2018-2019

Keravanjoen päiväkodin ja leikkikoulun toimintasuunnitelma

KERAVANJOEN PÄIVÄKODIN JA LEIKKIKOULUN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018–2019

1. Päiväkodin perustiedot

Keravanjoen päiväkotiJurvalantie 704200 KERAVA

Keravanjoen päiväkodin ryhmät 2018-2019:

Kissankulma 0-2 -vuotiaatMetsäkulma 2-5 -vuotiaatVaahteramäki 2-5 -vuotiaatMelukylä esiopetusryhmäHuvikumpu 3-6 -vuotiaat, alueellinen pienryhmäLeikkikoulu Satujoki 2-5 -vuotiaat

Keravanjoen päiväkoti on avannut ovensa 2.8.2012. Päiväkoti on samassa pihapiirissä Keravanjoen koulun Lapilan toimipisteen kanssa.

2. Päiväkodin varhaiskasvatuksen edellisen toimintavuoden arviointi

2.1 Asiakkaat

Keravanjoen päiväkodissa oli toimintavuonna 2017-2018 88 lasta, joista 12 alle 3-vuotiaita, 45 3-5 vuotiasta ja 31 esioppilasta. Lisäksi päiväkodissa toimi leikkikoulu, jossa oli 28 lasta kahtena tai neljänä päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Näistä 28 lapsesta 8 oli alle 3-vuotiaita. Yhteensä lapsia Keravanjoen päiväkodissa oli 116. Noin 32% päiväkotimme lapsista tuli monikulttuurisista perheistä. Päiväkodissamme puhuttiin toimintavuonna 2017-18 14 eri kieltä.

Varhaiskasvatuksessa ei toteutettu asiakastyytyväisyyskyselyä toimintavuonna 2017-18. Esiopetuskysely toteutettiin kevätkaudella 2018. Kyselyyn vastasi ainoastaan 7,44% esiopetusikäisten vanhemmista päiväkodissamme. Vanhemmat olivat erityisen tyytyväisiä yhteishenkeen, mikä näyttää vallitsevan lasten kesken ja henkilökunnan kanssa. Sen lisäksi kiitettiin esiopetuspaikan turvallisuutta ja yhteistyön toimivuutta lapsen esiopettajan ja muun henkilökunnan kanssa. Kokonaisarvio Keravanjoen päiväkodin esiopetuksesta oli 3,78/ 4.

Toimintavuonna järjestettiin muutamia juhlia. Isänpäivän aattona isät ja lapset rakensivat taideteoksia erilaisista rakentelumateriaaleista. Lisäksi salissa oli lasten töiden taidenäyttely. Marraskuun lopussa vietettiin jälleen perinteistä puurojuhlaa. Suomen 100-vuotisjuhlavalmisteluihin osallistuivat kaikki lapset pitkin syksyä. Pohdimme mm. suomen kielen kauniita sanoja. Juhlavuosi huipentui salissamme tanssiaisjuhlaan, johon pääsi osallistumaan myös osa vanhemmista. Joulujuhlia vietettiin jokaisessa ryhmässä erikseen aamuisten lauluhetkien muodossa. Vappujuhlat järjestettiin myös kaikissa ryhmissä erikseen. Äitienpäivää juhlistettiin äitienpäiväkahvien merkeissä. Kevätjuhlaa juhlittiin Lapilan koulun

salissa vesi-teemalla. Kevätjuhla oli osa sosiaalisten ja tunnetaitojen vuosisuunnitelmaa. Juhlan tavoitteena oli osaltaan lisätä yhteisöllisiä toimintatapoja. Kesäkuussa järjestimme perinteiset vohvelikestit päiväkodin pihalla.

Päiväkodin ryhmät tekivät retkiä metsään tai muuhun lähiympäristöön viikoittain.Päiväkoti osallistui Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaan, mikä näkyi monella tavalla. Päiväkodissa järjestettiin kuukausittain iltapäivätanssit, johon osallistui koko päiväkodin väki. Liikuntaleikkipussit ja videoidut liikuntahaasteet lisäsivät osaltaan lasten liikkumista ryhmissä. Aamupäivän ulkoiluissa järjestettiin ohjattua liikuntaa useampana päivänä viikossa. Koulun pihaa ja muuta lähiympäristöä hyödynnettiin liikuntapaikkana viikoittain.

