Stora Enso Metsän lehti metsänomistajille 02/2018

Raivaussahurilla riittää töitä

Taimikonhoito liki vuosikymmen myöhässä

TerveMetsä

Sunilan sellu on laadultaan maailman parhaita

Terve Metsä -lehden kustantaa Stora Enso Metsä. ISSN 1235-1687 (painettu), ISSN 2341-5738 (verkkojulkaisu). Ilmestynyt 4.6.2018. Päätoimittaja: Juha Hanni Stora Enso Metsä. Toimitus: Anfangi Oy. Taitto: Anfangi Oy. Kansikuvassa Niclas Boström, kuvaaja Antti Kallio. Paino: PunaMusta Oy. Paperi: LumiPress Art 130 g/m2 (kannet) ja NovaPress Silk 90 g/m2 (sisäsivut). FSC® tuotemerkki C003140. Osoitteenmuutokset katso sivu 35. Internetsivut: www.storaensometsa.fi

Juha Hannipäätoimittaja

Twitter @HanniJuhaBlogi www.storaensometsa.fi/blogi

> Lukijalle

Tarinat tavallisista metsänomistajista

Oli harvinainen tilaisuus päästä Sunilan hakesiiloon sisälle. Sunilan neljä siiloa ovat ainutlaatuisia. Millään muulla sellutehtaalla ei ole sellaisia. Halkaisijaltaan 40-metriset siilot vetä-vät 40000 kuutiota haketta kukin.

”Lehteä on mukava lukea” ”Ymmärrettävää ja hyödyllistä asiaa” ”Tarinat tavallisista metsänomistajista”. Terve Metsä -lehden vuo-denvaihteen lukijatutkimuksen sanalliset palaut-teet ovat monesti rikkainta antia. Niissä näkyy lukijakunnan inhimillisyys, erilaiset persoonat ja avoin rehellinen mielipide. Minulle pysäyttävin kommentti tai juttutoive oli näinkin yksinkertainen: Mikä on liian pieni metsä? Vaikea tai jopa mahdo-ton vastata, tarkastelukulmia kun on monia. Tässä lehdessä on monta pienen metsän tarinaa, ja tarinana ne kaikki ovat suuria.

Alkukesä on vilkkainta metsänhoidon aikaa, mutta työteliäs kausi jatkuu pitkälle pimenevään syksyyn. Kesäkuun Terve Metsä lehden pääteema on taimikonhoito. Uuden metsän istutus ja taimi-konhoito (s. 10 – 13) ovat tärkein metsän tuottoon ja tulevaisuuden tuloihin vaikuttava tekeminen. Näissä ratkaisuissa ja päätöksissä metsänomista-ja käyttää omistajan ääntä, investoidako tulevai-suuden tuottoihin. Juttutoiveena metsänhoito on kestosuosikki, verotuksen lisäksi.

Tarinat ja mielenkiintoiset ihmiset ovat aina osa lehteämme. Toimittaja Anita löysi omasta met-

sästään lähes 10 vuodeksi unohtuneen ”pienen” taimikon (s. 14 – 17). Mitä sen jälkeen tapahtui, kannattaa lukea. Kuten myös Etelä-Korean para-lympialaisissa Suomea edustaneen Yrjö Jääske-läisen (s. 18 – 20) sinnikäs metsäsuhde. Ihmettelyn aihetta on myös Stora Enson Karjaan metsä- asiantuntijan Christofferin harrastuksessa (s. 22 – 23). Hänen jalkapallokenkäkokoelma kiinnostaa satojatuhansia ihmisiä ympäri maailmaa.

Lukijatutkimuksessa 89 % ilmoitti lukevansa koko lehden tai vähintäänkin selaavansa sen. Tulos on erinomainen ja paras kiitos mitä leh-dentekijänä voi saada. Me haluamme tehdä aina lehden, jota on mukava lukea ja jutuista on hyötyä oman metsän hoidossa.

2 – Terve Metsä

Vill

e M

änni

kkö

Ant

ti K

allio

Tuul

i Koi

vist

oTe

emu

Kal

lio

Mar

kku

Tis

sari

nen

040834

Uutisia ja ajankohtaistaPuukauppasivutRistikko

Stora Enso varmistaa laadunval-vonnalla, että kaikki taimikonhoidon kohteet toteutetaan kuten pitääkin.

Kyykäärmettä on turha pelätä. Se pyrkii välttelemään ihmistä, jos vain mahdollista.

Monen tehtaan ruokkija

10

Stora Enson metsäasiantuntija Christoffer Malmbergilla on noin sadan parin jalka- pallokenkäkokoelma.

Intohimona jaliskengät22

28

Taimikkoon tarjolla varmistettua laatua

14 Liki vuosikymmen myöhässä

24 Hyvä sellu, hyvä Sunila!

Suomalaisella sisulla18

Sunilan sellutehtaan hyvän sellulaadun yksi salaisuus on oheisen kuvan hakesiiloissa. Muilla sellutehtailla ei ole sellaisia.

33 Tuhkalla kasvua turvemaille

30 Tarujen ja toden kyykäärme

Arvio metsäkiinteistön arvosta

21

Hyvistä aikeista huolimatta moni taimikko voi jäädä liian pitkäksi aikaa oman onnensa nojaan, kuten kävi erään perikunnan taimikolle.

Oli harvinainen tilaisuus päästä Sunilan hakesiiloon sisälle. Sunilan neljä siiloa ovat ainutlaatuisia. Millään muulla sellutehtaalla ei ole sellaisia. Halkaisijaltaan 40-metriset siilot vetä-vät 40000 kuutiota haketta kukin.

Yrjö Jääskeläinen hoitaa itse metsiään, vaikka työt on alaraajojen vammautumisen takia tehtävä yhdellä kädellä.

Tuhkalannoitetta saa Stora Enson kaut-ta koko maassa. Tuhka on erinomainen lannoite fosforin ja kaliumin puuttesta kärsiville turvemaille.

Stora Enson Varkauden tehtaat kävisi-vät Metsähallituksen yhden vuoden ai-kana hakatulla puumäärällä viisi vuotta.

Terve Metsä – 3

Mar

ja S

epp

älä

Lisää tietoa, kuvia ja videoita nettilehdessäTämän ja vanhat lehdet löydät rikastettuna www.lukusali.fi -osoitteesta. Nettilehteen on lisätty tietoa, kuvia ja videoita, joihin pääset tutustumaan linkkien kautta.

Miellyttäviä lukuhetkiä!

Puun käyttö ennätyslukemissa

tai www.youtube.com/user/storaensometsa

KATSO virtuaali-metsästä -video QR-KOODILLA

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäteollisuus jalosti kotimaista puuta viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 62 miljoo-naa kuutiometriä. Lisäksi puuta tuotiin vajaat 8 miljoonaa kuutiometriä.

Raakapuun käyttö kasvoi edellisvuodesta kaikilla metsäteollisuuden toimialoilla ja kaikilla puutavaralajeilla. Eniten raakapuuta jalosti sellu-teollisuus, liki 33 miljoonaa kuutiometriä. Sahateollisuuden kokonais-puunkäyttö kipusi 26 miljoonaan kuutiometriin.

Eri puutavaralajeista käytettiin eniten mäntykuitupuuta, 17 miljoonaa kuutiometriä. Seuraavalla sijalla olivat kuusitukit, joita kului 14 miljoonaa kuutiometriä.

eMetsä uudistuu

Syksyllä julkaistava VirtuaaliMetsä on Stora Enson uusi palvelu, joka havainnollistaa konkreettisesti kolmiulotteisena grafiikkana oman metsän nykytilan ja tulevaisuuden kehityksen.

Virtuaalisen maailman tuominen metsänomistajuuteen ei korvaa henkilökohtaista palvelua ja itse käytännön tekemistä metsässä. Kuvitteellisen metsän tavoitteena on havainnollistaa erilaisten metsän-hoidon toimenpiteiden ja kasvun vaikutus konkreettisesti omalla metsä-tilalla. Miltä taimikko näyttää vuosien kuluttua, jos sen jättää hoitamatta tai paljonko tuloja on saatavissa, kun metsää hoitaa suunnitelmallisesti.

Palvelun kehityksessä hyödynnetään pelilaitteista tuttuja teknolo-gioita ja keväällä vapautunutta metsävaratietoa. Palvelu toimii kaikissa päätelaitteissa aina puhelimesta tietokoneisiin. Maksuton sovellus vaatii Stora Enson eMetsä -verkkopalvelun tunnuksen, mutta ei velvoita esim. puukauppojen tekoon. Virtuaalisesti voi seikkailla vain omassa metsässä.

eMetsä-verkkopalvelu on ollut viime päivinä ”lukutilassa”, syynä on 15-vuotiaan palvelun täydellinen uudistaminen.

Uudistuneen palvelun muutokset ovat näkyviä, vaikka suurin työ tehdäänkin itse alustassa, piilos-sa käyttäjiltä.  Käytettävyyttä on voitu parantaa, kun uusi tekninen alusta vastaa nykyajan vaati-muksia. Tutut asiat ja tiedot löytyvät helpommin. Esimerkiksi uuden eMetsän näkymät eli ikkunat skaalautuvat erikokoisiin näyttöihin älypuheli-men pienestä ruudusta isoihin näyttöpäätteisiin. Uusittu eMetsän tekninen alusta mahdollistaa palveluiden jatkokehityksen. Se ei vanhassa olisi enää onnistunut.

eMetsä on Stora Enson asiakkaille ilmainen asiointikanava, jolla pystyy hoitamaan kaikki tärkeimmät metsänomaisuuden hoitoon liittyvät asiat. eMetsän käyttöön tarvitset henkilö-kohtaiset tunnukset ja internetyhteyden, sovellusasennuksia ei tarvita.

Virtuaalimetsä kurkistaa tulevaisuuteen

4 – Terve Metsä

Suomen metsäteollisuuteen on tullut merkittävästi uutta tuotantoa. Vanhoja tehtaita on kaikessa hil-jaisuudessa paranneltu, tuotannon pullonkauloja poistettu ja kapasiteettia lisätty. Kotimaisen puun käyttö on lisääntynyt pysyvästi. Tämä asettaa myös haasteita puunhankinnan kyvykkyyteen hoitaa oma leiviskänsä.

Listaan kolme haastetta, joihin koko Suomen metsäsektorin on pystyttävä vastaamaan: ympä-rivuotinen puukauppa, ympärivuotinen korjuu ja ympärivuotinen puunkuljetus. Tehtaat käyvät yötä päivää ja niiden kilpailukyky perustuu mm. tasai-seen häiriöttömään käyntiin. Se, mikä on Suomen kilpailuvaltti eli kasvavat metsävarat ja osaaminen, on myös tehdasinvestointiemme suuri haaste. Saammeko puuta liikkeelle kaikissa keleissä ja suhdanteissa.

Puukaupassa markkinat toimivat jo hyvin, puuta tulee läpi vuoden hyvin tarjolle. Ilahduttavasti kau-pan koot ovat kasvaneet, leimikot ovat järkevästi ja kustannustehokkaasti korjattavissa. Myös korjuu-menetelmät ja metsäkoneet kehittyvät, pystymme korjaamaan leimikoita jo haastavissakin säissä. Pientä huolta kasvavissa korjuumäärissä aiheuttaa osaavien metsäkonekuljettajien riittävyys.

Suurin haaste on nyt puun kuljetuksessa. Puuta ei saada kuljetettua varastoilta tehtaille siinä mää-rin kuin toimitukset edellyttävät. Niin metsäteiden kuin alemman tieluokan kylätiet ovat kehnossa kunnossa, yllättäen ”kelirikkoa” ilmenee hyvälläkin säällä. Myös puutavara-autojen kuljettajista on paikoin puutetta. Autoja on, osaavia kuljettajia ei riittävästi.

Haasteet eivät ole mahdottomia, enemmän tahtoasioita. Nämä kun hoidetaan, yllättäen niin metsänomistaja- kuin tehdasasiakas saavat saman hyvän asiakaskokemuksen, varmuuden. Eikä varmuudesta osattomaksi jää puunhankinnan yrittäjät ja kuljettajatkaan.

Kotimaan puunhankkinalta edellytetään varmuutta

Kolumni:

Antti PartanenItä-Suomen aluejohtajaStora Enso

Tilaukset ja lisätietoa Sahaamaan-kirjasta Metsä- kustannuksen verkkokaupasta www.metsakirjakauppa.fi

Tarjoushinta 25 € (ovh 32 €), ei toimituskuluja. Syötä kuponki-kenttään tarjouskoodi: TeMe618. Tarjous voimassa 4.7.2018 asti.

Tarjous Terve Metsän lukijoille:

Sahaamaan

Käytännönläheinen kirja opastaa moottori- ja raivaussahan hankintaan, turvallisen käytön ja oikeat työtekniikat niin metsässä kuin polttopuun teossa. Selkeästi kuvitetussa teoksessa havain-nollistetaan mm. moottorisahan teräketjun viilaus ja raivaussahan erityyppisten terien käyttö ja huolto. Kirjan vinkkien avulla sahaus käy häiriöttä ja tehokkaasti.

