tekoja 3 14

32014

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

350 000 ihmistäilman kotia

Gazassa

Pakolaisleiriavasi silmäni

Yadbert Nilang, 13,ei pakoile enääsotilaita, vaan lukeekoulun päättökokeisiin

Toiveikas

Pääkirjoitus

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavunmaksuton tiedotuslehti, jokailmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Antti PentikäinenTOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija SankariTOIMITUSSIHTEERIT Satu Helin jaEeva Suhonen

TOIMITUSKUNTAHanna Antila, Veera Hämäläinen, Matilda Katajamäki, Sari SaaristoReetta Meriläinen

JULKAISIJAKirkon UlkomaanapuPL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILITNordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04,BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSETAsiakaspalvelu puh. 020 787 [email protected]

Nro 3 Syyskuu 2014

ULKOASU Hiekka Graphics

KANSIKUVA Yadbert Nilang, 13, ei pakoile enää sotilaita, vaan lukee koulun päättökokeisiin. Kuva Ville Asikainen. KIRJAPAINO Fram / 8.2014 / 37 000 kpl

ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättäedusta ministeriön virallista kantaa.

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa:tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkääKirkon Ulkomaanavusta Facebookissa!kirkonulkomaanapu.fi

Nuorten tuska

En ole varmaankaan maailmassa ainoa äiti, jonka sydäntä riipaisee joka kerta nähdä lapsen tuska. Eikä vain oman lapsen, vaan kenen tahansa lapsen tuska puistossa, kadulla, lehdessä, televisiossa. Vielä pahemmalta tuntuu, kun näen lapsen menettäneen kotinsa tai vanhempansa ja jääneen ilman aikuisen turvaa ja huolenpitoa.

Omat lapseni ovat tulleet yhä rakkaammiksi kasvaessaan nuo-riksi aikuisiksi. Alkuun toivoin, että lapset pärjäävät koulussa ja saavat kavereita ja myöhemmin, että he saavat opiskelupaikan ja löytävät oman paikkansa maailmassa. Jokainen toivoo lapselleen parasta ja kantaa suurta huolta siitä, jos se ei onnistukaan.

Mutta miten järkyttyneitä ovatkaan ne äidit ja isät, joiden lap-si päättää lähteä sotimaan! Jonnekin kauas, joidenkin vieraiden puolesta. Ehkä syystä, jota itse on vaikea ymmärtää. Sitä kauhua ja pelkoa en pysty edes kuvittelemaan.

Ehkä se johtuu siitä, että olen uskotellut itselleni, ettei mei-dän Suomessa tarvitse enää koskaan pelätä sotaa. Mutta nuoria ajautuu ääriliikkeisiin täälläkin. Myös Suomesta on lähdetty sotimaan muualle, esimerkiksi Syyriaan.

Toivottavasti tämä tieto auttaa meitä avaamaan sydämemme nuorille, etsimään radikalisoitumisen syitä ja toimimaan radikalisoitumisen estämiseksi. Suomessa ja muualla. Nuoret tarvitsevat kaikkialla toivoa paremmasta, jotain johon rakentaa tulevaisuuttaan. Se tarkoittaa parempaa koulutusta, se tarkoittaa työpaikkoja, se tarkoittaa vaikuttamismahdollisuuksia.

Nuoria on maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Yli miljardi nuorta, joista yli 80 prosenttia asuu kehitysmais-sa. Me Kirkon Ulkomaanavussa työskentelemme hellittämät-tä kaikkein hauraimmissa maissa ja tuemme nimenomaan nuoria monin tavoin.

Meillä aikuisilla on vastuu rakentaa nuorille parempaa tulevaisuutta. Ettei yksikään lapsi tai nuori joudu elämään ilman toivoa. Ettei yksikään nuori lähde sotimaan. Ettei yh-denkään äidin ja isän sydän särkyisi.

Veera HämäläinenViestintäjohtaja

Mutta nuoriaajautuu ääriliikkeisiin

täälläkin.

3TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Taistelut Israelin ja Palestiinan välil-lä alkoivat heinäkuun alussa. Elokuun puolivälissä rankasti pommitetussa Ga-zassa oli jo 350 000 ihmistä vailla kotia. Humanitaarisen avun vieminen alueel-le on ollut vaikeaa, sillä tulitauot ovat olleet lyhyitä tai niitä ei ole noudatettu.

Kirkon Ulkomaanapu on ollut krii-sivalmiudessa siitä lähtien, kun hu-manitaarisen kriisin vakavuus alkoi näkyä. Avun saaminen perille Gazaan on pommitusten takia kuitenkin ollut lähes mahdotonta.

”Gazaan on hankala päästä. Juuri nyt toivoa antaa tulitauko, mutta neu-vottelujen mahdollinen kariutuminen huolettaa. Tuleekohan sinne koskaan lopullista rauhaa”, miettii Ulkomaa-navun humanitaarisen avun asian-tuntija Johanna Tervo Jerusalemista, jonne hän matkusti elokuussa.

”Olen kuullut, että Gazan alueen tuho on valtava, erityisesti sen poh-

joisosissa raja-alueilla. Alue on kuin maanjäristyksen jäljiltä. Edessä on paljon rakentamista.”

Alueen ihmiset ovat pysytelleet sisätiloissa, vaikka kaduilla on myös arkista vilinää. Jerusalemin puolellakin tunnelma on jännittynyt.

Gazassa koulujen pitäisi aloittaa uusi lukukausi syyskuun alussa.

”Tällä hetkellä koulut ovat täynnä alueen sisäisiä pakolaisia. On vaikea uskoa, että koulut pääsevät alkamaan ajallaan. Paikallisten ihmisten hyvin-voinnin takia olisi kuitenkin hyvin tär-keää, että lapset pääsisivät palaamaan arkeen”, Tervo totesi elokuun puolivä-lissä Jerusalemista.

Pian kriisin alkamisen jälkeen Ul-komaanapu osoitti omista varoistaan 50 000 euroa Gazan hätäapuun. Sa-moihin aikoihin myös ulkoministeriö antoi 350 000 Ulkomaanavun huma-nitaariseen työhön Gazassa.

”Me lähdemme, niin pian kuin mahdollista, jakamaan keittiötarvik-keita ja vaatteita. Apu menee niille ih-misille, jotka ovat menettäneet kaiken, koko kotinsa. Muut järjestöt huolehti-vat ruokajakelusta”, Tervo kertoo.

”Kun tilanne selkenee, annamme raha-avustuksia, jotta ihmiset voivat ostaa mitä tarvitsevat, vaikkapa lääk-keitä.”

Kirkon Ulkomaanapu lähettää pai-kalle myös asiantuntijan, joka alkaa tehdä työtä traumatisoituneiden las-ten ja aikuisten parissa. Teksti: Eeva Suhonen

lahjoita ja auta kotinsamenettäneitä Perheitä! Tilisiirto:IBAN FI33 1572 3000 5005 04, viite: 1122, tai lähetä tekstiviesti LAHJOITA numeroon 16499 (20 €).

Gazan vesijohtojärjestelmä on pahoin tuhoutunut. Uhka on, että jätevedet sekoittuvat juomaveteen.

Gazan humanitaarinen tilanne vakava

Kuva

: Bas

el Y

azou

ri/Ac

tives

tills

4 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Kaatosade soi vasten peltikatosta, jonka alla suunnitellaan seuraavaa kuvaussessiota.

Ylen ryhmä on kuvaamassa tositarinoita Sierra Leonesta Nenäpäivää varten. Viiden päivän aikana kamerat tallentavat ihmisten arkea pitkän sisällissodan traumatisoimassa maassa.

Ympärillemme kerääntyy kymmenittäin pieniä uteliaita silmäpareja. Desibelit nousevat, kun lapset tekevät tuttavuutta eksoottisen kuvaus-ryhmän kanssa. Pelataan palloa ja opitaan letkajenkkaa.

Riemu kertoo, että toivoa ei ole menetetty. Tapaamme kovia koke-neita ihmisiä. Kuulemme, miten lohduttomuuden voi sittenkin kääntää toivoksi.

Sierra Leonessa kuvatut tositarinat ovat nähtävissä tämän vuoden Nenäpäivä-show´ssa Yle TV2:lla perjantaina 7.11.

Nenäpäivää Sierra Leonesta!

