toimintasuunnitelma 2018 - pesäpuu · sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen...

Toimintasuunnitelma

2018

Toimintasuunnitelma 2018

2/39


3/39

SISÄLLYSLUETTELO

TOIMINTAVUOSI 2018 ........................................................................................................................................................ 4

MONITOIMIJAINEN PERHEHOITO ...................................................................................................................................... 5

Toimintaympäristö ja tiimin tavoitteet ......................................................................................................... 6

PRIDE – perhehoidon kokonaisuuden kehittäminen .................................................................................... 7

Perhehoitoon sijoitetun lapsen koulunkäynnin tuki, SISUKAS-toiminta ..................................................... 10

#Munperheet – kohti suunnitelmallista perheenjälleenyhdistämistä ........................................................ 11

SUUNNITELMALLINEN LASTENSUOJELUTYÖ .................................................................................................................... 13

OSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS .................................................................................................................... 17

Toimintaympäristö ja tiimin tavoitteet ....................................................................................................... 18

3–5-vuotiaiden osallisuus ............................................................................................................................ 20

Salapoliisitoiminta ....................................................................................................................................... 21

Pesäpuu ry:n Selviytyjät .............................................................................................................................. 23

VAIKUTTAMISTOIMINTA .................................................................................................................................................. 27

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ........................................................................................................................................... 31

TOIMINNAN TUKI ............................................................................................................................................................. 33

TALOUS JA HALLINTO ....................................................................................................................................................... 37


4/39

TOIMINTAVUOSI 2018

Suomen kansantalous on kääntynyt kasvuun ja kasvun ennustetaan jatkuvan ainakin vuoden 2018 loppuun. Valtion velan kasvu hidastuu ja talouspolitiikalla voidaan hieman elvyttää ja tukea perheiden ja opiskelijoiden pärjäämistä taloudellisesti. Työttömyys on kääntynyt laskuun, millä voi olettaa olevan myös vaikutusta ainakin hetkellisesti lapsiperheköyhyyttä vähentävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu ja tavoitteena on maaliin pääsy v. 2020. Aikataulullisesti LAPE ohjelman päättyminen jo 2018 vaikeuttaa hieman sisällön ja rakenteen vuoropuhelua ja vaarana on, että sisällölliset uudistukset eivät jalkaudu/juurru uuteen rakenteeseen eritahtisuuden vuoksi. Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihankkeen haasteena on tiukka aikataulu sekä asioiden priorisointi laajojen tavoitteiden joukosta. Vuoden 2017 syksyllä maakunnissa aloitetulla varsinaisella toiminnalla osahankkeineen on haasteenaan toimijoiden osallistaminen ja mahdollisimman laajan käytännön tason työntekijäjoukon sitouttaminen muutokseen ja uusiin toimintamalleihin. Ilman johdon tukea ja uutta tehtävien ja resurssien jakoa ei tilaa toiminnan muuttamiselle ole. Uudistuksien tavoitteet ja muutoksen tarve allekirjoitetaan laajasti ja myös järjestötoimijoille todennäköisesti avautuu uusia ovia yhteistyöhön ja kokonaisvaikuttavuuden lisäämiseksi. Lastensuojeluun kohdistuu yhteiskunnassamme sekä laadullisia, että taloudellisia paineita. Lastensuojelun tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava ja mitattava jatkossa entistä pontevammin. Sijaishuollon määrän kasvua nopeammin kasvavat kustannukset haastavat järjestelmää siirtämään painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon, ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen varhaiseen tukeen. Lastensuojelun on kyettävä myös räätälöintiin ja yksilölliseen palveluun sekä lasten, nuorten ja muiden lastensuojelun vaikutuspiiriin kuuluvien osallisuuden vahvistamiseen. Lastensuojelun sijaishuollon on kyettävä vaikuttavampaan toimintaan, muutoin se on vaarassa menettää yhteiskunnallisen oikeutuksensa toimia. Vuoden 2017 aikana koko maassa kiireellisten sijoitusten määrä on kääntynyt kasvuun ja vaarana on, että myös huostaanottojen määrä lisääntyy. Sosiaalihuoltolain uudistukset 2015 ovat nostaneet määrällisesti esiin uusia lastensuojelullisia tarpeita. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on kääntää sijaishuollon ylisukupolvinen asiakkuus laskuun. Pesäpuun toiminnoille ja palveluille on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme lähitulevaisuudessa vastaamaan. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme etsimään lisärahoitusta tarvittavien uusien resurssien saamiseksi ja kumppaneiden ja asiakkaiden auttamiseksi. Toimintavuoden aikana jatkamme toimintoja, joilla valmistaudumme maakunnalliseen Sote-toimintamalliin ja asiakkuuksien haltuunottoon. LAPE kehittäminen luo hyvää verkostopohjaa muutoksen hallitsemiseksi ja mahdollisuuden Pesäpuun osahankkeiden kautta uusien maakuntien kanssa kehittämisen.


5/39

MONITOIMIJAINEN PERHEHOITO


6/39

Toimintaympäristö ja tiimin tavoitteet

Lastensuojelun perhehoidon toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti rakenteellisia, taloudellisia, työkulttuureihin ja resursseihin liittyviä muutoksia, esim. lakimuutokset, SOTE- ja maakuntauudistukset sekä hallituksen kärkihankkeet, erityisesti LAPE-ohjelma. Vaikka lasten ja perheiden palveluiden painopistettä pyritään siirtämään ennaltaehkäisevämpään suuntaan, sijaishuolto säilyy yhä tärkeänä osana lastensuojelua ja perhehoito lasten ensisijaisena sijoitusmuotona. Kun perhehoidon toimijat vaihtuvat, riskinä on perhehoidon osaamisen hajoaminen. Tässä tarvitaan jatkuvaa asennemuutostyötä ja koulutusta. Toimintaympäristöön liittyviä riskejä ovat myös niukkenevat taloudelliset resurssit ja alueiden eriytyminen esim. työvoiman saatavuuden suhteen sekä uudelleen integroituvat lasten ja perheiden palvelurakenteet. Vaikka vastuu perhehoidon kokonaisuudesta on kunnilla ja jatkossa maakunnissa, käytännössä kehittämistyön resurssit niukkenevat kasvaviin tarpeisiin nähden. Riskinä on, ettei kuntien ja järjestöjen kehittämisyhteistyötä pystytä ja jakseta hyödyntää muutosten keskellä. Toimijoiden resurssit eivät riitä useisiin laajoihin hankkeisiin. Toisaalta isommat SOTE-rakenteet ja valtion rahoitus turvaavat tasalaatuisempia palveluita syrjäytymisvaarassa eläville lapsille ja perheille sekä uusia mahdollisuuksia järjestöjen, maakuntien ja palveluntuottajien yhteistyölle. Kiihtyvästi muuttuvassa lastensuojelun perhehoidon kentässä Pesäpuulla on valtakunnallisesti aloitteellinen ja koordinoiva rooli, mistä onkin saatu myönteistä palautetta ja toiveita roolin säilyttämisestä. Keskeisiä huomioita:

SOTE-palvelurakenteiden muutokset tulevat vaikuttamaan perhehoidon järjestämiseen. Perhehoidon järjestöjen ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan laadukkaan perhehoidon toteutumiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa ja aktiivista yhteistyötä laajojen ja muuttuvien verkostojen kanssa.

SOTE-alueilla tehtävä yhteistyö liittyy konkreettisten ohjausmallien luomiseen ja tukeen. Pohjois-Savon ’Yhdessä’-hankkeen kanssa jatketaan osatoteuttajana maakunnallista perhehoidon ohjausmallin kehittämistä. Tästä saatuja kokemuksia hyödynnetään myös muilla SOTE-alueilla.

#Munperheet-hankkeessa luodaan edellytyksiä suunnitelmallisten perheenjälleenyhdistämisten lisääntymiseen. Samalla sen avulla pyritään vaikuttamaan perhehoitoon sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin lisääntymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Ollakseen vaikuttavaa ja laaja-alaista hankkeen toiminnan tulee integroitua muuhun Pesäpuun ja valtakunnalliseen perhehoidon kehittämistyöhön Tässä auttavat mm. valtakunnallinen Kaikille eväät elämään -ohjelman tuki ja LAPE-ohjelman työ.

Tulevana toimintavuonna perhehoidon tiimi pyrkii edelleen jäsentämään ja priorisoimaan toimintaansa, koska nykyisillä resursseilla laajan perhehoidon toimintakokonaisuuden hoitaminen ei ole mahdollista.


7/39

PRIDE – perhehoidon kokonaisuuden kehittäminen

Sote-palvelurakenteen muutos vaikuttaa toimintaympäristöön ja tuo haasteita sekä mahdollisuuksia perhehoidon kehittämistyölle. Järjestämisen ja toiminnan rakenteet muuttuvat. Perhehoidon henkilöstössä tapahtuu suuria vaihdoksia. Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden kehittämistyö pohjaa PRIDE-ohjelman periaatteiden mukaisesti lapsen tarpeista lähtevään ja yhteistyötä korostavaan, suunnitelmalliseen työhön. Perhehoidon kehittäminen pitää sisällään laajan kokonaisuuden perhehoidon suunnittelusta ja sijaisperheiden ennakkovalmennuksesta, sijoituksenaikaiseen tukeen ja jälkihuoltoon saakka.

Pesäpuu ry:n perhehoidon kokonaisuuden suunnitelmallisen kehittämistyön tavoitteena on laadukas perhehoito, joka turvaa lapselle hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaavan avun ja tuen, tukee lapselle merkityksellisiä suhteita riippumatta siitä, missä hän asuu. Tavoitteena on kehittää PRIDE-ohjelmaan pohjaava maakunnallinen perhehoidon toimintamalli, jossa on selkeästi kuvatut prosessit ja toimintamalli perhehoidon järjestämiseen.

