teisko – aitolahden metsÄsuunnitelma vuosille …5 teisko-aitolahden metsäsuunnitelma 2012-2021...

TEISKO – AITOLAHDEN METSÄSUUNNITELMAVUOSILLE 2012 - 2021

1 Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma 2012-2021

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo .................................................................................................................................................................................................1Johdanto ............................................................................................................................................................................................................2Metsäsuunnitelman valmistelu .......................................................................................................................................................................4Suunnittelualueen kuvaus ..............................................................................................................................................................................6

Yleiskuvaus ....................................................................................................................................................................................................6Maankäytön suunnitelmat ..............................................................................................................................................................................7Kasvupaikat ja maaperä ................................................................................................................................................................................7Puusto.............................................................................................................................................................................................................8Metsien virkistyskäyttö ...................................................................................................................................................................................9Luonnon monimuotoisuus ............................................................................................................................................................................10

Metsäsuunnitelman tavoitteet ......................................................................................................................................................................11Hoitoluokitus määrittelee tavoitteet..............................................................................................................................................................11Metso-ohjelman tavoitteet Teisko-Aitolahdessa .........................................................................................................................................13

Toimenpide-ehdotukset.................................................................................................................................................................................16Suunnitelman toteutus ..................................................................................................................................................................................17

Liitteet

Liite 1 Yleiskartta Yleiskaavojen virkistys-, maa- ja metsäalueistaLiite 2 Näin luet metsäsuunnitelmaaLiite 3 Metsänkäsittelytavat

Erillisinä liitteinä metsikkökuvioittaiset selosteet ja teemakartat suunnittelulohkoittain:

Lohko 36 Nurmi-SorilaLohko 41 AitolahtiLohko 42 PulesjärviLohko 43 HirviniemiLohko 44 KintulammiLohko 51 TaulasaloLohko 52 KääniemiLohko 53 KulkkilaLohko 54 MaisansaloLohko 55 TerälahtiLohko 57 KaanaaLohko 58 Pirttijärvi


JohdantoTeisko-Aitolahden metsäsuunnitelma noudattaa Tampereen kaupungin metsien hoidon toimintamallia, jonka kaupungin-hallituksen suunnittelujaosto on hyväksynyt ohjauksenaan noudatettavaksi vuosina 2009 – 2020.

Metsien hoidon toimintamallin valmistelu oli metsäsuunnitelmien uudistamisen ensimmäinen ja tärkein työvaihe, johonsidosryhmillä ja asukkailla sekä kaupungin eri yksiköillä oli mahdollisuus osallistua monessa vaiheessa. Valmistelu käyn-nistyi projektisuunnitelman nähtävillä ololla keväällä 2008, kun kaupungin edellinen metsäsuunnitelma vuosille 2001-2010 oli vanhenemassa. Toimintamallin laadinnan keskeisenä tarkoituksena oli antaa asukkaille ja muille sidosryhmilletilaisuus osallistua suunnitteluperiaatteiden linjaamiseen.

Toimintamallin valmistelussa oli mukana osallisryhmä, jossa oli edustettuina luonto- ja ympäristöjärjestöjä ja asu-kasyhdistyksiä. Toimintamallin valmistelua ohjasi kaupungin eri yksiköiden edustajista muodostettu ohjausryhmä. Asuk-kaat saivat vaikuttaa valmisteluun mm. Valma-foorumissa. Valmistelusta myös tiedotettiin eri vaiheissa. Luonnos olinähtävillä ja kommentoitavana Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin sivuilla.

Metsien hoidon toimintamalliin on kirjattu yksityiskohtaiset metsäsuunnitelmien valmisteluperiaatteet, joiden perus-teella käytännön metsäsuunnittelutyö tehdään. Toimintamallissa tarkennetaan esimerkiksi metsien luokittelua eri hoito-luokkiin. Hoitoluokitus perustuu valtakunnallisesti käytössä olevaan Viheralueiden hoitoluokitus 2007 -julkaisuun.

