teräsrakenne · otakaari 1:n amfi jää otaniemen maiseman yhdeksi sel-keäksi kiintopisteeksi....

Teräsrakenne3 | 2017

1978-2017 40. vuosikerta

Juhlanumero

Lue lisää Peikon uusilta sivuilta www.peikko.fi

DELTABEAM®�LIITTOPALKIT osana tehokasta ja vastuullista rakentamista

TURVALLINENDELTABEAMin® palonkestä-vyyttä on testattu lukuisissa palotesteissä ja sen paloluokitus on jopa R180.

TEHOKASDELTABEAMilla® saadaan vähennettyä rakennuksen kerroskorkeutta matalilla välipohjilla.

NOPEAPalkkien asennus on helppoa ja nopeaa. Palkeissa on vakioidut liitokset.

DELTABEAM®-välipohjajärjestelmä soveltuu avoimien, muuntojoustavien tilojen ja arkkitehtonisesti vaativien muotojen rakentamiseen. Se yksin-kertaistaa ja nopeuttaa rakennusprosessia mahdollistaen kaikkien laatta- ja pilarityyppien käytön. Välipohjajärjestelmän asennus on nopeaa ja helppoa. DELTABEAM®-liittopalkkeja on käytetty yli 11 000 kohteessa maailmanlaajuisesti jo vuodesta 1989.

1 Teräsrakenne 3 | 2017

Pääkirjoitus

2 40 vuotta Teräsrakenteita

Foorumi

3 Panostakaa yhdessä kilpailukykyyn

Artikkelit

4 Väreilevät rakennuspalikat luovat kylämaisen tunnelman

6 Opiskelijoiden Aalto muuttaa Otaniemeä

9 Teräsnyrkki on monessa mukana

9 Peikolle perustoimitus

10 Tuotekehitys palkitsi Anstarin

13 Laivanrakennus investoi mittavasti Turussa

18 Tampereen upeimmat liikuntapaikat ovat Kaupissa

22 Posti tehostaa toimintaansa Viinikkalan terminaalilla

39 Kuminaa suomalaisesta maataloudesta

Julkaisija ja kustantajaTeräsrakenneyhdistys ryUnioninkatu 14PL 381, 00131 Helsinkipuh. 09 12 991 (vaihde)[email protected]

ToimitusPäätoimittajaJanne TähtikunnasTeräsrakenneyhdistys ry

Projektitoimitus, ulkoasuPekka Vuolapuh. 050 571 [email protected]

ToimitusaineistoTeräsrakenneyhdistys [email protected]

Lehden tilauksetTeräsrakenneyhdistys rypuh. 09 1299 [email protected] 15,00 €1/1 vsk 49 €4 numeroa/vuosi

IlmoituksetTeräsrakenneyhdistys rypuh. 09 1299 [email protected]

KirjapainoForssa Print, Forssa 2017

ArtikkelitoimitusArto RautioJohanna Paasikangas-TellaLFC Grouppuh. 050 5500 [email protected]

Lehden painos13 300 kpl

Aikakauslehtien liiton jäsenISSN 0782-0941

40. vuosikerta

Kansi: Helsingin Länsisatama, Länsiterminaali 2, kuva: Kari Palsila

Teräsrakenne-lehti 40 vuotta

27 Teräsrakenne-lehti on kypsynyt aikuiseen ikään

28 Tasokas aikakauslehti tutustutti uuteen

30 Uusi vuosituhat toi uudet tarpeet

32 Lukijapalaute pääosin myönteistä

Projektit

42 Keravan ja Tuusulan paloasema

46 Helsingin Länsisatama, Länsiterminaali 2

50 Tredu Ilmailualan oppilaitos, Pirkkala

54 Tesoman jäähalli, Tampere

Ajankohtaista

57 Silta kuin moderni veistos

58 YM ohjeet teräsrakenteiden pintakäsittelyn kannalta

60 Suomalaisosaaminen valtaa markkinoita

62 Säälimätön kestotesti pisti hitsauslaitteet koville

Viimeinen sana

63 Tekijöillä on nyt Viimeinen sana

Teräsrakenne3 | 2017

s. 46s. 13s. 4

1978-2017 40. vuosikerta


Väreilevät rakennuspalikat luovat kylämaisen tunnelman

Kun Aalto-yliopiston toiminnot päätettiin keskittää Otaniemeen, haettiin taiteen ja suunnittelun sekä kauppatieteellisen yliopis-tokoulutuksen tiloille ideaa kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla. Mahdollisuus päästä työstämään aluetta mm. aivan Alvar Aallon yliopiston päärakennukseksi suunnitteleman Otakaari 1:n vieressä houkutteli elokuussa 2012 päättyneeseen kilpailuun 189 osanot-tajaa. Tästä joukosta kuusi pääsi kehitysvai-heeseen, joka kesti reilut puoli vuotta. Voiton vei Verstas Arkkitehtien Väinö Nikkilän, Jussi Palvan, Riina Palvan ja Ilkka Salmisen ehdo-tus Väre. Heistä Jussi Palva otti pääsuunnit-telijan roolin. Vastaavaksi projektiarkkiteh-diksi Verstas nimesi Mikko Rossin.

- Otimme työssä lähtökohdaksi Otakaa-ri 1:n ja entisen TKK:n kirjaston eli nykyisen Harald Herlin oppimiskeskuksen suunnat ja lähestymistavaksi saman kylämaisen kam-pustunnelman kuin Aallolla. Aallon suunni-telmassa on pienehkön mittakaavan puna-tiilistä tilaa ja yllätyksellisyyttä. Otaniemessä on hienoja rakennuksia, ehkä kuitenkin sa-malla turhaakin samanlaisuutta. Jo kilpai-luvaiheessa miettimämme väreileviin ra-kennuspalikoihin perustuva kokonaisuus yhdistää Aallon ajattelun perusteet ja tuo sa-malla Otaniemeen uudenlaisen kokonaisuu-den, Jussi Palva esittelee.

Pieni aalto on kestänyt

Verstaan suunnitelmassa Väre eli pieni aalto on jaettu suorakaiteen muotoisiin rakennus-palikoihin, jotka on sijoiteltu Otakaari 1:n ja oppimiskeskuksen koordinaattien mukaan. Rakennuspalikoita on sattumalta Aalto-yli-opistoon sopivasti A:sta Y:hyn. Otakaari 1:n

Amfi jää Otaniemen maiseman yhdeksi sel-keäksi kiintopisteeksi. Väre tulee rinnalle uu-deksi mutta kuitenkin vanhaan juurrutetuksi alueen kiintopisteeksi.

Kuten suunnittelun edetessä on tapa-na, on tässäkin taiteen ja suunnittelun se-kä kauppatieteellisen yliopisto-opetuksen ja kauppakeskuksen tilat sisältävässä kokonai-suudessa tullut matkan aikana tarvetta ke-hittää ideaa. Kilpailuvaiheen rakennuspalik-ka-ajatus ja miten asiat siinä ovat paikoillaan on kuitenkin kestänyt kaikki muutokset. Ark-kitehtien ajatus miellyttävästä kylämaises-ta kokonaisuudesta niin sisällä kuin ulkoa tarkasteltaessa on todettu tyydyttävän erin-omaisesti niin nykyiset kuin kaukana tule-

vaisuudessa eteen tulevat tarpeet.- Kilpailuehdotus oli ikään kuin peli. Jat-

kotyössä, kun eri osapuolet ovat tuoneet nä-kemyksiään mukaan, peli on tarjonnut hie-nosti mahdollisuuksia eri vaihtoehtoihin, eli keinot löytää ratkaisut esille tulleisiin tar-peisiin ilman, että perusidea on muuttunut. On tuonut hyviä yllätyksiä, miten hyvin tämä peli palvelee kehitystyötä, Jussi Palva my-häilee.

