titta nortunen lasten kÄsityksiÄ jumalasta esimerkkinä ... · 4.1 jumalakäsitys ja sen...
TRANSCRIPT
Titta Nortunen LASTEN KÄSITYKSIÄ JUMALASTA Esimerkkinä Seinäjoen alakoulujen 3- ja 6 -luokat
Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Humanistinen ja kasvatusala Huhtikuu 2009
TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
Yksikkö Ylivieskan yksikkö, huma-nistinen ja kasvatusala
Aika Huhtikuu 2009
Tekijä/tekijät Titta Nortunen
Koulutusohjelma Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Työn nimi Lasten käsityksiä Jumalasta, esimerkkinä Seinäjoen alakoulujen 3- ja 6-luokat Työn ohjaaja Reetta Leppälä
Sivumäärä 37+5
Työelämäohjaaja Opinnäytetyön aiheena oli lasten jumalakäsitys ja käsitykset Jumalasta. Työ toteutettiin kyselytutkimuksena Seinäjoen alakoulujen kolmannen ja kuudennen luokan oppilaille. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kolmannen ja kuudennen luokan oppilaiden käsityksiä Jumalasta sekä mahdollisia eroja ikäryhmien ja sukupuolien välillä. Tutkimustuloksissa korostui kodin ja koulun vaikutus lapsen jumalakäsitykseen. Selkeitä eroja ikäryh mien tai sukupuolien väliltä ei löytynyt, mutta kuudennen luokan oppilaiden vastaukset olivat määrittelevämpiä. Pojat korostivat Jumalan suuruutta ja mahtia kun taas tytöt koros-tivat Jumalan hyvyyttä ja hempeyttä. Lisäksi tytöille rukoileminen oli tärkeämpää kuin pojille. Asiasanat varhaisnuori, varhaiskasvatus, lapsen uskonnollinen kehitys, Jumala, jumalakäsitys
ABSTRACT
CENTRAL OSTROBOTHNIA UNI-VERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska unit
Date April 2009
Author Titta Nortunen
Degree programme Humanities and education Name of thesis Children’s views on God, the third and sixth graders of the comprehensive schools of Seinäjoki as an example Instructor Reetta Leppälä
Pages 37+5
Supervisor The subject of this thesis was children’s views on God. The study was made using a questionnaire for the third and sixth graders of the comprehensive schools of Seinäjoki. The Purpose of the research was to find out children’s views on God, and possible differ-ences between the age groups and between girls and boys. The results showed that home and school have a significant influence on children and their views on God. There were no clear differences between the age groups or between boys and girls, but the sixth graders’ answers were more specified. The boys highlighted how big and powerful God is, while the girls highlighted how good and gentle God is. In addition girls found pray-ing more important than boys.
Key words subteens, early childhood education, religious development of a child, God, views on God.
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 3 3 USKONTOKASVATUS OSANA VARHAISKASVATUSTA 5 4 JUMALAKÄSITYS ERI TEORIOIDEN MUKAAN 7
4.1 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet psykoanalyyttisen koulukunnan mukaan 9 4.2 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet kognitiivisen koulukunnan mukaan 11 4.3 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet Piaget'n, Deconchyn ja Babinin mukaan 13
5 TUTKIMUS 17 5.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoite sekä metodit 17
5.2 Seurakuntayhteys 18 5.3 Minä ja Jumala 21 5.4 Rukoileminen 27 5.5 Raamattu 29 5.6 Miten Jumala näkyy, kuuluu ja tuntuu 34
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA 32 LÄHTEET 34 LIITTEET
1
1 JOHDANTO
”Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: 'Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.”
(Luuk. 18:15-17)
Edellä mainittu raamatunkertomus Luukkaan evankeliumista on ensimmäisiä
lapsuuden hengellisistä kokemuksistani. Kertomus teki suuren vaikutuksen
pieneen ihmiseen, jolla ei vielä paljon ollut kokemusta saati tietoa uskonnosta tai
uskosta. Jopa työskennellessäni seurakunnassa olen pyrkinyt säilyttämään
lapsenomaisen uskon siemenen, johon olen voinut turvautua teologisen tiedon
tunnuttua riittämättömältä tai liian ”tieteelliseltä”.
Idean opinnäytetyöhön sain, kun olin keväällä 2007 työharjoittelussa Seinäjoen
seurakunnassa. Harjoittelun aikana tutustuin seurakunnan tyttökerhoihin ja sitä
kautta myös varhaisnuoriin. Varhaisnuorisotyö alkoi kiinnostaa paljon, vaikka
aiemmin olin ajatellut tulevaisuuteni liittyvän nuorisotyöhön. Päätin tehdä
opinnäytetyön aiheesta, sillä toivon tutkimukseni hyödyttävän niin omaa työtäni
varhaisnuorten parissa, kuin mahdollisesti muita alan ammattilaisia. Harjoittelun
aikana minut yllätti suuri tiedon määrä, joka jo alakouluikäisellä voi olla
usko nasioista. Lisäksi esimerkiksi Raamatun käyttö varhaisnuorisotyössä oli
hallittua ja Raamattu ja sen kertomukset olivat suuressa osassa jokaista
kerhotapaamista ja leiriä. Lisäksi huomasin, että usealla seurakunnan toiminnassa
mukana olevalla varhaisnuorella oli jo oma Raamattu.
Keskeisiä termejä tutkimuksessani ja tietoperustassani ovat varhaisnuori,
varhaiskasvatus, Jumala, ja jumalakäsitys. Tutkimuksen pääkohteena ovat
alakoulun kolmannen ja kuudennen luokan oppilaat. Jotkut oppilaista ovat olleet
aktiivisia seurakuntalaisia käymällä esimerkiksi seurakunnan kerhoissa
ensimmäisestä luokasta asti. Tutkimuksen päätavoite on selvittää eri ikäluokkien
ja sukupuolien välisten jumalakäsitysten ja uskonkäsitysten eroja. Pyrin
2
analysoimaan vastauksista, onko ikä vaikuttanut käsityksiin Jumalasta ja uskosta,
sekä onko näiden lasten käsityskyky muuttunut kypsemmäksi koskemaan
ko nkreettisten asioiden lisäksi abstrakteja käsitteitä.
Teetin kolmannen luokan sekä kuudennen luokan oppilaille saman kyselyn, joka
koostuu monivalintatehtävistä ja avoimista kysymyksistä. Kyselyn viimeinen
tehtävä on piirustustehtävä, jota kuitenkaan en pyri suuresti analysoimaan.
Kyselyllä pyrin selvittämään, millainen ero on kolmannen luokan ja kuudennen
luokan oppilaiden jumalakäsityksillä ja kuinka suurta kehitystä esim. abstraktin
käsityskyvyn saralla on tapahtunut.
Mahdolliset ongelmat menetelmien luotettavuudessa liittyvät
kysymyskaavakkeen muotoiluun sekä piirustusten tulkintaan. Kuvassa saattaa
huomata tai olla huomaamatta monta sellaista asiaa joita taiteilija ei ole
tarkoittanut. Tämän takia en piirustustehtävää tulekaan kovin tarkasti
analysoimaan, vaan lähinnä lisäsin sen omasta mielenkiinnosta ja mahdollisesti
helpottamaan ilmaisua. Kyselylomakkeen taas tulee olla niin selkeä että nuoren
kirjallisen ilmaisun taso on riittävä kuvailemaan kysymyksillä haettuja asioita.
Kyselykaavakkeen muodostamisessa minua auttaa Seinäjoen seurakunnan
varhaisnuorisotyöntekijä Lea Saarinen.
3
2 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ
Tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä ovat lapsi, varhaisnuori, lapsi- ja
varhaisnuorisotyö, varhaiskasvatus, uskontokasvatus, Jumala, sekä jumalakäsitys.
Termistö muodostui suppeaksi ja yksinkertaiseksi ja tutkimuksen kannalta tärkein
termi oli jumalakäsitys. Termistöön vaikutti myös tutkimuksen kohteet, eli
alakoulun 3- ja 6 –luokkalaiset. Kyselyn tuli olla selkeä ja helposti
ymmärrettävissä. Lisäksi kysely oli lähinnä pintaraapaisua lasten jumalakäsitysten
perusasioista.
Yleensä lapsen, varhaisnuoren ja nuoren ikärajojen määrittelyssä ollaan varovaisia.
Oman kokemukseni mukaan yleensä seurakunnan lapsityöstä puhuttaessa
tarkoitetaan alle kouluikäisiä, varhaisnuorista ja seurakunnan
varhaisnuorisotyöstä puhuttaessa tarkoitetaan alakouluikäisiä ja nuorista ja
seurakunnan nuorisotyöstä puhuttaessa tarkoitetaan yläkouluikäisiä ja
vanhempia. Kuitenkin omasta mielestäni alakouluikäinen ja vielä
yläko uluikäinenkin on lapsi. Tämän takia oman tutkimukseni kohderyhmää, 3- ja
6-luokkalaisia kutsun lapsiksi, sekä tutkimuksessani käsiteltävää aihetta lasten
jumalakäsitykseksi.
Lapsi- ja varhaisnuorisotyön käsikirja, Nollasta neljääntoista antaa ohjeita
työskentelyyn lasten ja varhaisnuorten kanssa. Kirkon toiminta perustuu kaste- ja
lähetyskäskylle. Seurakuntien tarjoama lapsi- ja varhaisnuorisotyö on lasten
kasteopetusta ja varhaisnuorten kristillisen kasvun tukemista, kaste- ja
lähetyskäskyä kunnioittaen. Toiminta tapahtuu yhteistyössä lasten ja nuorten
vanhempien sekä muiden tahojen kanssa. (Hakala K. & T. 2001, 118-119.)
Moniammatillinen yhteistyö on tärkeä työkalu seurakunnassa työskenteleville.
Esimerkiksi koulut ovat luonnollinen yhteistyökumppani
varhaisnuorisotyöntekijälle, mutta vielä luonnollisempi yhteistyökumppani tulisi
olla koti. Valitettavan usein kuitenkin on tapauksia, joissa lapsi saattaa olla
mukana seurakunnan toiminnassa lapsuusiästä aikuisikään asti ilman, että
4
seurakunnan työntekijä kertaakaan tapaa lapsen vanhempia tai saa selville lapsen
usko nnollista kotitaustaa. Lisäksi mukana toiminnassa saattaa olla lapsia, joiden
vanhemmat eivät usko Jumalaan, tai ainakaan puhu uskostaan lapsen kanssa.
Lapsen vanhempien saaminen seurakunnan yhteyteen voi mielestäni esittää
tärkeää roolia lapsen kristillisen kasvun tukemisessa. Lapsen hengellisen kasvun
esteenä voi olla pelko siitä, mitä vanhemmat sanovat lapsen uskosta tai uskontoon
liittyvistä kysymyksistä.
Jumalakäsitys on ihmisen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa, omaksuttua
tietoa tai mielikuvaa Jumalasta, Hänen luonteestaan ja ominaisuuksistaan sekä
ihmisen ja Jumalan välisistä suhteista. Lapsen jumalakäsityksen muodostumiseen
vaikuttaa ympäristö, sekä lapsen oma persoonallinen ajattelu- ja kokemustapa.
(Ahonen S., Alatalo, H., Mäkinen I., Nikkanen, P., Rintala, P. & Turunen, J (toim.)
1996, 11-12.)