Toimintamalli painottaa 1. Metsien monikäyttöisyyttä 2. Luonnon monimuotoisuutta ja 3. Metsien sopeutumista erilai-siin muutoksiin kuten kaupungin kasvuun ja rakentamiseen sekä ilmastonmuutokseen. Toimintamallin linjausten mukaanvirkistys-, maisema- ja luontoarvojen lisäksi kaupungin omistamilla metsillä on myös huomattava taloudellinen merkitys.

Taulukko 1. Kaupungin omistamien metsien hoitoa suunnitellaan monella tasolla (Lähde: Tampereen kaupungin metsien hoidontoimintamalli 2009 - 2020).

METSIEN HOIDON TOIMINTAMALLISisältää metsien hoidon ja käytän periaatteet hoitoluokittain

Ohjaa metsäsuunnittelua ja töiden toteutustaVoimassa vuoteen 2020

Valmisteltu vuorovaikutteisestiMETSÄSUUNNITELMA

Alueellinen toimenpidesuunnitelma 10 vuodeksi

Sisältää metsikkökuvioittain tiedot metsien tilasta ja ehdotukset hakkuista, metsänhoitotöistä ja luonnonhoitotöistä sekämm. suojeltavista kohteista

Vuorovaikutus: esim. asukastilaisuudet ja -kyselyt, nähtävillä olo, lausuntopyynnötMETSÄTYÖOHJELMA

Metsätyökohteet kalenterivuodeksi metsäsuunnitelman ja asukastoiveiden mukaisestiKohteet kaupungin sivuilla

Vuorovaikutus: Esim. maastokävelyt ja -katselmuksetTOTEUTUS

Kiinteistötoimi tilaa kantakaupungin metsätyökohteet ja metsänhoitotyöt kuten taimien istutuksen Tampereen InfraltaTaajama-alueen ulkopuolella metsätyöt toteuttaa puutavaran tarjouskilpailun perusteella ostanut tahoVuorovaikutus järjestetään tapauskohtaisesti, esim. lehdistötiedote, maastotaulu, tiedote asukkaille


Metsäsuunnitelmien uudistaminen toimintamallin mukaisesti käynnistyi Teisko-Aitolahdesta. Alueen metsäsuunnitelma on val-misteltu vuosille 2012 - 2021. Suunnitelma sisältää kaupungin metsiä 3060 hehtaaria.

Metsäsuunnitelman valmistelu perustuu kattaviin maastoselvityksiin. Metsikkö- ja puustotietojen lisäksi kaupungin omistamissaTeisko-Aitolahden metsissä selvitettiin kesällä 2011 vapaaehtoisuuteen perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä luonnon arvokohteita, ns. Metso-kohteita. Metso-kohteet on määritetty met-säsuunnitelmassa arvometsiksi. Edustavimmat elinympäristökokonaisuudet on nostettu myös kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan.Osasta Metso-kohteista perustetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita Metso-ohjelman kautta, jolloin kaupunki voi saada puuntuo-tannollisista menetyksistä osakorvauksen.

Metsäsuunnitelmassa on kuvattu Teisko-Aitolahden metsien tila kuten tiedot maapohjasta ja kasvupaikoista, elävästä ja kuol-leesta puustosta, luonnon arvokohteista ja monimuotoisuuden kannalta tärkeistä metsien rakennepiirteistä sekä virkistys- ja mai-sema-arvoista.

Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma ohjaa kaupungin metsissä tehtävien töiden toteutusta. Metsäsuunnitelma on taktisen tasontoteutussuunnitelma, jossa on esitetty kiireellisyyksittäin ehdotettavat hakkuu- ja metsänhoitotyöt sekä joitakin luonnonhoito- jaennallistamistöitä. Metsäsuunnitelman ehdotusten ja asukastoiveiden perusteella valmistellaan vuotuinen metsätyöohjelma, jossatarkennetaan metsäsuunnitelman toimenpide-ehdotuksia ja esitetään yksityiskohtaisemmin esimerkiksi virkistys-, maisema- jaluontoarvojen huomioon ottaminen toteutuksessa. Metsien hoidon ohjaus on kuvattu taulukossa 1.

Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmassa ei ole mukana Nallin metsätilaa, jonka vaihtoa yksityisen omistamaan metsätilaan val-mistellaan.

Kuva 1. Metsien hoidon toimintamallin valmistelu oli metsäsuunnittelun ensimmäinen ja tärkein vaihe. Malliin kirjattiin suun-nitteluperiaatteet. Valmisteluun oli mahdollista osallistua monin tavoin. Osallisryhmä tutustui maastoretkellä Pirttijärven metsiin.


Metsäsuunnitelman valmistelu

Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelman valmistelu käynnistyitalvella 2010 suunnittelutyön kilpailutuksella ja suunnittelijanvalinnalla. Metsikkö- ja puustotietojen inventointi toteutettiinkattavana maastotyönä. Yksityinen metsäpalveluyrittäjäinventoi metsät maastokausilla 2010 ja 2011 metsien hoidontoimintamallin ohjaamana. Metsäsuunnitelman valmistelussaotettiin huomioon laajasti eri lähtökohdat kuten lait ja asetuk-set, metsäsertifiointi ja maankäytön suunnitelmat. Tietolaa-tikkoon on listattu suunnittelutyön lähtökohtia.

Metsäsuunnittelun maastotöiden keskeisenä lähtökohtanaoli edellisen metsäsuunnitelman metsävaratieto, jota hyö-dynnettin suunnittelutyössä. Suunnittelussa hyödynnettiinmyös luontotietoa ja muuta paikkatietoaineistoa.

Metsävaratiedot päivitettiin metsiköittäin. Metsissä inven-tointiin maapohjaa kuvaavat tiedot kuten maalaji ja ravintei-suus sekä elävän ja kuolleen puuston laatu ja määrä. Lisäksitarkennettiin vuonna 1998 - 2000 tehtyä metsälain tärkeidenelinympäristöjen selvitystä. Metsäsuunnitelmaan rajattiinuusia, muita arvokkaita elinympäristöjä ja metsäsertifionninkriteerit täyttäviä luontokohteita. Kuolleen puuston lisäksiselvitettiin myös muita metsäluonnon tärkeitä rakennepiirteitäkuten järeiden lehtipuiden ja jalopuiden esiintymistä. Lisäksimetsäsuunnitelmaan rajattiin muita luonto- tai maisema-arvoiltaan erityisiä kohteita arvometsiksi. Metsikkö- ja puus-totietojen perusteella maastossa arvioitiin myös metsän- jamaisemanhoidolliset toimenpidetarpeet.

Maastossa tarkistettiin lisäksi metsikön ominaispiirteidenja alueen sijainnin ja käytön perusteella metsikön hoitoluok-ka, joka oli ennakkoon määritetty työpöytätyönä eri aineisto-jen pohjalta. Hoitoluokitus perustuu Viheralueiden hoitoluoki-tus 2007 -julkaisuun, joka on käytössä valtakunnallisesti mm.useissa kaupungeissa. Tampereen omistamien metsienluokitusta on täsmennetty metsien hoidon toimintamallissa.Hoitoluokituksen periaatteisiin oli mahdollista vaikuttaa toi-mintamallin valmistelun yhteydessä. Metsikkökuvioittaiseenhoitoluokitukseen on voinut ottaa kantaa luonnosvaiheessa.

TIETOLAATIKKO: METSÄSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

Lait ja asetukset, joista keskeisimpänä metsälaki,

luonnonsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäytön suunnitelmat, Teisko-Aitolahden ranta-

osayleiskaava ja muut kaavat

Metsien hoidon toimintamalli 2009- 2020

Metsäsertifiointi

Hyvän metsänhoidon suositukset

Viheralueiden hoitoluokitus

Metso-ohjelma

Luonnonsuojeluohjelma ja muut ohjelmat

Luontotieto ja muu paikkatietoaineisto

Edellisen metsäsuunnitelman metsävaratieto ja

luontotietoselvitys


Metsikkö- ja puustotietojen inventoinnin lisäksi kaupungin metsissä toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella vuonna 2011Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman, Metson mukaisten kohteiden inventointi- ja suunnitteluhanke. Metso-hankkeessa arvioitiinmyös luonnonhoito- ja ennallistamistarpeita. Tarkempi selvitys Metso-selvityksestä on esitetty luvussa Metso-ohjelman tavoitteetmetsäsuunnitelmassa. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelman valmistelussa ja Metso-kohteiden inventoinnissa tehtiin yhteistyötämuiden yksiköiden, etenkin ympäristönsuojeluyksikön kanssa.

Metsäsuunnitelmaluonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa 27.10.2011 Palvelupiste Frenckellissä. Suunnitteluprosessia ja suun-nitelmaluonnosta on esitelty myös Koillis-Alvarin tilaisuudessa. Luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana 27.10. - 24.11.2011Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin sivuilla. Luonnoksesta jätettiin neljä lausuntoa nähtävillä oloaikana ja neljä kirjallista palau-tetta asukastilaisuudessa.

Lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaluonnokseen on tehty seuraavat muutokset: Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmasta laadittiin tämä raportti suunnitelmaluonnoksen esittelymateriaalin pohjalta suunni-

tellun suppeamman yhteenvedon sijaan. Metsikkökuvioittaista selostetta, jossa esitetään metsikkö- ja puustotiedot, yksinkertaistettiin, jotta se olisi helpommin luet-

tavissa. Metsäsuunnitelman liitteisiin lisättiin esittely metsien ja maiseman hoidon tavoista Metsäsuunnitelman liitteisiin lisättiin metsäsuunnitelman lukuohje. Metso-kohteilta poistettiin toimenpide-esitykset lukuun ottamatta yksittäisiä poikkeustapauksia, joissa metsikkö rajoittuu

esimerkiksi tonttiin. Metso-kohteita määritettiin suunnitemaan lisää noin 20 ha. Vastaava määrä Metso-kohteita kuitenkin poistui metsäsuunni-

telmasta, kun Nallin tila rajattiin kokonaisuudessaan suunnittelualueesta pois. Joiltakin arvometsäkuvioilta poistettiin toimenpide-esitys. Joissakin tapauksissa arvometsän perusteena ovat kuitenkin

metsikön maisema-arvot, jolloin toimenpiteen toteutuksessa otetaan huomioon erityiset maisema-arvot luokituksen mukai-sesti.

Suunnitelmaan kirjattiin tavoite lahopuuston lisäämisestä toimenpiteiden yhteydessä: Luonnon arvokohteiden läheisyy-dessä ja erityisesti linnustollisesti arvokkailla alueilla tuotetaan lahopuustoa metsänkäsittelyn yhteydessä tekemällä mm.pieniläpimittaisesta koivurungosta tekopökkelöitä ja jättämällä metsänkäsittelyn yhteydessä puuta lahoamaan metsään.Kasvaneet hyönteistuhoriskin vuoksi lahopuun keinollinen lisääminen laajemmin, suhteellisen pienialaisilla metsätiloilla eikuitenkaan ole perusteltua.

Raporttiin kirjattiin toimintamallin linjauksia luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta metsänkäsittelyssä, jotkatulee erityisesti ottaa huomioon Teisko-Aitolahden metsissä. Nämä toteutusta ohjaavat periaatteet huomioidaan työmaa-suunnitelmien valmistelussa.

Luonnonhoito- ja ennallistamistöiden suunnittelu jatkuu kesällä 2012 Mansen Metson jatkohankkeessa. Suunnittelu kos-kee erityisesti Kintulammin, Kulkkilan ja Pirttijärven metsäalueita. Nämä suunnitelmat tullaan lisäämään tähän raporttiinkesän 2012 aikana.

Metsikkökuvioiden tietoja tarkennettiin yksityiskohtaisten palautteiden pohjalta.

Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaehdotukseen on voinut tutustua 14.6.2012 Vanhalla kirjastotalolla metsäasioiden avointenovien tilaisuudessa. Avointen ovien tilaisuudessa vieraili kaksitoista henkilöä, joista puolet oli kaupungin työntekijöitä.

Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaehdotus on luettavissa kaupungin sivuilla osoitteessa www.tampere.fi\ymparistojaluonto\metsat. Suunnitelmasta annetut lausunnot ja vastineet liitetään metsäsuunnitelmaan.

TIETOLAATIKKO: METSÄSUUNNITTELU KÄYTÄNNÖSSÄ

Metsikkö- ja puustotiedot inventoidaan maastossa alueittain eli metsikkökuvioittain. Metsikkökuvio on puus-toltaan ja maapohjaltaan samankaltainen alue. Metsikkökuviot esitetään taustakartan päällä alueina. Metsik-kökuviolle annetaan numero, jonka perusteella metsikkökuvioittaisesta selosteesta löytyvät metsikköä japuustoa kuvaavat tiedot.

Metsikkökuviot piirretään ennakkoon ilmakuvalle, metsiköiden rajaus tarkastetaan maastossa. Metsikkö- ja puustotiedot kerätään maastossa paikannusjärjestelmällä varustetulle maastotallentimelle. Puuston pohjapinta-alan mittauksessa käytetään apuna relaskooppia, puun pituus mitataan hypsometrilla ja

puun iän voi laskea kairausnäytteestä. Puustotietojen inventointi perustuu relaskooppi- ja ympyräkoealoihin. Metsäsuunnitelmatiedot siirretään maastotallentimelta metsäsuunnittelujärjestelmään, jossa viimeistellään

metsäsuunnitelma, ja jossa lasketaan mm. puustotiedot ja puuston kehitysennusteet. Valmis metsäsuunnitelma koostuu tästä yhteenvetoraportista, liitteenä olevasta metsikkökuvioittaisesta se-

losteesta sekä hoitoluokituskartoista ja toimenpidekartoista.Liitteessä 2. Näin luet metsäsuunnitelmaa on kuvattu tarkemmin metsäsuunnitelman sisältöä.

http://www.tampere.fi/


Suunnittelualueen kuvausYLEISKUVAUS

Teisko-Aitolahden metsäsuunnittelma käsittää kaupunginomistamia metsiä 3 060 hehtaaria. Suunnittelualue koostuulähes 50 erillisestä metsäalueesta. Metsäalueet on jaettusuunnitelmassa 12 suunnittelulohkoon, jotka muodostuvatyleensä useista, erillisistä metsätiloista. Suunnittelulohkojenpinta-alat vaihtelevat 40,6 hehtaarista 616,7 hehtaariin.

Suunnittelulohkon metsät on lähtökohtaisesti luokiteltujoko ulkoilu-, retkeily- tai talousmetsiksi edellisenmetsäsuunnitelman pohjalta. Aiemmin lohkon kaikki metsätoli luokiteltu yhteen luokkaan. Tässä metsäsuunnitelmassaluokitusta on tarkistettu Viheralueiden hoitoluokituksenmukaiseksi, jolloin yhden lohkon sisällä on useita erihoitoluokkia. Esimerkiksi Kintulammin metsien yleisinhoitoluokka on retkeilymetsä ja luontoarvoiltaanmerkittävimmät metsiköt on luokiteltu suojelualueiksi taiarvometsiksi hoitoluokitusjulkaisun ja toimintamallin

periaatteiden mukaan. Taulukossa 2. on esitettysuunnittelualueittain metsäpinta-alat ja lohkon yleisinhoitoluokka.

Teisko-Aitolahden metsät eivät muodosta laajaa,yhtenäistä kokonaisuutta. Laajin yhtenäinen metsäaluesijoittuu Kintulammin lähialueelle, jossa kaupunki omistaatoisiinsa kytkeytyviä metsätiloja yhteensä noin 670 hehtaaria.Muita suurempia metsätiloja ovat Kulkkila ja Pirttijärvi.Kintulammin ja Kulkkilan etäisyys toisistaan on noin viisikilometriä linnuntietä, Kulkkilan ja Pirttijärven etäisyys onnoin 10 kilometriä. Näiden metsäalueiden väliin sijoittuurunsaasti, pääasiassa yksityisten omistuksessa oleviametsätiloja, mutta myös pienempiä kaupungin omistamiametsätiloja. Liitteen 1. kartassa on esitetty kaupunginomistamat Teisko-Aitolahden metsät sekä yleiskaavojenmaa-, metsä- ja viheralueet.