Päiväkoti oli mukana Taidetivoli-hankkeessa, joka jatkuu myös tällä tulevalla toimintakaudella.

Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, joka järjesti ystävänpäivänä juhlan päiväkodilla. Kahvilan tuotolla hankittiin kirpputoreilta hyväkuntoisia pelejä ja leluja lapsille.

2.2 Henkilöstö

Päiväkodissa työskenteli toimintavuonna 2017-18 17 kasvatushenkilöä (1 varhaiserityisopettaja, 9 lastentarhanopettajaa ja 7 lastenhoitajaa), 3 ryhmäavustajaa, yksi henkilökohtainen avustaja, 2 päiväkotiapulaista ja päiväkodinjohtaja. Lisäksi päiväkodissamme työskenteli kahtena päivänä viikossa alueellinen varhaiserityisopettaja ja suomi 2. kielenä - opettaja kerran viikossa. Lisäksi teimme aktiivisesti yhteistyötä varhaiskasvatuksen perheohjaajan kanssa.

Henkilökunta osallistui aktiivisesti täydennyskoulutuksiin. Erityisesti tvt-taitoihin ja digikasvatukseen liittyviin koulutuksiin osallistuttiin runsaasti.

Työhyvinvointisuunnitelmaan olemme kirjanneet vahvuuksiksemme positiivisen ja hyväksyvän ilmapiirin sekä sen, että päiväkotimme rakenteet ovat kunnossa. Päiväkotimme henkilökunta on sitoutunut päiväkodin pedagogiseen ryhmäsopimukseen ja yhteisiin pelisääntöihin. Haluamme pitää huolta yhteisöllisyydestä sekä kiittämisen ja kannustamisen kulttuurista. Hyvät toiminnan vuosikellot ohjaavat pedagogista toimintaamme. Hyvästä perehdytyksestä huolehditaan suunnitelman mukaan. Kehittämiskohteinamme ovat melutason laskeminen lapsiryhmissä, suunnitteluajan mahdollistaminen entistä paremmin sekä tiedonkulun tehostaminen.

2.3 Palvelut

Päiväkoti tarjosi varhaiskasvatusta 1-5 vuotiaille lapsille sekä perusopetuslain alaista esiopetusta ja erityisesiopetusta. Lisäksi päiväkodissa tarjottiin avointa varhaiskasvatusta leikkikoulun muodossa 2-5-vuotiaille lapsille kahtena tai neljänä päivänä viikossa perheen valinnan mukaan.

2.4 Talous

Keravanjoen päiväkodin talouden tavoitteet, mittarit ja toteutuminen:- Talousarviossa pysymistä on seurattu kuukausittain kuukausiraportin avulla.

Toimintakaudella 2017-18 talousarvio toteutui hyvin henkilöstömenoja lukuun ottamatta.

Tähän vaikuttivat henkilöstön pitkät sairauslomat ja niihin palkattujen sijaisten palkkamenot.

- Koko henkilöstön työajan tehokkaaseen käyttöön on pyritty hyvällä toiminnan suunnittelulla pedagogisesti kestävällä tavalla henkilökunnan jaksaminen huomioiden. Lomien suunnittelussa on hyödynnetty lasten tiedossa olevat poissaolot.

- Päiväkotiin on hankittu laadukkaita, pedagogisesti kestäviä materiaaleja. Hankintasuunnittelu on tehty yhteistyössä henkilöstön tietotaito hyödyntäen.

- Tehokkaisiin suhdelukuihin on pyritty ja niiden toteutumista on seurattu täyttö- ja käyttöasteissa. Päiväkodin täyttöasteisiin vaikuttavat mm. alueellisen pienryhmän lapsikertoimet.

