussa, joten helmi-maaliskuun vaihteessa Keski-Pohjanmaan ammattiopiston liiketalouden ja yrittäjyyden sekä tieto- ja viestintätekniikan sekä Kokkolan ammattilukion toiminnot siir-tyivät Ammattikampuksen tiloihin Torkinmäen Närvilänkadulle.

Kokkolan ammattilukio kymmenen vuottaVuonna 2004 alkaneessa Kokkolan ammattilu-

Avoimissa ovissa ja yhdeksäsluokkalaisten vierailujen aikana liiketalouden opiskelijat esit-telivät NY-yrityksiä. Kuvassa myös ammattiopiston koulutussuunnittelija Laura Nikkanen.

kiossa voi opiskella ammatillisen perustutkin-non, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon neljässä vuodessa. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Kokkolan ammattilukiosta ke-väällä 2008.

Ammattilukiokoulutus on vakiinnuttanut paikkansa Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja Keski-Pohjanmaan konservatorion tarjoaman ammatillisen koulutuksen sekä Kokkolan kaupungin mahdollistaman lukiokoulutuksen yhteistyömuotona. Lukio-opinnot järjestää Kokkolan kaupungin ylläpitämä Kokkolan yhteislyseon aikuislinja.

Teksti: Jussi WiirilinnaKuvat: Eeva Huotari ja Riikka Järvikuona

Juhlaseminaarissa puhui myös Osuuskauppa KPO:n toimitus-johtaja Kim Biskop.

Kuva

: Nel

li La

mpi

nen

6 TRAIVI 22 • 2014

ELO-TOIMINTARYHMÄ JA MUUTA YHTEISTYÖTÄ

Ohjauksen yhteistyö Keski-Pohjanmaalla

Keski-Pohjanmaan Moodle, Kyvyt.fi ja elinikäinen oppiminenToisen asteen yhteistyön tuloksena on luotu uusi yhteinen Keski-Pohjanmaan Moodle kaikkien Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosten käyttöön. Tavoitteena on lisätä yhteistä opinto-tarjontaa, jotta opiskelija voi entistä helpommin valita ja suorittaa kursseja toisesta oppilaitokses-ta. Keski-Pohjanmaan Moodleen on integroitu toisen asteen opiskelijoiden käyttöön myös Kyvyt.fi -oppimisalusta. Toivottavasti opettajat hyödyntävät jatkossa enemmän tätäkin mah-dollisuutta. Kyvyt.fi tukee osaltaan elinikäistä oppimista, sillä opiskelijan tekemät tuotokset, kuten esimerkiksi portfoliot ja blogit, säilyvät hänen käytössään valmistumisen jälkeenkin. Edelleen jatko-opinnoissa hänen osaamistaan voidaan tunnistaa ja tunnustaa helpommin.

Opinto-ohjaussuunnitelma – ohjaus on yhteinen asiaOpinto-ohjausta on kehitetty muun muassa päivittämällä opinto-ohjaussuunnitelma, jossa on selkeytetty eri toimijoiden keski-näisiä ohjausvastuita ja huomioitu myös Opetushallituksen julkaisemat uudet hyvän ohjauksen kriteerit. Olennaista on se, että

ohjaus kuuluu jokaiselle Kpedun työntekijälle! Keski-Pohjanmaan Moodleen laaditut opinto- ja ryhmänohjausta tukevia opintojen ohjaus ja mitä perustutkinnon jälkeen? -kurssit ovat vapaasti opiskelijoiden, ryhmänohjaajien, opettajien ja opinto-ohjaajien hyödynnettä-vissä. Yhdessä voimme kehittää edelleen näitä kursseja oppimista ja ohjausta tukeviksi.

Keskipohjalainen koulutusväylä ja joustavat opintopolutKeskipohjalainen koulutusväylä -hankkeessa Kpedu on tehnyt tiivistä yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopisto-keskus Chydeniuksen kanssa. Hankkeessa on kehitetty opinto-ohjausta yli oppilaitosrajojen ja suunniteltu neljä koulutusväylää, joita pit-kin opiskelija voi edetä ammatillisesta perus-tutkinnosta aina maisterin tutkintoon saakka. Lukio-opintoja, AMK-opintoja ja Averkon kurssitarjontaa on lisätty toisen asteen ”tar-jottimelle” (https://wilma.kpedu.fi /browse-courses), jotta opiskelijat voivat halutessaan itse rakentaa henkilökohtaista opetussuunnitel-maansa omien tavoitteidensa mukaan. Vaikka hanke onkin päättymässä, hankepartnereiden välinen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.

ELO-toimintaryhmä, ohjauksen yhteistyösuunnitelman päivitys ja Opastin.fiELO-toimintaryhmä laatii parhaillaan Vaa-san Ely-keskuksen johdolla elinikäisen op-pimisen ohjaussuunnitelmaa Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle. Toimintaryhmä päivittää siihen Oppilaan ja opinto-ohjaus -hankkeessa vuonna 2007 laaditun ohjauksen yhteistyösuunnitelman. Päivitettyyn ohjauksen yhteistyösuunnitelmaan kartoitetaan kaikki ohjausta antavat toimijat Kokkolan alueella, ja siihen on kuvattu miltei 30 toimijan antama ohjaus ”vauvasta vaariin”! Kokkolan uuteen nuorisokeskus Vingeen on tarkoitus perustaa ns. ohjaamo, josta asiakas saisi keskitetysti tarvitsemaansa ohjauspalvelua ja neuvontaa. Aikuiskoulutuksen saralla Opastin.fi kokoaa keskitetysti alueen aikuiskoulutustarjonnan yhteen paikkaan; tieto-, neuvonta- ja ohjauspal-velut tuotetaan moniammatillisena verkostona aikuisten ja työelämän tarpeisiin.

Teksti: Terhi Petäjä, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toisen asteen koordinaattori

Kuva

: Kai

Nym

an

Syksyn aikana on ohjauksen ”kentällä” suunniteltu ja käynnistetty monenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Hanketyön mer-kitys ohjaustoiminnan kehittämisessä ja yhteistyön käynnistäjänä

on avainroolissa. OPS-uudistus ja yksilölliset opintopolut, opiskelun siirtyminen luokkahuoneesta eri oppimisympäristöihin ja verkkoon lisäävät koko ajan tarvetta ohjaajien ja opettajien väliselle yhteistyölle sekä pedagogiselle osaamiselle. Yksilöllisten opintopolkujen myötä oh-jauksen tarve kasvaa jatkuvasti, mikä vaatii opinto- ja ryhmänohjaajilta entistä enemmän yhteistyötä sekä uusien ohjausmenetelmien hallintaa.

