ti asukkaat · 2016. 3. 23. · sevas-asunnoissa asuvien tyytyväi-syyttä asumiseen ja ajatuksia...

Hyvän mielen koti

sevasmaailmaSevas Oy:n asukaslehti 1 / 2014

Toista kesää Suomessa

Parempi varakuin vahinko

Kuusikujalle esteettömiä

koteja

ASUKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS 2014

Asukkaatarvostavat sijaintia

JÄRJESTÄ KIRJAIMET

VoitaLAHJAKORTT

I

2 | sevasmaailma 3 | sevasmaailma

Kiitos rakentaa maailmaa

Maarit

Työparini lehdenteossa on ollut jo vuo-

sia Viestintätoimisto Tenhon Iina Åman, jolle

Sevaksesta asukkaineen on tullut sydämen asia.

Kiitos Iina. Toivon että lehdestä välittyy teille

lukijoille se, miten ajatuksella ideoimme jokai-

sen juttuaiheen lehteen. Tietäisittepä, millä

ilolla teemme tätä lehteä teille!

Me ajattelemme, että lehdestä pitää olla luki-

jalle todellista hyötyä tiedonvälittäjänä. Mutta

saa lehti viihdyttääkin – onhan elämässä monia

sävyjä.

Lehden Sevasmaailma-nimi on vuokraustoi-

mensihteerimme Anne Pänkälän idea. Nimestä

välittyy mielestäni Sevaksen henki ja elämän

koko kirjo: se on avara, hengittävä ja vastaan-

ottava. Se viestii, että Sevas yhdistää asukkaan,

meidät työntekijät ja tärkeät yhteistyökumppa-

nit samaan maailmaan.

Kyselytutkimus antoi muutakin ajateltavaa.

Sen perusteella asukkaat eivät pidä asukas-

toimintaan osallistumista nykyisin kovin tär-

keänä. Jos asiaa ei koeta tärkeäksi, se ei ota

tultakaan.

Asukastoiminta on aikanaan luotu asukkai-

den vaikuttamisen kanavaksi. Ajatus on ollut,

että yhteinen tekeminen

ja toistensa tunteminen

luo myös turvallisuutta

ja kokemusta siitä,

että välitämme toisis-

tamme. Mutta maailma

muuttuu. Ehkä on syn-

tymässä uusia vaihto-

ehtoja yhteydenpitoon

ja ajatustenvaihtoon.

Olemme hyvin avoimia

sille. Kehitämme kaikkien

halukkaiden kanssa myös

perinteistä asukastoi-

mintaa ja tuemme sitä

mielellämme.

Sevasmaailma on

meidän.

Maarit Pitkäkangas

asukastoimenpäällikkö

Silloin tällöin olen miettinyt, miten aktiivisesti

asukkaamme lukevat Sevasmaailma-lehteä.

Tässä lehdessä kerrotaan asukastyytyväisyys-

tutkimuksen tuloksista, joiden mukaan jopa 87

prosenttia vastaajista lukee Sevasmaailmaa. Saa-

mamme muu lukijapalaute kantaa samaa viestiä.

Se on suurin kiitos, jonka lehdentekijöinä

voimme saada. Kutsuimme taannoin kiinnos-

tuneita lukijaraatiin, jonka ideoiden pohjalta

olemme tehneet lehteen pieniä uudistuksia.

Kiitos kyselyyn vastanneille ja raadille! On

entistä merkityksellisempää jatkaa tämän leh-

den tekemistä.

3 | sevasmaailma

Varmista että saat rahat tilillesiVanhoja kansallisia tilinumeroita ei voi enää elokuusta lähtien käyttää laskujen maksamiseen. Sevas ei pysty selvittämään oikeaa tilinumeroasi, joten ilmoita Sevak-selle 18-merkkinen IBAN-tilinumerosi vakuus- ja vesi-maksun palautusta varten.

Neljä vastannutta voittiSevaksen asukkaat vastasivat todella aktii-

visesti asukastyytyväisyystutkimuksen kyselyyn. Vastauksia saatiin kaikkiaan 800. Paperilomakkeiden palauttaneiden ja nettivastaajien kesken arvottiin neljä lahjakorttia. Lahjakortit (70 €) voittivat

Minna Nikkola ja Jorma Autio sekä (50 €) Anne Patomäki ja Pirjo Kuutschin. Onnea

onnettaren suosikeille!

Pirjo voitti lahjakortinSevasmaailma-lehden 2 | 2013 Testaa tunnetko järjes-tyssäännöt -kilpailuun vastanneiden kesken arvottiin 50 €:n lahjakortti Citymarketiin. Lahjakortin voitti Pirjo Luhtala. Onnea vielä voittajalle!

Pyykit koneeseenPyykkitupa on tarkoitettu vain talossaasuvien käyttöön. Varaa pyykkitupa tai kuivaushuone merkitse mällä nimesi ja huoneistosi numero varauslistaan. Pyykinpesuun voi käyttää korkeintaan4 tuntia/huoneisto/vrk. Älä jätä pyykkejäsi pyykkitupaan tai narulle vuorosi päätyttyä. Muista siis-tiä jälkesi niin, että seuraavan pyykkää-jän on hyvä tulla puhtaisiin tiloihin.

Ruokapöydän ympärillä meillä syödään päivit-täin, kun kello lyö viisi. Se on perua omasta lap-suudestani ja siitä pidän kiinni. On tärkeä olla ko-tona ja kuulostella jälki-kasvun elämänmenoa. Perhe kokoontuu per-heenä yhteen ainakin kerran päivässä.Muusikko Simo RalliKotiliesi 13/18.6.2014

Monet elämänlaadun tekijät syntyvät viisau-desta omassa kotitalou-dessa. Miten osataan os-taa järkevästi omasta lähikaupasta, miten edul-lisista aineksista valmis-tetaan hyvä ateria.Ylijohtaja Juhana VartiainenKotitalous 2/2014

Tavaraa tulee haalittua erilaisista paikoista. Yksi rakkaimmista on Saaren-maalta romukaupasta ostamani vanha tuoli, jonka päällä säilytän kir-joja. Kokeilin laittaa sii-hen istuimen, mutta tuoli menetti sielunsa. Se on

täydellinen juuri tällaise -na. En ole kunnostanut sitä mitenkään.Muotoilija Risto-Matti RatiaKoti ja keittiö 5/2014

Vaikka ruokakeskustelu on ajoittain kärjistynyt melko mustavalkoiseksi kinasteluksi ruoan ter-veysvaikutuksista, siitä on seurannut myös pal-jon hyvää. Terveellisyy-den rinnalle on noussut muitakin aiheita. Nyt muun muassa kiinni-tämme huomiota siihen, mitä ruokamme sisältää ja mistä se on kotoisin.

Päätoimittaja Kai OvaskainenYhteishyväKesäkuu 2014

Ilman suurta draamaakin kasvaa kunnon ihmiseksi. Kestettävän kokoiset kolhut kuitenkin teke-vät elämästä mielenkiin-toisen.Päätoimittaja Johanna LahtiMe naiset 25/26 18.6.2014

Joskus on niin tavallista, että se on siksi jo eri-tyistä.Modernisti Kodikas -blogi 22.6.2014

Ilmoita FI-alkuinen IBAN-tilinumerosi maksujen palau-tusta varten!


3,6

3,0

3,7

2,9

Tyytyväisyys nykyiseen asuinmuotoon

Tyytyväisyys asunnon kuntoon

Tyytyväisyys asuntokohteen sijaintiin

Tyytyväisyys pihan ja ulkoalueiden kuntoon ja siisteyteen

1 2 3 4 5

TYYTYVÄISYYS ASUMISeeN1=Huono, 2=Kohtalainen, 3=Hyvä, 4=Erittäin hyvä, 5=Erinomainen

Teksti: Iina Åman

Asukkaiden kokonaistyytyväisyys Se-

vas-asuntoon ja omaan asuinympä-

ristöön saa kouluarvosanan 7,8. Tämä

käy ilmi helmikuussa tehdyn asukas-

kyselyn tuloksista. Tyytyväisyys yltää

yhtä hyvälle tasolle kuin vuoden 2010

kyselyssä.

Tulos kertoo siitä, että kuntalii-

tosten jälkeen myös uudempien kau-

punginosien asukkaat Ylistarossa,

Peräseinäjoella ja Nurmossa ovat tyy-

tyväisiä Sevaksen palveluun.

Edellisvuosien tapaan asuminen

vastaa enemmistön (77 %) odotuksia.

Vastaajista 11 prosenttia ilmoittaa,

että odotukset ovat alittuneet, ja 12 %

ilmoittaa, että asuminen on ylittänyt

heidän odotuksensa.

