timo jaakkola 8.4 - luonnonvarakeskus · 200k 400k 600k 800k 1,000k 1,200k 1,400k 1,600k 1,800k...
TRANSCRIPT
Viljamarkkinoiden riskinhallinta
Timo Jaakkola8.4.2010
15/04/2010 Timo Jaakkola2
Nordea – johtava pohjoismainen pankki
Luotonanto yrityksille, %
Prosenttiosuus konsernin tuotoista (ympyröiden koko)
Suomi15 %
Norja12 %
Tanska21 %
Ruotsi17 %
Muut¹)
29 %
New European Marke
ts6 %
1 ) Shipping, Oil Services & International, International Private Banking, konsernitoiminnot ja finanssipalveluyritykset
2 ) Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin
Ainutlaatuinen asiakaskuntaNoin 7,7 miljoonaa asiakasohjelmiin kuuluvaa henkilöasiakasta ja 0,7 miljoonaa aktiivista yritysasiakasta
Kattava jakeluverkostoNoin 1 400 konttoria
Vahva taloudellinen asemaEnsisijaiset omat varat 16,1 miljardia euroa Tier 1 -suhde2) 10,9 % ennen siirtymäsäännöksiä
Suuren koon tuomat edutKulujen suhde riskipainotettuihin saamisiin 2,3 %
HajautusNordean tuotoista enintään yksi neljäsosa syntyy yhdellä markkina-alueellaLuotonanto
henkilöasiakkaille, %
15/04/2010 Timo Jaakkola3
Source: Hightower
Corn, Wheat & Oilseeds World Planted Acreage vs Total Use
200K
400K
600K
800K
1,000K
1,200K
1,400K
1,600K
1,800K
2,000K
70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16
Tota
l Pla
nted
Acr
eage
(Mill
ion
Acr
es)
600K
800K
1,000K
1,200K
1,400K
1,600K
1,800K
2,000K
2,200K
2,400K
Total Use (M
T)
Wheat Corn Oil Seeds Projected Harvested Total Usage Projected Total Use
Lähde: ADM Investor Services
15/04/2010 Timo Jaakkola4
Maatalouspolitiikka Markkinat
CAP uudistus:-Tuki irti tuotannosta-Kiintiöiden lopetus-Tukien kohdennus-Intervention alasajoLFA reformi:-Kriteerit-Ylärajan poisto?-141- ja ymp. tuen paikkausYmpäristötuki -Tulotukiluonne vähenee
WTO-ratkaisu:-Vientitukien leikkaus-Tuontitullien leikkaus-Tuet irti tuotannosta-Kaupan esteet ja ”esteet”
-GMO-Ympäristökysymykset-ihmisoikeudet
Yleinen talouskehitys Kauko-Idän talouskasvuEnergian hinta bioenergiamarkkinatRaaka-ainemarkkinatTuotannon tehostuminen ja keskittyminen
Tilatasolla-Tuotannon laajuus ja tehokkuus - Tuottojen ja kustannusten suhde-Riskien hallinta - Johtajuus ja osaaminen
Hintavaihtelu lisääntyyKilpailukyky korostuu
Hintavaihtelu lisääntyyKilpailuedut korostuvat
Hintavaihtelu lisääntyyRiskien hallinta korostuu
15/04/2010 Timo Jaakkola5
Viljan hintaan vaikuttavat:
Varastotilanne
Tuotannon ja kulutuksen tasapaino – maailma, EU, Suomi– Kokonaisvolyymit
– Rakenteellinen tasapaino
Valuuttakurssit
Rahtihinnat
Energian hintakehitys
Yleinen taloustilanne
Spekulatiivinen kauppa
Hallinnolliset ja poliittiset päätökset
15/04/2010 Timo Jaakkola6
Markkinariskien hallinta viljaketjussa
Markkinajärjestelmien tuntemus
Markkinoiden aktiivinen seuranta
Toiminnan suunnittelu markkinaehtoisesti
Ketjuohjaus
