titta nortunen lasten kÄsityksiÄ jumalasta esimerkkinä ... · 4.1 jumalakäsitys ja sen...

Titta Nortunen LASTEN KÄSITYKSIÄ JUMALASTA Esimerkkinä Seinäjoen alakoulujen 3- ja 6 -luokat

Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Humanistinen ja kasvatusala Huhtikuu 2009

http://www.pdfcomplete.com/cms/hppl/tabid/108/Default.aspx?r=q8b3uige22

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Yksikkö Ylivieskan yksikkö, huma-nistinen ja kasvatusala

Aika Huhtikuu 2009

Tekijä/tekijät Titta Nortunen

Koulutusohjelma Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Työn nimi Lasten käsityksiä Jumalasta, esimerkkinä Seinäjoen alakoulujen 3- ja 6-luokat Työn ohjaaja Reetta Leppälä

Sivumäärä 37+5

Työelämäohjaaja Opinnäytetyön aiheena oli lasten jumalakäsitys ja käsitykset Jumalasta. Työ toteutettiin kyselytutkimuksena Seinäjoen alakoulujen kolmannen ja kuudennen luokan oppilaille. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kolmannen ja kuudennen luokan oppilaiden käsityksiä Jumalasta sekä mahdollisia eroja ikäryhmien ja sukupuolien välillä. Tutkimustuloksissa korostui kodin ja koulun vaikutus lapsen jumalakäsitykseen. Selkeitä eroja ikäryh mien tai sukupuolien väliltä ei löytynyt, mutta kuudennen luokan oppilaiden vastaukset olivat määrittelevämpiä. Pojat korostivat Jumalan suuruutta ja mahtia kun taas tytöt koros-tivat Jumalan hyvyyttä ja hempeyttä. Lisäksi tytöille rukoileminen oli tärkeämpää kuin pojille. Asiasanat varhaisnuori, varhaiskasvatus, lapsen uskonnollinen kehitys, Jumala, jumalakäsitys


ABSTRACT

CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI-VERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska unit

Date April 2009

Author Titta Nortunen

Degree programme Humanities and education Name of thesis Children’s views on God, the third and sixth graders of the comprehensive schools of Seinäjoki as an example Instructor Reetta Leppälä

Pages 37+5

Supervisor The subject of this thesis was children’s views on God. The study was made using a questionnaire for the third and sixth graders of the comprehensive schools of Seinäjoki. The Purpose of the research was to find out children’s views on God, and possible differ-ences between the age groups and between girls and boys. The results showed that home and school have a significant influence on children and their views on God. There were no clear differences between the age groups or between boys and girls, but the sixth graders’ answers were more specified. The boys highlighted how big and powerful God is, while the girls highlighted how good and gentle God is. In addition girls found pray-ing more important than boys.

Key words subteens, early childhood education, religious development of a child, God, views on God.


SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 3 3 USKONTOKASVATUS OSANA VARHAISKASVATUSTA 5 4 JUMALAKÄSITYS ERI TEORIOIDEN MUKAAN 7

4.1 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet psykoanalyyttisen koulukunnan mukaan 9 4.2 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet kognitiivisen koulukunnan mukaan 11 4.3 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet Piaget'n, Deconchyn ja Babinin mukaan 13

5 TUTKIMUS 17 5.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoite sekä metodit 17

5.2 Seurakuntayhteys 18 5.3 Minä ja Jumala 21 5.4 Rukoileminen 27 5.5 Raamattu 29 5.6 Miten Jumala näkyy, kuuluu ja tuntuu 34

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA 32 LÄHTEET 34 LIITTEET


1

1 JOHDANTO

”Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: 'Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.”

(Luuk. 18:15-17)

Edellä mainittu raamatunkertomus Luukkaan evankeliumista on ensimmäisiä

lapsuuden hengellisistä kokemuksistani. Kertomus teki suuren vaikutuksen

pieneen ihmiseen, jolla ei vielä paljon ollut kokemusta saati tietoa uskonnosta tai

uskosta. Jopa työskennellessäni seurakunnassa olen pyrkinyt säilyttämään

lapsenomaisen uskon siemenen, johon olen voinut turvautua teologisen tiedon

tunnuttua riittämättömältä tai liian ”tieteelliseltä”.

Idean opinnäytetyöhön sain, kun olin keväällä 2007 työharjoittelussa Seinäjoen

seurakunnassa. Harjoittelun aikana tutustuin seurakunnan tyttökerhoihin ja sitä

kautta myös varhaisnuoriin. Varhaisnuorisotyö alkoi kiinnostaa paljon, vaikka

aiemmin olin ajatellut tulevaisuuteni liittyvän nuorisotyöhön. Päätin tehdä

opinnäytetyön aiheesta, sillä toivon tutkimukseni hyödyttävän niin omaa työtäni

varhaisnuorten parissa, kuin mahdollisesti muita alan ammattilaisia. Harjoittelun

aikana minut yllätti suuri tiedon määrä, joka jo alakouluikäisellä voi olla

usko nasioista. Lisäksi esimerkiksi Raamatun käyttö varhaisnuorisotyössä oli

hallittua ja Raamattu ja sen kertomukset olivat suuressa osassa jokaista

kerhotapaamista ja leiriä. Lisäksi huomasin, että usealla seurakunnan toiminnassa

mukana olevalla varhaisnuorella oli jo oma Raamattu.

Keskeisiä termejä tutkimuksessani ja tietoperustassani ovat varhaisnuori,

varhaiskasvatus, Jumala, ja jumalakäsitys. Tutkimuksen pääkohteena ovat

alakoulun kolmannen ja kuudennen luokan oppilaat. Jotkut oppilaista ovat olleet

aktiivisia seurakuntalaisia käymällä esimerkiksi seurakunnan kerhoissa

ensimmäisestä luokasta asti. Tutkimuksen päätavoite on selvittää eri ikäluokkien

ja sukupuolien välisten jumalakäsitysten ja uskonkäsitysten eroja. Pyrin


2

analysoimaan vastauksista, onko ikä vaikuttanut käsityksiin Jumalasta ja uskosta,

sekä onko näiden lasten käsityskyky muuttunut kypsemmäksi koskemaan

ko nkreettisten asioiden lisäksi abstrakteja käsitteitä.

Teetin kolmannen luokan sekä kuudennen luokan oppilaille saman kyselyn, joka

koostuu monivalintatehtävistä ja avoimista kysymyksistä. Kyselyn viimeinen

tehtävä on piirustustehtävä, jota kuitenkaan en pyri suuresti analysoimaan.

Kyselyllä pyrin selvittämään, millainen ero on kolmannen luokan ja kuudennen

luokan oppilaiden jumalakäsityksillä ja kuinka suurta kehitystä esim. abstraktin

käsityskyvyn saralla on tapahtunut.

Mahdolliset ongelmat menetelmien luotettavuudessa liittyvät

kysymyskaavakkeen muotoiluun sekä piirustusten tulkintaan. Kuvassa saattaa

huomata tai olla huomaamatta monta sellaista asiaa joita taiteilija ei ole

tarkoittanut. Tämän takia en piirustustehtävää tulekaan kovin tarkasti

analysoimaan, vaan lähinnä lisäsin sen omasta mielenkiinnosta ja mahdollisesti

helpottamaan ilmaisua. Kyselylomakkeen taas tulee olla niin selkeä että nuoren

kirjallisen ilmaisun taso on riittävä kuvailemaan kysymyksillä haettuja asioita.

Kyselykaavakkeen muodostamisessa minua auttaa Seinäjoen seurakunnan

varhaisnuorisotyöntekijä Lea Saarinen.


3

2 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ

Tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä ovat lapsi, varhaisnuori, lapsi- ja

varhaisnuorisotyö, varhaiskasvatus, uskontokasvatus, Jumala, sekä jumalakäsitys.

Termistö muodostui suppeaksi ja yksinkertaiseksi ja tutkimuksen kannalta tärkein

termi oli jumalakäsitys. Termistöön vaikutti myös tutkimuksen kohteet, eli

alakoulun 3- ja 6 –luokkalaiset. Kyselyn tuli olla selkeä ja helposti

ymmärrettävissä. Lisäksi kysely oli lähinnä pintaraapaisua lasten jumalakäsitysten

perusasioista.

Yleensä lapsen, varhaisnuoren ja nuoren ikärajojen määrittelyssä ollaan varovaisia.

Oman kokemukseni mukaan yleensä seurakunnan lapsityöstä puhuttaessa

tarkoitetaan alle kouluikäisiä, varhaisnuorista ja seurakunnan

varhaisnuorisotyöstä puhuttaessa tarkoitetaan alakouluikäisiä ja nuorista ja

seurakunnan nuorisotyöstä puhuttaessa tarkoitetaan yläkouluikäisiä ja

vanhempia. Kuitenkin omasta mielestäni alakouluikäinen ja vielä

yläko uluikäinenkin on lapsi. Tämän takia oman tutkimukseni kohderyhmää, 3- ja

6-luokkalaisia kutsun lapsiksi, sekä tutkimuksessani käsiteltävää aihetta lasten

jumalakäsitykseksi.

Lapsi- ja varhaisnuorisotyön käsikirja, Nollasta neljääntoista antaa ohjeita

työskentelyyn lasten ja varhaisnuorten kanssa. Kirkon toiminta perustuu kaste- ja

lähetyskäskylle. Seurakuntien tarjoama lapsi- ja varhaisnuorisotyö on lasten

kasteopetusta ja varhaisnuorten kristillisen kasvun tukemista, kaste- ja

lähetyskäskyä kunnioittaen. Toiminta tapahtuu yhteistyössä lasten ja nuorten

vanhempien sekä muiden tahojen kanssa. (Hakala K. & T. 2001, 118-119.)

Moniammatillinen yhteistyö on tärkeä työkalu seurakunnassa työskenteleville.

Esimerkiksi koulut ovat luonnollinen yhteistyökumppani

varhaisnuorisotyöntekijälle, mutta vielä luonnollisempi yhteistyökumppani tulisi

olla koti. Valitettavan usein kuitenkin on tapauksia, joissa lapsi saattaa olla

mukana seurakunnan toiminnassa lapsuusiästä aikuisikään asti ilman, että


4

seurakunnan työntekijä kertaakaan tapaa lapsen vanhempia tai saa selville lapsen

usko nnollista kotitaustaa. Lisäksi mukana toiminnassa saattaa olla lapsia, joiden

vanhemmat eivät usko Jumalaan, tai ainakaan puhu uskostaan lapsen kanssa.

Lapsen vanhempien saaminen seurakunnan yhteyteen voi mielestäni esittää

tärkeää roolia lapsen kristillisen kasvun tukemisessa. Lapsen hengellisen kasvun

esteenä voi olla pelko siitä, mitä vanhemmat sanovat lapsen uskosta tai uskontoon

liittyvistä kysymyksistä.

Jumalakäsitys on ihmisen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa, omaksuttua

tietoa tai mielikuvaa Jumalasta, Hänen luonteestaan ja ominaisuuksistaan sekä

ihmisen ja Jumalan välisistä suhteista. Lapsen jumalakäsityksen muodostumiseen

vaikuttaa ympäristö, sekä lapsen oma persoonallinen ajattelu- ja kokemustapa.

(Ahonen S., Alatalo, H., Mäkinen I., Nikkanen, P., Rintala, P. & Turunen, J (toim.)

1996, 11-12.)