3. Päiväkodin varhaiskasvatuksen 2018–2019 arvot, visio ja toiminta-ajatus

3.1 Varhaiskasvatuksen arvot

Keravanjoen päiväkodin arvot:

TURVALLISUUSSyli, huolenpito ja kiireettömyys ovat hyvän päivän perusta. Lapselle turvallinen päivä on turvallinen niin fyysisesti kuin henkisestikin. Myötäelämme lapsen tunteissa ja tarjoamme turvalliset rajat ja tuemme tunteiden ilmaisussa. Olemme aidosti läsnä kuuntelemalla lasta ja antamalla lapselle aikaa. Meillä syli on avoinna lasta varten. Toimintamme takaa vanhemmille rauhallisen työpäivän lapsen hoitopäivän ajaksi.

VÄLITTÄMINENOlemme aidosti kiinnostuneita lapsesta ja osoitamme sen huomioimalla hänet. Rohkaisemme ja kannustamme lasta puuhailemaan ja oppimaan, luotamme lapsen kykyihin ja tuemme häntä hänen toiminnassaan. Teemme asioita yhdessä lasten kanssa. Kunnioitamme lasta, hänen ajatteluaan, ihmettelyään ja oivalluksiaan.

YKSILÖLLISYYS JA YHTEISÖLLISYYS KÄSI KÄDESSÄ

Yksilöllisyys merkitsee meille lapsilähtöisyyttä. Korostamme lapsen osallisuutta ja arvostamme lapsen omaa toimintaa ja oppimista. Opettelemme tuntemaan jokaisen lapsen yksilönä ja ohjaamme heitä kaveritaidoissa, pärjäämään yhdessä. Yhteisöllisillä toimintatavoilla vahvistamme yhteen kuuluvuuden tunnetta sekä lasten että aikuisten kesken. Opetamme hyväksymään jokaisen omana erilaisena itsenään, osana ryhmää ja yhteisöä.

3.2 Päiväkodin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus:

"Innostutaan yhdessä joka päivä!"

Tarjoamme lapselle lämpimän, innostavan ja turvallisen kasvuympäristön. Kohtaamme toinen toisemme avoimesti ja yhteisvastuullisesti. Työskentelemme pienryhmissä ja toimintamme on lapsilähtöistä. Leikki on arkemme perusta.

3.3Päiväkodin painopisteet

1. Leikin kehittäminen. Lasten laaja-alaisen osaamisen tukeminen leikissä. Toiminnan kehittämisen apuna on syväoppimisen menetelmä, työskentelytapana projektioppiminen ja lasten osallisuus.

- Painotamme aikuisen roolia lasten leikeissä. Tähän liittyy tutkiva työtapa, jolloin aikuinen havainnoi aktiivisesti lasten toimintaa ja leikkejä. Näin opitaan tuntemaan lapset ja heidän yksilölliset tarpeensa.

- Pedagoginen dokumentointi auttaa havainnoimaan ja arvioimaan niin lapsen ja ryhmän kuin aikuistenkin toimintaa.

- Pienryhmätoiminta tukee leikkirauhaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Ryhmien retkipäivät ja ulkoiluajat on suunniteltu myös leikkirauhaa ja pitkäkestoista leikkiä vahvistamaan.

- Oppimis- ja leikkiympäristön kehittäminen on jatkuvaa ja lapsiryhmän tarpeista nousevaa. Osa leikkivälineistä kiertää ryhmästä toiseen suunnitellusti.

2. Lasten ja aikuisten vuorovaikutustaitojen tukeminen.

- Keskitymme siihen, mitä lapset tarvitsevat. Ryhmien toimintaa muokataan esille nousevien asioiden mukaan. Vuosikello ja hankittu materiaali (Miniverso, Piki, Molli ja Huomaa hyvä) ovat toiminnan suunnittelun tukena. Tiedostamme, että jokainen lapsi kaipaa aikuisen ja muiden ikätovereiden välistä vuorovaikutusta. Hiljaisten lasten tunnetilojen huomioiminen ja käsittely.

- Aikuisen läsnäolo tilanteissa. Aikuinen ennakoi tunnetiloja keskustelemalla lapsen kanssa. Ohjataan ja autetaan tarvittaessa eteenpäin.