Olemme mukana• 7.7. Iin tukkilaiskisat, Kittilän markkinat.• 28.7. Kuninkuusravit Rovaniemellä ja

Eliittikisa Lapinlahdella.• 4.–5.8. Ranuan hillamarkkinat.• 11.8. Koko Perheen metsäpäivä

Veitsiluodon tehtaalla Kemissä.• 30.8.–1.9. FinnMetko, Jämsänkoski.• 8.9. Avoimet ovet Imatran tehtaalla.• 15.9. Koko Perheen metsäpäivä

Keravan Keinukalliossa.• 20.9. Avoimet ovet Inkeroisten

tehtaalla Kouvolassa.

Elämässä mukana – Stora Enso

Terve Metsä – 5

Ris

to T

akal

a

Liian pieni leimikoksi?

Risuja vai metsäruusuja

Verottaja muutti vuoden 2018 alusta lähtien varojen arvostamisohjetta lahja- ja perintöverotuksessa mm. ns. metsän arvon määrittämisen auto-maattisovellusten osalta. Muutos on herättänyt runsaasti keskustelua.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen keräämiin metsävaratietoihin perustuvien sovellusten tuottamia metsän arvoja voidaan verottajan mukaan pitää tila-arvioihin rinnastettavina arvioina. Silloin esimerkiksi pankkien tai Stora Enson nettisivuilla oleva metsänar-von laskevan ”automaattirobotin” arvio kelpaisi verottajan mukaan mm. sukupolvenvaihdoksen pohjatiedoksi.

Vaikka verottaja hyväksyykin automaattilaskurit, niin Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi kehottaa suhtautumaan niihin metsätilan arvon määrityksissä kriittisesti.

Stora Enso Metsän nettisivuilla voi laskea metsän arvon kätevästi. Kuusniemi kuitenkin muistuttaa, ettei automaattisovellusten tuottama tilan arvo korvaa ammatti-ihmisen tekemää arviota metsäkiinteistön käyvästä arvosta. ”Esimerkiksi Stora Enson sivuilla automaatiisovel-luksen antama arvo on vain suuntaa antava ja sen vuoksi se soveltuu parhaiten metsänomistajan työkaluksi alustavia suunnitelmia tehtäessä. Arvion pohjana olevat metsävaratiedot päivitetään noin viiden vuoden välein ja kiinteistötiedot sekä tilarajat kerran vuodessa. Puun hintana laskuri käyttää pitkän aikavälin valtakunnallisia keskiarvoja. Laskuri ei huomioi paljaan maan arvoa millään tavalla, vaan antaa arvion vain puuston arvosta. Monet puustoon liittymättömät tekijätkin voivat vai-kuttaa metsätilan arvoon eikä laskuri huomioi näitä tekijöitä. Ainakaan meidän sivuillamme olevaa laskuria ei ole tarkoitettukaan koko metsä-tilan arvon määrittämiseen, vaan se on kätevä työkalu puuston määrän karkeaan arviointiin,” Kuusniemi muistuttaa.

”Ammattilaisen tekemä arvio metsäkiinteistön arvosta on aina luotet-tavin ja se kelpaa varmasti verottajalle,” hän sanoo.

Laskureiden arvioihin suhtauduttava kriittisesti

Pieneltäkin alalta voi saada merkittävät hakkuutulot. Hehtaarin päätehakkuutulot ovat yleensä yli 10 000 euroa.

Hehtaarin päätehakkuu on pieni leimikko, mutta ei suinkaan niin pieni, ettei sille löytyisi ostajaa edellyttäen kuitenkin, että leimikko on korjatta-vissa kohtuullisin korjuukuluin ja maasto kestää puiden kuljetuksen autotien varteen.

Päätehakkuissa puoli hehtaaria ja harven-nuksissa pari hehtaaria alkaa olla alarajoilla, kun puhutaan liian pienestä leimikosta. Näitä pienem-missä korjuukulut alkavat olla samaa luokkaa puiden arvon kanssa.

Pienen leimikon kiinnostavuutta nostaa merkittäväsi, jos siitä muodostuu naapureiden kanssa kerralla korjattavissa oleva suurempi leimikkokokonaisuus.

Anna meille lukijapalautetta viimeisimmän Terve Metsä -lehden jutuista osoitteessa storaensometsa.fi/lukijapalaute

Arvomme 6. elokuuta mennessä vastanneiden kesken 100 euron lahjakortin.

6 – Terve Metsä

Kuolinpesät ja yhtymät tarvitsevat arvonlisäve-ron tietojen ja verolomakkeen 2C ilmoittamiseen verkossa Katso-tunnisteen.

Tunniste haetaan verottajalta. Hakemista varten verottajan nettisivuilla on ohjeet ja valtakirjamalli. Kesän lomakausi on sopivaa aikaa laittaa valtakirjat kuntoon.

Valtuutus yhdelle henkilölleKatso-tunnistetta varten yhteisön on nimettävä henkilö, jonka nimiin tunniste haetaan. Hakemuk-seen on liitettävä kaikkien osakkaiden erikseen antama valtakirja, jolla nimetty henkilö valtuute-taan tunnisteen saajaksi.

Kuolinpesien on lisäksi liitettävä hakemukseen kopio perukirjasta. Jos kuolinpesän osakkaista joku on kuollut pesän muodostumisen jälkeen ja hänen lapsistaan on tullut pesän osakkaita, myös tästä on liitettävä perukirjan kopio.

Lisäksi hakevalla yhtymällä tai kuolinpesällä on oltava arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisen yhteydessä muodostettu Y-tunnus.

Kun valtakirjat ja muut tarvittavat asiapaperit ovat kunnossa, ne postitetaan verottajalle. Kolmen päivän kuluessa postituksesta valtuutettu henkilö pääsee perustamaan Katso-tunnisteen.

Mikäli tunnisteen perustaminen ei ole mahdol-lista, on hakemuksessa ollut puutteita tai virheitä. Silloin on otettava puhelimitse yhteyttä verottajaan ja selvitettävä syy. Verottaja ei ilmoita oma-aloittei-sesti hakemuksen puutteista, vaan jättää hake-muksen lepäämään.

Lähde ajoissa liikkeelleKatso-tunnisteen hakemista ei kannata jättää viime tippaan. Etenkin laajoissa kuolinpesissä ja yhtymissä valtakirjojen hankintaan voi mennä viikkoja tai jopa kuukausia.

Vaivannäöstä huolimatta tunniste on syytä hakea. Arvonlisäverojen ilmoittaminen on jo siirty-nyt kokonaan sähköiseksi. Metsätalouden vero- lomakkeen 2C voi vielä toistaiseksi antaa paperilla, mutta verottajan suositus on, että sekin annetaan sähköisesti.

Ennen Katso-tunnisteen valtakirjojen hankintaa on sopiva hetki miettiä voisiko samalla pyytää osakkailta valtakirjat metsätalouden muihinkin tarpeisiin. Esimerkiksi puukauppoihin tarvitaan suostumus kaikilta osakkailta. Valtakirjoilla voidaan nimetty osakas valtuuttaa myös muihin toimiin, esimerkiksi tilaa-maan taimikoiden varhaisperkaukset ja harven-nukset, metsien uudistamispalvelut ja metsäteiden kunnostukset.

eMetsän ja Tähtitilin asiakaspalveluArkisin klo 8 – 16 puh. 02046 47999 tai sähköpostitse emetsapalaute.metsa@storaenso.com

Stora Enson matka jatkuu hiihdon MM-kisojen yhteistyökumppanina. Falun 2015 ja Lahti 2017 saavat jatkoa Itävallan Seefeldin kisoissa 19.2.–3.3.2019.

”Olemme erittäin iloisia voidessamme olla jo kolmatta kertaa MM-hiihtojen yhteistyökumppani”, kertoo Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström.

”Stora Enson tuotteet korvaavat uusiutumattomista materiaaleis-ta, kuten muovista, valmistettuja tuotteita. Stora Enson puupohjaiset materiaalit ja osaaminen ovat mukana monissa kisojen tuotteissa ja ratkaisuissa,” hän kertoo.

Sundströmin mukaan Stora Enso näyttää tapahtuman avulla tietä ympäristön kannalta kestävämpien tapahtumien järjestämiseen käyt-tämällä kisoissa uusiutuvia, puupohjaisia tuotteita ja maksimoimalla niiden kierrättämisen ja uusiokäytön.

Katso-tunniste verotusta varten

Stora Enso Seefeldissä 2019

Terve Metsä – 7

Puukauppa jatkaa kasvuaan

TähtitiliTähtitilin korko uusille sopimuksille 3,0 % ja jatkosopimuksille 0,31 % 30.09.2018 saakka.

Alkaneen kesän puukaupalliset näkymät ovat kaikin puolin hyvät. Puukauppaa harkitsevien kan-nattaa kääntää katseet ensisijaisesti harvennusta kaipaaviin nuoriin metsiin. Jalostava teollisuus tarvitsee läpi kesän tuoretta puuta, kuusta, män-tyä ja koivua.

”Tässä vaiheessa meitä kiinnostaa eniten kesä-korjuuseen sopivat harvennusleimikot päätehak-kuiden tukkipuuta unohtamatta”, Mutanen sanoo.

Kesän kuiva kausi on hyvää aikaa harvennuksil-le. Mutasen mukaan kesäharvennuksiin kohdistuu turhaa ennakkoluuloa. Puunkorjaajien ammattitai-to on kehittynyt huomattavasti, ja konevalmistajat ovat tuoneet markkinoille koneita, joilla pääsee liikkumaan pehmeillä mailla.

”Kesäkorjuu osataan tehdä juuristoa rikkomatta ja urapainaumia jättämättä”, Mutanen toteaa.

Hintataso vahvistunutMetsäteollisuus käyttää kotimaista puuta ennätys-määrät. Yhtiöiden hyvät tulokset ja puun kasvava

”Puukauppa käy hyvin. Ostomäärät ovat kasvussa. Kysyntää on sekä kuitu- että tukkipuulla pysty- ja hankintakaupoin. Hintataso on vahvistunut”, tiivistää Stora Enson osto- ja asiakkuusjohtaja Jari Mutanen.

kysyntä ovat heijastuneet puun hintaan positiivi-sesti. Hinnat ovat sillä tasolla, että hakkuukypsä puusto kannattaa laittaa nyt myyntiin, vaikka puukaupparahoille ei olisi välitöntä tarvetta.

Silloin puukauppatulot voi laittaa Stora Enson Tähtitilille. Se tarjoaa hyvän vaihtoehdon hakkuun jälkeiseen puupääoman kasvattamiseen. Puu-kaupparahat arvonlisäveroineen antavat tilillä 3 prosentin vuosikoron kahden vuoden ajan.

Teksti: Heikki RönkäKuva: Tommi Kähärä

8 – Terve Metsä

”Metsäni on niin pieni”

Näkökulma

Mika YlönenMetsäasiantuntija Jyväskylä

Vähintään 3 vuoden välein puuta myyvät pääsevät nauttimaan puukaupan bonuksista sekä alkuvuonna kaupan solmineet lisäksi hinnantarkis-tuksesta, jos keskihinta on loppuvuonna alkuvuot-ta korkeampi.

Mutanen odottaa puun hintatason säilyvän lyhyellä tähtäimellä vakaana, mutta ei lähde en-nustamaan pitemmälle. Meneillään oleva hyvä vire ei ole tae tulevasta. Metsäteollisuutta pitkään seu-ranneena hän on nähnyt, että suhdanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti puoleen tai toiseen.

Taimikoissa tekemätöntä työtäMutanen nostaa puukaupan yhteydessä esille myös taimikoiden hoidon. Taimikoissa on paljon tekemätöntä työtä. Stora Ensolla on puolestaan tarjolla työlle ammattitaitoiset tekijät.

”Puukaupan yhteydessä on hyvä tilaisuus käy-dä läpi metsän muutkin tarpeet. Metsäasiantun-tijamme käy tarkistamassa taimikoiden hoitotar-peen ja antaa työstä kiinteähintaisen tarjouksen”, Mutanen sanoo.

Taimikoiden varhaisperkaukseen ja harven-nukseen sijoitettu raha ei mene koskaan hukkaan. Hoidetun metsän kiertoajan hakkuutulot ovat vähintään kolmanneksen suuremmat kuin hoita-mattoman. Metsien hoito on omaisuuden hoitoa parhaasta päästä.

Palvelut ”yhdeltä luukulta” vaivattomastiStora Enso on metsänomistajalle oivallinen kump-pani. Takavuosien puunostajasta on kehittynyt monipuolinen metsäalan palvelutalo.