Sijainnilla iso merkitys

Vuokratason hinta-laatusuhde on yk-

si tärkeistä arvioinnin kohteista. Vas-

taajista 45 % on sitä mieltä, että taso

on kohtuullinen. Kalliina tai melko

kalliina tasoa pitää myös 45 %. Lisäk-

si 10 % pitää asumista edullisena tai

melko edullisena.

Asteikolla 1–5 tarkasteltiin usei-

ta tyytyväisyystekijöitä. Asuinraken-

nuksen ja asunnon sopivuus itselle

(3,6) ja tyytyväisyys sijaintiin (3,7) hi-

povat keskiarvoltaan erittäin hyvää

arvosanaa.

Asunnon ja asuinrakennuksen kun-

toon sekä asuintalon yhteisiin tiloi-

Asukastyytyväisyystutkimus 2014

Kodin sovittavaelämänvaiheeseenSevas-asukkaat pitävät tärkeimpinä viihtyvyystekijöinä asunnon kuntoa,

sijaintia, asumismuodon sopivuutta omaan elämäntilanteeseen sekä

vuokran hintatasoa. Yhteiselon sujuminen naapureiden kanssa on

myös tärkeysjärjestyksessä korkealla.

5 | sevasmaailma

3,1

3,5

3,3

2,9

Asumiseen liittyvä tiedottaminen

Sevaksen henkilökunnan palvelun ystävällisyys ja asenne

Huoltoyhtiön henkilökunnan palvelun ystävällisyys ja asenne

Siivoustyön laatu

1 2 3 4 5

PALVeLUN LAATU1=Huono, 2=Kohtalainen, 3=Hyvä, 4=Erittäin hyvä, 5=Erinomainen

hin ja sisälämpöönkin vastaajat ovat

tyytyväisiä. Ilmanvaihto (2,8) ja ääni-

eristys (2,6) jättävät jonkin verran toi-

vomisen varaa.

Asukkaat ovat hyvinkin tyytyväisiä

kunnallisten palvelujen läheisyyteen

(3,5) ja asuinalueensa maineeseen

(3,2). Oman asuintalon pihan kun-

toon ja siisteyteen ollaan melko tyy-

tyväisiä (2,9).

Talkoot eivät maistu

Yhteiselo naapureiden kanssa on yk-

si tyytyväisyyden aiheista (3,2). Sen

sijaan asukkaiden oma vaikutta-

misaktiivisuus ei nouse tyydyttäväl-

le tasolle (2,2).

Vastaajien mielestä yhteiset talkoot,

asukaskokoukset ja asukasdemokrati-

an toimivuus ovat asumisen kannal-

ta vähiten tärkeitä tekijöitä. Yhteisiin

talkoisiin osallistuminen onkin perin

vaisua (2,0).

Vastaajista 7 % ilmoittaa osallistu-

vansa aktiivisesti asukastoimintaan.

Jonkin verran aktiivisia osallistu-

jia on 13 % vastaajista. Neljä viides-

tä vastaajasta ei osallistu lainkaan

asukastoimintaan. Aktiivisuus on

laskenut liki kymmenellä prosentti-

yksiköllä neljän vuoden takaisista lu-

kemista.

Yhteydenpito toimii

Asumiseen liittyvistä asioista tiedo-

tetaan vastaajien mielestä sopivas-

ti (3,1).

Vastaajilta kysyttiin nyt ensim-

mäistä kertaa Sevasmaailma-asu-

kaslehden lukemisesta. Peräti 87 %

ilmoittaa lukevansa lehteä. Jotkut

vastaajat toteavat muuttaneensa niin

hiljattain, että lehti ei ollut ehtinyt

vielä ilmestyä.

Laajakaistayhteyden asentaminen

kaikkiin Sevas-asuntoihin jakoi mie-

lipiteet. Perusyhteys maksaisi asuk-

kaalle noin 10 euroa kuukaudessa,

ja lisämaksusta asukas voisi vaih-

taa yhteyden nopeampaan. Keskitet-

tyä yhteyttä kannatti 41 % vastaajista.

Koska 59 % vastaajista ei kannattanut

yhteyttä, sitä ei vielä lähitulevaisuu-

dessa asenneta talouksiin.

Huolenpito lisää viihtyisyyttä

Asukkailta kysyttiin arviota Sevak-

sen henkilökunnan asiakaspalvelus-

ta. Henkilökunnan palveluasenne ja

ystävällisyys sekä asunnon hakemi-

sen helppous ovat selkeä tyytyväi-

syyden aihe (3,5). Asukasvalintaan

ollaan myös tyytyväisiä (3,1). Vikail-

moitusten vastaanotto ja niihin rea-

goinnin nopeus yltävät myös hyvälle

tasolle (3,0).

Huoltoyhtiön henkilökunta saa

myös kiitosta (3,3). Vastaajista lähes

kaikki tietävät, kuka vastaa oman

asuntokohteen huoltotyöstä.

Parannustoiveina asukkaat esittä-

vät huoltoyhtiöille nopeampaa rea-

gointia vikailmoituksiin, asukkaiden

parempaa kuuntelemista sekä tasai-

sempaa laatua huoltotöihin. Nurmi-

koiden leikkaus, rappujen siivous ja

rikkinäisten paikkojen korjaaminen

saisi olla huolellisempaa.

” 1 x vuosi huoneistokohtainen kuntokartoitus.”” Siivooja voisi siivota myös tuulikaapit”” Mörkit huoltomiehet pois.”” Toivoisin että kun huollosta jätetään etukäteen ilmoitus, tultaisiin myös

tekemään ne huoltotoimet. Todella turhauttavaa, kun pitää lemmikkien takia tehdä erikoisjärjestelyjä ja sitten ei tullakaan sovittuna aikana.”

” Nopeampaa toimintaa.”” Liukkailla keleillä olisi hiekoitettava rappusten edusta.

Huolellista ajoa, ettei riko paikkoja.”” Sevas voisi hankkia työnnettävän hiekoituskärryn, jolla asukkaat

hoitaisivat käytävien hiekoituksen tarvittaessa.”” Asukkaille mahdollisuus vapaaehtoisesti osallistua ulkoalueiden hoitoon.”” Huoltotyöt kiitettäviä ja työntekijät mahtavia. KIITOS!”” Ei ole valittamista ollut. Hyvin ovat asiansa hoitaneet.”

ASUKKAIdeN TeRVeISIÄhUOLLOSTA JA SIIVOUKSeSTA


” Parvekkeelta ei pitäisi heitellä tupakantumppeja/muuta.”” Monille asukkaille tulisi tehdä selväksi, että jätekatokseen

ei saa dumpata sähköelektroniikkaromua.”” Pyörävarastot/häkkivarastot ym. tilat pölyiset ja roskia paljon.”” Omaan varastooni oli hankala päästä asukkaiden käytävälle

jättämien tavaroiden vuoksi. Nyt tämäkin asia on kunnossa, joten isot plussat siitä."

ASUKKAIdeN TeRVeISIÄNAAPUReILLe

Roskaaminen harmittaaPysäköintialueiden, kulkuteiden ja

ovien edustojen lumitöihin ja hiekoi-

tukseen ei olla aivan tyytyväisiä (2,7).

Tyytyväisyystutkimuksesta

Tutkimuksen suoritti Sevas Oy:n

toimeksiannosta Seinäjoen am-

mattikorkeakoulun markkinatutki-

muspalvelut. Tavoitteena oli selvittää

Sevas-asunnoissa asuvien tyytyväi-

syyttä asumiseen ja ajatuksia siihen

liittyvistä asioista. Vastaukset anta-

vat arvokasta tietoa Sevaksen pal-

velujen ja toiminnan kehittämistä

varten.

Sevas toimitti kyselyn kaikkiin 2496

asukastalouteen helmikuussa. Kyse-

lyyn saatiin 800 vastausta, joista 628

kirjeitse ja 172 internetin kautta. Koh-

deryhmään kuului 2496 kotitaloutta,

joten vastausprosentti oli 32 %. Vas-

taava kysely tehtiin edellisen kerran

vuonna 2010.

Kysely paljastaa, että jätekatokset

ja -aitaukset eivät pysy siisteinä sii-

vousten välillä. Roskien ja jätteiden

leviäminen jäteastioiden ulkopuolel-

le saa siisteyttä arvostaville aiheen

tyytymättömyyteen (2,7).

Muuttohalut vaihtelevat

Puolet vastaajista harkitsee kodin-

vaihtoa parin seuraavan vuoden ai-

kana.

Muuttoajatusten yleisimpiä syitä

ovat vuokran suuruus, asunnon koko,

kunto ja sijainti, muutokset perhesuh-

teissa tai muutto toiselle paikkakun-

nalle. Osa vastaajista harkitsee oman

asunnon ostamista.

Tasan puolet vastaajista haluaisi

ensisijaisesti muuttaa Sevaksen toi-

seen asuntoon, ja noin 40 % omistus-

asuntoon.

