tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

10
Paikka: OYS, luentosali 10 Videoyhteyspyynnöt: Koulutuksen voi tilata etälähetyksenä Oys:n studiomestari Marko Korhoselta marko.p.korhonen@ppshp.fi Ohjelma: Tie uuteen sairaalasiivoukseen! Luentotiivistelmät 2015 KiiltoClean järjesti syksyn aikana sairaalasiivouksen kou- lutuskiertueen Suomen suurimmissa kaupungeissa. Osanotto oli runsasta jokaisella paikkakunnalla ja kuu- lijat osallistuivat aktiivisesti kysymällä luennoitsijoilta sairaalasiivouksen ajankohtaisista asioista. Palautteen perusteella terveydenhuollon siivouksen omavalvonta on erittäin ajankohtainen asia ja olemme koonneet tähän yhteenvetoon kattavan tietopaketin omavalvonnasta. Muistakin aiheista löydät luentotiivis- telmät. Kiitos osallistujille! Hyvää Syksyä toivottaen: Kirsi Saukkonen, Asiakkuus- ja koulutuspäällikkö Heidi Kähkönen, Tuotekehityspäällikkö Tomi Peltonen, Tuotekehityskemisti Arja Seppälä, Markkinointipäällikkö Tampere - Turku - Oulu - Helsinki - Kuopio

Upload: kiilto-oy

Post on 24-Jul-2016

258 views

Category:

Documents


2 download

DESCRIPTION

KiiltoClean, Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmät 2015

TRANSCRIPT

Page 1: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

Paikka: OYS, luentosali 10

Videoyhteyspyynnöt: Koulutuksen voi tilata etälähetyksenä Oys:n studiomestari Marko Korhoselta [email protected]

Ohjelma:

Tie uuteen sairaalasiivoukseen!

Luentotiivistelmät 2015

KiiltoClean järjesti syksyn aikana sairaalasiivouksen kou-lutuskiertueen Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Osanotto oli runsasta jokaisella paikkakunnalla ja kuu-lijat osallistuivat aktiivisesti kysymällä luennoitsijoilta sairaalasiivouksen ajankohtaisista asioista.

Palautteen perusteella terveydenhuollon siivouksen omavalvonta on erittäin ajankohtainen asia ja olemme koonneet tähän yhteenvetoon kattavan tietopaketin omavalvonnasta. Muistakin aiheista löydät luentotiivis-telmät.

Kiitos osallistujille!

Hyvää Syksyä toivottaen:

Kirsi Saukkonen, Asiakkuus- ja koulutuspäällikköHeidi Kähkönen, TuotekehityspäällikköTomi Peltonen, TuotekehityskemistiArja Seppälä, Markkinointipäällikkö

Tampere - Turku - Oulu - Helsinki - Kuopio

Page 2: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

2

Pintapuhdistuksen tehoa on mitattava ja kehitettävä. Tämä väittämä on todettu paikkaansa pitäväksi lukui-sissa terveydenhuollon ympäristön tutkimuksissa. Kun voimavaroja on keskitetty, perehdytystä ja koulutusta tehostettu, tehty oman työn valvontaa (lian ja mikrobien mittaus eri menetelmin ennen ja jälkeen puhdistustoi-menpiteen), on puhdistuksen laatua parannettu suures-ti. Miten tämä vaikuttaa sairauksien vähenemiseen ja tartuntareittien katkaisuun ei ole pitkällä aikavälillä vielä voitu osoittaa, mutta erilaisten pintahygieniaprojektien tulokset ovat olleet poikkeuksetta hygieniatasoja paran-tavia. Tanskassa on käytössä terveydenhuollon oma-valvontastandardi DS 2451-10 “Infection control in the health care sector –Part 10: Requirements for cleaning”. Kansalliset standardit enteilevät yleensä kansainvälis-ten standardien luontia, käyttöönottoa ja lopulta ensin suosittelevat standardin toimintatapoja ja ennen pitkää siirtyvät vaatimuksiksi.

Mitä omavalvonta on? Hygienian ja puhtaanapidon tarkkailu eli omavalvonta on oleellinen osa laadunvarmistusta ja riskienhallinta-suunnitelmaa. Terveydenhuollon päätavoite on saavuttaa asiakkaidensa paras mahdollinen terveydentila ja on kiistaton totuus, että tulevaisuudessa näitä laatumittarei-ta käytetään terveydenhuollon palveluiden markkinoin-tiin. Omavalvonnan on oltava myös kustannustehokasta ja monikäyttöistä. Siitä ei saa luoda jäykkää järjestelmää, joka toimii vain jonkun henkilön käsissä, vaan jokaisen henkilöryhmän on pystyttävä tuomaan oma kortensa kekoon.

