34 35

PEPPI ON 

| Noutajat töissä |

KIPUKOIRA

Minna Marttinen sairastaa invalidisoivaa Ehlers-Dan-losin oireyhtymää, joka tar-koittaa hänelle mm. koh-

tauksittaista kipua useita kertoja päi-vänkin aikana. Haastattelunkin aikana Peppi hälytti useamman kerran alka-vasta kipukohtauksesta. Marttisella on kokemusasiantuntijuuden lisäksi myös ammatillista osaamista kipuun liittyen. Hän on koulutukseltaan kätilö ja toimi-nut sairaanhoitajana ja kipuhoitajana.

Marttisen Martti – maailman ensimmäinen kipukoira?

Ensin oli Martti – musta labradorin-noutaja, joka tuli Marttiselle kodinvaih-tajana. Minna koulutti Martin virallisek-si avustajakoirakseen, ja Martti suoritti viralliset avustajakoirakokeet vuonna 2015. Martin tehtävänä oli toimia Min-nan apuna arjessa, mm. nostamalla tava-roita, avaamalla ovia ja noutamalla ken-gät jalkaan laitettavaksi.

Marttinen tiesi, että oli olemassa hajuaistin avulla toimivia avustajakoi-ria, kuten diabetes- eli hypokoiria, sekä epilepsiakoiria. Minna alkoikin pohtia, voisiko Martin kouluttaa huomaamaan ja hälyttämään kipukohtauksista ennak-koon. Olisiko ylipäätään mahdollista että koira oppisi tunnistamaan ja ennakoi-maan ihmisen kipua? Minna otti aiheen puheeksi silloisen Invalidiliiton avustaja-koiravastaavan Nona Borgströmin kans-sa, jolla oli kokemusta diabeteskoirien kouluttamisesta. Minna saikin ohjeita Martin koulutuksen aloittamiseen, ja ensimmäinen kipukoira koulutettiin Suomessa vuonna 2015.

Martti koulutettiin suoraan käytän-töön. Minnan sairaus aiheuttaa hänelle kipukramppeja jopa useita kertoja päi-vässä, joten Martti sai heti alusta asti pal-jon harjoitusta. Martti oppi nopeasti: ei mennyt kauankaan koulutuksen aloitta-misesta, kun Martti selkeästi alkoi ilmoi-tella kipuja ennakkoon.

Kivusta hälyttävä kultainennoutaja Peppi auttaa Minna Marttista arjessa. Se ilmoittaa ennakoiden, jos Marttisella on tulossa myöhemmin kipukohtaus. Kipukoiralla tarkoitetaan koiraa, joka on opetettu varoittamaan käyttäjäänsä ennen kipukohtausta.

TEKSTI / KUVAT Nina Norring

Peppi Martin tassunjäljille

Kipukoira Martti alkoi kuitenkin puo-lestaan itse kärsiä kivuista, joten Martti jäi eläkkeelle. Perheeseen tuli uusi koira, kultainennoutaja Peppi. Tuolloin kaksi-vuotiaan kodinvaihtajan sopeutuminen kävi nopeasti, koska se oli elänyt lapsiper-heessä ja saanut hyvän peruskoulutuk-sen. Peppikin suoritti avustajakoirates-tin, ja siitä tuli virallisesti Minnan avus-tajakoira. Se oppi myös mallioppimalla suurimman osan Martin tehtävistä, joista yksi oli kipukohtauksesta varoittaminen.

Myöhemmin Marttisen perheen kar-vaiset jäsenet ovat lisääntyneet: Minnan pojalla on oma tukikoira, amerikan-karvatonterrieri Wille. Wille oppi myös mallioppimisen kautta kipukohtauksista hälyttämisen.

– Wille on noutajia reaktiivisempi, mutta se on kuitenkin oleva miellyttävä terrieriksi, kuvaa Minna pientä koiraa.

Omien koirien lisäksi Minnalla on vielä yksi koira kipukoirakoulutuksessa. Tarkoitus on, että Minna tekee pohja-koulutuksen, ja tuleva käyttäjä kouluttaa koiran loppuun kipukoiraksi.

– Nykyisin kipukohtauksesta saa-kin helposti moninkertaisesti karvaisia, innokkaita hälyttäjiä kimppuunsa, Min-na nauraa.