- Kun rakennuspalikoita kääntelee so-pivasti suhteessa toisiinsa, sisälle tulee mielenkiintoisia pysähtymispaikkoja. Tilan käyttäjille ison tilan hallittavuutta on myös helpotettu jättämällä riittävästi näköyhteyk-siä ulos, jolloin sisällä kulkiessa ei eksy. Ka-tutasossa on sekä yliopiston toimintaan liit-tyvää että julkisempaa jalankulkureititystä ja lisäksi kokonaisuuteen kuuluu metroaseman ja kauppakeskuksen käyttöön liittyviä kulku-yhteyksiä. Huoltoyhteydet on viety puistota-sossa olevalle taiteen ja suunnittelun opetuk-sen työpajatasolle, Palva kertoo.

Tiilen ja lasin vuorovaikutus luo ilmeen

Kun uudisrakennuskokonaisuus on rinteessä, myös tila jakaantuu kerroksiin maastoa myö-täillen. Väreen pääaula on 1. kerroksen tasos-sa Otakaari 1:n ja oppimiskeskuksen puolella kokonaisuutta. Toisessa päässä rakennusta on oma iso aula 0-kerroksessa. Palikkapeli, kuten Palva perusideaa kuvaa, jatkuu myös Väreen sisällä aukioalueilla. Rakennuspali-koiden ansiosta käyttäjät ymmärtävät myös rakennusmassan sisäisen logiikan.

- Ulkoa katsoen rakennuspalikoissa vuorottelee tiili- ja lasipinta niin, että ku-

Aino ja Alvar Aalto voittivat 1940-luvulla Teknillisen korkeakoulun Otaniemen tiloja koskevan suunnittelukilpailun ehdotuksella, jolla alueelle luotiin kylämäinen kampus. Nyt Otaniemeen rakennetaan Aalto-yliopistolle uusia tiloja Verstas Arkkitehtien arkki-tehtuurikilpailun voittaneen Väre-ehdotuksen pohjalta. Väre on uudenlainen kokonai-suus, jonka mittakaava ja koordinaatistot on haettu Alvar Aallon suunnitelmista.

Artikkelit

1.

2.


kin rakennuspalikka erottuu toisistaan. Sa-ma idea jatkuu sisäpuolella, jossa tiili tosin pääosin vaihtuu puuhun. Rakennuspalikois-sa on siis vaaleita ja tummia pintoja niin vaihdellen, että kullakin rakennuspalikalla on oma ilmeensä. Ulkona Otakaari 1:n, op-pimiskeskuksen ja Väreen välissä olevalla Alvarinaukiolla hahmottuu hyvin, miten ra-kennuspalikat ja kokonaisuus liittyvät Ota-niemen miljööseen, Jussi Palva kertoo.

- Maarintie 13:n puolella sisäänkäynti ja luentosalitilat ovat 0-kerroksen tasolla. Vas-taavasti taiteen ja suunnittelun opetuksen luentosalit ovat 1-kerroksen tasolla toisella puolen. Rakennuksessa on vähän varsinaisia luentosalitiloja, ja nekin on tehty enintään 60 hengelle. Otakaari 1 ja sen tilat ovat saman aukion ääressä. Ideana on hyödyntää myös niitä niin taiteen ja suunnittelun kuin kaup-patieteellisen opetuksessa. Yksi lähtötavoi-te oli uudisrakennuksen korkea käyttöaste ja Otakaaren tilojen käyttöasteen nostaminen, Mikko Rossi täydentää.

- Maaston muodot antavat mahdolli-suuden pitää pääaulaan yhtyvät tilat maan tasossa. Taiteen ja suunnittelun opetuk-sen kaikki pajatilat sekä huoltoyhteydet ovat puiston tasossa, aukiotason alapuolella. Työ-pajat näkyvät sekä sisään että ulos vierei-sille kulkureiteille. Arabiassa Taideteollisen korkeakoulun tilat ja pajat ovat jakautuneet eri kerroksiin, nyt eri oppisuuntien pajat ovat

vierekkäin, jolloin niitä voi hyödyntää ris-tiin ja niiden tavaravirrat tulevat keskitetysti yhteen paikkaan. Ylempänä aulatilat toimi-vat myös jatkuvasti uusiutuvana näyttelyti-lana. Arabiassa opiskelijoiden töitä oli ripo-teltu pitkin kerroksia. Nyt eri oppisuuntien aikaansaannokset saadaan esille edustavas-ti sitä varten ajatelluissa tiloissa, Jussi Palva toteaa.

Tila tukee opiskelua ja ryhmääntymistä

Nykyopiskelussa tilantarve on toisenlaista kuin Alvar Aallon suunnitellessa. Siksi uu-sissa opetustiloissa on enemmän pienryh-mien käyttöön suunnattuja ryhmäopetus- ja projektitiloja kuin perinteisiä luentosaleja. Luentosaleissakaan opetus ei tapahdu enää yhdestä suunnasta opiskelijoille puhuen.

Opetusryhmä voi esimerkiksi jakaantua kes-ken luennon pienryhmätyöksi. Tilojen pitää mahdollistaa tämä kaikki sekä olla lisäksi muuntojoustavaa eli muokattavissa myös tu-levaisuuden opiskelun tarpeisiin.

- Rakennuspalikassa ulkoseinät, porras-tornit ja wc-tilat ovat pysyviä, muuten tilan käyttöä voi niin rakenteiden kuin taloteknii-kankin puolesta muutella sangen vapaasti, arkkitehdit korostavat.

Taiteen ja suunnittelun korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu liittyvät toisiinsa kan-naksella. Niillä on yhteisiä tiloja kannaksen tuntumassa ja kokonaisuus on rakennettu muutenkin niin, että eri alojen opiskelijat se-koittuvat keskenään. Kahden korkeakoulun opiskelijoilla on yhteisiä oppiaineita ja alat tulevat selkeästi toisiaan. Tiloja suunnitelta-essa onkin mietitty, miten opiskelijat kohtai-sivat toisiaan ja ryhmääntyisivät luontevasti

toisaalta yhden korkeakoulun sisällä ja toi-saalta kahden korkeakoulun välillä opinto-alueidensa rajat ylittäenkin.

- Tilankäytössä syntyy klustereita, joista kaksi on Taiteen ja suunnittelu korkeakoulun ja yksi Kauppakorkeakoulun puolella valoau-kollisissa auloissa. Tähän liittyy, että kunkin klusterin 1. kerroksessa on iso työkahvila-tyyppinen tila, joka toimii sekä tauko- et-tä epävirallisena tapaamispaikkana. Kaupal-listen tilojen ja yliopistotilojen rajapinnassa ylätasolla oleva iso opiskelijaravintola toimii tietysti osaltaan opiskelijoiden kohtaamis-paikkana, Jussi Palva sanoo.