Yhtiö tarjoaa kattavat palvelut metsän omis-tamiseen ja hoitoon. Voit tutustua tarkemmin palveluvalikoimaan ja Tähtiasiakasetuihin yhtiön nettisivuilla: storaensometsa.fi.

Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun metsänomistaja on todennut ”minun metsäni on niin pieni, ei siellä ole myytävää puuta”. Mutta mikä on liian pieni metsä puukaupoille? Ihan yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa. Joskus jopa hehtaarin palsta (100 m x 100 m) voi olla jo keskimääräisen kokoinen puukauppa, kun puusto alueella on iäkästä ja järeäksi kasvanutta.

Muutama nyrkkisääntö. Ensiharvennuksissa poistettavat puut ovat pieniä ja puukertymä hak-kuissa vähäistä, silloin taloudellisesti järkevän kor-juutyömaan on oltava pinta-alaltaan riittävän suuri. Tyypillinen kertymä ensiharvennuksessa on 60 – 70 m3/ha, jolloin esimerkiksi hehtaarin harvennus voi olla liian pieni. Työajasta iso osa menisi koneiden siirtelyyn työmaalta toiselle ja tehokkuus häviäisi. Reilu 2 hehtaarin ensiharvennus on jo hyvän kokoinen alue niin metsänomistajalle kuin puun korjaajalle. Sama sääntö pätee myös ns. toiseen harvennukseen eli väljennyshakkuisiin, jolloin myös tukkipuu tuo puukauppatuloa reilum-min. Päätehakkuissa jo yhden hehtaarin kertymä on monesti 250 m3/ha tai enemmän kasvupaikasta riippuen eli hyvä puukauppakohde.

Nalle Puhin puolenhehtaarin metsä tai tontti on liian pieni puukaupoille, mutta sitäkin kannattaa hoitaa ja vaalia. Soittamalla metsäasiantuntijalle asia selviää nopeasti.

Terve Metsä – 9

10 – Terve Metsä

Taimikkoon tarjolla varmistettua laatua

Tekstit: Heikki RönkäKuvat: Risto Asikainen ja Stora Enso

”Laadunvalvonnalla varmistetaan, että taimikoihin jätetään kasvamaan taimikon parhaat puut, taimi-tiheys on sellainen, että puut mahtuvat kasvamaan ensiharvennukseen saakka, kasvatettavat puut valitaan kasvupaikan mukaan luonnon monimuo-toisuutta unohtamatta”, toteaa metsänhoitoasian-tuntija Merja Huostila Leppävirralta.

Laadunvalvonta on Stora Ensossa monitahois-ta. Perustana on taimikonhoitoa tekevien metsu-reiden toteuttama jatkuva omavalvonta ja heidän työnantajiensa, sopimus- ja alueyrittäjien val-vonta. Lisäksi Stora Enso valvoo työmaita omien toimihenkilöiden ja metsäalan harjoittelijoiden toimesta. Viimeisenä portaana on ulkopuolisen puolueettoman tahon valvonta. Näissä valvon-noissa Stora Enso on erottunut edukseen.

Omavalvonta kaikilla kohteillaOmia metsureita Stora Ensolla ei ole. Taimikon-hoidot yhtiö sopii alueellisten yrittäjien kanssa suurina kokonaisuuksina. He puolestaan ketjutta-vat työt omille metsureilleen.

Metsurit mittaavat työnsä laatua omavalvonta-na monta kertaa päivässä. He mittaavat työkoh-teeltaan harvennuksen jälkeistä taimikon tiheyttä 4-metrin mittakepillä. Kun sillä pyöräytetyllä ympy-rällä on esimerkiksi 3 – 4 -metrisessä kuusentaimi-kossa 9 kasvatettavaa tainta, on taimitiheys oikea.

Omavalvonnasta metsurit täyttävät kaavakkeet, joille he kirjaavat puulajit, runkoluvut, keskipi-tuuden ja keskiläpimitan. Alueyrittäjä toimittaa täytetyt kaavakkeet Stora Enson metsänhoito-asiantuntijalle. Jatkossa tiedonsiirto tapahtuu sähköisesti, kun Stora Enson metsäjärjestelmän uudistumisen yhteydessä yrittäjät ottavat käyttöön Woodforce-ohjelmiston.

”Yrittäjillä ja metsureilla on tiedossaan mitä laa-tua edellytämme. Laatuvaatimukset ovat samat eri alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joten työn laatu

on sama niin Leppävirralla kuin Mäntsälässäkin. Pohjois-Suomen olosuhteisiin on omat laatuvaati-mukset”, Huostila kertoo.

Sadan euron panostuksella tuhannen euron tulotTaimikoiden harvennuksen pätee määritelmä, että sadan euron panostuksella saa tuhannen euron tulot. Hakkuiden ajankohdat aikaistuvat ja hakkuu-kertymät ovat ensiharvennuksesta alkaen selvästi suuremmat kuin hoitamattomissa metsissä.

Taimikonhoito lähtee käyntiin ottamalla yhteys samaan Stora Enson metsäammattilai-seen kuin puukaupoissakin. Hän käy katsomassa taimikon ja laatii sen hoitamisesta kiinteähintaisen kustannusarvion.

Huostilan suositus on, että yhteyttä otettaisiin mieluummin liian varhain kuin myöhään. Vesakot kasvavat yllättävän nopeasti havupuun taimiin nähden. Yhdessä kesässä vesakot saattavat venähtää metrin tai jopa enemmänkin.

Stora Enson suositus on harventaa männiköt 5 – 7 -metrisinä. Kuusen taimikot suositellaan har-vennettaviksi 3 – 4 -metrisinä ja rauduskoivikot 4 – 7 -metrisinä.

”Jos taimikko on päässyt venähtämään suosi-tuspituuksien yli, kannattaa harvennus silti teettää. Menetettyä kasvua ei saa takaisin, mutta har-vennuksen jälkeen puiden kasvu pääsee hyvään vauhtiin”, Huostila tähdentää.

Tilatessaan taimikonhoidon Stora Ensolta metsänomistaja voi luottaa työn laatuun. Yhtiö on varmistanut laadunvalvonnalla, että kaikki kohteet toteutetaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti.

Taimikonhoidossa saa sadan euron panostuksella tuhannen euron tulot.

Terve Metsä – 11

3,0-6,0 6,0-8,0 8,0-10,0 10,0-12 12-Alaraja 1500 1200 800 800 700Yläraja 2600 2000 1800 1600 1400

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Runk

oluk

u kp

l/ha

Keskipituus

3,0-6,0 6,0-8,0 8,0-10,0 10,0-12 12-Alaraja 1500 1200 800 800 700Yläraja 2600 2000 1800 1600 1400

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Runk

oluk

u kp

l/ha

Keskipituus

Mänty Etelä-Suomi

Veroetujen ansiosta taimikoiden hoidattaminen on metsänomistajalle varsin kohtuuhintaista palve-lua. Verovähennysten jälkeen nettomeno supistuu lähes puoleen alkuperäisestä.

Arvonlisäverotus ja metsätulojen pääomave-rotus tarjoavat metsiään hoidattaville merkittäviä etuja. Arvonlisäverovelvollinen saa arvonlisäveron palautuksena kokonaan ja laskun verottoman osuuden saa vähentää tuloverotuksessa metsäta-louden kuluina.

Hoitokustannusten arviointi laskun loppusum-man perusteella antaa virheellisen mielikuvan todellisista menoista. Laskun kokonaissummasta pitää ensin vähentää arvonlisävero kokonaan. Lisäksi laskun verottomasta osuudesta vähenne-tään 30 prosenttia. Nämä vähennykset pienen-tävät menoa yli 40 prosentilla. Tuhannen euron laskun nettomenoksi jää noin 560 euroa.

Veroedut kannustavat taimikonhoitoon

Taimikonhoito itse tehtynä on mieltä palkitsevaa, mutta nettomenoon verrattuna palkka jää pieneksi. Etenkin kun huomioi työhön menneen ajan ja mahdolliset raivaussahan ostokustannukset yms..

Kemeraan oikeuttavissa taimikoissa meno pienenee edelleen niin, että metsänomistajan lo-pullinen nettomeno supistuu selvästi alle puoleen alkuperäisestä. Varhaisperkausten Kemera on 160 ja harvennusten 230 euroa hehtaarilta.

Vähennysten saaminen vaatii pientä odottelua. Kemera-tuki tulee muutaman kuukauden kuluttua työn päättymisestä. Arvonlisäverot palautuvat laskun maksua seuraavan vuoden alkupuolella. Tuloveron 30 prosentin vähennyksen verovaikutus näkyy vasta vuoden lopulla pienempänä jäännösverona tai suurempana veronpalautuksena.

3,0-6,0 6,0-8,0 8,0-10,0 10,0-12 12-Alaraja 1500 1200 800 800 700Yläraja 2600 2000 1800 1600 1400

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Runk

oluk

u kp

l/ha

Keskipituus

3,0-6,0 6,0-8,0 8,0-10,0 10,0-12 12-Alaraja 1500 1200 800 800 700Yläraja 2600 2000 1800 1600 1400

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Runk

oluk

u kp

l/ha

Keskipituus

Mänty Etelä-Suomi

12 – Terve Metsä

Stora Enso tarjoaa metsänomistaja-asiak- kailleen kattavat palvelut käytännön metsänhoitotöihin sekä kokonaisvaltaiseen metsäomaisuuden hoitoon.

Puukauppapalvelut Elämäsi helpoin puukauppa ja sen vaiheet.

Metsänhoitopalvelut Palvelut kaikkiin metsän kehitysvaiheisiin.

Neuvonta- ja asiantuntija-palvelut Asiantuntemusta ja apua metsä- omaisuuden hoitoon.

Sähköiset palvelutMetsä siellä missä sinäkin.

Ota yhteyttä Stora Enson paikalliseen metsäasiantuntijaan. Yhteystiedot ja lisä-tietoja palveluista löydät osoitteesta www.storaensometsa.fi tai soita palve-lunumeroomme 02046 1478.

Stora Enson palvelut helpompaan metsän-omistamiseen

1-vuotias kuusentaimi näyttää pieneltä, mutta taimen pituuden ei pidä antaa hämätä. 1-vuotiaan salaisuus on sen juuristossa ja versossa, joilla se päihittää 2-vuotiaan paakkutaimen.

”Kun uudistamisen kaikki vaiheet tehdään ohjeiden mukaisesti, on 1-vuotias kuusentaimi erinomainen lähtökohta onnistuneelle metsänuu-distamiselle”, Stora Enso Metsän metsäpalvelu-päällikkö Kari Kuusniemi kiteyttää.

1-vuotiaat kuusentaimet ovat 15 – 20-sentti-siä. 2-vuotiaat ovat vähän pitempiä. Ero tasoittuu kuitenkin jo ensimmäisen kasvukauden jälkeen tai viimeistään seuraavana kesänä. 1-vuotiaan taimen juuristo lähtee nopeasti kasvuun ja sitä kautta myös verso.

”Taimen hyvyyttä ei mitata verson pituudella. Hyvän taimen tunnusmerkkejä ovat elinvoimainen verso/riittävä neulasmassa, verso sopivassa suhteessa paakkuun, versossa terveet silmut ja juuret. Nämä tunnusmerkit täyttyvät

1-vuotias lähtee kasvuun rivakastihelpommin 1-vuotiaalla kuin 2-vuotiaalla”, Kuusniemi valottaa.

Uudistamispaketeissa 1-vuotias taimiStora Enso käyttää metsien uudistamisissa 1-vuotiaita paakkutaimia. Taimien kasvuun lähtö varmistetaan hyvällä maanmuokkauksella, taimien huolellisella käsittelyllä ja ammattitaitoisella istut-tamisella.

Metsänomistajalle siirtyminen 1-vuotiaisiin taimiin on tuonut kustannussäästöjä. Kuusniemen mukaan kustannussäästöjä on saavutettu ketjun kaikissa vaiheissa, ja tämä on tullut metsänomis-tajien hyväksi.

”Taimikustannus on edelleen samaa tasoa mitä se oli vuosikymmenen alussa”, Kuusniemi toteaa.

”Miksi tarjoaisimme metsänomistajille kalliim-pia ratkaisuja, kun halvemmalla päästään parem-paan tulokseen”, hän jatkaa.

Terve Metsä – 13

Liki vuosikymmen myöhässä

Teksti: Anita IlliKuvat: Antti Kallio

”A-luokan viidakkoa,” sanoo Niclas Boström kiinnittäessään raivaussahaa valjaisiin Vihdissä sijaitsevan taimikonhoitokohteen laidalla. Perikunnan omistuksessa olevan taimikon hoitotyöt ovat viivästyneet jo liki kymmenen vuotta.