Pirjo Koskinen saa asukkaiden tyytyväi-syyskyselyssä kiitoksia hyvin tehdystä työstä. - En ole ikinä saanut asiakkailta huonoa palautetta, mutta hyvää kyllä. Minua ei haittaa vaikka siivoamiseen menisi vähän enemmänkin aikaa. Pidän raput siistinä ja siivoan kerran viikossa saunan. Ihmiset pääsevät joka viikko puhtaaseen saunaan. Siivoaminen Pirjolta sujuu 27 vuoden työkokemuksella. Rakkaus siisteyteen on isältä perittyä. – Se on vähän luonteessa sellainen vika, jotta pitää siivota kunnolla eikä vain huitaista äkkiä. Olen sitä mieltä, että oman kodinkin pitää olla aina siisti ja puhdas. Itse en tee koskaan mitään suursiivouksia juhlapyhiksi, minun ei tar-vitse. Tykkään että töissä on hoidettava asia samalla tavalla. En osaa laistaa siitä.

PIRJO KOSKINeN TYKKÄÄ PUhTAUdeSTA

Pirjon vinkit kodin siivoukseenHoida tiskit, keittiötasot ja wc-tilat puhtaaksi päivittäin. Kun teet kerran viikossa perussiivouksen, koti ei tarvitse koskaan kovaa jynssäystä.

» Pyyhi pölyt.» Tarkista jääkaapin sisältö ja puhtaus.» Pyyhi keittiökaappien ovet. » Kiillota teräkset, kuten hanat.

Kodin perussiivous kerran viikossa» Järjestele tavarat paikoilleen.» Lajittele roskat ja lehdet jätepisteeseen.» Imuroi.» Pyyhi lattiat nihkeällä pyyhkimellä ja lattiamateriaaliin sopivalla pesuaineella.

7 | sevasmaailma

Voinko käyttää talon ulkoista vesipistettä?

Vesi on tarkoitettu vain huoltotöitä varten, ja asukkaat maksavat siitä vuokrassaan. Et voi käyttää vesipistettä kukkien kasteluun etkä autojen tai mattojen pesuun. Mattoja voit pestä käsin pesutuvassa, mutta et pyyk-kikoneessa!

Miten toimin, kun haluan järjestää kotona pirskeet?

Toistuvasti et voi juhlia. Sovi poikkeustilan-teissa, kuten tupaantuliaisissa, asiasta ja juh-lien kestosta naapureiden kanssa. Älä juhli pikkutunneille asti, sillä naapureille pitää suoda yörauha. Olet vastuussa myös vierais-tasi, jos he aiheuttavat häiriötä tai vahinkoa.

Mitä teen, kun naapurin elämä, lapset tai koirat häiritsevät?

Lasten leikit, naapureiden vieraat ja normaa-lit asumisen äänet kuuluvat elämään, mutta jatkuvaa häiriötä ei ole pakko sietää. Vanhempien tulee huolehtia siitä, että lapset eivät leikeissään aiheuta vaaraa toisten omai-suudelle. Kotieläimen pitäminen on sallittua, ja koiran haukahtelukin on normaalia elämää. Jatkuva haukkuminen repii kuitenkin hermoja. Jos koira viettää toistuvasti yksin ylipitkiä aikoja, jopa 12 tuntia, voit ottaa yhteyden myös eläinsuojeluviranomaisiin. Tee häiriöstä Sevakselle kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi selvä näyttö: päivämäärät, kellonajat ja todistajat. Varoituksen tarkoi-tus on normalisoida tilanne. Järjestyssääntö-jen rikkominen varoituksesta huolimatta voi johtaa vuokrasopimuksen purkamiseen. Taloudellisten vahinkojen aiheuttamisesta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.

1

2

3

Ahon Kiinteistöpalvelut Oy:n Mika Aho työskentelee kuumana kesäpäivänä Kujatie 3:n pihamaalla. Hän hoitaa Peräseinäjoella muiden asiakkaiden ohella Sevas Oy:n 130 asunnon huoltotöitä. Ahon työkaverina ahertaa 13-vuotias poika Markku Aho. Markku on tehnyt yrityksessä kesätöitä 7-vuotiaasta asti. – Verokirjalla, isä tähdentää. Päivä on puolessa. Markku on parturoinut juuri ison nurmikentän ja siirtyy seuraavaksi toiselle kentälle. Hikinen työpäivä kestää tänään pitkälle iltaan. Aurinko paistaa kuumasti, mutta seuraavaksi päiväksi on luvassa sadetta. Silloin ei ajella nurmikoita. Pieni juttuhetki irtoaa kuitenkin siitä ilosta, että Mika Ahon yritys on saanut Sevak-sen asukastyytyväisyystutkimuksessa hyvää palautetta. – Meillä on Sevaksen kanssa käytössä hyvä toiminnan-ohjausjärjestelmä. Periaate on, että huoltokutsut otetaan käsittelyyn heti ja hoidetaan mieluiten samana päivänä. Rästiä ei saa olla, muuten asiat jäävät vain mieleen pyöri-mään. – Tämä on elämäntapa, ei ammatti. Viikonloput on yhtä kiiruhia kuin arjet, kun muut sähkö- ja lvi-miehet ovat va-paalla, Mika Aho naureskelee. Kesällä normipäivään kuuluu nurmialueiden hoitoa, pieniä korjaustöitä ja ovien aukaisuja. Tammikuussa tehdään vuositarkastukset, ja keväällä huolletaan löytyneet viat. – Tämä on mukavaa hommaa. Paikat vaihtuvat ja moni-alaosaamiselle on kysyntää. Ennen kaikkea tämä on palve-luammatti. Joka asunnossa asuu erilaisia asukkaita. Heidän kanssaan on mukava vähän jutellakin, mutta jaarittelemaan ei kerkiä, Aho korostaa.

Markku Aho vetäisee kuulosuojaimet tauon ajaksi pois

korvilta. Hänen ja Mika-isän asenne työtä kohtaan on

yhtä aurinkoinen kuin päivän sää.

hUOLTOMIeheN TYÖ ON PALVeLUAMMATTI

K

uva

: Tu

om

as

Ra

uh

alaSusannan

Helpdesk


Hyvä ElämäIina Åman

Valmistin läheisilleni raparperipaistosta. Se ei ole mikä

tahansa jälkiruoka. Sen kirpeässä makeudessa maistuvat

kaikki elämäni kesät.

Äitini on valmistanut raparperipaistosta joka kesä niin

kauan kuin saatan muistaa. Minäkin

olen tehnyt niin siitä asti, kun perustin

ensimmäisen oman kotini.

Kun kesän ensimmäiset vihreät varret

muhivat tuoksuen uunissa, mieleen läi-

kähtää muistamisen onni. Äiti esiliinassaan nostamassa uunivuokaa

pöytään, kirkas ilo isän silmissä, perheen leppeä kesätunnelma.

Kun tarjoilen raparperipaistosta, tunnen olevani osa tarinaa.

Siirrän kokemaani hyvää eteenpäin. Kuvittelen miten jotakin eletystä

välittyy toistenkin koettavaksi.

Emme voi tietää etukäteen, mistä syntyy elinikäisiä, kantavia

muistoja. Miten pienistä asioista voikaan koostua arvokas arki.

Mieli ilahtuu vastapestyn pyykin tuoksusta, itse tehdystä käsityöstä,

tuuletetuista vuodevaatteista. Yksinkertaiset rutiinit tuovat hyvää

tekeviä rytmejä: viikkosiivous, aamukahvin keittäminen, viikonvaih-

teen kauppareissu, pyhäpäivän lepo. Joistakin asioista syntyy aikaa

myöten rakkaita perinteitä.

Vähäinenkin tapahtuma voi jäädä pirskahtelemaan pysyvästi mie-

leen. Uusi naapuri voi ilahtua tervetuliaisleivästä, perheenjäsen itse

poimituista niittykukista, huoltomies ääneen lausutusta kiitoksesta.

Tämän lehden Kotoillen-sivulla on äitini raparperipaistoksen ohje.

Toivon että se ilahduttaa sinua. Luodaan uusia tarinoita.

MITEN PIENISTÄASIOISTA MUOdOSTUUARVOKAS ARKI.