Lapsen ensimmäisten vuosien kokemukset ihmisistä ja ympäristöstä ovat rajattuja
tuttuun ja turvalliseen kotiympäristöön, joten alkuun jumalakäsityskin on
suppeampi. Kun lapsen ympäristö laajenee, myös hänen kokemuksensa
monipuolistuvat ja näin lapsi kasvattaa aiemmin muodostettuja käsityksiään,
myös jumalakäsitystään. Jo nuorena lapsi on oma persoonansa. Osa lapsista on
arempia, kun taas toiset ovat rohkeampia, jotkut uskovat epäilemättä kaiken, mitä
heille kerrotaan, kun taas toiset haluavat etsiä omat ratkaisunsa mieltään painaviin
kysymyksiin. Myös lapsen persoonallisuus kehittyy ajan myötä. Jumalakäsitys on
muutakin kuin käsitys siitä, minkä näköinen Jumala on. Jumalakäsitys koskettaa
Jumalan luonnetta, olemusta, tekoja ja merkitystä. Lisäksi siihen liittyy Jeesuksen,
Pyhän Hengen ja rukouksen ulottuvuudet.
5
3 USKONTOKASVATUS OSANA VARHAISKASVATUSTA
Uskonto on osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Käsitettä varhaiskasvatus
alettiin käyttämään 1970-luvulla aluksi päivähoidon piirissä ja myöhemmin sen
näkökulmat ovat monipuolistuneet ja laajentuneet koskettamaan suurempaa
lapsipedagogiikan kenttää. Usko ntokasvatus osana varhaiskasvatusta on ajateltu
alkamaan 1860-luvulta jolloin varhaiskasvatuksella oli syvä uskonnollinen vire,
sillä uskonnollisuus oli keskeinen osa lastentarhanopettajien koulutusta ja täten
lastentarhatoimintaa. Yli sata vuotta myöhemmin, 1970-luvulla alkoi laaja
keskustelu päivähoidon uskontokasvatuksesta. 1980-luvulle tultaessa
usko ntokasvatus vakiinnutettiin omana tiedonalanaan osaksi päivähoitoa ja
esiopetusta. Esiopetussuunnitelmaan jo 1984-luvulla otettu uskontokasvatus oli
oma tiedonalansa ja 2000-luvulla se sai rinnalleen kulttuurisen
katsomuskasvatuksen ja vaihtoehtoisen kasvatusmuodon,
elämänkatsomuskasvatuksen. Muutoksia 2000-luvulla aiheutti myös
monikulttuurisen yhteiskunnan aiheuttamat haasteet. (Kallioniemi, Räsänen,
Hilska 2003, 91-93.)
Tämän päivän uskontokeskustelussa uskontoon liittyvä opetus ja oppiminen
koetaan osaksi ihmisen kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä.
Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tulisi olla tavoitteellista, ja sisällöllistä,
niin että lapsi oppii käsittelemään omaa uskonnollisuuttaan ja sen ulottuvuuksia
osana elämää. Suomalaisen usko ntokasvatuksen sisällöt voidaan jakaa seuraaviin
osa-alueisiin: perimmäisiin kysymyksiin, jaettuihin inhimillisiin kokemuksiin ja
eläviin uskonnollisiin järjestelmiin. Keskeistä uskontokasvatuksen tavoitteissa on
rohkaista lasta kohtaamaan usko n asioita, kunnioittaa erilaisia usko nnon
ilmenemismuotoja, kehittää lapsen eettistä ymmärrystä sekä antaa tietoa uskon
asioista. Lapselle voidaan opettaa uskonto, usko ntoa ja usko nnosta, näistä kaksi
jälkimmäistä soveltuvat varhaiskasvatuksen uskontokasvatukseen. (Kallioniemi
2003, 94-96.)
6
Uskontokasvatuksen yksi tärkeä osa on Raamattu, sillä länsimainen kulttuuri
rakentuu pitkälti kristilliseen traditioon. Raamatun kertomusten tuntemus auttaa
ymmärtämään omaa kulttuuriamme. Kirkkovuosi on osa kalenteriamme,
moraalimme ja etiikkamme, jopa lakimme pohjaa Raamatun moraalilakiin.
Raamattu antaa uskolle ja uskonnolle hyvän lähtökohdan, sillä sieltä löyt yy
pelastushistoria luomisesta Jeesuksen sovitustyöhön, Jumalan siunaavien töiden
historia sekä kristillisiä kertomuksia ja symboleita. Kertomukset, symbolit ja kuvat
kasvatuksen keinona ovat tärkeitä kulttuurin välittäjiä. Käsitelläkseen ympäröivää
maailmaa lapsi käyttää ensin kuvia, sitten sanoja, ymmärtää ensin konkreettisen,
sitten abstraktin. Tässä kehityksessä kertomukset, symbolit ja kuvat voivat olla
tärkeässä roolissa kokemusten, elämysten ja oivallusten tarjoajina. (Kallioniemi
2003, 60-62.)
Uskontokasvatus on muuttunut vuosien saatossa luonnollisesta kasvatukseen
kuuluvasta asiasta erilliseksi tiedonalaksi, jolle tulee olla myös usko ntoon katsoen
riippumaton vaihtoehto. Aiemmin uskontokasvatus oli luonnollinen osa
kasvatusta ja osa tapakulttuuria. Jumalasta puhu ttiin niin kotona kuin
ammatillisenkin kasvatustyön piireissä. Nykyinen monikulttuurinen
yhteiskuntamme on aiheuttanut haasteita uskontokasvatuksen suunnittelussa ja
toteutuksessa. Kuitenkin jokin muukin syy lienee siihen, etteivät lapset enää saa
vahvaa tai minkäänlaista usko nnollista kasvatusta kotona, sekä siihen, että
kouluissa ollaan tiukennettu määräyksiä siitä, millaista usko nnonopetus saa olla.
Ehkä suomalaiset ovat suvaitsevaisuudessaan jo ylivarovaisia ja unohtavat oman
tapakulttuurinsa ja kasvatuksensa.
7
4 JUMALAKÄSITYS ERI TEORIOIDEN MUKAAN
Aluksi jumalakäsitys on riippuvainen konkreettisista asioista, siksi lasten
kuvauksissa Jumala saa usein inhimillisiä piirteitä, toisaalta inhimillisten
piirteiden paljous on myös riippuvainen siitä, millaista on lasten saamat
ensimmäiset opetukset koskien Jumalaa. Jumalan voi kokea myös panteistisesti
olevan kaikkialla ympärillä olevassa, auringossa, puussa, tulessa ja tuulessa.
Lapset oppivat että vanhemmat saattavat olla toisena hetkenä rakastavia ja toisena
hetkenä suuttua. Samalla lailla he saattavat pelätä Jumalan vihastuvan. Kuten
vanhemmat leppyvät ja rakastavat lapsiaan aina, lapselle on tärkeää vakuuttaa
Jumalan tekevän samoin. (Ahonen S., Alatalo, H., Mäkinen I., Nikkanen, P.,
Rintala, P. & Turunen, J (toim.) 1996, 12.)
Jumala on ilmestynyt ihmisille Raamatussa, mutta aina kätketyllä tavalla. Hän on
palava pensas, unikuva, tai esimerkiksi syvä vaikuttava ääni. Jumala on itse
ilmoittanut, ettei yksikään elävä ihminen voi Hänen kasvojaan nähdä. Aina on
kuitenkin ollut ihmisiä, jotka haluavat nähdä Jumalan ja tietää millainen Hän on.
Jumalaa on yritetty kuvata niin taideteoksissa, musiikissa, kirjallisuudessa kuin
runoudessakin. Ihmisen tiedonjanon ansiosta on syntynyt myös teologia – opp i
Jumalasta. (Tamm 1988, 8-9.)
Jumalakäsitys on se tietojen ja kokemusten kokonaisuus joka ihmisellä on
Jumalasta. Jumalakäsityksissä on eroja, sillä ihmisen tiedot ja kokemukset ovat
henkilöko htaisia, mutta niissä on myös iän sekä yhteis- ja ihmiskunnan
muodostamia yhteneväisyyksiä. Lapsen jumalakäsityksiä ovat laajasti tutkineet
muun muassa psykoanalyyttinen ja kognitiivinen koulukunta. Ensin mainittu on
tutkinut jumalakäsitysten alkuperää sekä kehitystä liittäen sen vauvaiän
8
kokemuksiin saamastaan hoivasta, kun taas kognitiivinen koulukunta on tutkinut
jumalakäsityksen älyllisiä ja käsitteellisiä puolia, kuten miten käsitykset
rakentuvat, muuttuvat, ja miten lapset käsittelevät aihetta Jumala. (Tamm 1988, 10-
11.)
Lapsen uskonnollinen kehitys on sidoksissa varhaislapsuuteen, ja niihin
tunnekokemuksiin, joita lapsi kohtaa ihmissuhteissaan. Lapsen ensimmäiset
kokemukset hoivasta ja huolenpidosta antavat hänelle aavistuksia Jumalan
tarjoamasta hoivasta ja huolenpidosta. Lapsi oppii ymmärtämään, mitä rakkaus,
turvallisuus ja huolenpito on, ja näin hän myöhemmin ymmärtää, mitä Jumalan
rakkaudella, turvan tarjoamisella ja huolenpidolla tarkoitetaan. Yksi luonnollinen
tapa kertoa lapselle luonnollisesti ja myönteisesti Jumalasta on ääneen lausuttu
iltarukous, johon myös lapsi saa osallistua. Toinen hyvä keino tuoda Jumala
lähelle lasta, on lukea lapselle Raamattua, sillä Raamatun esillä pitäminen ja sen
kunnioittaminen kodissa antaa lapselle uskon perustan. (Kinnunen 2003, 180-183.)
Alussa lapsi käsittelee ympärillään olevaa maailmaa kuuntelemalla, koskemalla,
haistamalla ja maistamalla, eli niitä aisteja käyttäen, jotka ovat olemassa
ko nkreettisten asioiden havainnoitsemista helpottamassa. Pienelle lapsella
ko nkreettinen maailma rakentuu niistä ihmisistä ja tapahtumista, jotka ovat
olennaisia hänen ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Ei siis ihme, että tutkijat ovat
havainneet lapsen vanhempien tarjoaman hoidon olevan osatekijä lapsen
jumalakäsityksen muodostumisessa.
Lapsen usko Jumalaan on luja ja vilpitön. Lapsi samaistuu vanhempiinsa, joiden
esimerkki voi ohjata vahvasti myös sitä, millaisen suhteen lapsi luo Jumalaan.
Lapsessa on luonnostaan valmiina uskomisen siemen, se pääseekö tuo siemen
kasvamaan ja kehittymään riippuu lapsen ympäristöstä. Jos päiväkoti tai koulu
ovat ainoita paikkoja, jossa lapsi kuulee Jumalasta ja harjoittaa hengellistä
elämäänsä, hän oppii päivähoidon ja koulun hengellisen kasvun tukitoimet
pelkkänä asiaan kuuluvana ohjelmanumerona, verraten niitä esimerkiksi
askarteluun tai muihin päivän tapahtumiin. Aikuisten uskoa tutkittaessa on
9
todettu, että yli 60 %:lla tutkituista omien vanhempien ja kotikasvatuksen
merkitys on ollut huomattava heidän uskonnollisen vakaumuksensa synnyssä.
Lapsi tarvitsee läheisekseen vähintään yhden ihmisen, jonka kanssa hän voi elää
usko nelämää. (Kinnu nen 2003, 179-180.)