Taulukko 2. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelman suunnittelulohkot.

LOHKONRO LOHKON NIMI YLEISIN HOITOLUOKKA METSÄPINTA-ALA, HA

36 Nurmi-Sorila Ulkoilumetsä 186,3

41 Aitoniemi Talousmetsä 411,1

42 Pulesjärvi Talousmetsä 408

43 Hirviniemi Ulkoilumetsä 112,2

44 Kintulammi Retkeilymetsä 616,7

51 Taulasalo Retkeilymetsä 40,6

52 Kääniemi Ulkoilumetsä 66,4

53 Kulkkila Retkeilymetsä 349

54 Maisansalo Retkeilymetsä 124,6

55 Terälahti Talousmetsä 202,5

57 Kaanaa Talousmetsä 245,7

58 Pirttijärvi Retkeilymetsä 297,6

3060,7Yhteensä


MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT

Suunnittelualueella on voimassa Aitolahti-Teiskon rantayleiskaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 28.2.1994. Kaupunginomistuksessa olevia metsätiloja on varattu yleiskaavassa virkistysalueiksi. Edellisessä metsäsuunnitelmassa, joka oli valmisteltuvuosille 2001 - 2010, metsät luokiteltiin ulkoilu-, retkeily- ja talousmetsiin. Luokittelua ohjasivat rantayleiskaavan kaavamerkinnät.Virkistysalueeksi merkityt alueet luokiteltiin pääsääntöisesti retkeilymetsiksi. Joitakin loma-asutusalueiden läheisyydessä sijaitseviametsiä luokiteltiin ulkoilumetsiksi. 1990-luvun metsäsuunnitelmassa Teisko-Aitolahden metsät kuuluivat pääasiassa talousmetsiin.

Maisansalon alueella on voimassa 4.4.1975 vahvistettu asemakaava, jossa kaupungin metsät on varattu retkeily-, loma- ja ryh-mäpuutarha-alueeksi sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi.

Teisko-Aitolahteen on valmisteilla neljä osayleiskaavaa, joista Nurmi-Sorilan kaava-alueella on merkittävästi kaupungin maan-omistusta. Metsäsuunnitelmaa täsmennetään maankäytönsuunnitelmien mukaiseksi, kun kaavoitus etenee.

Teisko-Aitolahden kaavoitustilanne on esitetty tarkemmin liitteenä 1. olevassa kartassa.

KASVUPAIKAT JA MAAPERÄ

Teisko-Aitolahdessa kaupungin metsien yleisin kasvupaikka on tuore, mustikkatyypin kangasmetsä, joita on noin 43 %suunnittelualueen metsistä. Lehtomaisia kankaita on noin 24 % ja lehtoja vajaa viisi prosentti kokonaisalasta. Kuivahkoja,puolukkatyypin metsiä on 13 % suunnittelualueen metsistä. Kuivia kankaita on noin kaksi prosenttia ja karukkokankaita 0,2 %pinta-alasta. Eri ravinteisuusluokkien korpia on metsäalasta noin kahdeksan prosenttia ja rämeitä noin viisi prosenttia.Kasvupaikkajakauma on esitetty kuvassa 2. Kaupungin metsät ovat keskimäärin varsin ravinteisia.

Kuva 2. Teisko-Aitolahden metsissä yleisin kasvupaikkatyyppien on mustikkatyypin,tuore kangasmetsä.