93 %Somalian Mogadishussa asuvista enti-

sistä nuorista taistelijoista on käyttä-

nyt huumeita. Moni heistä on kärsinyt

leimautumisesta, hylkäämisistä sekä

syrjinnästä. Somalian suuri ongelma

on, miten saada entiset taistelijat osaksi yhteiskuntaa.

Ulkomaanapu aloitti elokuussa ison koulurakennushankeen konfliktien ja ruokapulan kanssa kamppailevassa Etelä-Su-danissa. Koulut rakennetaan Lakesin osavaltioon, jonka naapu-riosavaltio Jonglei on yksi pahimmista konfliktialueista.

Nyt rakennettavat koulut ovat yksinkertaisia, nopeasti rakennettavia luokkahuoneita. Niiden yhteyteen tehdään myös vessat tytöille ja pojille. Kaikkien rakennusten on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Uusiin kouluihin pääsee noin 1900 poikaa ja 1600 tyttöä. Suurin osa heistä on pakolaisia.

Tavoite on, että kun pakolaiset pääsevät palaamaan kotiin, koulurakennukset jäävät paikallisväestön käyttöön.

35 koulua etelä-Sudaniin

Rakel Liekki ja Juha Tapio tapasivat Bon kaupungissa sisukkaita sierraleonelaisia, joita myös Ulkomaanavun tuki on auttanut elämässä eteenpäin.

Kuva

: Juh

a Bl

ombe

rg

Peruskoulutuksen ulkopuolellaolevat 10-24 –vuotiaat nuoret

Keski-Afrikan Burundi Mosambik Laos Guatemala Angola Kambodža Uganda Nicaragua Suomi tasavalta

100

75

50

25

0

Lähd

e: 2

013

Popu

latio

n Re

fere

nce

Bure

au:

’The

Wor

ld’s

You

th 2

013

Data

She

et’

21 14

Tytöt Pojat

%

3225

17 1821 19

4231

5848

2718

65

43

223 22

5TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 5TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Nenäpäivää Sierra Leonesta!

Tässä ajassa

Narisevan metalliportin avaa vanha nainen, joka ei puhu englantia. Perässä tulee historian, yhteiskuntaopin ja yrit-täjyyskasvatuksen opettaja Jyrki Lempinen, 56.

Ollaan Lempisen kesätyöpaikalla Kambodžan koulu-tus-, nuoriso- ja urheiluministeriössä Phnom Penhissä. Lempinen vaihtoi kesämökin kuistin urakoulutuksen kehit-tämiseen Opettajat ilman rajoja – vapaaehtoisena.

”Aika nollasta täytyy lähteä liikkeelle. Tulkitsen juuri maaseudulta kerättyjä opettajien haastatteluita. Urakoulu-tuksen tilannetta kuvaa kommentti: Jos opiskelija ei tiedä miten jatkaa, hänestä voi tulla vaikka opettaja”, Lempinen kertoo.

Lempisen tehtävä ministeriössä on kartoittaa 15–18 -vuotiaiden uraohjausta kouluissa.

Tavoite on, että nuoret osaisivat yhdistää koulutuk-sen työmahdollisuuksien paranemiseen. Nyt monet kambodžalaisnuoret keskeyttävät koulun yläkouluikäisinä ja menevät töihin.

Ongelmina korruptio ja vastuunjakoAfganistanissa ja Vietnamissa koulutuskonsulttina työs-kennelleen Lempisen mukaan kehitysmaissa koulutusjär-jestelmä kärsii usein korruptiosta.

”Afganistanissa lunttaus oli yleistä, ja seiniin oli piir-retty kaavoja. Siellä olin luomassa päättökoejärjestelmää,

joka estää opettajia myymästä oppilaille koekysymyksiä ja -vastauksia. Täällä minua ei ole yritetty lahjoa, mutta tie-dän, että korruptiota on”, Lempinen kertoo.

Kambodžassa ongelma on myös, että koulutuspoliitti-set tehtävät ja vastuu kasaantuvat harvoille.

”Ne joilla on kyky kehittää koulutusta, ovat ylityöllistet-tyjä. Tai sitten he eivät hoida lainkaan koulutuksen kehittä-miseen liittyviä asioita.”

Maaseudulle on vaikea saada opettajia. Olosuhteet ovat usein karut, palkkaus huonoa eikä lisäkoulutusta ole.

Koulutus kuitenkin takaisi yhteiskuntarauhan vaikeina-kin aikoina.

”Kaikki on hyvin, kun ulkomaalaisella rahalla rakenne-taan hotelleja, ostoskeskuksia, ja ne työllistävät. Entä sit-ten, kun rahat loppuvat?”, Lempinen kysyy.

Kesäloman lyheneminen ei häntä harmita.”Tästä saa kokemusta ja opin miten urakoulutuksesta

kehitysmaissa. Eri maiden koulutusjärjestelmiin tutustu-minen antaa näkökulmia myös omaan opetukseen sekä koulutuksen suunnitteluun”, Lempinen sanoo.

Sitä paitsi hän aikoo ehtiä kesämökilleen vielä ennen lukukauden alkua.

Teksti ja kuva: Rami Kolehmainen

“aika nollasta täytyy lähteä liikkeelle”

Jyrki Lampinen vietti kesälomansa Opettajat ilman rajoja –vapaaehtoisena Kambodžassa.

6 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA6

Wantigueran kirkosta on saatu peitettyä lähes kaikki alkuvuonna syntyneet luodinreiät. ”Tuon ikkunan yläpuolella olevan reiän korjaajat unohtivat. Voi olla, että se jää sii-hen”, Fielbert Nguembou näyttää.


Viime tammikuussa 19-vuotiaan Claude-Flaurentin Gbadingin isä sai luodin jalkaansa.

Se tapahtui, kun Wantigueran asukkaat piileskelivät Seleka-joukkoja kylänsä kirkossa Bouarin alueella, lä-hellä Keski-Afrikan tasavallan länsi-rajaa.

”Naiset ja lapset olivat kirkossa, miehet kirkon pihassa. Pakoilua kesti tammikuusta helmikuulle”, Gbading kertoo ja katsoo suoraan silmiin.

Yli kuukauden 625 ihmistä eli ahtautuneena jalkapallokenttää pie-nemmälle alueelle.

Kirkko sijaitsee lähellä päätietä, jota pitkin vallasta ajetut Seleka-tais-telijat perääntyivät vuodenvaihteessa. Ohi ajavista rekoista ja lava-autoista ammuttiin kaikkea. Paras suojapaikka oli kirkko, kylän suurin ja vahvin ra-kennus.

”Isäni on maanviljelijä. Hän oli jo ennestään sairas. Olen nyt hyvin huolissani tulevaisuudestani, sillä isä ei pysty tukemaan minua eikä tulevaa perhettäni. Minun on saatava kunnol-

linen ammatti. Voisin alkaa esimerkik-si opettajaksi, joten minun on erittäin tärkeää käydä koulu loppuun”, sanoo Gbading.

Kouluvuosia on jäljellä vielä viisi.

GbandinGin isä haavoittui ainoana Wantigueran kylässä. Huonomminkin olisi voinut käydä. Kylä sijaitsee lähel-lä armeijan tukikohtaa.

Vaikka Keski-Afrikassa väkivaltai-suudet keskittyivät maan itäosiin, pai-kalliset pitivät Wantigueraa sotilastu-kikohdan vuoksi yhtenä mahdollisista taistelupaikoista. Tämä sai yhteisön jä-senet pakenemaan joulukuussa savan-nin ja sademetsän sekaiselle laajalle asumattomalle alueelle.

Uutena vuotena kyläyhteisön joh-taja päätti yhdessä poikansa Fielbert Nguemboun kanssa neuvotella pai-kallisen Selekan johtajien kanssa. He pyysivät, että kylä säästettäisiin väki-vallalta.

”Seleka suostui sillä ehdolla, että takaan, ettei kylän nuorista kukaan lii-ty Selekan vastaisiin Anti-balaka-tais-

telijoihin”, opettajana toimiva Nguem-bou kertoo.

Gbadingin isää ampuneet Seleka-taistelijat tulivat Banguista eivätkä tun-teneet sopimusta, hän sanoo.