Kiinteähintaiset kauppasopimukset
Varastointi – ostojen ja myyntien ajoitus
Pörssisuojaus futuureilla ja optioilla
15/04/2010 Timo Jaakkola7
Markkinoiden seurantaMarkkinalukutaidosta uusi osaamisvaatimus
Tietolähteet:– Alan yritykset kotimaassa ja ulkomailla, mm. Avena, Agrimarket, Kesko,
Yrma
– Vilja-alan yhteistyöryhmä, www.vyr.fi
– MTK Reppu
– Viljapörssit: NYSE Euronext, CME
– Informaatiota tuottavat organisaatiot: HGCA, Agronomics
– Nordean asiakkaille e-Markets
Ongelmina oikean tiedon saatavuus, ajantasaisuus ja luotettavuus, mutta ennen kaikkea osaamisen ja/tai uskalluksen puute toimia markkinasignaalien ohjaamana
15/04/2010 Timo Jaakkola8
Viljan tuotantoennuste, IGC/Agronomics
15/04/2010 Timo Jaakkola9
Viljan kulutusennuste, IGC/Agronomics
15/04/2010 Timo Jaakkola10
Myllyvehnän hintakehitys EU-markkinoilla NYSE Euronext, Pariisi
15/04/2010 Timo Jaakkola11
Joulukuun 2011 CME vehnäfutuurin hintakehitys
Vehnä CME 12/10, 16.03.2010, n. 536 c/bu
15/04/2010 Timo Jaakkola12
Euron heikentyminen tukee vientikilpailukykyä ja vahvistaa mm. öljykasvien hintoja
15/04/2010 Timo Jaakkola13
Korot ennätysalhaalla – hyvä aika suojautua korkoriskeiltä
15/04/2010 Timo Jaakkola14
Ketjuajattelu on olennainen osa riskienhallintaa
Ketju vastaa tuotannon ohjautumisesta oikeisiin tuotteisiin
Markkinataloudessa tuotantoa ohjataan rahalla
Informaation pitää kulkea molempiin suuntiin
Informaation pitää olla luotettavaa, ajantasaista ja oikea-aikaista
Kaikkien osapuolten on parhaan kykynsä mukaan pidettäväkiinni tehdyistä sopimuksista
Jokaisen ketjun lenkin pitää tiedostaa oma vastuunsa muiden lenkkien liiketoiminnassa
15/04/2010 Timo Jaakkola15
Markkinariskien hallinta hinnan kiinnityksellä
Mahdollisuudet kiinteähintaisiin sopimuksiin keväällä 2009:– Myllyvehnä 150 e/t – 120 e/t syksylle 2010
– Mallasohra 140 e/t – 110 e/t syksylle 2010
– Rypsi ja rapsi 300 e/t – 290 e/t syksylle 2010
Esim. kiinnitys puolet 100 t tuotantomäärästä:– Myllyvehnä kiinnitetty 50 t á 150 e/t = 7 500 e
– Myllyvehnä käteishintaan 50 t á 125 e/t = 6 250 e
– Vehnän keskihinta 137,50 e/t
– Yhteensä 13 750, erotus avokauppaan + 1 250 e
– Jos myllyvehnän laatuvaatimus ei täyty, hinnan kiinnityskään ei päde
15/04/2010 Timo Jaakkola16
Markkinariskien hallinta varastoimalla
Vuokrattu varastoVarastoitava määrä 100 tonnia
Markkinahinta varastoitaessa 100 €/t 100 €/t 100 €/tMarkkinahinta myytäessä 110 €/t 120 €/t 130 €/t
Varastointikustannus: - vastaanotto 2,3 €/t 2,3 €/t 2,3 €/t - kk-vuokra 0,8 €/t/kk 0,8 €/t/kk 0,8 €/t/kk - varastointiaika 12 kk 12 kk 12 kk - varastosta otto 2,3 €/t 2,3 €/t 2,3 €/t - korko 5,00 % 5,00 % 5,00 %
Varastoinnin tuotto -920,00 € 80,00 € 1080,00 €
15/04/2010 Timo Jaakkola17
Markkinariskien hallinta varastoimalla
Oma varastoVarastoitava määrä 100 tonnia