Kuka omavalvontaa suorittaa ja dokumentoi?Valvonnan suunnittelee ja laatii terveydenhuollon yksi-kön infektioidentorjuntatiimi. Tiimi on laitoksen johdon asettama ja johto sitoutuu seuraamaan ja valvomaan tiimin toimintaa sekä huolehtimaan tarvittavista resurs-seista. CDC (yhdysvaltalainen infektioiden torjunta viran-omainen) kannustaa terveydenhuoltoa perustamaan ja kehittämään ohjelmia, jossa parannetaan pintahygieniaa päivittäisessä ja loppusiivouksessa. Infektioidentorjun-tatiimiin voi kuulua laitoksen oman harkinnan mukaan asiantuntijoita eri henkilöstöryhmistä, mutta vähintään-kin niin, että infektioita/epidemioita seuraava henkilöstö (infektiolääkäri, hygieniahoitaja) toimii yhdessä puhtaus-palveluiden työnjohdon, työntekijöiden ja osastojen hoitohenkilöstön kanssa. Terveydenhuollon henkilöstön työajan haasteellisuuden takia, tiimissä on syytä olla pieni ydinjoukko (hygieniahoitaja, osastonhoitaja ja puhtaus-palveluiden esimies), joka puolestaan perehdyttää ja tiedottaa omalle henkilöstöryhmälleen projektien tulok-sista ja eteenpäin viemisestä. Tulosten dokumentointi ja läpikäynti henkilöstön kanssa on pakollista. Jos omaval-vonnasta saatavaa informaatiota ei käytetä hyväksi, on se vain yksi työaikaa kuluttava painolasti työntekijälle.

Mitä, missä ja kuinka usein oma valvotaan? Terveydenhuollossa on paljon erilaisia tiloja ja onkin muistettava, että valvottavat tilat valitaan niiden kriittisyy-den perusteella infektioidentorjunnan kannalta. Leik-kaussalien ja puhdastilojen hygieniavalvonta ei voi olla samanlaista kuin henkilökunnan taukotilojen tai kanslioi-den. Avuksi voidaan määritellä eriasteisia hygieniatasoja organisaatiossa:

• Hygieniataso 5: Erityistä puhdistusta vaativat tilat, joissa puhdistuksen tarkoituksena on saavuttaa minimaalinen riskitaso (leikkaus-, tutkimus- ja puhdastilat)

• Hygieniatasot 4 ja 3: Potilastilat (osastot), joissa puhdistuksen tarkoituksena on hyvä pintahygienia

• Hygieniatasot 2 ja 1: Ensisijaiset tilat, joissa ei poti-laita. Puhdistuksen tarkoituksena luoda puhdas ja viihtyisä ympäristö

Projekti voidaan ja kannattaakin aloittaa ”pienesti”. Valitaan ns. pilottiosastoja, joissa kartoitetaan päivittäisen puhdistuksen sekä ns. loppusiivouksen onnistuminen. Tä-

Kirsi SaukkonenAsiakkuus- ja koulutuspäällikkö, KiiltoClean

Puhtauden omavalvonta terveydenhuollossa

Page 3: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

3

män jälkeen perehdytetään uusia osastoja. Näin säästetään sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Eri henkilöstö-ryhmien vastuut pintahygienian tuottamisessa on määri-tettävä. Valvonnan tulee tapahtua ainakin kahdella tasolla: päivittäisen puhdistuksen ja loppusiivouksen onnistumi-nen tarkistus. Nämä sopivat hyvin laitoshuoltajan tehtäviin, joka ei-hyväksytyn puhdistustuloksen jälkeen voi uusia toimenpiteen. Valvontaa suoritetaan myös työnjohto/infek-tiotiimin tasolla sovitulla aikavälillä (kuukausittain, 4 kertaa vuodessa) oman yksikön tarpeisiin soveltuen. Projektien alussa on näytteenoton oltava tiheämpää, että saadaan selvitettyä tutkittavan tilan perustilanne.