Kirkkoa ympäröivässä muurissa on kymmeniä luodinreikiä. Kirkon sei-nistä ne on juuri saatu peitettyä.

kun selekan autot tammi- ja helmi-kuussa lähestyivät kirkkoa, sisällä ol-leet naiset ja lapset heittäytyivät ma-kaamaan maahan, kädet suojana pään päällä.

Yksi heistä oli Yadbert Nilang, 13. Hän piileskeli kirkossa tammi- ja helmikuun. Viime vuoden loppupuo-lella hän oli muiden kyläläisten tavoin paossa savannilla. 19-vuotias Claude-Flaurentin Gbading kutsuu Nilangia veljekseen. Nilangin äiti työskentelee pelloilla ja on siksi usein päiviä ja öitä pois.

Fielbert Nguembou katsoo Nilan-gin perään äidin poissa ollessa. Hän auttaa myös Gbadingia. Keski-Afrikas-sa on tavallista, että perheeseen lue-

Levottomuus kytee yhä konfliktien repimässä Keski-Afrikassa. ”Koulutus on kaiken avain. Sen avulla voimme saada

keskiafrikkalaiset toimimaan yhdessä”, sanoo väkivaltaisuuksilta kylänsä pelastanut opettaja Fielbert Nguembou.

Teksti: Satu Helin Kuvat: Ville Asikainen

LuoTisateesta kouLuun

taan kaukaisetkin sukulaiset tai vaikka naapurit.

”Äiti ei voinut mennä silloin pel-loille. Asuimme kirkossa yhdessä”, Nilang kertoo.

nyt Pakoilusta on kulunut yli viisi kuukautta. Aurinko paistaa savitiili-rakennusten täyttämään kylään, jossa leijuu poltetun savun ja muovin haju. Pihoissa kasvaa maissia ja banaania. Suurin osa kylän asukkaista on lapsia ja nuoria, ja joka majan takaa ilmaan-tuu lisää uteliaita lapsia. Tunnelma on leppoisa.

Yadbert Nilang valmistautuu parhaillaan vuoden päättökokeisiin. Suulliset testit ovat ohi, tällä viikolla edessä ovat vielä matematiikan, rans-kan, maantiedon, historian ja kansa-laistaidon kirjalliset kokeet.

”Kokeet ovat menneet tähän asti hyvin. Seuraavat kokeet jännittävät, mutta enköhän selviä niistäkin”, Ni-lang sanoo.

Hän palasi kouluun heti maa-liskuun lopulla, kun koulu avattiin

uudelleen kolmen kuukauden tauon jälkeen. ”Meitä oli ennen enemmän. Ystävistäni kuusi on tullut takaisin kouluun. Tiedän parikymmentä, jotka eivät vieläkään ole palanneet.”

”Lempiaineitani ovat historia ja maantieto”, hän kertoo savitiilistä rakennetun heinäkattoisen katoksen alla.

Ehkä kaikkein mukavinta on kui-tenkin korjailla Fielbert Nguemboun mopoa iltapäivisin koulun jälkeen.

kun yadbert nilanG maaliskuussa palasi kouluun, rakennuksen katto oli lähes romahtanut, ja osa pulpe-teista puuttui. Kirkon Ulkomaanapu kunnosti koulun kesän aikana. Katto korjattiin, rakennus maalattiin sisäl-tä ja ulkoa ja sinne hankittiin uudet pulpetit. Koulun yhteyteen on raken-nettu myös erilliset wc-tilat tytöille ja pojille.

”Uusi koulu on kaunis, ei niin kuin vanha, joka oli tosi ruma. On mu-kavampi mennä kouluun nyt, kun siel-lä on uusia tavaroita”, Nilang sanoo.

Fielbert Nguemboun mukaan uusi koulu on erittäin tärkeä koko yh-teisölle.

”Ensimmäinen positiivinen asia oli, kun hallitus helmikuun lopussa virallisesti käynnisti kouluvuoden uudestaan. Meille kuitenkin oli vie-lä tärkeämpää, että Kirkon Ulkomaa-napu kunnosti hyvin huonossa kun-nossa olleen koulun.”

”Se oli merkki siitä, että rauha täällä kestää. Muutenhan mitään ei kannattaisi rakentaa eikä korjata”, Nguembo sanoo. ”Lisäksi koulu on jotain, mikä näkyy melkein koko ky-lään ja kuuluu kaikille. Se luo yhtei-syyden tunnetta.”


Tiedänparikymmentä,

jotka eivät vieläkäänole palanneet.

Yadbert Nilang, 13, tekee läksyjä kotonaan Wantigueran kylässä, noin 12 neliön kokoisessa savi-majassa. Sinne mahtuu myös hänelle tärkein esine; mopo. ”Herään kuuden aikoihin ja siivoan. Sit-ten syön aamupalaa, jos sitä on. Jos ruokaa ei ole, lähden kouluun ilman. Iltapäivällä teen läksyt ja autan sen jälkeen äitiä pellolla”, Nilang kertoo.

Seleka on useiden Keski-Afrikan pohjois- ja koillisosien sissiliikkeiden yhteenliittymä. Suuri osa on muslimeja, mutta mukana on myös aiempaan hallintoon tyytymättömiä kris-tittyjä heimoja. Seleka kaappasi vallan viime vuoden maalis-kuussa. Samalla alkoi ryöstelyn ja väkivallan kierre.

Anti-balaka on kristittyjen ja animistien sekalainen asejouk-ko, joka ajoi Selekan vallasta viime vuoden lopussa. Se syyl-listyi silmittömiin hirmutöihin ja etnisiin puhdistuksiin. Maan länsiosien muslimiväestö on joko ajettu kodeistaan tai sul-jettu gettoihin.

Katso kuvia jalue lisää lapsista,

jotka käyvätväliaikaista koulua

pakolaisleirilläKeski-Afrikassa.

http://www.kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaista/kuvareportaasit/tykkaan-tasta-koulusta-mutta-minulla-ei-ole-enaa-isaa/

Opettaja Fielbert Nguembou neuvotteli alkuvuonna Selekan kanssa, jotta Wantigueran kylä säästyisi väkivallalta. Kirkon Ulkomaanapu on juuri saanut remontoitua kylän alakoulun. Yläkoulu odottaa yhä kunnostusta. ”Koulutus on kaiken avain Keski-Afrikassa”, Nguembou sanoo.


Opettaja Nguemboun mukaan täl-lä hetkellä suurin haaste on saada kaikki lapset palaamaan kouluun. Kouluilla on huono maine, sillä se-kä Seleka että Anti-balaka käyttivät niitä usein joukkojensa tukikohtina. Toisaalta parin kuukauden pakomat-ka on vaikeuttanut monen perheen taloudellista tilannetta. Kouluikäisis-tä lapsista osan on ollut pakko jäädä kotiin auttamaan vanhempiaan. Pal-

jon on heitäkin, jotka ovat yhä pako-matkalla.

Kylässä on 280 perhettä. Noin sata nuorta ei käy koulua. Määrä on kasvanut loppuvuoden 2013 ja alku-vuoden väkivaltaisuuksien jälkeen.

”Ongelma on, että ne, jotka eivät käy koulua, ovat helpommin mani-puloitavissa mukaan väkivaltaisuuk-siin, varkauksiin ja myös ääriliikkei-siin”, Nguembou sanoo.

”Koulutus on kaiken kehityksen avain. Ilman sitä tämä maa ei kehity. Lasten tulevaisuus on täällä avoin. Aikuisten pitää ainakin antaa heille kaikki mahdollinen tuki ja olla lasten käytettävissä”, hän painottaa.

Myös Nilangin mielestä koulun-käynti on tulevaisuuden kannalta tär-keää, vaikka hän ei ole vielä varma siitä, mitä haluaa aikuisena tehdä.

”Jos minusta ei tule mekaanik-koa, ei se haittaa. Voin hyvin alkaa maanviljelijäksikin. Mutta viljelijä-kin tarvitsee taitoja, joita koulussa opetetaan.”

Ulkomaanavun kunnostaman Wantigueran koulun ensimmäisillä luokilla on menossa loppukokeet. Tänään ovat vuorossa matema-tiikan ja ranskan kirjalliset kokeet. Suurimmalla osalla lapsista ei ole paperia, vaan kokeet tehdään liitutaulun avulla.

Kirkon Ulkomaanapu avasi elokuun puolivälissä seitsemän korjattua kou-lua Bouarin alueella Keski-Afrikassa. Kouluissa on yhteensä lähes 3 000 oppilasta.