9 | sevasmaailma

TUNNe Omat tunteet on hyvä oppia tunnis-tamaan ja ilmaisemaan, mikä on käytännössä haasteellista. Tähän liittyy avoimuus ja uskol-lisuus. RAKK AUS Puoliso, perhe ja läheiset. Sitoutuminen.VASTUU Vastuuni läheisille ja yhteisölle, oikeudenmukaisuus, vastuu omien valintojen seurauksista.ARMOLLISTA Antaa mahdollisuus uuteen alkuun, mahdollistaa parannuksen teon.VALINTA Teen omat valintani. Elämässä teh-dään valintoja joka päivä ja joka hetki.LUOTTAMUS Ansaitaan teoilla, ei puheilla: avoimuus ja rehellisyys.VeLVOLLISUUS Tahtomista ja tekemistä, vastuunkantoa läheisille, lähiyhteisölle ja yhteiskunnalle.LÄheISeNI Perheyhteys.hARRASTUS Vastapaino, mielenvirkistys, sosiaalinen verkostoituminen.K ÄdeNTAIdOT Itsensä toteuttamisen kanava, hyödyllinen taito elämässä.KOhTUUS Mahdollisuus armollisuuteen, äärikäyttäytymisen ja -mielipiteiden vasta-kohta. Kunpa muistaisin.YMMÄRTÄVÄISY YS Auttaa ihmissuhteissa.

Valitut sanat

Jukka Penttiläuskoo sitoutumiseenJukka Penttilä on Sevas Oy:n toimitusjoh-taja. – Minulle on tärkeää, että tekisin elämässäni oikeita valintoja. Että pystyisin kantamaan vastuun valinnoistani, jotta elämäni asiat olisivat tasapainossa ”huolellisen miehen tavoin”.Motto: ”Hoida niitä asioita jotka sinulle on uskottu huolellisen miehen tavoin niin kuin huolellinen mies hoitaa omia asioitansa.”– Tässä tavoitetta kerrakseen niin koti- kuin työasioissakin.

SeVAS OY:N TILINPÄÄTÖS 2013

Sevas Oy:n toiminnasta laaditaan vuosittain tilinpäätös. Tilinpäätök-sessä kirjataan ja käsitellään kaikki yhtiön talouteen liittyvät tilikauden tulot ja menot. Tilinpäätös käsitellään ja hyväksytään vuosittain yhtiön hallituksessa, tilintarkastuksessa ja yhtiökokouksessa. Sevas Oy:n tilikausi on kalenterivuosi.

Yhtiön avainlukuja vuodelta 2013 (vertailuvuosi 2012)Sevas Oy:n koko asuntokannan tuotot muodostuivat seuraavasti:

Tuotot 2013 € €/m2 2012 € €/m2

/kk /kk

Vuokratuotot 15 119 571 9,02 14 869 818 8,86Käyttökorvaukset 659 464 0,39 653 723 0,39

Tuotot yhteensä 15 779 035 9,41 15 523 541 9,25

Yhtiö ei tavoittele voittoa. Asuntokannan ylläpitämisestä aiheutuneet menot katetaan omakustannusperiaatteella. Vuokratuotoista makse-taan kaikki yhtiön toiminnasta muodostuvat kustannukset. Kuluja muodostuu talojen ylläpidosta, korjaamisesta ja hoitamisesta sekä rakentamisen ja peruskorjaamisen rahoittamisesta ja niihin varau-tumisesta.

Sevas Oy:n koko asuntokannan hoitokulut muodostuivat seuraavasti:

hoitokulut 2013 € €/m2 2012 € €/m2

/kk /kk

Käyttö ja huolto 1 066 906 0,64 985 954 0,59Ulkoalueiden hoito, siivous 425 655 0,25 484 842 0,29Lämmitys 1 662 277 0,99 1 641 063 0,98Vesi ja jätevesi 656 352 0,39 628 840 0,37Sähkö 341 255 0,20 317 038 0,19Jätehuolto 470 865 0,28 432 869 0,26Kiinteistövero 410 070 0,24 367 648 0,22Korjauskustannukset 2 544 333 1,52 2 008 266 1,19Yhteiskulut 1 167 696 0,70 1 175 045 0,70Muut hoitokulut yht. 141 232 0,08 200 312 0,12

hoitokulut yhteensä 8 886 641 5,29 8 241 877 4,91

Käyttö- ja huoltokustannukset sisältävät mm. kiinteistönhoitosopimuk-sista ja hissien huoltosopimuksista muodostuvat kustannukset, ilmas-tointikanavien puhdistus- ja säätökustannukset ja kaapeli-TV-maksut.Korjauskustannukset sisältävät huoneistokorjauksien, lämmitysjärjest-elmien, vesi- ja viemärijärjestelmien sekä kattorakenteiden ja sähkölait-teiden ym. kiinteistöihin ja niiden laitteisiin kohdistuvia korjauskustan-nuksia.Muut hoitokulut sisältävät mm. vakuutus- ja tontinvuokramaksut.

Sevas Oy:n koko asuntokannan rahoitus- ja pääomakustannukset muo-dostuivat seuraavasti:

Rahoitus 2013 € €/m2 2012 € €/m2

/kk /kk

Korkokulut 2 582 180 1,54 3 149 901 1,88Lainan lyhennykset 4 534 133 2,70 4 286 961 2,55

Rahoituskulut yhteensä 7 116 313 4,24 7 436 862 4,43 Vieraan pääoman määrä on yhteensä 86 184 005 euroa, joka jakaantuu seuraavasti:

Rahoittajat 2013 €

Valtion asuntorahasto, as. ja yht. lainat 48 109 186Seinäjoen kaupunki 5 880 490Pankit 19 754 645Kuntarahoitus-/eläkevakuutusyhtiö 12 288 813Muut 150 871

Vieras pääoma yhteensä 86 184 005

Vieraalle pääomalle Sevas Oy:n maksama keskikorko oli 3,45%.

Talokohtaiset tiedot saatavilla asukastoimikuntien kautta.Sevas Oy laatii vuosittain sekä koko yhtiötä että jokaista erillistä asun-tokohdetta koskevan tilinpäätöksen.Jokaisen asuntokohteen toteutunut, viimeksi hyväksytty talokohtainen tilinpäätöstieto toimitetaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä niille asuntokohteille, joilla on toimiva ja järjestäytynyt asukastoimikun-ta. Asukkailla on siis oman asukastoimikuntansa kautta mahdollisuus tutustua asuinkohteensa omakustannusperiaatteella laskettuihin hoitokustannuksiin sekä niihin perustuvaan talokohtaiseen talousarvi-oon ja tilinpäätökseen.

Ku

vaa

ja: H

an

nu

Pet

tin

en, S

emio

Oy


Sevas Oy:n uudisasuntokohde, neljän pienkerrostalon kokonaisuus, on noussut harjakorkeuteen Kivistössä

Kuusikuja 34:ssä. Vanhat huonokuntoiset vuokrarivitalot on purettu ja tilalle rakennetaan neljä betonirunkoista,

tiiliverhottua asuinpienkerrostaloa. Taloihin päästään muuttamaan ensi vuoden alkupuolella.

Seinäjoen Kivistössärakentuu uuden ajan asuntokohde

11 | sevasmaailma

Teksti: Iina Åman

Kuvat: Hannu Pettinen

Kuusikujalle rakennetaan pienker-

rostaloja vanhojen rivitalojen tilal-

le. Vanhoissa taloissa oli ainoastaan

kolmetoista asuntoa. Purettujen ti-

lalle saadaan 34 uutta, ajanmukais-

ta vuokra-asuntoa, joista esteettömiä

asuntoja on 17.

- Tämä on johdon-

mukaista kiinteistö-

kannan kehittämistä

niin yhtiöltä kuin

myös Seinäjoen kau-

pungilta. Rakennus-

kaavaa muutettiin

yhteistyössä kaupun-

gin kanssa ja tontille

lisättiin rakennusoi-

keutta. Hankkeessa

toteutuvat samalla

kaupungin tavoitteet

tiivistää kaupunkira-

kennetta, Sevas Oy:n

toimitusjohtaja Juk-

ka Penttilä mainit-

see. Tiivistämiseen ei

ole lähdetty asumis-

mukavuuden kustan-

nuksella. Sevas Oy ja

kaupunki ovat kiin-

nittäneet erityistä

huomiota siihen, et-

tä asuinympäristöön

luodaan viihtyisyyt-

tä ja edustavuutta.

Rakentaminen etenee aikataulussa

- Suuren rakennushankkeen raken-

nustyöt ovat edenneet joustavasti,

Sevas Oy:n kiinteistöpäällikkö Ville

Viitala kertoo.

Tontin huomattavat korkeuserot

muodostavat rakentamiselle haas-

teita, ja niitä on vielä rakentamisen

aikanakin jouduttu pohtimaan ja rat-

komaan parhaimman mukaan. Lisäksi

nykyiset tiukentuneet rakentamis-

määräykset ja velvoitteet tuovat eten-

kin urakoitsijoille lisävaateita. Tämän

vuoksi myös valvonnan on oltava toi-

mivaa ja tehokasta, ja siitä Viitala

antaakin kiitosta kohteen rakennus-

valvojalle Matti Peltoniemelle.

- Esimerkiksi kasvaneiden eris-

tepaksuuksien vuoksi rakennuksen

höyrynsulun täytyy olla tiivis ja sau-

mojen hyvin teipattu. Näin vältytään

vaipan ilmavuodoilta ja ikäviltä yllä-

tyksiltä rakennuksen elinkaaren aika-

na, Viitala mainitsee.

