Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagoginen suunnitelma Lahdessa 2018-2020

2

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagoginen suunnitelma Lahdessa 2018-2020

1.JOHDANTO 3

2. LAHDEN PEDAGOGINEN TVT- SUUNNITELMA PROSESSINA 6

3. OPETUKSEN TIETOTEKNINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 7

4. OPPILAAN TVT-TAIDOT VUOSILUOKITTAIN 8

5. TUKI 14

6. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 15

7. ARVIOINTI 19

3

1.Johdanto

Lahden perusopetuksen pedagoginen TVT-suunnitelma on viestintätekniikan

opetuskäytön kehittämistä määrittävä suunnitelma. Pedagogisen suunnitelman

tavoitteena on olla konkreettinen ja luonteva osa opetussuunnitelmaa sekä Lahden

perusopetuksen UPO-oppiva organisaatio -kokonaisuutta (Uusi perusopetus

Lahdessa). Digitalisaation lisäksi UPO:on kuuluvat johtaminen, oppimisen tuki ja

uusi pedagogiikka. Nämä neljä osa-aluetta määrittelevät Lahden koulujen

pedagogiikkaa.

Kuva 1: Uusi perusopetus Lahdessa (UPO).

TVT-taitoja tarvitaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa,

ilmiöoppimisessa sekä muussa koulun järjestämässä toiminnassa. TVT:llä on myös

keskeinen rooli oppilaiden osallisuuden lisäämisessä sekä yhteisöllisissä

työskentelytavoissa. TVT:n käyttö ei ole itse tarkoitus, vaan olennaista on osata

valita ne tilanteet, joihin se soveltuu parhaiten.

Suunnitelman pedagogisen osuuden päivittämisen taustalla on tarve nostaa uuden

opetussuunnitelman (OPS 2014) keskeiset TVT-osa-alueet tiivistettyinä koulujen

4

käyttöön. Suunnitelman tarkoitus on olla käyttökelpoinen työkalu kaupungin

digitaalisen toimintaympäristön suunnittelussa ja opetuksen kehittämisessä.

Tieto- ja viestintäteknologiaa opetetaan ja käytetään kaikilla vuosiluokilla

suunnitelman mukaisesti. Lahden TVT-suunnitelman pedagogisen osuuden

tavoitetilat jakaantuvat vuosiluokittain kolmeen eri osa-alueeseen:

1) Digikulttuuri - viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen

2) Omat taidot - suunnittelu, tuottaminen ja arviointi

3) Tiedonhallinta – tutkiva ja luova työskentely

Nämä kolme osa-aluetta määrittelevät vuosiluokille 1-2, 3-6 sekä 7-9 tavoitetilat

esimerkkeineen.

Digikulttuuri käsittelee viestintään, vastuullisuuteen ja verkostoitumiseen liittyviä

taitoja. Omat taidot pitää sisällään suunnittelun, tuottamisen ja arvioinnin.

Tiedonhallinta osa-alueessa määritellään tutkivan ja luovan työskentelyn taitoja.

Kuva 2. Oppilaan TVT-taitojen osa-alueet.

Laitteiden ja toimintaympäristöjen osalta oppilaan TVT-laitteiden tavoitesuhdeluku on

1:2 (kahta oppilasta kohden yksi päätelaite). Oppilaan laitteena voi olla iPad,

Chromebook tai Windows- kannettava. Opettajan laitteiden tavoitesuhdeluku on 1:1.

Opettajan laitteena on Ipad tai Windows-kannettava. Koulu hankkii laitteet Leasing-

periaatteella ja Leasing-maksut maksetaan koulukohtaisesta budjetista.

5

Osaamisen kehittämisen osa-alueet ovat:

Koulutukset

ICT-tuki (ITs PRO)

Lähituki ja vertaistuki

Alueellinen tuki (TVT –mentorit)

Kuva 3. Laitteet ja toimintaympäristöt.

TVT-suunnitelma saadaan arkipäivän työkaluksi riittävien resurssien sekä koulun

johdon ja opettajien esimerkin avulla. Laitehankintoihin, tekniseen tukeen ja

koulutukseen tarvitaan panostusta. Digitaalisen opetusmateriaalin käytön

lisääntyminen tuo tarvetta lisäresurssointiin. Lahden perusopetuksen pedagogiikan

kehittämistä määrittävät talousarvion ja käyttösuunnitelman tavoitteet.