Pääkaupungissa Banguissa on avattu kaksi lähinnä maan sisäisille pako-laisille suunnattua koulukompleksia. Niissä on yhteensä noin 5 000 oppi-lasta.

Tavoite on korjata huhtikuun 2015 loppuun mennessä noin 60 koulua.

C3-luokan oppilaat odottavat luokassa kokeiden alkamista. Wantigueran koulussa oli ennen väkivaltaisuuksien alkua enemmän tyttöjä kuin nyt. Kaikki lapset eivät ole vielä palanneet kouluun, vaikka koulu avattiin uudestaan maaliskuussa.

MAURITANIA

MALI

TUNISIA

MOROCCO

TOGO

BENIN

GHANAIVORY COASTLIBERIA

SIERRALEONE

GUINEA

BURKINAGAMBIA

WESTERN

SENEGAL

GUINEA BISSAU

Canary Islands

SAHARA

Madeira Islands Casablanca

KESKI-AFRIKANTASAVALTA

SUDAN

CHAD

Bangui

KONGO

KAMERUN

Bouar


Teksti: Aaro Rytkönen Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Viime kuukausien konfliktiuutiset ovat toistaneet surullisen samanlaista sä-veltä: radikaalit, ei-valtiolliset toimijat hyökkäävät siviilien kimppuun.

Kenian tai Nigerian valtiot eivät ole pystyneet lopettamaan terroristijär-jestöjen, kuten Al-Shabaabin tai Boko Haramin, toimintaa. Irak on ollut voi-maton, kun itseään islamilaiseksi val-tioksi kutsuva Isis on vallannut alueita maan pohjoisosista. Ideologisten ää-riliikkeiden toimista Syyrian sodassa saisi kokonaisen kauhukertomuksen.

Äärijärjestöjen toiminta ei rajoitu vain konfliktien keskellä kamppaileviin maihin. Viimeistään tänä vuonna on nähty, että radikaalien liikkeiden vah-vistuminen on vakava uhka myös krii-sipesäkkeiden ulkopuolella: Keväällä

ensimmäinen suomalainen taistelija kuoli Syyrian sodassa. Toukokuussa Brysselissä Syyrian sodasta palannut ranskalaismies tappoi useita ihmisiä juutalaismuseossa.

Suomessa 200:lla yhteyksiä terroristijärjestöihinOn kiistaton tosiasia, että radikaalit ääriliikkeet toimivat myös Suomes-sa. Niiden jäsenet ovat viime vuosina myös parantaneet yhteyksiään ulko-maisiin järjestöihin ja toimijoihin. Eri selvitysten mukaan Suomessa on noin kaksisataa ihmistä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. On odotettavissa, että tämä määrä moninkertaistuu tule-vien vuosien aikana.

Jos emme ota ääriliikkeiden voi-mistumista vakavasti, joudumme seu-raavan viiden tai kymmenen vuoden aikana Suomessakin kohtaamaan vä-kivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan tavalla tai toisella. Siksi juuri nyt on ryhdyttävä pohtimaan, miten radika-lisoitumista voidaan ennaltaehkäistä sekä meillä että maailmalla.

Samaan aikaan on pidettävä mie-lessä, ettei kysymyksessä ole yhteen tiettyyn uskontoon liittyvä erityis-piirre.

Vaikka islaminuskoon liittyvät ää-rijärjestöt ovat olleet viime vuosina paljon esillä, myös juutalaisuuden, kristinuskon ja buddhalaisuuden pii-rissä on henkilöitä ja aatteita, joiden mukaan uskonperintö oikeuttaa väki-valtaan toisia vastaan.

Nuoret miehetrekrytoijien suosiossaJotta radikalisoitumiseen voidaan puuttua, on tunnettava sen syyt. Mil-laiset ihmiset radikaaleista liikkeistä

Ääriliikkeiden tekemien iskujen uhka kasvaa myösSuomessa, jos radikalisoitumiseen ja sen syihin ei aletakiinnittää huomiota. Syrjäytyminen, ulossulkeminen jayksinäisyys ovat ääriajattelun polttoainetta kaikkiallamaailmassa.

nuortenradikalisoituminenon uhka myös Suomessa


kiinnostuvat ja miksi. Kuka on ääriliik-keen rekrytoijalle helppo kohde?

Erityisesti viime vuosina äärijärjes-töihin on tullut mukaan myös naisia. Silti selvästi suurin osa ääriliikkeiden jäsenistä ja niiden aktiivisista toimi-joista on nuoria miehiä. Näyttäkin sil-tä, että valinta ääriliikkeisiin liittymi-sestä tehdään jo myöhäisteini-iässä tai varhaisaikuisuudessa.

Kirkon Ulkomaanapu teetti kevääl-lä 2014 selvityksen siitä, miksi nuoret liittyvät Al-Shabaabin kaltaisiin terro-ristijärjestöihin. Selvitystä varten So-malian pääkaupungissa Mogadishussa haastateltiin 88 entistä Al-Shabaab taistelijaa.

Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että juuri nuoret ovat äärijärjestöjen rekry-toinnin kohderyhmä. Ainoastaan yh-deksän prosenttia haastatelluista liittyi järjestöön yli 30-vuotiaina.

Nuoret radikalisoituvat yleensä 15–24-vuotiaina. Ystäväpiirin merkitys ääri-ideologian omaksumiseen oli huo-mattava. Sen sijaan esimerkiksi suurin osa Al-Shabaabiin liittyneistä nuorista

ei ollut kertonut perheelleen jäsenyy-destään äärijärjestössä.

Ystäväpiirin ja oman viiteryhmän asenteet ovat merkittävässä roolissa myös Pohjoismaissa. Ruotsalaisen tut-kimuksen mukaan radikalisoituneet nuoret tulevat alemman sosiaaliluokan kodeista ja heillä on aiempaa rikostaus-taa. Valtaosa näistä nuorista on ollut te-kemisissä esimerkiksi jihadistiliikkeen tai Syyriaan lähdössä olevien taisteli-joiden kanssa.

Syrjäytyminen onportti radikalismiin Sekä Pohjoismaissa että Somaliassa ra-dikalisoitumisen taustalta nousi esiin nuorten halu kuulua yhteen. Haasta-telluille somalialaisnuorille oli tärke-ää, että he kuuluivat johonkin ja ovat tapahtumissa mukana muiden kanssa. Siksi monet pysyvät Al-Shabaabin jä-seninä.

Näyttääkin siltä, että sosiaalisella integraatiolla on suuri merkitys ääri-liikkeiden ja väkivaltaisen ekstremis-

min torjunnassa. Syrjäytyneet, vaille ääntä jätetyt nuoret ovat alttiimpia rek-rytoijien lupauksille kuin muut.

Siksi Suomessakin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita syrjäyty-misen vastaisiin toimenpiteisiin sekä maahanmuuttajien että kantasuoma-laisten joukossa.

Samaan aikaan on tärkeää, ettei ääriliikkeistä jo kiinnostuneita nuoria suljeta pois keskusteluista. Jos nuoria ei huomioida, he mitä todennäköisim-min keskittyvät tukemaan toisiaan vä-kivaltaan johtavassa ajattelussa.

Radikalisoitumista ei voi enää eh-käistä estämällä ääriliikkeiden saarnaa-jien pääsy Suomeen. Internetin ja sosi-aalisen median aikakaudella on vaaral-lista kuvitella, että radikaalit ajatukset voisi pysäyttää raja-asemilla. Sen si-jaan Suomen on ryhdyttävä pikaisesti sekä lyhyen että pitkäaikavälin toimen-piteisiin, jotta radikalisoituminen saa-daan pysäytettyä sekä kotimaassa että maailmalla.


Vill

e As

ikai

nen

Nuoret ja oikeushyvääN tulevaisuuteeNAnwar Abujesh, 25, on yksi Kirkon Ulkomaanavun sirkuskoulun opettajista Za’atrin pakolaisleirillä Jordaniassa. Hän oli ensin oppilas, nyt opettaja. Syyrian sotaa paennut nuori mies suunnittelee tulevaisuudessa avaavansa sirkuskoulun Syyriaan.