- Lasten välinen vuorovaikutus. Miniverson avulla tuetaan lasten välistä keskustelua ja autetaan heitä ilmaisemaan tunteitaan toisille lapsille.

- Aikuisen oman ilmaisun harjoittaminen. Lasten ja vanhempien ystävällinen ja sensitiivinen kohtaaminen. Aikuinen ilmaisee ja sanoittaa myös omia tunnetilojaan.

- Jokainen ryhmä tekee lasten kanssa omat ryhmäsäännöt, jotka laitetaan esille seinälle. - Puututaan aina ristiriita- ja muihin hankaliin tilanteisiin. Yhteiset pelisäännöt ja harkittu

struktuuri helpottavat johdonmukaisen toiminnan toteuttamista. Otetaan toimintatavaksi, että lapsi kertoo omien kykyjen mukaan päivän hyvistä ja huonoista uutisista.

3. Pedagoginen dokumentointi

- Dokumentoinnin avulla tuotetaan tietoa lapsesta ja tehdään näkyväksi lapsen toimintaa päiväkodissa. Tavoitteena on, että henkilökunta oppii tuntemaan lapset ja siten kehittämään ryhmän toimintaa ja ryhmän vuorovaikutussuhteita.

- Päiväkodissamme jokaisella lapsiryhmällä leikkikoulua lukuun ottamatta on oma salasanalla suojattu blogi. Blogit toimivat tiedottamisen välineenä koteihin.

- Esiopetusryhmä Melukylässä on otettu käyttöön Pedanet, jossa jokaisella lapsella on oma sähköinen portfolionsa. Myös ryhmän blogi on siirretty Pedanetiin. Muissa ryhmissä on tarkoitus siirtyä Pedanetiin tämän vuoden aikana.

- Muita pedagogisen dokumentoinnin välineitä ovat haastattelut, ”kasvun puut”, lasten vasut ja leopsit.

- Hyvän pedagogisen dokumentoinnin edellytys on aikuisen läsnäolo lasten leikeissä ja tekemisissä sekä havaintojen kirjaaminen. Lasten leikkejä ja toimintaa myös kuvataan ja videoita ja kuvia näytetään vanhemmille mm. vasu-keskusteluissa.

4. Päiväkodin pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus

4.1 Toimintakulttuurin kehittäminen ja oppiva yhteisö

Päiväkodissamme pidetään kaksi suunnittelupäivää toimintavuoden aikana, toinen painottuu arviointiin ja toinen toiminnan suunnitteluun. Henkilökunta osallistuu kaupungin sisäisiin ja ulkopuolisiin koulutuksiin ja koulutuksista saatu tieto jaetaan henkilöstölle pedagogisissa, liikunta- tai tvt-palavereissa koulutuksen mukaisesti. Tavoitteena on järjestää lisäksi pedagogisia kahveja mm. koulutusten aiheista.Toimintakulttuuria kehitetään lapsilta, huoltajilta ja henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Painopisteinä ovat sosiaalisten ja tunnetaitojen opettamisen juurruttaminen osaksi toimintakulttuuria, leikin rikastuttaminen, lasten osallisuuden lisääminen sekä pedagogisen dokumentoinnin syventäminen. Toimimme osittain vaihtuvissa pienryhmissä. Pienryhmiä muodostetaan lasten taitojen ja tarpeiden mukaan.

4.2 Lasten osallisuus toiminnassa

Osallisuus merkitsee Keravanjoen päiväkodissa yhteisöllisyyttä; tunnetta ja tietoa omasta osallisuudesta, kuulluksi tulemista ja yhteisöön vaikuttamista. Lapsia kuunnellaan ja huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet. Lasten osallisuutta lisääviä toimintatapoja Keravanjoen päiväkodissa ovat lasten kokoukset, yhteiset säännöt sekä puhuen että kuvien avulla, liikennevalot, lasten haastattelut, vanhempien ja lasten kertomukset lapsesta ja ruokaraati. Demokratiaa pyritään lisäämään myös tekniikan avulla, esim. Kahootin käyttö retkipaikan valinnassa ja videoiden kuvaaminen erityisesti yhteisen kielen puuttuessa. Aikuisen herkkyys ja läsnäolo sekä kyky havainnoida lasta vaikuttavat oleellisesti lasten osallisuuden mahdollisuuksiin.