Tavoitteena on, että jokainen sijais- tai adoptiovanhempi on saanut ennakkovalmennuksen ennen ryhtymistään tehtävään. PRIDE-ennakkovalmennuksen mallia ylläpidetään siten, että se säilyy halutuimpana valmennusmallina. PRIDE- valmentajakoulutusta ja PRIDE-ennakkovalmennusta kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. PRIDE-valmentajien kouluttamisen lisäksi tavoitteena on valmentajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen tarjoamalla täydennyskoulutusta ja muuta tukea. Koulutus ja tukimateriaalin ajan tasalla pitäminen ja kehittämistyö näihin liittyen on jatkuvaa. Sukulais- ja läheissijoitusten erityisyyden esiinnostamista ja sijoitusten huolelliseen valmisteluun liittyvää kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä sukulaissijaisvanhempien ja kuntatoimijoiden kanssa. Kehittämistyötä ja toimintamallien levittämistä jatketaan, jotta perhehoidossa olisi riittäviä ammatillisen ja vertaistuen mahdollisuuksia sekä tarpeisiin vastaavaa täydennyskoulutusta. Asenteiden muuttamiseen tähtäävää vaikuttamistyötä tehdään, jotta lapsen asema ja oikeudet sijaishuollossa tulisivat paremmin huomioiduiksi ja tasavertaisuus toteutuisi riippumatta missä päin Suomea lapsi ja hänen perheensä asuvat.

PRIDE-valmentajakoulutukset, valmentajien täydennyskoulutus ja tuki

Pesäpuu järjestää PRIDE-valmentajakoulutuksia ja huolehtii valmentajien täydennyskoulutuksesta sekä ajantasaisesta materiaalista. Valmentajakoulutuksia järjestetään vuonna 2018 yksi-kaksi. Tämän lisäksi valmentajille järjestetään yksi työkokouspäivä sekä kutsutaan heidät osallistumaan kaksipäiväisille Valtakunnallisille lastensuojelun perhehoidon päiville. Vuoden 2018 aikana tavoitteena on päivittää valmennukseen osallistuvien PRIDE-kirja ja tutkia erilaisia julkaisutapoja.


8/39

PRIDE-valmentajille järjestetään yksi Nuoren sijaisvanhemmaksi -täydennyskoulutus. Pesäpuu osallistuu Pelastakaa Lapset ry:n, kehittämistyöhön, jonka tavoitteena on kehittää valmennusmateriaalia yksin maahan tulleiden lasten sijaisvanhemmuutta harkitsevien valmennukseen. Lyhytaikaisen perhehoidon kouluttamistyöstä huolehtii Pelastakaa Lapset ry. Pesäpuu ry vastaa materiaalin myynnistä. PRIDE-valmentajille tarjotaan edelleen konsultaatiota. Verkostoitumista ja PRIDE-valmentajien keskinäistä vuoropuhelua pyritään edistämään sosiaalisen median mahdollisuuksia hyödyntämällä. PRIDE-ennakkovalmennuksen laadun ja kehittämistyön tueksi tehdään Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa säännöllisesti yhteistyötä muun muassa PRIDE-toimikunnan toimesta. Yhteistyötä tehdään myös muiden järjestöjen ja hankkeiden kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Palautetiedon systemaattinen keruu kehittämistyön arvioimiseksi ja suuntaamiseksi jatkuu. PRIDE-tiimissä toimii kolme henkilöä, työajallisesti n. 2 henkilöä. Tiimi vastaa PRIDE-ennakkovalmennukseen ja valmentajien tukeen liittyvistä asioista sekä kehittämistyöstä. PRIDE-valmentajakoulutukset toteutetaan työparilla, jonka muodostavat sijais-/adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä. Koulutuksen pituus on yhteensä 12 päivää.

Sukulais- ja läheisverkostosijoitukset-valmennus

Perhekohtaiseen työskentelyyn tarkoitettu sosiaalityöntekijän käsikirja ja sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle tarkoitettu opas uudistetaan vuoden 2018 aikana siten, että sitä voi jatkossa käyttää sekä ryhmämuotoisessa että perhekohtaisessa valmennuksessa ja siten, että se täydentää PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia sukulaissijais- ja läheissijaisvanhemmuuteen liittyvien erityiskysymysten osalta. Päivitystyötä tehdään yhdessä valtakunnallisen kehittäjäryhmän, sukulais- tai läheissijaisvanhempana toimivien ja kuntatoimijoiden kanssa. Uudistettua materiaalia valmistellaan myös avohuollon sosiaalityöntekijöiden työn tueksi arvioitaessa läheisverkoston mahdollisuuksia ja valmiuksia vastata lapsen tarpeisiin. Tämä kehittämistyö liittyy ”Kuka minusta huolehtii? – arviointimalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin” kehittämistyön jatkamiseen. Sukulaissijaisvanhemmuuden työskentelymalliin liittyviä kaksipäiväisiä koulutuksia järjestetään avoimina ja/tai tilauskoulutuksina 2. Sukulaissijaisvanhempien valmennuksen työmallin kaksipäiväisiä koulutuksia järjestetään työparilla sukulais-/läheissijaisvanhempi (freelancer-kouluttaja, joka PRIDE-valmentaja) ja sosiaalityöntekijä (kehittämispäällikkö, Pesäpuu). Kehittämistyössä on mukana reflektioryhmä, johon kuuluu sekä perhehoidon työntekijöitä, että kokemusasiantuntijoita.


9/39

Sijaissisaruus

Perhehoidon työntekijöille ja sijaisvanhemmille järjestetään koulutusta sijaissisaruudesta, sijaisperheiden lasten kanssa työskentelystä ja vertaisryhmien ohjaamisesta. Pesäpuu tarjoaa tukea ja konsultaatiota sijaisperheiden kaikkien lasten osallisuutta ja toimijuutta vahvistavan työn kehittämisessä. Sijaissisaruksille järjestetään toiminnallinen foorumityöskentely kokemusten jakamiseksi ja vaikuttamistyön vahvistamiseksi. Tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa kehittäjäryhmätyöskentely, jossa olisi mukana perhehoidon eri osapuolia ja jonka tavoitteena olisi vahvistaa näkemystä perhehoidosta, joka koskettaa kaikkia perheessä asuvia. Sijaissisaruusmateriaalia ja tukimuotoja kehitetään kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyöhön osallistuu myös kunta- ja järjestökumppaneita. Sijaissisaruuskoulutuksia toteutetaan joko työparilla kokemusasiantuntija/työntekijä tai työntekijävoimin.

Täydennyskoulutusta sijaishuollon työntekijöille ja sijaisvanhemmille

Ihan iholla – tunnetyöskentelyryhmien ohjaajakoulutusta järjestetään ja mallin päivittäminen aloitetaan. Tarjotaan myös tilaajan tarpeisiin perustuvaa päivän koulutusta työntekijöille ja/tai sijaisvanhemmille tunnetyöskentelystä. Työparityönä sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. Kehittämistyön tukena on työyhteisön ulkopuolelta koottu reflektioryhmä. Sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhemman yhteistyö tunteiden näkökulmasta -kehittäjäryhmien tuottaman tiedon pohjalta kehittämistyötä jatketaan ja syvennetään. Yhteistyön rakentamisesta tarjotaan koulutusta ja kehittämisyhteistyötä.

PRIDE-ohjelmaan pohjautuva maakunnallinen perhehoidon ohjausmalli Suunnitelmallisen perhehoidon ohjausmallia kehitetään yhteistyössä LAPE-hankkeessa Pohjois-Savon maakunnan toimijoiden kanssa. Pesäpuun kehittämistyön pohjana on PRIDE-ohjelman 14-vaiheen kokonaisuus ja ohjelman perusperiaatteet yhteistyöstä, osallisuudesta, yhteisestä ja valmiuksiin pohjautuvasta arvioinnista. Kehittämisyhteistyötä tehdään myös Keski-Suomen LAPE-hankeen kanssa. Valtakunnallisesti yhtenäisten toimintatapojen rakentuminen on tärkeää ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä tehdään myös muiden maakuntien alueella.


10/39

PRIDE-ohjelmaan pohjautuvia suunnitelmallisen perhehoidon kehittämiskoulutuksia järjestetään työyhteisöille tilauskoulutuksina. Kehittämiskoulutukset järjestetään tilauksesta työparityönä yhteistyössä tilaajan kanssa. Työmallien ja välineiden kehittämistyö sekä kouluttaminen toteutetaan työparityönä ja yhdessä kolmihenkisen PRIDE-tiimin kanssa. Kehittämistyössä on mukana työyhteisön ulkopuolisia kokemusasiantuntijoita (sijaishuollon työntekijät, sijaisvanhemmat, sijoitetut lapset, syntymävanhemmat) tarkoituksenmukaisella tavalla.

Perhehoitoon sijoitetun lapsen koulunkäynnin tuki, SISUKAS-toiminta

SISUKAS on verkostomalli sijoitettujen lasten (6-12 v.) koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn yli sektorirajojen.

Sisukas-toimintaa viritellään uusilla alueilla, Satakunnassa ja Uudellamaalla LAPE-yhteistyönä yhteiskehittämisen ja alueellisten koulutusprosessien avulla. Keski-Suomen sekä Etelä- ja Pohjois-Savon alueilla jo käynnistyneen Sisukas-toiminnan juurruttamista jatketaan. Alueellisiin Sisukkaasti koulutiellä- prosesseihin sisältyy seminaareja, menetelmätyöpajoja, verkkoluentoja sekä välitehtäviä omassa työssä toteutettavaksi. Koulutus- ja kehittämisyhteistyötä tehdään myös Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. Sisukkaasti koulutiellä – seminaareissa käsitellään koulun, kodin ja lastensuojelun monitoimijaista yhteistyötä. Teemoina ovat traumatisoitumisen ja kiintymyssuhteen merkitys koulunkäynnissä sekä lapsen selviytymisen tukeminen. Esittelyssä on Sisukas-toimintamalli. Menetelmätyöpajoissa vahvistetaan aikuisten osaamista lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Teemoina ovat lasten tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistaminen, lasten kokemusmaailman tavoittaminen sekä lasten osallisuuden vahvistamiseen liittyvät Lupaus lapselle-välineet ja menetelmät. Sisukas-sovelluksen suunnittelu varhaiskasvatukseen käynnistyy. Lisäksi aloitetaan vaativan erityisen tuen piirissä olevien lasten/nuorten osallisuuden kehittämisyhteistyö VALTERI-koulujen kanssa. Tehdään verkosto- ja vaikuttamistyötä. Tietoa sijoitettujen lasten koulunkäynnin erityiskysymyksistä, Sisukas-mallista ja materiaaleista levitetään puheenvuorojen, messujen sekä median avulla. Tavoitteena on Sisukas-toiminnan valtakunnallinen levittäminen, juurruttaminen ja jatkokehittäminen LAPE- yhteistyönä. Pohjoismaista yhteistyötä jatketaan.