Koulunkäynnin jatkuminen ja mielekäs vapaa-ajan toiminta tuovat pakolaisnuor-ten elämään mielekkyyttä ja toivoa tulevaisuuteen. Pakolaisleirillä asuvien nuorten elämä on kääntynyt ylösalaisin ja tulevaisuuteen on vaikea katsoa.

Turhautuminen ja voimattomuus voivat johtaa radikalisoitumiseen. Usein radikaa-liryhmät rekrytoivat nuoria toimintaansa pakolaisleireillä.

Kirkon Ulkomaanapu on niitä harvoja järjestöjä, joiden humanitaarinen apu koh-distuu nuoriin ja heidän jokapäiväisiin tarpeisiinsa. Kun nuoret saavat mahdollisuu-den harrastaa, pystyvät he purkamaan turhautumista ja stressiä. Samalla riski radi-kalisoitua vähenee. Usko tulevaisuuteen auttaa eteenpäin.


Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmis-ten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kai-kille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

neliömetriä on raivattu miinoista Kirkon Ulko-

maanavun rahoittaman miinanraivaustyön an-

siosta Moxicon läänissä Angolassa. Maa kärsi

kaksitoista vuotta kestäneestä sisällissodasta,

jonka aikana maahan sijoitettiin tuhansia maa-

miinoja. Työn ansiosta yli 5000 ihmistä

on pystynyt palaamaan kotiinsa.

587 457

Haitilaisen Succés Rose Vasthien, 15, lempiaine koulussa on es-panja. Hän käy yhdeksättä luokkaa Myrdudin koulussa Léogânessa.

Koulu vaurioitui pahasti vuoden 2010 maanjäristyksessä. On-neksi tunnit olivat siltä päivältä jo ohi, eikä kukaan jäänyt sortuvien seinien alle.

Aluksi opiskeltiin pressun alla, sitten Kirkon Ulkomaanavun ra-kentamassa vanerisessa väliaikaiskoulussa. Pysyvä koulu valmistui marraskuussa 2013.

Koulu on tehty kestämään kuumia ja kosteita oloja sekä hirmu-myrskyjä. Se on myös suunniteltu mahdollisimman turvalliseksi maanjäristysten varalta.

Vasthie toivoo, että voisi opiskella sairaanhoitajaksi.”Serkkuni on sairaanhoitaja, ja haluaisin itsekin auttaa sairaita

ihmisiä. Haluaisin myös matkustaa ulkomaille ja opiskella hyvän tutkinnon. Sitten palaisin auttamaan maatani.”Teksti ja kuva: Minna Elo

Succés Rose Vasthie on luokkansa ainoa tyttö Myrdudin koulun yhdeksännellä luokalla Haitin Léogânessa.

Hankkimalla hyvän koulutuksen voin auttaa maatani


”Kun luokkarakennukset ovat valmistuneet, paikalliset ihmiset ovat olleet yllättyneitä niiden korkeasta laadusta”, kertoo koulunrakennusprojektin tiiminvetäjä Merja Färm.

Kirkon Ulkomaanapu on rakentanut väliaikaisia luokkahuoneita viime marraskuisen supertaifuuni Haiyanin tuhoamien koulujen tilalle.

Rakennusprojekti on ollut haasteellinen. Materiaaleja ja osaavaa työvoi-maa on vaikea saada. Osa kouluista on myös hankalien kulkuyhteyksien päässä.

Alkuhankaluuksien jälkeen työt on nyt saatu käyntiin kaikkein vaikea-kulkuisimmillakin paikoilla.

Ulkomaanavun luokkarakennukset kestävät ainakin 15 vuotta. Seinien le-vyjä uusimalla käyttöikää on mahdollista pidentää. Rakennusmateriaalit on valittu kestämään pai-kallisia oloja: kuumuutta, rankkasateita ja myrsky-tuulia.

Elokuussa kouluihin kuljetettiin uusia pulpet-teja ja opettajien pöytiä.Teksti ja kuva: Ulla Kärki

Myrskynkestäviäluokkarakennuksia Filippiineille

Santa Margaritan peruskoulun oppilaat ja opettajat uuden luokkarakennuksen edessä.

126

tyttöä ja naista sai ammattikoulu-

tusta Makenin ja Kabalan ammatti-

koulukeskuksissa Sierra Leonessa.

Ammattikoulusta valmistuu muun

muassa luku- ja kirjoitustaidon

opettajia, pitopalveluemäntiä,ompelijoita ja maanviljelijöitä.

148

Dourasta, Etelä-Hebronista kotoisin oleva Wael Amro, 28, osallistuu aktiivisesti Palestiinalaisen rauhan ja demokratia-keskuksen (PCPD:n) toimintaan ja kertoo saneensa tärkeää tietoa yleismaailmallisista kansalaisoikeuksista.

”Kun tulin PCPD:n kurssille, opin, että meillä on oikeuksia, joita en tietänyt meillä olevan. Tarkoitan esimerkiksi kansa-laisten oikeutta paikallishallintoon ja perustuslakiin”, hän kertoo.

Monet palestiinalaisnuoret kaipaavat erilaisia kursseja ja aktivointia, sillä nuorisotyöttömyys on korkea. Tilastojen mukaan tämän vuoden tammi-maaliskuussa 41 prosenttia palestiinalaisista 20-24 –vuotiaista oli työttömänä.

Aiemmin julkisella sektorilla työskennellyt Amro sanoo, että on tärkeää että PCPD palestiinalaisnuorten toteuttaa nostaa esille heitä kiinnostavia asioita esimerkiksi kampan-joiden avulla.

”Täällä me saamme olla luovia, järjestö ei tuputa meille mielipiteitä,” Amro painottaa.Teksti ja kuva: Terhi Kinnunen

saiN TieTÄÄ oikeuksistani,JoiTa en TieNnYt oLevan

Wael Amro osallistui kansalaisoikeus-kurssille Ramallahissa.

naista Jordaniassa sai koulutusta

johtajuustaidoista, naisten osallistu-

misesta poliittiseen päätöksentekoon,

kampanjan hallintataidoista janaisten oikeuksista Jordanian

lainsäädännössä.


Abigaël Joseph, 9, tiskaa eväskippoja Myrdudin koulun vesipisteellä.

Nyt uutta, turvallista Myrdudin koulua Haitin Léogânessa käy yli 150 lasta.

”Halusimme tukea juuri koulua, jot-ta projekti liittyisi koulutyöhömme”, kertoo hankkeen vetäjä, kielten lehtori Marjatta Siikjärvi.

Keräystavoitteeksi asetettiin muh-keat satatuhatta euroa.

”Aluksi tavoite tuntui aivan saavut-tamattomalta. Miten ikinä pystyisim-me keräämään niin suuren summan rahaa”, muistelee Siikjärvi.

Nyt keräystulos on huikeat 92 000 euroa. Keräämistä jatketaan tavoittee-seen asti.

Varsinainen ohjelmatoimistoLyseolaiset ovat kolmessa vuodessa järjestäneet konsertteja, lauluiltoja, tansseja, kahvituksia ja osallistuneet markkinoille.

”Ollaan oltu varsinainen ohjelma-toimisto”, nauraa Siikjärvi.

Lohjalaiset ovat osallistuneet in-nokkaasti tapahtumiin. Yrityksille on myyty tuhannella eurolla omia nimik-kovuosia koulun satavuotisesta histo-riasta. Myös taksvärkki on tuottanut hyvin.

Keräys myös osa opintojaAbiturientti Annika Heiskanen, 18, on ollut järjestämässä erilaisia tapahtu-mia.

”Olin tosi iloinen, että tarjoutui täl-lainen mahdollisuus. On kivaa, kun saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä ei ole tuntunut työltä ollenkaan”, sanoo Heiskanen.

”Parasta on ollut saada tietoa siitä, millainen tilanne Haitissa on”, kertoo abi Essi Leppäkoski, 17.

”On tosi hienoa, että lapset siellä Haitissa pääsevät nyt kouluun.”

Osa keräykseen tehdystä työstä on ollut osa opetusohjelman mukaista jär-jestötoiminnan kurssia.

Koulu on yhteisön sydänMyrdudin koulun avajaisia juhlittiin toukokuussa 2014.

”Tämä koulu on rakennettu kestä-mään 150 vuotta. Oppilaat, vanhem-mat, opettajat ja koko yhteisö ovat iloi-sia ja tyytyväisiä. Yhteisölle on hyvin tärkeä myös puhdas vesi, jota kyläläi-setkin hakevat koulun vesipisteestä”, kertoo koulun rehtori Jovin Dutéau hymyillen.