4.1 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet psykoanalyyttisen koulukunnan
mukaan
Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud uskoi että ihmisen jumalakuva
muodostuu lapsen isä-kokemuksista. Lapsi kerää muistiin jo hyvin varhaisessa
vaiheessa kokemuksia isästään. Näissä kokemuksissa esiintyy sekä rakkaus että
pelko ja niinpä lapsen Jumalakin on sekä rakastettava ja rakastava että pelottava ja
ankara. Syy ihmisen tarpeeseen muodostaa jumalakäsitys löytyy Freudin mukaan
lapsenomaisesta avuttomuudesta, joka valtaa ihmisen hänen kohdatessaan elämän
realiteetteja, kuten pelkoa, kipua ja kuolemaa. Avuttomuuden uhatessa Jumala
toimii ihannekuvana vanhemmasta, jonka puoleen kääntyä turvaa etsittäessä.
Ajan miesvaltaisen ajattelun mukaisesti Freudin puheet jumalakäsityksen
muodostamisesta käsittelevät kuitenkin ainoastaan pojan suhdetta isäänsä, ei tytön
suhdetta vanhempiinsa tai lapsen äiti-suhdetta. (Tamm 1988, 11.)
Freudin kiisteltyjä ajatuksia kehitti edemmäs psykoanalyytikko Erik H. Erikson,
jonka teorian mukaan myös äidin, tai jonkun muun läheisen tarjoamat positiiviset,
esimerkiksi rakkauden tai huolenpidon, kokemukset vaikuttavat lapsen
persoonalliseen jumalakäsitykseen. Lapsen jumalakäsitys muuttuu lapsen
kehittyessä, eikä pettymyksiltä vältytä. Tietyt piirteet, jotka lapsi on esimerkiksi
vanhemmiltaan jumalakäsitykseensä saanut, säilyvät, toiset piirteet murtuvat ja
saattavat aiheuttaa pelkoa, vihaa ja pettymystä. Jumalakäsityksen muuttuminen
voi aiheuttaa usko nkriisejä. (Tamm 1988 12-13.)
Jumalakäsityksen muodostu minen katsotaan alkavaksi jo vauvaiässä, kun lapsi
saa ensimmäiset kokemukset huolenpidosta ja hoivasta. Vauvaikäisen
ihmissuhteet ovat yksisuuntaisia kokemuksia, joissa toinen osapuoli,
10
hoivantarjoaja, on aktiivinen ja antava osapuoli ja toinen, lapsi on saava ja
vastaanottava osapuoli. Tätä suhdetta voi heijastaa myös Jumalan ja ihmisen
suhteeseen. Vaikka lapsi ei tietoisella tasolla ole kykenevä muistamaan
ensimmäisiä elinkuukausiaan, tämä aika rakentaa hänen jumalakäsitystään, sillä
lapsi siirtää hoivaajansa positiiviset ominaisuudet, kuten rakkauden ja turvan,
Jumalan ominaisuuksiksi. Noin puolen vuoden iässä lapsi alkaa tunnistamaan
kasvoja, etenkin hän oppii tunnistamaan äitinsä kasvot. Lapsuuden rakastavat
kasvot, esimerkiksi äidin, saavat uuden muodon Jumalan kasvoina. Samoin lapsi
oppii myös vierastamaan tuntemattomia kasvoja ja tiedostamaan yksinjäämisen ja
hylätyksi tulemisen tunteita. Näiden tunteiden uskotaan aiheuttavan ihmisessä
Jumalan rakkauden menettämisen pelkoa. Jos lapsen eroahdistus voittaa
positiiviset rakastetuksi tulemisen tunteet, tämä tulee vaikuttamaan myöhempään
Jumalan rakkauden menettämiseen ja johtaa jopa Jumalan vihaamiseen ja
usko nkriisiin. (Tamm 1988, 14-19.)
Äidin edustaessa lapsen elämässä rakkautta ja huolenpitoa, edustaa isä lapselle
auktoriteettia ja lakia. Lapsen itsenäistymisyritysten alkaessa säännöttömyys ja
järjestys aiheuttaa lapselle epävarmuutta. Isä luo lapsen elämään turvallisuutta
sääntöjen ja rajojen kautta. Isä antaa lapsen Jumalalle ankarat, mutta
oikeudenmukaiset kasvot. Toisaalta isän auktoriteetin asema voi aiheuttaa sekä
pelkoa että kapinamieltä, joka voi johtaa myöhemmässä vaiheessa voimakkaaseen
jumalanpelkoon tai vihaan. (Tamm 1988, 19-22.)
Jos äitikuva hallitsee lapsen jumalakäsitystä, lapsi kokee Jumalan rakastavana,
hyväksyvänä, huolehtivana, auttavana ja anteeksiantavana. Jos taas isäkuva on
vallitseva lapsen jumalakäsityksen rakentuessa, Jumala näyttää ankaralta,
vaativalta, pyhältä kaikkivaltiaalta, joka sallii ihmisen tehdä omat virheensä, mutta
vaatii kantamaan vastuun teoistaan. Lapsi siis tarvitsee jumalakäsitykseensä sekä
äidillisiä että isällisiä piirteitä, jotta jumalakäsitys rakentuisi tasapainoiseksi ja
eheäksi. Myöhemmässä vaiheessa lapsi erkaantuu vanhemmistaan siinä määrin,
että vanhempien piirteet vähenevät jossain määrin lapsen jumalakäsityksestä,
11
vanhemmista tulee etäisiä ja lapsi saattaa toivoa olevansa toisen perheen jäsen,
mutta Jumala saattaa tuntua läheisemmältä kuin koskaan . (Tamm 1988, 23,26.)
Myös ympäristöllä uskotaan olevan voimakas vaikutus lapsen tulevaan
jumalakäsitykseen. Ympäristö ja sen vallitsevat käsitykset ovat vaikuttaneet jo
lapsen vanhempiin, jotka puolestaan ovat lapsen jumalakäsityksen esikuvia. Lapsi
alkaa myös muutaman vuoden iässä havaitsemaan aikuisten käyttäytymistä ja
tapoja Jumalasta puhuttaessa. Kun lapsi vielä vuosia vartuttuaan alkaa tutustua
ympäristöönsä ja esittää siitä kysymyksiä, hän havaitseekin, ettei kaikki ympärillä
olekaan ihmisen tekemää. Jos lapselle kerrotaan Jumalan luoneen maan ja taivaan
ja kaiken siitä väliltä, tulee lapsi siihen tulokseen, että kaikki mikä on mahdotonta
ihmiselle on mahdollista Jumalalle. Jumala muuttuu hyvin merkittäväksi
henkilöksi. Lapsi myös alkaa osallistua viimeistään esikouluiässä
usko ntokasvatuksen mahdollistamiin toimintoihin. Lapsi alkaa muodostaa
henkilöko htaista suhdetta Jumalaan esimerkiksi hiljaisten hetkien kautta,
laulamalla tai rukoilemalla. Lapsen tietopohja Jumalasta on kasvanut ja hän alkaa
muodostaa Jumalaan myös tunnepohjaa. Koulussa lapsi tutustutetaan myös
institutionaaliseen uskontoon ja hän saa vanhempiensa lisäksi itselleen muita
tärkeitä ihmisiä. (Tamm 1988, 23-26.)
4.2 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet kognitiivisen koulukunnan mukaan
Kognitiivisen koulukunnan piirissä on tutkittu lapsen jumalakäsitystä monin eri
tavoin. Lapsia on haastateltu, heille on annettu kirjallisia tehtäviä,
piirustustehtäviä, heitä on tarkkailtu ja heidän ilmaisukykyään on testattu.
Kuitenkaan koskaan ei ole tutkittu koko lapsuusiän jumalakäsityksiä, eikä liioin
yhden lapsiryhmän kokemuksia eri kasvuvaiheissa, vaan tutkimukset on tehty
tiettynä ajankohtana eri ikäryhmissä. Tutkimustulosten käytön ja tulkintojen
kanssa tulee nämä seikat pitää mielessä, sillä tutkimusten antama kuva on kirjava
ja vaikeasti koottavissa yhdeksi. (Tamm 1988, 27-28.)
12
Lapsen kuvittelukyky kehittyy noin kahden vuoden iässä. Lapsen kokemat asiat
saavat verbaalisen muodon ja hän alkaa muuttaa kuulemiaan sanoja mielikuviksi
ja ajatuksiksi. Silti lapsi ei pysty vielä täysin pukemaan sanoiksi esimerkiksi omaa
jumalakäsitystään, mutta voi yhdistää tiettyjä sanoja käsitteeseen Jumala, kuten
kirkko tai taivas. Varhaisvuosina lapsi muodostaa jumalakäsityksensä niihin
ihmisiin, jotka hänen ympärillään vaikuttavat, vanhemmat, opettajat sekä mu ut
lähipiirin aikuiset. Hänelle kerrotaan Jumalan luoneen kaikki ihmiset. Lapselle
saatetaan puhua ”Taivaan Isästä” tai ”Hänestä”, tämä voi edesauttaa lapsen
kuvitelmaa ihmisen kaltaisesta mieshahmosta joka asuu taivaassa. Myös tässä kuin
myöhemmässäkin vaiheessa lapsen usko nnollinen tausta, kulttuuri ja sosiaalinen
elämä vaikuttaa lapsen jumalakäsitykseen. Esikouluikäiset ja heitä hieman
vanhemmat ajattelevat vielä symbolisin kuvin, tämän takia monet
alakouluikäisten jumalakäsitystä käsittelevät tutkimusmenetelmistä liittyy juuri
piirustustehtäviin. Ilman lapsen omaa lisäselvitystä kuvista voi kuitenkin olla
vaikea tehdä tieteellisiä johtopäätöksiä. (Tamm 1088, 29-31, 35, 37.)
Ensimmäinen lasten piirroksia jumalakuvitelmatutkimuksissa käyttänyt tutkija oli
usko ntopsykologi Ernest Harms. Hänen teoriansa mukaan lapsi kolmen ja kuuden
ikävuoden välillä elää satuvaihetta, jossa Jumalan kuva 90%:ssa tapauksista on
antropomorfinen, eli kuvaa ihmistä. Yleensä hänet kuvataan vanhaksi
valkopartaiseksi taivaassa asuvaksi Luojaksi, joskus taas esimerkiksi hienoissa
vaatteissa ja sandaaleissa viihtyväksi, temppelissä asuvaksi hallitsijaksi ja
kuninkaaksi. Yhteistä lähes kaikille kuville on kuitenkin Jumalan ihmisen
kaltaisuus. Monesti lapsi kokee Jumalan ihmisen tarkkailijaksi, joka on etäinen,
suuri ja voimakas. Jumala, Luoja, ei siis välttämättä ole ollenkaan sellainen Jumala,
johon lapsi loisi henkilökohtaisen suhteen. (Tamm 1988, 31-34.)