6

2. Lahden pedagoginen TVT-suunnitelma prosessina

Tietotekniset ympäristöt ja välineet ovat yhtenä ihmisten välisen vuorovaikutuksen

välineenä koulussa. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus tiedon tuottamiseen

ja osaamisen osoittamiseen erilaisten sähköisten ympäristöjen kautta. Koulun

aikuisten oma esimerkki on keskeisessä roolissa tavoitetilojen saavuttamisessa.

Suunnitelman pedagogista osuutta varten toteutettiin kevään 2018 aikana useita

kyselyjä ja haastatteluja. Näiden tarkoituksena oli kartoittaa hyväksi koettuja

toimintamalleja, mahdollisia epäkohtia ja toiveita TVT-taitojen opetuksen ja

opettajien koulutuksen suhteen. Suunnitelman taustamateriaalina oli käytössä

Lahden kaupungin TVT-suunnitelma 2017-2019.

Suunnitelman luomisvaiheessa on kuultu koulujen oppilaskuntia ja

vanhempainyhdistyksiä. Myös rehtoreilla sekä opettajilla on ollut mahdollisuus

vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Haastatteluja on tehty työelämän, lukiokoulutuksen

ja ammatillisen opetuksen näkökulmasta. Haastatteluissa on pyritty saamaan

selville, mitä toimivia käytänteitä on jo olemassa, mitkä asiat koetaan haasteellisiksi

ja mitä valmiuksia oppilaalla tulisi olla peruskoulun jälkeen.

Lahdessa toteutettiin lisäksi syksyn 2017 aikana kysely, jossa kartoitettiin opettajien,

oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät edistävät oppimisen iloa

(Fountain park). Kyselyn yhtenä osa-alueena oli digitalisaatioon liittyvät aihealueet.

Kyselyssä selvitettiin oppilaiden ja opettajien teknologian hyödyntämistä,

oppimisympäristöjen monipuolistamisen edistämistä, yksilöllisyyden huomioimista ja

osallistuvaan oppimiseen liittyviä asioita. Fountain Parkin -kyselyssä haettiin

vastauksia siihen, miten opettajan oppimista innostava ja inspiroiva rooli vaikuttaa

oppimiseen.

Kyselyissä ja haastatteluissa esille nousseet asiat on otettu huomioon TVT-

suunnitelmaa tehtäessä. TVT-suunnitelman tavoitetilojen aihealueiden

kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös TVT-tutorit. Heidän osaamisen

hyödyntäminen on ollut keskeisessä roolissa pedagogista näkökulmaa

suunniteltaessa. TVT-suunnitelma toimii jatkossa tutorien työkaluna opettajien

koulutusta suunniteltaessa.

Lahden pedagogisen TVT-suunnitelman tavoitetilat on tarkoitus jalkauttaa Lahden

kouluihin syksystä 2018 lähtien. Jokainen koulu kirjaa Wilman vuosisuunnitelmaan

TVT-suunnitelman tavoitteet. Jatkossa TVT-suunnitelma on myös CAF-arvioinnin

osa. CAF-arvioinnissa pohditaan kuinka TVT-suunnitelman tavoitetilat vuosiluokittain

ovat toteutuneet.

7

3. Opetuksen tietotekninen toimintaympäristö

Lahden TVT-suunnitelman yhtenä osana tehtiin opetuksen tietoteknisen

toimintaympäristön selvitys. Tämän projektin tavoitteiksi määriteltiin seuraavat:

Projektin tavoitteina oli toteuttaa laitekannan inventaario (sisältää tietojen korjauksen

leasinglistoille) sekä selvittää seuraavat asiat:

laitteiden elinkaari ja elinkaarimenot

tietoliikenneyhteydet kouluittain (nykytila, muutostarpeet)

langattomien verkkojen tilanne kouluittain (nykytila, muutostarpeet)

laitehallinta ja laitteiden ylläpito (nykytila, muutostarpeet).

Projektin tuotoksena on selvitys toimintaympäristön nykytilasta sekä muutostarpeista

tulevaisuudessa (liite). Lisäksi projektin aikana kuvataan tietyt laitteiden elinkaareen

ja laitehallintaan liittyvät prosessit sekä korjataan nykyisten prosessien mahdollisia

ongelmakohtia.