11/39

Toteutetaan Sisukkaasti koulutiellä -koulutusprosessi Porissa ja Helsingissä sekä järjestetään avoimia ja tilauskoulutuksia. Tuotetaan pieni opas Sijoitettu lapsi varhaiskasvatuksessa. Päivitetään nettisivujen materiaalipankkia. Osallistutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Skolfam-verkoston toimintaan. Kahden työntekijän työpanos. Toimintoon on saatu STEA:n Ak-rahoitus 2017-19.

#Munperheet – kohti suunnitelmallista perheenjälleenyhdistämistä

Pesäpuun #Munperheet (2017-2020) on STEA:n rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä lapsen edun mukaisten, suunnitelmallisten perheen jälleenyhdistymisten lisääntymiseen lastensuojelun perhehoidossa. Se on yksi osa STEA:n ‘Kaikille eväät elämään’-avustusohjelman 23 hankkeesta. Hankekumppaneina ovat Tampereen kaupunki, SOS-lapsikyläsäätiö, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pirkanmaan Perhehoitajat ry, Suomen Kasvatus- ja perheneuvonta/VOIKUKKIA-toiminta ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy.

#Munperheet-hankkeessa kehitetään suunnitelmallinen työmalli perheen jälleenyhdistämiseen yhdessä perhehoitoon sijoitettujen lasten, heidän perheidensä sekä ammattilaisten kanssa. Mallia pilotoidaan Pirkanmaalla. Samalla pyritään lisäämään valtakunnallisesti lasten ja perheiden osallisuutta ja yhteistyötä perhehoidossa sekä vahvistamaan syrjäytymisvaarassa ja haasteellisessa elämäntilanteessa elävien perhehoitoon sijoitettujen lasten ja perheiden perhesuhteita ja lisäämään heidän hyvinvointiaan.

Vuonna 2018 aloitetaan

konkreettinen kehittämistyö yhteistyöverkoston kanssa,

asiakkaiden ja ammattilaisten foorumien kokoaminen ja järjestäminen,

systemaattinen tiedontuotanto,

jatkuva arviointi sekä

vaikuttamistyö.


12/39

Vuonna 2018 pyritään tavoittamaan ne sijoitetut lapset ja heidän perheensä, joiden perheenjälleenyhdistämistä seurataan ja arvioidaan toiminnan aikana. Monitoimijaisessa kehittäjäverkostossa aloitetaan valtakunnallisen toimintamallin kehittäminen. Hankkeessa etsitään paitsi kriittisiä pisteitä, myös kuvataan onnistuneita perheen jälleenyhdistämisprosesseja. Toimintavuoden aikana järjestetään kaksi asiakasfoorumia, joissa perhehoitoon sijoitetut lapset, heidän vanhempansa ja perhehoitajat työskentelevät yhteistutkijuuden keinoin ja tuottavat kokemustietoa eri osapuolten osallisuutta ja perhesuhteita vahvistavista toimintatavoista perheenjälleenyhdistämisissä. Lisäksi järjestetään pilottialueen työntekijöiden työpajoja. Mukana on hankkeeseen palkattuja kokemusasiantuntijoita. Hankkeessa aloitetaan systemaattinen tiedontuotanto ja käynnistetään jatkuva arviointi tarkennetun hankesuunnitelman mukaisesti. Vaikuttamistyön käynnistämistä varten tuotetaan kirjallista ja sähköistä materiaalia. Vaikuttamis- ja viestintäkanavina ovat ensisijaisesti #Munperheet Facebook-sivut ja Twitter sekä laajat valtakunnalliset alan tapahtumat.

Hankkeessa työskentelee kaksi työntekijää (100 %), joista toinen Tampereella ja toinen Jyväskylässä. Lisäksi hankkeeseen palkataan osa-aikaisia kokemusasiantuntijoita.


13/39

SUUNNITELMALLINEN LASTENSUOJELUTYÖ


14/39

Lapsilähtöisen ja suunnitelmallisen lastensuojelutyön toteutuminen edellyttää kaikilta lapsen asioita hoitavilta työntekijöiltä suunnitelmallista yhteistoimintaa ja lapsilähtöisten työmenetelmien hallintaa. Muuttuva toimintaympäristö Sote-alueilla, lastensuojelua ja sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön muutokset sekä vaatimukset lastensuojelutyön uudistamisesta kohti systeemistä toimintatapaa ovat tuoneet uusia haasteita monialaiseen yhteistyöhön ja toimintojen järjestämiseen niin, että lapset ja heidän perheensä kaikissa tilanteissa saisivat mahdollisimman varhain tarvitsemansa tukitoimet. Arviointiosaaminen lastensuojeluprosessin eri vaiheissa on yksi merkittävä tekijä arvioitaessa laatua ja vaikuttavuutta. Arviointia toteuttavat lastensuojelun viranomaiset ja yksityiset palveluntuottajat, mutta myös monet muut ammattikunnat. Arvioinnin toteuttamisen kirjo on valtakunnallisesti moninainen, paikallisesti vaihteleva ja osin jäsentymätön, eikä lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tai läheistensä osallisuutta arvioinneissa ole riittävästi huomioitu. Kokemusasiantuntijoiden palautteet tukevat tätä käsitystä. LAPE-hankkeen tuottamien raporttien ja mallinnusten tavoitteet ja toimintaperiaatteet vaativat muutoksia sekä rakenteisiin että toimintatapoihin ja ohjaavat Pesäpuun kehittämistyötä. Lapsen tarpeiden ja vanhemmuuden valmiuksien arviointi on lastensuojelun ydintehtävää. Ennen arvioinnin aloittamista kaikkien tulee tietää, miksi arviointiin ryhdytään ja mihin sillä pyritään. Edelleen tarvitaan systemaattisten lastensuojelun arviointimallien kehittämistä ja jo olemassa olevien vahvistamista. Työntekijöille kirjoitetut oppaat mallin toteuttamiseksi eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kouluttamista, tukea ja asenteisiin vaikuttamista. Osana kehittämistyötä syntyneet toiminnalliset välineet tukevat vuorovaikutusta ja asiakkaiden osallisuutta.

Palvelutarpeen arvioinnista ja lastensuojelutarpeen selvityksestä aina sijaishuollon päättämiseen ja jälkihuoltoon saakka arvioidaan jatkuvasti, miten lapsen etu ja oikeudet toteutuvat, miten lasten tarpeisiin vastataan, millaisia ovat vanhempien ja lasten hoidosta huolehtivien aikuisten valmiudet vastata lasten tarpeisiin ja miten aikuisia voisi tukea tässä tehtävässä. Lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuus vahvistuu, kun lastensuojeluprosessin eri vaiheissa toteutetaan arviointia huomioiden jo aiemmin tehtyä työtä ja sen vaikutuksia. Asiakkaiden ottaminen mukaan yhteiseen arviointiin edistää arvioinnin suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa työn vaikuttavuutta ja tulosten pysyvyyttä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen tarpeista lähtevää, asiakkaiden kanssa yhteisesti toteutettavaa laadukasta ja suunnitelmallista arviointia lastensuojeluprosessin kaikissa vaiheissa. Pesäpuun lastensuojelun arviointimallit perustuvat lapsen tarpeista lähtevään ja PRIDE:n vanhemmuuden valmiuksia työkaluna hyödyntävään toimijoiden yhteiseen arviointimalliin. Lapsilähtöinen palvelutarpeen selvityksen arviointimalli, lastensuojelun alkuvaiheen arviointimalli (Lastensuojelutarpeen selvitys) sekä Pysäkki-malli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin sekä niihin liittyvät materiaalit, koulutukset ja toiminnalliset välineet tarjoavat lastensuojelutyöhön kehikon, jonka avulla työntekijät voivat toteuttaa osallistavaa ja suunnitelmallista lastensuojelua. Työntekijöiden arviointiosaamisen vahvistamisen lisäksi tarvitaan myös laajempaa, rakenteisiin vaikuttavaa lastensuojelun uudistamista. Systeemistä lastensuojelun toimintamallia pilotoidaan osana LAPE-ohjelmaa yli 40 lastensuojelun tiimissä. Malli perustuu toimintakulttuuriin, joka mahdollistaa arvostavan, lapsia ja perheitä kuulevan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Systeemisellä toimintakulttuurilla varmistetaan yhteistyö lapsen ja perheen kanssa, yksilöllinen,


15/39

lapsen ja perheen tarpeet huomioiva arviointi sekä oikea-aikainen ja riittävä tuki ja apu. Mallissa hyödynnetään monitoimijaisuutta ja perheterapeuttisia menetelmiä ja lähestymistapoja.

Palvelutarpeen arviointi /lastensuojelun tarpeen selvittäminen

Lapsilähtöistä työskentelymallia palvelutarpeen arviointiin on pilotoitu ja mallista tuotetaan opas. Järjestetään kaksi malliin ja siihen liittyvien työvälineiden käyttöön liittyvää koulutusta. Koulutusta järjestetään kolmipäiväisenä. Kouluttaminen edellyttää työparityötä. Palvelutarpeen arviointimallin oppaan kirjoittamistyötä jatketaan työparityönä. Selvitetään mahdollisuutta saada opinnäytetyöntekijä kokoamaan asiakkaiden kokemuksia ja pyritään kokoamaan mallin reflektointiin kokemusasiantuntijaryhmä. Palvelutarpeen arviointimalli liittyy 1,5 vuotta kestävään lapsiperheiden sosiaalityön kehittämisyhteistyöhön Jämsän kaupungin kanssa.

Pysäkki-malli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin

Pesäpuu järjestää kuntien ja muiden lastensuojelutoimijoiden työntekijöille Kuka minusta huolehtii? -koulutusta Pysäkki-arviointimallin käyttöön. Viisipäiväistä valtakunnallista koulutusta järjestetään yhden kerran avoimena koulutuksena sekä kysynnän mukaan tilauskoulutuksina. Mallin markkinointia jatketaan alan tapahtumissa. Mallin kehittämistyötä jatketaan #Munperheet- hankkeessa. Soveltamismahdollisuuksia tutkitaan erityisesti perheen jälleenyhdistämisen arvioinnissa. Kouluttaminen ja Pysäkki-mallin levittäminen edellyttävät työparityötä ja satunnaisesti kokemusasiatuntijan työpanosta.