Miten? Määritellään aluksi osaston/leikkaussalin/muun tilan perussiisteystaso. Aloitetaan yleensä visuaalisella tarkas-tuksella: onko tilassa näkyvää likaa pinnoilla, onko lattioilla pölyä ja roskia, ovatko tasot täynnä tavaraa (pahvilaatikoita, hoitotarvikkeita, puhdistus- ja desinfektioaineita, potilaan henkilökohtaisia tavaroita). Tämä tulos on erittäin tärkeä ns. sosiaalisen puhtauden ylläpidon kannalta, näyttää hygieeniseltä ja on helppo ylläpitää puhtautta. Näköha-vaintoon perustuvassa menetelmässä voidaan käyttää apuna kameraa.

Seuraavaksi valitaan sopivat menetelmät jokaiselle hen-kilöstöryhmälle ja sovitaan vastuista. Valitun menetelmän tulee voida kvantitatiivisesti määritellä lika eri kohteista (orgaaninen ja mikrobiologinen). Menetelmää valitessa tulee ottaa huomioon menetelmän käyttäjät ja siitä saatava informaatio. Kun luodaan kattava omavalvontajärjestelmä, ei valitettavasti selvitä yhdellä menetelmällä. Markkinoilla on tarjolla monia eritasoisia vaihtoehtoja erityyppisen lian mittaamiseen.

1. Orgaanisen lian määrä voidaan todentaa esimerkiksi ATP-menetelmää käyttäen. Jokaisessa elävässä solussa on ATP:a, jonka määrä mitataan luminometrillä. Luminometri on laite jolla orgaanisen materiaalin vapauttavaa valoenergiaa mitataan. Tämä menetelmä ei erottele mikrobeja muusta orgaanisesta liasta, mutta antaa selvää näyttöä myös mikrobien määrästä, koska orgaaninen lika pinnoilla toimii mikrobien elatusalus-tana. ATP-mittauksen ongelmana on sen sopivuus terveydenhuoltoon, jossa mitattavien kohteiden eri muuttuvia tekijöitä on erittäin vaikea valvoa verrattuna esimerkiksi elintarviketeollisuuteen. Myös suuntaa antavat hälytys- ja toimenpideraja-arvot puuttuvat tai ne on luotava jokaiselle yksikölle erikseen. Soveltuu myös vain työnjohdon käyttöön.

a. Vuodeosaston raja-arvo:i. <250 – 500 RLU = hyväksyttyii. 500-100 RLU = hälytysrajaiii. >1000 RLU = toimenpideraja

b. Leikkaussalin ja potilaskeittiön raja-arvot:i. <40 RLU = hyväksyttyii. 40 – 60 RLU = hälytysrajaiii. >60 RLU = toimenpideraja

2. Valkuaisainejäämien (proteiinien) mittaamiseen on olemassa useita testejä. Niistä hyvin puhtauspalve-luiden työntekijöiden käyttöön soveltuu hyvin ns. pyyhintätestit (Orion Clean Card Pro), joissa pinto-jen puhdistuksen onnistuminen voidaan nopeasti todentaa. Pyyhintätesti on todellinen pika-testi, jossa työntekijä voi välittömästi saada työstään tuloksen ja sen perusteella esimerkiksi parantaa tulosta.

3. Mikrobiologisen puhtauden mittaaminen tapahtuu viljelymenetelmin. Niissä mikrobit siirretään/siirtyvät tutkittavalta pinnalta elatusaineelle, ja määrätyn kasva-tusajan jälkeen voidaan havaita bakteeri- tai homepe-säkkeinä. Nämä testit eivät ole mitään pikatestejä ja tuloksen tulkinta voi vaatia usein asiantuntijan apua. Jonkun määrätyn tautia aiheuttavan mikrobin etsimi-nen vaatii mikrobiologian laboratorion apua.