Laitehallinnan ja laitteiden ylläpidon osalta selvityksen aikana tunnistettiin

prosesseiksi

Vanhojen laitteiden poisto

Uusien laitteiden saapuminen

Laitteiden siirrot

Laitteiden käyttäjien vaihdot sekä

Huollot.

Projektissa selvitettiin myös koulujen tietoliikenneyhteyksien nykytilanne.

Verkkoyhteyksien osalta tilanne on pääsääntöisesti erinomainen. Muutamien

poikkeusten osalta korjaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty.

Langattomien verkkojen osalta tilanne on kapasiteetin ja kattavuuden osalta

pääsääntöisesti hyvä eli langaton verkko kattaa pääsääntöisesti koulun kaikki

opetustilat, mutta pääsy erinomaiseen tilanteeseen vaatii tukiasemien lisäyksiä.

Suositeltavaa on jatkossa käydä yhteydet läpi säännöllisesti esimerkiksi kerran

vuoteen. Tällöin tarpeettomia yhteyksiä ei jää roikkumaan ja yhteyksien tiedot ovat

oikein.

8

4. Oppilaan TVT-taidot vuosiluokittain

Oheisten taulukoiden avulla kuvataan oppilaan TVT-tavoitetilat vuosiluokittain.

Mukana on myös hyväksi todettuja esimerkkejä vuosiluokille 1-6. Esimerkkilistaa

päivitetään vuosittain. Myös tavoitetilojen tarkennukset vuosittain ovat mahdollisia.

Tavoitetilat ovat linjassa opetussuunnitelman ja UPO:n ajatuksen kanssa.

TVT-suunnitelman pyrkimyksenä on opettaa oppilaille ikätasonsa mukaiset

tietoyhteiskuntataidot ja mahdollistaa tulevaisuuden jatko-opintojen ja työelämän

vaatiman osaamisen taso. Oppilaalla on mahdollisuus tiedon tuottamiseen ja

osaamisen osoittamiseen erilaisten sähköisten ympäristöjen kautta. Opetuksessa

tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia TVT-resurssien hyödyntäjinä.

9

Lahden TVT-suunnitelman osa-alueet ovat:

1) Digikulttuuri - viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen

2) Omat taidot - suunnittelu, tuottaminen ja arviointi

3) Tiedon hallinta – tutkiva ja luova työskentely

4.1. TVT taidot vuosiluokilla 1-2

Kuva 4. Digikulttuuri vuosiluokilla 1-2.

10

Kuva 5. Omat taidot vuosiluokilla 1-2.

Kuva 6. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla 1-2.

11

4.2. TVT taidot vuosiluokilla 3-6

Kuva 7. Digikulttuuritaidot vuosiluokilla 3-6.

Kuva 8. Omat taidot vuosiluokilla 3-6.

12

Kuva 9. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla 3-6.

4.3. TVT taidot vuosiluokilla 7-9

Kuva 10. Digikulttuuritaidot vuosiluokilla 7-9.

13

Kuva 11. Omat taidot vuosiluokilla 7-9.

Kuva 12. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla 7-9.

14

5. Tuki

5.1. Pedagoginen tuki

Yksiköiden TVT-vastaavat

Alueelliset digi-tutorit

Koulukohtaiset ja kaupunkitasoiset TVT-koulutustilaisuudet

Kaupungissa on tehty syksyllä 2017 osaamiskartoitus, minkä osana kysyttiin

opettajien TVT-osaamista. Tämän kartoituksen pohjalta tehtiin koulukohtaiset

koulutussuunnitelmat. Digi-tutorit ovat toteuttaneet koulutuksen järjestämisestä

kouluittain.

Osaamiskartoitus on tarkoitus tehdä jatkossa säännöllisesti.

5.2. Tekninen tuki

ITsPro Oy tuottaa opetusverkon tukipalvelut yhteistyössä Lahden kaupungin

tietohallinnon ja Provincia Oy:n ICT-palveluiden kanssa.

ITsPro Oy vastaa opetusverkon teknisestä tuesta muun muassa lähiverkkojen,

työasemien sekä palvelimien ylläpidon osalta.