ELO-toimintaryhmä kokoontui 2.12. tekemään elinikäisen ohja-uksen toimintasuunnitelmaa Keski-Pohjanmaalle. Kuvassa vasem-malta Sirpa Salo, K-P:n aikuiskoulutus, Helinä Moilanen, Centria- ammattikorkeakoulu, Terhi Petäjä, toisen asteen koordinaattori ja Sanna Anttonen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Työryhmään kuuluvat myös Sanna Löfström, Kokkolan kaupungin Osaava-hanke ja Nina Waxlax, Pohjanmaan ELY-keskus.

7TRAIVI 22 • 2014

Oppilaitosmuotoisessa ammatilli-sessa peruskoulutuksessa rahoi-tus muodostuisi perus- (49 %), suo-

ritus- (45 %) ja vaikuttavuusrahoituksesta (6 %). Siirtyminen tapahtuisi vaiheittain siten, että alussa perusrahoituksen osuus olisi suurempi. Suoritus- ja vaikuttavuus-rahoituksen osuus kasvaisi vuosittain niin, että lopulliset prosenttiosuudet olisivat käytössä vuoden 2021 rahoituksessa. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässähän perusrahoituksen osuus on 97 % ja vai-kuttavuusrahoituksen 3 %.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustami-nen keskeistäSuorituksiin perustuva rahoitus kannustaa koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan kou-lutusta siten, että tutkinto suoritettaisiin mahdollisimman lyhyessä ajassa. Keskeisenä tekijänä on aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, joilla saadaan nopeutettua opiskelijoiden val-mistumista. Uudessa rahoitusjärjestelmässä perusrahoitus rajataan enintään kolmelle vuodelle ilman toisen asteen tutkintoa ole-vien opiskelijoiden osalta. Henkilöt, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto, suorittavat koulutuksen näyttötutkintojärjestelmän kautta.

OKM:n koelaskelmat suotuisia Kpedun kannaltaOKM:n vuoden 2013 tietojen perusteella

tekemien koelaskelmien perusteella Kpedu saisi vuodessa perusrahoitusta n. 14,5 M€, suoritus-rahoitusta n. 14,4 M€ ja vaikuttavuusrahoitusta n. 1,8 M€. Koelaskelmien mukaan rahoitus olisi n. 5 % korkeampi kuin nykyisellä rahoi-tusmallilla. Koelaskelmissa ei ole kuitenkaan huomioitu kaikkia rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten esim. opiskeluaikojen lyhen-tämistä. Kpedussa opiskelee jonkin verran aikuisia opetussuunnitelmaperusteisessa koulu-tuksessa, mikä ei olisi enää uudistuksen jälkeen mahdollista. Vaikka koelaskelmien perusteella ei voida arvioida todellisen rahoituksen määrää, niin laskelmien perusteella voidaan kuitenkaan todeta, että Kpedu menestyisi kohtuullisen hyvin myös uudessa rahoitusmallissa. Kpedun hyvä läpäisy, vähäinen keskeyttäminen sekä opiskelijoiden työllistyminen ovat tärkeitä tekijöitä uudessa rahoitusjärjestelmässä.

Yksikköhinnasta määrärahaanRahoitusuudistuksen jälkeen ammatillisessa peruskoulutuksessa ei ole enää valtakunnallista todellisiin koulutuksen järjestäjien kustannuk-siin perustuvaa keskimääräistä yksikköhintaa. Uudessa rahoitusjärjestelmässä rahoituksen määrä perustuisi talousarviossa ammatilliselle koulutukselle varattuun määrärahaan, joka jaetaan koulutuksen järjestäjille suhteessa opis-kelijavuosiin, suorituksiin ja vaikuttavuuteen. Rahoituksen sitominen valtion talousarvioon tarkoittaa myös sitä, että ammatilliselle koulu-tukselle varattu määräraha voi vaihdella vuosit-tain valtion taloustilanteen mukaan.

Eduskunnan on tarkoitus päättää uudistuk-

sista ensi vuoden aikana niin, että vuoden 2017 rahoitus määräytyy jo uuden rahoitusmallin mukaisesti. Tämä merkitsee vuoros-taan sitä, että vuosien 2013–2015 suoritteet ja tulokset sekä vuosien 2015 opiskelijamäärät olisi-vat vuoden 2017 rahoituksen pohjana.

Teksti:Jukka Penttinen, talous- ja hallintojohtaja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jättänyt joulukuussa esityksensä ammatillisen koulutuksen uudesta rahoitus-järjestelmästä. Tarkoituksena on, että uudistettu lainsäädäntö olisi käytössä vuoden 2017 alusta. Lähtökohtana uudistuksessa on rahoituksen sitominen ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, kun nykyisessä järjestelmässä ra-hoitus perustuu pääosin opiskeluaikaan. Uudistuksella tavoitellaan opiskeluajan lyhenemistä sekä päällekkäisen koulutuksen vähenemistä. Toinen suuri muutos on rahoituksen sitominen valtion talousarvion mukaiseen määrä-rahaan, kun aiemmin rahoitus on määräytynyt aiempien vuosien kustannusten perusteella. Rahoitusjärjestelmän uudistamisella ja samaan aikaan toteuttavalla järjestäjäverkon rakenteellisella uudistamisella ministeriö tavoittelee n. 260 miljoonan euron säästöjä toisen asteen koulutukseen.

Uudistukset ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmään

TALOUS- JA HALLINTOJOHTAJAN KIRJOITUS

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

8 TRAIVI 22 • 2014

Kuntaliiton ansiomerkit Jaettu 5.12.2014 (toimipaikka on Kokkolan ammattikampus, ellei toisin mainita) Kultainen ansiomerkki 40 vuoden kunnallisestapalveluksesta:Kiinteistöpäällikkö Mikko Heikkilä, eläkkeelle 1.12.2014 alkaenVarastonhoitaja Heikki Salo, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto

Kultainen ansiomerkki 30 vuoden kunnallisestapalveluksesta:Lehtori Marja Aho, sosiaali- ja terveysala, HyvinvointikampusLehtori Sinikka Heikkiniemi, yhteiset opinnot, Hyvinvointikampus Lehtori Esa Saari, metsäkoneala, KannusLehtori Tarja Slotte, tekstiili- ja vaatetusalaLehtori Helena Sälli, yhteiset opinnotLehtori Reima Virkkala, nuoriso- ja vapaa-aika, KälviäVastaava karjanhoitaja Seija Haka, KannusMaataloustyönjohtaja Markku Lampinen, KannusAsuntolanohjaaja Kristiina SaloAsuntolanohjaaja Liisa Viitala