Harmsin teorian mukaan 7-13 -vuotias lapsi elää realistista kautta, jossa hän jättää
sadunomaisen ajattelumaailman ja astuu realistiseen ja todellisuuteen
suuntautuneeseen maailmaan. Lapsi ottaa vaikutteita koulun tarjoamasta
tietopohjasta ja oppii tuntemaan kirkkovuotta, Raamattua, uskonnollisia
13
symboleita ja kristinopin keskeisiä asioita. Realistista kautta elävä lapsi saattaa
käyttää symboleita, kuten ristiä, enkeleitä ja Jeesusta Jumalan maanpäällisenä
edustajana. Jumala ja hänen apulaisensa (Jeesus, enkelit, pyhimykset) saatetaan
myös kuvata ihmisenkaltaisina sankareina, hyvän vartioina ja
oikeudenmukaisuuden puolustajina. Murrosikä ja sen jälkeinen aika on Harmsin
mukaan yksilöllistä vaihetta, jota leimaa nuoren tunteellisuus, mytologinen
ajattelu, ja yksilöllinen ja omaperäinen luovuus. Jumalaa voidaan kuvata
realistisella kaudella opituilla symboleilla, Raamatun hahmojen ympäröimänä tai
muiden institutionaalisen uskon piirteiden värittämänä. Toinen murrosikäisten
ryhmä kuvaa Jumalaa omaperäisemmillä tavoilla, jotka heijastavat nuorten omaa
tunne-elämää ja sisimpiä uskonnollisia kokemuksia. Piirrokset voivat esittää tulta,
maapalloa, valoa, pimeyttä tai kuvata eri tunteita kuten toivoa, lohdutusta, surua
tai muuta sellaista. Osa nuorista piirtää lisäksi muista kulttuureista ja aikakausista
peräisin olevia kuvia ja symboleita. (Tamm 1988, 36-41.)
4.3 Jumalakäsitys ja sen kehitysvaiheet Piaget'n, Deconchyn ja Babinin
mukaan
Esikouluikäisen lapsen maailmankuva rakentuu yhtä keskipisteenään lapsi itse.
Lapsella on tietty kuva, jossa mikään ei ole sattumanvaraista vaan tarkoituksellista
ja sääntöjä ja tottelevaisuuden lakeja noudattavaa. Maailma on elollinen,
sielullinen ja tarkoitusta noudattava. Niinpä on itsestäänselvyys että kaiken takana
on voima joka on elämän antaja, ylläpitäjä ja ohjaaja. Tästä kasvaa lapsen
tiedonhalu ja kyky ihmetellä, mikä lopulta johtaa Piaget'n mukaan ajatukseen
Jumalasta. Kehitys tapahtuu vähitellen alkaen ihmettelyllä ja kyselyllä, muuttuen
lapsen omiksi tulkinnoiksi keskittyen Jumalaan asioiden ja esineiden luojana.
Lapsi antaa myös vanhemmilleen ne ominaisuudet joita ihmiset yleensä antavat
Jumalalle, näin Jumala ja lapsen vanhemmat ovat lapsen silmissä yhtä mahtavia,
viisaita ja suuria, mutta mahdollisesti myös pelottavia. (Tamm 1988, 42-44.)
Kouluiässä lapsi alkaa Piaget'n mukaan erottaa ulkoisen ja sisäisen maailman ja
niiden todellisuuden rajat. Hän ei enää kuvittele luontoa ohjaavan samat lait, kuin
14
ihmisten sosiaalista maailmaa. Hän oivaltaa aiemman ajattelutapansa pohjanneen
mielikuvitukseen ja toiveisiin. Lapsi huomaa että omat vanhemmat eivät olekaan
kaikkivoipia, ihminen ei ole maailman napa, eikä luonto toimikaan samojen
periaatteiden mukaan, kuin ihminen. Tätä Piaget kutsuu kehityskriisivaiheeksi.
Lapsen turvallista maailmaa ravistellaan ja tiedon ja uusien ajatusmallien
lisääntyessä ja kehittyessä lapsi vähitellen siirtää vanhemmilleen antamansa
jumalalliset ominaisuudet koskemaan yksin Jumalaa. Jumalakäsityskään ei
kuitenkaan välttämättä pysy samana, sillä lapsi muun muassa oppii, ettei kaikki
näkyvä olekaan Jumalan luomaa, vaan myös ihminen pystyy uusien asioiden
luomiseen. Lapsi saattaa tarvita apua uskonnollisen ja tieteellisen ja loogisen
ajattelun yhdistämisessä. Jumalakuvasta on tullut avarampi, sillä sitä värittää sekä
tieto että usko. (Tamm 1988, 44-47.)
Jean Pierre Deconchy, ranskalainen tutkija lähestyy jumalakäsitystä käyttäen
semanttista menetelmää, jonka avulla lapsi ei tiedä mihin tutkimuksella pyritään ja
näin hänelle ei tule tarvetta miellyttää tai vastata tavalla, jonka hän olettaa
oikeaksi. Deconchyn mukaan Jumalasta puhuttaessa lapsi, alkaa kaivelemaan
muistinsa ideoitten, ajatusten ja kuvitelmien verkkoa, josta hän saa vapaasti
assosioiden kertoa erilaisia Jumalaan liittyviä näkökulmia. Deconchyn teorian
ensimmäinen kehitysvaihe alkaa noin seitsemän vuoden iässä ja saavuttaa
huippunsa lapsen ollessa 9-10 -vuotias. Tässä vaiheessa lapsilla on taipumus liittää
Jumalaan ominaisuuksia, jotka voivat olla esimerkiksi moraalisia tai esteettisiä.
Ensimmäisessä vaiheessa, myös Deconchyn mukaan, lapsen jumalakäsityksessä on
antropomorfisia piirteitä, jotka ovat ihmisen ulkoisten tuntomerkkien sijaan
ihmisen moraalisia piirteitä kuvaavia. (Tamm 1988, 47-49.)
Deconchyn teorian toisessa kehitysvaiheessa huippukohta saavutetaan 12-13 -
vuotiaana, kun lapsen jumalakäsitys muuttuu persoonalliseksi, mahtavaksi,
huolehtivaksi isähahmoksi. Tässä iässä monesti lapsen ja Jumalan
henkilöko htainen suhde on mahdollinen. Jumalan olemassaolon luojan roolin
tärkeys vähenee ja Hänet nähdään kaiken näkevänä ja kuulevana moraalin
15
vartijana, jolla on valta määrätä, rangaista ja antaa anteeksi. Lapsen kolmannen
kehitysvaiheen huippukohta on 15-16 -vuotiaana. Tässä kehitysvaiheessa
jumalakäsitys muuttuu antropomorfisesta hengelliseksi, sisäiseksi, abstraktiksi
todellisuudeksi, joka on aivan toisenlainen kuin mikään inhimilliseen elämään ja
maailmankaikkeuteen kuuluva ilmiö. (Tamm 1988, 49-50.)
Ranskalaisen tutkijan Pierre Babinin mukaan tyttöjen ja poikien jumalakäsitysten
väliset erot alkavat tulla esille vasta lasten tullessa noin 10-11 vuoden ikään.
Tällöin pojat korostavat usko nnon moraalista puolta, kun taas tytöille uskonto on
tunnevaltaisempi ja persoonallisempi asia. Poikien uskonnollisuus on
mietiskelevämpää, älyllisempää ja tietopitoisempaa, kun taas tytöille tunteeseen
perustuvaa. Pojat näkevät Jumalan moraalin vartijana, oikeudenmukaisuuden
puolustajana, hengellisenä voimakeskuksena, Herrana. Tytöt hakevat Jumalasta
turvallisuudentunnetta, he näkevät Jumalan rakastavana, luotettavana,
kiinnostusta osoittavana ja huolehtivana, Isänä. (Tamm 1988, 50-53.)
Babinin teorian mukaan 13-19 -vuotiasta murrosikäinen elää monenlaisten
muutosten keskellä. Murrosiässä alkaa muodostua myös selkeämmin sekä tyttöjen
että poikien jumalakäsitys. Pojat kokevat Jumalan on objektiivisempana, kun taas
tytöt enemmän subjektiivisena. Poikien Jumala on taivaan ja maan kaikkivaltias
luoja ja hallitsija, ehdoton auktoriteetti, joka seuraa ihmisen tekoja ja sisintä.
Tytöille Jumala on tunnepitoisempi, rakastava ja rakastettava, suojeleva ja auttava
Isä. Pojat korostavat Jumalassa sellaisia ominaisuuksia, kuten mahtia, pyhyyttä,
moraalia, suuruutta ja majesteettisuutta, kun taas tytöt korostavat Jumalan
luonnossa näkyvää kauneutta, ja tarkoitusta. (Tamm 1988, 53-54.)
Samankaltaisiin tuloksiin ovat päätyneet muutkin tutkijat. Antti Räsäsen
kehittelemän uskonnollisen arvioinnin testin mukaan 6-luokkalaisten lasten
jumalakuva voidaan jakaa viiteen kategoriaan: rakastavaan Jumalaan,
armahtavaan Jumalaan, ehtoja asettavaan Jumalaan, tuomitsevaan Jumalaan sekä
tuntemattomaan Jumalaan. Eniten korostuivat kategoriat rakastava Jumala ja
armahtava Jumala, eli luterilaisen opin Jumala. Vähiten korostui kategoria
16
tuntematon Jumala, eli erillään pysyttelevä Jumala. Eniten lapset rukoilevat
pyytääkseen jotain, toiseksi eniten osoittaakseen luottamusta ja
itsetutkiskelutarkoituksessa, vähiten korostaakseen positiivista ajattelua
peittämään elämän huonot asiat. Tytöt korostavat Jumalaa armahtavaisena, ku n
taas pojat korostavat Jumalaa tuomitsevana. Tytöt ovat taipuvaisempia luottamaan
Jumalan apuun monissa eri tilanteissa, kun taas pojat hyväksyvät herkemmin sen,
ettei Jumala välttämättä aina auta. (Kallioniemi 2003, 39-42.)
Monesti murrosiän kynnyksellä pojat hakevat mallia isästään, kun taas samassa
iässä tytöt hakevat mallia äidistään. Psykoanalyyttisen koulukunnan mukaanhan
hallitseva äitisuhde saa lapsen yhdistämään Jumalaan ”äidillisiä” piirteitä,
esimerkiksi rakkautta ja huolenpitoa ja armahtavaisuutta, kun taas hallitseva
isäsuhde saa lapsen yhdistämään Jumalaan ”isällisiä” piirteitä, kuten kurin ja
sääntöjen ylläpitämisen ja tuomitsevuuden. Saman asian ovat huomanneet siis
myös muutkin tutkijat.
17
5 TUTKIMUS
Tutkimusosion toteutin vuoden 2008 loppukeväällä kiertämällä Seinäjoen eri
alakouluja. Yhteyshenkilönä koulujen ja itseni välillä toimi Seinäjoen seurakunnan
varhaisnuorisotyönohjaaja Lea Saarinen, joka oli tuttu henkilö niin opettajille,
oppilaille kuin heidän vanhemmilleenkin. Ennen tutkimusta oppilaille jaettiin
lupalaput, joihin heidän tuli saada vanhempien suostumus tutkimukseen
osallistumista varten. Lupalapussa esittelin itseni, kouluni ja koulutusohjelmani
sekä tutkimukseni aiheen. Lisäksi lupalapussa korostettiin sitä, ettei lapsen
henkilöllisyyttä kysytä tai paljasteta kyselyn missään vaiheessa.
5.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoite sekä metodit
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusongelmaksi rajasin sen,
millainen on kolmannen ja kuudennen luokan oppilaiden jumalakäsitys.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko tyttöjen ja poikien jumalakäsitysten ja
kolmannen ja kuudennen luokan oppilaiden jumalakäsitysten välillä eroja
esimerkiksi abstraktin ajattelun saralla. Kyselyyn osallistui 5 alakoulua eri puolelta
Seinäjokea. Kolmesta alakoulusta osallistui sekä 3- että 6-luokka, yhdestä koulusta
pelkkä kolmas luokka ja yhdestä koulusta pelkkä kuudes luokka.