4.3 Kulttuurinen moninaisuus, vuorovaikutus ja ilmaisu

Päiväkotimme lapsista n.40 % on muista kieli- ja kulttuuritaustoista. Meillä puhutaan 14 eri kieltä tänä vuonna. Toisten kulttuureihin tutustutaan esimerkiksi laulujen, leikkien ja tarinoiden avulla. Päiväkodin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti otamme toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon lasten erilaiset valmiudet sekä kieli- ja kulttuuritaustat. Sosiaaliset- ja tunnetaidot ovat päiväkotimme painopisteenä. Päiväkodin sosiaalisten ja tunnetaitojen vuosisuunnitelma ohjaa toimintaamme. Kevätjuhla rakennetaan teematyöskentelyn keinoin ja se on yhteisöllinen huipennus toimintavuodelle.

4.4 Monilukutaito ja TVT

Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä on oma tvt-vastaava. Päiväkodin omissa tvt-palavereissa opetellaan yhdessä uusia taitoja, kuten uusien ohjelmien hallintaa, jotta koko henkilökunta pysyy kehityksessä mukana. Ryhmien palaverimuistiot tehdään sähköisesti ja jaetaan johtajalle, mikä lisää osaltaan johtajan tietoisuutta ryhmien toiminnasta ja pedagogisen johtamisen tarpeista.

Monilukutaitoa harjoitellaan tutustumalla erilaisiin kirjoihin, kuviin ja mediaan. Keravalla on laadittu lasten ja nuorten kulttuuripolku, jossa määritellään kulttuuritapahtumat eri-ikäisille lapsille. Päiväkodin 4-6-vuotiaat lapset vierailevat kirjastossa ja museossa, mahdollisuuksien mukaan myös nuoremmat. Tieto- ja viestintätekniikka on osa mediakasvatusta, joka sisältää tekstiä, kuvaa ja/tai ääntä sisältävän materiaalin tuottamisen, käyttämisen ja arvioimisen. Tabletteja hyödynnetään kaikissa ryhmissä oppimisen ja opettamisen välineinä ja toiminnan rikastuttamisessa. Yhdessä ryhmätilassa oleva älytaulu on kaikkien ryhmien käytössä.

4.5 Turvallisuusohje

Turvallisuussuunnitelmamme on laadittu 7.5.2013 ja päivitetty kokonaan edellisen kerran 11.10.2017.

4.6 Oppimisympäristöt varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Päiväkodissamme käytetään monipuolisesti erilaisia leikki- ja oppimisympäristöjä; sisällä vaihtuvat leikkipaikat, metsäretket ja piha-alueet. Tilojen valaistukseen ja akustiikkaan pyritään vaikuttamaan uusilla hankinnoilla ja sisustusratkaisuilla. Leikki- ja oppimisympäristöjä muokataan yhdessä lasten kanssa.

5. Päiväkodin varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttamisen periaatteet

5.1 Pedagoginen dokumentointi

kts. edellä päiväkodin painopisteet

5.2 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

kts. edellä päiväkodin painopisteet

5.3 Oppimisen alueet

Päiväkodin toiminta perustuu yhteiseen pedagogiseen ja toiminnan vuosisuunnitelmaan, jossa määritellään päiväkodin yhteiset laulu- ja toimintatapahtumat, liikkumisen ja sosiaalisten taitojen opettamisen tavoitteet ja menetelmät.

Kielten rikas maailma:Lasten kielellisiä taitoja ja valmiuksia vahvistetaan päivittäin lukemalla, loruttelemalla ja laulamalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota aikuisten ja lasten sekä aikuisten välisen vuorovaikutuksen laatuun.