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus:Kouluttaja Riitta Harju, vapaa sivistystyö, KälviäKouluttaja Pekka Pietilä, kemia- ja prosessialaKouluttaja Eero Toivonen, kemia- ja prosessialaLehtori Heimo Fiskaali, maatalousalan hankkeet, KannusKehityspäällikkö Jari Hovila, toimistopalvelut

Konsernipalvelut:Johtaja Liisa SadeharjuTaloussihteeri Anita VestöKeittäjä Eeva Isomöttönen, PerhoRavitsemistyöntekijä Leila Keski-OjaKeittäjä Teija NiemiRavitsemistyöntekijä Vuokko Savolainen

Hopeinen ansiomerkki 20 vuoden kunnallisestapalveluksesta:

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto:Lehtori Eeva-Liisa Jylhä, liiketalous ja yrittäjyysLehtori Eeva-Maija Kiiskilä, prosessiteollisuus ja laboratorioalaLehtori Jari Kohtala, elintarvikealaLehtori Per-Erik Kotanen, yhteiset opinnotLehtori Satu Sundell, sosiaali- ja terveysala, HyvinvointikampusPäätoiminen tuntiopettaja Petri Ahoniemi, maatalousala, KannusPäätoiminen tuntiopettaja Tiina Hartikainen, sosiaali- ja terveysala, HyvinvointikampusPäätoiminen tuntiopettaja Olavi Paavolainen, yhteiset opinnotPäätoiminen tuntiopettaja Juha Sämpi, maatalousala, Kannus

Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus:Kouluttaja Merja Forslund, ohjaavat palvelutKouluttaja Ulla Kauppila, liiketalous ja yrittäjyysKouluttaja Tuija Nissilä, liiketalous ja yrittäjyysKouluttaja Sirpa Salo, ohjaavat palvelutKouluttaja Liisa Ylikorpi, yrityspalvelutKoulutussihteeri Marianne Haapala, toimistopalvelut

Konsernipalvelut:Kehityspäällikkö Harri LundellPalvelupäällikkö Päivi HaaralaIT-suunnittelija Eija MuhonenLaitoshuoltaja Milse PohjonenIT-asiantuntija Kai Simell

HENKILÖSTÖASIAA

8

Kuva

: Riik

ka Jä

rvik

uona

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuvassa reilut puolet 30 vuoden kunnallisesta palveluksesta ansiomerkin saaneista.

Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt myöntää 6.12.2014 Suomen Leijonan ansioristin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston lehtorille, pää-luottamusmiehelle Dieter Heiermannille.

9TRAIVI 22 • 2014

Kuva

: Riik

ka Jä

rvik

uona

LAATU- JA TOIMINTAJÄRJESTELMÄ

Itsearviointi ja kehittämissuunnitelmaOpetus- ja kulttuuriministeriö käyttää laa-tujärjestelmien itsearvioinneista kertyneitä tuloksia keskeisenä tausta-aineistona myön-täessään uusia koulutuksen järjestämislupia. Itsearviointi linkittyy siten merkittävästi ensi vuoden järjestämislupaprosessiin. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien uu-det toimiluvat astuvat voimaan 1.1.2017 alkaen.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa oman laatujärjestelmän itsear-viointinsa helmikuussa 2015. Arviointiin osallistuu Kpedun ylimmän johdon sekä muun henkilökunnan edustajien lisäksi myös opiskelijoiden sekä yhteistyökumppa-neiden ja sidosryhmien edustajia. Itsearvi-oinnin tulosten perusteella koulutusyhtymä laatii kehittämissuunnitelman.

Laadunhallinnassa neljä tasoaOpetushallitus on tuottanut arviointikritee-ristön, johon laatujärjestelmän itsearviointi perustuu. Arviointikriteeristö ja -ohjeet valmistuivat tämän vuoden lokakuussa. Kriteerit painottuvat erityisesti koulutuksen

Kpedun laatujärjestelmän itsearviointi helmikuussa 2015

Kaikki Suomen ammatilliset koulutuksen järjestäjät toteuttavat talven 2015 aikana

laatujärjestelmiensä itsearvioinnin. Näiden ar-viointien tavoitteena on tuottaa tietoa koulu-tuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien nykytilasta ja toimivuudesta. Lisäksi tarkoituk-sena on myös auttaa koulutuksen järjestäjiä tunnistamaan toimintansa vahvuudet ja kehit-tämiskohteet sekä hyvät käytännöt.

järjestäjän perustehtäviin ja ajankohtaisiin koulutuspoliittisia tavoitteisiin.

Kriteerit toimivat keskustelun pohjana ja edelleen arvion määrittämismielessä sille, millä tasolla laadunhallinta kussakin arviointikohteessa on. Näitä tasoja on neljä: puuttuva, alkava, kehittynyt ja edistynyt. Tason määrittäminen ei yksistään vielä riitä, vaan koulutuksen järjestäjän on esitettävä myös, mihin konkreettiseen näyttöön arvio perustuu.

Valmistautumistyö ja ”kenraaliharjoitus”Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän laa-tujärjestelmä on dokumentoitu Kpedun intrasta löytyväksi toimintakäsikirjaksi. Laatujärjestelmän itsearviointiin on pian päättymässä olevan vuoden aikana valmis-tauduttu tuottamalla toimintakäsikirjaan toiminnankuvauksia ja ohjeita erityisesti koulutusprosessien osalta. Tähän työhön on osallistunut toimipaikkojen johtohenkilöitä ja asiantuntijoita.

Joulukuun ensimmäisellä viikolla jär-jestettyyn itsearviointiharjoitukseen osallis-tuivat Kpedun laajennetun johtoryhmän

jäsenet, jotka tavoitteen mukaisesti perehtyi-vät Opetushallituksen laatimaan uuteen kri-teeristöön ja vaadittuun arviointilogiikkaan. Laajennettu johtoryhmä kävi läpi myös sitä, miten sähköinen toimintakäsikirja kuvaa täl-lä hetkellä Kpedun laatujärjestelmää, ja mitä kehittämiskohteita käsikirjasta vielä löytyy.