14 – Terve Metsä

KATSO nuoren met-sän kunnostus-video QR-KOODILLA

tai www.youtube.com/user/storaensometsa

Terve Metsä – 15

Tämä on se niin tavallinen tarina, joka toistuu monessa muus-sakin paikassa ympäri Suomea. Hyvistä aikeista huolimatta taimikko jää oman onnensa nojaan ja luonto hoitaa loput. Tulos on surkea ja hyviä kasvuvuosia, jolloin puusto olisi pak-suuntunut ensiharvennuskelpoiseksi, on menetetty useita.

”Se on vähän niin kuin lavatansseissa. Valomerkin lähesty-essä on otettava sen minkä saa”, Stora Ensolle metsän- uudistamis- ja hoitotöitä urakoinut Oy Alessia Ab:n Niclas Boström vitsailee ja on ikävä kyllä tämän taimikonkin osalta aivan oikeassa. Metsänomistaja sai mitä tilasi ja näillä eväillä on nyt lähdettävä rakentamaan uutta puustoa. Kohde on sen verran haastava, että järkevin vaihtoehto on tilata taimikon-hoitotyö Stora Enson ammattilaiselta.

Syitä löytyy ainaAsia ei riipaisisi ehkä niin kovin, jos kyse olisi jonkun muun taimikosta, mutta kun kyse on toimittajan omasta metsästä, jonka hän omistaa perikunnan yhtenä osakkaana. Häpeän puna nousee pakostakin poskiin taimikossa kulkiessa. Kun metsäpalsta ei ole aivan tilakeskuksen lähellä, ei sen kehi-tystä tai tässä tapauksessa kehittymättömyyttä ole tullut seuranneeksi niin kuin olisi pitänyt. Syitähän toki aina löytyy. Käytäntö osoittaa nyt sen, että hitaaksi mielletyn metsän kehityksessä tapahtuu jo muutamassa vuodessa yllättävän paljon.

Omistajat havahtuivat tässä tapauksessa vasta siinä vaiheessa, kun paikallinen metsäkeskus lähestyi kirjeellä, jossa se ilmoitti meillä olevan ensiharvennusta kaipaavaa metsää. Menin innoissani katsomaan ja totesin, että ensihar-vennuksesta ei todellakaan voi puhua. Iän puolesta se olisi alkanut olla jo lähes ensiharvennuskelpoista, jos taimikko olisi hoidettu ajallaan.

Alueella on kaksi hieman eri-ikäistä kuviota. Puulajit on edustettuna laidasta laitaan, joten hetken menee miettiessä

minkä puulajin mukaan hoitotoimenpiteet tulisi tehdä. Run-sas koivuvaltaisuus hämää, mutta harjun rinneosa on män-nyn kasvualuetta ja kosteahko, soistunut alaosa on kuusen, miksei myös koivun kasvatukseen sopivaa.

Hieskoivu vaiko kuusi?Ongelmallisin kohta – onneksi tai epäonneksi, vähän miten sen ottaa – on melko pieni pläntti ranteenpaksuista hies-koivikkoa, jonka alle on Luojan luomana kehittynyt runsaan metrin mittainen kuusialikasvos. Mitä tehdä? Koivut nurin vaiko kuuset?

Hieskoivusta ei tule koskaan tukkia, eikä kuitupuun teko noin pieneltä alalta kannata. Toisaalta jos riukuuntunut koivikko harvennetaan, saattaa seuraavan talven mahdolli-nen tykkylumi painaa hennot rungot ikävästi luokille. Joten koivut vaan nurin ja kuuselle tilaa kasvaa. Tuleepahan ainakin runsaasti polttopuuta. Yhteen nurkkaan jätetään kuitenkin muutama isompi koivu teerien iloksi.

Puunhalaajatauti uhkanaNiclaksen mukaan suurin ongelma metsänomistajan itse te-kemissä taimikonhoitotöissä on se, että taimikkoa ei raaskita harventaa riittävän voimakkaasti. ”Iskee se puunhalaajatau-ti”, hän vitsailee.

Ammattilaisenkin on otettava omavalvontana ympy-räkoeala useamman kerran päivässä, jotta tiheys pysyy oikeana. Kun neljän metrin säteisen ympyrän alalla jäävien taimien lukumäärän kertoo 200:lla, saadaan montako tainta on hehtaarilla.

Mäntyvaltainen taimikko harvennetaan Etelä-Suomessa tiheyteen 2 000–2 200 tainta hehtaarille. Kuusivaltainen tai-mikko harvennetaan tiheyteen 1 800–2 000 tainta hehtaarilla.

Niclas esittelee muitakin muistisääntöjä oikean tiheyden arvioimiseksi: ”Jos pystyt tanssimaan raivaussahan kanssa

Tältä se näytti ennen taimikonhoitoa ja viereisellä sivulla lopputulos hoidon jälkeen.

16 – Terve Metsä

taimien välissä letkajenkkaa, on tiheys oikea. Tai jos taimien välille jää tilaa 1,5 kertaa raivaussahan mitan verran, on tiheys oikea.”

Taidon lisäksi taimikonhoito vaatii myös kuntoa. Tottumaton tekijä saa itsensä helposti kipeäksi jo puolessa välissä viikkoa.

Tiheikkö riistan suojaksiNiclas kysyy lupaa jättää taimikon reunaan muutaman kuusen tiheikön riistan suojaksi. Annan luvan. Samoin kylä-tien reunassa olevat pihlajat ja yksittäinen jalava jätetään kaatamatta.

”Pikkulinnuille on ruokaa ja linnut taas syövät puuntaimien pahimpia vihollisia eli tukkimiehentäitä”, Niclas perustelee.

Kymmenen prosentin lehtipuusekoitus on suositeltavaa havupuutaimikossa. Koivun taimien tulisi kuitenkin olla sel-västi havupuuntaimia nuorempia, jolloin koivut eivät pääsisi liikaa niskan päälle. Tässä taimikossa on muutamassa koh-dassa käynyt niin, jolloin kasvussa havupuun taimien ohi pinkaisseet koivut ovat jättäneet havupuun taimet kitumaan alleen.

Viidakosta kuoriutui tuottava metsä”Kyllä tästä vielä metsä tulee”, Niclas lohduttaa. Samalta alkaa näyttää itsestäkin, kun pahin tiheikkö on käyty läpi. Onneksi koko alue ei ollut samanlaista viidakkoa.

Työ maksoi 645 euroa hehtaarilta, josta arvonlisäveron osuus on 124,80 euroa. Sen palautuu arvonlisäverovelvollisel-le kokonaan takaisin. Metsäverotuksessa takaisin tulee 30 % verottomasta hinnasta eli 156,06 euroa. Nettomenoksi jää 364,14 euroa hehtaarilta.

Työ toisella teetettynä maksoi, mutta taimikko on nyt kun-nossa ja mieli hyvä, joten kyllä kannatti.

Tarkistusmittaus tehdään monta kertaa päivässä, jotta jäljelle jäävien puiden tiheys säilyy oikeana. Apuna on 4 metrin mittai-nen ongenvapa.

Terve Metsä – 17

Teksti: Anita IlliKuvat: Markku Tissarinen ja Paralympiakomitea/Riku Valleala

Suomalaisella sisulla

”Metsän hoitaminen on niin mukavaa puuhaa. Työskentely yhden käden kanssa on vähän hidas-ta, mutta mihin tässä olisi kiire”, hyväntuulinen Yrjö sanoo.

Yrjö käyttelee yhdellä kädellä kevyttä moottorisahaa ja toisessa kädessä on kävelykep-pi. Välillä on mentävä polvilleenkin ja tarvittaessa vaikka kontattava. Taimien istutus onnistuu samalla tekniikalla.

”Metsässä on myös mukava vain olla ja istus-kella, vaikka aika usein on moottorisahakin repus-sa mukana. Kerran mättäällä istuessani meinasi jänis loikata päälle”, hän nauraa.

Yrjö sanoo lähtevänsä metsään usein tavoit-teella, että yksi puu nurin päivässä. Monesti tulee sitten sahattua niin kauan kuin bensaa riittää.

Pientäkin tilaa voi hoitaa hyvinYrjö osti vaimonsa Kaija Kinnusen kanssa Sa-

vonlinnan Ahvensalmella sijaitsevan vajaan 10 hehtaarin metsätilan 15 vuotta sitten. Tilan metsät olivat huonossa jamassa; pusikoituneet, osittain vajaatuottoiset ja uudistuskelpoinen puusto oli hakattu pois.

”Aika kamalassa kunnossa ne olivat. Pikku hiljaa on istutettu, hoidettu ja harvennettu sieltä ja täältä. Energiapuuta on mennyt myyntiin ja poltto-puu omaan käyttöön. Stora Enson Heikki Lybeck on ollut apuna ja yhteistyökumppanina alusta lähtien”, Yrjö kertoo.

”Yrjön metsät kasvavat ja tuottavat nyt hyvin. Nykytilanne on paljon parempi kuin lähtötilanne”, Heikki Lybeck kehuu. Pienikin metsä voi olla tuot-tava metsä. Esteet ovat Heikin mielestä enemmän-kin henkisellä puolella, jos ajatellaan että pientä metsää ei kannata hoitaa ja hyödyntää.

Yrjö kulkee metsässä mönkijällä. Ihan joka paik-kaan ei silläkään pääse ja varovainen pitää olla, sillä metsät ovat kivisiä ja maasto rinteistä. Stora Enso hoitaa hakkuut ja suurempien alojen rai-vaukset. Hakkuualan ennakkoraivauksen, taimien istutukset ja pienialaisemmat hoitotyöt Yrjö hoitaa Kaijan kanssa itse.

”Puukauppa tehtiin viimeksi kaksi vuotta sitten, kun myrsky katkoi lahojen kuusten latvoja. Kuusik-ko oli jo aika uudistaa.”

Myönteinen asenne auttaa vaikeissa paikoissaYrjön halvaantui alaraajoista reilu kolmekymmentä vuotta sitten. Hän putosi kaverin rakennustyö-maalla tellinkien pettäessä alta. Lääkärit arvelivat,

Sitä kuuluisaa suomalaista sisua tarvitaan, kun Yrjö Jääskeläinen lähtee hoitamaan metsäänsä. Yrjö halvaantui kolme vuosikymmentä sitten navasta alaspäin. Tänä päivänä hän pystyy ottamaan muutaman askeleen keppien kanssa.

Yrjö menee metsään mönkijällä. Liikkuminen metsässä onnistuu yhden kepin kanssa, työnteko yhdellä kädellä.

18 – Terve Metsä

Terve Metsä – 19

että Yrjö ei enää kävele. Siitä alkoi kuitenkin sitkeä kuntoutus ja kävelykyky palasi niin hyvin, että hän pystyi jo tekemään kauppareissut keppien kanssa. Reistaileva polvi on viime vuosina lyhentänyt kä-velylenkit vain muutamiksi askeliksi. Apuvälineenä on nyt sähkömopo. Vammautumisen myötä ei Yrjöltä kuitenkaan kadonnut elämänilo.

”Vammautuminen ei ole este tehdä moniakin asioita elämässä. Hidastanut se on vähän, mutta ei estänyt. Oma asenne vaikuttaa paljon”, Yrjö pohtii.

Yrjö ei jäänyt sänkyyn makaamaan vaan kun-toutti itsensä sinnikkäästi sängystä ylös takaisin omille jaloille. 2000-luvun alkupuolelle saakka hän pelasi pyörätuolikoripalloa. Sen jälkeen laji vaihtui vähän ”kevyempään” pyörätuolicurlingiin. Siinä on sisukas harjoittelu johtanut aina maajouk-kue-edustukseen ja olympialaisiin asti.

Pyörätuolicurlingilla olympialaisiinYrjö edusti Suomea tämän vuoden paralympialai-sissa Etelä-Korean PyeongChangissa. Sijoitus oli monien tekijöiden summana toiseksi viimeinen, mutta teknisellä tasolla Yrjö kehuu suomalaisten

olevan lajin huipulla.”Minua kiehtoo curlingissa sen taktisuus. Jäätä

pitää osata lukea ja vastapelaajien seuraavia heit-toja. Olisi pystyttävä pelaamaan peliä 2 – 3 kiveä eteenpäin”, Yrjö kertoo.

Hyvien jääolosuhteiden puute näkyy Suomes-sa. Yrjön mukaan Keski-Euroopassa on lähimmät hyvät curlingjäät. Curlingjää ei ole nimittäin mikä tahansa jäähallin jää. Sen teko vaatii osaamista. Jää höylätään ensin tasaiseksi. Sen jälkeen siihen ruiskutetaan akkuvettä eli puhdasta vettä. Pintaan jäätyneet terävät pisarat höylätään kärjestään tasaisiksi ja sen jälkeen jää vielä mopataan. Kivi liukuu parhaiten juuri pisaroiden päällä. Tasaisella jäällä ei kivi kulkisi.