- Alkujaan ajateltiin, että tilassa olisi omat kerrokset opiskelijoille ja omat opetta-jille, mutta työn aikana tätä ajatusta on kehi-tetty niin, että toimintojen sijoittelun ansios-ta opettajat ja opiskelijat kohtaavat toisensa luontevasti muuallakin kuin suoranaisissa opetustilanteissa, Palva kertoo.

- Kunkin rakennuspalikan pohja-ala on noin 300 m2. Se luo hyvin yksittäisen ihmisen ymmärrettävää mittakaavaa. Rakennuspali-koissa työpisteet on rakennusvaiheessa viety ulkoseinille ja valoaukkojen puoleisille seinil-le ja muualla on ryhmätyö- ja projektityö-tyyppistä tilaa, Mikko Rossi täydentää.

Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun puolella sisätilo-jen suunnittelu on tehty opiskelua tukevaksi. Taiteen ja suunnittelun opiskeluympäristön pitää olla sellaista, että käyttäjien luovuus saa kukkia mahdollisimman vapaasti pintoja varomatta, ja ilman että pinnat määrittele-vät tekemistä. Kauppakorkeakoulun puolella sisäilme on sangen erilainen kuin teollisuus-maiseksi luonnehditussa Taiteen ja suunnit-telun korkeakoulussa, jossa yksi pintaele-mentti on lautamuotilla valettu betoni.

- Hankesuunnittelu lähti käyntiin he-ti, kun Verstas valittiin kilpailun voittajaksi. Teimme rinnalla viitesuunnitelmaa käyttäjän tilaohjelman pohjalta. Muutimme esimerkiksi palikoiden mittoja, jotta sisätilat saatiin tila-ohjelman mukaiseksi. Workspace-valmiste-lutyö on osaltaan tukenut toimitilakehitystä, jossa henkilökunnalle varmaan suurin muu-tos on siirtyminen omista työhuoneista mo-nikäyttäjätilaan. Rakennuspalikoiden sisällä on nyt pajatilaa, opetustilaa, pienryhmätilaa ja toimistotilaa sekä toimistotilamaisia har-joitustyösaleja. Muuntojoustavuuden yhte-nä ideana on, että eri tilatyyppien rajat ovat kuin veteen piirrettyjä eli vaikkapa toimiston tai opetustilan määrää voi lisätä tai vähentää

Kuva 1: Väre lännestä päin katsottuna.

Kuva 2: Verstas Arkkitehtien konseptikaavio selven-tää, miten uuden kokonaisuuden rakennuspalikat asettuvat osaksi Otakaari 1:n ja nykyisen Harald Her-lin oppimiskeskuksen muodostamaa koordinaatistoa.

Kuva 3: Uudisrakennus idästä nähtynä.

Kuva 4: Verstas Arkkitehtien tiimi on vastannut Ota-niemeen nousevan Taiteen ja suunnittelun korkea-koulun, Kauppakorkeakoulun ja Metrokeskuksen sisältävän kokonaisuuden suunnittelusta. Pääsuun-nittelija Jussi Palva on kuvassa 5. vasemmalta ja pro-jektiarkkitehti Mikko Rossi 2. oikealta.

Sisältösivun kuva: Aulatunnelmaa Väreestä.

Kuvat: Verstas Arkkitehdit Oy

3.

4.


Aalto-yliopisto tuo kaikki ydintoimintonsa Otaniemeen. Tähän liittyen järjestettiin ark-kitehtuurikilpailu, jonka voitti Verstas Arkki-tehdit Oy Väre-nimisellä työllään. Aluksi tar-koitus oli rakentaa metroaseman yhteyteen vain taiteen ja suunnittelun opetusta palve-leva osa sekä liiketilat sisältävä Metrokeskus. Hankkeen edetessä todettiin, että on järkevä rakentaa yhdellä kertaa myös uusi Töölön tilat korvaava Kauppakorkeakoulu. Tilat val-mistuvat pääosin syksyksi 2018, Kauppakor-keakoulu syksyksi 2019.

Kaikissa kolmessa osassa arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaa Verstas Arkkiteh-dit Oy ja rakennesuunnittelusta Sitowise Oy. Tilat omistavan Aalto-Yliopistokiinteistöjen käytännön apuna toimii rakennuttajakon-sultti A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.

Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun sisätiloissa on haettu toimintaympäris-töä, jossa luovuus voi kukkia. Kellaritasossa on myös suunniteltujen tuotteiden valmis-tukseen sopivaa tilaa. Kauppakorkeakoulu taas on rakenteena lähempänä nykyaikais-

Opiskelijoiden Aalto muuttaa OtaniemeäOtaniemessä Aalto-yliopiston metroaseman tietämillä on käynnissä tiivis rakentamisen hyörinä. Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n ja SRV Rakennus Oy:n allianssihankkeessa tehdään uusia tiloja niin taiteen ja suunnittelun kuin kauppatieteellisenkin yliopisto-opetuksen tiloi-hin. Lisäksi samaan kokonaisuuteen tulee metroaseman sisäänkäyn-nin yhteyteen liikekeskus.

Artikkelithelposti tarpeen niin vaatiessa kevyitä ra-kenteita uusimalla, Mikko Rossi kuvaa käy-tännön ratkaisujen rakentumista.

Suorat portaat yksi mielenkiintoinen rakenne

Arkkitehdit eivät ole omaa suunnittelua tehdessään sitoneet ehdotuksiaan mihin-kään rakenneratkaisuun, vaan rakenteelliset valinnat on tehty yhdessä muiden hankkeen osapuolten kanssa. Perusidea on ollut, että kantavat rakenteet sijoittuvat rakennuspa-likoiden sisälle. Niihin valikoitui betonipila-reihin ja Deltapalkkeihin perustuva rakenne. Välitiloissa on pitkiä jännevälejä ja rakenteet tukeutuvat pääosin palikoihin. Mikko Rossi toteaa, että pääosin aulojen jännevälit saa-tiin toteutettua perusrakennejärjestelmällä ja vaativimmissa kohdissa käytettiin teräsristi-koita, jolloin aulat on saatu mahdollisimman avoimiksi.

- Ratkaisuja mietittäessä on voitu käyt-tää aitoja ja kestäviä materiaaleja, kun ti-laajana on varmasti pitkäaikainen omistaja, ja tilat tulevat olemaan varmasti opetus- ja tutkimuskäytössä, Palva sanoo.

Yksi Palvan ja Rossin mielestä mielen-kiintoinen ja sisätilassa positiivisesti erottuva rakenne ovat teräksiset suorat portaat, joita pitkin voi kulkea aulatilojen yli rakennuspa-likoiden kerroksesta toiseen. Tämä portaat on hitsattu konepajalla yhdeksi noin seitse-män tonnia painavaksi teräsrakenteeksi, jo-ka nostetaan työmaalla paikalleen valmiina. Porras jää muuten teräselementiksi, mutta askelmat ja käsijohteet tehdään tammes-ta. Etenkin Taiteen ja suunnittelun korkea-koulun puolella olevien portaiden happo-patinoitu pinta, jonka kehitys on katkaistu mattalakkapinnoitteella, kiinnittää satunnai-sen kävijän huomion varmasti. Kauppakor-keakoulun puolella portaissa käytetään maa-lattua pintaa.