Hyödyntämiskelpoista tuotosta varsinaiseen itsearviointiinVaikka aikaa tälle ns. kenraaliharjoituk-selle oli varattu kokonainen päivä, kaikkia arviointikohteita ei ennätetty käydä läpi. Kriteeristöä pidettiin vaativana, joten siksi-kin perehdytyspäivä koettiin hyödylliseksi. Harjoitussessiossa tehtyjä arviointeja ja ker-tyneitä kokemuksia voidaankin hyödyntää suoraan ensi vuoden helmikuussa tapahtu-vassa varsinaisessa laatujärjestelmän itsearvi-oinnissa. Myös toimintakäsikirjan edelleen kehittämiseen saatiin harjoituspäivän aikana runsaasti toteuttamiskelpoisia ideoita.

Teksti: Niina Patrikainen, suunnittelija, konsernipalvelut

Toimivan, laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteeristö

Kpedun laatujärjestelmän itsearviointi helmikuussa

oimivan, laadunhallinnan ja laadun oimivan, laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteeristö

10 TRAIVI 22 • 2014

OPS-uudistuksen tiellä – yhdessä kehittäen!

Osaamisperusteisuus, valinnai-suus ja joustavuus vahvistuvat – osaamispisteet käyttöönAmmatillisen peruskoulutuksen lait ja asetukset on hyväksytty tänä syksynä. Ne, kuten myös uudet tutkinnon perusteet astuvat voimaan 1.8.2015 alkaen. Keskeisimmät muutokset tutkinnon perusteissa liittyvät osaamisperus-teisuuden, valinnaisuuden ja joustavuuden vahvistamiseen koulutuksen järjestämisessä. Suurin muutos on se, että tutkintojen ja tutkinnon osien laajuus ammatillisessa perus-koulutuksessa määräytyy osaamisen laajuuden mukaan osaamispisteinä. Opintoviikot ja aika-perusteisuus poistuvat, osaaminen on tässäkin tuotu keskiöön.

Laajempaa työelämälähtöistä räätälöintiä sekä yksilöllisiä, joustavia opintopolkuja

Tutkintokohtaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin on tehty ainoastaan välttämättömät työelämän edellyttämät muutokset Yhteiset tutkinnon osat on uudistettu vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja niiden suh-teellinen osuus on aiempaa suurempi. Uudet tutkintojen perusteet antavat meille entistäkin laajemmat mahdollisuudet räätälöidä koulutus-ta alueellisen ja paikallisen työelämän tarpeisiin sekä tarjota opiskelijoille yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja.

Ajattelutavan ja toiminnan muututtavaOsaamisperusteisuuden toteutuminen vaatii koulutuksen järjestäjältä, opettajilta, työelä-mältä ja myös opiskelijoilta ajattelutavan ja toiminnan muutosta. Oppiaine-, sisältö- ja opetusaikakeskeisyyden sijaan on keskityttävä siihen, mitä opiskelija osaa ennen tutkinnon osan aloittamista ja mitä opiskelijan on osattava tutkinnon osan suorittamisen jälkeen.

HOPSit ja opiskelijoiden ohjaus jatkossa entistä tärkeämpää Opetussuunnitelmatyötä olemme tehneet ak-tiivisesti koko vuoden, erityisesti syksyn aikana. Ensin täytyy ymmärtää tavoiteltavat muutok-set, jotta saamme muutettua tapamme toimia määräysten ja ohjeiden mukaisiksi. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ovat jatkossa entistä tärkeämmässä roolissa. Opis-kelijoiden ohjaus tulee keskiöön. Uudistus

PROJEKTIT

10

vaatii paljon myös dokumentaatiolta, joten Wilma- ja Kurre-tietojärjestelmien kehittämis-työ on myös tärkeää. Odotamme innolla Oph:n lupaamia ePerusteita, joiden kautta tutkinnon osia voidaan sähköisesti hyödyntää sekä ope-tussuunnitelmissa että opiskelijan ohjauksessa ja opiskelun suunnittelussa.

Haasteellinen siirtymävaihe – TUTKE-muutostyö jatkuuTässä muutosrytäkässä ison ponnistelun vaati-vat myös siirtymävaiheen toimenpiteet, koska sekä jatkavat että uudet opiskelijat siirtyvät opiskelemaan uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja muiden määräysten mukaan 1.8.2015 alkaen.TUTKE-muutostyö jatkuu. Tavoitteena on, että yhtymähallitus hyväksyy opetus-suunnitelman yhteisen osan tammikuussa ja perustutkintojen opetussuunnitelmat helmi-maaliskuussa. Sen jälkeen tarkoitus on tehdä seuraavan lukuvuoden suunnittelutyö pääosin Kurre-tietojärjestelmän kautta.

Teksti: Sirkku Purontaus, Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rehtori

AMMATTIOPISTON REHTORIN KIRJOITUS

Ammattiopistossa opiskel-laan perustehtävämme

mukaisesti ammatteihin, jo-ten siihen suurin osa resurs-seistamme on luonnollisesti kohdistettu. Lisäksi olemme tällä syyslukukaudella saaneet kokea monen asian olevan muutoksessa. Samalla olem-me muutosten valmistelua aktiivisesti myös itse tehneet jatkuvan kehittämisen, ennen muuta tutkinnon perusteiden muutostyön, tiellä.

Ammatillinen perustutkinto 180 ospAmmatillisia tutkinnon osia 135 ospYhteisiä tutkinnon osia 35 ospVapaasti valittavia tutkinnon osia 10 osp

Lisätietoja: www.oph.fi/ampe Ammattiopiston ops-työ: Keski-Pohjanmaan Moodle Koulutusyhtymä henkilöstö ops-uudistus

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Ammattiopiston rehtori Sirkku Purontaus puhu-massa ammattiopiston kehittämispäivänä 8.8.2014.

11TRAIVI 22 • 2014

KANSAINVÄLISYYS

KPEDUn vuoden aikuisopiskelija Kirsi Lappi: ”On tär-keää ymmärtää, kenelle ja miksi töitä tehdään”

Kälviällä toimivan palvelukeskus Lepo-rannan vs. palveluesimies Kirsi Lappi valittiin elokuussa KPEDUn vuoden

aikuisopiskelijaksi. Hän on ollut Leporannas-sa töissä jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Opiskelu on ollut Lapille itsensä ja työyhteisön kehittämistä, mutta myös mieluisa harrastus. Viimeisimmässä koulutuksena hän osallistui Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen esimies- ja tiimivalmennukseen.