- Talot pihapiireineen ovat val-

mistuessaan näyttävä näky johtuen

osaksi nimenomaan tontin korkeus-

vaihteluista sekä korkeuseroista joh-

tuvista rakentamisratkaisuista.

- Lisäksi rakentamisessa on lähdet-

ty jo suunnitteluvaiheessa kestävistä

ratkaisuista, raken-

nustuotteiden käyt-

töiän optimoinnista

ja rakentamisen elin-

kaaritekniikan tu-

kemisesta niin, että

rakennusten käyttöi-

kä saadaan mahdol-

lisimman pitkäksi,

Viitala kertoo.

Kiinteistökantaa kehitettävä edelleen

Sevaksessa pohdi-

taan jatkuvasti, mi-

ten sen nykyinen

asuntokanta vastaa

eri asuntotyyppien ja

-alueiden kysyntään

sekä asuntokysynnän

todellisiin tarpeisiin.

Jukka Penttilän

mukaan laajoja korja-

uspäätöksiä tehtäes-

sä otetaan huomioon

asuntotarpeiden ja

asuntojen kysyn-

nän muutokset se-

kä yhteiskunnalliset

rakentamisen tiivis-

tämistavoitteet.

- Nykyisten ja tulevien asukkait-

temme kannalta on tärkeintä, että

asuntojen sijainti on heille mielekäs,

asunnot ovat sopivan kokoisia ja oi-

kean tyyppisiä ja että vuokrataso py-

syy kohtuullisena.

Kuusikujan rakennushanke nivoutuu osittain myös lainsäädäntö-muutokseen ja valtakunnalliseen kehitysvammaisten Kehas-asu-misohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää suunnitelmallisesti ja hallitusti laitospaikkoja niin, että kukaan ei asu kehitysvamma-laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Seinäjoki on valtakunnallinen pilottikunta, jossa kunnallisesti järjestettävää erityisryhmien asumista integroidaan tavallisen asumisen yhteyteen. Valtakunnallista Arjen keskiössä -hanketta ovat toteuttamassa ARA, Kehitysvammaliitto, kaupungeista Kotka, Lahti, Turku ja Seinäjoki sekä palvelutuottajista ja vuokra-nantajista Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Sevas Oy, Ca-rea kuntayhtymä ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. - Asuntokohteeseemme on varattu Sevas Oy:n normaalin vuokraustoimintaan tarkoitettujen huoneistojen lisäksi myös kolme asuntoa itsenäiseen asumiseen kykeneville kehitysvam-maisille ihmisille, Jukka Penttilä kertoo. - Näiden asuntojen kohdalla huomioidaan myös verotustek-niset asiat. Näin kaupunki voi hyödyntää arvonlisäveron palau-tuksen asukkaiden hyväksi, mikä alentaa suoraan asukkaiden asumiskustannuksia. Seinäjoen kaupungin vammaispalvelu huo-lehtii asukkaiden asumisjärjestelyistä ja antaa mahdollisen tarvit-tavan tuen asumisen onnistumiseksi. - Sevaksella on valmiudet laajemminkin tällaiseen yhteistyö-hön kaupungin kanssa. Uskomme, että kunnallisten vuokratalo-yhtiöiden rooli kasvaa erityisryhmien asumisen järjestämisessä, Penttilä toteaa.

eRITYISASUMISTA PILOTOIdAAN SeINÄJOeLLA

Kuusikujan talot rakennetaan kestävää elinkaariajattelua noudattaen

mahdollisimman pitkäikäisiksi. – Tulevat talot tuovat valmistuessaan

Kivistön alueelle lisää elävyyttä, Ville Viitala toteaa.


Raparperi on kotoisin Itä-Aasiasta.

Euroopassa sitä alettiin viljellä vas-

ta 1700-luvulla, sillä aiemmin sitä

ei pidetty täällä syötäväksi kelpaa-

vana. Sen sijaan sitä on käytetty kii-

nalaisessa lääketieteessä jo yli 5000

vuotta. 1600-luvulla raparperia kul-

jetettiin Uralin rinteiltä lääkkeeksi

Välimeren maihin pitkin Volgaa, bar-

baarien jokea – ”Rha Barbarum”.

Heinäkuun puolivälissä voi vielä

viimeisiä kertoja nauttia kesän rapar-

perisadosta. Sokeri ja uuni kesyttävät

tämän barbaarisen kasvin suloiseksi

herkuksi.

Raparperin kirpeysleppyy uunissa

Au

kea

ma

n t

ekst

it: I

ina

Åm

an

, ku

vat:

Lo

rem

ip

sum

Äidin raparperipaistosn. 750 g pilkottuja raparperinvarsia1 dl sokeria75 g sulatettua voita2 dl kaurahiutaleita1 dl sokeria kanelia1rkl siirappia

Kuori raparperit, paloittele ja asettele uunivuokaan. Ripota päälle desi sokeria. Sulata voi ja lisää siihen sokeri, kaurahiu-taleet ja kanelia maun mukaan. Levitä seos varovasti raparperien päälle. Va-luta vielä siirappia kaiken päälle. Paista 180 asteessa 20-30 minuuttia. Nauti lämpimänä vaniljakastikkeen tai vanilja-jäätelön kanssa.

13 | sevasmaailma

Näin järjestät vaatekomerotKaiken ikäisten ihmisten on hyvä perata vaatekaappinsa pari kertaa vuodessa ja karsia vääränkokoiset ja käyttämättä jääneet vaatteet sieltä pois. Lapset ja nuoret kasva-vat ja aikuisten paino voi vaihdella. Tämän hetken koko on se, johon si-nun on pukeuduttava. Ota yhden henkilön vaatekaappi kerrallaan käsittelyyn. Muuten hu-kut kasoihin, tai projekti tuntuu mahdottomalta. Tyhjennä kaappi kokonaan. Pyyhi hyllyt. Käy sitten läpi joka ainoa vaate-kappale. Onko se oikean kokoinen? Sopiiko se väriltään ja malliltaan omistajalleen? Onko se hyväkuntoi-nen ja ajanmukainen, onko se ollut käytössä viimeisen vuoden aikana? Jos vastaus näihin on kyllä, siirrä vaate takaisin komeroon. Jos vaate on likainen tai sitä pitää muokata jotenkin, jotta siitä saa taas käyttö-kelpoisen, pane se sivuun odotta-maan. Jos vastaus on ei, laita vaate sen kunnosta riippuen joko roskiin tai kierrätykseen. Karsi myös liiat kaksoiskappaleet. 30–40 vaatekap-paletta plus alus- ja urheiluvaatteet riittävät mainiosti. Jos vaatteelle täytyy tehdä jotakin, tee se ennen kaappiin palauttamista. Ja hankkiudu eroon kierrätykseen menevistä mah-dollisimman pian, jottet tule ka-tumapäälle. Hanki jäljelle jääneille oikeanlaiset vaatepuut. Kausivaatteet on hyvä säilyttää eri paikassa, kun niitä ei tarvita. Kun kaappisi on hyvässä järjestyk-sessä, sinun on helpompi löytää päällepantavaa joka päivä.

Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Hannele Puhtimäki valitsi

Sevasmaailman lukijoille kirjaston aarteista kesään sopivia vinkkejä.

– Olen valinnut vähän kaikennäköistä kesälukemista ja -musiikkia, jokaiselle

jotakin. Toivottavasti tarjokkaat ovat muidenkin mielestä passeleita, itse aina-

kin pidän kovasti näistä kaikista.

Nyt käydäänkirjastossa

Antti Tuomainen: Synkkä niin kuin sydämeniSekä psykologista jännitystä että vauhdikasta toimintaa. Kirjan huikean vaikuttava aloitusluku pysyy ainakin omassa mielessäni pitkään!hannu-Pekka Björkman: Välähdyksiä peilissä: kirjoituksiaBjörkmanin kolumneistakin tuttuja lämpimiä, arkiviisaita ajatuksia.Roope Lipasti: Perunkirjoitus Veljesten automatka Itä-Suomeen nostaa esiin hulvatonta huumo-ria, kirpeää piikittelyä ja vakavia pohdintojakin. Myös äänikirjana.Nura Farah: Aavikon tyttäretSomalialaissyntyinen Farah kertoo rohkean Khadija-tytön kasvusta ja elämästä aavikolla paimentolaisleirissä 1940-1960-luvulla.hanne-Vibeke holst: Mitä he toisilleen tekivätNeljän sukupolven yli ulottuva tarina salaisuuksista, vihasta, petoksista ja niiden seurauksista.

Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydänJätetty koulupsykologi Iiris kehittelee naapurin kahdeksan-kymppisen Marja-Liisan avulla ja saippuaoopperoiden opeillakeinot surusta selviämiseen.