Lapsen ensimmäisten vuosien kokemukset ihmisistä ja ympäristöstä ovat rajattuja

tuttuun ja turvalliseen kotiympäristöön, joten alkuun jumalakäsityskin on

suppeampi. Kun lapsen ympäristö laajenee, myös hänen kokemuksensa

monipuolistuvat ja näin lapsi kasvattaa aiemmin muodostettuja käsityksiään,

myös jumalakäsitystään. Jo nuorena lapsi on oma persoonansa. Osa lapsista on

arempia, kun taas toiset ovat rohkeampia, jotkut uskovat epäilemättä kaiken, mitä

heille kerrotaan, kun taas toiset haluavat etsiä omat ratkaisunsa mieltään painaviin

kysymyksiin. Myös lapsen persoonallisuus kehittyy ajan myötä. Jumalakäsitys on

muutakin kuin käsitys siitä, minkä näköinen Jumala on. Jumalakäsitys koskettaa

Jumalan luonnetta, olemusta, tekoja ja merkitystä. Lisäksi siihen liittyy Jeesuksen,

Pyhän Hengen ja rukouksen ulottuvuudet.


5

3 USKONTOKASVATUS OSANA VARHAISKASVATUSTA

Uskonto on osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Käsitettä varhaiskasvatus

alettiin käyttämään 1970-luvulla aluksi päivähoidon piirissä ja myöhemmin sen

näkökulmat ovat monipuolistuneet ja laajentuneet koskettamaan suurempaa

lapsipedagogiikan kenttää. Usko ntokasvatus osana varhaiskasvatusta on ajateltu

alkamaan 1860-luvulta jolloin varhaiskasvatuksella oli syvä uskonnollinen vire,

sillä uskonnollisuus oli keskeinen osa lastentarhanopettajien koulutusta ja täten

lastentarhatoimintaa. Yli sata vuotta myöhemmin, 1970-luvulla alkoi laaja

keskustelu päivähoidon uskontokasvatuksesta. 1980-luvulle tultaessa

usko ntokasvatus vakiinnutettiin omana tiedonalanaan osaksi päivähoitoa ja

esiopetusta. Esiopetussuunnitelmaan jo 1984-luvulla otettu uskontokasvatus oli

oma tiedonalansa ja 2000-luvulla se sai rinnalleen kulttuurisen

katsomuskasvatuksen ja vaihtoehtoisen kasvatusmuodon,

elämänkatsomuskasvatuksen. Muutoksia 2000-luvulla aiheutti myös

monikulttuurisen yhteiskunnan aiheuttamat haasteet. (Kallioniemi, Räsänen,

Hilska 2003, 91-93.)

Tämän päivän uskontokeskustelussa uskontoon liittyvä opetus ja oppiminen

koetaan osaksi ihmisen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä.

Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tulisi olla tavoitteellista, ja sisällöllistä,

niin että lapsi oppii käsittelemään omaa uskonnollisuuttaan ja sen ulottuvuuksia

osana elämää. Suomalaisen usko ntokasvatuksen sisällöt voidaan jakaa seuraaviin

osa-alueisiin: perimmäisiin kysymyksiin, jaettuihin inhimillisiin kokemuksiin ja

eläviin uskonnollisiin järjestelmiin. Keskeistä uskontokasvatuksen tavoitteissa on

rohkaista lasta kohtaamaan usko n asioita, kunnioittaa erilaisia usko nnon

ilmenemismuotoja, kehittää lapsen eettistä ymmärrystä sekä antaa tietoa uskon

asioista. Lapselle voidaan opettaa uskonto, usko ntoa ja usko nnosta, näistä kaksi

jälkimmäistä soveltuvat varhaiskasvatuksen uskontokasvatukseen. (Kallioniemi

2003, 94-96.)


6

Uskontokasvatuksen yksi tärkeä osa on Raamattu, sillä länsimainen kulttuuri

rakentuu pitkälti kristilliseen traditioon. Raamatun kertomusten tuntemus auttaa

ymmärtämään omaa kulttuuriamme. Kirkkovuosi on osa kalenteriamme,

moraalimme ja etiikkamme, jopa lakimme pohjaa Raamatun moraalilakiin.

Raamattu antaa uskolle ja uskonnolle hyvän lähtökohdan, sillä sieltä löyt yy

pelastushistoria luomisesta Jeesuksen sovitustyöhön, Jumalan siunaavien töiden

historia sekä kristillisiä kertomuksia ja symboleita. Kertomukset, symbolit ja kuvat

kasvatuksen keinona ovat tärkeitä kulttuurin välittäjiä. Käsitelläkseen ympäröivää

maailmaa lapsi käyttää ensin kuvia, sitten sanoja, ymmärtää ensin konkreettisen,

sitten abstraktin. Tässä kehityksessä kertomukset, symbolit ja kuvat voivat olla

tärkeässä roolissa kokemusten, elämysten ja oivallusten tarjoajina. (Kallioniemi

2003, 60-62.)

Uskontokasvatus on muuttunut vuosien saatossa luonnollisesta kasvatukseen

kuuluvasta asiasta erilliseksi tiedonalaksi, jolle tulee olla myös usko ntoon katsoen

riippumaton vaihtoehto. Aiemmin uskontokasvatus oli luonnollinen osa

kasvatusta ja osa tapakulttuuria. Jumalasta puhu ttiin niin kotona kuin

ammatillisenkin kasvatustyön piireissä. Nykyinen monikulttuurinen

yhteiskuntamme on aiheuttanut haasteita uskontokasvatuksen suunnittelussa ja

toteutuksessa. Kuitenkin jokin muukin syy lienee siihen, etteivät lapset enää saa

vahvaa tai minkäänlaista usko nnollista kasvatusta kotona, sekä siihen, että

kouluissa ollaan tiukennettu määräyksiä siitä, millaista usko nnonopetus saa olla.

Ehkä suomalaiset ovat suvaitsevaisuudessaan jo ylivarovaisia ja unohtavat oman

tapakulttuurinsa ja kasvatuksensa.


7

4 JUMALAKÄSITYS ERI TEORIOIDEN MUKAAN

Aluksi jumalakäsitys on riippuvainen konkreettisista asioista, siksi lasten

kuvauksissa Jumala saa usein inhimillisiä piirteitä, toisaalta inhimillisten

piirteiden paljous on myös riippuvainen siitä, millaista on lasten saamat

ensimmäiset opetukset koskien Jumalaa. Jumalan voi kokea myös panteistisesti

olevan kaikkialla ympärillä olevassa, auringossa, puussa, tulessa ja tuulessa.

Lapset oppivat että vanhemmat saattavat olla toisena hetkenä rakastavia ja toisena

hetkenä suuttua. Samalla lailla he saattavat pelätä Jumalan vihastuvan. Kuten

vanhemmat leppyvät ja rakastavat lapsiaan aina, lapselle on tärkeää vakuuttaa

Jumalan tekevän samoin. (Ahonen S., Alatalo, H., Mäkinen I., Nikkanen, P.,

Rintala, P. & Turunen, J (toim.) 1996, 12.)

Jumala on ilmestynyt ihmisille Raamatussa, mutta aina kätketyllä tavalla. Hän on

palava pensas, unikuva, tai esimerkiksi syvä vaikuttava ääni. Jumala on itse

ilmoittanut, ettei yksikään elävä ihminen voi Hänen kasvojaan nähdä. Aina on

kuitenkin ollut ihmisiä, jotka haluavat nähdä Jumalan ja tietää millainen Hän on.

Jumalaa on yritetty kuvata niin taideteoksissa, musiikissa, kirjallisuudessa kuin

runoudessakin. Ihmisen tiedonjanon ansiosta on syntynyt myös teologia – opp i

Jumalasta. (Tamm 1988, 8-9.)

Jumalakäsitys on se tietojen ja kokemusten kokonaisuus joka ihmisellä on

Jumalasta. Jumalakäsityksissä on eroja, sillä ihmisen tiedot ja kokemukset ovat

henkilöko htaisia, mutta niissä on myös iän sekä yhteis- ja ihmiskunnan

muodostamia yhteneväisyyksiä. Lapsen jumalakäsityksiä ovat laajasti tutkineet

muun muassa psykoanalyyttinen ja kognitiivinen koulukunta. Ensin mainittu on

tutkinut jumalakäsitysten alkuperää sekä kehitystä liittäen sen vauvaiän


8

kokemuksiin saamastaan hoivasta, kun taas kognitiivinen koulukunta on tutkinut

jumalakäsityksen älyllisiä ja käsitteellisiä puolia, kuten miten käsitykset

rakentuvat, muuttuvat, ja miten lapset käsittelevät aihetta Jumala. (Tamm 1988, 10-

11.)

Lapsen uskonnollinen kehitys on sidoksissa varhaislapsuuteen, ja niihin

tunnekokemuksiin, joita lapsi kohtaa ihmissuhteissaan. Lapsen ensimmäiset

kokemukset hoivasta ja huolenpidosta antavat hänelle aavistuksia Jumalan

tarjoamasta hoivasta ja huolenpidosta. Lapsi oppii ymmärtämään, mitä rakkaus,

turvallisuus ja huolenpito on, ja näin hän myöhemmin ymmärtää, mitä Jumalan

rakkaudella, turvan tarjoamisella ja huolenpidolla tarkoitetaan. Yksi luonnollinen

tapa kertoa lapselle luonnollisesti ja myönteisesti Jumalasta on ääneen lausuttu

iltarukous, johon myös lapsi saa osallistua. Toinen hyvä keino tuoda Jumala

lähelle lasta, on lukea lapselle Raamattua, sillä Raamatun esillä pitäminen ja sen

kunnioittaminen kodissa antaa lapselle uskon perustan. (Kinnunen 2003, 180-183.)

Alussa lapsi käsittelee ympärillään olevaa maailmaa kuuntelemalla, koskemalla,

haistamalla ja maistamalla, eli niitä aisteja käyttäen, jotka ovat olemassa

ko nkreettisten asioiden havainnoitsemista helpottamassa. Pienelle lapsella

ko nkreettinen maailma rakentuu niistä ihmisistä ja tapahtumista, jotka ovat

olennaisia hänen ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Ei siis ihme, että tutkijat ovat

havainneet lapsen vanhempien tarjoaman hoidon olevan osatekijä lapsen

jumalakäsityksen muodostumisessa.

Lapsen usko Jumalaan on luja ja vilpitön. Lapsi samaistuu vanhempiinsa, joiden

esimerkki voi ohjata vahvasti myös sitä, millaisen suhteen lapsi luo Jumalaan.

Lapsessa on luonnostaan valmiina uskomisen siemen, se pääseekö tuo siemen

kasvamaan ja kehittymään riippuu lapsen ympäristöstä. Jos päiväkoti tai koulu

ovat ainoita paikkoja, jossa lapsi kuulee Jumalasta ja harjoittaa hengellistä

elämäänsä, hän oppii päivähoidon ja koulun hengellisen kasvun tukitoimet

pelkkänä asiaan kuuluvana ohjelmanumerona, verraten niitä esimerkiksi

askarteluun tai muihin päivän tapahtumiin. Aikuisten uskoa tutkittaessa on


9

todettu, että yli 60 %:lla tutkituista omien vanhempien ja kotikasvatuksen

merkitys on ollut huomattava heidän uskonnollisen vakaumuksensa synnyssä.

Lapsi tarvitsee läheisekseen vähintään yhden ihmisen, jonka kanssa hän voi elää

usko nelämää. (Kinnu nen 2003, 179-180.)