Olisiko ylipäätään

mahdollista, että

koira oppisi

tunnistamaan ja

ennakoimaan ihmisen

kipua?

| Noutajat töissä |

Pepin kanssa Minna uskaltautuu lähtemään paremmi liikkeelle.

36 37

Minna toivookin, että

ihmiset antaisivat

avustajakoiran keskittyä

työhönsä. Olisi hyvä,

etteivät ihmiset lähestyisi,

koskisi koiraan, puhuisi

sille tai katsoisi sitä

suoraan.

| Noutajat töissä |

Martti ja Peppi – kuin yö ja päivä

– Martin heikot puolet ovat olleet puo-lestaan Pepin vahvuuksia. Martti on äärettömän pehmeä ja oppii äärettö-män nopeasti niin hyvässä kuin pahas-sa. Yllättävät tilanteet saattavat olla sille haastavia. Peppi puolestaan on luonteel-taan selvästi kovempi, eikä ole vähästä hätkähtänyt. Pepillä myös pysyvät asiat kuitenkin hyvin muistissa, Marttinen kuvaa koiriaan.

Peppi ei myöskään reagoi vieraisiin koiriin, eikä halua mennä niiden luo, vaan väistää mieluummin. Toisin kuin Martti, joka halusi leikkiä muiden koi-rien kanssa, ja myös toisten koirien ohit-taminen oli Martille haastavampaa.

– Pepissä vaikeinta on kierroksille meneminen, jos se ei ole päässyt tarpeek-si usein töihin, käytännössä käymään esim. kahvilassa tai shoppailemassa. Sit-ten kun mennään seuraavan kerran, se tekee kaiken vähän turhan vauhdikkaasti. Tämä koskee myös kipuhälytyksiä.

– Ihmisten perään Peppi on, sille ei tarvitse kuin hymyillä ja se haluaa men-nä moikkaamaan, kertoo Minna. Koska Peppi on kuitenkin töissä, olisi hyvä, että se ei reagoisi ihmisten huomioon.

Minna toivookin, että ihmiset antai-sivat avustajakoiran keskittyä työhönsä. Olisi hyvä, etteivät ihmiset lähestyisi, kos-kisi koiraan, puhuisi sille eivätkä katsoisi sitä suoraan. Huomion tulisi olla omista-jassa, eikä koiran pitäisi oppia hakemaan huomiota muilta ihmisiltä. Kiputiloihin liittyy usein myös ns. aivosumu, jolloin kipukoiran ihmisellä ei välttämättä aja-tus toimi normaalisti. On siis erityisen tärkeää, että koira keskittyy vain omaan ihmiseensä.

Noutajat sopivat hyvin kipukoiriksi

Monenlaiset koirat voivat olla hyviä kipukoiria. Paljon riippuu omistajan tarpeista ja haasteista, millaisen koiran haluaa työparikseen. Koiran tulee kui-tenkin olla terve ja soveltuva. Koiran

omistajalle pääsyvaatimuksena kipu-koiraprojektiin on ollut, että kyseessä on ollut invalidisoiva kipu, jolloin koi-rasta on selkeästi hyötyä. Tähän men-nessä kipukoiriksi kouluttuja koiria on kymmenkunta, ja ne ovat olleet jo ennes-tään koulutettuja ja testattuja avustaja- tai tukikoiria. Kipukoirille on suunnitteilla oma käyttöönottokokeensa.

– Hyvä kipukoira on kiinnostunut hajuista. Noutajilla on hyvä hajuaisti, Minna listaa.

Noutajilla ovat luonteeltaan sosiaali-sia, ja ne eivät yleensä myöskään pelota ihmisiä. Esineiden kantaminenkin tulee

luonnostaan. Noutotaipumus on kipu-koirallakin hyödyksi: kipukoiralle voi opettaa esimerkiksi tavaroiden nouta-mista pyydettäessä.

– Lisäksi noutajat rakastavat tehdä töi-tä. Joskus jopa liiaksikin.

– Noutajissa ei yleensä ole juurikaan puolustushalukkuutta, mitä muilta koi-rilta ja roduilta taas voi löytyä, Minna jatkaa listaa.

Koiran pitää myös päästää toinen ihminen auttamaan tarvittaessa. Roduil-ta, joilta löytyy puolustushalukkuutta, edellytetään ennen kipukoiraksi koulut-tamista virallista luonnetestiä.