Iloiset äänet raikuvat katetuilla pati-oilla, kun välitunnilla syödään eväitä ja hypätään narua.Teksti ja kuva: Minna Elo

LohJaLaiset kerÄsivÄtLÄheS satatuhaTta euroa haiTiinHaitissa maa järisi tuhoisin seurauksin tammikuussa 2010. Samana vuonna Lohjan Yhteis-lyseon lukion opettajat miettivät merkityksellistä tapaa juhlistaa koulun 100-vuotista taivalta vuonna 2014. Lyseolaiset päättivät kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen.


Ryhdykuukausi-lahjoitta-jaksiKuukausilah-joittajana autat säännöllisesti juuri niitä ihmi-siä, jotka tar-vitsevat apuasi eniten. Sinulle pieni raha on kehitysmaassa elävälle köyhälle perheelle suuri apu; esimerkiksi 25 eurolla perhe saa pienen ka-natarhan. Liity kuukausilahjoittajaksi nyt!kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

Jaa iloa merkkipäivänäsiVoit ohjata merkkipäivän muistamiset todelli-seen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin uhreja pääse-mään jaloilleen. Perusta keräys: kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivakerays taiomakampanja.fi

Tärkeät ajankohtaiset keräyksetHaluatko tietää ajankohtaisista keräyskohteis-tamme? Liity keräyskirjeiden saajaksi ja saat kuusi kertaa vuodessa kotiisi keräyskirjeen. Jo-kainen lahjoittaja on tärkeä, joten liity listalle ja auta ihmisiä kehitysmaissa! Tilaa kirje lahjoitta-japalvelusta taikirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaiset_keraykset

Lahjoittajapalvelumme auttaa mielellään: [email protected] tai 020 787 1201, kirkonulkomaanapu.fi

Sinä voit auttaa

Kevään ja kesän Suvivirsi-kampanja tuotti huikean tuloksen tänä vuonna. Varoja kerättiin lasten ja nuorten koulutukseen Kirkon Ulkomaanavun

kohdemaissa. Raha käytetään opettajien koulutukseen ja koulutuksen kehit-tämiseen.

Suvivirsi-kampanja toi kevään aikana 20 000 uutta tykkääjää Suvivirsi-sivuille. Erityinen kiitos seurakunnille ja yksityisille henkilöille, jotka jakoivat omia Suvivirsi-videoitaan Facebookissa.

Vuokko Hovatan nostalginen Suvivirsi-video tavoitti lähes 150 000 katsojaa. Yksin YouTubessa katsojia oli yli 33 000.

Tänä vuonna Suvi-linnun lauluvihkon sisältöön tehtiin muutoksia. Uu-distettu vihko palvelee seurakuntia ja seurakuntalaisia entistä paremmin eri tilaisuuksissa.

Katriina Kong, Seurakuntavarainhankinnan päällikkö, www.suvivirsi.fi

Kuva

: Ram

i Mar

jam

äki

LohJaLaiset kerÄsivÄtLÄheS satatuhaTta euroa haiTiin

Suvivirsi soi jälleen upeasti ympäri Suomen!

Tampereen Suvivirsi-piknik järjestettiin Suvivirren sunnuntaina 25.5. Tuomio-kirkon puistossa Mansen rokkareiden johdolla. Mukana oli Hauli Bros, Mikko Alatalo,Costello Hautamäki ja paikallisia kuoroja.

auta laPsi koulutielle Monen pienen lapsen opintie on äskettäin alkanut ja isommatkin koululaiset ovat palanneet takaisin koulunpenkille. Kaikilla lapsilla ei ole asiat kuiten-kaan yhtä hyvin: maailman lapsista 57 miljoonaa ei käy koulua.

Monissa kehitysmaissa kouluun päästäkseen on lapsella oltava koulupuku ja vaadittavat kou-lutarvikkeet.

Toisenlaisilla Lahjoilla tuetaan kehitysmaiden lasten koulutusta varusta-malla kouluja sekä hankkimalla oppimateriaaleja ja koulupukuja.

Antamalla Koulupuvun tai Koulutarvikkeet -lahjan, tuet kaikkein köyhim-pien lasten koulutusta. Auta lapsi kehitysmaissa koulutielle!toisenlainenlahja.fi | [email protected] | 020 787 1201

Testamentti on

kaunis tapa

auttaa

Suurelle osalle maailman ihmisistä suomalaisten pikkuraha on sellainen raha, joka saattaa muuttaa koko elämän. Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi voi olla suurempi vaikutus kuin ehkä uskoisitkaan. Kun liität Kirkon Ulkomaanavun testamenttiisi, voit muuttaa kokonaisten perheiden elämää. Lapset pääsevät kouluun, nuoret saavat ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia riittävä toimeentulo. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Voit tilata esitteen tai kysyä lisätietoja: 020 787 1201, [email protected], kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus


En ole koskaan ollut mikään urheilullinen tapaus. Paikalliset yleisurheilukilpailut kuuluivat kuitenkin lapsuuteeni ennen kouluikää.

Sen kerran kun olisin voittanut juoksukilpailun, käännyin katsomaan taakseni ja odotin, että ystäväni ylittäisi maali-viivan kanssani. En halunnut voittaa yksin. Enkä kyllä sitten voittanutkaan.

Jos minun pitäisi nyt - yli 15 vuotta mainitsemani juok-sukisan jälkeen - kertoa miksi en vain juossut voittajana maaliin, en osaa sanoa suoraa syytä. Arvelisin kuitenkin sen johtuneen siitä, että minusta maailman pitäisi olla niin paljon reilumpi kuin se onkaan. Pienenä en keksinyt muuta keinoa vaikuttaa siihen kuin odottaa ystävääni.

Lähdin mukaan Ulkomaanavun yhteydessä toimivaan nuorten vaikuttamisverkostoon Changemakeriin rippikoulun jälkeen ystäväni houkuttelemana. En ole katunut hetkeä-kään, sillä olen päässyt tekemään asioita, joita en muuten olisi päässyt kokeilemaan. Monet kokemukset ovat ehkä hieman kliseisesti sanottuna kasvattaneet minua ihmise-nä. Vuosiini Changemakerissa on kuulunut toimintaa niin paikallisryhmässä, teemaryhmässä, tiimissä kuin puheen-johtajanakin.

On ollut hetkiä, joiden en olisi halunnut loppuvan. Koin sellaisen Norjan Changemakerin SommerSNU:ssa, jossa olin viime kesänä. SommerSNU kestää viikon ja siihen osallistuu suuri joukko Changemaker-aktiiveja eri maista. Suomen Changemakerin edustajana pääsin kokemaan ainutlaatuisen

viikonlopun hienoine koulutuk-sineen, kampanjatempauksi-neen sekä illan lauluhetkineen. Viimeisenä iltana kello tikitti aamuviittä ja koko konkkaronk-ka lauloi norjaksi olevansa älyttömän onnellisia. Silloin en halunnut mennä nukkumaan.

Changemaker on koulut-tanut minusta huomaamatta ihmisen, joka osaa puhua tär-keistä asioista kaduilla kohtaa-milleen ihmisille, suuryritysten edustajille ja jopa ministereille.

Toimin vuonna 2013 Changemakerin Kaapparit kuriin -kampanjan vastaavana ja tapasin vastuualueeni puitteis-sa esimerkiksi Neste Oilin edustajia sekä kehitysministerit Heidi Hautalan ja Pekka Haaviston. Ilman Changemakeria olisin tuskin päässyt puhumaan ministereille kansainvälis-ten yritysten epäreiluista maanostoista kehitysmaissa.

Changemaker vie moneen paikkaan ja tilanteeseen. Parasta on, että se tarjoaa uusia haasteita, joihin voi tarttua yhdessä vanhojen tuttujen ja uusien naamojen kanssa. Sel-laisessa porukassa on ilo ylittää rajapyykkejä ja maaliviivoja.

Elina TyyneläChangemaker-verkoston puheenjohtaja

ChaNgemakerin kelkassa

kohtauspaikka

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

oletko jo löytänytuudet verkkosivumme?