4.1 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet psykoanalyyttisen koulukunnan

mukaan

Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud uskoi että ihmisen jumalakuva

muodostuu lapsen isä-kokemuksista. Lapsi kerää muistiin jo hyvin varhaisessa

vaiheessa kokemuksia isästään. Näissä kokemuksissa esiintyy sekä rakkaus että

pelko ja niinpä lapsen Jumalakin on sekä rakastettava ja rakastava että pelottava ja

ankara. Syy ihmisen tarpeeseen muodostaa jumalakäsitys löytyy Freudin mukaan

lapsenomaisesta avuttomuudesta, joka valtaa ihmisen hänen kohdatessaan elämän

realiteetteja, kuten pelkoa, kipua ja kuolemaa. Avuttomuuden uhatessa Jumala

toimii ihannekuvana vanhemmasta, jonka puoleen kääntyä turvaa etsittäessä.

Ajan miesvaltaisen ajattelun mukaisesti Freudin puheet jumalakäsityksen

muodostamisesta käsittelevät kuitenkin ainoastaan pojan suhdetta isäänsä, ei tytön

suhdetta vanhempiinsa tai lapsen äiti-suhdetta. (Tamm 1988, 11.)

Freudin kiisteltyjä ajatuksia kehitti edemmäs psykoanalyytikko Erik H. Erikson,

jonka teorian mukaan myös äidin, tai jonkun muun läheisen tarjoamat positiiviset,

esimerkiksi rakkauden tai huolenpidon, kokemukset vaikuttavat lapsen

persoonalliseen jumalakäsitykseen. Lapsen jumalakäsitys muuttuu lapsen

kehittyessä, eikä pettymyksiltä vältytä. Tietyt piirteet, jotka lapsi on esimerkiksi

vanhemmiltaan jumalakäsitykseensä saanut, säilyvät, toiset piirteet murtuvat ja

saattavat aiheuttaa pelkoa, vihaa ja pettymystä. Jumalakäsityksen muuttuminen

voi aiheuttaa usko nkriisejä. (Tamm 1988 12-13.)

Jumalakäsityksen muodostu minen katsotaan alkavaksi jo vauvaiässä, kun lapsi

saa ensimmäiset kokemukset huolenpidosta ja hoivasta. Vauvaikäisen

ihmissuhteet ovat yksisuuntaisia kokemuksia, joissa toinen osapuoli,


10

hoivantarjoaja, on aktiivinen ja antava osapuoli ja toinen, lapsi on saava ja

vastaanottava osapuoli. Tätä suhdetta voi heijastaa myös Jumalan ja ihmisen

suhteeseen. Vaikka lapsi ei tietoisella tasolla ole kykenevä muistamaan

ensimmäisiä elinkuukausiaan, tämä aika rakentaa hänen jumalakäsitystään, sillä

lapsi siirtää hoivaajansa positiiviset ominaisuudet, kuten rakkauden ja turvan,

Jumalan ominaisuuksiksi. Noin puolen vuoden iässä lapsi alkaa tunnistamaan

kasvoja, etenkin hän oppii tunnistamaan äitinsä kasvot. Lapsuuden rakastavat

kasvot, esimerkiksi äidin, saavat uuden muodon Jumalan kasvoina. Samoin lapsi

oppii myös vierastamaan tuntemattomia kasvoja ja tiedostamaan yksinjäämisen ja

hylätyksi tulemisen tunteita. Näiden tunteiden uskotaan aiheuttavan ihmisessä

Jumalan rakkauden menettämisen pelkoa. Jos lapsen eroahdistus voittaa

positiiviset rakastetuksi tulemisen tunteet, tämä tulee vaikuttamaan myöhempään

Jumalan rakkauden menettämiseen ja johtaa jopa Jumalan vihaamiseen ja

usko nkriisiin. (Tamm 1988, 14-19.)

Äidin edustaessa lapsen elämässä rakkautta ja huolenpitoa, edustaa isä lapselle

auktoriteettia ja lakia. Lapsen itsenäistymisyritysten alkaessa säännöttömyys ja

järjestys aiheuttaa lapselle epävarmuutta. Isä luo lapsen elämään turvallisuutta

sääntöjen ja rajojen kautta. Isä antaa lapsen Jumalalle ankarat, mutta

oikeudenmukaiset kasvot. Toisaalta isän auktoriteetin asema voi aiheuttaa sekä

pelkoa että kapinamieltä, joka voi johtaa myöhemmässä vaiheessa voimakkaaseen

jumalanpelkoon tai vihaan. (Tamm 1988, 19-22.)

Jos äitikuva hallitsee lapsen jumalakäsitystä, lapsi kokee Jumalan rakastavana,

hyväksyvänä, huolehtivana, auttavana ja anteeksiantavana. Jos taas isäkuva on

vallitseva lapsen jumalakäsityksen rakentuessa, Jumala näyttää ankaralta,

vaativalta, pyhältä kaikkivaltiaalta, joka sallii ihmisen tehdä omat virheensä, mutta

vaatii kantamaan vastuun teoistaan. Lapsi siis tarvitsee jumalakäsitykseensä sekä

äidillisiä että isällisiä piirteitä, jotta jumalakäsitys rakentuisi tasapainoiseksi ja

eheäksi. Myöhemmässä vaiheessa lapsi erkaantuu vanhemmistaan siinä määrin,

että vanhempien piirteet vähenevät jossain määrin lapsen jumalakäsityksestä,


11

vanhemmista tulee etäisiä ja lapsi saattaa toivoa olevansa toisen perheen jäsen,

mutta Jumala saattaa tuntua läheisemmältä kuin koskaan . (Tamm 1988, 23,26.)

Myös ympäristöllä uskotaan olevan voimakas vaikutus lapsen tulevaan

jumalakäsitykseen. Ympäristö ja sen vallitsevat käsitykset ovat vaikuttaneet jo

lapsen vanhempiin, jotka puolestaan ovat lapsen jumalakäsityksen esikuvia. Lapsi

alkaa myös muutaman vuoden iässä havaitsemaan aikuisten käyttäytymistä ja

tapoja Jumalasta puhuttaessa. Kun lapsi vielä vuosia vartuttuaan alkaa tutustua

ympäristöönsä ja esittää siitä kysymyksiä, hän havaitseekin, ettei kaikki ympärillä

olekaan ihmisen tekemää. Jos lapselle kerrotaan Jumalan luoneen maan ja taivaan

ja kaiken siitä väliltä, tulee lapsi siihen tulokseen, että kaikki mikä on mahdotonta

ihmiselle on mahdollista Jumalalle. Jumala muuttuu hyvin merkittäväksi

henkilöksi. Lapsi myös alkaa osallistua viimeistään esikouluiässä

usko ntokasvatuksen mahdollistamiin toimintoihin. Lapsi alkaa muodostaa

henkilöko htaista suhdetta Jumalaan esimerkiksi hiljaisten hetkien kautta,

laulamalla tai rukoilemalla. Lapsen tietopohja Jumalasta on kasvanut ja hän alkaa

muodostaa Jumalaan myös tunnepohjaa. Koulussa lapsi tutustutetaan myös

institutionaaliseen uskontoon ja hän saa vanhempiensa lisäksi itselleen muita

tärkeitä ihmisiä. (Tamm 1988, 23-26.)

4.2 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet kognitiivisen koulukunnan mukaan

Kognitiivisen koulukunnan piirissä on tutkittu lapsen jumalakäsitystä monin eri

tavoin. Lapsia on haastateltu, heille on annettu kirjallisia tehtäviä,

piirustustehtäviä, heitä on tarkkailtu ja heidän ilmaisukykyään on testattu.

Kuitenkaan koskaan ei ole tutkittu koko lapsuusiän jumalakäsityksiä, eikä liioin

yhden lapsiryhmän kokemuksia eri kasvuvaiheissa, vaan tutkimukset on tehty

tiettynä ajankohtana eri ikäryhmissä. Tutkimustulosten käytön ja tulkintojen

kanssa tulee nämä seikat pitää mielessä, sillä tutkimusten antama kuva on kirjava

ja vaikeasti koottavissa yhdeksi. (Tamm 1988, 27-28.)


12

Lapsen kuvittelukyky kehittyy noin kahden vuoden iässä. Lapsen kokemat asiat

saavat verbaalisen muodon ja hän alkaa muuttaa kuulemiaan sanoja mielikuviksi

ja ajatuksiksi. Silti lapsi ei pysty vielä täysin pukemaan sanoiksi esimerkiksi omaa

jumalakäsitystään, mutta voi yhdistää tiettyjä sanoja käsitteeseen Jumala, kuten

kirkko tai taivas. Varhaisvuosina lapsi muodostaa jumalakäsityksensä niihin

ihmisiin, jotka hänen ympärillään vaikuttavat, vanhemmat, opettajat sekä mu ut

lähipiirin aikuiset. Hänelle kerrotaan Jumalan luoneen kaikki ihmiset. Lapselle

saatetaan puhua ”Taivaan Isästä” tai ”Hänestä”, tämä voi edesauttaa lapsen

kuvitelmaa ihmisen kaltaisesta mieshahmosta joka asuu taivaassa. Myös tässä kuin

myöhemmässäkin vaiheessa lapsen usko nnollinen tausta, kulttuuri ja sosiaalinen

elämä vaikuttaa lapsen jumalakäsitykseen. Esikouluikäiset ja heitä hieman

vanhemmat ajattelevat vielä symbolisin kuvin, tämän takia monet

alakouluikäisten jumalakäsitystä käsittelevät tutkimusmenetelmistä liittyy juuri

piirustustehtäviin. Ilman lapsen omaa lisäselvitystä kuvista voi kuitenkin olla

vaikea tehdä tieteellisiä johtopäätöksiä. (Tamm 1088, 29-31, 35, 37.)

Ensimmäinen lasten piirroksia jumalakuvitelmatutkimuksissa käyttänyt tutkija oli

usko ntopsykologi Ernest Harms. Hänen teoriansa mukaan lapsi kolmen ja kuuden

ikävuoden välillä elää satuvaihetta, jossa Jumalan kuva 90%:ssa tapauksista on

antropomorfinen, eli kuvaa ihmistä. Yleensä hänet kuvataan vanhaksi

valkopartaiseksi taivaassa asuvaksi Luojaksi, joskus taas esimerkiksi hienoissa

vaatteissa ja sandaaleissa viihtyväksi, temppelissä asuvaksi hallitsijaksi ja

kuninkaaksi. Yhteistä lähes kaikille kuville on kuitenkin Jumalan ihmisen

kaltaisuus. Monesti lapsi kokee Jumalan ihmisen tarkkailijaksi, joka on etäinen,

suuri ja voimakas. Jumala, Luoja, ei siis välttämättä ole ollenkaan sellainen Jumala,

johon lapsi loisi henkilökohtaisen suhteen. (Tamm 1988, 31-34.)