Sukulais- ja läheisverkostosijoituksen arviointi

Valtakunnallisen kehittäjäryhmän kanssa jatketaan sukulais- ja läheisverkostosijoitusten arviointiin liittyvän mallin kehittämistyötä. Kehittämistyö liittyy Pysäkki- arviointimalliin ja sen edelleen kehittämiseen. Kehittäjäryhmän kanssa työskentelyssä työparin ja kokemusasiantuntijatyöpanosta.


16/39

Systeeminen lastensuojelu

Pesäpuun päättynyt Lähemmäs-hanke on ollut mukana tuomassa Suomeen Lontoon Hackney’ssa kokeiltua ja arvioitua systeemistä lastensuojelua sekä mallintamassa ja kehittämässä sitä edelleen LAPE-ohjelmassa. Vuoden aikana Pesäpuussa valmistuu yksi työntekijä systeemisen lastensuojelun kouluttajakoulutuksesta. Tämän jälkeen tarjotaan aktiivisesti konsultaatioita, koulutusta ja tukea niiden lastensuojelutiimien tueksi, jotka haluavat lähteä kokeilemaan mallin soveltamista, mutta jotka eivät ole mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluttajakoulutuksen ensimmäisissä piloteissa. Kouluttaminen, konsultointi ja pilotoivien yksiköiden tuki edellyttävät yhden työntekijän työpanosta ja ostopalveluna työpariutta kouluttajaverkostosta.


17/39

OSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJUUS


18/39

Toimintaympäristö ja tiimin tavoitteet

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on keskeinen ja tärkeä osa Pesäpuussa tehtävää kehittämistyötä. Se on lähtökohta eettisesti kestävälle kehittämistyöllemme. Ammattilaiset ja aikuiset ovat lapsen ja nuorten osallisuuden vaalijoita, siksi he tarvitsevat taitoja ja valmiuksia osatakseen ottaa sijaishuollon piirissä olevat lapset ja nuoret vakavasti. Osallisuus toteutuu, kun työntekijät ottavat lapset ja nuoret vahvemmin yhteistyöhön kunnioittaen heidän omia näkemyksiä, kokemuksia ja tunteita. Osallisena omassa asiassaan asiakas ei ole työn objekti vaan aktiivinen toimija, joka voi itse vaikuttaa työskentelyyn. Kun osallisuus tunnistetaan ja tunnustetaan, tulee jokaisen lapsen ihmisarvo ja ihmisyys todesta otetuksi. Pesäpuussa ei vain kehitetä lapsille ja nuorille vaan yhdessä heidän kanssaan. Näin lasten ja nuorten tarpeet, ajatukset ja tunteet tulevat osaksi kehittämistyötä, joka mahdollistaa työvälineiden, kouluttamisen ja vaikuttamistyön kautta muutoksen myös yksittäisen lapsen elämässä. Ytimenä on lähtökohtainen luottamus lasten ja nuorten kykyyn ja mahdollisuuksiin osallistua kehittämistyön prosesseihin. Pesäpuu nostaa lasten ja nuorten kokemustiedon ammattilaisten ja tutkimustiedon rinnalle. Kehittämällä lastensuojelua yhdessä asiakkaiden kanssa teemme sitä entistä enemmän asiakkaiden tarpeista vastaavaksi ja pystymme puuttumaan asiakkaiden näkökulmasta näyttäytyviin epäkohtiin. Lasten kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisellä on monia vaikutuksia eri tasoilla niin yksilö-, työntekijä, organisaatio kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Pesäpuun OK eli Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus -tiimin rooli valtakunnallisena vaikuttajana on entisestään vahvistunut. Salapoliisitoiminta on myös tunnettua, herättää paljon kiinnostusta ja toiminta on leviämässä eri puolille Suomea yhteistyössä niin paikallisten tahojen kuin valtakunnallisten toimijoidenkin kanssa. Toiminnassa korostamme erityisesti toiminnan eettisyyttä ja kiinnitämme huomiota toiminnan vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja heidän ympäristöihinsä. LAPE-yhteistyö Hallituksen kärkihankkeen tarkoituksena on uudistaa lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmää vuoteen 2019 mennessä. LAPE-hankkeen keskiössä ovat lapsen etu ja vanhemmuuden tuki. OK-tiimi on haluttu yhteistyökumppani ja siksi olemme mukana useassa eri maakunnallisessa LAPE-hankkeessa vahvistamassa lasten ja nuorten osallisuutta ja kokemusasiantuntijuutta. Tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja ammattilaisten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. LAPE:n keskeinen tavoite on eri ammattikuntien välisen luottamuksen rakentaminen ja yhteisen lapsen näkeminen laaja-alaisesti. Mukana ovat tahot, jotka palvelevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Toinen tärkeä tavoite on lisätä entisestään yhteistyötä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa, vahvistaa heidän omia voimavarojaan ja osallisuuttaan. Yhteistyössä maakunnallisten hankkeiden kanssa OK-tiimi on järjestämässä foorumeita, joissa lapset ja nuoret pääsevät kertomaan ajatuksistaan, mitä asioita tulee vahvistaa, miten osallisuutta lisätään ja mitkä asiat ovat jo hyvin. Sijaishuollossa tämä tarkoittaa esimerkiksi vertaisarvioinnin kehittämistä sekä laitoshuoltoon että perhehoitoon.


19/39

OK-tiimin mukana oleminen maakunnallisissa hankkeissa tarkoittaa sitä, että haluttu muutos pilotoidaan maakunnallisesti ja sen jälkeen se juurrutetaan Pesäpuun ja LAPE-hankkeen toiminnan kautta valtakunnalliseksi toiminnaksi.

Pesäpuun Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus -tiimin tavoitteet pohjautuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja Suomen perustuslakiin (PL 6,3 §; LOS 12 art.) Tavoitteet nivoutuvat yksilötasolta yhteiskunnalliselle tasolle, jolloin valtakunnallisen kehittämis- ja vaikuttamistyön tavoitteena on lasten ja nuorten vahva hyvinvointi lastensuojelun sijaishuollossa. Toiminnan

tulos kohdentuu myönteisenä vaikutuksena yksittäisen nuoren elämään esimerkiksi joko nuorta hyödyttävän tiedon, työtekijän tietotaitojen ja valmiuksien ja rakenteellisen muutoksen kautta. Yksilötaso: Lapsi ja nuori tulee kuulluksi ja osallistuu elämänsä suunnitteluun. Näkemysten huomioon ottamisen kautta avuntarve fokusoituu. He ovat tietoisia sijaishuollon palveluista ja niiden saatavuudesta. Heidän ajatukset palveluiden kehittämisessä otetaan vakavasti. Työntekijätaso: Työntekijöillä on valmiuksia kohtaamiseen, työskentelyyn ja kontaktissa pysymiseen. Yksilö ryhmässä: Lapsi ja nuori saa osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksen ryhmässä (foorumi/päivä): toiminta on voimaannuttavaa auttaen lasten ja nuorta omien elämäntapahtumien, tilanteiden, tunteiden ja ajatusten ymmärtämiseen ja jakamiseen. Heidän ideoita hyödynnetään eteenpäin. Yhteisötaso: Lasten ja nuorten ajatukset, kokemukset ja syntyneet ideat kootaan jäsennellysti, eettisesti ja kunnioittavasti yhteen (kehittäjäryhmät). Yhteisötasolla nuorten asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi lähiverkostoissa, ammattilaisten kouluttamisessa ja paikallistason palvelujen kehittämisessä. Organisaatiotasolla lasten ja nuorten kokemustieto otetaan ammattilaisten tiedon rinnalle, kun kehitetään työkäytäntöjä ja lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita. Yhteiskunnallinen taso: lasten ja nuorten tuottama kokemustieto välitetään päättäjille, jolloin ylemmän tason tavoitteena on, että päättäjät huomioivat lapset ja nuoret sekä lapsivaikutukset paremmin päätöksissään. Moniäänistä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tehdään tiiviisti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kohdentuen sekä ammattilaisille, päättäjille että suurelle yleisölle.

Osallisuuden rakenteet

OK-tiimin työntekijät muodostavat Valtakunnallisen lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden tuki- ja valmennuskeskuksen, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta ja vahvistaa sekä lasten että nuorten kokemusasiantuntijaverkostoja. Lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden tuki- ja valmennuskeskus

o Nuorten kokemusasiantuntijuus

Valmennuskoulutus ja -opas: MUUTOSVOIMAA – kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta

Tietoa ja taitoa nuorille, jotka harkitsevat ryhtyvänsä kokemusasiantuntijaksi

Mentorointia paikallisten kehittäjäryhmien perustamiseen ja toiminnan tukemiseen

Lisätietoa ja ymmärrystä päättäjille

Vaikuttaminen yleiseen ilmapiiriin


20/39

o 6–10-vuotiaat lapset eli Salapoliisit

Lasten työkirja yksilökohtaiseen työskentelyyn

Aikuisten Salapoliisitoiminnan opas

Salapoliisiryhmiä ja -päiviä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Mentorointia, tukea ja konsultointia

Koulutusta ja puheenvuoroja

Vaikuttamistyötä lasten osallisuuden vahvistamiseksi Valtakunnallisten verkostojen koordinointi

o Voima vaikuttaa! – nuorten kokemusasiantuntijoiden verkosto

Paikalliset nuorten kehittämisryhmät tuovat paikalliset tarpeet näkyväksi, mutta valtakunnallinen verkosto tekee ne osaksi valtakunnallista vaikuttamistyötä. Siksi verkoston voima on ratkaiseva: yhdessä olemme enemmän.

Kehittämis- ja vaikuttamistyön lisäksi verkosto tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, jonka merkitystä on vaikea mitata.