Metsätyöt ovat hyvää harjoitusta pyörätuoli-curlingille. Curlingkivi painaa vähän vajaa 20 kiloa. Valmentaja on Yrjölle sanonut, että jatkaa vaan metsätöitä ja muut saavat lähteä punttisalille. Yrjön heittokäsi on kehittynyt niin hyväksi, että monet pystypelaajatkin jäävät toiseksi.

Pyörätuolicurlingia harrastavia on Suomessa vain noin kymmenkunta. Yrjö kehottaa lähtemään rohkeasti mukaan. Lahdessa, jossa hänen seuran-sa pelaa, pelataan pystyjoukkueita vastaan.

Suomen pyörätuolicurlingjoukkue pelasi Etelä-Korean paralympialaisissa 11 peliä. Sijoitus oli yhdestoista. Yhdysvallat jäivät Suomen taakse. Pystycurlingista laji eroaa siinä, että tässä ei harjata. Takana oleva pelaaja pitää heittovuoros-sa olevasta kiinni, jotta pyörätuoli ei heilahda kiven irrotessa kädestä.

Yrjö Jääskeläinen on laittanut vajaan kymmenen hehtaarin metsäpalstansa hyvään kuntoon. Lähtöti-lanne oli surkea, mutta nyt metsä kukoistaa ja tuottaa polttopuuta Yrjölle, energia- ja ainespuuta myytäväk-si Stora Ensolle.

”Sääliksi käy niitä hoitamattomia metsiä, jotka ovat pelkkiä ryteikköjä. Niistä ei ole iloa kellekään”, Yrjö sanoo.

20 – Terve Metsä

Arvio metsä- kiinteistön arvosta

Sukupolvenvaihdoksen tärkein asiakirja

KATSO Arvio metsäkiin-teistön arvosta-video QR-KOODILLA

tai www.youtube.com/user/storaensometsa

On monia tilanteita, joissa ajan tasaista tila-arviota tarvitaan: Omistusjärjestelyiden pohjana, perunkirjoituksessa, pankki-takauksen, kiinnityksen tai metsätilan myynnin yhteydessä. Tila-arvion teko on ensimmäisiä toimenpiteitä, kun sukupol-venvaihdoksessa lähdetään hakemaan parasta vaihtoehtoa sen toteuttamiseksi.

”Tulisi muistaa, että tilan arvon tulee olla perusteltavissa. Ajantasaisten metsävaratietojen pohjalta tehty arvio metsä-kiinteistön arvosta on siinä mielessä ehdottoman pätevä,” Stora Enson sukupolvenvaihdosten neuvonta-asiantuntija Johanna Simanainen sanoo.

Verottajaa kiinnostaa minkälaisia arvoja käytetäänJos tilan osakkaat sanovat, että he sopivat keskenään tilan arvon. Entä silloin? ”Sovittuakin hintaa voidaan käyttää, mutta arvon on oltava hyvin perusteltavissa. Verottaja on kiinnostunut siitä, minkälaisia arvoja omaisuuden luovu-tuksessa käytetään. Verottaja voi tulkita alihintaisen arvon sukulaisten välisessä luovutustilanteessa lahjaksi”, Simanainen muistuttaa.

Käypä arvo voi Simanaisen mukaan toisaalta poiketa tilan markkina-arvosta suuntaan tai toiseen. Jos tiloilla on kova kysyntä kyseisellä alueella, voi markkinahinta nousta käypää arvoa selvästi korkeammaksi tai huonon kysynnän alueilla markkinahinta on käypää arvoa alhaisempi.

Ei puolta vuotta vanhempi arvioTila-arvio on tehty 1–2 vuotta sitten. Voiko sitä käyttää? ”Yleensä se on jo liian vanha. Pääsääntö on, että yli puoli vuot-ta vanha arvio on jo vanhentunut tai ainakin se tulisi tarkistaa. Metsän arvo muuttuu koko ajan: puut ja taimikot kasvavat, tehdään hakkuita ja hoitotöitä jne. Samoin arvolaskennan pohjana käytetyt taulukkoarvot päivitetään vuosittain”, Sima-nainen perustelee.

Stora Enso käyttää metsäkiinteistön arvon arvioinnissa ylei-simmin käytössä olevaa ns. summa-arvomenetelmää. Arvio koostuu metsämaan, taimikoiden ja puuston arvosta sekä puuston odotusarvosta eli tulevista hakkuumahdollisuuksista. Tämän lisäksi arvioija määrittää tilan metsätaloudellisen käyt-tömahdollisuuden perusteella minkälainen korjaus kokonais-arvoon tehdään. Käypää arvoa alentavat esimerkiksi taimikon-hoitorästit tai tilan epäedullinen sijainti. Arvo alenee, jos metsät sijaitsevat esimerkiksi saaressa tai suon keskellä olevassa saarekkeessa, jonne ei ole ympärivuoden ajettavaa tietä.

Sukupolvenvaihdoksen tärkein asiakirja on arvio metsäkiinteistön arvosta. Metsätilan tämänhetkisen käyvän arvon selvittäminen on oleellisin pohjatieto sukupolvenvaihdoksessa tehtäville ratkaisuille.

Käypä arvo voi poiketa keskihinnoista”Metsään.fi-palvelusta siirretty pohjatieto helpottaa ilman muuta työtämme, mutta ammattilaisena pitää aina olla kriittinen ja varmistaa, että kaikki tiedot ovat todellakin ajan tasalla,” Simanainen toteaa.

Verottaja antaa joka vuosi perintö- ja lahjaverotuksen arvostamisohjeissa metsämaan keskihinnat maakunnittain. Niitäkin on verottajan mukaan mahdollista käyttää luovutus-tilanteissa.

”Verottajakin kuitenkin suosittelee selvittämään tilan käyvän arvon, jolloin ratkaisut pohjautuvat mahdollisimman oikeisiin arvoihin.”

Simanainen muistuttaa, että keskihinnat ovat aina keski-hintoja. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa metsämaan hehtaa-rikeskihinta on tällä hetkellä 2800 euroa. Hyvin puustoisen tilan metsämaan keskihinta voi nousta 5000 euroon ja ylikin tai taimikkovaltaisen tilan keskihinta pudota 1500 euroon hehtaarilta.

Arvioon varattava aikaa 1–2 kuukautta”Jos tilasta on ajantasaiset metsävaratiedot eMetsässä, voidaan arvio tehdä jopa parissa viikossa. Jos tietoja joutuu päivittämään ja käymään maastossa, menee arvion tekoon vuodenajasta riippuen 1–2 kuukautta. Taimikoita on hankala tarkistaa paksun lumen aikaan”, hän toteaa.

Simanainen katsoo kuviotietojen lisäksi peruskartan ja ilmakuvat. Niiden perusteella saa jo hyvän kuvan minkälai-sesta tilasta on kyse. Paikalliset metsäpalveluyrittäjät tekevät tarvittavat maastotyöt.

Tilan arvoon vaikuttaa myös sijainti, ollaanko etelässä vaiko pohjoisessa. Suomi on jaettu useaan alueeseen, joilla kullakin on Tapion taulukoista saatavat taimikoiden ja maapohjien keskihinnat ja odotusarvokertoimet. Käytetyt puunhinnat saadaan Luken tilastoista, joissa Suomi jakautuu kuuteen alueeseen.

Stora Enso perii tila-arviosta 400 euroa + arvonlisävero. Tarvittavat maastotyöt laskutetaan erikseen joko hehtaari- tai tuntihinnalla tilan koosta ja työmäärästä riippuen.

”Sukupolvenvaihdoksen seuraava askel on vertailulaskel-mien teko, jolloin selvitetään mikä olisi taloudellisesti edullisin tapa siirtää omaisuus seuraavalla sukupolvelle”, hän sanoo.

Sukupolvenvaihdos käynnistyy yhtä helposti kuin mikä muu tahansa homma metsässä – oman paikallisen metsäasiantuntijan kautta.

Terve Metsä – 21

Teksti: Anita IlliKuvat: Ville Männikkö

Intohimona jaliskengät

Idyllisen karjaalaisen kylämaiseman keskeltä löytyy talo, jossa todellakin on tavanomaisesta poikkeava kenkäkokoelma. Stora Enson metsä-asiantuntija ja yhtiön valtakunnallinen mainoskas-vo Christoffer Malmberg eli tuttavallisemmin Tof-fe (27) ostaa, myy ja vaihtaa nappiksia. Suurimmat valmistajat kuten Adidas, Nike ja Puma lähettävät uusimpia mallejaan testattavaksi, kuvattavaksi ja kommentoitavaksi Toffen omalle nettisivustolle. Kenkäpareja lähettää myös pohjoismaiden suurin jalkapallotuotteiden nettikauppias Unisportstore.

Toffen Instagram-tilillä @toffem on 190 000 seuraajaa. Se on sellainen määrä, että maailman kuulujen merkkien valmistajiakin kiinnostaa, mitä tavallinen nuori mies Karjaalta oikein puuhaa. Vertailun vuoksi Suomen tämän hetken ykköspe-laajalla Teemu Pukilla on Instagramissa noin 30 000 seuraajaa.

Maailman seuratuin urheilulajiToffen sivuilta Istagramissa löytyy noin 800 julkaisua: kuvia ja videoita. Hän kommentoi kuvaa lyhyesti ja heittää yleensä kysymyksen seuraa-jakunnalleen, jolloin kuviin satelee kommentteja. Lisäksi hän kirjoittaa blogeja osoitteessa bootsvault.com.

Jalkapallo on maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji. Rahaa liikkuu siten paljon. Toffe arvioi myös, että jalkapallokenkien kerääminen on suurin urheiluvälineisiin liittyvä keräilykohde. Suomessa hän ei tiedä olevan kuitenkaan ketään muuta alan harrastajaa.

Toffen keräilyuran tähän asti vaikuttavin hetki oli pari vuotta sitten, kun Nike kutsui hänet VIP-vie-raana uuden kenkämalliston esittelytilaisuuteen Saksaan. Hän tapasi siellä Niken pääjohtajan ja pääsuunnittelijat sekä useita jalkapallotähtiä. Toffen kolme kenkäparia oli esillä tilaisuudessa. Sen jälkeen vanhemmatkin arvelivat, että pojan harrastus ei taida olla ihan hullun hommaa.

”Haaveilin jalkapalloammattilaisuudesta. Siihen en yltänyt, mutta nyt olen tätä kautta saanut me-

nestystä jalkapallonkin saralla”, Toffe naureskelee.Nuori mies pelasi vielä kaudella 2016 miesten

kakkosdivarissa karjaalaisen BK-46-joukkueen riveissä. Mutta kun aktiiviharrastus vei runsaasti aikaa, piti tehdä valintoja. Nyt hän pelailee kuntoilu etusijalla pari pykälää alemmassa sarjassa.

Toffe seuraa Englannin ja Espanjan sarjaa, mestareiden liigaa ja isoja arvokisoja. Suosikki-joukkue on Real Madrid ja suosikkipelaaja on, nyt jo ammattiuransa jättänyt Zinedine Zidane.

Joululahjatoive ei toteutunut12-vuotiaan Toffen joululahjatoive oli jouluna 2003 saada juuri tietynlaiset Adidaksen Predator-ken-gät. Koska ne olivat edellisen vuoden mallistoa, ei poika niitä silloin saanut. Se jäi kaivelemaan. Hän alkoi etsiä ja ostaa kenkiä netistä. Keräily sai Tof-fen mukaan uuden vaihteen päälle, kun nettiostot

Christoffer Malmbergin intohimo on jalkapallokengät. Kymmenisen vuotta jatkunut harrastus on kerryttänyt noin sadan parin kokoelman. Joukossa on mm. kaksi David Beckhamille käsin tehtyä kenkäparia; toinen käytetty ja toinen käyttämätön. Lisäksi kaikki suurimmat valmistajat lähettävät hänelle uusimpia mallejaan.

Toffen arki kuluu puunoston ja metsäpalvelujen merkeissä Karjaalla ja sen lähikunnissa. Vapaa-ajalla Toffel-la menee kenkien kuvauksessa, kuvien editoinnissa ja Instagram-tilin päivityksissä pari tuntia päivässä. Kuvan Adidaksen "tiikerikuvioken-gät" on suunnitellut mm. muotisuunnit-telijana Lui Vuitto-nilla työskennellyt Kim Jones.

22 – Terve Metsä

Christoffer Malmbergilla on kotonaan noin sadan jalkapallokenkäparin kokoelmä. Oikeassa kädessä hänellä on Beckhamin käyttä-mä kenkä ja toisessa maailman kautta aikojen parhaimpiin pelaajiin kuuluvalle Brasilian Ronaldolle (Ronaldo Luis Nazario de Lima) suunniteltu kenkä. Herrat pelasivat samassakin joukkueessa jonkin aikaa.

ulkomailta alkoivat vuonna 2010. Tänä päivänä myös nuo ”joululahjatoivekengät” ovat Toffen ko-koelmissa. Hän sai hankittua ne viime vuonna.