Kirkon Ulkomaanapu uudisti verkkosivunsa toukokuun lopussa. Uusilta sivuiltamme löydät helposti muun muassa uutiset, kuvakertomukset ja artikkelit: voit lukea kaupunkiviljelystä Liberian takapihoilla tai uusimmat tiedot Gazan tilanteesta. Sivujen kautta voi myös valita, mitä kohdetta haluat lahjoituksellasi tukea. Sivut tutussa osoitteessa www.kirkonulkomaanapu.fi

Kuva

: Vee

ra H

ämäl

äine

n

radikalisaation taustatkiinnostivat suomiareenassa

Jos mihinkään ennaltaehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, ääriliikkeisiin liittyvät uhat konkretisoitu-vat Suomessa lähitulevaisuudessa. Tästä olivat yksimielisiä Kirkon Ulkomaanavun Rauha, nuoret ja radikalisoituminen -paneelin keskustelijat kapteeni Atte Kaleva, vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen, Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed ja YK-nuorisodelegaatti Joel Linnainmäki SuomiAree-nassa Porissa.

katastrofin aineksetherättäjäjuhlillaUlkomaanavun Katastrofin ainekset -kampanja oli esillä helteisillä Herättäjäjuhlilla Lapualla heinäkuun alussa. Juhlilta kertyi lähes tuhat nimeä vetoomuk-seen kehitysmaiden koulutuksen kehittämisen puolesta. Juhlavieraat saivat myös ottaa itsestään kuvan kampanjajulisteessa oleva mielikuvitusopet-tajan päänä oleva ämpäri päässään.

Kuva

: Mai

ja S

anka

ri


Binti-nukke rintakoru TansaniastaBinti on swahilin kieltä ja tarkoittaa tyttöä. Mabinti on vaikeasta synnytysvammasta, ´fistulasta´, kärsivien naisten ja tyttöjen kou-lutuskeskus Tansaniassa. Ostamalla Binti-nuken, autat rakentamaan uuden elämän yhdelle naiselle kerrallaan. Korun takana on hakaneulakiinnitys.

Hinta: 12,90 €

Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi taiKotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13,00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

Putiikki

tavataantaPahtumissaKale-klubi ja Kirkon Ulkomaanapu Lauttasaaren kirkolla Helsin-gissä. Isäntänä toimii Tommi Kalenius. 7.9.2014 Juha Tapio7.10.2014 Aki Louhela4.11.2014 Teleks2.12.2014 Siru (VoF-voittaja 2014)www.facebook.com/KaleKlubi

Nenäpäivä 7.11.2014Nenäpäivä-säätiön järjestämä Nenäpäivä-kampanja hankkii vuosittain varoja kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän edistämiseksi.

Nenäpäivän tuella yhdeksän järjestöä, myös Kirkon Ulkomaa-napu, tekevät pitkäkestoista työtä Afrikassa, Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa.

Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan. www.nenapaiva.fi

soun menGly, 22,vaatetehdastyöläinen,Phnom Penh, Kambodzha

”Teen töitä maanantaista perjantaihin kello 6.30-21.30 ja joskus myös viikonlop-puisin. Olen niin väsynyt tehdastyöhön! Jos minulla olisi aikaa ja rahaa? Minulla on kaksi haavetta. Haluaisin opiskella räätälöintiä ja avata liikkeen sekä viedä perheeni matkalle jonnekin kuuluisaan paikkaan, kuten Angkor Wat tai jonnekin meren rannalla.”

joona rytkönen, 21,tanssinopettajaopiskelija, Kuopio

”Vapaa-ajastani iso osa me-nee näytelmä- ja tanssipro-duktioiden harjoitteluun. Jos en treenaa esityksiä varten, vietän aikaa opiskelijatove-reitteni kanssa. Piknik puis-tossa tai strateginen korttipeli ystävien kanssa ovat minulle mieluisia asioita. Koska opis-kelu ja esitykset vievät niin paljon aikaa, viihdyn toisinaan myös yksin opiskelija-asunnossani. Silloin istun sohval-le, otan läppärin syliini ja katson hyvän elokuvan.”

francis muiGai kamau, 22,taloustieteen kandidaatti,Nairobi, Kenia

”Valmistuin äskettäin yliopistosta ja etsin edelleen töitä. Minulla on paljon vapaa-aikaa. Yläkoulussa toivoin aamua, jolloin voisin herätä ja ihmetellä, miten kulut-taisin päiväni. Nyt olen eri mieltä fantasiani kanssa. Pidän itseni kiireisenä harrastamalla taidetta, opettelemalla kuvien käsittelyä tietokoneella sekä pelaamalla sulkapalloa.”

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Kuva

: Kat

ja H

edbe

rgKu

va: R

ami K

oleh

mai

nen

Kuva

: Ndu

ati M

ichu

ki

------ GalLup ------

Lämpimät syysterveisetsinulle lukijamme!

Kiitos tuestasi työllemme.

Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksiäänestettiin ”Pakolaisleirin opettaja pitää tytöt

oppimassa”. Arvonnan voitti Leila Sarpola.Kiitos kaikille äänestäjille!

Äänestä tämän lehden paras juttu verkossakirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti

tai postikortilla:Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu,

PL 210, 00131 Helsinki.


Jag är säkert inte den enda mamman i världen, vars hjärta blöder var gång jag ser ett barn lida. Inte bara mina barn utan också andras. I parken, på gatan, i tidningen, på tv. Ännu värre känns det när det handlar om ett barn som förlorat sitt hem eller sina föräldrar och därmed blivit utan de vuxnas trygghet och om-sorg.

Mina barn har blivit mig allt kärare medan de blivit unga vuxna. I början hoppades jag att de skulle klara sig väl i skolan och få vänner. Senare hoppades jag att de skulle få en studieplats och finna sig tillrätta i världen. Varje förälder önskar det bästa för sina barn och bär stort bekymmer över deras framtid.

Jag kan inte ens föreställa mig den skräck och fruktan de mammor och

pappor känner, vars barn besluter sig för att bege sig ut I krig. Långt bort och för någon främlings sak.

Det beror kanske på att jag har inta-lat mig själv att vi i Finland aldrig mera behöver vara rädda för att ett krig skall bryta ut. Men även här ansluter sig unga till extremister. Också härifrån har man begett ut i världen för att kriga, till ex-empel till Syrien.

Jag hoppas att den vetskapen skall hjälpa oss att i våra hjärtan vara mot-tagliga för de unga, att söka orsakerna till radikaliseringen och verka för att för-hindra den. Både i Finland och på annat håll. Överallt behöver de unga få hoppas på något bättre att bygga sin framtid på. Det innebär bättre utbildning, flera ar-betsplatser och möjligheter att påverka.

Det finns fler unga i världen än nå-gonsin förut, över en miljard. Över 80 procent av dem bor i utvecklingsländer-na. På Utlandshjälpen arbetar vi oförtru-tet i de allra bräckligaste länderna och stöder särskilt de unga på många sätt.

Det är vi vuxna som har ansvaret att bygga en bättre framtid åt de unga. För att inget barn eller ung människa skall tvingas leva utan hopp. För att ingen av de unga skall bege sig ut i krig. För att inte ett enda moders- och fadershjärta skall brista.

Veera Hämäläinen

Kommunikationsdirektör


De ungas smärta

svenska sidor

det humanitära läGet i Gaza är allvarliGt Striderna mellan Israel och Palestina blossade upp i början av juli. I medlet av augusti hade redan 350 000 människor i det hårt bombade Gaza blivit hemlösa. Kyrkans Utlandshjälp har beredskap att hjälpa civilbe-folkningen men eftersom avtalen om eldupphör varit kortvariga eller brutits, har det varit mycket svårt att leverera hjälpen.

”När det är möjligt, beger vi oss omedelbart iväg för att hjälpa dem som förlorat allt. Vi delar ut matlag-ningstillbehör och kläder. Det finns andra organisa-tioner som bistår med livsmedel”, berättade Utlands-hjälpens sakkunniga i humanitärt bistånd, Johanna Tervo, från Jerusalem i augusti.

Utlandshjälpen sänder även en sakkunnig till Gaza som skall ta sig an traumatiserade barn och vuxna.Text: Eeva Suhonen

I Gaza är många skolor antingen totalförstörda eller i bruk för tillfällig inkvartering.