Miksi omavalvonta on tärkeää?• käsihygienia ei yksin riitä infektioreittien katkaisuun

• mikrobit kerääntyvät terveydenhuollon pinnoille ja leviävät

• mikrobit säilyvät pinnoilla pitkään viikkoja, kuukausia

• mikrobit voivat siirtyä ympäristöstä potilaaseen (esimerk-keinä Clostridium difficile, Noro-virus, Akinetobakteeri)

• mikrobitaso pinnoilla on mahdollista saada pienemmäksi tehokkaalla ympäristön ja käsien hygienialla

• loppusiivouksen onnistuminen (ei mikrobeja huoneen edellisestä asukkaasta seuraavaan)

• puhdistus- ja desinfektioaineiden oikea käyttö ja valinta (potilas- ja työturvallisuus)

• puhdistus- ja desinfektiomenetelmienvalvonta ja kehittä-minen (tehokkuus ja ergonomia) korkean tason koske-tuspintojen määrittäminen (kriittiset kohteet tulee aina puhdistettua hyvin)

• lamppu potilaan lähellä

• vuodevaatteet

• käsidesinfektioannostelijat

• hanat, ovenkahvat, sähkökatkaisijat

• väliverhot

• lattia sängyn vieressä

• sängynlaidat

• potilaspöytä

• tippatelineet

• erilaiset monitorointilaitteet potilaan lähellä

• työn priorisointi (ajan ja rahan säästö)

• ongelmakohteiden kartoittaminen, hälytys- ja toimenpi-derajojen luominen ja tilanteen korjaus

Kirsi SaukkonenAsiakkuus- ja koulutuspäällikkö, KiiltoClean

Kirjallisuus

Dancer (2011): Measuring the Effect of Enhanced Cleaning in a UK Hospital: A Prospective Cross-over Study

Weber (2010): Role of Hospital Surfaces in the Spread of Emerging HA Pathogens: C. difficile, Norovirus, Acinetobacter

Otter (2011): Researchers Explore How Contaminated Surfaces Transmit Nosocomial Pathogens

Page 4: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

4

Mikrokuitu on keinotekoinen tekstiilikuitu, jonka hienous on tyypillisesti 0,5 – 0,6 denieriä. Tätä voi verrata esimer-kiksi silkkikuidun tyypilliseen paksuuteen 1,24 denieriä, tai puuvillan 1,5 – 2 denieriin. Mikrokuitua valmistetaan pääasiassa polyamidista ja polyesteristä filamenttikuituna. Mikrokuitu on ominaisuuksiltaan sekä lyofiilinen (sitoo rasvoja ja öljyjä) että hydrofiilinen (sitoo hyvin vettä). Mikrokuitu sitoo hyvin orgaanisia likapartikkeleita kuidun väleihin ja pitää ne sisällään, toisin kuin puuvilla, joka työntää likaa paikasta toiseen. Mikrokuidun etuja ovat lian parempi puhdistuvuus, kontrolloitu veden käyttö, joka lisää työturvallisuutta ja vähentää työn rasittavuutta (er-gonomia). Myös pesu- ja desinfektioaineiden käyttöä voi-daan vähentää, jolloin ympäristön kemiallinen kuormitus vähenee (ekologia) vähentäen työntekijän altistumista.

Terveydenhuollon pyyhkeet pestään usein sairaala- tai laitospesulassa, mutta myös terveydenhuollon omissa yksiköissä joko laitos- tai kotipesukonetasoisissa koneissa. Siivoustekstiilit pestään oikeissa lämpötiloissa materiaali ja hygieniavaatimusten mukaan. Pesu tulisi suorittaa lämpötilassa 70-85°C astetta hygienian varmistamiseksi, jos ei mukana desinfektioainetta. Matalampia lämpötiloja vaativien tekstiilien tai silloin kuin pesukoneen pesu-lämpötilaa ei voida mitata, suositellaan siivoustekstiilien pesussa käytettävän desinfioivaa ainetta (peroksidipohjai-

nen). Mikrokuidut pestään aina erillään muista kuiduista. Puhtaita siivoustekstiilejä käsitellään puhtain käsin

Esivalmistellussa siivouksessa tekstiilit otetaan suoraan pesukoneesta valmiiksi nihkeytettyinä tai kosteutettui-na. Esivalmistellut mikrokuituiset taso- ja lattiapyyhkeet säilyvät hygieenisinä työpäivän ajan säilytysastioissaan (noin 4-8 tuntia). Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että myös tekstiilien säilytysastiat pidettävä puhtaina.