Opiskelemaan Kirsi Lapin ajoi alun perin tiedon tarve. Psykiatriseksi sairaanhoitajaksi opiskellut Lappi on aiemmin pätevöitynyt esimiestehtäviin, mutta hän koki kuitenkin tarvitsevansa päivitettyä tietoa toimittuaan alalla pitkään.

Hän kertoo Kokkolan vanhuspalvelujen olevan työnantajana erittäin kehitys- ja koulu-tusmyönteinen.

– Pidin opinnoissa siitä, että kaikkea ei

VUODEN AIKUISOPISKELIJA & OPETTAJA TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA

annettu valmiina, vaan meidät haastettiin keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja perus-telemaan näkemyksiämme. Ryhmätyöt ja eri alojen esimiesten kohtaaminen saivat minut käymään läpi uudemman kerran sitä, kenelle ja miksi työtäni teen. Ennen kaikkea Lappi kertoo opintojen vahvistaneen omia ajatuksia lähiesimiestyöstä ja ryhmädynamiikasta.

– Uskon, että johtajuus ei ole asema vaan työ. Tehtävänäni on mahdollistaa työntekijöille

toimiva työympäristö. Lappi sanoo koulutuksen olleen tarpeellista

ja käytännönläheistä. – Opinnoissa asioihin paneuduttiin syvälli-

sesti. Opiskelu antaa paljon, mikäli opiskelija on valmis antamaan myös itsestään.

Teksti: Hertta Erkkilä, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tiedottaja

Opettaja Sari Huttunen työssäoppimassa saksalaisessa arkkitehtitoimistossa

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Toholammin toimipaikan sisus-tusalan opettaja Sari Huttunen oli marraskuussa kahden viikon Talent-jaksolla tutustumassa saksalaiseen työkulttuuriin. Samalla

hänelle tarjoutui tilaisuus hankkia opiskelijoilleen ulkomaan työssäoppi-mispaikka.

Kölnissä ja muutoinkin Saksassa Huttusen huomio kiinnittyi ihmisten vieraanvaraisuuteen ja kohteliaisuuteen. - Tosin ihmisten suurin innostus yleensä laantui, kun alan puhua englantia. Sitä ei selvästikään osata tai ei haluta osata, mutta sain kuitenkin aina asiani hoidettua.

Töissä paikallisessa arkkitehtitoimistossa Huttunen pääsi heti mukaan suureen sairaalaprojektiin tekemällä esimerkiksi 3D-havainnekuvia ja suun-nittelemalla sisätiloja uudisosiin. - Työtahti on kiivasta ja työpäivät pitkiä, ainakin rakennusalalla. Kommunikointi oli ensi alkuun hyvinkin virallista ja teitittely yleistä, mutta kun lähemmin tutustui, huumori oli hulvatonta ja tuttavuussuhteita vaalittiin huolella, Huttunen toteaa lopuksi.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuvassa vasemmalla Kpedun vuoden aikuisopiske-lija Kirsi Lappi sekä Pasi Paasila ja Hanna Saarinen Kokkolan kaupungin vanhuspalveluista.

12 TRAIVI 22 • 2014

Sähköisten palveluiden edistäminen lisää osallisuutta ja parantaa palveluiden saatavuutta

Koulutusyhtymästä uuden hanke-kauden ideaesittelyssä ovat olleet muun muassa hankkeet VIRIKE

ja REMOTE HEALTH, jotka liittyvät sähköisten palveluiden edistämiseen. Niissä hyödynnetään myös maakuntaverkkoa niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa, mikä on yksi hankekauden tavoitteista.

VIRIKE-hankkeen tavoitteena on luoda monipuolisia viriketoimintoja sovellusten ja kuituyhteyksien kautta ikäihmisille. – Toi-mintojen käyttöliittymät tehdään mahdolli-simman selkokielisiksi. Tavoitteena on luoda teknologiaa, joka ymmärtää ikäihmisten tar-peet ja ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä. Tablettitietokoneiden avulla on mahdollista

käyttää uudenlaisia sähköisiä palveluja, kun käyttöliittymä on muokattu tietokoneisiin ja laitteisiin tottumattomalle sopivaksi, kertoo projektin ideoinnista vastannut aikuiskoulu-tuspäällikkö Mika Väisälä.

REMOTE HEALTH -hankkeen ta-voitteena on kehittää etäterveydenhuollon prosesseja sekä digitalisoida palveluita asiantuntijaverkostoa hyödyntäen. Hanke tähtää hyvinvointialan monipuoliseen ke-hittämiseen. – Suojattujen Point to Point -yhteyksien kautta olisi mahdollista konsul-

toida asiantuntijoita tai pitää etävastaanottoa. Avoimissa tietoverkoissa taas voitaisiin luoda esimerkiksi mobiililaitteille vuorovaikutteisia palveluita. Erilaisten sovellusten integrointi tieto-järjestelmiin, tietokantoihin ja diagnoosilaitteisiin määritellään ja pilotoidaan palveluiden käyttäjien kanssa tarvelähtöisesti, Janne Erkkilä valottaa hankkeen sisältöä.

Teksti: Hertta Erkkilä, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tiedottaja

UVA 2 JA 3T-HANKKEET

Aikuiskoulutukseen kohdistuu lähi-vuosina runsaasti muutoshaasteita. Rahoitusjärjestelmän muutos ajaa

meitä kohti tehokkaampaa ja tuloksellisempaa toimintamallia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksissa siirrytään ns. non-stop -malliseen toteuttamiseen. Opinnot on moduloitava opintokokonaisuuksittain niin, että aina uuden moduulin käynnistyessä on mahdollista ottaa uusia opiskelijoita mukaan opintoihin henkilökohtaistamisprosessin kautta. Opintojen joustava suorittaminen esimerkiksi verkko-opintoina on myös teh-tävä paremmin mahdolliseksi kuin aiemmin. Alkava opetussuunnitelmatyö antaa meille hyvät mahdollisuudet muutosten tekemiseen. Uudet toteutusmallit ovat välttämättömiä, jotta koulutus säilyy taloudellisesti kannattavana, koska suuri osa rahoituksesta tulee tutkinnon osien tai tutkintojen suorittamisesta.

Toinen muutos koskee yrityksille ja yksityis-henkilöille myytäviä koulutuksia, joihin ei käy-tetä julkista rahoitusta (OKM tai TEM). Näitä ovat nykyiset yrityksille myytävät erilaiset am-mattipätevyys- tms. korttikoulutukset, kuten esimerkiksi tulityökortit, ensiapukoulutukset, tieturva-, siltanosturi- ja vesityökoulutukset. Ne koulutukset, jotka järjestetään omille val-tionosuusrahoitusjärjestelmän piirissä oleville opiskelijoille, eivät kuulu tähän, mutta ryhmiä voidaan joustavasti yhdistellä, kuten aikaisem-minkin. Vapaan sivistystyön osalta voitaneen toteuttaa joitain koulutuksia vanhaan malliin.