Santana: CorazonKesään sopivia latinalaisrytmejä.Intiaanikesä-kokoelmat eri vuosiltaKotimaisia ja ulkomaisia kesähittejä.

Kirjat

Äänikirjat

Musiikki

14 | sevasmaailma

Nyykoolinmäen (Itikanmäki) etelänpuoleinen Jerikontien

(nykyisen Jaakkolantien) alue oli Seinäjoen Östermyra-vaiheen jälkeistä

kuntakeskusta, mutta sen miltei sata vuotta sitten eletystä vireästä ja

värikkäästä elämästä ja rakennuskannasta ei näytä jäävän juuri

minkäänlaista jälkeä myöhemmille sukupolville.

Teksti: Markus Aaltonen

Kirjoittaja on seinäjokelainen

tietokirjailija ja vaikuttaja, joka

harrastaa kaupunkisuunnittelua

ja arkkitehtuuria.

Elämä Jerikon markillajää muistoihin

Jerikontie alkoi Valtionkadulta ja

päättyi Vapaudentiehen. Kirjoittajan

muistikuvat ulottuvat 1950-luvulle,

jolloin oikealla olevassa Saarimaan

liiketalossa toimi Hakalan Sampan

rautakauppa, Blomsterin kodinkone-

liike ja Käkisalmen asuste. Kuva on

vuodelta 1927.

Walleniuksen limonaaditehtaan

kuljetukset hoidettiin 1920-luvulla

hevospelillä.

Sevas Oy:n rakennukset Kutojanka-

dulla antavat Jerikon alueelle uutta

ilmettä.

Jerikon alueen pienillä tonteilla ole-

vat huonoon kuntoon päässeet puuta-

lot häviävät kerrostalojen tieltä. Vain

Vapaudentien varressa, nykyisen kan-

salaisopiston (entisen Tiklaksen) vie-

ressä oleva Salmen suutarin kaunista

puutaloarkkitehtuuria edustava ta-

lo näyttää jäävän paikalleen. Raken-

nusta on väitetty Terijoelta tuoduksi,

mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Rakennuksen tekijä oli Jaakkolan faa-

rin vävy, rakennusmestari Kalle Rei-

pas. Kalle Salmen omistukseen talo

siirtyi vuonna 1948.

On vielä eräs arkkitehtonisestikin

mielenkiintoinen rakennus tai pa-

remmin sanottuna purettu hirsika-

sa kaupungin varastolla. Arkkitehti

Matti Björklundin (Visanti) suun-

nittelema kauppalantalo jäi uusien

tiejärjestelyjen jalkoihin ja siirrettiin

odottamaan uutta käyttötarkoitusta

jollekin uudelle paikalle. Sitä se odot-

taa edelleen.

Jos vielä tunnelmoidaan jollakin

silmin nähtävällä, on entisen Nuijaku-

jan tienoilla kulkevan Kutojankadun

(no 3) varrella olevalle tontille jäänyt

näillä leveysasteilla harvinainen tam-

mi. Se on ihmisen istuttamana häi-

vähdys alueen kulttuurimaisemaa.

Toivottavasti se saa kasvaa paikal-

laan.

Jerikon alue on kokemassa täydel-

lisen kaupunkikuvallisen uudistumi-

sen. Edesmenneiden asukkaiden arki

ja juhla jättävät kuitenkin jälkeen-

sä paljon tarinoita, joista vain pieni

osa on toistaiseksi kirjattu muistiin.

Parhaimmat jutut lienee koonnut Aki

Mäki kirjassaan Kauppa kävi, jotta pi-

rellä piti – Seinäjoen liiketoiminnan

varhaishistoria (1988).

Yksistään Jerikontien nimi, vaik-

ka onkin jo vuosikymmeniä sitten

muutettu Jaakkolantieksi, saa aikaan

uteliasta keskustelua. Vanhemmat ih-

miset, minunkin vanhempani, puhui-

vat aina Jerikontiestä. Äskettäin joku

nuoremman polven seinäjokelainen

kysyi facebookissa, miksi erikoinen

raamatullinen nimi on menty muut-

tamaan.

Aki Mäki kertoo perimätiedosta,

jonka mukaan Jerikontie olisi saanut

nimensä kirjavasta ja epäyhtenäises-

tä rakennuskannastaan. Talot saattoi-

vat olla pitkään puolitekoisia, ja kun

ne valmistuivat, ei omistajilla ollut

mitään kiirettä purkaa rakennusteli-

neitä. Monet talosuunnitelmat tehtiin

kuulemma paperossiaskin pohjaan, ja

katu muistutti ajoittain Jerikon sor-

tuvia muureja.

Toinen selitysteoria kuulostaa us-

kottavammalta. Sen mukaan raama-

tulliset nimet kulkeutuivat useille

paikkakunnille rautatierakentajien

mukana. Jerikontien ohella Seinäjoen

tunnettuja raamatullisia kaupungino-

sia ovat Kapernaumi ja Kaanaa.

Miksi Jerikontien nimi sitten on

vaihdettu Jaakkolantieksi? Siihenkin

löytyy enemmän kuin yksi vastaus.

Erään tarinan mukaan kaupungin-

johtaja Olavi Piha, jonka isän Feli-

xin sekatavarakauppa oli ollut myös

Jerikontiellä, olisi halunnut pois-

taa lestinheitosta ja lemmenkaupas-

15 | sevasmaailma

ta tunnetun ”Seinäjoen Reeperbahnin”

nimen kartalta. Väite alkaa kuitenkin

tuntua kaupunkilegendalta, kun tut-

kii Olavi Laisaaren vuonna 1942 laa-

timaa asemakaavaa. Siinä Jerikontien

nimi on korvattu Jaakkolantiellä. Ja

Piha tuli Seinäjoelle kauppalanjohta-

jaksi vasta vuonna 1955.

Kun tuhansien tarinoiden Jerikon-

tien häivyttäminen kartalta alkoi

tuntua väkinäiseltä historian kieltä-

miseltä, päätti kaupungin nimistö-

toimikunta palauttaa nimen kartalle.

Aivan kokonaan ei Jeriko kuitenkaan

ollut häipynyt kaupunkilaisten sil-

mistä; alueen palveluperinteitä on jo

pitkään jatkanut kioski nimeltä Jeri-

kon grilli. Jaakkolantiehen ei halut-

tu koskea. Sillä nimellä on Jaakkolan

faarin ja romaanitaiteen Kantolan

isännän takaama vahva kaikupohja.

Alueen vielä rakentamaton uusi raitti

nimettiin Jerikonkujaksi.

Jerikon Ritarin, Jerikon Ruusun ja

Tulikaviokräätärin legendaariset per-

soonallisuudet jättivät vahvan lei-

mansa kuvaan tuon tiiviin yhteisön

elämästä. Se on kuitenkin vain sitä

elämän rosoa, jolla keltainen lehdistö

myy irtonumeroita. Vuosikymmenet

Jerikon alue oli kuin täyden palve-

lun yhdyskunta. Sieltä löytyi lähes

kaikki, mitä ihmiset tarvitsivat: ruo-

kakaupat, parturit, suutarit polku-

pyöräkorjaamot, sementtivalimot,

teatteri, vaatekaupat, huonekaluliik-

keet ja vesitehtaat, joitakin luetellak-

seni. Kauppa kävi ja teollisuus tuotti.

Tämän päivän kaupunkilainen voi

kummastella kaupunginosan katu-

nimiä, jotka viittaavat paljolti teol-

lisuuteen. Silmäys historiaan antaa

tähänkin vastauksen.

Mutta mitä olivat vesitehtaat? Sa-

naa tuskin tänään käytetään. Vesiteh-

taat valmistivat virvoitusjuomia ja

olutta. Jerikontiellä oli peräti kaksi

juomatehdasta, jotka jatkoivat jo van-

han panimopaikkakunnan perinteitä.

Östermyran ”olutpryky” oli nimittäin

perustettu jo vuonna 1867 ja sai kym-

menen vuotta myöhemmin Suomen

Yleisessä Näyttelyssä pronssimitalin.

Kristiinankaupungissa alalla aloit-

tanut tehtailija John Wallenius os-

ti vanhat ”prykyn” koneet ja aloitti

vuonna 1922 Seinäjoella Hautakan-

kaan talon pienessä liiterissä li-

monaadien valmistuksen. Siitä sai

alkunsa Mallaskosken tehtaat. Toinen

virvoitusjuomatehtailija A. Heinonen

tuli Seinäjoelle Forssasta ja perus-

ti tehtaan omaan taloonsa Jerikontie

8:aan. Kun paikallislehden toimitta-

ja Vilho Viita kävi tehtailijalta kysy-

mässä, ”Mitenkä tämä ala on täällä

’vedellyt’?” vastasi Heinonen vaati-

mattomaan tapaansa: ”Ovathan ne

juomaini makua kehuneet sopivaksi”.