- Metroasemaa oli suunniteltu jo varsin pitkälle, kun kilpailu ratkaistiin. Kilpailuoh-jelmassa oli toive, että metrosta saisi syner-giaa rakennuksen kaupallisiin palveluihin, ja että rakennus tulisi metroaseman päälle. Siksi rajapinnan ratkaisut täytyi tehdä haas-tavista lähtökohdista, mutta hyvällä yhteis-työllä sekin onnistui, Palva lisää.

Kauppakeskukseen tulee mm. kaksi päi-vittäistavarakauppaa, neljä ravintolaa ja kun-tosali. Iso opiskelijaravintola tulee samaan yhteyteen, missä kaupalliset tilat ovat. Tätä kautta Otaniemeen on saatu merkittävästi uusia palveluita. Metron asiakasvirrat tuke-vat palveluita ja palvelut tukevat Otaniemen asukkaita.

- Liikenneyhteyksien kannalta on iso asia, että metron pääsisäänkäynti tulee Aal-to-yliopistokiinteistöjen rakennuksen sisälle, Mikko Rossi tähdentää.

Verstas Arkkitehdit on vastannut myös Metrokeskuksen suunnittelusta. Verstas käytti kaupallista konseptia mietittäessä tu-kenaan C&J Arkkitehdit Oy:n arkkitehteja. -ARa

1.

2.


ta toimistoistakin tuttua monikerrosraken-netta. Opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoi-den vuorovaikutus ja ryhmääntyminen ei ole niin Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun sisällä kuin niiden vä-lilläkään ainakaan tiloista kiinni.

Tehdään toimivaa ja laadukasta yliopistotilaa

- Tässä tilaajan historian suurimmassa hankkeessa on kolme eri rakennuslupaa ja urakkaa eli Taiteen ja suunnittelun korkea-koulu, Kauppakorkeakoulu ja Metrokeskus. Haimme haasteelliselle hankkeelle osaavaa kumppania, joksi valikoitui prosessin tulok-sena SRV Rakennus. Yhdessä huolehdimme, että suunnitellut tilat valmistuvat sovitussa ajassa ja kustannusraamissa. SRV on tuonut osaamisensa hankintojen ohella etenkin töi-den aikataulutukseen, nyansseihin ja kustan-nuspuolen hallintaan, kertoo Aalto-Yliopis-tokiinteistöjen rakennuttamisesta vastaava johtaja Jarmo Wilander.

- Sopimus on allianssityyppinen ja SRV on tässä palveluntuottaja. Hankinnat, mah-dolliset ongelmat yms. asiat ratkotaan yh-dessä, määrittää työnjakoa A-Insinöörit Rakennuttamisen projektipäällikkö Marko Penttilä.

- Myös suunnittelijat, käyttäjät ja muut palveluntuottajat on kytketty tähän ”yhdes-sä on päätetty” -toimintamalliin, Wilander täydentää.

- Allianssiajattelua on vahvasti myös etenkin talotekniikkapuolella, jossa mm. ti-laajan energiatehokkuudelle ja sisäilman laadulle asettama vaatimustaso on korkea. Työmaiden kokouskäytäntö on myös hyvin systemaattista. On suunnittelupalavereita, erikoisasioiden omia palavereita ja lisäk-si olemme pitäneet jo toista sataa työpajaa hankkeen tiimoilta, sanoo SRV Rakennuksen projektipäällikkö Pekka Kähkönen.

- Tästä pitää tulla A-energialuokan ra-kennus. Hyödynnämme aurinkosähköä, min-kä takia käytännössä koko vesikaton yläpuoli on täynnä teräsrakenteita joko aurinkopa-neeleita tai kulkusiltoja varten, sekä maa-lämpöä, johon liittyen työmaa-alueella on porattu noin 70 kaivoa. Lisäksi on panostettu mm. tiiviyteen ja materiaalien ympäristöys-tävällisyyteen ja kestävyyteen, johon liittyy tietysti vähäinen huoltotarve, Wilander to-teaa.

Kuva 1: WQ-ristikot ja lasikatteiden tukirakenteet ovat näyttäviä teräsrakenteita.

Kuva 2: A-Insinöörit Rakennuttamisen Marko Pent-tilä (vas.), SRV Rakennuksen Pekka Kähkönen, Aal-to-yliopistokiinteistöjen Jarmo Wilander sekä SRV Rakennuksen Eero Laakso ja Jussi Lahti kuuluvat avainhenkilöihin tehtäessä uusia tiloja Aalto-yli-opiston ja kauppakeskuksen käyttöön Otaniemessä.

Kuva 3: Jokaisessa ns. rakennuspalikassa on uloke-parvet tilojen käyttäjien liikkumista varten. Ulokkeet on tehty Deltapalkkien ja ontelolaattojen avulla.

Maanrakennus- ja perustusurakoitsija Jokioisten Maanrakennus, rungon betoni-elementtitoimittajat eli pilarit, betonipalkit ja ontelolaatat valmistanut Parma, seinä-elementit tehnyt Betonimestarit sekä Del-tapalkkitoimittaja Peikko Finland oli jo ai-kataulusyistä valittu, kun SRV tuli mukaan. Runko ja sen lopulliset ratkaisut määrittyivät avoimen tarjouskilpailun jälkeen. Asennus-työn organisointi oli sitten jo SRV:n vastuul-la.

- Tämä palkkiratkaisu mahdollistaa maksimaalisen tilakorkeuden. Rakennesuun-nittelun haasteita ovat olleet moduulijako, muunneltavuusvaade ja talotekniikan tar-peet. Moduulijako seuraa Alvar Aallon alku-peräisen päärakennuksen ja kirjaston, joka tunnetaan nykyisin Harald Herlin oppimis-keskuksena, koordinaatistoa, Wilander esit-tele.

- Arkkitehtuurikilpailun tuloksena nyt toteutetaan Alvar Aallon suunnittelemaan ympäristöön istuva ja samalla omaleimaisel-ta näyttävä kokonaisuus, jossa on tietyt toi-minnot tietyissä paikoissa, ja joka on käyt-täjiä palveleva kokonaisuus sekä vaaka- että pystysuunnassa. Tila tehdään muuntojousta-vaksi nimenomaan yliopisto-opetuksen tar-peisiin poikkeuksena tietysti Metrokeskus. Siellä on nykyaikaista liiketilaa mm. päivit-täistavarakaupan, kahviloiden ja ravintoloi-

Kuva 4: SRV Rakennus valitsi Aalto-yliopistokiin-teistöjen paikallaan muurattuihin tiiliseiniin Anstar Oy:n muurauskannakkeet niiden hyvän säädettävyy-den takia. Suunnittelujohtaja Hannu Lumiaho ker-too, että näitä hänen takanaan juuri valmistettavia muurauskannakkeita on mennyt työmaalle yli kaksi kilometriä.

Kuva 5: Valtteri Aspinen kertoo Peikko Finlandin toi-mittaneet Otaniemen työmaille noin tuhat Delta-palkkia.