”Kiinnostuin jalkapallokengistä jo 12-vuotiaana. Kenkien ulkonäkö kiehtoi. Halusin myös tietää enemmän kenkien historiasta”, Toffe kertoo.

Kokoelman arvokkaimpien kenkäparien arvo vaihtelee 300-1 000 euron välillä. Kokoelman vanhin pari on vuodelta 1994. Joissain kengissä on numerointi. Se kertoo, että tuota kenkämallia on tehty vain tietty lukumäärä. Maailman huippu-pelaajille kengät tehdään käsityönä lestistä alkaen omien mittojen mukaan.

Uusi malli tai väri joka viikkoJaliskenkien kuvaukset, kuvien editoinnit ja Insta-gram-tilin päivytykset vievät pari tuntia päivässä.

”Otan kuvia joka päivä. Blogia kirjoitan jonkin

verran, mutta Instagram on pääkanava. Youtu-be-videoiden teko on vasta alkamassa,” Toffe kertoo.

Hän on pitänyt Instagram-sivustoa viitisen vuot-ta. Alussa Toffe julkaisi yhden kuvan viikossa. Nyt uusia kuvia tulee keskimäärin kaksi päivässä. Jos tili jää pitkään päivittämättä, katoavat myös kävijät.

”Ennätys on, että vuorokauden aikana käytiin uutta videota katsomassa 600 000 kertaa.”

Aiemmin jalkapallokengistä tuli uusi malli joka toinen vuosi. Tänä päivänä uusi malli tai ainakin uusi väri tulee markkinoille joka viikko.

Nykyiset nappikset ovat nauhattomia ns. suk-kamalleja. Nahkaiset nappulakengät ovat histo-riaa. Kengät valmistetaan hengittävistä, synteetti-sistä materiaaleista. Pohjan nappuloiden hyvä pito on todella tärkeä ominaisuus. Siihen on panostettu.

Jaliskengien ulkonäköideoita haetaan esim. tietokonepelien maailmasta. Vasemmanpuoleisen kuvan kengän ulkoreunan kuvio kuvastaa karkeaa kasibittiä ja sisäreuna HD:tä eli high definition laatua. Oikeanpuoleisessa kuvassa on Beckhamin käyttämätön ja käytetty (punainen sisus) kenkä.

Terve Metsä – 23

Hyvä sellu, hyvä Sunila!

Stora Enson Sunilan sellutehtaassa on selvityksen alla ainutlaatuinen hanke. Tavoite on ottaa käyttöön massan erottelumenetelmä, jota ei ole käytössä vielä missään muualla maailmassa.

”Selvitämme yhdessä konsernin Ruotsissa sijaitsevan tut-kimus- ja kehitystiimin kanssa miten eripituisia kuituja sisältä-västä sellumassasta saataisiin valikoitua oikeat kuidut oikeisiin tuotteisiin”, Sunilan tuotantopäällikkö Kari Nikunen kertoo.

Silloin sellumassasta voisi erottaa esimerkiksi lujuutta arvostavalle paperintekijälle kaikkein pisimmät kuidut ja peh-mopaperin tekijälle vähän lyhyemmät kuidut. Tällä hetkellä sellumassojen pääasiallinen erottelukriteeri on puulaji. Sen jälkeen perusmassa on enemmän ja vähemmän samanlaista, tuli se sitten miltä tehtaalta tahansa. Tosin Sunila tekee tässä-kin poikkeuksen. Sunilan sellu on Suomen ja jopa maailman parhaimpiin kuuluvaa havupuusta tehtyä sulfaattisellua.

”Niinhän sitä sanotaan. Lujuusominaisuuksiltaan sellum-me on parhaimpien joukossa. Sunila on jo keittomenetelmää valittaessa rakennettu nimenomaan repäisylujuutta korosta-vaksi tehtaaksi”, Nikunen myhäilee.

Tarkka annostelu ja hiotut reseptitSunilan sellukeittimestä tulee sitä mitä tilaa, eikä sitä mitä sattuu. Se johtuu siitä, että Sunilassa eri hakkeet ohjataan suuriin hakesiiloihin, joista niitä voidaan annostella keittimelle tarkan reseptin mukaan. Kun sellunkeittäjä tietää täsmälleen mitä keittimeen menee, niin hän tietää myös mitä sieltä tulee ulos. Muilla sellutehtailla puu haketetaan avoaumoihin teh-taan kentälle, jolloin hakejakeiden hallinta on vaikeampaa.

”Reseptit on hiottu oikeiksi vuosien saatossa. Tiedetään paljonko pitää laittaa mitäkin haketta, jolloin saadaan parhaat lujuusominaisuudet paperimassaan tai mitä painotetaan pehmopaperiin käytettävässä massassa”, Nikunen toteaa.

Tuotteen laatu määräytyy tällä hetkellä heti prosessin alussa. Tulevaisuudessa massaan voidaan vaikuttaa vielä keittoprosessin jälkeenkin lajittelemalla erilaiset kuidut eri tuotteisiin.

Hyvien lujuusominaisuuksien lisäksi Sunilan valttina on tuotteen tasalaatuisuus. ”Teemme priimaa, laadun vaihtelu on olematonta. Raaka-aineen tarkka hallinta ja jatku-vatoiminen keittomenetelmä ovat tässäkin taustalla,” Nikunen toteaa.

Sellutehtailla yleisempi toinen keittomenetelmä on ns. eräkeitto, jossa ainekset laitetaan keittimeen ja keitoserä otetaan kerralla pois.

Sellusta – entisestä massatuotteesta – on tullut arvostettu, innovatiivisten uusien ideoiden tulevaisuuden tuote. Sitä tullaan myös nykyistä enemmän räätälöimään asiakkaan tarpeita vastaavaksi.

Teksti: Anita IlliKuvat: Tuuli Koivisto

24 – Terve Metsä

16 miljoonaa sellutonnia• Sunilan tehdas on

rakennettu vuonna 1938.• Siirtyi osaksi Stora Ensoa

vuonna 2009.• Tuotettu sellua 80 vuoden

aikana yht. 16 milj.tonnia.• Vuotuinen kapasiteetti kasva-

nut 32 000 tonnista yli 10-ker-taiseksi. Sellukapasiteetti nyt 375 000 tn/v.

• Puuraaka-ainetarve 2 milj.m3/v eli 80 rekkalastia joka päivä.

• Tuotteet: valkaistu sulfaattisellu ja ligniini.

• Sivutuotteet: mäntyöljy ja tärpätti.

• Ligniinikapasiteetti 50 000 tn/v.

Kerran jo lakkau-tusuhan alla ollut Sunilan tehdas sai uuden alun uudella asiakaskunnalla. Sellupaalit eivät kauan seiso varas-tossa, sillä kysyntä on nyt hyvä, Suni-lan tuotantopääl-likkö Kari Nikunen toteaa.

Hyvä sellu, hyvä Sunila!

Terve Metsä – 25

Pehmopaperi pelasti SunilanSunilassa sellu valmistetaan kuusi- ja mäntykuidusta sekä kuusi- ja mäntysahahakkeesta. Männyn osuus on viime vuosina ollut suurempi kuin kuusen. Tuontipuun osuus on neljännes ja se tulee pääosin Baltiasta.

Aikoinaan Sunilan koko tuotanto meni paperinvalmistajille. Silloin kuusi oli pääraaka-aine. Painopiste on pitkään ollut pehmopaperipuolella, jolloin männyn osuus on noussut. Nikusen mukaan myös paperikoneille menevälle massalle on ollut kysyntää.

”Iso muutos tapahtui 2009, jolloin olimme lopettamisuhan alla. Paperitehtaiden sulkemisen myötä sellun kysyntä romahti. Tehdas seisoi monta kuukautta. Entinen asiakas-kunta menetettiin. Sellumarkkinat piristyivät ja lähdimme taas käyntiin pehmopaperimarkkinoiden vetämänä”, Nikunen kertoo.

Valtaosa Sunilan sellusta menee vientiin. Päämarkkinat ovat Euroopassa. Konsernin omien tehtaiden käyttö on vähäinen. Pehmopaperit, erilaiset paperilajit ja esimerkiksi laminaattituotteissa käytettävä paperi, jossa paperin pintaan painetaan kuvio tai teepussit ovat loppukäyttökohteita, joissa voi törmätä Sunilan selluun. Nämä tuotteet vaativat erittäin puhdasta sellua, mitä Sunilasta saadaan.

Ligniini lisää hyötysuhdettaStora Enson Sunilan tehdas aloitti ligniinin tehdasmittakaa-vaisen erottelun ja tuotteistamisen pari vuotta sitten. LineoTM by Stora Enso -tuotemerkillä markkinoitava tuote on ensim-mäinen aito perussellutuotannon oheen syntynyt uuden ajan biotuote. Ligniini on puussa oleva kuitujen sidosaine.

”Odotukset ovat korkealla ja kiinnostus on kova. Ligniinillä voidaan korvata monia ja monissa käyttötarkoi-tuksissa käytettyjä öljypohjaisia tuotteita, kuten fenoleja. Tutkimuksissa on päästy eteenpäin myös ligniinin käytössä hiilikuitusovelluksiin,” Nikunen sanoo. Fenoleja käytetään mm. liimojen ja maalien valmistuksessa.

Puuraaka-aineen käytön hyötysuhde paranee uusien tuotteiden myötä. Sellun keitossa raaka-aineesta saadaan

käyttöön 40-50 prosenttia. Ligniinin talteenoton myötä hyö-dyntämisaste nousee noin 10 prosenttia.

”Perinteinen selluteollisuushan otti talteen vain kuidut. Muu osa meni energiantuotantoon. Se ”muu osa” on kuiten-kin oikea aarreaitta, josta voidaan tulevaisuudessa erottaa monia perussellua huomattavasti arvokkaampia, uusia mm. ihmisen terveyteen liittyviä tai öljypohjaisia tuotteita korvaa-via aineita,” Nikunen sanoo.

Tuore puu – lisää eurojaSellunkeittäjä olisi tyytyväisin, jos kaadettu puu olisi samana päivänä jo tehtaan prosessissa. Tuoreen puun merkityksen käsittää hyvin sellun valmistukseen tutustuessa. Tuore puu tarkoittaa parempaa massan lujuutta ja mm. mäntyöljyn suurempaa saantoa eli jalostusasteen nousua.

”Jos puu seisoo etenkin kesäaikaan pitkään varastossa, voi mäntyöljylaitoksen joutua jopa sulkemaan. Kuiva puukui-tu myös katkeilee helpommin, jolloin massan lujuus kärsii”, Nikunen sanoo.

Talvella kaadettu puu säilyy pidempään tuoreena, mutta kesällä kaadettu puu ei saisi Nikusen mukaan seistä kahta kuukautta pidempään varastossa.

Arvokasta mäntyöljyä syntyy sellunkeitossa 20–50 kiloa sellutonnia kohti puun tuoreudesta riippuen. Biodieselin lisäksi mäntyöljystä voi erottaa mm. veren kolesterolia alen-tavia steroleja. Mäntyöljyä käytetään myös mm. maaleissa ja hammastahnoissa.

Puuta yhden vuoden kasvun verranSunila täyttää tänä vuonna pyöreät 80 vuotta. Historiansa aikana tehtaan sellukeittimissä on keitetty sulfaattiselluloo-saa yhteensä noin 16 miljoonaa tonnia. Tuon määrän val-mistukseen on tarvittu raakapuuta yhtä paljon kuin Suomen metsät tällä hetkellä kasvavat yhdessä vuodessa eli noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Aikamoinen saavutus!

Sunilan syntymäpäiviä vietetään syksyllä Avointen ovien merkeissä. Seuraa ilmoittelua esimerkiksi Stora Enso Metsä –Facebook-sivuilta.

Sunilan sellutehtaan valtavat hakesiilot ovat olleet erinomainen investointi. Kellään muulla ei ole sellaisia. Halkaisijaltaan 40 metriset siilot vetävät 40 000 kuutiota haketta. Normaalisti täyttöaste on kuitenkin pienempi.

26 – Terve Metsä

Laatua vaativalle asiakkaalleStora Enson Sunilan sellu-tehdas keskittyy havusellun tuottajana vaativien asiak-kaiden palveluun. ”Laadun kehittämiseen ja ligniiniin panostetaan jatkossakin”, Stora Enson Biomaterials-divisioonan tuotannosta ja investoinneista vastaava johtaja Sakari Eloranta sanoo.

Sunilan asema huippulaatuisen havusellun valmistajana Stora Ensossa vahvistuu lähivuosina, kun yhtiö järjestelee kolmen pohjoismaisen, integroitumattoman sellutehtaansa tuotantoa. Enocellin tehdas Uimaharjussa siirtyy valmistamaan pelkästään liukosellua, asiakaskuntana tekstiiliteollisuus ja Skutskärin tehdas Ruotsissa erikoistuu tekemään mm. vaipoista tuttua revinnäissellua.