Oppilaita luokissa oli yhteensä 179 henkilöä. 3-luokkalaisia oli yhteensä 87
henkilöä ja 6-luokkalaisia yhteensä 92 henkilöä. Näistä kyselyyn vastasi 159
oppilasta, 3-luokkalaisista yhteensä 77 oppilasta ja 6-luokkalaisista 82 oppilasta.
Loput oppilaista eivät joko olleet koulussa tai eivät olleet saaneet vanhempien
lupaa osallistua kyselyyn. Vastanneista 3 -luokkalaisista oli tyttöjä 40 kpl (51,9%) ja
poikia 37 kpl (48,1%). Vastanneiden 6-luokkalaisten sukupuolijakaumassa oli jo
enemmän eroja, sillä heistä oli tyttöjä 58 kpl (70,7 %) ja poikia oli 24 kpl (29,3%).
Kysely (LIITE 1) jakautui tutkimaan jumalakäsityksen ja usko nkäsityksen viittä eri
osa-aluetta, seurakuntayhteyttä, minä – Jumala –suhdetta, rukoilemista,
18
Raamattua sekä sitä, miten Jumala näkyy, kuuluu ja tuntuu. Kuhunkin osa-
alueeseen kuului erinäinen määrä kysymyksiä, joista toiset olivat
monivalintatehtäviä, osa avoimia kysymyksiä. Lähes kaikissa
monivalintatehtävissä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto, jos se tuntu i
oikealta.
5.2 Seurakuntayhteys TAULUKKO 1. Mihin seurakunnan tapahtumiin olet itse osallistunut TAPAH-TUMA
3-lk TYTÖT (yht. 40 kpl)
3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht. 24 kpl)
YHT. (159)
kerhot 26 16 35 4 81 leirit 21 11 25 2 59 retket 3 15 24 10 52 muu, mikä?
5, p yhäkoulu 2, kummileiri 2, musiikki -leiri 1
3, pyhäkoulu 1, leiri toisella paikka-kunnalla 1, nuorten iltapäivä-toiminta 1
10 pyhäkoulu 5, 10-synttärit 2, lähetys- juhlat 2 leiri toisella paikka-kunnalla 1
1 jalkapallo-leiri
19
Taulukossa 1 kuvataan sitä, millainen on ollut vastaajien oma osallistumisprosessi
seurakunnan tapahtumiin. Eniten osallistujia on ollut kerhoihin, yli 50 %
vastanneista ovat tai ovat käyneet seurakunnan järjestämissä kerhoissa. Leireille ja
retkille osallistujia on ollut suunnilleen saman verran verrattuna toisiinsa. Pienin
osallistumisaktiivisuus lähes kaikkiin tapahtumiin oli kuudennen luokan pojilla.
Myös kolmannen luokan pojat ovat osallistuneet vähemmän verrattuna
kolmannen luokan tyttöjen osallistumisaktiivisuuteen. Poikien vähäinen
aktiivisuusprosentti voi tosin selittyä sillä, että suurin osa Seinäjoen
kerhonohjaajista ovat tyttöjä ja suuri osa kerhoista on suunnattu ainoastaan
tytöille. Muista tapahtumista mieleen olivat jääneet pyhäkoulu, sekä erikoiset leirit
esimerkiksi toisella paikkakunnalla. Kysymykseen sai valita monta vaihtoehtoa,
joten päällekkäisyyttä esiintyy. Huomion arvoista päällekkäisyyksissä oli se, että
19
useimmin juuri kerhoihin osallistuneet kävivät myös leireillä ja retkillä, toki
poikkeuksiakin oli.
TAULUKKO 2. Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut perheesi kanssa: TAPAH-TUMA
3-lk TYTÖT (yht. 40 kpl)
3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
jumalan-palvelus
21 21 31 16 89
perhekirkko 15 13 19 3 50 perheleiri 3 2 3 0 8 askartelupäivä 5 6 7 1 19 muu, mikä? 1,
lähetystyön tapahtuma
1, 4 v-synttärit
4, häät, hautajaiset, konfirmaatio, kastajaiset
1, häät
7
Taulukko 2 kuvaa koko perheen osallistumisaktiivisuutta. Suuri osa vastanneista
oli osallistunut jumalanpalvelukseen, lähes 56 % kaikista vastanneista.
Perhekirkkoihin osallistumisaktiivisuus oli toiseksi suurinta, noin 31%
vastanneista oli käynyt perheensä kanssa perhekirkossa. Myös tässä kohdassa
vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon, eli päällekkäisyyttäkin vastauksista
löytyy. Yleiskatsaus kirkossa käymiseen perheenä on positiivinen. Perheleireille
osallistumisen määrä on melko vähäinen, toisaalta perheleirit järjestetään yleensä
kesällä, jolloin perheet voivat mahdollisen yhteisen loman aikana olla muualla
matkoilla. Jälleen vähiten aktiivisuutta kaikkiin tapahtumiin oli kuudennen luokan
pojilla, mutta tällä kertaa kolmannen luokan tyttöjen ja poikien aktiivisuudessa ei
ollut havaittavissa suuria eroja. Muista tapahtumista mieleen olivat painuneet
kirkolliset toimitukset, kuten häät, hautajaiset, konfirmaatio ja kastajaiset.
TAULUKKO 3. Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut koulun kanssa? TAPAH-TUMA
3-lk TYTÖT (yht. 40 kpl)
3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
kirkko 40 36 58 23 157 leirikoulu 1 4 22 7 34 muu, mikä? 1,
pääsiäispolku 0 5,
virsivisa 2, raamattu-visa 3
0 6
20
Taulukossa 3 kuvataan osallistumista seurakunnan tapahtumiin koulun kanssa.
Nekin vastanneista, pois lukien kaksi, jotka taulukon 2 mukaan eivät olleet käynyt
kirkossa perheensä kanssa olivat käyneet kirkossa koulusta. Ainoastaan viisi
kolmannen luokan oppilasta muisteli osallistuneensa leirikouluun, kun taas
kuudesluokkalaisista heitä oli 29, joista tosin poikia vain seitsemän. Muihin
tapahtumiin oli osallistunut kuudennen luokan tyttöjä kilpailemalla virsi- ja
raamattuvisassa. Lisäksi ainoastaan yksi vastanneista muisteli jonkinlaista
pääsiäispolkua ja yksi retkeä Seinäjoen seurakunnan leirikeskukseen
Honkiniemeen.
5.2 Minä ja Jumala TAULUKKO 4. Sanat jotka kuvaavat mielestäsi Jumalaa: JUMALA ON: 3-lk
TYTÖT (yht.40 kpl)
3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
rakastava 40 35 56 22 153 voimakas 32 28 41 16 117 oikeudenmukainen 34 33 52 22 141 ankara 4 1 5 5 15 kostava 0 1 3 1 5 vihainen 0 0 3 1 4 kärsivällinen 39 29 54 22 144 heikko 0 0 4 1 5 puolueellinen 8 13 17 7 45 hempeä 22 18 24 11 75 välinpitämätön 2 0 3 3 8 kärsimätön 2 3 10 2 17 iloinen 29 30 40 18 117 tyhjä 1, ei usko
Taulukko 4 kuvaa sitä, millaisia ominaisuuksia vastaajat yhdistävät Jumalaan.
Lähes kaikki vastanneista valitsivat Jumalaa kuvaamaan ominaisuuden rakastava.
Viiden eniten valittujen joukkoon nousivat joka vastaajaryhmässä lisäksi seuraavat
ominaisuudet: kärsivällinen, oikeudenmukainen, iloinen sekä voimakas. Joka ryhmässä
oli samat kolme ominaisuutta eniten valittujen joukossa: rakastava, kärsivällinen,
oikeudenmukainen, mainitussa järjestyksessä. Vähiten valittiin sellaisia
21
ominaisuuksia, kuten: vihainen, heikko, kostava ja välinpitämätön. Jälleen
vaihtoehtoja sai valita useammankin. Yksi kuudennen luokan tytön vastaus oli
tyhjä, ja selitykseksi vastaaja oli laittanut, ’en usko Jumalaan’.
TAULUKKO 5. Mistä olet oppinut tuntemaan Jumalaa? Mistä oppinut?
3-lk TYTÖT (yht.40 kpl)
3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
koti 16 17 31 15 79 seurakunta 16 19 33 12 80 koulu 26 25 49 15 115 Raamattu 20 18 25 10 73 muu, mikä? 1,
mummo 1, päiväkoti
4, päiväkoti 3, tarha 1
1, päiväkoti
7
tyhjä 1
Taulukko 5 kuvaa sitä, mistä lapsi on saanut tietonsa Jumalasta. Selvästi suurin
vaikuttaja on ollut koulu, sen oli valinnut vastanneista yli 72 %. Koulu oli
kolmannen luokan tyttöjen ja poikien, sekä kuudennen luokan tyttöjen
vastauksissa tärkein vaikuttaja, ja kuudennen luokan poikien vastauksissakin
koulu oli yhtä tärkeä vaikuttaja kodin kanssa. Koulun rooli tiedonantajana nousi
suuremmaksi kuin seurakunnan, kodin tai Raamatun. Mahdollisesti koulun suuri
vaikutus voi selittyä sen antamalla uskonnonopetuksella. Muutamassa
vastauksessa oli erikseen mainittu esimerkiksi kodin antaman tiedon vaikuttavana
henkilönä äiti, seurakunnan vaikuttavana toimintamuotona pyhäkoulu, leirit tai
kerhot. Muihin vaihtoehtoihin tuli päiväkodin ja tarhan, sekä mummon vaikutus.
Yksi kuudennen luokan tytön vastaus oli tyhjä ja selitykseksi vastaaja oli laittanut,
’en usko Jumalaan, enkä voi siis tunteakaan Häntä’.
TAULUKKO 6. Mitä haluaisit vielä tietää Jumalasta? Mitä? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
ulkonäöstään, luonteestaan ja olemuksestaan
12 10 13 9 44
Hänen suuruudestaan
2 0 1 1 4
(jatkuu)
22
TAULUKKO 6. (jatkuu) siitä, missä Hän on ja missä on ollut
3 2 1 1 7
Hänen ikänsä 3 2 0 1 6 onko oikeasti olemassa
2 1 4 0 7
Hänen teoistaan ja kyvyistään
1 1 7 2 11
kuinka Hän näkyy / on näkynyt ja on läsnä
3 5 7 0 15
mistä on tullut 4 2 2 1 9 kuinka ja miksi Hän teki maailman
2 1 3
kaiken / enemmän 1 2 3 2 8 ei mitään / e n tiedä
8 10 17 9 42
Taulukossa 6 on kuvattu sitä, millaisia asioita lapset pohtivat ja haluaisivat vielä
tietää liittyen Jumalaan. Suurin osa kysymyksistä liittyi Jumalan ulkonäköön,
luonteeseen tai olemukseen. Eniten kysytty lause oli: Millainen ja minkä näköinen on
Jumala? Tämän muotoisia kysymyksiä tuli yhteensä 38 kappaletta. Usea kysym ys
liittyi Jumalan menneisiin tekoihin, esimerkiksi luomiseen sekä siihen, mitä Hän
nyt tekee. Lisäksi monia kiinnosti Jumalan ko htaamiseen liittyvät asiat, se onko
Hän aivan näkymätön, onko Häntä koskaan näkynyt, millaisena Hän näyttäytyy,
miten Hänet voi nähdä ja kuulla ja niin edelleen. Vastaajista 42 henkilöä jätti
ko hdan täysin avoimeksi, kirjoitti tietävänsä kaiken tai ettei keksi mitään
kysyttävää.