Harmsin teorian mukaan 7-13 -vuotias lapsi elää realistista kautta, jossa hän jättää

sadunomaisen ajattelumaailman ja astuu realistiseen ja todellisuuteen

suuntautuneeseen maailmaan. Lapsi ottaa vaikutteita koulun tarjoamasta

tietopohjasta ja oppii tuntemaan kirkkovuotta, Raamattua, uskonnollisia


13

symboleita ja kristinopin keskeisiä asioita. Realistista kautta elävä lapsi saattaa

käyttää symboleita, kuten ristiä, enkeleitä ja Jeesusta Jumalan maanpäällisenä

edustajana. Jumala ja hänen apulaisensa (Jeesus, enkelit, pyhimykset) saatetaan

myös kuvata ihmisenkaltaisina sankareina, hyvän vartioina ja

oikeudenmukaisuuden puolustajina. Murrosikä ja sen jälkeinen aika on Harmsin

mukaan yksilöllistä vaihetta, jota leimaa nuoren tunteellisuus, mytologinen

ajattelu, ja yksilöllinen ja omaperäinen luovuus. Jumalaa voidaan kuvata

realistisella kaudella opituilla symboleilla, Raamatun hahmojen ympäröimänä tai

muiden institutionaalisen uskon piirteiden värittämänä. Toinen murrosikäisten

ryhmä kuvaa Jumalaa omaperäisemmillä tavoilla, jotka heijastavat nuorten omaa

tunne-elämää ja sisimpiä uskonnollisia kokemuksia. Piirrokset voivat esittää tulta,

maapalloa, valoa, pimeyttä tai kuvata eri tunteita kuten toivoa, lohdutusta, surua

tai muuta sellaista. Osa nuorista piirtää lisäksi muista kulttuureista ja aikakausista

peräisin olevia kuvia ja symboleita. (Tamm 1988, 36-41.)

4.3 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet Piaget'n, Deconchyn ja Babinin

mukaan

Esikouluikäisen lapsen maailmankuva rakentuu yhtä keskipisteenään lapsi itse.

Lapsella on tietty kuva, jossa mikään ei ole sattumanvaraista vaan tarkoituksellista

ja sääntöjä ja tottelevaisuuden lakeja noudattavaa. Maailma on elollinen,

sielullinen ja tarkoitusta noudattava. Niinpä on itsestäänselvyys että kaiken takana

on voima joka on elämän antaja, ylläpitäjä ja ohjaaja. Tästä kasvaa lapsen

tiedonhalu ja kyky ihmetellä, mikä lopulta johtaa Piaget'n mukaan ajatukseen

Jumalasta. Kehitys tapahtuu vähitellen alkaen ihmettelyllä ja kyselyllä, muuttuen

lapsen omiksi tulkinnoiksi keskittyen Jumalaan asioiden ja esineiden luojana.

Lapsi antaa myös vanhemmilleen ne ominaisuudet joita ihmiset yleensä antavat

Jumalalle, näin Jumala ja lapsen vanhemmat ovat lapsen silmissä yhtä mahtavia,

viisaita ja suuria, mutta mahdollisesti myös pelottavia. (Tamm 1988, 42-44.)

Kouluiässä lapsi alkaa Piaget'n mukaan erottaa ulkoisen ja sisäisen maailman ja

niiden todellisuuden rajat. Hän ei enää kuvittele luontoa ohjaavan samat lait, kuin


14

ihmisten sosiaalista maailmaa. Hän oivaltaa aiemman ajattelutapansa pohjanneen

mielikuvitukseen ja toiveisiin. Lapsi huomaa että omat vanhemmat eivät olekaan

kaikkivoipia, ihminen ei ole maailman napa, eikä luonto toimikaan samojen

periaatteiden mukaan, kuin ihminen. Tätä Piaget kutsuu kehityskriisivaiheeksi.

Lapsen turvallista maailmaa ravistellaan ja tiedon ja uusien ajatusmallien

lisääntyessä ja kehittyessä lapsi vähitellen siirtää vanhemmilleen antamansa

jumalalliset ominaisuudet koskemaan yksin Jumalaa. Jumalakäsityskään ei

kuitenkaan välttämättä pysy samana, sillä lapsi muun muassa oppii, ettei kaikki

näkyvä olekaan Jumalan luomaa, vaan myös ihminen pystyy uusien asioiden

luomiseen. Lapsi saattaa tarvita apua uskonnollisen ja tieteellisen ja loogisen

ajattelun yhdistämisessä. Jumalakuvasta on tullut avarampi, sillä sitä värittää sekä

tieto että usko. (Tamm 1988, 44-47.)

Jean Pierre Deconchy, ranskalainen tutkija lähestyy jumalakäsitystä käyttäen

semanttista menetelmää, jonka avulla lapsi ei tiedä mihin tutkimuksella pyritään ja

näin hänelle ei tule tarvetta miellyttää tai vastata tavalla, jonka hän olettaa

oikeaksi. Deconchyn mukaan Jumalasta puhuttaessa lapsi, alkaa kaivelemaan

muistinsa ideoitten, ajatusten ja kuvitelmien verkkoa, josta hän saa vapaasti

assosioiden kertoa erilaisia Jumalaan liittyviä näkökulmia. Deconchyn teorian

ensimmäinen kehitysvaihe alkaa noin seitsemän vuoden iässä ja saavuttaa

huippunsa lapsen ollessa 9-10 -vuotias. Tässä vaiheessa lapsilla on taipumus liittää

Jumalaan ominaisuuksia, jotka voivat olla esimerkiksi moraalisia tai esteettisiä.

Ensimmäisessä vaiheessa, myös Deconchyn mukaan, lapsen jumalakäsityksessä on

antropomorfisia piirteitä, jotka ovat ihmisen ulkoisten tuntomerkkien sijaan

ihmisen moraalisia piirteitä kuvaavia. (Tamm 1988, 47-49.)

Deconchyn teorian toisessa kehitysvaiheessa huippukohta saavutetaan 12-13 -

vuotiaana, kun lapsen jumalakäsitys muuttuu persoonalliseksi, mahtavaksi,

huolehtivaksi isähahmoksi. Tässä iässä monesti lapsen ja Jumalan

henkilöko htainen suhde on mahdollinen. Jumalan olemassaolon luojan roolin

tärkeys vähenee ja Hänet nähdään kaiken näkevänä ja kuulevana moraalin


15

vartijana, jolla on valta määrätä, rangaista ja antaa anteeksi. Lapsen kolmannen

kehitysvaiheen huippukohta on 15-16 -vuotiaana. Tässä kehitysvaiheessa

jumalakäsitys muuttuu antropomorfisesta hengelliseksi, sisäiseksi, abstraktiksi

todellisuudeksi, joka on aivan toisenlainen kuin mikään inhimilliseen elämään ja

maailmankaikkeuteen kuuluva ilmiö. (Tamm 1988, 49-50.)

Ranskalaisen tutkijan Pierre Babinin mukaan tyttöjen ja poikien jumalakäsitysten

väliset erot alkavat tulla esille vasta lasten tullessa noin 10-11 vuoden ikään.

Tällöin pojat korostavat usko nnon moraalista puolta, kun taas tytöille uskonto on

tunnevaltaisempi ja persoonallisempi asia. Poikien uskonnollisuus on

mietiskelevämpää, älyllisempää ja tietopitoisempaa, kun taas tytöille tunteeseen

perustuvaa. Pojat näkevät Jumalan moraalin vartijana, oikeudenmukaisuuden

puolustajana, hengellisenä voimakeskuksena, Herrana. Tytöt hakevat Jumalasta

turvallisuudentunnetta, he näkevät Jumalan rakastavana, luotettavana,

kiinnostusta osoittavana ja huolehtivana, Isänä. (Tamm 1988, 50-53.)

Babinin teorian mukaan 13-19 -vuotiasta murrosikäinen elää monenlaisten

muutosten keskellä. Murrosiässä alkaa muodostua myös selkeämmin sekä tyttöjen

että poikien jumalakäsitys. Pojat kokevat Jumalan on objektiivisempana, kun taas

tytöt enemmän subjektiivisena. Poikien Jumala on taivaan ja maan kaikkivaltias

luoja ja hallitsija, ehdoton auktoriteetti, joka seuraa ihmisen tekoja ja sisintä.

Tytöille Jumala on tunnepitoisempi, rakastava ja rakastettava, suojeleva ja auttava

Isä. Pojat korostavat Jumalassa sellaisia ominaisuuksia, kuten mahtia, pyhyyttä,

moraalia, suuruutta ja majesteettisuutta, kun taas tytöt korostavat Jumalan

luonnossa näkyvää kauneutta, ja tarkoitusta. (Tamm 1988, 53-54.)

Samankaltaisiin tuloksiin ovat päätyneet muutkin tutkijat. Antti Räsäsen

kehittelemän uskonnollisen arvioinnin testin mukaan 6-luokkalaisten lasten

jumalakuva voidaan jakaa viiteen kategoriaan: rakastavaan Jumalaan,

armahtavaan Jumalaan, ehtoja asettavaan Jumalaan, tuomitsevaan Jumalaan sekä

tuntemattomaan Jumalaan. Eniten korostuivat kategoriat rakastava Jumala ja

armahtava Jumala, eli luterilaisen opin Jumala. Vähiten korostui kategoria


16

tuntematon Jumala, eli erillään pysyttelevä Jumala. Eniten lapset rukoilevat

pyytääkseen jotain, toiseksi eniten osoittaakseen luottamusta ja

itsetutkiskelutarkoituksessa, vähiten korostaakseen positiivista ajattelua

peittämään elämän huonot asiat. Tytöt korostavat Jumalaa armahtavaisena, ku n

taas pojat korostavat Jumalaa tuomitsevana. Tytöt ovat taipuvaisempia luottamaan

Jumalan apuun monissa eri tilanteissa, kun taas pojat hyväksyvät herkemmin sen,

ettei Jumala välttämättä aina auta. (Kallioniemi 2003, 39-42.)

Monesti murrosiän kynnyksellä pojat hakevat mallia isästään, kun taas samassa

iässä tytöt hakevat mallia äidistään. Psykoanalyyttisen koulukunnan mukaanhan

hallitseva äitisuhde saa lapsen yhdistämään Jumalaan ”äidillisiä” piirteitä,

esimerkiksi rakkautta ja huolenpitoa ja armahtavaisuutta, kun taas hallitseva

isäsuhde saa lapsen yhdistämään Jumalaan ”isällisiä” piirteitä, kuten kurin ja

sääntöjen ylläpitämisen ja tuomitsevuuden. Saman asian ovat huomanneet siis

myös muutkin tutkijat.


17

5 TUTKIMUS

Tutkimusosion toteutin vuoden 2008 loppukeväällä kiertämällä Seinäjoen eri

alakouluja. Yhteyshenkilönä koulujen ja itseni välillä toimi Seinäjoen seurakunnan

varhaisnuorisotyönohjaaja Lea Saarinen, joka oli tuttu henkilö niin opettajille,

oppilaille kuin heidän vanhemmilleenkin. Ennen tutkimusta oppilaille jaettiin

lupalaput, joihin heidän tuli saada vanhempien suostumus tutkimukseen

osallistumista varten. Lupalapussa esittelin itseni, kouluni ja koulutusohjelmani

sekä tutkimukseni aiheen. Lisäksi lupalapussa korostettiin sitä, ettei lapsen

henkilöllisyyttä kysytä tai paljasteta kyselyn missään vaiheessa.

5.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoite sekä metodit

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusongelmaksi rajasin sen,

millainen on kolmannen ja kuudennen luokan oppilaiden jumalakäsitys.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko tyttöjen ja poikien jumalakäsitysten ja

kolmannen ja kuudennen luokan oppilaiden jumalakäsitysten välillä eroja

esimerkiksi abstraktin ajattelun saralla. Kyselyyn osallistui 5 alakoulua eri puolelta

Seinäjokea. Kolmesta alakoulusta osallistui sekä 3- että 6-luokka, yhdestä koulusta

pelkkä kolmas luokka ja yhdestä koulusta pelkkä kuudes luokka.