Markkinahinta varastoitaessa 100 €/t 100 €/t 100 €/tMarkkinahinta myytäessä 110 €/t 120 €/t 130 €/t
Varastointikustannus: - varastointiaika 12 kk 12 kk 12 kk - investoinnin hinta 100 €/t 100 €/t 100 €/t - poistoaika 10 v 10 v 10 €/t/kk - korkokanta 5,00 % 5,00 % v 5,00 % v - poisto varastotilalle 10 €/t 10 €/t 10 €/t - korko varastotilalle 2,5 €/t 2,5 €/t 2,5 €/t - korko varastoidulle viljalle 5,00 €/t 5,00 €/t 5,00 €/tVarastointikustannus yhteensä 17,50 €/t 17,50 €/t 17,50 €/t
Varastoinnin tuotto -750,00 € 250,00 € 1250,00 €
15/04/2010 Timo Jaakkola18
Suojattavat maataloustuotteetNordea tarjoaa tällä hetkellä asiakkailleen johdannaissuojauksia seuraaviin maataloustuotteisiin
– Eurooppalaiset tuotteet
– Rehu- ja myllyvehnä (NYSE Euronext)
– Rapsi ja rapsiöljy (NYSE Euronext)
– Kaakao, maissi, kahvi, sokeri (NYSE Euronext)
– U.S.-tuotteet
– Vehnä (CME)
– Sokeri (ICE)
– Kahvi (ICE)
– Maissi (CME)
– Soijapavut ja –öljy (CME)
– Nauta- ja sikakarja (CME)
Ongelmana rajallinen tuotevalikoima pohjoiseurooppalaisille maataloustuotteille.
– Mm. rehukaura- ja ohra, lannoitteet
15/04/2010 Timo Jaakkola19
Suojautumisen periaatteetMaataloustuotteiden fyysinen kauppa ja suojaaminen hoidetaan erillään
– Fyysinen kauppa
– Ostajia voidaan vaihtaa tai kilpailuttaa suojausaikana, koska suojautuminen hoidetaan erillään toimituksista
– Suojautuminen
– Suojautuminen tehdään Nordean kanssa
– Suojaus ei johda maataloustuotteiden fyysiseen toimitukseen, ainoastaan raha liikkuu asiakkaan ja Nordean välillä
– Toteutuneet viljakaupat eivät vaikuta suojauksen ehtoihin
Suojaus kompensoi markkinahinnan muutokset– Suojattuja hintoja voidaan käyttää mm budjetoinnissa
Maataloustuotteiden pääasiallinen suojaustuote on futuuri.
15/04/2010 Timo Jaakkola20
Esimerkki riskien hallinnasta futuurikaupan avulla 1. - myyjän suojaus (Yksi sopimus on 50 t)
Esimerkki 1. per 50 tMyydään marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan 130 €/tKäteishinta lokakuussa 2010 145 €/tOstetaan takaisin marraskuun vehnäfutuuri hintaan 145 €/t
Futuurikaupassa hävitään -15 €/t -750 €Käteiskaupan tuotto 145 €/tNetto 130 €/t
Esimerkki 2.Myydään marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan 130 €/tKäteishinta lokakuussa 2010 115 €/tOstetaan takaisin marraskuun vehnäfutuuri 115 €/t
Futuurikaupassa voitetaan 15 €/t 750 €Käteiskaupan tuotto 115 €/tNetto 130 €/t
Suojautuminenhintavaihteluilta
Asiakasmaksaapankille
Pankkimaksaa
asiakkaalle
15/04/2010 Timo Jaakkola21
Esimerkki riskien hallinnasta futuurikaupan avulla 2. - ostajan suojaus (Yksi sopimus on 50 t)
Esimerkki 2. per 50 tOstetaan marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan 130 €/tKäteishinta lokakuussa 2010 145 €/tMyydään takaisin marraskuun vehnäfutuuri hintaan 145 €/t