Verkoston toiminnan ylläpitämiseen, sen tarpeiden ja tavoitteiden kirkastamiseen ja kokemusasiantuntijapankin kehittämiseen haetaan työntekijäresurssia.

o Salapoliisitoimisto

Eri toimijoiden toteuttaman salapoliisitoiminnan verkosto

Verkoston kokoaminen ja ylläpitäminen

Kokoaa lasten tuottamaa tietoa ja tekee vaikuttamistyötä

Tarjoaa verkostossa mukanaoleville toimijoille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja ideoitaan työn kehittämiseksi

3–5-vuotiaiden osallisuus

STEA:lta on saatu rahoitus 3–5-vuotiaiden osallisuuden vahvistamiseen ja kehittämiseen lastensuojelussa vuosille 2017–2019. Kehittämistyön tavoitteena on lisätä 3–5-vuotiaiden lasten osallisuutta sijaishuollossa sekä kehittää lastensuojeluun tapoja pienten lasten kokemusmaailman tavoittamiseen ja mielipiteen selvittämiseen. Lasten kokemustiedon pohjalta tehdään vaikuttamistyötä. Tavoitteena on myös tutkia pienten lasten kokemusasiantuntijatoiminnan mahdollisuuksia tekemällä heidän kanssaan kehittämistyötä.

Kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä sijoitettujen lasten, sijaisperheiden, järjestöjen ja kuntien kanssa.

Vuoden 2018 tavoitteena on jatkaa 3–5-vuotiaiden lasten ajatusten ja kokemusten näkyväksi tekemistä sekä selvittää mitä he ymmärtävät lastensuojelusta. Teemme kehittämistyötä syksyllä 2017 alkaneista ryhmistä saatujen kokemusten perusteella. Kehitämme erilaisia tapoja lasten kokemusmaailman tavoittamiseen ja mielipiteen selvittämiseen. Teemme saadun tiedon pohjalta aktiivista vaikuttamistyötä pitämällä puheenvuoroja ja tiedottamalla työn tuloksista erilaisissa vaikuttamiskanavissa. Tavoitteena on saada pienten lasten ajatukset ja kokemukset näkyviin valtakunnallisilla perhehoidon päivillä ja lastensuojelupäivillä.


21/39

Vuonna 2018 pidämme 1-2 lapsille suunnattua ryhmää. Lisäksi teemme kehittämistyötä 3–5-vuotiaiden lasten perheille suunnatuissa perhepäivissä (3–4 päivää) sekä kehitämme työtapoja yksilötyössä lasten kanssa. (n. 4–5 lapsen kanssa). Lasten taidelähtöiseen filosofointimenetelmään pohjautuvasta ryhmästä kerätään aineistoa osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajempaa sijoitettujen lasten hyvinvointitutkimusta. Kehitämme lasten kanssa lasten omia palautteen keruumenetelmiä ja arviointia sekä jäsennämme kehittämistyön haasteita ja oivalluksia. Vuonna 2018 aloitetaan kolmen paikkakunnan seminaarikiertueen valmistelu pienten lasten osallisuudesta. Seminaarikiertue toteutetaan vuonna 2019.

Resurssit Kehittämistyössä on resursseja 1,5 työntekijälle. Se jaetaan siten, että kehittämispäälliköt tekevät 100% ja 50% jää kokemusasiantuntijoiden palkkaamiseen tuntitöinä.

Salapoliisitoiminta

Salapoliisit 6–10-vuotiaat: Vuonna 2013 alkaneessa salapoliisitoiminnassa lapset kehittävät yhdessä aikuisten kanssa lapsiystävällisempää lastensuojelua sekä keinoja lisätä lasten osallisuutta. Salapoliisitoiminnassa esi- ja alkuopetusikäiset (noin 6–10-vuotiaat) miettivät yhdessä aikuisten kanssa lastensuojelun/sijaishuollon arkeen, asiakasosallisuuteen ja turvalliseen elämään liittyviä asioita. Lapset itse pääsevät toiminnan kautta mukaan konkreettiseen kehittämistyöhön, sillä heidän näkemyksiään kokemusasiantuntijoina hyödynnetään vaikuttamistyössä ja tuotettaessa materiaalia lastensuojelutyön tueksi. Salapoliisitoimintaa toteutetaan yhteistyössä monien eri LAPE-, kunta- ja järjestötoimijoiden kanssa ympäri Suomen.

Toimintavuoden 2018 tavoitteita:

Tuottaa lapsille ilon ja onnistumisen kokemuksia, jotka voimaannuttavat heitä

Vahvistaa lasten osallisuutta lastensuojelussa

Tehdä lasten ajatukset ja kokemukset näkyväksi niin arjen lastensuojelutyössä kuin

lastensuojelua kehitettäessä ja laajemmin valtakunnallisessa vaikuttamistyössä

Kehittää työkäytäntöjä, joissa lasten omaa kokemustietoa hyödynnetään ja sen myötä

kehittää lapsiystävällisempiä palveluja

Mallintaa työskentelyä ja tuottaa materiaalia lasten kanssa työskentelyyn


22/39

Vuoden 2018 aikana jatketaan salapoliisimateriaalien (Salapoliisi Mäyrän käsikirja ja aikuisten opas) tunnetuksi tekemistä ja levittämistä eri puolille Suomea, jotta tuotettu materiaali saavuttaa mahdollisimman monet perhehoidon toimijat ja sitä kautta perhehoidossa olevat lapset. Järjestetään Salapoliisitoiminnasta koulutusta ja tehdään aktiivista vaikuttamistyötä, jotta innostus lasten osallisuutta kohtaan muuttuisi konkreettisiksi toimiksi. Tavoitteena on saada levitettyä Salapoliisitoimintaa ainakin kahdelle uudelle alueelle Suomessa. Vuoden 2018 aikana toteutetaan kolme lasten Salapoliisifoorumia, joihin jokaiseen kuuluu kolme eri tapaamista (1. infotilaisuus työntekijöille/johdolle, 2. Salapoliisifoorumi-päivä, jonka jälkeen Pesäpuun työntekijät kokoavat päivän dokumentoinnin yhteen, 3. Alueen työntekijöille ja ryhmässä olleille lasten läheisille kehittämispäivä.) Lisäksi yksi lasten Salapoliisifoorumi toteutetaan mahdollisesti ryhmäprosessina, jossa lapsista ja heille läheisistä aikuisista koostuva ryhmä kokoontuu neljästä kuuteen kertaa. Vuonna 2018 järjestetään sijoitetuille lapsille Puutarhajuhlat, jonne kutsutaan salapoliisitoimintaan osallistuneita lapsia ympäri Suomen. Puutarhajuhlat tarjoavat lapsille mahdollisuuden tavata muita Salapoliiseja ja saada kiitosta tärkeästä panoksestaan lastensuojelutyössä. Edellisten vuosien tapaan Salapoliisitoiminnan kehittämistyötä jatketaan jo toimivien salapoliisiryhmien kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä kunta- ja järjestökumppanien kanssa sekä Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshankkeiden kanssa jatketaan. Uusia kumppaneita salapoliisityöhön etsitään aktiivisesti. Lisäksi toimintavuoden aikana ideoidaan ja aletaan koota yhteen ”lasten voimatarinoita”. Jatketaan myös toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin sekä lapsilta kerättävän palautteen kehittämistä. Salapoliisitoiminnasta ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti, koska lasten kanssa tuotettu materiaali on kansainvälisestikin ainutlaatuista. Vuonna 2018 markkinoimme lasten työkirjan ruotsinkielistä versiota Suomen ruotsinkielisiin kuntiin. Lisäksi selvitämme millaista materiaalia olisi tarpeen käännättää englanniksi. Salapoliisityö on resursoitu yhden henkilötyövuoden verran ja kokemusasiantuntijatyötä ostetaan tuntityönä. Lisärahoitusta kokemusasiantuntijaosaamisen palkkaamiseksi ei saatu.


23/39

Pesäpuu ry:n Selviytyjät

Vuonna 2018 jatketaan kansallisen ja kansainvälisen lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistyötä. Vahvana pohjana on Pesäpuun Selviytyjät-tiimin 10-vuotinen toiminta lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden kehittäjänä. Selviytyjät-tiimin toiminta on jäänyt taustalle, ja toiminta painottuu nuorten kokemusasiantuntijuuden valtakunnalliseen levittämiseen ja vahvistamiseen sekä Voima Vaikuttaa! -verkoston eteenpäin viemiseen.

Toimintavuoden 2018 tavoitteita:

nostaa moninainen ylisukupolvisuuden teema lastensuojelun keskusteluun

kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta

tuoda näkyväksi 10 vuodessa aikaan saatu muutos nuorten

kokemusasiantuntijuudessa lastensuojelussa

vahvistaa nuorten kokemusasiantuntijuutta, jotta mahdollisimman moni nuori pääsee

mukaan

kehittää vertaisarvioinnista malli perhe- ja laitoshoitoon ja pilotoidaan se

maakunnallisesti

tehdään tiiviisti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kohdentuen sekä

ammattilaisille, päättäjille että suurelle yleisölle

Yksi keskeinen tehtävä tulevalla toimintakaudella on monipuolinen foorumityöskentely. Nuorten foorumi on Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin kehittämä nuorilta nuorille vertaistuki- ja vaikuttamismalli noin 15–21-vuotiaille sijais- ja jälkihuollossa oleville nuorille ja sijaissisaruksille. Mikäli LAPE-toiminnat toteutuvat, pidetään yhteistyössä kaksi foorumiprosessia. Näiden lisäksi toteutetaan yksittäisiä teemafoorumeita ja yhteistyössä Väestöliiton lastensuojelunuorten huono-osaisuutta ennaltaehkäisevän hankkeen kanssa, mikäli hankkeen rahoitus toteutuu. Foorumit ovat todettu hyväksi toimintamalliksi ja siksi vuoden aikana kirjoitetaan artikkeli foorumityöskentelystä valtakunnalliseen julkaisuun. Artikkeli tekee näkyväksi foorumeihin liittyvän valmistelutyön, itse foorumin ja sen jälkeen tapahtuvan vaikuttamistyön. Artikkelin avulla voidaan entisestään levittää Nuorten foorumia työskentelymallina, jotta mahdollisimman moni nuori pääsisi toimintaan osalliseksi.