– Jos koiralla on vähänkin taipumusta puolustuskäytökseen, saattaa koira alkaa puolustaa omistajaansa, vaikka sillä ei oli-sikaan lähtökohtaisesti taipumusta tähän. Koira ymmärtää, että hänen ihmisensä on heikossa asemassa kipukohtauksen aikana.

Koira haistaa kivun

Aluksi epäiltiin, että kiputilaa ennakoi-dessaan koira huomaa ja tulkitsee omis-tajan eleiden muutoksia. Tämänhetkisen tiedon mukaan kyseessä on kuitenkin haju, jota erittyy omistajan ihosta, syljestä tai hengitysilmasta. Kipukoiran voi kou-luttaa kohtauksittain esiintyvään kipuun. Jatkuvassa kivussa ei koirasta ole välttä-mättä apua, koska ei ole selkeästi muusta tilanteesta erottuvaa hajua, johon voisi reagoida.

Vaikka kipukoirille on oma merkkinsä, täytyy koirien

läpäistä avustajakoiratesti. Kipukoirille ei vielä ole omaa

soveltuvuustestiä.

”Kipukoira kulkee apuna kaikkialla.

| Noutajat töissä |

Kipukoira koulutetaan käytäntöön

Minna Marttinen ja Nona Borgström perustivat yhdistyksen selvittääkseen, mitä kaikkea ihmisen terveydentilan muutoksista koira voi oppia ilmoitta-maan. InnoMediDogs yhdistää kipukoi-ratoiminnasta kiinnostuneita terveyden-huollon-, sosiaali- ja kasvatusalan ammat tilaisia.

Marttinen on yhdessä Borgströmin kanssa auttanut myös muita ihmisiä kipukoiran kouluttamisessa. Kipukoi-ran koulutuksessa huomioidaan aina koi-ran tulevan käyttäjän tarpeet ja haasteet. Kipukoiria koulutettaessa ja niiden kans-sa toimiessa kipuja kartoitetaan jatku-vasti erilaisilla mittareilla. Itsearvioin-tilomakkeen avulla kerätään dataa siitä, miten usein ja kuinka voimakkaita kipu-kohtaukset ovat. Kokonaiskartoituksella tarkkaillaan myös kiputiloja ja niiden esiintyvyyttä ja kestoa, jotta saadaan sel-ville kipukoirien hyötyjä.

Marttinen ja Borgström ovat pohti-neet sitä, mikä on kaikkein paras tapa kouluttaa kipukoira. Koira voidaan kou-

luttaa suoraan käytäntöön tai esim. kipu-hajunäytteiden avulla.

Moni koiran omistaja tietää, että koi-rat reagoivat myös opettamatta omistajan kipuihin. Koira saattaa aloittaa intensii-visen tuijotuksen, ja se voi äännellä. Se voi hakeutua kipeän omistajan lähelle ja pyrkii nuolemaan kasvoja tai käsiä. Toiset koirat voivat pyrkiä tökkimään omista-jaa tassuilla tai kuonolla. Jos koiralla on taipumus reagoida jotenkin omistajan kipuun, voidaan tätä käytöstä koulutuk-sessa hyödyntää, ja alkaa vahvistaa sitä palkitsemalla. Jotta koira oppisi ennakoi-maan riittävän ajoissa ja sen hälytykses-tä olisi omistajalle hyötyä, se opetetaan reagoimaan nimenomaan heikompaan kipuhajuun, jotta koirasta on pidemmän päälle hyötyä.

Koira voidaan kouluttaa myös kipu-hajunäytteiden avulla. Kun ihmiselle on kipukohtaus tulossa, otetaan hajunäyte. Myöhemmin koulutuksessa nämä yhdis-tetään nämä hajunäytelaput ihmiseen.

Noutajissa ei

yleensä ole juurikaan

puolustushalukkuutta,

mitä muilta koirilta ja

roduilta taas voi löytyä.

– Peppi hälyttää yleensä noin vii-si minuuttia ennen kuin alan itse alkaa tuntea paineen tunnetta, joka muuttuu sitten kivuksi noin 15 minuutin sisällä, kertoo Marttinen.

Koirat oppivat myös arvioimaan kipu-kohtauksen läheisyyttä ja voimakkuutta: Martti saattoi jättää pienemmät kohtauk-set huomioimatta, tai sitten se antoi vain pienemmän merkin tai kysyi Minnalta, oliko aihetta toimenpiteisiin. Kun koh-taus alkoi lähestyä, myös Martin häly-tykset voimistuivat.