Futuurikaupassa voitetaan 15 €/t 750 €Käteiskaupan hinta 145 €/tOstettavan viljan nettokustannus 130 €/t
Esimerkki 2.Ostetaan marraskuun 2010 vehnäfutuuri hintaan 130 €/tKäteishinta lokakuussa 2010 115 €/tMyydään takaisin marraskuun vehnäfutuuri 115 €/t
Futuurikaupassa hävitään -15 €/t -750 €Käteiskaupan hinta 115 €/tNetto 130 €/t
Suojautuminenhintavaihteluilta
Pankkimaksaa
asiakkaalle
Asiakasmaksaapankille
15/04/2010 Timo Jaakkola22
Esimerkki myllyvehnän futuurisuojauksesta vuodelle 2009
Futuurikauppa:
01/2010 vehnäfutuuri 15.3.2009 tasolla 147 e/t (31.3. 140 e/t)
Viljelijä myy kaksi sopimusta á 50 t, kokonaisarvoltaan 14 700 e
Tässä vaiheessa ei liikutella rahaa, tarvitaan vain n. 1500 e vakuus
Viljelijä ostaa futuurit takaisin 30.11.2009 päivän hintaan 128,50 e/t, jolloin kaupan kokonaisarvo on 12 850 e
Pankki tilittää asiakkaalle erotuksen 1 850 e miinus kulut 0,5 % eli 137,75 e nettovoitto 1 712,50 e eli runsaat 17 e/t
Fyysisen viljan kauppa:
Viljelijä myy 30.11. vehnänsä päivän hintaan 125 e/t, johon hän voi lisätäfutuurikaupasta saamansa tuoton 17 e/t yhteensä 142 e/t
Ero kiinteähintaiseen sopimukseen – 8 e/t (jos 100 % kiinnitys, 50 % kiinnityksellä± 0 e/t), mutta ilman laaturiskiä
Jos vehnä menee rehuksi, viljelijän tuotoksi tulee 105 e/t + 17 e/t 122 e/t
15/04/2010 Timo Jaakkola23
Siipikarjanrehujen hinnat seuraavat lyhyttä myllyvehnäfutuuria kuukauden viiveellä
200
220
240
260
280
300
320
340
360
1/08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 1/09 2/09 3/09 4/09 5/09 6/09 7/09 1/10100
120
140
160
180
200
220
240
260
280
300
1 P CC 2 P CC 3 P CC 4 P Myllyvehnä, lähin futuuri
15/04/2010 Timo Jaakkola24
Nordean kanssa tehtävistä futuurikaupoista ei aiheudu ”margin calleja”
Futuurikauppojen vastapuoli on Nordea Pankki Suomi Oyj
Kaupat ovat asiakkaalle OTC-futuurikauppoja
Kaupoista aiheutuva vastuu menee asiakkaalle myönnetyn johdannaislimiitin alle
– Markkinahintojen muutoksista ei aiheudu kassavirtoja eikä asiakkaan tarvitse suojauksia tehdessään asettaa erillistä pörssivakuutta
Kassavirta realisoituu vasta suojauksen sulkemisen jälkeen
15/04/2010 Timo Jaakkola25
Edut ja haitat
Edut– Suoja markkinahintojen muutoksilta
– Pääomaa ei tarvitse sitoa varastotiloihin ja varastoitaviin tuotteisiin
– Hinta etukäteen tiedossa
– Ei yllätyksiä budjetoituihin arvioihin verrattuna
– Sopimuksen purkaminen on mahdollista ennen eräpäivää
– Joustavampi vaihtoehto kiinteähintaiseen fyysiseen sopimukseen verrattuna – ei esim. sato- ja laaturiskiä
– Mahdollista tehdä eri valuutoissa esimerkiksi EUR tai USD
– Erittäin helppoa verrattuna oman pörssitilin avaamiseen
Haitat– Markkinahintojen muutokset asiakkaan kannalta edulliseen suuntaan eivät hyödytä
asiakasta
– Kotimaan hintataso ei aina seuraa pörssien hintakehitystä
15/04/2010 Timo Jaakkola26
Kenelle?