Oppilaita luokissa oli yhteensä 179 henkilöä. 3-luokkalaisia oli yhteensä 87

henkilöä ja 6-luokkalaisia yhteensä 92 henkilöä. Näistä kyselyyn vastasi 159

oppilasta, 3-luokkalaisista yhteensä 77 oppilasta ja 6-luokkalaisista 82 oppilasta.

Loput oppilaista eivät joko olleet koulussa tai eivät olleet saaneet vanhempien

lupaa osallistua kyselyyn. Vastanneista 3 -luokkalaisista oli tyttöjä 40 kpl (51,9%) ja

poikia 37 kpl (48,1%). Vastanneiden 6-luokkalaisten sukupuolijakaumassa oli jo

enemmän eroja, sillä heistä oli tyttöjä 58 kpl (70,7 %) ja poikia oli 24 kpl (29,3%).

Kysely (LIITE 1) jakautui tutkimaan jumalakäsityksen ja usko nkäsityksen viittä eri

osa-aluetta, seurakuntayhteyttä, minä – Jumala –suhdetta, rukoilemista,


18

Raamattua sekä sitä, miten Jumala näkyy, kuuluu ja tuntuu. Kuhunkin osa-

alueeseen kuului erinäinen määrä kysymyksiä, joista toiset olivat

monivalintatehtäviä, osa avoimia kysymyksiä. Lähes kaikissa

monivalintatehtävissä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto, jos se tuntu i

oikealta.

5.2 Seurakuntayhteys TAULUKKO 1. Mihin seurakunnan tapahtumiin olet itse osallistunut TAPAH-TUMA

3-lk TYTÖT (yht. 40 kpl)

3-lk POJAT (yht. 37 kpl)

6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)


YHT. (159)

kerhot 26 16 35 4 81 leirit 21 11 25 2 59 retket 3 15 24 10 52 muu, mikä?

5, p yhäkoulu 2, kummileiri 2, musiikki -leiri 1

3, pyhäkoulu 1, leiri toisella paikka-kunnalla 1, nuorten iltapäivä-toiminta 1

10 pyhäkoulu 5, 10-synttärit 2, lähetys- juhlat 2 leiri toisella paikka-kunnalla 1

1 jalkapallo-leiri

19

Taulukossa 1 kuvataan sitä, millainen on ollut vastaajien oma osallistumisprosessi

seurakunnan tapahtumiin. Eniten osallistujia on ollut kerhoihin, yli 50 %

vastanneista ovat tai ovat käyneet seurakunnan järjestämissä kerhoissa. Leireille ja

retkille osallistujia on ollut suunnilleen saman verran verrattuna toisiinsa. Pienin

osallistumisaktiivisuus lähes kaikkiin tapahtumiin oli kuudennen luokan pojilla.

Myös kolmannen luokan pojat ovat osallistuneet vähemmän verrattuna

kolmannen luokan tyttöjen osallistumisaktiivisuuteen. Poikien vähäinen

aktiivisuusprosentti voi tosin selittyä sillä, että suurin osa Seinäjoen

kerhonohjaajista ovat tyttöjä ja suuri osa kerhoista on suunnattu ainoastaan

tytöille. Muista tapahtumista mieleen olivat jääneet pyhäkoulu, sekä erikoiset leirit

esimerkiksi toisella paikkakunnalla. Kysymykseen sai valita monta vaihtoehtoa,

joten päällekkäisyyttä esiintyy. Huomion arvoista päällekkäisyyksissä oli se, että


19

useimmin juuri kerhoihin osallistuneet kävivät myös leireillä ja retkillä, toki

poikkeuksiakin oli.

TAULUKKO 2. Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut perheesi kanssa: TAPAH-TUMA




6-lk POJAT (yht.24 kpl)

YHT. (159)

jumalan-palvelus

21 21 31 16 89

perhekirkko 15 13 19 3 50 perheleiri 3 2 3 0 8 askartelupäivä 5 6 7 1 19 muu, mikä? 1,

lähetystyön tapahtuma

1, 4 v-synttärit

4, häät, hautajaiset, konfirmaatio, kastajaiset

1, häät

7

Taulukko 2 kuvaa koko perheen osallistumisaktiivisuutta. Suuri osa vastanneista

oli osallistunut jumalanpalvelukseen, lähes 56 % kaikista vastanneista.

Perhekirkkoihin osallistumisaktiivisuus oli toiseksi suurinta, noin 31%

vastanneista oli käynyt perheensä kanssa perhekirkossa. Myös tässä kohdassa

vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon, eli päällekkäisyyttäkin vastauksista

löytyy. Yleiskatsaus kirkossa käymiseen perheenä on positiivinen. Perheleireille

osallistumisen määrä on melko vähäinen, toisaalta perheleirit järjestetään yleensä

kesällä, jolloin perheet voivat mahdollisen yhteisen loman aikana olla muualla

matkoilla. Jälleen vähiten aktiivisuutta kaikkiin tapahtumiin oli kuudennen luokan

pojilla, mutta tällä kertaa kolmannen luokan tyttöjen ja poikien aktiivisuudessa ei

ollut havaittavissa suuria eroja. Muista tapahtumista mieleen olivat painuneet

kirkolliset toimitukset, kuten häät, hautajaiset, konfirmaatio ja kastajaiset.

TAULUKKO 3. Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut koulun kanssa? TAPAH-TUMA





YHT. (159)

kirkko 40 36 58 23 157 leirikoulu 1 4 22 7 34 muu, mikä? 1,

pääsiäispolku 0 5,

virsivisa 2, raamattu-visa 3

0 6


20

Taulukossa 3 kuvataan osallistumista seurakunnan tapahtumiin koulun kanssa.

Nekin vastanneista, pois lukien kaksi, jotka taulukon 2 mukaan eivät olleet käynyt

kirkossa perheensä kanssa olivat käyneet kirkossa koulusta. Ainoastaan viisi

kolmannen luokan oppilasta muisteli osallistuneensa leirikouluun, kun taas

kuudesluokkalaisista heitä oli 29, joista tosin poikia vain seitsemän. Muihin

tapahtumiin oli osallistunut kuudennen luokan tyttöjä kilpailemalla virsi- ja

raamattuvisassa. Lisäksi ainoastaan yksi vastanneista muisteli jonkinlaista

pääsiäispolkua ja yksi retkeä Seinäjoen seurakunnan leirikeskukseen

Honkiniemeen.

5.2 Minä ja Jumala TAULUKKO 4. Sanat jotka kuvaavat mielestäsi Jumalaa: JUMALA ON: 3-lk

TYTÖT (yht.40 kpl)




YHT. (159)

rakastava 40 35 56 22 153 voimakas 32 28 41 16 117 oikeudenmukainen 34 33 52 22 141 ankara 4 1 5 5 15 kostava 0 1 3 1 5 vihainen 0 0 3 1 4 kärsivällinen 39 29 54 22 144 heikko 0 0 4 1 5 puolueellinen 8 13 17 7 45 hempeä 22 18 24 11 75 välinpitämätön 2 0 3 3 8 kärsimätön 2 3 10 2 17 iloinen 29 30 40 18 117 tyhjä 1, ei usko

Taulukko 4 kuvaa sitä, millaisia ominaisuuksia vastaajat yhdistävät Jumalaan.

Lähes kaikki vastanneista valitsivat Jumalaa kuvaamaan ominaisuuden rakastava.

Viiden eniten valittujen joukkoon nousivat joka vastaajaryhmässä lisäksi seuraavat

ominaisuudet: kärsivällinen, oikeudenmukainen, iloinen sekä voimakas. Joka ryhmässä

oli samat kolme ominaisuutta eniten valittujen joukossa: rakastava, kärsivällinen,

oikeudenmukainen, mainitussa järjestyksessä. Vähiten valittiin sellaisia


21

ominaisuuksia, kuten: vihainen, heikko, kostava ja välinpitämätön. Jälleen

vaihtoehtoja sai valita useammankin. Yksi kuudennen luokan tytön vastaus oli

tyhjä, ja selitykseksi vastaaja oli laittanut, ’en usko Jumalaan’.

TAULUKKO 5. Mistä olet oppinut tuntemaan Jumalaa? Mistä oppinut?





YHT. (159)

koti 16 17 31 15 79 seurakunta 16 19 33 12 80 koulu 26 25 49 15 115 Raamattu 20 18 25 10 73 muu, mikä? 1,

mummo 1, päiväkoti

4, päiväkoti 3, tarha 1

1, päiväkoti

7

tyhjä 1

Taulukko 5 kuvaa sitä, mistä lapsi on saanut tietonsa Jumalasta. Selvästi suurin

vaikuttaja on ollut koulu, sen oli valinnut vastanneista yli 72 %. Koulu oli

kolmannen luokan tyttöjen ja poikien, sekä kuudennen luokan tyttöjen

vastauksissa tärkein vaikuttaja, ja kuudennen luokan poikien vastauksissakin

koulu oli yhtä tärkeä vaikuttaja kodin kanssa. Koulun rooli tiedonantajana nousi

suuremmaksi kuin seurakunnan, kodin tai Raamatun. Mahdollisesti koulun suuri

vaikutus voi selittyä sen antamalla uskonnonopetuksella. Muutamassa

vastauksessa oli erikseen mainittu esimerkiksi kodin antaman tiedon vaikuttavana

henkilönä äiti, seurakunnan vaikuttavana toimintamuotona pyhäkoulu, leirit tai

kerhot. Muihin vaihtoehtoihin tuli päiväkodin ja tarhan, sekä mummon vaikutus.

Yksi kuudennen luokan tytön vastaus oli tyhjä ja selitykseksi vastaaja oli laittanut,

’en usko Jumalaan, enkä voi siis tunteakaan Häntä’.

TAULUKKO 6. Mitä haluaisit vielä tietää Jumalasta? Mitä? 3-lk TYTÖT

(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht. 37 kpl)



YHT. (159)

ulkonäöstään, luonteestaan ja olemuksestaan

12 10 13 9 44

Hänen suuruudestaan

2 0 1 1 4

(jatkuu)


22

TAULUKKO 6. (jatkuu) siitä, missä Hän on ja missä on ollut

3 2 1 1 7

Hänen ikänsä 3 2 0 1 6 onko oikeasti olemassa

2 1 4 0 7

Hänen teoistaan ja kyvyistään

1 1 7 2 11

kuinka Hän näkyy / on näkynyt ja on läsnä

3 5 7 0 15

mistä on tullut 4 2 2 1 9 kuinka ja miksi Hän teki maailman

2 1 3

kaiken / enemmän 1 2 3 2 8 ei mitään / e n tiedä

8 10 17 9 42

Taulukossa 6 on kuvattu sitä, millaisia asioita lapset pohtivat ja haluaisivat vielä

tietää liittyen Jumalaan. Suurin osa kysymyksistä liittyi Jumalan ulkonäköön,

luonteeseen tai olemukseen. Eniten kysytty lause oli: Millainen ja minkä näköinen on

Jumala? Tämän muotoisia kysymyksiä tuli yhteensä 38 kappaletta. Usea kysym ys

liittyi Jumalan menneisiin tekoihin, esimerkiksi luomiseen sekä siihen, mitä Hän

nyt tekee. Lisäksi monia kiinnosti Jumalan ko htaamiseen liittyvät asiat, se onko

Hän aivan näkymätön, onko Häntä koskaan näkynyt, millaisena Hän näyttäytyy,

miten Hänet voi nähdä ja kuulla ja niin edelleen. Vastaajista 42 henkilöä jätti

ko hdan täysin avoimeksi, kirjoitti tietävänsä kaiken tai ettei keksi mitään

kysyttävää.