TAULUKKO 7. Mitä haluaisit kysyä Jumalalta? Mitä? 3-lk
TYTÖT (yht.40kpl)
3-lk POJAT (yht.37kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58kpl)
6-lk POJAT (yht.24kpl)
YHT. (159)
itseen liittyvää 9 9 7 8 33 perheeseen liittyvää 1 3 1 5 maailmaan / muihin ihmisiin liittyvää
2 4 8 1 15
(jatkuu)
23
TAULUKKO 7. (jatkuu) Jumalan tekoihin ja kykyihin liittyvää
12 6 8 3 29
Jumalan olemukseen liittyvää
7 5 6 3 21
Jeesukseen liittyvää 0 1 1 0 2 Pyhään Henkeen liittyvää
0 1 0 1
taivaaseen ja sinne pääsyyn, kuoleman-jälkeiseen elämään liittyvää
2 6 15 1 24
elämäntarkoitukseen liittyvää
0 1 1 0 2
asioiden todellisuuteen liittyvää
1 0 3 0 4
ei mitään /en osaa sanoa
7 7 12 7 33
Taulukko 7 kuvaa sitä, millaisia kysymyksiä vastanneet esittäisivät tilaisuuden
tullen Jumalalle. Eniten vastanneet esittivät henkilökohtaisia pohdintoja,
esimerkiksi: ’Kuinka hyvä ihminen olen Jumalan silmissä tai muille ihmisille’ tai
’Millainen tulevaisuuteni tulee olemaan’. Osa vastaajista pohti omaa
elämäntehtäväänsä ja yksi halusi tietää kuolinhetkensä. Lisäksi taivaaseen ja sinne
pääsemiseen liittyviä kysymyksiä tuli paljon, osa liittyen vastaajaan itseen, osa
lemmikkieläimiin, sekä osa yleisesti koskettamaan taivaaseen pääsyä. Lähes yhtä
usea kysymys koski Jumalaa itseään, Hänen olemustaan, kykyjänsä tai tekojansa.
Esimerkiksi kysyttiin kysymyksiä, kuten: Mikset voisi tehdä asioita helpommin? Miten
tiedät mikä on oikein ja väärin? Suututko usein kellekään? Vastaajista 33 kappaletta jätti
ko hdan täysin avoimeksi tai kirjoitti ettei keksi mitään kerrottavaa.
TAULUKKO 8. Mitä kertoisit Taivaan Isästä ihmiselle, joka ei ole kuullut Hänestä? Mitä? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
siitä millainen Hän on
34 14 50 15 117
Kuka Hän on 6 9 13 2 30 (jatkuu)
24
TAULUKKO 8. (jatkuu) Hänen aiemmista teoistaan
7 6 10 6 29
mitä Hän tekee 15 2 15 4 36 missä Hän on 4 3 7 3 17 Hänen olemassaolostaan
2 2 0 0 4
antaisin Raamatun tai käskisin lukemaan sitä
0 1 1 0 2
en tiedä 3 5 2 1 11 Taulukkoon 8 on kerätty niitä asioita, mitä vastaaja kertoisi Taivaan Isästä
ihmiselle, joka ei ole koskaan kuullut Hänestä. Vastanneista huomattavan suuri
osa, lähes 74%, kertoisi siitä, millainen Taivaan Isä on. Näissä vastauksissa
lueteltiin samoja piirteitä, joita aiemmin on kerätty taulukkoon 4, eniten
korostettiin Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Lisäksi haluttiin kertoa siitä, kuka
Hän on, esimerkiksi: kuningas, Herra, Jeesuksen isä, meidän jokaisen isä, Jumala,
Kaikkivaltias, kaiken hallitsija ja Luoja. Jumalan menneistä teoista eniten muisteltiin
ihmisen ja maailman luomista, sekä Jumalan ainoan pojan, Jeesuksen, uhraamista
syntisten puolesta. Osa vastanneista kertoi Jumalan olevan taivaassa, osa taas
painotti Jumalan olevan ja näkyvän kaikkialla maailmassa. Nykyisistä tehtävistä
painotettiin ihmisten suojelemista, auttamista, pelastamista, armahtamista, syntien
anteeksi antamista sekä oikeaan ohjaamista. Yksi vastanneista oli sitä mieltä, että
Jumala on vetäytynyt taivaaseen katselemaan ihmisiä ja vain on. Kaksi
vastanneista kehotti turvautumaan Raamattuun. Vastaajista 11 ei osannut kertoa
Jumalasta mitään, yksi heistä sen takia, ettei itse usko.
TAULUKKO 9. Mitä kertoisit Jeesuksesta ihmiselle, joka ei ole kuullut Hänestä?
Mitä? 3-lk TYTÖT (yht.40 kpl)
3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
millainen Hän on 8 7 13 7 35 Kuka Hän on 10 12 28 12 62 missä Hän on 1 0 1 0 2
(jatkuu)
25
TAULUKKO 9. (jatkuu)
Hänen olemassaolostaan
1 1 0 0 2
Hänen elämästään, kuolemastaan ja teoistaan
27 9 11 12 59
Hänen merkityksestään
3 6 32 0 41
antaisin Raamatun
0 1 0 0 1
en tiedä 4 6 3 0 13
Taulukkoon 9 on kerätty niitä asioita, mitä vastaaja kertoisi Jeesuksesta ihmiselle,
joka ei ole koskaan kuullut Hänestä. Samoin kuin taulukossa 8, joka koski Taivaan
Isää, myös taulukosta 9 käy ilmi, että vastaajat kokivat tärkeäksi kertoa millainen
Jeesus on, rakastava, hyvä, kiltti, mukava, rohkea, kärsivällinen ja armahtava.
Jeesuksesta tietämättömälle ihmiselle tärkeimmäksi tiedoksi lähes 39 %
vastanneista koki kuitenkin sen, kuka Jeesus on: Jumalan poika, parantaja,
ihmeidentekijä, lähettiläs, Vapahtaja.
Lisäksi selkeästi korostui Jeesuksen elämä ja Hänen ihmetekonsa sekä
merkityksensä maailmalle ja ihmisille. Esimerkiksi erään kolmannen luokan tytön
vastauksessa Jeesuksesta kerrottiin näin: ’Jeesus Kristus vapautti ihmiset ikuiseen
elämään, kun kuolet, pääset taivaaseen Hänen ja isänsä Jumalan luo.’ Selkeästi eniten
Jeesuksen merkitystä syntien anteeksiantajana ja ihmisten pelastajana
ristinkuoleman kautta korostivat kuudennen luokan tytöt.
Eniten Jeesuksen ihmetekoja ja elämänvaiheita, muun muassa syntymää,
muistelivat kolmannen luokan tytöt. Jeesuksen ylösnousemus mainittiin neljässä
kolmannen luokan poikien ja neljässä kuudennen luokan tyttöjen vastauksessa. 13
vastaajaa ei tiennyt mitä kertoa Jeesuksesta, yksi heistä sen takia, ettei itse usko.
26
TAULUKKO 10. Mitä kertoisit Pyhästä Hengestä ihmiselle, joka ei ole ikinä kuullut Hänestä? Mitä? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht. 37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
millainen Hän on
14 7 11 5 37
kuka Hän on 0 2 5 2 9 0 missä vaikuttaa
0 4 2 1 7
mitä tekee 6 2 15 3 26 miten kunnioittaa
2 0 3 0 3
merkityksestä 1 0 0 0 1 missä sanotaan
1 2 6 2 11
antaisin Raamatun
0 1 0 0 1
en tiedä / en ole kuullut
26 24 30 14 94
Taulukko 10 kuvaa sitä, mitä vastaajat kertoisivat Pyhästä Hengestä ihmiselle, joka
ei ikinä ole kuullut Hänestä. Suuri osa, lähes 60 %, jättivät ko hdan tyhjäksi, tai
kirjoittivat etteivät tiedä mitä kertoisivat, sillä eivät ole itsekään kuulleet Pyhästä
Hengestä. Eniten oli kerrottu siitä, millainen Pyhä Henki on, hyvä, pyhä, elämä,
tuuli, suojelija, Jumalan henkäys maan päällä. Eräs kuudennen luokan tyttö oli
vastannut Pyhän Hengen olevan ’Tuulahdus Jumalan ja Jeesuksen rakkaudesta’.
Toiseksi eniten oli kerrottu siitä, mitä Pyhä Henki tekee, eli on ihmisten turvana,
suojana ja suojelijana, johdattaa meitä oikealle polulla, antaa uskon Jumalaan ja Jeesukseen,
antaa lahjoja ja toimii Jumalan ja ihmisen välinä. Vastanneista 11 oli muistanut lauseen
’Isän ja pojan ja Pyhän Hengen nimeen’ ja sen, missä yhteydessä lause sanotaan,
esimerkiksi häissä ja kastajaisissa, tai tavallisessa jumalanpalveluksessa. Yhden
kuudennen luokan tytön vastauksessa oli kerrottu Pyhän Hengen olevan yksi
Jumalan kolmesta persoonasta. Pyhän Hengen ja ihmisen suhteesta oli myös
annettu muutama neuvo, esimerkiksi siitä, kuinka Pyhästä Hengestä täyt yy
uskaltaa puhua maailmalla, Pyhää Henkeä tulee kunnioittaa, eikä Häntä saa
loukata.
27
TAULUKKO 11. Missä koet Jumalan läsnäolon? Missä? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
koulussa 13 13 9 4 39 ko dissa 13 14 14 5 46 kirkossa / kerhossa / leirillä
25 16 21 10 72
luonnossa 10 17 19 5 51 kaikkialla 22 21 19 10 72 muualla, missä? 2,
yksin 1, pelkotiloissa yöllä 1
1 tyhjä yksin vaarassa 1, 11 tyhjää
4 tyhjää 3 muualla, 16 tyhjää
Taulukko 11 kuvaa paikkaa tai tilannetta, jossa vastaaja kokee Jumalan läsnäolon.
Kaikkialla Jumalan läsnäolon tunsi kaikista vastanneista 72 henkilöä. Saman
verran vastanneista tunsi Jumalan läsnäolon kirkossa, kerhossa tai leirillä.
Kolmanneksi eniten Jumalan läsnäolo tuntui luonnossa, sitten kodissa ja koulussa.
Kolmannen ja kuudennen luokan tytöistä kaksi kirjoitti tuntevansa Jumalan
läsnäolon yksin pelon ja vaaran keskellä. Vastanneista 16 jätti kohdan tyhjäksi,
heistä yksi sanoi ettei tunne Jumalan läsnäoloa missään, sillä ei usko Jumalaan.
5.4 Rukoileminen TAULUKKO 12. Rukoilemisen tärkeys minulle? Kuinka tärkeää?
3-lk TYTÖT (yht.40 kpl)
3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
erittäin tärkeää
17 7 6 2 32
tärkeää 17 22 26 12 77 ei kovin tärkeää
6 8 26 10 50
Taulukko 12 kuvaa sitä, kuinka tärkeää rukoileminen on vastanneille. Vastanneista
77 henkilöä piti rukoilemista tärkeänä, 50 henkilöä ei pitänyt rukoilemista itselleen
kovin tärkeänä asiana ja 32 henkilöä piti rukoilemista erittäin tärkeänä.