Nuorten foorumiin osallistuminen sytyttää useissa nuorissa kehittämiskipinän, ja he haluavat kanavan omien kokemusten välittämiseen myös paikallisesti. Ongelmana on se, ettei maakunnassa ole välttämättä paikallista tahoa, joka lähtisi vetämään kehittäjäryhmää. Tavoitteena on tutkia maakunnallisten osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamista, jotta halukkaat nuoret pääsevät kehittämään lastensuojelua ja jotta toiminta juurtuu osaksi alueen rakenteita. Toiminnan kannalta on oleellista, että joku paikallinen taho ottaa kehittäjänuoret suojaansa. Selviytyjät-tiimi ei ole vuosiin kehittänyt lastensuojelua pelkästään omien kokemusten pohjalta, vaan kehittämiskohteet nousevat niiden nuorten tarpeista ja kokemuksista, joita kohtaamme


24/39

nuorista koostuvissa kehittäjäryhmissä ja Nuorten foorumeissa ympäri Suomen. Tiimi kuitenkin avataan vuosittain noin 3-4 nuorelle. Selviytyjät-tiimin jäsenillä on useita erilaisia rooleja. Osa nuorista haluaa olla jäseninä vain Selviytyjät-tiimissä ja osallistuvat vain oman ryhmän toimintaan. Osa taas toimii sekä omassa ryhmässä että on mukana järjestämässä Nuorten foorumeita ja muita toimintoja. Osa toimii jäsenenä myös toisessa paikallisessa kehittäjäryhmässä. Osa toimii sekä tiimin jäsenenä että Pesäpuun työntekijänä. Monet roolit ovat mahdollisia ja jokainen saa osallistua toimintaan oman elämäntilanteen ja omien voimavarojensa mukaisesti. Selviytyjät-tiimin aktiivinen ryhmätoiminta on jäänyt viime vuosina toiminnan taustavaikuttajaksi, ja nykyisin toiminta painottuu Nuorten foorumeiden järjestämiseen, paikallisten kehittäjäryhmien perustamiseen ja Voima Vaikuttaa! -nuorten kokemusasiantuntijaverkostoon työntekijäresurssin turvin. Voima Vaikuttaa! -verkostossa on mukana toistakymmentä nuorten kehittäjäryhmää ympäri Suomen. Verkostolla on salainen facebook-ryhmä (yli 100 jäsentä), joka toimii jäsenten keskusteluja tiedotuskanavana. Verkosto on ollut monivuotinen unelma ja se on syntynyt paikallisten kehittäjäryhmien perustamisen yhteydessä. Pesäpuu on rakentanut verkoston ja koordinoi sen toimintaa. Tavoitteena on edelleen vahvistaa ja laajentaa verkoston vaikuttamista monipuolisen viestinnän avulla. Sivujen keskeisimpänä osana on tiedottaa paikallisryhmien toiminnasta, kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksista ja moninaisista tavoista hyödyntää kokemustietoa ja välittää paikallisryhmien yhteystietoja. Tärkeänä osana on myös lastensuojelun leiman purkaminen nostamalla nuoret ja heidän toimintansa viestinnän keskiöön, aktiivisina ja osaavina toimijoina.

Toimintavuonna 2018 Selviytyjät-tiimi täyttää 10 vuotta. Valtakunnallisessa lastensuojelun kehittämistyössä Selviytyjät on arvostettu yhteistyökumppani, jonka asiantuntemukseen kokemusasiantuntijuudessa ja nuorten äänen esiintuomisessa luotetaan. Toiminnassa on vuosien varrella onnistuttu jalostamaan satojen nuorten moninaiset kokemukset esityksiksi, kirjoiksi, kannanotoiksi, puheenvuoroiksi ja työkaluiksi. Kehittämistyö on tarvelähtöistä, laaja-alaista ja monipuolista yhdessä vaikuttamista. Kymmenessä vuodessa on lastensuojelun osallisuus- ja kokemusasiantuntijakeskustelu muuttunut ratkaisevasti. Monet nuoret ovat päässeet monilla paikkakunnilla ja areenoilla kehittämään ja vaikuttamaan lastensuojelun käytäntöihin, samalla toiminta on tehnyt tilaa pienempien lasten tarpeiden ja viestien kuulemiseen. Lapset ja nuoret ovat mukana kehittämässä, ei vain osallistumissa kehittämistyöhön. Juhlavuoden Maa voimistuu lapsistaan -teema liittyy ylisukupolvisuuteen ja elämässä pärjäävyyden vahvistamiseen. Juhlateemassa korostuu Yhdessä Koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin -hankkeen kokemukset siitä, mitä meidän pitää myös historiallisesti katsottuna muistaa ja oppia. Tulemme nostamaan keskiöön asiat, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että sijoitettuna olevan tai olleen henkilön tarina on erilainen kuin vanhempien. Mitkä asiat on hyvä katkaista sukupolvien ketjussa? Mitkä tekijät tukevat selviytyvyyttä? Vaikka elämässä on saattanut olla sukupolvelta toiselle kasaantuvia ongelmia, niin mitä ylisukupolvista hyvää elämässä on. Juhlavuotta julistetaan järjestämällä kaksi Nuorten foorumia, joiden teemana on moninainen ylisukupolvisuus. Lisäksi suunnitteilla on yleisötilaisuus ja illallisgaala.


25/39

Vuonna 2017 julkaistiin ”Muutosvoimaa – kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa”-opas, jonka pohjalta koulutetaan ammattilaisia ottamaan nuoria mukaan kehittämistyöhön. Opas ja koulutus on suunniteltu niin, että ne tukevat sekä yksittäisen kokemusasiantuntijan hyödyntämistä, että kehittäjäryhmän perustamista. Osana valtakunnallista LAPE-hanketta koulutus rantautuu useaan eri maakuntaan. Tavoitteena on pitää myös yksi tilaus ja yksi avoin koulutus. Materiaalista hiotaan Työskentelymatriisi, jota testataan koulutuksissa. Vertaisarviointi lastensuojelussa on uudenlainen ja pilotointivaiheessa oleva asiakaspalautemalli, joka korostaa nuorten osallisuutta omassa asuinympäristössään. Kyse on siitä, millaisia kokemuksia nuorilla on arjen toimintojen toimivuudesta ja laadusta. Miten he pystyvät niitä arvioimaan ja antamaan palautetta sekä vaikuttamaan omaan asuinympäristöön. Lisäksi vertaisarviointi liitetään osaksi sijaishuollossa ja perhehoidossa tehtävää valvontaa. Vertaisarviointia kehitetään laaja-alaisesti yhteistyössä Eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston, Jyväskylän kaupungin, Pohjois-Savon LAPE-hankkeen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhdessä Koettua – 100-vuotias Suomi sijoitettujen lasten silmin on osa Valtioneuvoston Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Yhdessä Koettua -tapahtumakokonaisuus sisälsi seminaareja, taidenäyttelyitä, konsertteja ja kohtaamisen foorumeita Helsingissä, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa sekä Oulussa. Yli 40 tilaisuudessa ympäri Suomea työstettiin lastensuojelun asioita historiallisesta ja nykyhetkestä käsin tutkimuksen, kokemuksen ja taiteen avulla. Lukuisten yhteistyökumppanin avulla saimme kaiken tämän tehtyä. Kiertue vahvisti sitä näkemystä, että osallisuus on lasten ja nuorten osalta ottanut isoja harppauksia eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden ajalla. Lisäksi monet lastensuojelun sijaishuollossa olevat piilossa olevat ilmiöt ovat tulleet näkyviksi. Seuraavan vuoden toiminnoissa hyödynnetään kaikkea sitä tietoa, mitä tapahtumakiertueen aikana keräsimme. Useiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen nosti esiin tarpeen jatkossa jakaa entistä tarkemmin vastuut ja velvollisuudet yhteisiä tilaisuuksia järjestettäessä. Pelisääntöjen laatiminen yhteiseen tekemiseen on välttämätöntä, jotta voimme jatkossakin taata toimintamme täyttävän sille asettamamme eettiset periaatteet. Tulemme myös miettimään, miten voimme jatkossakin tuoda esiin eri tiedekuntien, ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden yhteistä puhetta vielä entisestään. Valtakunnallisen vaikuttamistyön keskiössä ovat Yhdessä koettua -hankkeessa opitut asiat, Selviytyjien 10-vuotta juhlavuoden Maa vahvistuu lapsistaan -teema, tabut ja valvonta. Vaikuttamistyön ytimessä on nuorten viestien esiin nostaminen, jolloin toiminta on vahvasti kentän tarpeesta nousevaa kehittämistyötä. Työntekijätiimiin kuuluu kehittämispäällikkö ja kokemusasiantuntija, ja tämän lisäksi nuoria palkataan projektiluontoisesti erilaisiin tehtäviin. Haettua kokemusasiantuntijaresurssin lisäystä ei saatu.


26/39


27/39

VAIKUTTAMISTOIMINTA


28/39

Pesäpuun merkitys lasten ja nuorten oikeuksien puolestapuhujana ja vaikuttajana on kasvanut erityisesti osallisuuteen liittyvässä kehittämiskokonaisuudessa. Pesäpuu on synnyttänyt laajan nuorten vaikuttamisverkoston, mikä tarjoaa osallisuuden kehittämiselle vertaistuellisen, mutta myös laajemman palveluihin ja yhteiskunnan toimintoihin liittyvän kokemustiedon välittämisen mahdollisuuden. Nyt toiminta laajenee voimakkaasti myös Salapoliisitoiminnan ja pienten lasten osallisuuden kehittämishankkeen myötä. Muita vaikuttamistoiminnan kärkiä ovat perhehoidon laatuun liittyen ennakkovalmennus, tuki lapselle (SISUKAS) ja eri osapuolille sekä lastensuojelun arviointiosaamisen lisääminen. Yhdenvertaisuutta pyritään edistämään perhehoidon maakunnallisia toimintamalleja luomalla. Vaikuttamistoiminnan perustana on Pesäpuun toiminnan kautta syntyvän kokemus- ja tutkimustiedon välittäminen eri tasoille ja toimijoille siten, että ne saavat aikaan muutoksia vaikuttavampaan lastensuojeluun ja siten lisäävät hyvinvointia kohderyhmissä.