Provincia Oy tuottaa taustapalvelut, kuten internetyhteydet, tietoliikenteen hallinnan,

konesalipalvelut sekä päätelaitteiden elinkaarenhallinnan.

Provincian asiakaspalveluun (ServiceDesk) voi ottaa yhteyttä sähköpostilla,

verkkolomakkeella tai kiireellisissä tapauksissa puhelimitse. Koulun yhteydenpidosta

vastaa koulun tietotekniikkavastaava tai rehtori.

ServiceDesk palvelun lisäksi ITsPro Oy:n huoltohenkilö vierailee kouluilla

säännöllisesti n. 3 viikon välein ja tekee käynnin yhteydessä kiireettömiin

palvelupyyntöihin liittyvät työt sekä pyydetyt muutostyöt.

Lahden kaupunki - tietohallinto, palveluiden laadunhallinta

Provincia - konesali, wan-liittymät, ServiceDesk, elinkaarenhallinta

ITSPro - huoltopalvelut, taustajärjestelmien ylläpito, lähiverkko sekä langaton

verkko, 2. tason tuki ATK-opettajille

Koulujen atk-opettajat - käytön tuki

15

6. Osaamisen kehittäminen

Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun TVT -suunnitelmaa

sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Rehtoreille ja koulun

johdolle tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää

koulutusta ja työkaluja.

Tavoitteena on digiosaamisen kehittyminen kunkin kouluyhteisössä toimivan yksilön

ja kouluyhteisön osalta. Osaamisen kehittämistä tuetaan kartoittamalla kunkin

opettajan ja koulun johdon osaamistarpeet. Tietoa hyödynnetään kunkin

henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseen, joita seurataan kehityskeskustelussa.

Osaamisen seurannan ja itsearvioinnin tueksi on laadittu koulujen käyttöön

digiosaamisen taitotasojen kuvaukset (Luku 7. Arviointi).

Kuva 13. Osaamisen kehittäminen.

Osaamisen kehittämiseksi kohdennetaan koulutusta ja Tutor –ohjausta.

Kohdentaminen perustuu osaamistarpeiden kartoituksesta saatuun tietoon. Koulutus

ja ohjaus kohdentuvat taitotason mukaan aloittelevaan, etenevään ja edistyneeseen

osaamiseen. Tavoitteena on antaa kullakin taitotasolla mahdollisimman oikea-

aikaista koulutusta, tukea ja materiaalia. Koulutus ja ohjaus toteutetaan ensisijaisesti

pienryhmämuotoisesti kouluille tuotuna sekä palvelualueella järjestettynä ohjattuna

toimintana. Tilaisuudet tukevat myös opettajien verkostoitumista. Toiminnalla on

tarkoitus tavoittaa mahdollisimman kattavasti kaikki opettajat. Vuosittain päivitettävä

koulutuskalenteri ohjaa tilaisuuksien järjestelyitä.

16

Digiosaamisen edellytyksenä on varmistaa Tutor –verkostossa toimivien riittävä

osaaminen, kouluissa toteutettu tiimityö ja osaamisen jakaminen sekä koulun johdon

osaamisen kehittäminen ja työkalujen käyttö. Koulun johdon tulee huolehtia koulun

digiosaamisen itsearvioinnista ja koulun johtamisesta TVT- suunnitelmassa

asetettujen tavoitteiden suuntaan. Rehtoreille ja koulun johdolle tarjottava koulutus

ohjaa koulun johtamista asetettujen tavoitteiden suuntaan.

Kuva 14. Koulun TVT- strategia.

Kuva 15. Osaamistarpeet.

17

Kuva 16. Mittaristo.

Kuva 17. Kohdennettu koulutus ja Tutor –ohjaus.

18

7. Arviointi

Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen

kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa. Koulun omaa arviointia varten on

pedagogisen suunnitelman kolme osa-aluetta jaettu neljään taitotasoon. Taso 1

kuvaa tilannetta, jossa koulu on alimmalla tasolla kyseisen osa-alueen suhteen.

Taso 4 taas kuvaa tilannetta, jossa koulu on jalkauttanut tavoitetilat parhaalle

mahdolliselle tasolle

7.1. Digikulttuuri: Viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen

Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso 4

Viestintä tapahtuu pääosin wilman ja sähköpostin välitykseilä. Digitaalisesta viestinnästä ei ole suunnitelmaa ja vastuita ei ole nimetty tai jaettu. Henkilökunta hallitsee ohjelmien peruskäytön.