Jerikon alueen ihmisistä huokui

elämän maku. Se oli muutakin kuin

appelsiiniketta ja sitruunasoodaa.

Jerikon alue ei koskaan

muotoutunut aivan sellai-

seksi kuin Olavi Laisaari

vuonna 1942 laatimassaan

asemakaavassa määritteli.


*) Mbifurije kugira impeshyi nziza!

Kinyarwandankielinen lause

kääntyy sanatarkasti suomeksi:

Toivon teille hyvää kesää!

Teksti ja kuva: Iina Åman

Jo toinen kesä uudessa kotimaassa

Mupenzi Masengesho, Armi Itäpalo

ja Tumaine Nkurunziza suuntaavat

laskujen maksamisen jälkeen vielä

kaupungille asioille.

Mbifurije kugira impeshyi nziza!*Pakolaistyöntekijä Armi Itäpalosta huokuu työn ilo. Hän auttaa kollegoi-

neen Seinäjoelle muuttaneita pakolaisia uuden elämän alkuun. Pienetkin

edistysaskelet tuntuvat palkitsevilta.

– On antoisaa nähdä asiakkaan silmien loistavan, kun hän osaa ensim-

mäisen kerran tulla itsenäisesti bussilla Y-talolle.

17 | sevasmaailma

Armi Itäpalo huolehtii kaupun-

gin sosiaali- ja terveyskeskuksen

pakolaistyössä parhaillaan 49:stä

kotoutumisvaiheessa olevasta pa-

kolaisasiakkaasta. He ovat pääosin

kongolaisia, jotka muuttivat Suo-

meen syyskuussa vuonna 2012. Muut

asiakkaat tulevat muun muassa My-

anmarista ja Irakista. Nuorin asiakas

on nyt 9 kuukauden ikäinen ja vanhin

75-vuotias.

Ensimmäiset Seinäjoelle sijoite-

tut pakolaiset saapuivat Kosovosta

vuonna 1993. Myanmarilaisia saapui

vuosina 2006, 2009 ja 2011. Yli 90 pro-

senttia Itäpalon asiakkaista asuu Se-

vaksen asunnoissa.

Koti järjestyy Sevakselta

Kun uusi pakolaisryhmä on tulossa

Seinäjoelle, pakolaistyöntekijät otta-

vat yhteyttä Sevakseen.

– Alamme yhdessä järjestellä asiak-

kaille sopivan kokoisia koteja. Perheet

ovat yleensä monilapsisia, jolloin tar-

vitaan isoja asuntoja.

– Kotoutuneistakin asiakkaistamme

suurin osaa jää asumaan Sevakselle,

sillä he kokevat yhtiön turvalliseksi ja

oikeudenmukaiseksi vuokranantajak-

si, Itäpalo toteaa.

Tällä hetkellä kymmenkunta asia-

kasperhettä asuu Sevaksen asunnois-

sa eri puolilla kaupunkia.

Uuden elämän alkuun

Kongon pakolaiset ovat taittaneet pit-

kän matkan aivan erilaisesta kulttuu-

rista ja pakolaisleirioloista Seinäjoen

kaupungin asukkaiksi.

Pakolaisten kotouttaminen alkoi

suomen kielen ja Suomi-tietouden

opiskelulla. Nuorilla on mahdolli-

suus päästä ammattiopintoihin, jol-

loin he pystyvät työllistämään itsensä

ja kiinnittymään tähän yhteiskuntaan

myös veronmaksajina.

Pakolaisilla on oikeus saada palve-

lua omalla kielellään muun muassa

terveys-, koulu- ja päiväkotiasiois-

sa. Kongolaisille apu löytyy Vaasasta

Pohjanmaan tulkkikeskuksesta, jos-

sa on kinyarwandan kielen taitoinen

tulkki.

– Me autamme pakolaisryhmiä nel-

jän vuoden ajan. Opetamme heitä toi-

mimaan ja asioimaan itsenäisesti.

Yksi Itäpalon vakituisista ”sivutoi-

mipisteistä” on pankissa.

– Päivystän pankin maksuautomaa-

tilla aina vuokranmaksupäivänä ja

autan asukkaita maksamaan lasku-

ja. Pankki on tuonut jopa tuolin au-

tomaatin viereen, että voin välillä

istahtaa, Itäpalo nauraa.

Tällä kertaa Itäpalon kanssa au-

tomaatilla asioivat Mupenzi Ma-

sengesho ja Tumaine Nkurunziza.

Parikymppiset miehet osaavat jo ai-

ka hyvin suomea, ja seinäjokisis-

ta nuorista on löytynyt kavereitakin.

Mupenzi harrastaa jalkapalloa ja Tu-

maine pelaa korista. Tumaine on on-

nistunut löytämään kesätyöpaikan, ja

tähtäimessä on myös opiskelun aloit-

taminen syksyllä.

Kun kaikki on vierasta

Armi Itäpalo ohjaa asiakkaitaan nou-

dattamaan suomalaisia tapoja ja vel-

vollisuuksia.

– Unohtamatta kuitenkaan sitä, et-

tä heillä on myös oma kulttuurinsa,

Itäpalo lisää.

Armin ohjauksessa asiakkaat saavat

tuntumaa suomalaiseen asumiseen ja

oppivat huolehtimaan kodistaan.

– Asiakkaat eivät ole tottuneet sisä-

vessoihin eivätkä suihkuihin. He ei-

vät ole käyttäneet jääkaappeja eivätkä

sähköhelloja ennen Suomeen tuloaan.

Nyt kongolaiset ovat jo alkaneet oppia

säilyttämään ruokansa jääkaapissa.

Pakolaisleirillä pyykkiä on kuivattu

auringon kuumentamien kivien pääl-

lä, joten kongolaisäideille on ollut uu-

si asia ripustaa pyykit narulle.

Sähkölaitteita asiakkaat saattavat

pelätä niin, että eivät uskalla vaih-

taa lamppua. Armi Itäpalo muistaa

myös erään kurjan ja pimeän syysil-

lan, kun kodin sähköt olivat menneet

poikki ja asiakkaat olivat paenneet

hätääntyneinä asunnostaan. Hätiin

on lähdetty joskus iltaisin ja viikon-

loppuisinkin.

Eniten kongolaiset ovat ihmetel-

leet suomalaista jätteiden lajittelua

ja kierrätystä.

– Se on heille aivan vieras ajatus.

Käymme jätteiden lajittelun läpi kaik-

kien perheiden kanssa tulkin avulla,

Armi Itäpalo kertoo.

Asiakkaille opetetaan myös, miten

eletään niin, että naapuritkin tulevat

huomioiduksi.

– Sevakselta otetaan meihin heti

yhteyttä, jos valituksia tulee. Me soi-

tamme tai menemme käymään ja oh-

jaamme muuttamaan elämäntapaa.

– Kongolaiset ovat värikkäitä ja ää-

nekkäitä. Monesti joudumme muistut-

tamaan samoista asioista, esimerkiksi

hiljaisuudesta kello 22 alkaen.

Kun perheessä on useita lapsia,

ääntäkin lähtee. Afrikkalaiset rakas-

tavat myös musiikkia ja rytmejä.

– Musiikin kuuntelu onkin asia, jos-

ta voi tulla sanomista. Minä menen

silloin paikalle kertomaan, että bas-

son jytke ei saa kuulua ulos asti.

Siihen tarvitaan koko kaupunki

Kongolaiset tuovat Seinäjoelle uu-

denlaista elämää. He pukeutuvat

värikkäisiin vaatteisiin ja ovat luon-

teeltaan iloisia ja elämänmyönteisiä.

Itäpalon mukaan hänen asiak-

kaansa ovat onnellisia siitä, että ovat

päässeet sodan jaloista tänne raken-

tamaan uutta elämää.

– Eräs mies murehti, että hän ei opi

riittävän nopeasti suomea. Hän halu-

aisi niin mielellään päästä kertomaan

asioista ja vaihtamaan ajatuksia suo-

malaisten kanssa.

– Toivon kovasti, että seinäjokiset

suhtautuisivat avoimesti pakolaisiin.

Heitä ilahduttavat pienetkin asiat. Yk-

si asukas kertoi hiljattain iloisena ja

ylpeänä, että naapuri oli sanonut hä-

nelle huomenta.

Armi Itäpalo rohkaisee unohta-

maan yhteisen kielen puutteen. Ele-

kieltä voi käyttää apuna ja paperille

voi piirtää.

– Tykkään todella paljon työstäni

ja asiakkaistamme. Mutta kotoutta-

minen ei ole vain meidän, vaan koko

kaupungin asia.