Ilmaisun monet muodot:Lasten musiikillista, kuvallista, sanallista ja kehollista ilmaisua tuetaan kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Toteutamme kuukausittain koko päiväkodin yhteisiä laulu- ja leikkituokioita sekä yhteiset iltapäivätanssit. Lisäksi jokaisessa ryhmässä suunnitellaan ja toteutetaan musiikki- ja taidekasvatusta, jossa korostuvat kokeilu, tutkiminen ja mielikuvitus. Olemme mukana Taidetivoli-hankkeessa.

Minä ja meidän yhteisömme:Sosiaalisten ja tunnetaitojen oppiminen on painopisteenä ja sen tavoitteiden mukaisesti lapsille opetetaan hyväksyntää ja hyviä tapoja. Tasapuolinen ja kunnioittava kohtelu ovat toimintamme perusta. Päiväkotimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on olla reilu päiväkoti, jossa jokaisella lapsella ja aikuisella on hyvä olla. Päiväkodin arvojen mukaisesti yksilöllisyys ja yhteisöllisyys kulkevat rinnakkain.

Tutkin ja toimin ympäristössäni:Ohjaamme lapsia tekemään havaintoja erilaisissa oppimisympäristöissä. Mahdollistamme uusia elämyksiä ja kokemuksia ja autamme nimeämään asioita ja käsitteitä. Päiväkotimme ryhmät retkeilevät viikoittain lähiympäristöön.

Kasvan, liikun ja kehityn:Keravan varhaiskasvatuksen liikunnan vuosisuunnitelma ohjaa liikkumisen suunnittelua ja toteutusta. Ilo kasvaa liikkuen - ohjelman myötä toiminnassamme näkyy sekä lasten omatoimisen ja ohjatun liikkumisen määrän ja laadun kasvu.

6. Yhteistyö

7.1 Yhteistyö huoltajien kanssa

Keravanjoen päiväkodissa vanhempia kannustetaan avoimeen yhteistyöhön henkilöstön kanssa. Toimiva aloitusprosessi tukee tätä tavoitetta. Päiväkodissa järjestetään vanhemmille vanhempainiltoja, joita kehitetään toiminnalliseen suuntaan. Juhlien suunnittelussa on kuunneltu myös vanhempia. Isien ja äitien päiviä juhlistetaan yhteisöllisesti ja perheiden yhteistä aikaa kunnioittaen. Vanhemmat otetaan mukaan myös lasten liikkumisen lisäämiseen esimerkiksi liikuntamaskottien ja erilaisten liikuntatempausten muodossa. Vanhempaintoimikunnan tarkoituksena on tuoda lapsille ja perheille iloa esim. järjestämällä yhteisiä tapahtumia, ja näin lisätä vanhempien ja päiväkodin välistä yhteistoimintaa.

7.2 Monialainen yhteistyö

Yhteistyötä tehdään neuvolan, perheneuvolan, lapsi- ja perhesosiaalityön, muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden ja perusopetuksen kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään alueellisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan, suomi toisena kielenä- opettajan ja varhaiskasvatuksen perheohjaajan kanssa.

Muita yhteistyökumppaneitamme ovat Keravan Musiikkiopisto, Tanssiopisto ja Kuvataidekoulu sekä kirjasto, Taidemuseo Sinkka, Keravan museo ja Keravan Seurakunta.

8.1 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

Lapsella on oikeus kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen tarvittaessa. Keravanjoen päiväkodin alueellisessa pienryhmässä työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Alueellinen varhaiskasvatuksen erityisopettaja konsultoi ja tukee muiden ryhmien kasvattajia sekä ohjaa lapsia ryhmissä. Suomi toisena kielenä- opettaja työskentelee päiväkodissa kerran viikossa konsultoiden ja lapsiryhmissä avustaen. Lapsen yksilölliset tuen suunnitelmat ohjaavat toimintaamme ja näin pyrimme turvaamaan johdonmukaisen tuen jatkumon koko varhaiskasvatuksen ajan. Lisäksi käytössä ovat esimerkiksi kuvatuki, mallintaminen ja erilaiset apuvälineet.