• Mikrokuitupyyhkeitä saa tänä päivänä kertakäyttöisinä. Niitä voidaan käyttää tilanteissa, joissa ei tarjolla ole vaihtoehtoisia menetelmiä (ensihoito, poliklinikat). Kertakäyttömateriaalin etuja ovat:

• Säilyvyys avaamattomassa pakkauksessa hyvä

• Heti valmis käyttöön

• Subjektiivinen kokemus: voidaan kokea helpom-maksi kuin muut vaihtoehdot, jolloin voivat parantaa hygieniakäytäntöjä

Esikäsitellyt pyyhkeet terveydenhuoltoon testaan EN 16615 standardin mukaisesti, missä mikrobeilla (lähinnä bakteerit) liattu pinta pyyhitään puhdistus/desinfek-tiopyyhkeellä ja testialustasta ja pyyhkeestä otetaan mikrobiologiset viljelynäytteet.

Yksi pyyhe, yksi pinta, yksi suunta?Kirsi SaukkonenAsiakkuus- ja koulutuspäällikkö, KiiltoClean

Page 5: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

5

Nocospray

Vetyperoksidikuivahöyry huonetilojen desinfektioon

Desinfektioaineilla tulisi olla laaja ja nopea mikrobeja tap-pava teho, joka ei huonone orgaanisen lian läsnä ollessa. Ne eivät saa olla allergisoivia eivätkä ärsyttäviä. Kaiken tämän lisäksi niiden tulee olla kemiallisesti pysyviä, eivätkä ne saa syövyttää pintamateriaaleja ja instrumentteja. Desinfektioaineen valintaan terveydenhuollossa vaikut-taa merkittävästi käyttötarkoitus, jolloin yleensä ei selvitä yhdellä vaikuttavalla aineella. Toinen tärkeä valintakriteeri desinfektioaineille on työturvallisuustekijät.

Yleisohjeeksi sopii, ettei terveydenhuollossa oteta käyttöön ainetta, jonka vaikuttava aine ei ole tiedossa, jonka mikro-biologisesta tehosta ja sen tutkimuksista ei ole tietoa, josta ei ole riittävää käyttökokemusta ja josta ei ole käyttöturval-lisuustiedotetta.

Kemiallisten desinfektioaineiden tarjonta on monipuolista, mutta ne kuuluvat kuitenkin melko harvoihin kemiallisiin aineryhmiin. Kloori pintadesinfektiossa ja alkoholi käsi-desinfektiossa ovat olleet käytössä pitkään ja puoltavat paikkaansa tehonsa ja työturvallisuusominaisuuksiensa suhteen edelleenkin. Pintadesinfektiossa kemiallisesti hapettavat aineet (peroksygeenit) ovat vaihtoehtoja tilanteisiin, joissa tarvitaan hyvin orgaaniseen likaan ja esim. itiöihin ja tiettyihin viruksiin tehoavia valmisteita.

On luontevaa kysyä, voiko desinfektioaineiden käyttö lisätä resistenttien mikrobien esiintymistä. Toistaiseksi tästä ei ole osoitusta. Biosidipitoisuudet joita käytetään desinfektiossa ovat yleensä suuria ja vaikka pitoisuudet antiseptisissä aineissa ovat näitä matalampia, nekin ovat riittäviä vege-tatiivisten bakteereiden tappoon. Mutta periaatteessa, jos desinfektioaineita käytetään laimeina pitoisuuksina tai yli-ikäisinä käyttölaimennoksina, voi syntyä ongelmia. Ai-heesta on tieteellistä näyttöä vähän. Alkoholit eivät aiheuta resistenssin kehitystä. Pitäisikö resistenssin syntymisen pelossa silloin tällöin vaihtaa uuteen desinfektioaineeseen? Ei pidä. Desinfektioaineita voidaan vaihtaa esimerkiksi eri-koistilanteissa, joissa normaalituotteet eivät ole tehokkaita tai mm. biofilmin poistoon.

Hapettavat aineet Klassinen hapettava aine on vetyperoksidi, jota käytetään yleensä 3% liuoksena. Sillä on laaja antimikrobinen teho bakteereita, itiöitä, viruksia ja sieniä vastaan. Se desinfioi tehokkaasti kovia ja pehmeitä kohteita ja pitoisuuksilla yli 6% (vetyperoksidihöyry), voidaan puhua jo kemiallisesta steriloinnista.

Nämä aineet voivat sisältää vetyperoksidin ohella erilaisia pinta-aktiiviisia ja vetyperoksidia stabiloivia aineita. Näiden avulla vetyperoksidin mikrobisidista tehoa on nopeutettu ja se on saatu pysyvämmäksi käyttöliuoksessa.

Vetyperoksidipohjaisten tuotteiden tunkeutuvuus orgaani-sen lian läpi on hyvä.