Kuva 6: Vastaava rakennesuunnittelija Jukka Ala-Ojala työskentelee Sitowisen Malmin toimipisteessä. Työpaikan ympäristössä saa hyvää tuntumaa Ota-niemessä olevaan punaiseen tiilijulkisivuun perustu-vaan miljööseen.

3.

4.

5.

6.


den sekä yliopistoalueen yhteyteen sopivien liikkeiden tarpeisiin, Wilander lisää.

Tarkan tekemisen työmaa

Hankinnoissa on haettu toimivia ratkaisuja ja kokonaisuuksia. Esimerkiksi runkoasennus on hankittu yhdeltä toimijalta. Pekka Käh-könen kertoo, että rungon asennus on tehty hyvin tarkassa järjestyksessä, periaattees-sa lohkoittain ja moduuleittain. Eteneminen yhdessä moduulissa on kuitenkin vaatinut, että vieressä on noussut myös toinen mo-duuli samaan aikaan. Sitowisessa hankkeen päärakennesuunnittelijana toimiva Jukka Ala-Ojala toteaa, että asennusjärjestys tahtoo olla haaste kaikissa yli 10.000 m2 julkisis-sa rakennuksissa. Tässä hankkeessa tilaa on kaikkiaan noin 40.000 m2.

- Kun ulkoasu ja rakennusten statiikka oli käytännössä lyöty kiinni tullessamme, on meidän roolimme keskittynyt käytännössä sen miettimiseen, missä järjestyksessä töitä tehdään, sekä detaljien hierontaan ja eri ma-teriaalien liittymien tarkasteluun. Ulkoasu eli pääosin paikalla muurattu tiilijulkisivu, joka on tässä työnä vaativa, oli jo rakennusluvan ehtona. Kun julkisivua ei voinut tehdä ilman muurauskannakkeita, me sitten vertailimme eri vaihtoehtoja. Kilpailun voitti Anstar Oy, jonka kannakkeen säädettävyys niin pysty- kuin sivuttaissuunnassakin sekä kyky tukea työmaata suunnittelussa erotti sen kilpaili-joista, kertoo SRV Rakennuksen työmaapääl-likkö Eero Laakso.

- Yksi tavallisesta merkittävästi poikkea-va rakenne ovat metroaseman sisäänkäyntiin liittyvät ja halutun kaltaista avaruutta tuovat pitkät jännevälit. Niissä päädyttiin käyttä-mään massiivisia WQ-ristikoita, joissa pelkkä yksi alapaarre painoi kuutisen tonnia. WQ-ristikoiden vaihtoehtona olisi ollut paikalla-valurakenne, Laakso lisää.

Aalto-yliopiston metroasema ehdittiin suunnitella tietämättä, että erillisen metro-asemarakennuksen sijaan pääsisäänkäyn-ti tuleekin Aalto-yliopiston tilojen yhteyteen. Jotta Metrokeskuksen ja metroasema liitty-mä saatiin liitetyksi järkevästi, päädyttiin siis käyttämään WQ-ristikoita, joiden valmistuk-sesta ja asennuksesta on vastannut Metalli-asennus Huuhka Oy.

- Metallijulkisivut ja lasikattorakenteet tilasimme tuoteosakaupalla Normek Oy:ltä. Kilpailutuksessa otettiin hinnan ohella huo-mioon, että resurssit ja osaaminen riittävät tehdä tuoteosakaupan vaatiman suunnitte-lun, valmistuksen ja asennuksen, Laakso to-teaa.

Anstarilta tilatut muurauskannakkeet asentaa täydentäviä teräsrakenteita työmaal-le toimittava ja asentava Teräsnyrkki Oy, joka on Eero Laakson mukaan antanut Anstarin tuotteista myönteistä palautetta. Teräsnyrkin tytäryhtiö poraa kiinnitysreiät Betonimes-tarien toimittamiin betonisiin sisäkuoriele-mentteihin, joihin kierretangot kiinnitetään Hiltin tuotteilla. Teräsnyrkki asentaa sitten tiilirivien alle tulevat kulmaraudat niin, että tiilen ja betonielementin päälle asennettavan villan väliin jää haluttu ilmarako, ja että tii-lirivien alapinta on vaaterissa. Tässä ei edes harkittu kannakkeiden kiinnitysosien asen-

tamista elementteihin tehtaalla, vaan tällai-nen työ oli järkevintä tehdä työmaalla. Muu-rausurakoitsijan vuoro tulee, kun kannakkeet ovat kohdallaan.

- Vaipan osalta edellytettiin myös ul-kopuolinen tarkistus, Marko Penttilä toteaa työn laatuvaateista.

Rakennuspalikat ja ulokkeet tuovat haasteita

Kuten Eero Laakso totesi, monet ratkaisut lyötiin kiinni jo alkuvaiheessa. Sitowise Oy tuli mukaan rakennesuunnittelijaksi jo han-kesuunnitteluvaiheessa, jossa mm. runkorat-kaisu lyötiin lukkoon. Sitowise on vastannut rakennesuunnittelun ohella elementtisuun-nittelusta Teklan ohjelmistoja hyödyntäen. Myös arkkitehtisuunnittelu ja talotekniikan suunnittelut on tehty mallintamalla.

- Kokonaisuus muodostuu periaatteessa saman katon alla olevista rakennuspalikois-ta A-Y. Osa rakennuspalikoista nousee kat-totasoa ylemmäksi eli ylin kerrosmaailma on porrasmainen myös tiiliverhoiltua rakennetta olevien IV-konehuoneiden kohdalta. Yhteys rakennuspalikasta toiseen tapahtuu sisäti-loissa sekä pohjakerroksesta että ylemmis-sä kerroksissa olevia ulokeparvia, portaita ja kulkusiltoja pitkin, Ala-Ojala kertoo.

Ilmanvaihto on tehty hajautettuna osin vaakavetojen välttämiseksi ja osin energia-tehokkuuden lisäämiseksi. Hajautetulla jär-jestelmällä tehot voi säätää kunkin koneen palvelevan tilan tarpeen mukaan. Muutenkin sisäolojen säädössä ja valaistuksessa käyte-tään tilakohtaista ohjausta.

Itse rakennuspalikoissa pilariväli on yleensä 7,2 metriä ja ontelolaatan pituus noin 9 metriä. Niissä katot on tehty asen-tamalla lämpöeriste ja kaksikerroskate Del-tapalkkien ja ontelolaattojen päälle. Sen si-jaan rakennuspalikoiden välissä on pitempiä yhtenäisiä avoimia osia, joita voi halutessa käyttää myös näyttelytarkoituksiin. Raken-teessa on kolme isoa osin lasikattoista al-haalta ylös auki olevaa aulatilaa sekä lisäk-si katoltaan umpinaisia aulatiloja, joissa on pitkiä jännevälejä. Umpinaisissa aulaosissa on pitkiä palkkeja ja ontelolaattoja, lasikat-teiden tukena ovat teräsrakenteet. Metroon liittyvissä aulatiloissa ylipitkiä jännevälejä on siis saatu aikaan WQ-ristikoilla ja ontelolaa-toilla. Seinissä lasirakenteet tukeutuvat osin alumiini- ja osin teräsrunkoihin. Paloluok-kaan R60, on päästy palonsuojamaalaamal-la ristikot. Muuten tasoon päästään liittora-kenteella.