Isoille viljatiloille, jotka haluavat suojata tuotantoaan hinnanlaskulta
Isoille kotieläintiloille, jotka haluavat suojautua rehuraaka-aineiden hintojen nousulta suojaus esim. vehnä, soija, rapsi -yhdistelmällä
Elintarvikealan yrityksille, jotka haluavat suojata ostojaan voidakseen tehdä asiakkaidensa vaatimia kiinteähintaisia kauppasopimuksia
Viljakaupan yrityksille, jotka haluavat suojata ostojaan ja myyntejään
Toimialaa tunteville sijoittajille, jotka voivat hyödyntääosaamistaan hakiessaan tuottoa pääomilleen
15/04/2010 Timo Jaakkola27
Kannattaako viljan hintaa suojata?Kyllä jos:
– Paljon euroja kiinni tuotteessa - suuret tuotanto- tai ostomäärät
– Hintavaihtelu tai sen mahdollisuus on suuri
– Suojaus on mahdollista tehdä kannattavalle hintatasolle
– Tuotteelle sopiva riittävän luotettava markkina on olemassa
– Markkinoita sekoittavien hallinnollisten päätösten riski on vähäinen
Ei jos:– Riskipositio on pieni ts. suojattavan tuotteen arvo on vähäinen
– Suojausta ei ole mahdollista tehdä kannattavuuden turvaavalle hintatasolle
– Toimiva markkina puuttuu ja hintavaihtelu on vähäistä
– Hallinnon interventio on odotettavissa ja sillä on negatiivinen vaikutus
15/04/2010 Timo Jaakkola28
Toimenpide-ehdotukset
Nordea Master –yleissopimuksen allekirjoittaminen
Tuote- ja riskikuvauksen lukeminen
Suojauspäätöksen tekeminen
Markkinahintojen päivittäminen Nordea Marketsista
Suojauksen toteuttaminen puhelimitse– Puhelun vastapuolina ovat aina Nimenkirjoittaja (asiakkaan puolesta) ja
Nordea Marketsin edustaja
– Tämä on molempia osapuolia sitova toimenpide
Suojaussopimuksen allekirjoittaminen ja palauttaminen– Toimitetaan asiakkaalle normaalisti muutaman pankkipäivän kuluessa
faksitse.
15/04/2010 Timo Jaakkola29
Mikä voisi nostaa viljan hintaa?
Talouden elpyminen laittaa vauhtia kysyntään
Öljyn hinnan nousu parantaa biopolttonesteiden kilpailukykyä
Euron heikentyminen avaa uudelleen menetettyjävientimarkkinoita mm. maitotuotteille, sianlihalle ja viljalle
Ylijäämätuotteiden tuotanto sovitetaan kulutukseen
Intervention poistuminen – nyt varastoihin ostettu vilja on sekoittamassa markkinoita ja estää tehokkaasti viljan hinnan nousua pitkälle eteenpäin
15/04/2010 Timo Jaakkola30
Mitä kylvän keväällä 2010?
Mitä kannattaa kylvää?– Vain kannattavaa tuotantoa – tappiota ei kannata varmistaa jo kylväessä
– Kannattava hintataso sovittavissa etukäteen
– Markkinataloudessa aitoa kysyntää mitataan rahassa – halutuilla tuotteilla on normaalisti toimivilla markkinoilla kannattava hintataso
Mitä ei kannata kylvää?– Tuotteet joilla on heikko kysyntä ja siten myös heikko hinta
– Koko tai pääosalle pinta-alasta riskialttiita, pitkän kasvukauden kasveja, joiden laatu on ratkaiseva hinnoitteluperuste
– Ylisuuria määriä kasveja, joiden pienet markkinat voivat mennä sekaisin spekulatiivisesta tuotannosta
– Mitään sopimuksetonta – kesantoja, viherlannoitus- ja luonnonhoitopeltoja lukuunottamatta
15/04/2010 Timo Jaakkola31
Viljamarkkinoiden kymmenen teesiä1. Seuraa ja opettele lukemaan markkinoita – hintavaihtelu on pysyvä
ilmiö
2. Tee itsenäisiä ja tietoon perustuvia päätöksiä – älä panikoi
3. Suunnittele tuotanto markkinalähtöisesti – kuuntele asiakasta
4. Selvitä osoite ja hinta ennen kuin kylvät
5. Tee oikeita sopimuksia ja kirjaa ylös miksi olet niitä tehnyt
6. Älä spekuloi viljalla ja sen varastoinnilla, ellet ole varautunut useamman vuoden varastointiin
7. Suojaudu markkinariskeiltä termiineillä ja futuureilla
8. Älä koskaan petä asiakkaan luottamusta
9. Lievä ahneus on välttämätöntä, liika ahneus tuhoisaa
10. Älä unohda myydä
15/04/2010 Timo Jaakkola32
Hyödykejohdannaistransaktiota koskeva sopimus sitoo ostajaa ja myyjää viimeiseen eräpäivään asti, eikä sitä voida peruuttaa ilman sulkevaa transaktiota.