Teksti ja kuva: Iina Åman

Sevas Oy:n uusi kiinteistöammatti-

mies Reino Pentinmäki on niitä hen-

kilöitä, joilla on hämmästyttävän

laaja-alainen ammattitaito.

Reino Pentinmäki on ehtinyt tehdä

yli 35 vuotta kiinteistönhoitajan työ-

tä, viimeksi Fallesmannin poliisita-

lolla.

– Sevas haki kaltaistani työntekijää,

jolla on lisäksi kuorma-autokortti. Oli

helppo tulla taloon, sillä olen huolta-

nut Sevaksen kohteita aikanaan 2,5

vuotta.

Työmääräykset Reino Pentinmä-

ki saa Sevaksen kiinteistöpäälliköltä

ja teknisiltä isännöitsijöiltä järjestel-

män kautta.

–Tässä pitää tietää vähän kaikes-

ta jotakin. Hoidan sellaisia kiinteis-

töhuoltoasioita, jotka eivät kuulu

huoltoyhtiölle. Kaiken ikäisiä taloja

pitää ylläpitää jatkuvalla huollolla,

että vältytään vahingoilta. Ennakoi-

vaa kiinteistöhuoltoa voisi vielä lisä-

täkin, Pentinmäki pohtii.

Aherrusta ja silmälläpitoa

Näin kesäaikaan Pentinmäellä on

kausityökaverina Jesse Koskela, joka

toimii viidentoista kesätyöntekijän

työnjohtajana. Kesän kiireissä oman

väen aika ei riittäisi alkuunkaan.

Työn alla on viheralueiden perusta-

misia ja kunnossapitoa, nurmikoiden

kylvämistä, istuttamista, perkaamis-

ta, pensaiden leikkaamista ja van-

hojen, huonokuntoisten kasvien

poistamista ja pienimuotoisia kor-

jauksia.

– Kun käyn kiinteistössä, tarkastan

samalla onko sähköpääkeskuksessa

ja muissa teknisissä tiloissa kaikki

kunnossa. Silmäilen ovatko raken-

nuksessa rännit kiinni, meneekö vesi

sinne minne pitää, näyttävätkö sala-

ojaputket vetävän.

– Minulle on kehittynyt sellainen

ammattitauti, että katselen joka pai-

kassa laveasti ympärilleni. Kaupassa

käydessäkin tulee tunnusteltua sivu-

mennen, ovatko kauppakäytävän kyl-

mä- ja lämpöputket kunnossa. Sitä

vaimo joskus kommentoi, Pentinmä-

ki naurahtaa.

Rojut ja ruusut kyytiin

Reino Pentinmäen kulkupeli Mer-

cedes Sprinter on rekisteröity kuor-

ma-autoksi. Autossa siirtyvät uudet

kylmälaitteet koteihin ja vanhat ka-

lusteet Seinäjoki-Nurmon jätease-

malle. Jäteasemalle on vietävä myös

hylkytavarat sieltä minne ne eivät

kuulu: roskakatoksista, kellarikäytä-

viltä, pyörävarastoista, häkkivaras-

toista ja talojen ulkoalueilta.

Kesätyöntekijät kulkevat mopoilla

ja pyörillä kohteesta toiseen. Raken-

nustarvikkeet, ruohonleikkurit, mul-

taja apulantasäkit, lapiot ja haravat

kuljetetaan autolla paikan päälle.

–Paluukyytiin otetaan mukaan

myös perkuu- ja kitkentäjätteet. Ker-

ran täytimme koko auton ruusunok-

silla, Pentinmäkeä hymyilyttää.

Nyt Mersu on ajettu Leimakirveen-

tielle. Asunnonvaihdon yhteydes-

sä ilmeni tarve ennallistaa asuntoon

kuuluva nurmikkoalue.

Sevaksen tunnuksilla varustet-

tu auto tulee mukavasti huomatuk-

si kaupungilla. Asukkailtakin heruu

kommentteja.

– Herralankadullakin eräs rouva tu-

li kehumaan, että onpa raikkaan väri-

nen auto.

Kiinteistöammattimies Reino Pentinmäki:

Parempi vara kuin vahinko

– Jos huomaatte minut kotitalon nurkilla, minulle voi kyllä tulla juttelemaan asumista koskevista huolista.

Vien asioita eteenpäin, Reino Pentinmäki lupaa asukkaille.

19 | sevasmaailma

LAJIKUNKKU

TULIN VAITI

TEIN KAASUT

IIK KELJU NAKU

KARTAN LUKIOITA

LAIVAN KATTI

PAPIN RIEKOT

STARA VEI LAAMANI

EUKON SIIVET

ORJA ONKI PENNIN

MAUT KATTILAAN

KENTIES PUUROT

KAHVINI KAATU

KAVERIN PAITIS

ONKO LUJA TUKKA

TÄÄ KALJUNI

OLI ARAT IKKUNAT

JUOKSE JO PIAN

KUSTAA ENON TURVA

MIHINÄ KEVEÄ LOPPU

Kesäkuun lumisateet ovat sekoittaneet ainakin kahdenkymmenen Sevakseen liittyvän

katuosoitteen kirjaimet! Löydätkö oikeisiin osoitteisiin sisäisen navigaattorisi avulla?

Järjestä kirjaimet uudelleen niin, että niistä muodostuu Sevaksen asumiseen tai toimintaan

liittyvän kadun, polun, kujan tai tien nimi. Eniten oikeita vastauksia keksineiden vastaajien

kesken arvotaan lahjakortti 50 € Seinäjoen Päivölän Citymarkettiin.

Ajomiehentie einontie heleenkatu herralankatu Ilveksentaival Itälänkuja Jolluntie Joosepinkuja Joupinkatu JyrkkäkallionkatuKaatokiilantieKanteleenkatuKarijoenkatu Kasperinviita KehätieKetuntaivalKielokuja KivialhonkatuKivihaankatu Kivilaaksonkatu Koivusentie Kopparintie Korpintaival KorpuustentieKototie KoulukatuKoulutieKriikkulankuja Krouvarinkatu Kujanpääntie Kujatie Kuntotie Kustaantie Kutojankatu Larvakuja Leenankatu Leimakirveentie LeivontaivalLeppäliiterintie Linkkukuja Lintulantie Lintuviita LouhenkatuLoukontie Maalivasarantie Manttaalikatu MarttilantieMeijerikatu

Toimita vastauksesi 29.8. mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai kirjekuoressa

Sevas Oy:n Seinäjoen, Peräseinäjoen tai Ylistaron toimipisteeseen. Kirjoita kuoreen Sevas Oy, Maarit Pitkäkangas, Matti

Visannin kuja 10, 60100 Seinäjoki. Muista liittää mukaan omat yhteystietosi lahjakortin arvontaa varten.

Menninkäisentie Myllytie

Mäyräntaival Möllintie

Nelssonintie Nevakuja

Nurmikatu Nurmontie

NyyrikinsolaNärelenkki

NärhentaivalOjanperäntie

Onkipojanrinne Oravantaival Paavonkatu

Paunevantie Peltokuja

Penttiläntie Pikkukuja

Puistokuja Purilaantie

Päivämiehenpolku Ruohotie

Sammonkatu Santavuorenkatu

Simunanmäenkatu Sirkuntaival

Suviviita Syrjäkuja

TapiolantieTervasviita Tikantaival

Tikkuvuorenkatu Tuohikuja

TuokkolankujaTuomikuja

Törnäväntie Ukkoherranlenkki

Urpuviita Veteraanitie

Viertolankuja Välikatu

Välitie Ylisentie

Matti Visannin kuja

Keikulinkuja Kaukolanraitti

Sekaisin ParistaKIJRAIMESTA

JÄRJESTÄ KIRJAIMET

VoitaLAHJAKORTTI

20 | sevasmaailma

Toimituskunta: Jukka Penttilä, Maarit Pitkäkangas, Iina Åman Toimitus: Iina Åman, Viestintätoimisto Tenho Ulkoasu ja taitto: Sonja Hyvärinen,Semio Oy Kannen kuva: Hannu Penttinen, Semio Oy Julkaisija: Sevas Oy Painopaikka ja painosmäärä: Litoset/KTMP Group, 3000 kpl

www.sevas.fi

SeinäjoentoimistoMatti Visannin kuja 10 60100 SeinäjokiPuh. (06) 420 3300Avoinna arkisin klo 8.30–15.30

Peräseinäjoen palvelutoimistoKeikulinkuja 1 61100 PeräseinäjokiPuh. (06) 416 6526Avoinna arkisin klo 9–15

Ylistaron palvelutoimistoKaukolanraitti 5 61400 YlistaroPuh. (06) 416 7011Avoinna arkisin klo 9–15

HYVÄNMIELEN

KOTI

ti asukkaat · 2016. 3. 23. · sevas-asunnoissa asuvien tyytyväi-syyttä asumiseen ja ajatuksia...

Documents