Kuudennen luokan oppilaille rukoileminen ei ollut niin tärkeää kuin kolmannen
luokan oppilaille. Erittäin tärkeää rukoileminen oli kolmannen luokan tytöille.
28
TAULUKKO 13. Kuinka usein rukoilet? Kuinka usein?
3-lk TYTÖT (yht.40 kpl)
3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
monta kertaa päivässä
10 4 5 1 20
kerran päivässä
15 13 27 9 64
harvemmin 15 19 18 11 63 en lainkaan 0 1 8 3 12
Taulukko 13 kuvaa sitä, kuinka usein vastaajat rukoilevat. Vastanneista 64
henkilöä, eli yli 40 %, rukoilee kerran päivässä ja lähes yhtä suuri osa harvemmin
kuin kerran päivässä. Vastanneista 20 henkilöä rukoili useammin kuin kerran
päivässä, heistä puolet olivat kolmannen luokan tyttöjä. Tämä sopii yhteen
taulukon 12 tulokseen siitä, että eniten rukoileminen on erittäin tärkeää
kolmannen luokan tytöille. Vastaajista 12 henkilöä ei rukoillut laisinkaan, suurin
osa heistä oli kuudennen luokan tyttöjä.
TAULUKKO 14. Kuka sinut on opettanut rukoilemaan? Kuka? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
perhe 3 0 4 7 14 vanhemmat 22 20 15 0 57 äiti 13 10 22 7 52 isä 1 2 0 0 3 isoveli / sisko 1 0 1 0 2 mu mmo 5 4 4 3 16 opettaja / koulu 4 2 6 1 13 srk:n työntekijä
1 1 8 3 13
Jumala /Jeesus 3 0 2 1 6 itse 1 3 0 0 4 en muista /ei kukaan
2 8 6 3 19
Taulukko 14 kuvaa sitä, kuka vastaajan on opettanut rukoilemaan. Eniten
vastauksissa korostui perheen rooli rukouksen ja rukoilemisen opettajana.
Vastanneista 14 henkilöä oli laittanut vastaukseksi yleisesti perhe, 57 oli eritellyt
29
perheestä rukoilemisen opettajaksi vanhemmat, ja vanhemmista eniten, eli 52:ssa
tapauksessa rukoilemaan oli opettanut äiti. Vain kolmessa tapauksessa
rukoilemaan oli opettanut isä. Lisäksi kahdessa tapauksessa muu perheenjäsen,
isosisko tai isoveli oli opettanut rukoilemaan. Melko suuri rooli oli myös
mu mmolla rukoilemaan opettamisessa. Seuraavaksi suurin rukouksen opettajan
rooli oli koululla ja seurakunnalla. Vastanneista 19 henkilöä ei muistanut
opettajaansa, tai ei ollut mielestään oppinut rukoilemaan.
5.5 Raamattu TAULUKKO 15. Mistä Raamattu kertoo? Mistä? 3-lk
TYTÖT (yht.40 kpl)
3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
Jumalasta, Hänen teoistaan ja sanastaan
26 25 34 16 101
Jeesuksen elämästä, teoista, kuolemasta, ylösnousemuksesta
26 12 50 18 106
Pyhästä Hengestä 3 1 2 2 8 opetuslapsista 4 1 7 2 14 enkeleistä 1 1 2 historiallisesta ajasta ja ihmisistä
7 8 13 5 33
rakkaudesta, syntien anteeksiannosta
1 1 2
usko nnosta 1 1 1 4 7 luomisesta 0 1 8 1 10 Jumalan maasta 0 1 0 0 1 kaikesta 1 0 0 0 1 tyhjä 1 0 0 0 1 Taulukko 15 kuvaa sitä, mistä vastaajien mielestä Raamattu kertoo. Toiseksi
eniten, yli sadan henkilön vastauksissa korostettiin Jumalaa, Hänen sanaansa ja
tekojaan, erityisesti kuudennen luokan tytöt korostivat Jumalan kaikista teoista
juuri luomista. Eniten vastauksissa korostettiin Jeesusta, Hänen elämäänsä,
tekojansa, kuolemaansa ja ylösnousemustansa ja elämää Jeesuksen jälkeen.
30
Jeesuksen ihmeteoista muistettiin kuolleista herättäminen sekä parantamisihmeet.
Lisäksi tärkeiksi aiheiksi Raamatussa nousivat historiallinen aika, opetuslapset
sekä muut Raamatun ihmiset ja Pyhä Henki. Nimeltä Raamatun henkilöistä
mainittiin Mooses, Jaakob ja Joosef. Tyhjäksi kohdan jätti vain yksi henkilö.
TAULUKKO 16. Mikä on sinulle tärkein tai rakkain raamatunkertomus? Mikä kertomus? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
luomiskertomus 0 3 2 1 6 Nooa 1 3 3 1 8 Mooses 1 3 2 1 7 Joona ja valas 0 1 0 0 1 Daavid ja Goljat 1 0 0 1 2 Johanneksen evankeliumi
1 0 0 0 1
Markuksen evankeliumi
0 0 1 0 1
psalmi 23 0 0 0 1 1 Joh. 3:16 0 0 0 1 1 Jeesukseen liittyvät
0 3 3
Jeesuksen syntymä
4 1 9 2 16
Jeesus herättää kuolleen + muut parantamiset
1 1 2 0 4
Jeesuksen opetukset, vertaukset
0 0 6 4 10
Jeesus ottaa vastaan lapsia
0 0 2 0 2
5 leipää, 2 kalaa 0 0 5 0 5 pääsiäisen tapahtumat, ristiin-naulitseminen
3 4 9 2 18
Jeesuksen ylösnousemus, tyhjä hauta
1 1 0 1 3
monet 6 2 2 0 10 en tiedä 24 29 19 11 83 Taulukko 16 kuvaa vastaajalle itselleen tärkeintä tai rakkainta
raamatunkertomusta. Tärkeimmiksi nousivat Jeesukseen liittyvät kertomukset,
31
vastanneista yhteensä 61 henkilöä mainitsi jonkin Jeesukseen liittyvän
kertomuksen. Tärkeimmät Jeesuksen elämänvaiheisiin liittyvät kertomukset olivat
Hänen syntymäänsä sekä Hänen kuolemaansa liittyvät. Lisäksi muistettiin
Jeesuksen tekemiä ihmetekoja, kuolleista herättämiset ja parantamiset sekä kansan
ruokkiminen.
Osa vastaajista myös eritteli Jeesuksen kertomia vertauksia ja opetuksia, esille
nousivat esimerkiksi tarinat laupias samarialainen, tuhlaajapoika, kylväjävertaus,
hyvä paimen, sekä rakkauden kaksoiskäsky. Jeesukseen liittymättömistä tarinoista
tärkeimmiksi nousivat luomiskertomus, Nooan arkki, Daavidin ja Goljatin, sekä
Mooseksen tarina, joka mainittiin jokaisen vastaajaryhmän vastauksissa. Tietyistä
raamatunkohdista mainittiin Psalmi 23, Markuksen evankeliumi, Johanneksen
evankeliumi ja sen kohta 3:16, pienoisevankeliumi.
TAULUKKO 17. Onko sinulla oma Raamattu? Onko? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
ei 21 25 25 11 82 on 17 12 32 13 74
Taulukko 17 kuvaa sitä, kuinka monella kolmannen ja kuudennen luokan
oppilaalla on oma Raamattu. Ero Raamatun omistajien ja niiden välillä, joilla
Raamattua ei ole, ei ollut suuri, hieman enemmän oli niitä, joilla ei omaa
Raamattua ollut. Moni niistä, joilla omaa Raamattua ei ollut, lisäsi vastauksen
perään, että perheestä löytyy Raamattu, jota vastaaja saa käyttää. Nämä vastaukset
kuitenkin luokiteltiin kohtaan ei. Kolmannen luokan oppilaissa oli enemmän niitä,
joilla ei vielä ollut omaa Raamattua, kun taas kuudennen luokan oppilaissa oli
enemmän niitä, joilla oli oma Raamattu. Erot tyttöjen ja poikien välillä eivät olleet
huomattavan suuria verrattuna vastaajaryhmän kokoon. Kolmannen luokan
tytöistä Raamattu oli yli 42 %:lla ja kolmannen luokan pojista yli 32 %:lla.
Kuudennen luokan tytöistä Raamatun omisti yli 55 %, ja kuudennen luokan pojista
yli 54 %.
32
TAULUKKO 18. Mistä olet saanut oman Raamattusi? Mistä olet saanut?
3-lk TYTÖT (yht.17 kpl)
3-lk POJAT (yht.13 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.32 kpl)
6-lk POJAT (yht.13 kpl)
YHT. (74)
isosiskolta, isoveljeltä
1 1 2 0 4
kerhosta 0 0 1 0 1 suvulta 0 0 1 0 1 mu mmulta, papalta
2 2 1 2 7
pyhäkoulusta 0 1 2 0 3 vanhemmilta 1 1 1 0 3 äidiltä 3 2 2 0 7 isältä 2 1 1 1 5 leiriltä 2 2 8 1 13 vanhemmilta 1 0 2 0 3 koulusta 1 1 6 6 14 kummeilta 0 0 1 0 1 en muista 5 2 5 3 15 Taulukko 18 kuvaa sitä, mistä vastaaja on oman Raamattunsa saanut. Raamatun
omistajia kolmannen ja kuudennen luokan oppilaissa oli yhteensä 74. Heistä 14 oli
saanut Raamatun koulussa vierailleilta puhujilta, 13 oli joko saanut tai ostanut
Raamatun seurakunnan järjestämältä leiriltä ja kolme pyhäkoulusta. Eri perheen-
ja suvunjäseniä oli myös lueteltu Raamatun antajiksi. Vastanneista seitsemän oli
saanut Raamatun äidiltään. Yhtä moni oli saanut sen mummoltaan ja / tai
papaltaan ja viisi oli saanut Raamattunsa isältään. Lisäksi osa vastanneista kertoi
saaneensa isosiskonsa tai isoveljensä vanhan Raamatun. Kummiltaan, hengellisen
kasvun tukijaltaan, Raamatun oli saanut ainoastaan yksi kuudennen luokan tyttö.
Vastanneista 15 henkilöä ei muistanut mistä heidän oma Raamattunsa oli peräisin
tai osa muisti vain sen olleen lahja.
TAULUKKO 19. Uskooko äitisi Jumalaan? Uskooko? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
ei 1 1 2 2 6 kyllä 27 32 40 18 117 en ole varma
12 4 16 4 36
33
TAULUKKO 20. Uskooko isäsi Jumalaan? Uskooko? 3-lk TYTÖT
(yht.40 kpl) 3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
ei 1 3 3 3 10 kyllä 27 27 32 14 100 en ole varma
12 7 23 7 49
Taulukko 19 kuvaa vastaajien äitien suhdetta Jumalaan ja taulukko 20 kuvaa
vastaajien isien suhdetta Jumalaan. Vastaajat ovat arvioineet, uskooko omat
vanhemmat Jumalaan. Enemmistö vastanneista tytöistä ja pojista arvioivat sekä
isänsä että äitinsä uskovan Jumalaan. Epävarmoja äitinsä suhteesta Jumalaan oli
vastanneista 36 henkilöä, ja isänsä suhteesta 49 henkilöä, enemmän epävarmuutta
oli isän suhteesta Jumalaan, sekä tyttöjen vastauksissa verrattuna poikien
vastauksiin.