Siivouksen täsmädesinfektioKirsi SaukkonenAsiakkuus- ja koulutuspäällikkö, KiiltoClean

Page 6: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

6

Katso uudet käsihygienia videomme!http://www.kiiltoclean.fi/ ammattilaiset/henkilohygienia

Käsihygienia tiivistelmäInherent: haluan pestä käteni, koska tuntuvat likasilta, vaaran tunne

Elective: opittu tapa, tiedostan, että kädet pitää pestä kyseisen toimenpiteen jälkeen

My five moments for hand hygiene:• 2 (before aseptic task) ja 3 (after body fluid exposure)

ovat INHERENTTEJÄ• 1 (before patient contact), 4 (after patient contact) ja

5 (after contact with patient surroundings) ovat ELEKTIIVISIÄ

Auditoikaa elektiivisiä tilanteita (teknologia avuksi)

Käsihuuhteiden paikat erilaisissa tiloissaTehohoito: sisääntulo, lavuaari, kaikkien tietokoneiden (näppäimistön) vieressä

Vuodeosasto: sisääntulo, lavuaari, vuode niin, että myös ”liikkumaton” potilas pääsee käsiksi

Käsihuuhteissa käytettävien alkoholien prosentit:• WHO suositus 60- 80% etanoli kehittyneissä maissa ja

80% kehittyvien maiden omavalmisteissa

• Gram-negatiiviset bakteerit kuolevat 35-40% etanolin 15 sekunnissa ja gram-positiiviset vaativat samalla ajalla 40-50%

• 60-90% alkoholeilla bakteereita tappava kyky pysyy lähes samalla tasolla (noin 4.5 log)

• Tehoihin vaikuttaa kuitenkin huuhteen muu koostu-mus, ihon kosteus ja mikrobisto, orgaanisen lian määrä ym.

• Kliinisesti tehoon vaikuttavat myös huuhteen

• käytetty määrä: 1ml vähentää bakteereita noin 100 kertaisesti ja 3ml vähentää bakteereita yli 10 000 kertaisesti (Maginga et al. 2011)

• hieronta-aika: mitä pidempi sen parempi

Kuivaus erittäin tärkeä osa käsihygieniaa• Kuivaus poistaa yli tuhatkertaisesti bakteereita ilman

saippuaa tai huonon pesun jälkeen

• Paperi ja kangas parempia vaihtoehtoja terveyden-huoltoon kuin ilmakuivaimet

KäsihygieniaKirsi SaukkonenAsiakkuus- ja koulutuspäällikkö, KiiltoClean

Erisan tarra pysty.indd 2 26.10.2015 13:06:04Erisan tarra pysty.indd 1

26.10.2015 13:06:03

Page 7: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

7

Ylläpitosiivous on osa hyvää sairaalahygieniaa. Siivouksella luodaan puhdas, hygieeninen ja turvallinen hoitoympäristö potilaille ja turvallinen työympäristö henkilökunnalle. Yllä-pitosiivouksella poistetaan lika ja pöly, eli huononnetaan mikrobien kasvualustaa. Siivouksella vähennetään mikrobi-en määrää pinnoilla, eli alennetaan infektioannosta.

Ylläpitosiivousmenetelmän valintaan vaikuttavat pinta-materiaali, pintamateriaalin kunto, likatyyppi, lian määrä, likaisuusaste sekä siivoustaajuus.

Siivousmenetelmät:Kuivamoppaus, kuivapyyhintä, imurointi: kuiva irtolika poistetaan kuivalla siivousvälineellä tai –koneella. Menetel-mä ei poista tahroja eikä kiinnittynyttä likaa.

Nihkeämoppaus, nihkeäpyyhintä: Kuiva irtolika ja tahrat poistetaan käyttöliuoksella nihkeytetyllä siivousvälineellä. Pinta kuivuu heti, pintaan ei jää pisarajälkiä. Menetelmä ei poista kiinnittynyttä likaa.

Kosteamoppaus, kosteapyyhintä: Irtolika, tahrat ja kiinnit-tynyt lika poistetaan käyttöliuoksella kostutetulla siivous-välineellä. Pinta jää hetkellisesti kosteaksi, ja sen voi antaa kuivua itsestään.