TAULUKKO 7. Mitä haluaisit kysyä Jumalalta? Mitä? 3-lk

TYTÖT (yht.40kpl)

3-lk POJAT (yht.37kpl)

6-lk TYTÖT (yht.58kpl)

6-lk POJAT (yht.24kpl)

YHT. (159)

itseen liittyvää 9 9 7 8 33 perheeseen liittyvää 1 3 1 5 maailmaan / muihin ihmisiin liittyvää

2 4 8 1 15

(jatkuu)


23

TAULUKKO 7. (jatkuu) Jumalan tekoihin ja kykyihin liittyvää

12 6 8 3 29

Jumalan olemukseen liittyvää

7 5 6 3 21

Jeesukseen liittyvää 0 1 1 0 2 Pyhään Henkeen liittyvää

0 1 0 1

taivaaseen ja sinne pääsyyn, kuoleman-jälkeiseen elämään liittyvää

2 6 15 1 24

elämäntarkoitukseen liittyvää

0 1 1 0 2

asioiden todellisuuteen liittyvää

1 0 3 0 4

ei mitään /en osaa sanoa

7 7 12 7 33

Taulukko 7 kuvaa sitä, millaisia kysymyksiä vastanneet esittäisivät tilaisuuden

tullen Jumalalle. Eniten vastanneet esittivät henkilökohtaisia pohdintoja,

esimerkiksi: ’Kuinka hyvä ihminen olen Jumalan silmissä tai muille ihmisille’ tai

’Millainen tulevaisuuteni tulee olemaan’. Osa vastaajista pohti omaa

elämäntehtäväänsä ja yksi halusi tietää kuolinhetkensä. Lisäksi taivaaseen ja sinne

pääsemiseen liittyviä kysymyksiä tuli paljon, osa liittyen vastaajaan itseen, osa

lemmikkieläimiin, sekä osa yleisesti koskettamaan taivaaseen pääsyä. Lähes yhtä

usea kysymys koski Jumalaa itseään, Hänen olemustaan, kykyjänsä tai tekojansa.

Esimerkiksi kysyttiin kysymyksiä, kuten: Mikset voisi tehdä asioita helpommin? Miten

tiedät mikä on oikein ja väärin? Suututko usein kellekään? Vastaajista 33 kappaletta jätti

ko hdan täysin avoimeksi tai kirjoitti ettei keksi mitään kerrottavaa.

TAULUKKO 8. Mitä kertoisit Taivaan Isästä ihmiselle, joka ei ole kuullut Hänestä? Mitä? 3-lk TYTÖT




YHT. (159)

siitä millainen Hän on

34 14 50 15 117

Kuka Hän on 6 9 13 2 30 (jatkuu)


24

TAULUKKO 8. (jatkuu) Hänen aiemmista teoistaan

7 6 10 6 29

mitä Hän tekee 15 2 15 4 36 missä Hän on 4 3 7 3 17 Hänen olemassaolostaan

2 2 0 0 4

antaisin Raamatun tai käskisin lukemaan sitä

0 1 1 0 2

en tiedä 3 5 2 1 11 Taulukkoon 8 on kerätty niitä asioita, mitä vastaaja kertoisi Taivaan Isästä

ihmiselle, joka ei ole koskaan kuullut Hänestä. Vastanneista huomattavan suuri

osa, lähes 74%, kertoisi siitä, millainen Taivaan Isä on. Näissä vastauksissa

lueteltiin samoja piirteitä, joita aiemmin on kerätty taulukkoon 4, eniten

korostettiin Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Lisäksi haluttiin kertoa siitä, kuka

Hän on, esimerkiksi: kuningas, Herra, Jeesuksen isä, meidän jokaisen isä, Jumala,

Kaikkivaltias, kaiken hallitsija ja Luoja. Jumalan menneistä teoista eniten muisteltiin

ihmisen ja maailman luomista, sekä Jumalan ainoan pojan, Jeesuksen, uhraamista

syntisten puolesta. Osa vastanneista kertoi Jumalan olevan taivaassa, osa taas

painotti Jumalan olevan ja näkyvän kaikkialla maailmassa. Nykyisistä tehtävistä

painotettiin ihmisten suojelemista, auttamista, pelastamista, armahtamista, syntien

anteeksi antamista sekä oikeaan ohjaamista. Yksi vastanneista oli sitä mieltä, että

Jumala on vetäytynyt taivaaseen katselemaan ihmisiä ja vain on. Kaksi

vastanneista kehotti turvautumaan Raamattuun. Vastaajista 11 ei osannut kertoa

Jumalasta mitään, yksi heistä sen takia, ettei itse usko.

TAULUKKO 9. Mitä kertoisit Jeesuksesta ihmiselle, joka ei ole kuullut Hänestä?

Mitä? 3-lk TYTÖT (yht.40 kpl)




YHT. (159)

millainen Hän on 8 7 13 7 35 Kuka Hän on 10 12 28 12 62 missä Hän on 1 0 1 0 2

(jatkuu)


25

TAULUKKO 9. (jatkuu)

Hänen olemassaolostaan

1 1 0 0 2

Hänen elämästään, kuolemastaan ja teoistaan

27 9 11 12 59

Hänen merkityksestään

3 6 32 0 41

antaisin Raamatun

0 1 0 0 1

en tiedä 4 6 3 0 13

Taulukkoon 9 on kerätty niitä asioita, mitä vastaaja kertoisi Jeesuksesta ihmiselle,

joka ei ole koskaan kuullut Hänestä. Samoin kuin taulukossa 8, joka koski Taivaan

Isää, myös taulukosta 9 käy ilmi, että vastaajat kokivat tärkeäksi kertoa millainen

Jeesus on, rakastava, hyvä, kiltti, mukava, rohkea, kärsivällinen ja armahtava.

Jeesuksesta tietämättömälle ihmiselle tärkeimmäksi tiedoksi lähes 39 %

vastanneista koki kuitenkin sen, kuka Jeesus on: Jumalan poika, parantaja,

ihmeidentekijä, lähettiläs, Vapahtaja.

Lisäksi selkeästi korostui Jeesuksen elämä ja Hänen ihmetekonsa sekä

merkityksensä maailmalle ja ihmisille. Esimerkiksi erään kolmannen luokan tytön

vastauksessa Jeesuksesta kerrottiin näin: ’Jeesus Kristus vapautti ihmiset ikuiseen

elämään, kun kuolet, pääset taivaaseen Hänen ja isänsä Jumalan luo.’ Selkeästi eniten

Jeesuksen merkitystä syntien anteeksiantajana ja ihmisten pelastajana

ristinkuoleman kautta korostivat kuudennen luokan tytöt.

Eniten Jeesuksen ihmetekoja ja elämänvaiheita, muun muassa syntymää,

muistelivat kolmannen luokan tytöt. Jeesuksen ylösnousemus mainittiin neljässä

kolmannen luokan poikien ja neljässä kuudennen luokan tyttöjen vastauksessa. 13

vastaajaa ei tiennyt mitä kertoa Jeesuksesta, yksi heistä sen takia, ettei itse usko.


26

TAULUKKO 10. Mitä kertoisit Pyhästä Hengestä ihmiselle, joka ei ole ikinä kuullut Hänestä? Mitä? 3-lk TYTÖT




YHT. (159)

millainen Hän on

14 7 11 5 37

kuka Hän on 0 2 5 2 9 0 missä vaikuttaa

0 4 2 1 7

mitä tekee 6 2 15 3 26 miten kunnioittaa

2 0 3 0 3

merkityksestä 1 0 0 0 1 missä sanotaan

1 2 6 2 11

antaisin Raamatun

0 1 0 0 1

en tiedä / en ole kuullut

26 24 30 14 94

Taulukko 10 kuvaa sitä, mitä vastaajat kertoisivat Pyhästä Hengestä ihmiselle, joka

ei ikinä ole kuullut Hänestä. Suuri osa, lähes 60 %, jättivät ko hdan tyhjäksi, tai

kirjoittivat etteivät tiedä mitä kertoisivat, sillä eivät ole itsekään kuulleet Pyhästä

Hengestä. Eniten oli kerrottu siitä, millainen Pyhä Henki on, hyvä, pyhä, elämä,

tuuli, suojelija, Jumalan henkäys maan päällä. Eräs kuudennen luokan tyttö oli

vastannut Pyhän Hengen olevan ’Tuulahdus Jumalan ja Jeesuksen rakkaudesta’.

Toiseksi eniten oli kerrottu siitä, mitä Pyhä Henki tekee, eli on ihmisten turvana,

suojana ja suojelijana, johdattaa meitä oikealle polulla, antaa uskon Jumalaan ja Jeesukseen,

antaa lahjoja ja toimii Jumalan ja ihmisen välinä. Vastanneista 11 oli muistanut lauseen

’Isän ja pojan ja Pyhän Hengen nimeen’ ja sen, missä yhteydessä lause sanotaan,

esimerkiksi häissä ja kastajaisissa, tai tavallisessa jumalanpalveluksessa. Yhden

kuudennen luokan tytön vastauksessa oli kerrottu Pyhän Hengen olevan yksi

Jumalan kolmesta persoonasta. Pyhän Hengen ja ihmisen suhteesta oli myös

annettu muutama neuvo, esimerkiksi siitä, kuinka Pyhästä Hengestä täyt yy

uskaltaa puhua maailmalla, Pyhää Henkeä tulee kunnioittaa, eikä Häntä saa

loukata.


27

TAULUKKO 11. Missä koet Jumalan läsnäolon? Missä? 3-lk TYTÖT

(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht.37 kpl)



YHT. (159)

koulussa 13 13 9 4 39 ko dissa 13 14 14 5 46 kirkossa / kerhossa / leirillä

25 16 21 10 72

luonnossa 10 17 19 5 51 kaikkialla 22 21 19 10 72 muualla, missä? 2,

yksin 1, pelkotiloissa yöllä 1

1 tyhjä yksin vaarassa 1, 11 tyhjää

4 tyhjää 3 muualla, 16 tyhjää

Taulukko 11 kuvaa paikkaa tai tilannetta, jossa vastaaja kokee Jumalan läsnäolon.

Kaikkialla Jumalan läsnäolon tunsi kaikista vastanneista 72 henkilöä. Saman

verran vastanneista tunsi Jumalan läsnäolon kirkossa, kerhossa tai leirillä.

Kolmanneksi eniten Jumalan läsnäolo tuntui luonnossa, sitten kodissa ja koulussa.

Kolmannen ja kuudennen luokan tytöistä kaksi kirjoitti tuntevansa Jumalan

läsnäolon yksin pelon ja vaaran keskellä. Vastanneista 16 jätti kohdan tyhjäksi,

heistä yksi sanoi ettei tunne Jumalan läsnäoloa missään, sillä ei usko Jumalaan.