”Havusellun tuotanto vähenee merkittävästi, jolloin Sunila jää meillä ainoaksi ei-integroiduksi havusellun valmistajaksi”, Eloranta selvittää.

Kilpailuun vastataan erikoistumallaElorannan mukaan konsernin Pohjoismaiden ei-in-tegroidut sellutehtaat eivät ole uusimpia eivätkä suurimpia; Enocell, Sunila ja Skutskär eivät pysty kilpailemaan massiivisten, uusien sellutehtaiden kanssa. Sen takia erikoistuminen on niiden vaihtoehto.

Sellualalla uutta ajattelua edustava sellujakei-den erottelu avaisi Elorannan mukaan aivan uusia mahdollisuuksia. ”Ensimmäiset tehdasmittakaa-van koeajot on jo ajettu. Nyt analysoidaan tuloksia ja arvioidaan minkälaisia investointeja se vaatisi.”

Uusi Nokia?Sellussa on valtava määrä mahdollisuuksia. Stora Enso myös satsaa todella paljon niiden tutkimi-seen. Tukholmassa sijaitsevassa Innovaatiokes-kuksessa 70 henkeä etsii uusia sovelluksia sekä sellulle että puuraaka-aineelle. Myös Sunilassa valmistettavaa ligniiniä tutkitaan, mihin kaikkeen sitä voisi käyttää. Hiilikuidun korvaaja on yksi mielenkiintoisimmista vaihtoehdoista.

Vaikka mahdollisuuksia on ja sellun näkymät ovat huikean hyvät, saa uusien ideoiden muuttu-mista teolliseksi tuotannoksi odottaa vielä tovin.

Ennen nelivaiheista valkaisua sellu näyttää tämän väriseltä massalta. Sunilan jatkuvatoimisessa keitossa valmista sellumassaa valmistuu tasaista tahtia keittimen toisesta päästä.

Sunilan koko tuotanto kuivataan arkeiksi. Kuvan ruskea arkki on vuodelta 1938, juuri startanneen tuo-tannon ensimmäisiä. Yllä oleva valkaistu selluarkki on tämän päivän tuotantoa. Tehtaan logo on Alvar Aallon suunnittelema. Logon viisi sakaraa edustaa silloista viittä omistajaa.

Stora Enson Tuk-holmassa sijait-sevassa Innovaa-tiokeskuksessa 70 henkeä etsii uusia sovelluksia sekä sellulle että puuraaka-aineel-le, johtaja Sakari Eloranta kertoo.

Terve Metsä – 27

Valtion metsien vuotuinen kasvu 2-kertainen käyttöön nähden

28 – Terve Metsä

Monen tehtaan ruokkija

Teksti: Heikki RönkäKuva: Metsähallitus/Keijo Kallunki

Metsähallitus on teollisuuden raaka-ainetoimittajana aivan omassa luokassaan. Esimerkiksi Stora Enson Varkauden tehtaat kävisivät Metsähallituksen yhden vuoden puumäärällä viisi vuotta.

Kansan suussa Metsähallitus puuntoimittajana on Metsähallitus, mutta virallisesti se ei sitä enää ole. Uuden metsähallituslain myötä Metsähallituk-sen metsätalous yhtiöitettiin kaksi vuotta sitten. Tällöin valtio metsien hoitoa, puun korjuuta ja puun myyntiä hoitamaan perustettiin Metsähallitus Metsätalous Oy.

Konsernin muita liiketoimintayksiköitä ovat Metsähallitus Kiinteistökehitys sekä tytäryhtiöt Siemen Forelia Oy ja MH Kivi Oy. Julkisia palvelu-tehtäviä hoitavat Luontopalvelut ja Eräpalvelut.

6 miljoonaa kuutiota vuodessaMetsätalous Oy:n asiakkuusjohtaja Heikki Kää-riäinen kertoo vuosittaisen puun myyntimäärän olevan noin 6 miljoonaa kuutiota. Liikevaihtoa tästä kertyy noin 300 miljoonaa, josta kolmannes tuloutetaan valtiolle.

Puumäärää on vaikea hahmottaa, mutta jonkin-laisen kuvan siitä saa ajattelemalla sitä puutavara-rekkoina. Valtion metsistä lähtee puuta keskimää-rin 350 rekkakuormaa päivässä.

”Ostamme lähes kaiken palvelun paikallisilta yrittäjiltä, joten olemme sitä kautta merkittävä aluetalouden hyvinvoinnin edistäjä”, Kääriäinen to-teaa. Yrittäjiä ja heidän työntekijöitään on yhteen-sä noin 2 000.

Metsähallituksessa ei puhuta talousmetsistä vaan monikäyttömetsistä. Nimitys jo kertoo, että

metsien käsittelyssä otetaan huomioon puun korjuun ohella myös muut käyttötavat. Monikäyt-tömetsät tarjoavat mahdollisuudet paikallisille elinkeinoille ja monenlaiseen virkistykseen, muun muassa maastopyöräilyyn, moottorikelkkailuun, metsästykseen ja marjastukseen.

Metsätalouden toiminnassa otetaan koroste-tusti huomioon yhteiskunnalliset hyödyt, muun muassa virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus ja porotalous. Panostus on arviolta 55 miljoonaa euroa vuodessa. Kääriäisen mukaan nämä rajoi-tukset otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.

Hakkuita 2 prosenttia pinta-alasta”Hakkuumahdollisuudet käytetään täysimääräi-sesti”, Kääriäinen kuvaa hakkuita. Puupääoma ei silti vähene, sillä valtion metsien vuotuinen kasvu on lähes kaksinkertainen käyttöön nähden.

Hakkuiden kohteina on vuosittain noin 2 pro-senttia monikäyttömetsien 3,5 miljoonan hehtaa-rin pinta-alasta. Korjatusta puusta yli puolet on harvennushakkuiden kuitupuuta, enimmäkseen Pohjois-Suomen mäntyä.

Kääriäisen mukaan Metsähallituksessa on kuunneltu herkällä korvalla puun käyttöä lisäävien investointien toteutumista ja suunnitelmia. ”Ken-tällä on tekemisen iloa. Tuntuu, että tässä ollaan oikealla alalla”, hän luonnehtii.

”Jalostavaa teollisuutta tarvitaan, sillä tulevi-na vuosina roolimme puun toimittajana kasvaa nykyisestä. Harvennetut metsät kasvavat puuta kiihtyvään tahtiin ja oma osansa on sillä, että vuo-sikasvu on parantunut Pohjois-Suomen metsissä”, Kääriäinen sanoo.

Metsähallituksen metsistä valtaosa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kääriäisen mukaan puumäärien tarkastelu antaa kuitenkin toisenlai-sen kuvan. Paremman kasvun ansiosta Etelä-Suo-men ja Pohjanmaa-Kainuun alueen metsistä tulee suunnilleen samat määrät kuutioita kuin Lapista.

Metsähallituksen maa-alueet, milj.ha• Monikäyttömetsät 3,5, josta hakkui-

den kohteena 2 % vuosittain• Kitumaa 0,7• Joutomaa 0,7 • Suojelualueet 1,5• Erämaa-alueet 1,4• Suojeluohjelmat 0,6• Muut erikoisalueet 0,7. Terve Metsä – 29

Teksti: Anita IlliKuvat: Vastavalo/Sonja Tyrra ja Janne Valkonen

Tarujen ja toden kyy- käärme

Kyy on mainettaan mukavampi eläin?

Ei minulla ole ainakaan mitään kyitä vastaan. Käärmepelko on syvällä ihmi-sessä. Jossain vaiheessa kehityshis-toriaa pelko on voinut olla tärkeäkin ihmisen selviytymisen kannalta. Kyyt ovat kuitenkin hyvin leppoisia, jos niitä ei häiritse. Eikä niitä tarvitse tappaa. Kyyt luikertelevat omiin puuhiinsa, jos niiden antaa olla rauhassa. Vaaratilan-teita syntyy vain, jos kyy tulee jostain syystä pihapiiriin, jossa on lapsia ja koti- tai lemmikkieläimiä. Kyy ei ole koskaan purrut minua.

Kyy (Vipera berus) on turhake, jolla ei ole suurta merkitystä metsäluonnon kannalta?

Jokaisella eläimellä on joku merkitys ekosysteemissä. Kyyt pitävät omalta osaltaan kurissa myyräkantoja, sillä niiden ruokavalio koostuu pääosin myyristä. Myyräkantojen verotusta ei kannata kuitenkaan laskea pelkästään kyiden varaan, sillä vaihtolämpöinen, vähän energiaa kuluttava kyy tarvitsee suunnilleen yhden myyrän viikossa.

Kyy vaanii ihmistä ja kotieläimiä ja puree aina lähietäisyydelle päästessään?

Ei vaani vaan välttelee ihmisiä ja isom-pia eläimiä. Kyy puree vain puolustaes-saan itseään, kun se tuntee itsensä uhatuksi tai yllätetyksi. Myrkky on kyylle tärkeä ravinnonhankinnassa ja sen valmistaminen kuluttaa energiaa, joten kyy ei pure huvikseen.

Kyytä voi turvallisin mielin seurata metrin päästä?

Kyyn ”iskuetäisyys” on noin kolmannes kyyn mitasta eli 60-senttimetrinen yksi-lö yltää puremaan noin 20 senttimetrin päähän. Metrin tai kahden etäisyydellä kyytä voi tarkkailla turvallisesti. Kun kohtaat kyyn, jätä sille tilaa ja anna olla rauhassa! Koska kyy ei yllä puremaan korkealle, kannattaa metsässä liikkua pitkävartiset kumisaappaat jalassa.

Kyy ei kuule mitään ja näkeekin huonosti?

Kyllä ja ei. Kyyllä on sisäkorva, mutta ei ole ulkokorvia. Alaleuan luiden kautta,

jotka ovat yhteydessä sisäkorvaan, kyy ”kuulee” maan värähtelyt. Näöstä ei ole tarkkaa tietoa, mutta liikkeen se varmasti havaitsee hyvin. Silmien sijainnin ansios-ta näkökenttä on laaja. Kyyn ehdotto-masti parhain aisti on kuitenkin hajuaisti, jonka avulla se myös hankkii ruokan-sa. Kielen kärjellä kyy poimii ilmasta hajumolekyylejä, jotka se vie kitalaessa olevaan jacobsoninelimeen. Kielen kaksihaaraisuuden ansiosta kyy pystyy havaitsemaan myös hajun suunnan.

Kyy on hidas liikkeissään ja liikkuu vain päivisin?Kyy etenee parhaimmillaan reipasta kävelyvauhtia. Esimerkiksi koira voi juosta kyyn yli, eikä se ehdi puremaan sitä. Sen sijaan itse puremisliike on niin nopea, että ihmissilmä ei sitä edes huomaa.

Kyyt liikkuvat päivisin ja pysyvät paikoillaan kylminä ja sateisina kesinä?

Pääasiassa liikkuvat päivisin. Kylmät tai sateiset päivät eivät juuri vaikuta niiden liikkeisiin. Kuivina kesinä kyyt saattavat hakeutua sammakoiden perässä kas-

Kyytutkija, tutkijatohtori Janne Valkonen Jyväskylän yliopistosta vastaa Terve Metsän väittämiin kyy-käärmeestä. Monet ihmiset inhoavat ja pelkäävät kyitä. Aivan turhaan. Valkosen mukaan kyy on mainettaan parempi. Turhista ennakkoluuloista on aika päästä eroon.

30 – Terve Metsä

telluille pihoille. Lämmön keräämisessä kyyt ovat tehokkaita, pilvisellä ja kyl-mälläkin kelillä ne pystyvät keräämään lämpöä. Kyyt pyrkivät pitämään yllä noin 30 asteen ruumiinlämpötilaa.

Kyyt lisääntyvät joka toinen vuosi?

Pitää paikkansa. Lisääntymiskypsiä kyyt ovat 3 – 4 vuoden iässä. Lisäänty-misvuonna naaras syö hyvin vähän ja se pysyttelee talvipesän lähellä. Koiraat ja välivuotta pitävät naaraat syövät normaalisti.

Kyy on hyvä uimari?

Kyllä ja ne voivat uida pitkiäkin matko-ja. Huvikseen ne eivät ui vaan ne ovat yleensä menossa jonnekin. Uimarin kannattaa väistää uivaa kyytä, jos mahdollista, sillä kyy voi pyrkiä uimarin selkään luullessaan sitä maakohou-maksi tai kiveksi. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista ja jos niin käy, ei kyy yleensä silloin pure.

Kyyt karttavat muurahaispesiä, sillä ne eivät tykkää muurahaisista?

Kyyn tunnistaa parhaiten selän sahalaitakuviosta. Väriltään ne ovat yleensä harmaita tai harmaanruskeita, joskus myös mustia, jolloin selän sahalai-takuvio ei erotu selvästi tai lainkaan. Keväisin kyy maas-toutuu hyvin ruskeiden lehtien joukkoon.