TAULUKKO 21. Onko käsityksesi ja tietosi Jumalasta mielestäsi muuttunu t kasvaessasi? Onko muuttunu t?
3-lk TYTÖT (yht.40 kpl)
3-lk POJAT (yht.37 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.58 kpl)
6-lk POJAT (yht.24 kpl)
YHT. (159)
en tiedä / t yhjä
2 2 1 2 7
ei 11 20 17 7 55 on 27 15 40 15 97 TAULUKKO 22. Miten käsityksesi ja tietosi Jumalasta on mielestäsi muuttunu t kasvaessasi? Miten on muuttunu t?
3-lk TYTÖT (yht.27 kpl)
3-lk POJAT (yht.15 kpl)
6-lk TYTÖT (yht.40 kpl)
6-lk POJAT (yht.15 kpl)
YHT. (97)
tiedän Jumalasta enemmän
18 8 20 11 57
usko n enemmän
4 2 4 3 13
usko n vähemmän
1 1 8 0 10
ajattelen Jumalaa enemmän
1 0 4 0 5
(jatkuu)
34
TAULUKKO 22. (jatkuu) olen oppinut lukemaan Raamattua
0 0 0 1 1
olen oppinut rukoilemaan
0 0 0 1 1
en osaa sa-noa, miten
3 3 5 0 11
Taulukko 21 kuvaa sitä, onko vastaajien käsitys heidän mielestään muuttunut
heidän kasvettuaan. Taulukossa 22 taas kuvataan sitä, millainen muutos heissä on
tapahtunut. Taulukosta 21 näkyy, että suurin osa vastanneista, 61 %, tunnisti
itsessään jonkinlaisen muutoksen verrattuna aiempaan. Vastanneista seitsemän
henkilöä oli jättänyt kohdan tyhjäksi, tai ei ollut huomannut muutosta.
Vastanneista yli kolmasosa, 55 henkilöä oli arvioinut käsityksensä ja tietonsa
pysyneen samana. Taulukosta 22 näkyy, että suurimmaksi muutokseksi nousi
Jumalaa koskevan tiedon lisääntyminen. Vastaajista 23 henkilöä tunnisti uskon
määrän muutoksen itsessään, heistä 13 henkilöä tunsi uskonsa vähentyneen ja 10
henkilöä tunsi uskonsa lisääntyneen. Viisi henkilöä tunnisti ajattelevansa Jumalaa
enemmän kuin aiemmin ja kaksi oli oppinut uusia taitoja, rukoilemisen ja
Raamatun lukemisen taidon. Vastanneista 11 henkilöä ei osannut määritellä
itsessään tapahtunutta muutosta tarkemmin.
5.6 Miten Jumala näkyy, kuuluu ja tuntuu Viimeisenä tehtävänä oli piirtää Jumala, miten Hän näkyy, kuuluu, tuntuu ja niin
edelleen. Piirustustehtävää en lähtenyt analysoimaan tarkasti, sillä se ei antanut
selkeää kuvaa lasten jumalakäsityksestä. Suurin osa oli piirtänyt parrakkaan hah-
mon kädet koholla pilven päällä. Muutama kuudennen luokan tyttö oli kirjoitta-
nu t, ettei Jumalaa voi piirtää, tai piirtäneet jonkinlaisen muun kuvan symboloi-
maan Jumalaa ja Hänen vaikutustaan maan päällä. Kuudennen luokan poikien
piirroksissa Jumala saatettiin esittää humoristisella tavalla esimerkiksi asein varus-
tautuneena.
35
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA
Tutkimuksen toteuttaminen onnistui suhteellisen vaivattomasti yhteistyössä kou-
lujen kanssa. Suurin osa kyselytilanteista oli rauhoitettuja, luokassa uskonnontun-
nilla toteutettuja tuokioita, ainoastaan yksi kyselytilanne oli hieman rauhatto-
mampi, sillä se oli koulun liikuntasalissa järjestetty yhteinen hetki sekä kolmannen
että kuudennen luokan oppilaille. Erilaisista tilanteista huolimatta kaikki vastaus-
paperit olivat käyttökelpoisia ja luettavissa, tämän takia en ottanut vastauksista
tietyn kokoista otantaa, vaan käytin kaikkia hyväksi tutkimusta tehdessäni.
Tutkimustulokset eivät olleet sitä mitä odotin, sillä päädyin seuraavaan lopputu-
kokseen: Suuria eroja ei tyttöjen ja poikien tai kolmannen ja kuudennen luokan
oppilaiden jumalakäsitysten välillä ollut havaittavissa. Selkeimmät erot sukupuol-
ten välillä liittyivät seurakunta-aktiivisuuteen, joka pojilla oli hieman alhaisempaa,
Jumalaa kuvaaviin sanoihin, jotka poikien vastauksissa korostivat Jumalan suu-
ruutta ja mahtia kun taas tyttöjen vastauksissa hyvyyttä ja hempeyttä sekä rukoi-
lemisen tärkeyteen, mikä pojille ei ollut suuressa roolissa. Selkeitä eroja ikäryhmi-
en välillä ei ollut, mutta jonkinlaisia sävyeroja oli vastauksissa havaittavissa. Esi-
merkiksi avoimiin kysymyksiin kuudennen luokan oppilaat vastasivat tarkemmin
ja määrittelevämmin. Suuri osa vielä kuudennenkin luokan oppilaista koki vaike-
aksi Pyhää Henkeä käsittelevään kysymykseen ja piirsi Jumalan parrakkaaksi hah-
moksi pilven reunalle.
Aluksi olin pettynyt tutkimuksen tulokseen, mutta sitten ymmärsin että tutkimuk-
sesta ei tarvitse saada sitä tulosta, mitä on kaivannut, jotta se olisi onnistunut vas-
taamaan tutkimus-ongelmaan. Yrittäessäni miettiä mahdollisia selityksiä tutki-
mustulokselle huomasin seuraavia asioita: Tutkimus oli ensin tarkoitus toteuttaa
kyselyn, piirustustehtävien ja näitä tarkentavien haastattelujen perusteella, mutta
aikatauluongelmat supistivat työn pelkän kyselyn varaan. Tämä hankaloitti ja hei-
kensi sekä tulosten tarkkuuden varmistamista, että omaa henkilökohtaista koske-
tusta ja motivaatiota aiheen käsittelyyn. Lisäksi huomasin jälkikäteen tehneeni vir-
heen aiheen pohjustuksessa, sillä teoriaosuus rakentui lopulliseen muotoonsa vas-
36
ta tutkimuksen toteuttamisen jälkeen. Tästä johtuen tajusin kyselyn muodostuneen
omien henkilökohtaisten ajatusten, kokemusten ja mielenkiintojen pohjalle, oman
jumalakäsitykseni pohjalle. Vahvempi teorian tuntemus olisi voinut auttaa saa-
maan tutkimuksesta mahdollisimman suuremman hyöd yn irti. Ehkä myös tutki-
musryhmän olisi tullut olla suurempi, tai eroja olisi voinut tutkia maantieteellises-
ti, eikä ainoastaan yhden seuraku nnan vaikutusalueelta.
37
LÄHTEET
Ahonen S., Alatalo, H., Mäkinen I., Nikkanen, P., Rintala, P. & Turunen, J (toim.) 1996. Lapset – Jumalan viljaa. Lasten ja varhaisnuorten hengellinen kasvatus. Päivä Oy: Hämeenlinna. Hakala K. & T. 2001. Lapsi- ja varhaisnuorisotyön suunnittelu. Teoksessa Luuk-ko nen L. (toim.) 2001. Nollasta neljääntoista, käsikirja seurakuntien lapsi- ja var-haisnuorisotyöhön. Toinen painos. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä, 118-119. Kalliomäki A. Räsänen A. ja Hilska P. (toim.) 2003. Lapsen sielun maisema. Haka-paino: Helsinki. Kinnunen S. 2003. Anna mun olla lapsi. Kirjapaja Oy: Helsinki. Tamm, M. 1988. Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma. Lasten keskus: Helsin-ki.
LIITE 1/ 1
LIITTEET KYSELY Ympyröi mielestäsi oikean vaihtoehdon edessä oleva pallo, tai avoimissa kysymyksissä vastaa viivalle. Monessa tehtävässä voit valita useamman vaihtoehdon.
1. PERUSTIEDOT Luokka _______ Sukupuoli:
• tyttö • poika
2. SEURAKUNTA-YHTEYS:
a)Mihin seurakunnan tapahtumiin olet itse osallistunut? • tyttökerho • poikakerho • tyttöleirit • poikaleirit • retket • muu, mikä?______________________________
b)Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut koulun kanssa? • 3-luokkalaisten retki • kirkot (esim. pääsiäiskirkko) • leirikoulu • muu, mikä?______________________________
c)Mihin seurakunnan tapahtumiin olet osallistunut perheesi kanssa? • jumalanpalvelus • perhekirkko • perheleiri • askartelupäivä • muu, mikä?______________________________
LIITE 1/ 2
3. YMPYRÖI SANAT JOTKA KUVAAVAT MIELESTÄSI JUMALAA:
• rakastava • voimakas • oikeudenmukainen • ankara • kostava • vihainen • kärsivällinen • heikko • puolueellinen • hempeä • välinpitämätön • iloinen • kärsimätön
4. MINÄ JA JUMALA
a) Mistä olet oppinut tuntemaan Jumalaa? • koti • seurakunta • koulu • Raamattu • muu, mikä _________________
b) Mitä haluaisit vielä tietää Jumalasta?
________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
c)Mitä haluaisit kysyä Jumalalta? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
d) Mitä kertoisit Jumalasta ihmiselle joka ei ikinä ole kuullut Hänestä? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
e) Mitä kertoisit Jeesuksesta ihmiselle, joka ei ole ikinä kuullut
LIITE 1/ 3
hänestä? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
f) Mitä kertoisit Pyhästä Hengestä ihmiselle, joka ei ole ikinä kuullut
hänestä? _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
g) Koen Jumalan läsnäolon: • koulussa • kodissa • kirkossa / kerhossa / leirillä • luonnossa • kaikkialla • muualla, missä? ___________
5. RUKOILEMINEN
a) Rukoileminen on minulle: • erittäin tärkeää • tärkeää • ei kovin tärkeää
b) Rukoilen:
• monta kertaa päivässä • kerran päivässä • harvemmin • en lainkaan
c) Kuka sinut on opettanut rukoilemaan? _____________________ 6. RAAMATTU
LIITE 1/ 4
c) Mistä Raamattu kertoo? _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
d) Mikä on sinulle tärkein tai rakkain Raamatun kertomus? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
e) Onko sinulla oma Raamattu, mistä olet sen saanut? _____________________________________________________
7. USKOOKO ÄITISI JUMALAAN? • ei • kyllä • en ole varma
8. USKOOKO ISÄSI JUMALAAN?
• ei • kyllä • en ole varma
9. ONKO KÄSITYKSESI JA TIETOSI JUMALASTA MIELSTÄSI MUUTTUNUT KASVAESSASI? MITEN? ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
LIITE 1/ 5
10. PIIRUSTUSTEHTÄVÄ. Piirrä miten koet Jumalan läsnäolon, miten Jumala tuntuu, näkyy, kuuluu…