Uusi kokonaisuus on rakennettu pääosin teräsbetonipaalujen päälle. Joitakin kohtia on paalutettu teräspaaluilla ja osa on suoraan kallion päällä. Rakenteessa on teräsbetoni-pilarit, jotka sopivat arkkitehtisuunnittelun muotokieleen. Pilareihin on asennettu palk-keja varten Parman tehtaalla Peikon PCs-pii-lokonsolit.

- Teräsbetonirakenteissa on myös tuhti määrä terästä, joten kyllähän teräs on tässä-kin työssä tosi isossa roolissa, naurahtaa SRV Rakennuksen Kauppakorkeakoulu-osan työ-maapäällikkönä toimiva Jussi Lahti työmaata esitellessään.

Rakennuspalikoiden pilarit on tehty yh-

den kerroksen korkuisina, jolloin Deltapalk-keja on voitu asentaa pilarien päälle, mikä on mm. vähentänyt rakennusaikaisen tuennan tarvetta. Rakennesuunnittelulle ja toteu-tukselle haasteellisimpia kohtia ovat olleet siksak-kuviona toisiinsa liittyvien rakennus-palikoiden liittymäkohdat, lasikattomaailma sekä liikuntasaumat ja ulokepalkkien päälle tulevat jopa 3,6 metriä leveät parvikäytävä-rakenteet.

- Ulokkeet ovat kolmen ontelolaatan le-vyisiä. Niiden teko on mennyt Deltapalkkien kanssa tosi hyvin. Taipumat ovat olleet tosi vähäiset, kiittelee Jussi Lahti.

- Ideana on ollut tehdä mahdollisimman systemaattinen esivalmistettu runko. Ele-menttirunko on jäykistetty porrashuonein ja jäykistävin betoniseinin, Ala-Ojala sanoo.

Rakennuksen alapohja on tulvarajan ala-puolella. Se on tehty paikalla valaen vesi-tiiviiksi vedenpainetta vastaan ja kaksois-alapohjana maalämpökaivojen takia. Se oli yksistään mittava rakennustyö.

- Kun perusmuoto ei ole suorakulmai-nen, on rajaavat pinnat toki myös pitänyt tehdä paikallaan, että mittamaailman saa so-pimaan yhteen. Elementti ei taivu ihan mihin muotoon vain, Eero Laakso lisää.

- Yliopiston käytössä olevissa tiloissa yk-si mielenkiintoinen rakenne ovat aulat, joissa on suoria portaita sisäpihan yli kerroksesta toiseen. Ne ovat rakennuspalikoiden välis-sä olevia levypalkkeihin perustuvia teräs-kaukalorakenteita. Myös sisäpihojen pääl-

Kuva 9: Julkisivujen ilme rakentuu vaaleiden lasi-elementtien ja tiilen vuoropuhelusta joka rakennus-palikassa yksilölliseksi. Paikalla muurattu tiiliseinä nousee Anstarin toimittamien muurauskannakkei-den päälle. Tässä esimerkiksi muurauskannakkeita on pystytiilirivien alla lasiseinän yläreunan kohdalla sekä ikkuna-aukkorivien ja ikkuna-aukkojen ko-koisten sisennetyllä tiilimuurauksella tehtyjen vas-taavankokoisten julkisivuelementtien yläreunoissa. Näkyviin jäävät muurauskannakkeet on maalattu alareunasta ruskeiksi.

lä kulkevat ulokeparvet palvelevat ihmisten liikkumista. Nämä liittyvät sisäpihan arkki-tehtuuriin, jossa on haluttu välttää pilareita mahdollisimman paljon avoimen oppimis-ympäristön luomiseksi, Ala-Ojala toteaa.

Väreen alakerrassa pohjalaatan päällä on työpajoja, joissa on tavallista suuremman lattiakuormat eri materiaaleista tapahtuvan valmistuksen vaatimille laitteilla. Työpajoissa on varauduttu rakenteissa myös ripustusjär-jestelmiin. -ARa

7.


- Perusrunko on betonipilarit ja Deltapalkit ja ontelolaatat, mutta lisäksi meiltä menee myös muutama liittopilari täältä runkopuo-lelta. Betonikiinnikepuolelta kohteeseen me-nee ainakin Petra-laattakannakkeita ja pila-reihin tulevia PCs-piilokonsoleitamme. Kun betonipuolen tuotteemme menevät usein elementtitehtaiden kautta, on hankkeeseen luultavasti mennyt myös muita tuotteitam-me, kertoo Peikon Deltapalkki- ja runkotoi-mitusten projekti-insinööri Valtteri Aspinen.

- Luonnehtisin toimitusta aika isoksi ja meille merkittäväksi, kun 2018 valmistuviin osiin on mennyt 750 palkkia, joiden yhteis-mitta on 5,5 kilometriä, ja Kauppakortkea-kouluun 225 yhteismitaltaan 1,7 kilometrin

palkkia. Itse palkit, joista viimeiset toimitet-tiin huhtikuussa, ovat pääosin tuttuja Peikon perustoimituksia. Palkin ja ontelon korke-us on pääosin 320, osin tosin myös 400 mm. Erikoista ovat valoaukkojen kohdat sekä mo-net palkkien liitokset toisiinsa sekä muihin rakenteisiin, Valtteri Aspinen arvioi hanketta Peikon kannalta.

Peikolle perustoimitus

Peikko Finland voitti Deltapal-keillaan Aalto-Yliopistokiinteis-töjen kilpailun runkojen palkki-toimituksesta. Tilaajalle hinta, toimitusvarmuus ja tilojen mahdollisimman suuri hyöty-korkeus olivat tekijöitä, jotka käänsivät kaupan Peikolle.

9.

- SRV Rakennus on pitkäaikainen hyvä yh-teistyökumppanimme. Tarjosimme mielel-lämme heille useita kokonaisuuksia Otanie-men uusien yliopisto- ja kauppakeskustilojen rakentamiseen. Työmme tulokset näky-vät ulospäin eniten katoilla ja julkisivuis-sa, mutta myös sisällä on merkittävä määrä täydentäviä teräsrunkorakenteita, kertoo Teräsnyrkki Steel Oy:n toimitusjohtaja Ville Punnonen.

Teräsnyrkki Steelin yksi iso aliurakka on katon täyttävien aurinkoenergiakeräimien palkistojen teräsrunkojen valmistus ja asen-nus. Yhtiö tekee ja asentaa myös vesikatolla olevien haalaustasojen teräsrungot palve-lemaan mm. IV-konehuoneiden huoltotöitä sekä lauhdutinpetien teräsrungot ja ritiläta-sot. IV-kammioiden teräsrungot ja PVP-ele-mentit listoituksineen tulevat myös Teräs-nyrkiltä samoin kuin talotekniikkakuilujen tasojen rungot ja ritilätasot. Talotekniikkaan liittyy myös Teräsnyrkin urakoima muunta-mon korotetun lattian teräsrunko ja sen va-nerointi.