Pesäpuu lisää lastensuojelun vaikuttavuutta yksilön, lähiyhteisön, palveluiden ja yhteiskunnan tasolla. Se tapahtuu vahvistamalla lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia, kehittämällä lapsilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä sekä vaikuttamalla sekä yksin että yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa lastensuojelun toimintaedellytysten vahvistumiseen, esimerkiksi lainsäädännön muutoksiin sekä osaamiseen ja toimintarakenteisiin. Pesäpuu käyttää entistä enemmän vaikuttamistyönsä välineenä asiakkailta kerättyä kokemustietoa ja tutkimuksia. Pesäpuu haluaa lasten hyvinvoinnin kiinnittyvän sosiaalisten investointien näkökulmaan, jolloin ratkaisevaa on katsoa pidemmälle ja nähdä lapset ja nuoret voimavarana sekä tukea heitä pitkäjänteisesti. Samalla kun palvelut yhdenvertaistuvat on tärkeää toimia yksilöllisesti. Tavoitteena on lisätä:

- lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lastensuojelussa

- lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta

- kumppanuutta lastensuojelussa

- entistä enemmän vaikuttamistyössä asiakkailta kerättyä kokemustietoa ja

tutkimuksia

- Pesäpuun tunnettuutta ja positiivista mielikuvaa sekä mediaiskuja Pesäpuun

toiminnasta

- lastensuojelun positiivista mielikuvaa toimijoiden osaamista vahvistamalla.

Vuonna 2018 Pesäpuu keskittyy vaikuttamistyössään teemaan Lapselle luovuttamatonta. Vuonna 2017 rakennettu Yhdessä koettua -verkosto kymmenine toimijoineen tarjoaa hyvän mahdollisuuden edistää valtakunnallisesti tärkeää teemaa, minkä merkitys korostuu jatkuvassa ja kiihtyvässä toimintaympäristön muutoksessa. Pesäpuu tekee tunnetuksi lasten ja nuorten kokemuksia ja suosituksia lastensuojelun sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Kaikessa Pesäpuun kehittämistyössä hyödynnetään kokemusasiantuntijoina lapsia, nuoria, aikuisia, läheisiä ja vanhempia. Muita vaikuttamisen teemoja ovat perhehoidon laadun varmistaminen sekä alueellisten perhehoidon toimintamallien kehittäminen maakuntapohjaisiksi ja kokemusasiantuntijuuden sekä osallisuuden saaminen lastensuojelun rakenteisiin. Vaikuttamistyötä tehdään myös epävirallisimmissa Pesäpuun työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kohtaamisissa.


29/39

Ajankohtaisten teemojen ympärille järjestettäviä aamukahvitilaisuuksia pidetään yhteensä kuusi Helsingissä (2), Tampereella (2) ja Jyväskylässä (2). Tutkimustoiminnasta syntyvää tietoa vaikuttamisen välineenä pyritään lisäämään. Pesäpuu tarvitsee siinä laajaa yhteistyöverkostoa, koska Pesäpuulla ei itsellään ole tutkimusvaroja, mutta tarvittaessa aktivoidutaan myös rahoitushakemusten tekemiseen säätiöiltä tai muilta tutkimuksia rahoittavilta tahoilta. Tutkimus- ja koulutustoiminnan strategiaa jalkautetaan vuosikellon mukaisesti. Erityisesti kiinnitetään huomiota tutkimusaineistojen dokumentointiin, tutkimusaiheiden esiin nostamiseen kentän tarpeista sekä toimitaan hankkeiden ja kehittämisen kautta tutkimuspartnereina yliopistoille ja muille oppilaitoksille. Pesäpuun ja kumppaneiden tärkeänä pitämiä asioita pyritään saattamaan rakenteisiin ja pysyväksi toiminnaksi. Tällöin uusien alan toimijoiden perus- ja täydennyskoulutus ovat merkittäviä areenoita. LAPE hankkeen yhteydessä pohditaan myös ammatillisen ja täydennyskoulutuksen teemaa suhteessa lastensuojelun kehittämis- ja osaamistarpeisiin. Pesäpuun tiedottamista kehitetään reaaliaikaiseksi. Uutisoimme ja tiedotamme sähköisen uutiskirjeen, sosiaalisen median, tiedotteiden sekä kotisivujen kautta. Yhdistyksen Facebook-statusta päivitetään säännöllisesti. Pesäpuu tukee lapsia ja nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen eettisesti kestävää kohtelua. Uudet julkaisut ja välineet otetaan systemaattisesti ”Lupaus Lapselle” tuotemerkin alle. Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusista materiaaleista kirjoitetaan artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin. Pesäpuu lehdestä luovuttiin 2017 ja säästyneillä varoilla yritetään panostaa muuhun reaaliaikaiseen viestintään. STEA:lta haettua rahoitusta 50% viestinnän osaajan palkkaukseen ei saatu, mutta viestinnän asiantuntijan palkkaus toteutetaan muilla keinoin. Asiantuntijat koostavat Pesäpuun toiminnoista vaikuttamisviestejä, mitkä jalkautetaan viestinnän asiantuntijan toimesta eri kanaviin saavuttaakseen mahdollisimman laajasti kohdeyleisön kulloisenkin tarpeen mukaan. Viestinnän systemoimiseksi, fokusoinnin terävöittämiseksi ja tehokkuuden maksimoimiseksi tuotetaan viestinnälle oma osastrategia. Ilman viestinnän osaajaa vaarana on, että emme saavuta toiminnoilla riittävää vaikutusta ja tulosten viestintätyö vie aikaa asiantuntijoiden sisältötyöstä. Vaikuttavuuden lisääminen lastensuojelussa vaatii lisääntyvää vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ja sitä edesauttaa se, että organisaatiolla on viestinnälliset valmiudet hyvällä tasolla. Laajeneva organisaatio vaatii myös sisäisen viestinnän kehittämistä, missä viestinnän osaajan rooli on myös merkittävä.


30/39


31/39

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA


32/39

Kansainvälisessä yhteistyössä saadaan uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdään Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Kansainvälinen toiminta avaa myös uusia rahoituskanavia lastensuojelun kehittämiseksi. Pesäpuulle toiminnallisten välineiden kehittämisessä kansainväliset kehittämiskumppanit ovat merkittäviä. Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), Nofca:n (Nordic Foster Care Association) ja Eurochildin jäsen.

IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman perhehoidon tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen nuorten osallisuuden lisäämiselle. Nofcan toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Vuonna 2018 tullaan osallistumaan Nofcan vuosittaiseen kokoukseen. Kokouspaikkaa ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti se järjestetään Tanskassa. PRIDE-ohjelmaa kehitetään pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosittaisissa kokouksissa keskitytään yhdessä sovitun ajankohtaisen teeman kehittämiseen. Pesäpuu (Sisukas-toiminta ja Selviytyjät) on mukana Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen yhteispohjoismaisessa Pohjolan lapset perhekodeissa (Fokus på barn i Familjehem) –hankkeessa. Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Euroopan tasolla. Tiivistetään yhteistyötä suomalaisten jäsenjärjestöjen kanssa. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Pesäpuun osallisuutta koskevalle toiminnalle on kysyntää organisaation piirissä. Taloudellisten resurssien puitteissa pyritään osallistumaan Eurochildin kokoukseen 2018. Pesäpuu henkilökunta, kukin osaltaan tehtävästään käsin ottaa haltuun kansainvälisen toiminnan yhteistyön ja toimijaverkoston. Kansainvälisen toiminnan seminaareihin ja koulutuksiin osallistumiseksi pyritään hakemaan erillisiä avustuksia ja apurahoja.


33/39

TOIMINNAN TUKI


34/39

Toimintaympäristö

Järjestöjen roolin vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen toimintaympäristön muutoksessa merkitsee aktiivista vuorovaikutusta yli sektori- ja organisaatiorajojen kaikkien Sote-toimijoiden sekä kuntien ja syntyvien maakuntien kanssa. Kansallisella järjestöllä, kuten Pesäpuu, on haasteensa uusien asiakkuuksien hallinnassa ja suhteiden ylläpitämisessä. Kilpailun lisääntyessä on aktiivisesti etsittävä uusia rahoitusmahdollisuuksia ja kyettävä esittämään toiminnan vaikuttavuus. Resursseja tarvitaan myös järjestöjen näkyvyyden, tunnettuuden ja lahjoituspotentiaalin kehittämiseksi. Varainhankinnassa ja tunnettuuden lisäämisessä suunnitelmallisella työllä, pienten kokeilujen politiikalla ja positiivisella erottautumisella voidaan osaltaan turvata kestävää kehitystyötä.

Tiimin tehtävänä on tuottaa taloushallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja johtamisen tukipalveluja Pesäpuulle sekä varmistaa em. kokonaisuuksien suunnittelu ja eteneminen. Strategisena tavoitteena on lisätä Pesäpuun tunnettuutta, asiakkuuksia ja toimintatuottoja sekä turvata toiminnan pitkäjänteisyyttä varmistamalla resurssit. Pesäpuun strategisten linjausten mukaisesti tavoitteena on, että viestinnällä ja varainhankinnalla on strategia valmiina v. 2018 alussa ja tavoitteellinen toiminta niiden osalta käynnissä 2018.

TAVOITTEET

Q1 Q2 Q3 Q4 2018 2019

Facebook 2900 3600 4300 5000 5000 7500

Twitter 700 950 1200 1500 1500 3000

Uutiskirje 1700 1900 2100 2300 2300 3500

Mediaosumat

Tuotemyynti 45 000 80 000 120 000 170 000 170 000 180 000

Varainhankinta 30 000

josta yritysyhteistyö 15 000

josta yksityislahjoitukset 15 000

Asiakkuudet Kumppaneiden kanssa tehtävää toimintaa ohjaa markkinoinnin vuosikello. Toimintavuoden aikana tehdään kumppanuuskäynti ja neuvottelu Satakuntaan (Pori), Etelä-Savoon (Mikkeli), Päijät-Hämeeseen (Lahti), Pohjois-Pohjanmaalle (Oulu ja Kajaani) sekä Uusimaa (Helsinki, Vantaa ja Espoo). Asiakasrekisterin ylläpitoa jatketaan ja tuotetaan keskeisistä huomioista raportti puolivuosittain sekä tarkennetaan asiakkuussuunnitelmaa henkilöstön kuukausipalavereissa ja tiimeissä. Asiakkuuksien hoidossa olennaista on pohjustaa maakuntatasoista kehittämisyhteyttä Sote-rakenteen uudistuessa strategisesti merkittävimpien maakuntien kanssa. Perhehoidon ennakkovalmennuksen kehittämiseksi luodaan uutta yhteistyötä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Tätä varten jatketaan ns. pyöreän pöydän keskusteluja kaksi kertaa vuodessa. Toimintavuoden aikana suunnitellaan Pesäpuun 20-vuotisjuhlavuoden (2019) tapahtumia ja toimintaa myös asiakkaiden ja sidosryhmien sitouttamiseksi ja huomioimiseksi.