Vanha uskomus, jossa ei ole mitään perää. Muurahaispesään ne eivät kuitenkaan mene.

Kevät on todennäköisin ajankohta nähdä kyitä?

Kyyt viihtyvät talvehtimispesiensä lähellä. Sillä alueella niitä on mah-dollista nähdä läpi kesän syyskuun loppuun saakka. Keväisin ne on helppo havaita, kun ne keräävät lämpöä kivien päällä paistatellen. Koiraat heräävät ensimmäisenä talvihorroksesta huhti-toukokuussa, naaraat pari viikkoa myöhemmin. Parittelu tapahtuu lähes saman tien. Lisääntymisvuorossa olevat naaraat jäävät talvipesän lähimaastoon koko kesäksi. Koiraat ja muut naaraat liik-kuvat laajemmalla alueella. Kyy ei ole vanhojen metsien laji vaan se viihtyy hakatuissa ja aukeilla paikoilla, joissa on eniten lämpöä.

Kyyt ovat sopuisaa väkeä, samas-sa pesässä voi olla monta kyytä?

Pitää paikkansa. Samassa talveh-timispesässä voi olla jopa satoja

Kyytutkija Janne Valkonen ar-velee käärmepelon juontavan juurensa ihmisen varhaishis-toriasta. Aikoinaan se oli järke-vääkin, mutta nykyisin kyitä on turha pelätä. Ne ovat leppoisia eläimiä, jotka luikertelevat omiin puuhiinsa, jos niiden antaa olla rauhassa.

Terve Metsä – 31

Tuhkalannoi-tuksen etuja:• Maaperän happamuus vähe-

nee 1 – 3 pH-yksikköä.• Puuston kasvu lisääntyy

2 – 6 m3/ha runsastyppisillä mailla ja 1 – 3 m3/ha niukka-typpisillä mailla.

• Lannoituksen vaikutus kestää 20 vuotta tai pidempäänkin.

• Investoinnille 10 – 20 %:n tuotto sopivassa kohteessa.

käärmeitä. Koiraat käyvät toistensa kimppuun ainoastaan paritteluaikana. Taistelua voi kutsua painimiseksi, jolla ne ottavat mittaa toistensa voimista. Kyyt eivät pure toisiaan. Paras pe-säpaikka on avoin, muuta maastoa korkeammalla oleva kohta. Pesäpaikka voi olla louhikko, metsäautotien penger, sähkötolppien juurella oleva kivikasa tms. paikka, joka sulaa aikaisin kevääl-lä. Lumipeite on tärkeä onnistuneen talvehtimisen kannalta. Jäätymistä kyy ei kestä. Poikkeuksellisen lämpimät jaksot pakkasten välissä ovat kyylle haitallisia.

Kyyt elävät pitkään?

Matelijat ovat pitkäikäisiä, niin myös kyyt. Parhaimmillaan ne voivat elää jopa 30-vuotiaiksi. Kyyt ovat paik-kauskollisia. Ne talvehtivat samoissa pesissä vuodesta toiseen ja elävät noin kilometrin säteellä pesästään. Koiraat ovat pituudeltaan keskimäärin 40 – 60 cm ja naaraat 50 – 70 cm.

Kyyn siirtäminen voi haitata niiden selviytymistä?

Jos kyyn siirtää kovin kauas talvipe-sästä, voi se haitata kyyn selviytymistä. Kyy voi menehtyä, jos se ei löydä omalle pesälle tai sopivaa uutta pesää.

Kyyn purema on aina vaarallinen ja vaatii lääkärin hoitoa?

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuosien 1998–2015 aikana on yksi ihmi-nen kuollut kyyn puremaan. Esimerkiksi peltomyyrä aiheutti samana aikana 30 kuolemaa. Kyyn purema pitää ottaa kuitenkin vakavasti ja hoitamattomana se voi johtaa jopa kuolemaan. Parasta olisi saada raaja heti lepoon ja lääkä-rille! Ei puristus- tai kiristyssiteitä tai haavan leikkaamista. Kortisonia voi ot-taa ensiavuksi. Anafylaktinen sokki on suurin uhka. Kyyn myrkky ei ole tähän syypää vaan sen voi aiheuttaa elimistön muu reaktio. Toiset ihmiset ovat myös herkempiä kuin toiset.

Heti pureman jälkeen kyy on vaaraton, sillä kaikki myrkky erittyy haavaan?

Kyy käyttää harvoin kaiken myrkyn ker-ralla. Myrkkyä jää yleensä aina jonkin verran jäljelle. Myrkkyrauhasia on kaksi, pään takaosan molemmin puolin. Sieltä johtavat tiehyeet onttojen myrkkyham-paiden tyveen. Kyy ruiskuttaa myrkyn hampaan läpi puremakohtaan. Ham-mas on kääntyneenä kitalakea vasten suun ollessa kiinni ja ojentuu suoraksi tarvittaessa.

Jätteestä jalosteeksi! Tuhka palautuu luonnonkiertoon lannoitteena.

32 – Terve Metsä

Tuhkalla kasvua turvemailleTuhka on erinomainen lannoite fosforin ja kaliumin puutteesta kärsiville turvemaille. Sopivassa kohteessa voi vain runsaan kymmenen euron vuotuisella nettopanostuksella hehtaaria kohti saada 3 – 6 kuution vuotuisen kasvulisän. Harva investointi tuottaa yhtä hyvin.

Teksti: Anita IlliKuva: Teemu Kallio/Stora Enso

Kainuussa on jo jonkin aikaa markkinoitu metsän-omistajille tuhkalannoitusta. Rakeistettu tuhka tulee Stora Enson Oulun tehtaiden Nuottasaaren voimalaitokselta. Puuta ja turvetta polttavan lai-toksen tuhka, joka aiemmin meni kaatopaikalle, on saatu siten uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön.

”Kainuun alueella on runsaasti turvepohjaisia metsämaita, joten täällä on tarvetta tuhkalan-noitukselle. Ravinteiden puutteesta kärsivässä lannoituskohteessa tulee olla turvetta vähintään 40 senttimetriä. Lisäksi Kemera-avustuksen saamiseksi ei kohteella saa olla niukkuutta typestä ja lannoituskohteen ravinteisuusluokan on oltava vähintään kuivahkoa kangasta vastaava suotyyppi tai sitä ravinteikkaampi”, Stora Enson metsäasian-tuntija Hannu Heikkinen kertoo.

Nuottasaaren tuhkasta rakeistettuun tuhka-lannoitteeseen on luontaisen fosforin ja kaliumin lisäksi lisätty myös booria. Tuhkalannoite korjaa puuston kasvulle epäedullista maaperän ravin-ne-epätasapainoa ja vapauttaa lisäksi turpeessa olevan typen puiden käyttöön.

Pienellä panostuksella iso hyötyTuhkalannoitusta on saatavilla ympäri Suomen. Sitä voi kysyä Stora Enson paikalliselta metsä-asiantuntijalta, joka järjestää sekä itse lannoituk-sen että tarvittaessa hakee Kemera-tuen. Keme-raa varten tarvitaan todiste siitä, että puusto kärsii ravinnepuutteesta. Parhaiten lannoitustarve käy ilmi neulasnäytteestä joka otetaan puiden kas-vukauden ulkopuolella. Neulasnäytteen tulokset liitetään Metsäkeskukselle menevään Kemera-ha-kemukseen.

”Voi laskea, että tuhkalannoitus lisää kasvua vähintään kolme kuutiota hehtaarille vuodessa. Usein kasvulisä on isompikin. Kun ottaa huomioon arvonlisäveron palautuksen ja verohyödyn, mah-

dollisen Kemera-tuen sekä sen, että lannoituksen vaikutus kestää ainakin 20 vuotta, jää metsän-omistajan maksettavaksi vuotta kohti vain 10 – 15 euroa hehtaarille”, Heikkinen laskee.

Kainuussa tuhkalannoitus maksaa maasta levitettynä 375 – 390 euroa (+ alv) hehtaarilta sekä lentolevitys 555 euroa (+alv) hehtaarilta. Keme-ratuki metsän terveyslannoituksissa on 30 % lannoituskustannuksista.

Levitys ympäri vuodenTuhkarakeita voi levittää ympäri vuoden. Rakei-den levitys on siistiä hommaa eivätkä rakeet leviä samalla lailla holtittomasti ”kuin tuhka tuuleen”.

Heikkinen suosittelee lentolevitystä kauempa-na tiestöstä oleville kohteille, joilla ei ole välitöntä harvennus- ja ojitus- tai ojien kunnostustarvetta. Optimaalinen ajankohta lannoitukselle olisi heti harvennushakkuun jälkeen, jolloin voisi hyödyntää samoja ajouria. Ojitus tai vanhojen ojien kunnos-tus olisi hyvä tehdä lannoitusta seuraavana kesä-nä. Myös Kemera-tuen saanti edellyttää suopals-tan hoitoa kaikilta osin kerralla kuntoon.

Tuhkalannoite on turvallinen, mutta sen leviämi-nen ojiin tai muihin vesistöihin pyritään estämään. EVIRA valvoo tuhkalannoitteen koostumusta. Esimerkiksi tuhkan sisältämät raskasmetallipitoi-suudet jäävät selvästi alle raja-arvojen. Lannoite-tussa metsissä voi huoletta käydä marjastamassa ja sienestämässä.

Suometsissä on puute fosforista ja kaliumis-ta. Tapio suosittelee fosforin osalta 40 – 50 kilon ravinnelisäystä hehtaaria kohti ja kaliumin osalta 80 – 100 kiloa hehtaarille. Se tarkoittaa tuhkalan-noituksena 4 000 – 6 000 kiloa tuhkaa hehtaarille. Nuottasaaren tuhkasta rakeistetulla lannoitteella levitysmäärät ovat 4 000 – 4 300 kiloa hehtaarille.

Terve Metsä – 33

Vastaajan nimi ______________________________________________________________________

Lähiosoite ___________________________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka ________________________________________________________

Puhelinnumero ______________________________________________________________________

Lähetä oheinen ristikko tai sen kopio täytettynä 30.7.2018 mennessä osoitteella: Stora Enso Oyj, Metsäkonttori, PL 20, 70101 KUOPIO. Kuoreen tunnus ”Terve Metsä Ristikko” tai värillisten ruutujen avainsanat sähkö-postitse (Huom! vain ristikkovastaukset!): ristikko.metsa@storaenso.com

34 – Terve Metsä

Maaliskuun ristikon ratkaisu ja palkinnot

Lehtitilaukset ja osoitemuutoksetHyvä lukijaJos vakituinen osoitteesi on muuttunut, muuttoilmoituksen tekeminen postiin tai maistraattiin riittää. Sen sijaan yhtymien ja kuolinpesien osalta toivomme aina osoitemuutokset.

Halutessasi voit ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi, tilata maksutta lehden kotiisi tai perua lehden tilauksen verkossa tai puhelimitse. Netissä osoite on www.storaensometsa.fi/palvelukortti tai arkisin klo 8 – 16 vaihteeseen 02046 1478. Osoitteenmuutoksiin pääset myös alla olevan QR-koodin avulla.

Muista katsoa asiakasnumerosi lehden takakannesta osoitetietojen päivityksen yhteydessä.

Tämän lehden ristikon oikea ratkaisu julkaistaan syyskuussa 2018. Palkintoina arvotaan oikein vastanneiden kesken kolme kappaletta 100 euronS-lahjakorttia.Ristikon voi ratkoa ja lähettää myös sähköisesti www.sanaristikot.net -osoitteessa.

Maaliskuun ristikon oikein vastanneiden kesken arvoimme kolme Oksisto-lintulautaa. Onni suosi seuraavia: Päivi Meriläinen, Kello; Heikki Törmä-nen, Raahe ja Pekka Pulksten, Mäntsälä.

Tiin

a P

aju

Terve Metsä – 35

postitusGT42.pdf 1 31.8.2011 9.05

Metsänomistajien tarpeet ovat erilaisia, myös puukauppatulojen osalta. Yksi haluaa puukaupparahat käyttöönsä nopeasti, toinen arvostaa hyvää tuottoa, kolmas kaupanteon vaivattomuutta. Stora Enson uudella Puukaupparahoituksella saat puukauppatulot käyttöösi jopa 5 päivässä. Tai vaihtoehtoisesti voit jättää rahat kasvamaan tuottoa tutulle Tähtitilille® kiinteällä 3 %:n korolla. Voit keskustella vaihtoehdoista lisää ja tehdä päätöksesi vaivatta samalla, kun sovit täydenpalvelun puukaupasta metsäasiantuntijasi kanssa.

Elämässä mukana – Stora Ensowww.storaensometsa.fi

Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä?

3,0 %

Tähtitilin korko tarjous 30.9.2018 asti uusille

sopimuksille