- Myös julkisivuissa meillä on paljon työtä. Asennamme kaikki Anstar Oy:n toimit-tamat muurauskannakkeet, joita tulee seiniin

Teräsnyrkki on monessa mukanaTäydentävät teräsrunkorakenteet on myös mittava kokonaisuus Otaniemen uusien yliopisto- ja kauppakeskustilojen rakentamisessa. Teräsnyrkki Steel on kohteessa monessa mukana.

kaikkiaan yli kaksi kilometriä. Sujuvan töiden etenemisen on mahdollistanut tytäryhtiöm-me Vantaan Timanttiporaus Oy, joka teki Anstar-asennuksien ankkurireikien porauk-set. Samoin teemme ja asennamme muurat-tujen sisäseinien tukiteräkset ja vastaamme julkisivuihin tulevien ruuturitiläverhous-ten toimituksesta ja asennuksesta, Punno-nen lisää.

- Kauppakeskusosaan teemme sinne suunniteltujen shopfront-seinien teräsrun-got. Lisäksi olemme tehneet paljon yksittäisiä pienempiä teräsrunkorakenteita ja täydentä-viä teräsrakenteita, jotka eivät kuulu noihin edellä mainittuihin toimituskokonaisuuksiin. Se on vahvuutemme, että voimme palvella tilaajia nopeillakin toimitusajoilla paikallise-na toimijana ja yhteistyökumppanina, Ville Punnonen toteaa.

- Tämä kohde osoittaa osaltaan, mi-ten paljon terästä käytetään muuallakin kuin rungon, lasijulkisivujen ja valoaukkojen te-räsrakenteissa tämäntyyppisessä kohteessa. Tämä on ollut mukavasti työllistävä kohde myös meille, vaikka nämä pienemmistä osa-sista koostuvat terästoimitukset jäävät usein hankkeita esitellessä noteeraamatta. Tässä

8.

Kuvat 7 ja 8: Teräsnyrkki Steel toimittaa runsaasti erilaisia teräsrakenteita Otaniemen työmaalle.

kohteessa, jossa vaatimustaso on hyvin kor-kea, tietysti arvostamme sitä, että SRV Ra-kennus on luottanut meihin, Punnonen kiit-telee. -ARa

- Meille runkopuolen myynnissä tämä oli alkujaan puhdas Deltabeam-välipohjajärjes-telmän tuotetoimitus, jossa suunnittelukin on kuulunut tilaajalle. Rungon pilarit tuli-vat pakettiin mukaan tilaajan suunnitelmil-la tehtynä lisätilauksena. Toki olemme työn aikana yhdessä Sitowisen Jukka Ala-Ojalan kanssa kehittäneet ja optimoineet rakennet-


- Teimme SRV Rakennuksen kanssa kaupan muurauskannakkeista kesällä 2016. Toimi-tamme kannakkeita 20 rakennuspalikkaan ja niiden yhteismitta on yli kaksi kilometriä. Ihan aluksi he kyselivät, millainen kanna-tustapa meillä on, ja etenkin tuotteemme säädettävyys työmaalla niin pysty- kuin vaakasuunnassakin oli asia, jota he arvosti-vat, kertoo Anstar Oy:n suunnittelupäällikkö Hannu Lumiaho.

Niin Anstarin kannakkeet kuin niiden Te-räsnyrkiltä ostettu asennuskin on tilattu tar-jouskeskusteluissa sovitulla yksikköhinnalla. Lopullinen määrä kiteytyi noin vuoden kes-täneen toimituksen aikana.

- Järjestelmämme sallii aika isot sää-tövarat. Kun tässä käytetään paljon paikal-la muurattua tiilijulkisivua, ja lähes kaikki tiilipinnat on roikotettu rungosta, koki SRV tuotteemme kohteen etenemiselle eduksi. Tässä muurauskannakkeita, joissa kulmarau-dan alapinnat on näkyviin jäävissä kohdissa maalattu ulkonäkösyistä ruskeiksi, on usein 3-4 kohdassa seinää eli esimerkiksi ikku-narivien yläreunan kohdalla, lasijulkisivun muuttuessa tiilipinnaksi sekä vesikattolinjan yläpuolisissa osissa, Lumiaho esittelee.

Anstarille tämä on tuoteosakauppa eli Anstar tekee myös tuotteiden suunnittelun tilaajalta saatujen tietojen mukaan. Kannak-keiden suunnittelu edellyttää arkkitehti- ja rakennekuvien läpi käymistä ja niiden yh-teensovittamista. Kiinnittäähän tuote näky-vän julkisivun rakennuksen runkoon.

- Muurauskannake on tehty ruostumat-tomasta teräksestä ja suunniteltu tähän koh-teeseen mittojen mukaan. Esimerkiksi arkki-tehtuuri vaikuttaa mitoitukseen ja menekkiin paljon. Kannake on kiinni sisäkuorielemen-tissä vaakasuuntaisilla puristustangoilla ja vinoilla vetotangoilla, jotka ovat kierretanko-ja ja joiden kautta saadaan riittävä säädettä-vyys. Kannakkeemme tulee siis tiiliverhouk-sen alareunaan, varsinaiset raudoitukset ja tiilisiteet ovat seinässä sitten erikseen, Lu-miaho toteaa.

- Yhden kannakkeen standardipituus on kolme metriä ja ripustus on metrin välein. Tuotannossamme on kolmeen eri kapasi-teettiluokkaan tehtyjä kannakkeita. Kussakin kohteessa kannakkeita on tietysti vierekkäin niin monta kuin tarvitaan. Kannateltava alue

jaetaan liikuntasaumoilla sopivan kokoisik-si lohkoiksi.

Asiakkaat tuotteen takana

Hannu Lumiaho kertoo säädettävän muu-rauskannakkeen kehitystyön käynnistyneen asiakkaiden toiveiden pohjalta. Asiakkaat halusivat vakioidun valmisjärjestelmän. Lu-miaho arvelee, että ennen tätä tuotetta muu-rauskannakkeita on ainakin osaksi suunni-teltu ja tehty jokaiseen kohteeseen erikseen.

- Tietysti myös tällaisen roikkuvan muu-rauksen lisääntyminen on tuonut tarvetta vakioidulle tuotteelle. Arkkitehtuuri näyttää nyt hyödyntävän aika paljon paikalla muu-rattuja tiiliseiniä, ainakin muurauskannak-keen kysynnästä päätellen.

Muurauskannakkeet lähtevät Villähteel-tä työmaalle niin, että säätöosat ovat irral-laan kulmaraudoista. Säätöosat kiinnitetään ensin ja varsinainen kannake lopuksi, minkä jälkeen kannake säädetään oikeaan kohtaan. Kannaketta varten voidaan asentaa element-titehtaalla valmiiksi kiinnityslevy, jossa on sisäkierremuhvi keskellä, tai sitten kiinni-tys tehdään kuten Otaniemessä jälkiankku-roimalla se työmaalla, jossa on käytetty Hil-tin kierrotankoankkureita. Hannu Lumiahon mukaan kaikki tähänastiset toimitukset on kiinnitetty betonirakenteisiin. Kevytseinära-kenteeseen tiilien kuormaa ei voi varata.