Osuvakoulutus Oy aloittaa vuodenvaihteessaYhtymähallitus on päättänyt perustaa vuo-denvaihteessa Osuvakoulutus Oy-nimisen koulutusyhtiön. Parhaillaan tehdään yhtiön perustamisasiakirjoja ja suunnitellaan toimin-

nan joustavaa aloitusta. Syksyn aikana tehtyi-hin koulutustarjouksiin on lisätty maininta: Vuoden 2015 alusta alkaen ao. koulutuksesta vastaa koulutusyhtymän perustama yhtiö. Yhtiöön on arvioitu siirtyvän noin 300.000 – 400.000 euron liikevaihtoon yltävät kou-lutuskokonaisuudet. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan toiminnan käynnistymistä. Samal-la koulutusalat saavat uuden mielenkiintoisen kumppanin toteuttamaan perustehtäväämme – ammatillisen osaamisen lisäämistä alueella. Tulevaisuudessa yhtiön toiminta laajentunee, kun työvoimapoliittisista koulutuksista valta-osa siirtynee sen toteutettavaksi vuoden 2016 alusta lähtien.

Teksti: Jarmo Matintalo, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen aikuiskoulutusjohtaja

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

AIKUISKOULUTUSJOHTAJAN KIRJOITUS & HANKEASIAA

Aikuiskoulutuksen muutoshaasteita

Kuva

: ww

w.p

ond5

.com

13TRAIVI 22 • 2014

Yhdeksäsluokkalaiset vierailivat myös HyvinvointikampuksellaAlueen yhdeksäsluokkalaiset tutustuivat kahden päivän ajan marraskuussa eri ammatteihin ja koulutustarjontaan myös Hyvinvointikampuksella. Päivän aikana pääsi tutustumaan mm. lähihoitaja-opintoihin ja metsäkoneenkuljettajaksi opiskeluun simulaattorin avulla.

SOTEN HENKILÖSTÖKYSELY HENKILÖSTÖASIAA

MIT paras Kpedun joukkue SAKUn liikuntakampanjassaHyvinvointikampuksen Make it double -tiimi sijoittui SAKU ry:n organisoimassa ammatillisen koulutuksen henkilöstölle tarkoite-tussa Tosielämän tähti -liikuntakampanjan kilpasarjassa 11:nneksi. Tiimin muodostivat Tiina Säätelä, Sonja Aho, Annele Heikkilä, Rauno Perttula, Marja Aho, Elina Myöhänen ja Hanna Renlund. Tiimiin kuului myös Anja Alanärä. Renlund sijoittui henkilökoh-taisessa sarjassa hienosti viidenneksi.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

t: Ee

va H

uota

riKu

va: S

atu

Toiv

onen

Kuva

: Sat

u To

ivon

enKu

va: K

aija

Käh

äri-W

iik

HYVINVOINTIKAMPUKSELLA TAPAHTUNUTTA

13TRAIVI 21 • 2014

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Hiusalan koulutus muutti HyvinvointikampukselleKeski-Pohjanmaan ammattiopiston parturi-kampaajan amma-tillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat aloittivat tämän lukuvuoden elokuussa uusissa tiloissa Hyvinvointikampuksella. Kuvassa lehtori Tuija Konttijärvi opastaa opiskelijaa asiakastyön teossa. Hiusalan lisäksi Hyvinvointikampuksen toisen ker-roksen käytävän varrelta löytyvät oppimisympäristöt myös hieroja- ja jalkojenhoitajakoulutukselle.

Hyvinvointikampuksen villasukkapäiväHyvinvointikampuksella vietettiin perinteisesti Maailman opettajien päivää – 3.10. – villasuk-kapäiväteemaisesti. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön merkityksen tärkeydestä. Opiskelijoiden järjestämässä teema-päivässä korostuivat opettajan työn arvostami-nen ja yhteisöllisyys.

Kuva

t: Ee

va H

uota

ri

Kuva

: Kai

ja K

ähär

i-Wiik

Hyvinvointikampukselle uudistettu kuntosaliAikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalo ja ammattiopiston rehtori Sirkku Purontaus avasivat Hyvinvointikampuksen uudistetun kuntosalin lokakuussa. Kuntosali oppimis-ympäristönä sai uuden ilmeen remontin myötä. Kuntosali on Hyvinvointikampuksen opiskelijoiden, kuten Joonas Kokon, kuten myös henkilöstön käytössä.

Kuva

: Sat

u To

ivon

en

Kuva

: Sat

u To

ivon

en

Hyvinvointikampuksen villasukkapäiväHyvinvointikampuksella vietettiin perinteisesti Maailman opettajien päivää – 3.10. – villasuk-kapäiväteemaisesti. Päivän tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön merkityksen tärkeydestä. Opiskelijoiden järjestämässä teema-päivässä korostuivat opettajan työn arvostami-nen ja yhteisöllisyys.

14 TRAIVI 22 • 2014

TOIMIPAIKOISSA TAPAHTUNUTTA

Perhon elojuhlatPerinteiset, järjestyksessään jo 21:set Elojuhlat Perhon toimipaikassa vietettiin aurinkoisessa säässä eräänä syyskuun lauantaina. Tapahtumaan osallistui ennätysmäärä nuoria ja lapsiperheitä sekä kymmeniä entisiä ”Perhon mollin” opiskelijoita. Perinteiden mukaisesti päivään kuului muun muassa suoramyyntiä, bussikärryajelua ja talutusratsastusta, maneesilla järjestettyjä ratsastusesityksiä sekä saappaanheitto- ja kep-piheppakisa. Lisäksi oli mahdollista tutustua koneisiin ja traktoreihin. Lehmänlantabingoonkin pääsi halutessaan osallistumaan.