3938

| Noutajat töissä |

Vähitellen koira alkaa hälyttää myös ihmisestä itsestään erittyvän kipuhajun.

– Tähän asti nopeimpia on saatu tuloksia sillä, kun on pystytty koulutta-maan koiria suoraan käytäntöön. Joko niin, että koiran omia spontaaneja reak-tioita hyödynnetään ja käännetään halut-tuun merkkiin. Tai sitten, jos ihmisellä on ennakoivia oireita, joilla esim. Martti koulutettiin alun pitäen, kertoo Minna.

Minnalla hajukoiran koulutus eteni nopeasti, koska hänellä on noin neljä ker-taa päivässä kipukohtauksia. Näin hajuun reagoimista päästiin vahvistamaan usein ja säännöllisesti.

– Lapputreenejä tarvitaan tueksi, jos kipukohtauksia tulee harvemmin.

Kipukoiria tutkitaan monialaisesti

Maailmalla on monenlaisia hajuaistin avulla toimivia avustajakoiria, mut-ta kipukoira on kuitenkin uusi asia. Ja vaikka ihmisen kokemaa kipua ja sen mekanismeja on tutkittu, ei edelleenkään osata sanoa tarkasti, mitä kehossa tapah-

tuu kipukohtauksen aikana. Ei olekaan ihme, että kipukoirat herättävät paljon kysymyksiä ja epäilyksiäkin.

Nyt kipukoiria alettu tutkimaan eri näkökulmista: Mikä on se haju, johon koirat kivun yhteydessä ja sitä ennakoi-den reagoivat? Pystyvätkö koirat erotta-maan kivun hajun myös laboratorio-olo-suhteissa?

Marttinen ja Borgström ottivat yh-teyttä Susanna Paavilaiseen Suomen hajuerotteluyhdistys WiseNose:ssa. Paavilaisen kanssa yhteistyössä he ovat käynnistäneet tutkimusta aiheesta. Inno-MediDogsin lisäksi tutkimuksessa ovat mukana hajuerottelun näkökulmasta WiseNose ja Turussa toimiva Vainuvoi-ma. Lisäksi mukana ovat Itä-Suomen yli-opiston farmasian laitos, jossa tutkitaan hajumolekyyleja kemian näkökulmasta, Helsingin yliopisto sekä HUS.

WiseNose-yhdistyksellä on aiem-paa kokemusta muista sairauksista, joi-den yhteydessä on hyödynnetty koiran hajuaistia. Yhdistys tehnyt jonkin aikaa mm. syöpäkoiratutkimusta Helsingin yli-opiston, Itä-Suomen yliopiston ja HUS Syöpätautiklinikan kanssa.

– Näyttää siltä, kivun havaitsemisessa on todellakin mitä todennäköisimmin

kyseessä nimenomaan haju, johon koira reagoi, vahvistaa Paavilainenkin. Se, mitä kipuhaju on, mikä haju on kivun yhtey-dessä kyseessä, onkin vaikeampi asia. Sen saavat kemian professorit selvittää.

– Nyt haistellaan myös näytteitä, joi-den perusteella selvitetään, pystyvätkö koirat tunnistamaan hajun pelkästään purkeista. Samalla voidaan myös pois-sulkea se, että koirat lukisivat omistajan eleitä tai tunnetiloja, eivätkä perustaisi havaintojaan hajuaistiin.

Tutkimukset ovat vielä alkuvaihees-sa: kevään ja kesän 2017 aikana yhdis-tys keräsi tutkimusta varten näytteitä kipukohtauksia saavilta ihmisiltä. Nämä ensimmäiset näytteet on hankittu ja toi-mitettu elokuussa Vainuvoimaan Anna Loimarannalle hajuerottelun aloittami-seksi. Tätä varten koulutettu erikseen kolme hajukoiraa.

Hajuerottelussa koiralle opetetaan positiivisesti vahvistamalla ns. kuuma haju, joka sen tulee tunnistaa, erotella ja ilmaista. Käytännössä hajunäytteet ovat purkeissa purkkiradalla, ja koira käy pur-kit läpi ja kertoo, missä purkissa on kuu-ma haju. Kipuhajujen lisäksi koirat hais-tavat ns. nollanäytteitä, joissa ei kyseistä hajua ole.