Märkämoppaus, märkäpyyhintä: Tahrat ja kiinnittynyt lika poistetaan märällä siivousvälineellä. Puhdistukseen käyte-tään puhdistusainetta ja yleensä myös vaikutusaikaa. Pinta on aina kuivattava.

Pesu: Kiinnittynyt ja/tai pinttynyt lika poistetaan käsin tai koneellisesti. Pesussa käytetään puhdistusainetta ja mekaa-nista hankausta.

Hyvän ylläpitosiivouksen peruspilareita ovat: hyvä ohjeis-tus, laadukkaat välineet, koneelliset menetelmät, oikein annostellut puhdistus- ja hoitoaineet ja ammattitaitoinen työntekijä.

Ylläpitosiivouksessa puhdistustapahtuma koostuu kahdes-ta osatekijästä: mekaniikasta ja kemiasta. Puhdistusaine on tärkeä osa puhdistustapahtumaa, koska puhdistusaine

• alentaa veden pintajännityksen

• vähentää veden kovuudesta johtuvia haittoja

• vähentää lian ja pinnan välisiä tartuntavoimia

• helpottaa lian mekaanista irrottamista

• emulgoi, dispergoi ja liuottaa likaa

• estää lian uudelleen laskeutumisen pintaan

Ylläpitosiivoukseen suositeltavat tuotteet:Heikosti emäksinen hajusteeton yleispuhdistusaine: Kiilto Vieno hajusteeton, Kiilto 10 Universum hajusteeton

Heikosti hapan tai tarvittaessa hapan saniteettipuhdistusai-ne: Kiilto Rosita, Kiilto Sanitop, Kiilto Kasperi

Lasipintojen puhdistus: Kiilto Ikkunanpuhdistus

Lattioiden hoito: Kiilto Optimal, Kiilto Illusia 10, Kiilto Polly-care

Ylläpitosiivous Heidi KähkönenTuotekehityspäällikkö, KiiltoClean

UUTUUS!Kiilto Vieno hajusteetonTuttu nimi – uusi sisältö. Kovien pintojen ylläpito-siivoukseen käsi- ja kone-menetelmin. Tuotteella on erinomainen puhdistusteho. Soveltuu myös kosteiden tilojen ylläpitosiivoukseen.

Page 8: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

8

Lattianhoito:Lattioita kannattaa hoitaa, koska

• Lattioiden hoitaminen pidentää lattian käyttöikää ja nostaa kiinteistön arvoa.

• Hyvännäköinen lattia luo luottamusta asiakkaille.

• Lattianhoito peittää naarmuja ja kulumia, vähentää lian tarttumista lattiaan ja helpottaa ylläpitosiivousta.

• Hyvin hoidettu lattia vähentää lattian perussiivousten ja suojauksen tarvetta.

• Lattioiden hoito on helppoa, se on osa ylläpitosiivousta.

LattianhoitomenetelmätPuhdistushoito: Menetelmä, jossa puhdistavan hoitoaineen avulla lattiapinnalta poistetaan kiinnittynyt lika.

Hoitokiillotus: Menetelmä, jossa puhdistetulle käsittele-mättömälle tai suojatulle lattiapinnalle levitetään hoitoaine, joka kuivumisen jälkeen kiillotetaan lattianhoitokoneella.

Kuivakiillotus: Lattianhoitokoneella tehtävä puhtaan lattia-pinnan tiivistäminen ja naarmujen poistaminen.

Lattioiden hoidossa noudatetaan ensisijaisesti lattiamate-riaalivalmistajan ohjeita. Terveydenhuollon tiloista löytyy lähes kaikkia lattiamateriaaleja. Yleisimpiä lattiamateriaaleja ovat vahaamattomat eli PUR-lattiat, vahattavat muovilattiat ja LifeLine. Näiden lattioiden hoidossa suositellaan hoi-toaineiden käyttöä. Myös mosaiikkibetonin ja linoleumin hoidossa käytetään hoitoaineita. Linoleumille suositellaan erityisesti Kiilto Linoleuminhoitojärjestelmää. Kumin hoi-to-ohjeet riippuvat materiaalinvalmistajasta. ESD-lattioille, keraamiselle laatalle ja tekstiililattioille ei yleensä suositella hoitoaineiden käyttöä.

Kiilto OptimalPuhdistus- ja hoitoaine

Hyvän puhdistustehon omaava Kiilto Optimal soveltuu kaikille koville hoidettaville lattiamateriaa-leille käsi- ja konemenetelmiin. Se on tensidipohjainen, hajusteeton ja kerrostumaton. Käyttöliuoksen pH n. 8,5.