5.4 Rukoileminen TAULUKKO 12. Rukoilemisen tärkeys minulle? Kuinka tärkeää?





YHT. (159)

erittäin tärkeää

17 7 6 2 32

tärkeää 17 22 26 12 77 ei kovin tärkeää

6 8 26 10 50

Taulukko 12 kuvaa sitä, kuinka tärkeää rukoileminen on vastanneille. Vastanneista

77 henkilöä piti rukoilemista tärkeänä, 50 henkilöä ei pitänyt rukoilemista itselleen

kovin tärkeänä asiana ja 32 henkilöä piti rukoilemista erittäin tärkeänä.

Kuudennen luokan oppilaille rukoileminen ei ollut niin tärkeää kuin kolmannen

luokan oppilaille. Erittäin tärkeää rukoileminen oli kolmannen luokan tytöille.


28

TAULUKKO 13. Kuinka usein rukoilet? Kuinka usein?





YHT. (159)

monta kertaa päivässä

10 4 5 1 20

kerran päivässä

15 13 27 9 64

harvemmin 15 19 18 11 63 en lainkaan 0 1 8 3 12

Taulukko 13 kuvaa sitä, kuinka usein vastaajat rukoilevat. Vastanneista 64

henkilöä, eli yli 40 %, rukoilee kerran päivässä ja lähes yhtä suuri osa harvemmin

kuin kerran päivässä. Vastanneista 20 henkilöä rukoili useammin kuin kerran

päivässä, heistä puolet olivat kolmannen luokan tyttöjä. Tämä sopii yhteen

taulukon 12 tulokseen siitä, että eniten rukoileminen on erittäin tärkeää

kolmannen luokan tytöille. Vastaajista 12 henkilöä ei rukoillut laisinkaan, suurin

osa heistä oli kuudennen luokan tyttöjä.

TAULUKKO 14. Kuka sinut on opettanut rukoilemaan? Kuka? 3-lk TYTÖT




YHT. (159)

perhe 3 0 4 7 14 vanhemmat 22 20 15 0 57 äiti 13 10 22 7 52 isä 1 2 0 0 3 isoveli / sisko 1 0 1 0 2 mu mmo 5 4 4 3 16 opettaja / koulu 4 2 6 1 13 srk:n työntekijä

1 1 8 3 13

Jumala /Jeesus 3 0 2 1 6 itse 1 3 0 0 4 en muista /ei kukaan

2 8 6 3 19

Taulukko 14 kuvaa sitä, kuka vastaajan on opettanut rukoilemaan. Eniten

vastauksissa korostui perheen rooli rukouksen ja rukoilemisen opettajana.

Vastanneista 14 henkilöä oli laittanut vastaukseksi yleisesti perhe, 57 oli eritellyt


29

perheestä rukoilemisen opettajaksi vanhemmat, ja vanhemmista eniten, eli 52:ssa

tapauksessa rukoilemaan oli opettanut äiti. Vain kolmessa tapauksessa

rukoilemaan oli opettanut isä. Lisäksi kahdessa tapauksessa muu perheenjäsen,

isosisko tai isoveli oli opettanut rukoilemaan. Melko suuri rooli oli myös

mu mmolla rukoilemaan opettamisessa. Seuraavaksi suurin rukouksen opettajan

rooli oli koululla ja seurakunnalla. Vastanneista 19 henkilöä ei muistanut

opettajaansa, tai ei ollut mielestään oppinut rukoilemaan.

5.5 Raamattu TAULUKKO 15. Mistä Raamattu kertoo? Mistä? 3-lk

TYTÖT (yht.40 kpl)




YHT. (159)

Jumalasta, Hänen teoistaan ja sanastaan

26 25 34 16 101

Jeesuksen elämästä, teoista, kuolemasta, ylösnousemuksesta

26 12 50 18 106

Pyhästä Hengestä 3 1 2 2 8 opetuslapsista 4 1 7 2 14 enkeleistä 1 1 2 historiallisesta ajasta ja ihmisistä

7 8 13 5 33

rakkaudesta, syntien anteeksiannosta

1 1 2

usko nnosta 1 1 1 4 7 luomisesta 0 1 8 1 10 Jumalan maasta 0 1 0 0 1 kaikesta 1 0 0 0 1 tyhjä 1 0 0 0 1 Taulukko 15 kuvaa sitä, mistä vastaajien mielestä Raamattu kertoo. Toiseksi

eniten, yli sadan henkilön vastauksissa korostettiin Jumalaa, Hänen sanaansa ja

tekojaan, erityisesti kuudennen luokan tytöt korostivat Jumalan kaikista teoista

juuri luomista. Eniten vastauksissa korostettiin Jeesusta, Hänen elämäänsä,

tekojansa, kuolemaansa ja ylösnousemustansa ja elämää Jeesuksen jälkeen.


30

Jeesuksen ihmeteoista muistettiin kuolleista herättäminen sekä parantamisihmeet.

Lisäksi tärkeiksi aiheiksi Raamatussa nousivat historiallinen aika, opetuslapset

sekä muut Raamatun ihmiset ja Pyhä Henki. Nimeltä Raamatun henkilöistä

mainittiin Mooses, Jaakob ja Joosef. Tyhjäksi kohdan jätti vain yksi henkilö.

TAULUKKO 16. Mikä on sinulle tärkein tai rakkain raamatunkertomus? Mikä kertomus? 3-lk TYTÖT




YHT. (159)

luomiskertomus 0 3 2 1 6 Nooa 1 3 3 1 8 Mooses 1 3 2 1 7 Joona ja valas 0 1 0 0 1 Daavid ja Goljat 1 0 0 1 2 Johanneksen evankeliumi

1 0 0 0 1

Markuksen evankeliumi

0 0 1 0 1

psalmi 23 0 0 0 1 1 Joh. 3:16 0 0 0 1 1 Jeesukseen liittyvät

0 3 3

Jeesuksen syntymä

4 1 9 2 16

Jeesus herättää kuolleen + muut parantamiset

1 1 2 0 4

Jeesuksen opetukset, vertaukset

0 0 6 4 10

Jeesus ottaa vastaan lapsia

0 0 2 0 2

5 leipää, 2 kalaa 0 0 5 0 5 pääsiäisen tapahtumat, ristiin-naulitseminen

3 4 9 2 18

Jeesuksen ylösnousemus, tyhjä hauta

1 1 0 1 3

monet 6 2 2 0 10 en tiedä 24 29 19 11 83 Taulukko 16 kuvaa vastaajalle itselleen tärkeintä tai rakkainta

raamatunkertomusta. Tärkeimmiksi nousivat Jeesukseen liittyvät kertomukset,


31

vastanneista yhteensä 61 henkilöä mainitsi jonkin Jeesukseen liittyvän

kertomuksen. Tärkeimmät Jeesuksen elämänvaiheisiin liittyvät kertomukset olivat

Hänen syntymäänsä sekä Hänen kuolemaansa liittyvät. Lisäksi muistettiin

Jeesuksen tekemiä ihmetekoja, kuolleista herättämiset ja parantamiset sekä kansan

ruokkiminen.

Osa vastaajista myös eritteli Jeesuksen kertomia vertauksia ja opetuksia, esille

nousivat esimerkiksi tarinat laupias samarialainen, tuhlaajapoika, kylväjävertaus,

hyvä paimen, sekä rakkauden kaksoiskäsky. Jeesukseen liittymättömistä tarinoista

tärkeimmiksi nousivat luomiskertomus, Nooan arkki, Daavidin ja Goljatin, sekä

Mooseksen tarina, joka mainittiin jokaisen vastaajaryhmän vastauksissa. Tietyistä

raamatunkohdista mainittiin Psalmi 23, Markuksen evankeliumi, Johanneksen

evankeliumi ja sen kohta 3:16, pienoisevankeliumi.

TAULUKKO 17. Onko sinulla oma Raamattu? Onko? 3-lk TYTÖT




YHT. (159)

ei 21 25 25 11 82 on 17 12 32 13 74

Taulukko 17 kuvaa sitä, kuinka monella kolmannen ja kuudennen luokan

oppilaalla on oma Raamattu. Ero Raamatun omistajien ja niiden välillä, joilla

Raamattua ei ole, ei ollut suuri, hieman enemmän oli niitä, joilla ei omaa

Raamattua ollut. Moni niistä, joilla omaa Raamattua ei ollut, lisäsi vastauksen

perään, että perheestä löytyy Raamattu, jota vastaaja saa käyttää. Nämä vastaukset

kuitenkin luokiteltiin kohtaan ei. Kolmannen luokan oppilaissa oli enemmän niitä,

joilla ei vielä ollut omaa Raamattua, kun taas kuudennen luokan oppilaissa oli

enemmän niitä, joilla oli oma Raamattu. Erot tyttöjen ja poikien välillä eivät olleet

huomattavan suuria verrattuna vastaajaryhmän kokoon. Kolmannen luokan

tytöistä Raamattu oli yli 42 %:lla ja kolmannen luokan pojista yli 32 %:lla.

Kuudennen luokan tytöistä Raamatun omisti yli 55 %, ja kuudennen luokan pojista

yli 54 %.


32

TAULUKKO 18. Mistä olet saanut oman Raamattusi? Mistä olet saanut?





YHT. (74)

isosiskolta, isoveljeltä

1 1 2 0 4

kerhosta 0 0 1 0 1 suvulta 0 0 1 0 1 mu mmulta, papalta

2 2 1 2 7

pyhäkoulusta 0 1 2 0 3 vanhemmilta 1 1 1 0 3 äidiltä 3 2 2 0 7 isältä 2 1 1 1 5 leiriltä 2 2 8 1 13 vanhemmilta 1 0 2 0 3 koulusta 1 1 6 6 14 kummeilta 0 0 1 0 1 en muista 5 2 5 3 15 Taulukko 18 kuvaa sitä, mistä vastaaja on oman Raamattunsa saanut. Raamatun

omistajia kolmannen ja kuudennen luokan oppilaissa oli yhteensä 74. Heistä 14 oli

saanut Raamatun koulussa vierailleilta puhujilta, 13 oli joko saanut tai ostanut

Raamatun seurakunnan järjestämältä leiriltä ja kolme pyhäkoulusta. Eri perheen-

ja suvunjäseniä oli myös lueteltu Raamatun antajiksi. Vastanneista seitsemän oli

saanut Raamatun äidiltään. Yhtä moni oli saanut sen mummoltaan ja / tai

papaltaan ja viisi oli saanut Raamattunsa isältään. Lisäksi osa vastanneista kertoi

saaneensa isosiskonsa tai isoveljensä vanhan Raamatun. Kummiltaan, hengellisen

kasvun tukijaltaan, Raamatun oli saanut ainoastaan yksi kuudennen luokan tyttö.

Vastanneista 15 henkilöä ei muistanut mistä heidän oma Raamattunsa oli peräisin

tai osa muisti vain sen olleen lahja.

TAULUKKO 19. Uskooko äitisi Jumalaan? Uskooko? 3-lk TYTÖT




YHT. (159)

ei 1 1 2 2 6 kyllä 27 32 40 18 117 en ole varma

12 4 16 4 36


33

TAULUKKO 20. Uskooko isäsi Jumalaan? Uskooko? 3-lk TYTÖT




YHT. (159)

ei 1 3 3 3 10 kyllä 27 27 32 14 100 en ole varma

12 7 23 7 49

Taulukko 19 kuvaa vastaajien äitien suhdetta Jumalaan ja taulukko 20 kuvaa

vastaajien isien suhdetta Jumalaan. Vastaajat ovat arvioineet, uskooko omat

vanhemmat Jumalaan. Enemmistö vastanneista tytöistä ja pojista arvioivat sekä

isänsä että äitinsä uskovan Jumalaan. Epävarmoja äitinsä suhteesta Jumalaan oli

vastanneista 36 henkilöä, ja isänsä suhteesta 49 henkilöä, enemmän epävarmuutta

oli isän suhteesta Jumalaan, sekä tyttöjen vastauksissa verrattuna poikien

vastauksiin.