35/39

Viestintä Viestintää ohjaa viestintästrategia ja tavoitteena on saada yleisavustukseen STEA:n kautta viestinnän perusrahoitusta työntekijän palkkaan 50%. Toinen 50% täytyy hankkeistaa ja saada pidemmällä aikavälillä katetuksi oman toiminnan tuotoilla. Viestinnän painopiste on ulkoisessa viestinnässä (toiminnan vaikutukset ja vaikuttamisviestit), mutta myös sidosryhmillemme välitämme reaaliaikaista tietoa sähköisten uutiskirjeiden, sosiaalisen median sekä tapahtumien kautta. Sisäistä tiedonkulkua kehitetään ja varmistetaan yhteisten viikkopalavereissa, kuukausipalavereissa, ja kehittämispäivillä. Puolivuotisraporttien ja toimintakertomuksen tulokset ja kehittämistarpeet arvioidaan yhdessä. Vaikuttamisviestinnällä tuodaan esiin Pesäpuun toimintaan kuten esimerkiksi lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta, perhehoidon maakunnallista mallia, sijoitetun lapsen tukea perhehoidossa, perhehoidon valvontaa ja tukea sekä vertaisarviointia. Markkinointi Pesäpuun toiminnan markkinoinnin tavoitteena on lisätä Pesäpuun tunnettuutta, mutta myös avata mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada uusia kumppaneita sekä lisätä oman toiminnan tuottoja. Markkinointia tehdään lastensuojelun tapahtumissa toimintaa esitellen ja yhä enenevässä määrin sosiaalisen median keinoin mm. hakusanaoptimoinnilla kustannustehokkaasti. Tärkeimmät markkinointitapahtumat vuonna 2018 ovat Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät ja Valtakunnalliset lastensuojelupäivät®. Toiminnallisilla välineillä on tärkeä rooli Pesäpuun toimintamallien juurruttamisessa ja niiden markkinointia pyritään tehostamaan monipuolisesti kumppanuuskeskusteluissa, toiminnan esittelyssä tapahtumissa sekä kohdentamalla tuotekampanjoita sosiaalisessa mediassa, mutta myös tarvittaessa muilla keinoin mm. kirjeitse. Toiminnallisten välineiden markkinointia ja käyttöä voidaan lisätä erityisesti lastensuojelun avohuollossa, että ennaltaehkäisevissä toiminnoissa peruspalveluissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kohdennettua markkinointia voidaan suunnata lisäksi lasten ja nuorten psykiatrisille osastoille ja yksiköille, seurakunnille ja seurakuntien toimintaan liittyville tahoille, terapeuteille sekä työnohjaajille. Uudistetut kotisivut ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista markkinointia. Varainhankinta Varainhankintaa ohjaa Pesäpuussa eettiset periaatteet, varainhankintastrategia sekä varainhankintalupa. Toiminnan vasta alkaessa on tärkeää, että liian suurien taloudellisten riskien välttämiseksi tehdään pieniä kokeiluja ja katsotaan mikä toimii. Alussa markkinointiin tarvitaan panostuksia suhteellisesti enemmän tunnettuuden lisäämiseksi myös tässä toimintasektorissa. Painopiste alussa on sosiaalisessa mediassa ja sen aktiivisessa seuraajamäärän kasvattamisessa. Yksityislahjoittamista tuetaan yritysyhteistyöllä ja luodaan uudistetuille kotisivuille aktiivinen lahjoitusalusta. Tärkeää on luoda alusta alkaen myös systemaattinen lahjoittajarekisteri sekä


36/39

varata aikaa lahjoittajien muistamiselle ja kiittämiselle. Toiminnan tuottojen kohdentumisesta raportoidaan sekä pidetään kulurakenne läpinäkyvänä. Pesäpuu kohdentaa lahjoitusvaroja pääsääntöisesti sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lahjoituskohteet tuotteistetaan ja mielenkiinnon herättämiseksi luodaan kampanjoita edistämään lahjoittamista. Resurssit Muu yhteistyö alan toimijoiden kanssa Pelastakaa Lapset ry:n hanke Yksin maahan tulleiden alaikäisten perhehoidon järjestäminen, Auta Lasta ry:n Veturointi-hanke, Lastensuojelun Keskusliitto hallituksen varajäsenyys, ennaltaehkäisevän työn toimikunta, lastensuojelun toimeenpanon toimikunta, Kela asiakasosallisuuden toimikunta ja Lapsiasianvaltuutetun neuvottelukunta. Tiimin henkilöstöresurssit ovat toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, toimistosihteeri ja kehittämispäällikkö. Tiimiä vahvistetaan viestintäkoordinaattorilla, mikäli rahoitus saadaan järjestymään. Viestinnän ja markkinoinnin tueksi ostetaan ulkopuolisia palveluja seuraavasti: varainhankinnan kampanjointiin mainostoimistolta, viestinnän seurantaan Meltwater Oy:ltä, Google-kampanjointiin Suomen Nettiammattilaiset Oy:ltä sekä varainhankinnan kampanjan ilmeen suunnitteluun Aava & Bang Oy:ltä


37/39

TALOUS JA HALLINTO


38/39

Yleishallinto Pesäpuu ry on yhdistys, jonka kotipaikka on Jyväskylä ja toimialueena koko maa. Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja, 7-10 varsinaista ja 7-10 henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksessa tulee, mikäli mahdollista olla edustus Pelastakaa Lapset ry:stä ja Perhehoitoliitto ry:stä. Tämän lisäksi hallituksessa voi olla kuntien, järjestöjen, valtion, yliopistojen ja muiden yhteisöjen piiristä valittuja jäseniä. Hallituksen tehtävänä on vastata yhdistyksen lainmukaisesta toiminnasta, strategisista linjauksista sekä hallinnosta. Hallitus hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman ja vuosikertomuksen. Hallituksen tukena toimii toimintavuotena PRIDE-toimikunta ja koulutus- ja tutkimustoimikunta.

Henkilöstöhallinto Järjestön tärkeä voimavara on pitkäjänteiseen työhön sitoutunut, osaava, innostunut ja motivoitunut henkilökunta. Pesäpuun henkilöstöpolitiikalla halutaan työntekijöiden työssä jaksamista. Tärkeitä osa-alueita ovat strategiaan ja osaamistarpeeseen liittyvä koulutuspolitiikka, työterveyshuolto, mahdollisuus työnohjaukseen, liikuntaan ja virkistykseen. Kokemuslisillä ja henkilökohtaisilla lisillä kannustetaan työntekijöiden sitoutumista. Työntekijöiden työterveys järjestetään Mehiläisessä. Käytössä ovat virikesetelit ja lounassetelit. Toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat tiimit: Monitoimijainen perhehoito -tiimi, Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus -tiimi, hallinto- ja markkinointitiimi. Tiimien toimintarakenne, vastuut ja valtuudet kirkastetaan. Henkilöstön kehittämiskeskustelujen myötä henkilöstön osaamissuunnitelma kartoitetaan ja henkilökohtainen tekeminen kytketään organisaation strategiaan toimenpidetavoitteiden tasolla. Kasvatetaan Pesäpuun arviointiosaamista toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi. Yhdistyksen henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja, talous- ja hallintopäällikkö, kehittämispäälliköt, asiantuntijat, toimistosihteeri ja projektityöntekijöitä sekä tarpeen mukaan palkattavia kokemusasiantuntijoita. Lisäksi yhdistys työllistää eri osa-alueiden erityisosaajia tarpeen mukaan. STEA Yleisavustus Toiminnanjohtaja, Jari Ketola Talous- ja hallintopäällikkö Jenni Ruohonen STEA kohdennettu avustus Kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso Kehittämispäällikkö Sirpa Yli-Rekola 70 % Kehittämispäällikkö Riikka Huusko Kehittämispäällikkö Hanna Piiroinen STEA kohdennettu avustus, Osallisuuden taidot ja valmiudet Kehittämispäällikkö Johanna Barkman Asiantuntija Pipsa Vario (äitiyslomalla) Asiantuntija Helena Inkinen Asiantuntija Onni Westlund


39/39

STEA Sisukas – sijoitettu lapsi koulussa 2017–2019 Kehittämispäällikkö Christine Välivaara Kehittäjäpsykologi Elisa Oraluoma (äitiyslomalla) Kehittämispäällikkö Hanna-Leena Niemelä (äitiysloman sijaisuus) STEA Osallisuus pienet lapset 3–5 vuotta Kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso 50 % Kehittämispäällikkö Hanna Piiroinen Kokemusasiantuntija tarvittaessa STEA #Munperheet 2017–2020 Kehittämispäällikkö Pia Lahtinen Erityiasiantuntija Reetta Peltonen Oma rahoitus Toimistotyöntekijä Piritta Schulz

Talous Pesäpuun talous perustuu STEA:n yleisavustukseen, kolmeen kohdennettuun toiminta-avustukseen, STEA:lta haettuihin projektiavustuksiin ja omiin koulutus- ja myyntituottoihin sekä erikseen haettuihin ja saatuihin pienempimuotoisiin avustuksiin, jotka eivät kuitenkaan ole pysyviä rahoituslähteitä. Tulevien vuosien haasteena on laatia kattava talous- ja henkilöstöstrategia, jolla pyritään varmistamaan Pesäpuun työn jatkuminen laadukkaana ja tarvittavassa laajuudessa. Pesäpuun omien tuottojen osuus pyritään saamaan kasvuun asiakkuus-, viestintä- ja varainhankintastrategiaa toteuttamalla.

toimintasuunnitelma 2018 - pesäpuu · sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen...

Documents