#LIMEforum 1.0#LIMEforum 1.0 -tapahtuma kokosi yhteen alueen elinkeinoelämää, viestintä-, matkailu- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, seutukuntia ja niiden kehitysyhtiöitä sekä joukon keskipohjalaisia sisällöntuottajia ja elokuvantekijöitä. Mediakeskus Limessä 27.11. järjestetyssä tapahtumassa puhu-jina kuultiin sekä kansallisten että kansainvälisten verkostojen edustajia, jotka esittelivät menneitä ja tulevia projekteja, rahoitusmalleja ja yhteistyö-kuvioita. – Tapahtuma antoi uusia ja innovatiivisia näkökulmia verkostoyhteistyöhön. Mediakeskus Lime tulee esimerkiksi olemaan mukana Nyrk-keilijä-elokuvan esivalmistelutöissä, ja elokuvaa kuvataan myös Keski-Pohjanmaalla, kertoo LIME INNO -hankkeen projektipäällikkö Janne Erkki-lä. Tapahtumassa pohdittiin Keski-Pohjanmaan mahdollisuuksia luovien alojen kehittämisessä sekä tuotiin kattavasti esille mediatuotantojen vaikutuksia maakuntien elinkeinoelämälle. Projek-tityöntekijä Teemu Haapaniemi ja Erkkilä kertoivat haaveilevansa elokuvakomission perustamisesta alueelle. Komission toiminnasta tilaisuudessa kertoi Anne Laurila, joka työskentelee Business Oulun FilmArc-projektissa. Erkkilä toteaa, että komission tavoitteena olisi lisätä paikallisesti toteutettavia tuotantoja, alan työllisyyttä sekä saada alueelle elokuva- ja televisiotuotantoja. – Meillä on kaikki valmiudet isoihinkin tuotantoihin osallistumiselle.

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimis-tossa työskentelevät tällä hetkellä koulu-tussihteeri Micaela Mattsson, koulutus-tarkastaja Maj-Britt Perttula, oppisopimus-päällikkö Anu Haapasalo, projektipäällikkö Marjatta Kuutsa, koulutussihteeri Anne Brandt ja koulutustarkastaja Hannele Häli.

Ammattiopiston Kannuksen toimipai-kan luonnonvara-alan koulutuspäällikkö Eija Mäki-Ullakko pilotoi tänä syksynä KPEDUssa opettajien tuntisuunnitelmi-en tekemistä Kurre-tietojärjestelmässä. Kuvassa myös koulutusohjaaja Juha Yli-Korpela täyttämässä suunnitelmaa.

Heikki Kossi kertoi työstään foley-artistina ja ää-nisuunnittelijana #LIMEforum 1.0 -tapahtumassa.

Hevosalan koulutusta Kaustisella 30 vuottaVuonna 1984 perustettu Kaustisen toimi-paikka tunnetaan ennakkoluulottomuudesta ja uusista ratkaisuista. Syyskuussa Nikulan hevosurheilukeskuksessa vietettiin hevosalan koulutuksen 30-vuotisjuhlia. Toimintaedelly-tysten turvaaminen on tärkeää tulevaisuu-dessakin, sillä Kaustinen on Suomen ainoa hevosalan oppilaitos, joka on profiloitunut vahvasti raviurheiluun. Kaustinen on yksi vetovoimaisimmista hevosalan oppilaitoksista Suomessa – vuoden 2014 yhteishaussa se oli kolmanneksi vetovoimaisin. – Koulutuksen toteuttamistavan luojana ja kehittäjänä on toiminut Katriina Koivisto, jonka en-nakkoluuloton tapa nähdä työelämän eli paikallisten hevosalan ammattilaisten rooli ja merkitys koulutukselle ja oppimi-selle on yhä toimintamme perusajatuksena, kertoi koulutuspäällikkö Sirpa Puusaari puheessaan. - Koulutus Kaustisella on lukuisten menestyvien hevostenhoitajien, valmentajien, kengittäjien, kouluttajien ja asiantuntijoiden yhteinen tekijä. Valmen-tajat Rainer Björkroth, Veli-Erkki Paavola, Tuomas Pakkanen ja Janne Ranta-Krenkku olivat yhtä mieltä siitä, että koulutuksesta saa hyvät lähtökohdat, mutta ala vaatii jatkuvaa opiskelua.

Kuva

: Jen

ni A

hone

n, V

iest

intä

toim

isto

Mag

eena

Kuva

: Tar

ja K

anga

s

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Han

na-M

ari L

aita

la

15TRAIVI 22 • 2014

OPISTOISSA JA YKSIKÖISSÄ TAPAHTUNUTTA

Alueellista kehittämistäOpetushallituksen tänä syksynä järjestä-mistä alueellisten kehittämissuunnitelmien (AmKesu) aluetilaisuuksista toinen pidettiin Kokkolassa 5.11. Keski-Pohjanmaan kou-lutusyhtymä vastasi tilaisuuden käytännön toteutuksesta. Kuvassa Oph:n ammatti-koulutus-toimintayksikön ylijohtaja Petri Pohjonen, Järviseudun ammatti-instituutin rehtori Jouko Kuismin, Kpedun johtaja Liisa Sadeharju ja Oph:n opetusneuvos Leena Koski. Keski-Pohjanmaan AmKesua ovat olleet laatimassa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Keski-Pohjanmaan kon-servatorio, Kaustisen Evankelinen Opisto ja Keski-Pohjanmaan liitto.

Ammattiopiston tytöt voittivat SAKUn jalkapallomestaruuden. Joukkueessa pela-sivat Janika Kola, Mirjami Myllymäki, Veera Parkkonen, Salla Lillsund, Jonna Koivisto, Veera Vääräkoski (kapteeni) ja Sinna Koivisto. Voittajajoukkueen pelaajat opiskelevat Hyvin-vointikampuksella lukuun ottamatta Ammat-tikampuksella opiskelevia Koiviston siskoksia. Joukkueen valmentajana ja huoltajana toimi ammattiopiston lehtori Markku Forsell.

Aikuiskoulutus ja oppi-sopimustoimisto olivat näyttävästi esillä syk-syllä Kokkolan iltato-ritapahtumassa, jossa tiedonnälkäisille jaettiin infoa ja ämpäreitä.

Better Together – Kpedun aikuiskoulutuspäällikkö Salla Lillhonga, kouluttaja Tarja Kujala ja lehtori Jari Orjala aloittivat toukokuussa opinto-ohjaajaopinnot Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Keski-Pohjanmaan koulutus-yhtymän syyskauden avajaiset järjestettiin viimevuotiseen tapaan Hyvinvointikampuksella elokuussa. Päivä huipentui hen-kilöstön pelaamaan Balanssi-peliin.