Puhdistushoitoon suositeltavat tuotteet: Kiilto Optimal, Kiilto Illusia 10, Kiilto Pollycare

Hoitokiillotukseen suositeltavat tuotteet: Kiilto Illusia 10, Kiilto Pollycare, Kiilto Floor Make-Up

Kiilto Linoleumin hoitojärjestelmä: Kiilto Deili ja Kiilto Tempus

http://www.kiiltoclean.fi/component/ratkaisut/?task=view&me-netelma=19&Itemid=43

Kiilto Kivenhoitojärjestelmä: Kiilto Teho A 100 ja Kiilto Illusia 10

http://www.kiiltoclean.fi/component/ratkaisut/?task=view&me-netelma=12&Itemid=43

Kiilto Illusia 10Puhdistus- ja hoitoaine

Erittäin hoitava Kiilto Illusia 10 soveltuu kaikille koville hoidet-taville, myös käsittelemättömil-le, lattiamateriaaleille käsi- ja konemenetelmiin. Kiilto Illusia 10 korjaa kulumia, helpottaa ylläpi-tosiivousta ja puhdistaa erittäin tehokkaasti. Tensidipohjainen, hajusteeton ja kerrostumaton. Käyttöliuoksen pH n. 8,0.

Kiilto PollycareHoitoaine

Erittäin hoitava ja tehokkaasti puhdis-tava Kiilto Pollycare soveltuu kaikille koville hoidettaville lattiamateriaaleille käsi- ja konemenetelmiin. Polymee-ripohjainen ja kerrostumaton tuote sopii erityisesti vahatuille lattioille, sillä se peittää kulumia ja pitää vahatun pinnan pitkään hyvännäköisenä, jolloin uusintavahauksen tarve vähenee. Käyttöliuoksen pH n. 8,5.

Kiilto Floor Make-UpPuhdistus- ja hoitoaine

Käyttövalmis, hajusteeton Kiilto Floor Make-Up soveltuu kaikille koville hoidettaville lattiama-teriaaleille. Tensidipohjainen tuote puhdistaa ja hoitaa lattian yhdellä työvaiheella helposti ja tehokkaasti. Erinomainen pienten alueiden pikahoitoon. Tuotteen pH n. 10,5

Page 9: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

9

Polykarboksylaatteja, ionittomia tensidejä, anionisia tensi-dejä, fosfaatteja, natriummetasilikaattia, saippuaa, valkai-suaineita, kirkasteita, entsyymejä jne niistä on pyykinpesu-tuotteet tehty. Mikäli haluat tietää tuotteiden sisällöt niin tutustu tuotetiedotteisiin, käyttöturvallisuustiedotteisiin ja etikettien teksteihin.

Pyykinpesun perustekijätTomi PeltonenTuotekehityskemisti, KiiltoClean

KemiaaMekaniikka

Lämpöä

Aikaa

Mikäli haluat varmistaa, että pestävä pyykki on hygieenises-ti puhdasta eikä ole varmuutta pesukoneen lämpötilasta tai pestävä materiaali on sellaista, ettei sitä voi pestä 60 asteessa, silloin on hyvä käyttää desinfektioainetta pesun yhteydessä.

Erisan Oxy desinfektioaine on jauhemainen, pesevä desinfek-tioaine, jonka teho perustuu vety-peroksidiin ja peretikkahappoon. Tuote on tarkoitettu pintojen, välineiden ja tekstiilien desinfek-tioon. Tekstiilien pesussa tuotetta voidaan käyttää 40 °C pesussa, annostus kotikoneisiin (alle 7 kg) 50g pussi Erisan Oxy desinfektio-ainetta ja n. ½ tavanomaisesta pesujauheannostuksesta. Jau-heet voi sekoittaa.

Page 10: Tie uuteen sairaalasiivoukseen luentotiivistelmat

KR/11/2015

Miksi valita KiiltoClean?

Meillä on paras kokonaisratkaisu!

Olemme vahvin paikallinen ja aidosti lähellä asiakkaitamme!

Meillä on osaavin ja ammattitaitoisin henkilöstö!

Reagoimme nopeasti asiakkaidemme

tarpeisiin!

PL 157, 20101 Turku | Puh. 0207 710 400 www.kiiltoclean.fi