Peppi ilmaisee tulevan kipukohtauksen tökkäämällä Minnaa käteen.

| Noutajat töissä |

39

Mihin kaikkeen koiran kirsusta onkaan?

Koira pystyy erottelemaan hajuja hyvin tarkasti. On tehty jopa molekyylitesti, jossa selvitettiin, kuinka pieniä määriä hajumolekyyleja koirat pystyvät havaitse-maan. Vertailu näytti, että koiralle riittää alle kymmenen hajumolekyyliä, jotta se voi erottaa jonkin hajun. Laite ei pysty lähellekään samaan tulokseen; se tarvitsee tehtävään peräti 18 miljoonaa molekyyliä.

Koiran tarkkaa hajuaistia hyödyn-netään jo terveydenhoidossa. Sairaudet aiheuttavat muutoksia mm. aineenvaih-dunnassa, joka taas vaikuttaa elimistön

MIKÄ INNOMEDIDOGS?InnoMediDogs on Minna Marttisen ja Nona Borgströmin perustama yhdistys, innovatiivinen koiratyön yhteisö, joka kokeilee, tutkii ja selvittää koiran mahdollisuuksia olla ihmisten terveyden tukena arjessa. Tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tukemalla ihmisen ja koiran vuorovaikutusta.

// www.innomedidogs.fi

kyetä kehittämään uusia laitteita ja sai-rauksien diagnosointimuotoja.

Parempi arki koiran kanssa

– Uskallan lähteä helpommin kotoa muualle Pepin kanssa, vaikka olisin ollut kipeä edellisenä päivänä, Martti-nen kertoo. Hän voi luottaa siihen, että Peppi hälyttää paljon aiemmin, kun hän itse havahtuu kohtausta edeltäviin tun-temuksiin.

Pepin hälytyksen perusteella Minna pystyy valitsemaan, mitä tekee. Kun koira hälyttää pienemmin, voi joskus pelkkä

tauko ja lepo kylmäpussin kanssa auttaa parhaiten. Hän on myös oppinut parem-min huomaamaan ja välttämään asioita, jotka saavat hänet kipeäksi.

Kipukoirista on todettu olevan monel-la lailla hyötyä ja apua. On myös todettu, että kipukoiran myötä lääkkeiden käyttö on vähentynyt. Tavoitteena onkin mm. lääkemäärien pienentäminen, mikä on yksi mittari elämänlaadulle. Joskus keskittyminen koiran kouluttamiseen saattaa myös luoda uudenlaista suh-tautumista kipuun. Kipukoirat luovat tärkeän tunteen elämänhallinnasta ja vapaudesta.

erittämään hajuun. Voisi ajatella, että periaatteessa koiran voi opettaa haista-maan lähes minkä tahansa sairauden, jos siihen liittyvä hajuspektri erottuu riittävästi.

Karkeasti jaotellen nykyiset hajukoi-rat voidaan jakaa kohtauksista hälyttä-viin koiriin ja ns. diagnostiikkakoiriin. Kohtauksista hälyttäviä koiria on hyö-dynnetty mm. diabeteksen, epilepsian, narkolepsian ja migreenin hoidon apu-na. Diagnostiikkanökulmasta koiria on hyödynnetty laboratorio-olosuhteissa mm. syöpien tunnistamisessa. Onpa koi-rien käyttöä tutkittu myös uniapnean ja virtsatietulehduksen diagnosoinninkin yhteydessä.

– Kipukoiria voisi hyödyntää tulevai-suudessa esimerkiksi sellaisten ihmis-ten kanssa, jotka eivät osaa tai pysty itse ilmaisemaan kokemaansa kipua. Täl-löin koirat voisivat toimia apuna ilmais-ten hoitohenkilökunnalle, milloin poti-las kokee kipua, pohtii Minna. Tällaisia voisivat olla esim. pienet lapset, jotka eivät osaa puhua, tai vanhukset, joiden puhekyky on kadonnut. Myös eläinten kivun tunnistamiseen kipukoirista voi olla apua. Lisäksi koirien avulla voidaan

Uskallan lähteä helpommin

kotoa muualle Pepin kanssa,

vaikka olisin ollut kipeä

edellisenä päivänä.

Peppi kaipaa paljon töitä pysyäkseen

tyytyväisenä.

”