Ranskalainen keittiömestari Philippe Mercier (vas.) Nantesin hotelli- ja ravintolakoulusta oli ammattiopiston lehtori Vesa Saarisen ja kokkiopiskelijoiden vieraana joulukuussa.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: SA

KU r

y

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

16 TRAIVI 22 • 2014

Tyky-Kuntoseteli+Kesk i -Poh janmaan kou lutusyhtymän työntekijät voivat lunastaa toimipaikkansa/alansa yhteyshenkilöltä vuoden 2015 aikana neljän euron arvoisia Tyky-Kuntoseteleitä 50 %:n omavastuulla, maksimissaan 160 eurolla. Tyky-Kuntoseteli+ käy maksuvälineenä sekä liikunta- että kulttuuripalveluihin koko Suomessa. Käyttökohteet löytyvät osoitteesta www.tyky-kuntoseteli.fi Tämä henkilöstöetu myönnetään kaikille yli puolen vuoden työsuhteeseen tuleville.

Kannuksen toimipaikassa Valtra-päivätAGCO Suomi Oy järjesti yhdessä Kan-nuksen toimipaikan kanssa uuden Sampo-Rosenlew -puimurin käyttö- ja esittelytilai-suuden elokuussa Kannuksen toimipaikassa. Ensimmäinen päivä oli eri puolilta Pohjois-Suomea saapuneille myyjille sekä toimipai-kan henkilökunnalle tarkoitettu koulutus-päivä. Myös toimipaikan henkilökunnalla tarjoutui mahdollisuus tutustua uusimpaan tekniikkaan tehtaan edustajien opastuksella. Toisena päivänä Valtran asiakkaat ja toimi-paikan opiskelijat tutustuivat käytännössä uuteen puimuriin ja traktoreihin.

Kannuksen toimipaikan 90-vuotisjuhlat lähestyvät – juhlalogo valittuKannuksen toimipaikassa julistettiin lokakuussa avoin 90-vuotisjuhlalogon suunnittelukilpailu. Toimipaikan johtotiimin valitseman kahden par-haan logon väliseen jatkoäänestykseen osallistui peräti 94 äänestäjää toimipaikan opiskelijoista ja henkilökunnasta. Kilpailun voitti 75 %:n äänivyö-ryllä Sanna Parviaisen suunnittelema, kattavasti toimipaikan nykyistä toimintaa kuvaava logo. Par-viainen valmistui Kannuksen kennellinjalta kolme vuotta sitten, joten talon toiminta ja luonne olivat hänelle tuttuja kokonaisuuksia.

Viitisenkymmentä Kpedun opiskelijaa Taitaja-semeihinNuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Tänä vuonna semi-finaaleissa kilpailee noin 1.800 opiskelijaa. Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta on mukana yli 50 opiskelijaa reilussa 20 eri lajissa. Koulutuskeskus Sedu järjestää suu-ren osan semifinaaleista tammi-helmikuun vaihteessa Seinäjoen alueella, jossa myös valtaosa Kpedun opiskelijoista kisailee. Koulutuspäällikkö Sirpa Puusaari toimii Seinäjoella semifinaalikoordinaattorina he-vostenhoitolajissa. Lehtori Kuisma Peura on osakilpailun johtajana CAD-suunnittelu-lajissa Kempeleessä. Lehtori Vesa Saarinen toimii tuomarina ravintolakokki-lajissa. Lehtori Ari Lähetkangas ja opettaja Juhani Kuivaniemi toimivat semifinaalin ohjausryh-mässä tietojenkäsittely-lajissa.

Perhon riistalinjan opiskelijat Salstadissa Ammattiopiston Perhon toimipaikan toisen vuoden riistalinjan opiskelijat tekivät ryhmänohjaajansa johdolla lokakuussa viikon opintoreissun Ruotsin Salstadiin. Hanhien ja sorsien metsästyksen ohella opiskelijat pääsi-vät tutustumaan myös ruotsalaiseen metsästyskulttuuriin ja riistanhoi-toon. Kuvan alarivissä ryhmänohjaaja Jorma Koivuniemi, opas Jani Salmi sekä opiskelijat Jani Asp, Antti Poh-jonen, Jaakko Lammi, Jonne Alanko ja Eetu Mäntylä. Ylärivissä seisovat Pekka Tyynelä, Iiro Leiviskä, Janne Hollanti ja Antti Yli-Kujala.

Taiteilija Jorma Korpelan Siivet-teoksen julkista-minen tapahtui Ammattikampuksen laajennuksen vihkiäistilaisuudessa marraskuussa. Korpela oli itse paikalla kertomassa teoksensa idean synnystä ja työstämisestä. Taideteos koristaa Ammatti-kampuksen Närvilänkadun pääsisäänkäynnin seinänvierustaa.

Tuulivoima-ala kiinnostaaTuulivoima-ala on uusi, nopeasti nouseva ala, jolla tarvitaan alueellamme osaamista. Lestijärvellä alkoi alan koulutus lokakuussa. - Tarve nousi maakunnasta, ja hakijoita koulutuk-seen oli runsaasti. Tällä hetkellä Suomessa on alle 100 kurssin käynyttä, suoritettuja tutkintoja vielä vähem-män. Onnistuimme reagoimaan nopeasti tarpeeseen kouluttaa alan ammattilaisia, kouluttaja Arto Alapiha Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksesta kertoo. - Koulutuspaikan sijainti oli monelle tärkeä tekijä. Olemme saaneet myönteistä palautetta siitä, että voimme tarjota koulutuksia tarvelähtöisesti.

Tuotantotekniikan kehittäminen jatkuu KpedussaTuotos2015 -hankkeen myötä koulutus- ja yhteistyökapasiteetti laajeni Kpedussa tänä syksynä uudella, isolla viisiakselisella, koneistusliikkeiltään monipuolisella CNC-jyrsinkoneella. EU-hankkeessa ovat mukana alueen kunnat sekä Keski-Pohjanmaan alueen yrityksiä ja Keski-Pohjanmaan liitto. Hankkeen tavoitteena on kehitys- ja koulu-tusvaiheiden saaminen saman katon alle sekä löytää yhteistyökumppaneita lähialueelta, mikä mahdollistaa kustannustehokkaat työ-vaiheet. Koneella on tarkoitus tehdä yhteis-työtä lähiseudun valmistavan teollisuuden kanssa ja sillä on mahdollista tehdä nopeasti hiili- ja lasikuitumuotteja sekä trimmata niitä. Myös alumiinikappaleiden trimmaaminen ja leikkaaminen onnistuu viisiakselisesti.

TOIMIPAIKOISSA TAPAHTUNUTTA

Kuva

: jaa

kko

Suut

ari

Kuva

: Riik

ka Jä

rvik

uona