TAULUKKO 21. Onko käsityksesi ja tietosi Jumalasta mielestäsi muuttunu t kasvaessasi? Onko muuttunu t?





YHT. (159)

en tiedä / t yhjä

2 2 1 2 7

ei 11 20 17 7 55 on 27 15 40 15 97 TAULUKKO 22. Miten käsityksesi ja tietosi Jumalasta on mielestäsi muuttunu t kasvaessasi? Miten on muuttunu t?





YHT. (97)

tiedän Jumalasta enemmän

18 8 20 11 57

usko n enemmän

4 2 4 3 13

usko n vähemmän

1 1 8 0 10

ajattelen Jumalaa enemmän

1 0 4 0 5

(jatkuu)


34

TAULUKKO 22. (jatkuu) olen oppinut lukemaan Raamattua

0 0 0 1 1

olen oppinut rukoilemaan

0 0 0 1 1

en osaa sa-noa, miten

3 3 5 0 11

Taulukko 21 kuvaa sitä, onko vastaajien käsitys heidän mielestään muuttunut

heidän kasvettuaan. Taulukossa 22 taas kuvataan sitä, millainen muutos heissä on

tapahtunut. Taulukosta 21 näkyy, että suurin osa vastanneista, 61 %, tunnisti

itsessään jonkinlaisen muutoksen verrattuna aiempaan. Vastanneista seitsemän

henkilöä oli jättänyt kohdan tyhjäksi, tai ei ollut huomannut muutosta.

Vastanneista yli kolmasosa, 55 henkilöä oli arvioinut käsityksensä ja tietonsa

pysyneen samana. Taulukosta 22 näkyy, että suurimmaksi muutokseksi nousi

Jumalaa koskevan tiedon lisääntyminen. Vastaajista 23 henkilöä tunnisti uskon

määrän muutoksen itsessään, heistä 13 henkilöä tunsi uskonsa vähentyneen ja 10

henkilöä tunsi uskonsa lisääntyneen. Viisi henkilöä tunnisti ajattelevansa Jumalaa

enemmän kuin aiemmin ja kaksi oli oppinut uusia taitoja, rukoilemisen ja

Raamatun lukemisen taidon. Vastanneista 11 henkilöä ei osannut määritellä

itsessään tapahtunutta muutosta tarkemmin.

5.6 Miten Jumala näkyy, kuuluu ja tuntuu Viimeisenä tehtävänä oli piirtää Jumala, miten Hän näkyy, kuuluu, tuntuu ja niin

edelleen. Piirustustehtävää en lähtenyt analysoimaan tarkasti, sillä se ei antanut

selkeää kuvaa lasten jumalakäsityksestä. Suurin osa oli piirtänyt parrakkaan hah-

mon kädet koholla pilven päällä. Muutama kuudennen luokan tyttö oli kirjoitta-

nu t, ettei Jumalaa voi piirtää, tai piirtäneet jonkinlaisen muun kuvan symboloi-

maan Jumalaa ja Hänen vaikutustaan maan päällä. Kuudennen luokan poikien

piirroksissa Jumala saatettiin esittää humoristisella tavalla esimerkiksi asein varus-

tautuneena.


35

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA

Tutkimuksen toteuttaminen onnistui suhteellisen vaivattomasti yhteistyössä kou-

lujen kanssa. Suurin osa kyselytilanteista oli rauhoitettuja, luokassa uskonnontun-

nilla toteutettuja tuokioita, ainoastaan yksi kyselytilanne oli hieman rauhatto-

mampi, sillä se oli koulun liikuntasalissa järjestetty yhteinen hetki sekä kolmannen

että kuudennen luokan oppilaille. Erilaisista tilanteista huolimatta kaikki vastaus-

paperit olivat käyttökelpoisia ja luettavissa, tämän takia en ottanut vastauksista

tietyn kokoista otantaa, vaan käytin kaikkia hyväksi tutkimusta tehdessäni.

Tutkimustulokset eivät olleet sitä mitä odotin, sillä päädyin seuraavaan lopputu-

kokseen: Suuria eroja ei tyttöjen ja poikien tai kolmannen ja kuudennen luokan

oppilaiden jumalakäsitysten välillä ollut havaittavissa. Selkeimmät erot sukupuol-

ten välillä liittyivät seurakunta-aktiivisuuteen, joka pojilla oli hieman alhaisempaa,

Jumalaa kuvaaviin sanoihin, jotka poikien vastauksissa korostivat Jumalan suu-

ruutta ja mahtia kun taas tyttöjen vastauksissa hyvyyttä ja hempeyttä sekä rukoi-

lemisen tärkeyteen, mikä pojille ei ollut suuressa roolissa. Selkeitä eroja ikäryhmi-

en välillä ei ollut, mutta jonkinlaisia sävyeroja oli vastauksissa havaittavissa. Esi-

merkiksi avoimiin kysymyksiin kuudennen luokan oppilaat vastasivat tarkemmin

ja määrittelevämmin. Suuri osa vielä kuudennenkin luokan oppilaista koki vaike-

aksi Pyhää Henkeä käsittelevään kysymykseen ja piirsi Jumalan parrakkaaksi hah-

moksi pilven reunalle.

Aluksi olin pettynyt tutkimuksen tulokseen, mutta sitten ymmärsin että tutkimuk-

sesta ei tarvitse saada sitä tulosta, mitä on kaivannut, jotta se olisi onnistunut vas-

taamaan tutkimus-ongelmaan. Yrittäessäni miettiä mahdollisia selityksiä tutki-

mustulokselle huomasin seuraavia asioita: Tutkimus oli ensin tarkoitus toteuttaa

kyselyn, piirustustehtävien ja näitä tarkentavien haastattelujen perusteella, mutta

aikatauluongelmat supistivat työn pelkän kyselyn varaan. Tämä hankaloitti ja hei-

kensi sekä tulosten tarkkuuden varmistamista, että omaa henkilökohtaista koske-

tusta ja motivaatiota aiheen käsittelyyn. Lisäksi huomasin jälkikäteen tehneeni vir-

heen aiheen pohjustuksessa, sillä teoriaosuus rakentui lopulliseen muotoonsa vas-


36

ta tutkimuksen toteuttamisen jälkeen. Tästä johtuen tajusin kyselyn muodostuneen

omien henkilökohtaisten ajatusten, kokemusten ja mielenkiintojen pohjalle, oman

jumalakäsitykseni pohjalle. Vahvempi teorian tuntemus olisi voinut auttaa saa-

maan tutkimuksesta mahdollisimman suuremman hyöd yn irti. Ehkä myös tutki-

musryhmän olisi tullut olla suurempi, tai eroja olisi voinut tutkia maantieteellises-

ti, eikä ainoastaan yhden seuraku nnan vaikutusalueelta.


37

LÄHTEET

Ahonen S., Alatalo, H., Mäkinen I., Nikkanen, P., Rintala, P. & Turunen, J (toim.) 1996. Lapset – Jumalan viljaa. Lasten ja varhaisnuorten hengellinen kasvatus. Päivä Oy: Hämeenlinna. Hakala K. & T. 2001. Lapsi- ja varhaisnuorisotyön suunnittelu. Teoksessa Luuk-ko nen L. (toim.) 2001. Nollasta neljääntoista, käsikirja seurakuntien lapsi- ja var-haisnuorisotyöhön. Toinen painos. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä, 118-119. Kalliomäki A. Räsänen A. ja Hilska P. (toim.) 2003. Lapsen sielun maisema. Haka-paino: Helsinki. Kinnunen S. 2003. Anna mun olla lapsi. Kirjapaja Oy: Helsinki. Tamm, M. 1988. Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma. Lasten keskus: Helsin-ki.


LIITE 1/ 1

LIITTEET KYSELY Ympyröi mielestäsi oikean vaihtoehdon edessä oleva pallo, tai avoimissa kysymyksissä vastaa viivalle. Monessa tehtävässä voit valita useamman vaihtoehdon.

1. PERUSTIEDOT Luokka _______ Sukupuoli:

• tyttö • poika

2. SEURAKUNTA-YHTEYS:

a)Mihin seurakunnan tapahtumiin olet itse osallistunut? • tyttökerho • poikakerho • tyttöleirit • poikaleirit • retket • muu, mikä?______________________________

b)Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut koulun kanssa? • 3-luokkalaisten retki • kirkot (esim. pääsiäiskirkko) • leirikoulu • muu, mikä?______________________________

c)Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut perheesi kanssa? • jumalanpalvelus • perhekirkko • perheleiri • askartelupäivä • muu, mikä?______________________________


LIITE 1/ 2

3. YMPYRÖI SANAT JOTKA KUVAAVAT MIELESTÄSI JUMALAA:

• rakastava • voimakas • oikeudenmukainen • ankara • kostava • vihainen • kärsivällinen • heikko • puolueellinen • hempeä • välinpitämätön • iloinen • kärsimätön

4. MINÄ JA JUMALA

a) Mistä olet oppinut tuntemaan Jumalaa? • koti • seurakunta • koulu • Raamattu • muu, mikä _________________

b) Mitä haluaisit vielä tietää Jumalasta?

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

c)Mitä haluaisit kysyä Jumalalta? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

d) Mitä kertoisit Jumalasta ihmiselle joka ei ikinä ole kuullut Hänestä? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

e) Mitä kertoisit Jeesuksesta ihmiselle, joka ei ole ikinä kuullut


LIITE 1/ 3

hänestä? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

f) Mitä kertoisit Pyhästä Hengestä ihmiselle, joka ei ole ikinä kuullut

hänestä? _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

g) Koen Jumalan läsnäolon: • koulussa • kodissa • kirkossa / kerhossa / leirillä • luonnossa • kaikkialla • muualla, missä? ___________

5. RUKOILEMINEN

a) Rukoileminen on minulle: • erittäin tärkeää • tärkeää • ei kovin tärkeää

b) Rukoilen:

• monta kertaa päivässä • kerran päivässä • harvemmin • en lainkaan

c) Kuka sinut on opettanut rukoilemaan? _____________________ 6. RAAMATTU


LIITE 1/ 4

c) Mistä Raamattu kertoo? _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

d) Mikä on sinulle tärkein tai rakkain Raamatun kertomus? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

e) Onko sinulla oma Raamattu, mistä olet sen saanut? _____________________________________________________

7. USKOOKO ÄITISI JUMALAAN? • ei • kyllä • en ole varma

8. USKOOKO ISÄSI JUMALAAN?

• ei • kyllä • en ole varma

9. ONKO KÄSITYKSESI JA TIETOSI JUMALASTA MIELSTÄSI MUUTTUNUT KASVAESSASI? MITEN? ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________


LIITE 1/ 5

10. PIIRUSTUSTEHTÄVÄ. Piirrä miten koet Jumalan läsnäolon, miten Jumala tuntuu, näkyy, kuuluu…


titta nortunen lasten kÄsityksiÄ jumalasta esimerkkinä ... · 4.1 jumalakäsitys ja sen...

Documents