Koulun johto vastaa viestinnästä. Koulussa on päivitetty tvt-suunnitelma. Henkilökunta voi hakeutua koulutukseen.

Opettajia kannustetaan tehokkaaseen digitaalisten välineiden käyttöön viestinnässä. Henkilökunnalle on tarjottu mahdollisuuksia koulutukseen. Koulussa on käytössä jokin sosiaalisen median väline.

Koulun viestintä tapahtuu digitaalisesti ja on suunniteltua. Tiedonhallinta on strukturoitua ja eri digitaalisten välineiden käyttö on ohjattua. Henkilökunta on koulutettu käyttämään ohjelmia tehokkaasti. Ohjelmien osaamisen kehittyminen perustuu osaamisen jakamiseen, Koulussa on käytössä erilaisia sosiaalisen median välineitä.

19

7.2. Omat taidot: Suunnittelu, tuottaminen ja arviointi

Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso 4

Valmiiden sähköisten materiaalien käyttö opetuksessa. Rehtori arvioi omien taitojen tasoa esim. lukuvuosisuunnitelman toimintakertomuksessa.

Sähköisten materiaalien käyttö ja muokkaus, Asiakirjojen tallentaminen pilvipalveluihin, Henkilökunnan osaamisen tasoa arvioidaan kehityskeskustelujen yhteydessä.

Sähköisten materiaalien tuottaminen yhteistyössä kollegojen kanssa. Omien materiaalien julkaisu ja jakaminen verkossa. Henkilökunnalle tehdään säännollisesti osaamiskartoituksia, Henkilökunnalle tarjotaan yhteisiä koulutuksia.

Pilvipalvelujen aktiivinen ja monipuolinen käyttö. Oppimateriaalin käyttäminen, tuottaminen ja jakaminen sekä yhteiskäyttö. Kuvien, videoiden ja äänen muokkaus sekä käyttö opetuksessa. Henkilökunnalle tehdään säännöllisiä osaamiskartoituksia, joiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma.

7.3. Tiedonhallinta: Tutkiva ja luova työskentely

Taso1 Taso2 Taso3 Taso4

Digitaalisen materiaalin hyodyntaminen ei olennaisesti lisaa kykya edistaa oppimista.

Osa digitalisaation hyodyista on selvasti nahtavissa, mutta koulussa on edelleen paljon kayttamattomia mahdollisuuksia saada enemman lisaarvoa digitalisuudesta.

Digitalisuuden hyodyntamisella lisataan tehokkaasti koulun kykya toteuttaa syvaoppimista. Johtajat osaavat selkeasti kuvata ja viestia digitalisaation tuomat hyodyt ja heilla on jatkoideoita siita, miten hyodyntaa digitalisaatiota.

Digitalisen materiaalin kaytto ja analysointi on luonteva osa jokapaivaista toimintaa ja kattaa koko koulun. Digitalisaatio lisaa kayttoonotetun syvaoppimisen laatua ja merkitysta Johtajat ja opettajat ovat taysin selvilla siita, miten digitalisaatio on lisannyt heidan tyonsa vaikuttavuutta ja merkitytysta.

Koulut tekevät lukuvuosisuunnitelmaan TVT-toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa

koulut kuvaavat oman TVT-toiminnan tavoitteet lukuvuodelle.

20

Koulujen vuosittain tehtävän CAF-arvioinnin (kohta 4.5) yhteydessä koulut arvioivat

omia keinoja teknologian hallinnassa. Koulut arvioivat omaa teknologian hallintaa

esim. seuraavien osa-alueiden kautta:

Olemme onnistuneet käyttämään teknologiaa tavoitteiden saavuttamista edistävästi.

Tieto- ja viestintätekniset ratkaisumme ovat suunnitelmallisia ja vastaavat nykyisen

kehityksen haasteisiin.

Olemme mahdollistaneet TVT-laitteiden opetuskäytön asianmukaisilla laitteilla ja

niiden sijoittelulla.

Olemme huolehtineet riittävästä pedagogisesta ja teknisestä tuesta teknologian

hyödyntämisessä.

Tieto- ja viestintätekninen laitteistomme tukee oppilaiden monipuolista oppimista.