Base

l Yaz

ouri/

Activ

estil

ls

21TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 21TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

svenska sidor

Fru Togbas bakgård grönskar. Hennes grönsaksland är ingen vanlig täppa. Grönsakerna väx-er i säckar vilka förut innehållit cement.

I Paynesville i närheten av Liberias huvudstad Monrovia, har tillvaron blivit lättare för många av de kvinnor som får sitt uppehälle genom små-bruk. Med stöd från Kyrkans Utlands-hjälp har organisationen Project New Outlook (PNO) utbildat dem i att odla i säckar året runt. Nästan allt som du-kas fram på ett liberiskt matbord kan nu produceras på en bakgård.

Vem som helst som får lite hjälp med att komma igång, kan odla på sin bakgård. Stadsodling lyckas lätt när man sår i en gammal cementsäck som är fylld med näringsrik mull. Näring-en rinner inte ut genom säckarna ens när vädret är för tufft för traditionell odling.

Mångsidigare kostoch mera inkomsterFörut försörjde sig Martha Togba och hennes familj främst genom att odla cassava och bränna ved till kol. Kolet finner alltid köpare, eftersom det inte är många i Liberia som kan drömma om att skaffa en el- eller gasspis.

Martha upplever nyfödd iver i trädgårdsarbetet sedan hon lärde sig odla i säckar. Hon fick också tillgång till nya frösorter. Nu äter familjen även annat än cassava. Familjens in-komster har också ökat, eftersom man kan sälja en del av grönsakerna på marknaden.

”Vi odlar olika sorter av bönor, chili och kål. Vi får mat på bordet men de finaste sorterna säljer vi på mark-naden. Till exempel gröna bönor be-tingar ett gott pris”, berättar Martha.

Tuffa väderleksförhållanden kräver nya lösningarDet västafrikanska vädret är en utma-ning för jordbruket. Under regnperio-

den förekommer ösregn och det kan pågå i flera veckor.

Monrovia är världens regnigaste huvudstad. Regnet är häftigt och leder till att näringsämnena lakas ur jorden som förvandlas till lerig sörja. Under torrperioden är det i sin tur torkan som hämmar jordbruket. Marken blir hård och oduglig att bruka. Lyckligtvis finns det sumpmarker där man kan hämta nä-ringsrik jord i säckar.

Odling i säckar är ett behändigt sätt att se till att skörden hålls jämn obero-ende av ösregnet eller torkan, Säckarna kan flyttas undan regnet och den gas-sande solen.

”Vi hjälper utsatta familjer att ut-veckla sina odlingar. Den nya odlings-tekniken har gett goda resultat - nästan alla som deltagit i projektet har fått bättre skördar”, konstaterar Utlands-hjälpens projektkoordinator Emmanuel Sandi.

Projektet startade år 2001 och hit-tills har 146 familjer i sammanlagt sju byar deltagit.

Bild och text: Ulla Tarkka

Egen skörd ur cementsäckar- stadsodling i Liberia

Med Utlandshjälpens och PNO:s stöd har Martha Togba lärt sig odla i säck. Det ger henne grönsaker på hennes bakgård året runt.


Anaïs Marquetten haave oli tulla diplomaatiksi. Työharjoittelu Keniassa Ranskan suurlähetystössä muutti hänen suunnitelmansa.

“Kävin harjoitteluni aikana muuta-man kerran pakolaisleireillä Pohjois-Keniassa. Silmäni avautuivat. Oivalsin nopeasti, että humanitaarinen työ on minua varten,” Marquette kertoo.

Nyt Marquette on kutsumusam-matissaan: hän työskentelee Kirkon Ulkomaanavun Länsi-Afrikan aluetoi-mistossa humanitaarisena koordinaat-torina ja huolehtii siitä, että Ulkomaa-navun työ pakolaisleireillä Liberiassa sujuu niin kuin pitää.

Ulkomaanavun yksi tärkeä pai-nopistealue on koulutus. Koulutusta järjestetään myös kriisialueilla. Näin myös Liberiassa, jossa on yhä kym-meniätuhansia pakolaisia Norsunluu-rannikolta.

Kahdella pakolaisleirillä toimii Ulkomaanavun perustamat yläkoulut. Alakouluopetusta leireillä oli jo aiem-

min, mutta 13–25-vuotiaat olivat vailla tekemistä.

”Oppilasmäärä kouluissamme kasvaa koko ajan. On kaikkien etu, että nuoret käyvät koulua myös pakolais-leiriolosuhteissa,“ Marquette toteaa.

”Jos nuorilta puuttuu järkevää tekemistä, syntyy helposti sosiaalisia ongelmia”, hän tietää

Ulkomaanavun työntekijät tekevät koulutuksessa yhteistyötä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kuten norsunluu-rannikkolaiset, myös Marquette puhuu äidinkielenään ranskaa. Auttamistyö rankassa ympäristössä sujuu helpom-min, kun on yhteinen kieli.

“Kaikki pakolaiset ovat kokeneet vaikeita asioita. Itse en ole kokenut samaa, mutta sitä tärkeämpää on kuunnella heitä. Työllämme on mer-kitystä, kun saamme asiat toimimaan niin, että niistä on todellista hyötyä pakolaisnuorille,“ Marguette pohtii.

Ulkomaanavun koulut ovat viime aikoina nousset erityisen tärkeään

asemaan: luokassa voi jakaa tietoa, mutta antaa myös tärkeää valistusta. Tunneilla onkin puhuttu nyt huolta aiheuttavasta Ebola-viruksesta. Terve-ysalan järjestöt huolehtivat pakolais-leireillä taudin ehkäisystä.

Teksti: Ulla Tarkka

Bahnin pakolaisleirin lukiosta valmistuneet nuoret saivat todistuksensa toukokuussa. Humanitaarinen koordinaattori Anaïs Marquette on alarivissä keskellä

Silmäni avautuivat pakolaisleirillä

Kuva

: Uria

s Va

kona

Anais lounastauolla Ulkomaanavun Monrovian toimiston keittiössä.

Kuva

: Ulla

Tar

kka


Kuva

: Jar

i Kiv

elä

Sitä sukupolveaKun olin kymmenen, koko maailma oli minua varten. Uskoin muista hyvää. Halusin antaa omastani. Osasin säännöt ja rakas-tin noudattaa niitä. Erityisesti minua ihastutti Jeesus. Vieraalla maalla kaukana hän oli ihan yksin ja surullinen. Halusin lohdut-taa häntä.

Vasta muutama vuosi myöhemmin ymmärsin, että minun piti kyseenalaistaa kaikki ja valita ainoa mahdollinen suunta: vastavirta. Lakkasin puhumasta. Valvoin päivien sijaan yöt. Koko maailma oli minua vastaan, ja minun piti kerätä voimia uuden rakentamiseen.

Olin sitä sukupolvea, jota jokainen vuorollaan on. Sen suku-polven työnä on ravistella ja tehdä toisin. Sen on rakennettava maailmansa ravisteltavaksi niille, jotka tulevat sen jälkeen.

Terveessä maailmassa kapinoidaan vanhempia, miehittäjiä ja paremmin tietäjiä vastaan. Mutta mitä tehdä maailmalle, jonka nuoret nousevat toisiaan vastaan, tähtäävät heikkoon ja kamp-paavat erilaisen?

Ihminen voi selvitä maanjäristyksestä, nälästä ja sodasta, mutta kylmyydestä jää häneen pysyvä jälki.

Kaisa Raittila

Katastrofin aineKset

Lahjoita 20 €.Lähetä teKstiviesti opettaja numeroon 16499

Autat lasta saamaan mahdollisuuden koulutukseen ja parempaan tulevaisuuteen.tiLinumero: fi33 1572 3000 5005 04viesti: opettaja

5,1 miljoonan opettajan vaje

Alakoulun opettajia Yläkoulun opettajiavuoteen 2015 mennessä:

1,6 miljoonaa

vuoteen 2015 mennessä:

3,5 miljoonaavuoteen 2030 mennessä:

5,1 miljoonaa

vuoteen 2030 mennessä:

3,3 miljoonaa

maailmaan tarvitaan 5,1 miljoonaa uutta perusasteen opettajaa vuoteen 2015 mennessä, jotta kaikkien lasten oikeus koulutukseen toteutuu.

Lähde: eFA Global monitoring Report 2013/4: teaching and learning: Achieving quality for all, unesco 2014.

tekoja 3 14

Documents