- Otaniemessä tiilen paksuus on 130 mm. Seinä on sielläkin niin painava, ettei sitä olisi voinut kannattaa kuin kantavasta betonisei-näelementistä. Tuotteemme on erinomainen juuri tällaiseen kohteeseen, jossa on paljon aukotuksia ja julkisivu ripustetaan. Nykyisin-hän holvikaaria ei julkisivuissa juuri näe ei-kä tiiliseinilläkään ole aina perustuksia kuten perinteisessä rakentamisessa oli. Otaniemen rakennuspalikan tiiliseinä saattaa lähteä 15 metrin korkeudesta, joten siellä muu kuin ri-pustaminen ei pääosin olisi ollut mahdollista. Aukonylityspalkkejakaan ei voi siellä käyttää, kun tiiliverhouksen alla on monin paikoin la-sijulkisivua.

Lumiaho mittaa, että yhden muuraus-kannakkeen päällä on Otaniemessä yleen-sä 4-6 metriä tiiliä. Käytännössä noin 27 X 12 metrin rakennuspalikoissa kannakerivejä on esimerkiksi aukkojen tai 5 cm sisennet-

Tuotekehitys palkitsi AnstarinLahden Villähteellä toimiva Anstar Oy on saanut viime aikoina usein merkittäviä kauppoja eri tuotteilleen niin koti- kuin ulko-maillakin. Turun Medisiina oli yhtiön historian isoin A-palkkitoi-mitus, Jyväskylän Nova-sairaala suurin piilokonsolitoimitus, Metsä Fibren Äänekosken tehdas erittäin mittava ristikkoliitos-, kenkä- ja pulttitoimitus ja Otaniemen työmaa on suurin muurauskannaketoi-mitus, selvästi Ratinan kauppakeskustakin isompi. Tehty tuoteke-hitys kantaa nyt yhtiölle hedelmää.

ta sekä miettineet yhdessä erikoisempien ra-kennekohtien ratkaisuja. Valoaukkojen koh-dat, ulokkeet ja niiden värähtelyjen hallinta olivat tärkeimmät asiat, jossa annoimme suunnittelun tukea. Kun suunnittelua teh-tiin vähän etunojassa, ehdimme hyvin esittää omat näkemyksemme suunnittelijoille., As-pinen toteaa.

Aspinen kertoo kohteen olleen Peikon kannalta aika tavallinen toimistotalotyyp-pinen palkkitoimitus lukuun ottamatta isoja lasikattoisia aulatiloja, joissa rakenne muis-tuttaa kauppakeskuksia pitkine palkkeineen ja ulokkeineen.

- Linjat ovat reunoilla kohtuullisen suo-rat, jolloin sinne tuleviin Deltapalkkeihin on voitu tehdä tavanomaiset valumuottipellit helpottamaan työmaan etenemistä. Julkisi-vulinjat ovat tyypillisiä kohtia, joissa on käy-tetty muottipeltejä.

Tehtaalta suoraan asennukseen

Peikon toimitukset alkoivat maaliskuussa 2016 ja kestivät siis reilun vuoden. Tuotan-toon tiedot tulivat rakennuspalikka kerral-laan, mikä helpotti detaljien miettimistä. Työmaalle palkkeja meni 15-20 palkin kuor-ma kerrallaan. Kun työmaalla ei ole ylimää-räistä tilaa, on logistiikan pitänyt pelata niin, että palkit saatiin nostetuksi sovittuna aikana kuormista suoraan paikalleen. Toimitustahti oli Valtteri Aspisen mukaan tuotantoa sopi-vasti kuormittava.

- Kannaltamme työtä helpotti, että ra-kennuspalikat ovat toistensa kaltaisia. Sa-ma idea siis toistuu joka rakennuspalikassa, vaikkeivat ne olekaan identtisiä, ja palkit si-ten ovat joka rakennuspalikassa vähän erilai-sia. Kaikissa on esimerkiksi pitkiä pilarin yli meneviä palkkeja, joiden päälle tulee ulok-keita, ja aulatiloja löytyy samaten rakennus-palikoista välistä kautta rakenteen. Ideana on ollut, että palkit ovat suoria, mutta ontelot voivat olla osin pitkittäin ja osin poikittain. Palkkien pituudet vaihtelevat parista metris-tä noin 17 metriin. Pisimmät ontelot ovat 11-12 -metrisiä, Aspinen esittelee.

- Tässä on päästy aika kevyillä palkeil-la, mikä on työmaan nostojen ja asennusten kannalta positiivinen asia. Kun SRV:n työ-maat pitivät meitä kiitettävän hyvin ajan ta-salla kaikesta, meidän on ollut tosi helppo toimia, Valtteri Aspinen kiittää. -ARa

10.


tyjen aukkomaisten tiiliosioiden yläreunan kohdalla.

Anstarin suunnittelutyön pohjana olivat Sitowiselta saadut tiedot, mihin muuraus-kannakkeita tarvitaan. Kun Anstar oli saanut oman suunnitelmansa valmiiksi, niin Verstas Arkkitehdit kuin Sitowisekin kävivät ne läpi. Hannu Lumiahon mukaan arkkitehtejä kiin-nostivat etenkin liikuntasaumojen sijoittelu. Pitkillä seinillä käytettiin 7,2 metrin muu-rauslohkoihin perustuvaa jakoa lämpöliik-keen sallivissa liikuntasaumoissa.

- Kannakkeet pitää tehdä tietysti liikun-tasaumojen ehdolla, ettei rakenteeseen tule halkeamia, Lumiaho korostaa. -ARa

Kuvat 10 ja 11: Te-räsnyrkki Steel on asentanut Anstarin toimittamat muuraus-kannakkeet.

Valokuvat: Arto Rautio

CE EN1090 EXC3

CE EN1090 EXC3

Kantavat teräsrakenteet jatäydentävät teräsrakenteet

11.

WWW.SITOWISE.COM

Teräksenlujaa asiantuntijuutta palveluksessasi

Sito ja Wise Group – yhdessä olemme Sitowise. Tarjoamme kaikki talo- ja infra- rakentamisen suunnittelu-, asiantuntija- ja digitaaliset palvelut saman katon alta.

Kuva: Unsplash / Anders Jilden


Anstar OyErstantie 215540 Villähde

Tel. 03 872 200Fax. 03 872 2020www.anstar.fi

SMART STEEL.SINCE 1981.

AR-MuurauskannakeAnstar Oy tarjoaa markkinoilla ainoana kotimaisena valmistajana ratkaisun muurattujen julkisivujen kannattamiseen niin uudis- kuin saneerauskohteessa.

Kierreliitoksin kiinnitettävällä järjestelmällä ripustetaan betoniset julkisivuelementit tai työmaalla muurattavan tiiliseinän kannakkeet rakennuksen rungosta.

• Mahdollistaa muotojen käyttämisen julkisivuissa• Tuote kokonaan rosteria• Suunnittelu ja valmistus tapahtuu Suomessa• Laaja säädettävyys työmaaolosuhteissa• Erittäin hyvä tekninen tuki• CE-merkitty jopa luokkaan EXC 4 asti• Kapasiteetti 7,14 ja 24 kN

teräsrakenne · otakaari 1:n amfi jää otaniemen maiseman yhdeksi sel-keäksi kiintopisteeksi....

Documents