Tarkempi kuvaus tuotteen riskeistä ilmenee erillisestätuotekuvauksesta, jonka asiakkaan edellytetään lukeneen ennen hyödykejohdannaistransaktion tekemistä.
Yleistä hyödykejohdannaisiin liittyvistä riskeistä
15/04/2010 Timo Jaakkola33
Hintariski
Futuurit, termiinit ja swapit– Johdannaisesta aiheutuva voitto/tappio riippuu kohde-etuuden markkina-
arvon muutoksista ja on rajaton*. Tämän vuoksi johdannaisen ostaja/myyjä voi joutua asettamaan vakuuksia tai tekemään panttauksia. Aiempi kohde- etuuden hintakehitys ei ole tae tulevasta hintakehityksestä, ja hintariski on ostajalla/myyjällä.
*Teoreettisesti hinta ei voi pudota alle nollan.
Optiot– Optiosta saatava voitto/tappio aiheutuu kohde-etuutena olevan tuotteen
markkina-arvon muutoksista. Option ostajalle tuottomahdollisuus on rajaton ja potentiaalinen tappio on rajoitettu option preemioon. Option myyjälle potentiaalinen tappio on rajaton ja tuotto on rajoitettu option preemioon. Sekä option ostaja että myyjä voivat joutua asettamaan vakuuksia tai tekemään panttauksia. Aiempi kohde-etuuden hintakehitys ei ole tae tulevasta hintakehityksestä, ja hintariski on tuotteen ostajalla/myyjällä.
15/04/2010 Timo Jaakkola34
Basis-riski
Basis = Suojatun tuotteen spot-hinta – johdannaisen hinta
Basis-riski tarkoittaa epätäydellistä korrelaatiota konkreettisen tuotteen ja rahoitusinstrumentein suojatun tuotteen välillä.
Hyödykkeiden hinnat perustuvat viitelaatuihin, jotka toimitetaan viitekohteisiin. Basis-riski aiheutuu tilanteesta, jossa fyysisen transaktion laatu ja toimituskohde eroavat johdannaisen kohde-etuuden laadusta ja toimituskohteesta. Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja vastapuolen sitoumus koskee johdannaiskaupankäynnin kohteena olevaa viitelaatua. Basis-riski jää ostajan/myyjän kannettavaksi.
Basis-riskin seurauksena suojausstrategian tuotot tai tappiot eivät ole täydellisesti ennalta määriteltävissä.
15/04/2010 Timo Jaakkola35
LuottoriskiLuottoriskillä tarkoitetaan sitä, ettei Nordea Pankki Suomi Oyj kykene suoriutumaan velvollisuuksistaan johdannaisten voittojen ja tappioiden tilityksen yhteydessä. Jos Nordea Pankki Suomi Oyj ei suoriudu velvollisuuksistaan, muodostuu ostajalle/myyjälle saatava Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä.
Luottoriskiä voidaan arvioida käyttämällä riippumattomien luottoluokittajien luottoluokituksia. Merkittävimmät luottoluokittajat ovat Standard & Poor’s sekä Moody’s. Lisäinformaatiota löytyy internet-osoitteissa www.standardpoors.com, www.moodys.com ja www.nordea.com.
Luottoluokitus on arvio Nordea Pankki Suomi Oyj:n vakavaraisuudesta ja riskistä ajautua maksuvaikeuksiin. Nordea Pankki Suomi Oyj luottoluokitukset ovat seuraavat:
– S&P: AA-
– AAA on luottoluokituksista korkein ja C matalin.
– Moody’s*: Aa1
*Helmikuu 2009
VastuunrajoitusNordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank
Danmark A/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi.
Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä
ilmoitusta. Tässä esitetyt näkemykset perustuvat asiakkaalta saatuun tietoon, joka on toimitettu Nordean tarjoamien sijoituspalvelujen esittelemiseen. Tässä annettu tieto ei korvaa vastaanottajan omaa harkintaa.
Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Ennen
sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja.
Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa
kirjallista lupaa.
Lisätietoja hintasuojauksista
Rami [email protected]
Puh 09 3695 0311
Timo [email protected]
Puh 0400 732 145
Juha Ryynä[email protected]
Puh 09 3695 0327