PUUSTO

Teisko-Aitolahden metsät ovat melko runsaspuustoisia. Metsät ovat keskimäärin noin kolmanneksen puustoisempia kuin esimer-kiksi Metsähallituksen hallinnoimat metsät Länsi-Suomessa. Puustoisuuteen vaikuttaa metsien käsittelyhistorian lisäksi mm. maa-perän ravinteisuus. Puuston määrä on lisääntynyt aiemmalla suunnitelmakaudella (2001 - 2010) merkittävästi, sillä puustoa onuuden inventoinnin perusteella keskimäärin 186 m³ hehtaarilla. Vuosina 1998 - 2000 toteutetun, edellisen puustoinventoinnin pe-rusteella tähän suunnitelmaan sisältyvien metsien keskipuusto oli 135 m³ hehtaarilla. Aiemman suunnitelman toimenpide-esitystenja puuston kasvun perusteella laskennallinen puuston hehtaarikohtainen puustoennuste vuodelle 2010 oli 179 m³ / ha, mikä ontoteutunutta pienempi.

Metsien yleisin puulaji on kuusi. Se on pääpuulajina noin 47 %:lla metsäpinta-alasta. Lehtipuu on määritetty pääpuulajiksi noin10 %:n alalle. Käytännössä lehtipuustoa on kuitenkin enemmän, sillä laskennallisesta puuston kokonaistilavuudesta on lehtipuus-ton osuus noin viidennes. Valtaosa lehtipuustosta on rauduskoivua ja hieskoivua. Haapaa on noin 3 % puuston kokonaistilavuudes-ta. Kaupungin metsissä on lisäksi vähäisiä määriä jaloja lehtipuita, lehtikuusta sekä erikoispuulajeja kuten serbiakuusta ja douglas-kuusta. Männyn osuus on 36 % ja kuusen osuus 45 % kokonaistilavuudesta. Kuvassa 3. on esitetty tarkemmin puulajien osuudetkokonaistilavuudesta Teisko-Aitolahden metsissä.

Kuva 3. Teisko-Aitolahden metsien puulajien osuudet kokonaistilavuudesta.

Kaupungin metsät Teisko-Aitolahdessa ovatpääasiassa varttuneita metsiä. Puusto on kes-kimäärin noin 60-vuotiasta. Valtaosa eli noin 35% puustosta on 40 - 60-vuotiasta. Alle 20-vuoti-aiden metsien osuus on 7 % kokonaispinta-alasta. Kaupungin metsissä on tästä päätellentehty pinta-alaan nähden hyvin maltillisestimetsän uudistamista viimeisten 20 vuodenaikana, sillä nuorten metsien lisäksi myös sie-men- ja suojuspuuasentoisten metsien osuuson pieni, yhteensä noin 3 %. Vertailussa onhyvä ottaa huomioon, etteivät kaikki metsä-suunnitelman metsät ole olleet kaupungin omis-tuksessa koko vertailuajankohtaa.

Yli 80-vuotiaiden metsien osuus on lähes 20% kokonaispinta-alasta. Tämä osuus kasvaajatkossa edelleen, koska uudistushakkuitatehdään ikäluokkajakaumaan nähden kohtuulli-sesti.

Kuva 4. Teisko-Aitolahden metsien puuston ikäluokittaiset osuudetkokonaistilavuudesta.


METSIEN VIRKISTYSKÄYTTÖ

Kaupungin omistamat Teisko-Aitolahden metsät soveltuvatomatoimiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Metsissä on vain vähänulkoilu- ja retkeilypalveluita kuten reittejä, opasteita, tulen-teko- ja taukopaikkoja tai muita retkeilypalveluita. Kaupunginomistamien metsien virkistyskäyttö on monessa tapauksessasamanlaista kuin yksityisten ja muiden tahojen omistamienTeisko-Aitolahden metsien käyttö. Kaupungin metsät rajoit-tuvat kuitenkin monin paikoin vesistöön, mikä lisää metsienvirkistysarvoa.

Metsien käyttöä ja ulkoilu- ja retkeilypalveluita esitelläänseuraavassa lyhyesti hoitoluokittain. Metsien luokittelu viher-alueiden hoitoluokkiin ei suoraan kuvaa alueen virkistys-käyttöä tai ulkoilu- ja retkeilypalveluita, vaan luokitus ohjaametsien käsittelyä. Tässä virkistyskäyttöä esitellään ulkoilu-,retkeily- ja talousmetsäluokittain perustuen sivun 2 tauluk-koon 1.

Ulkoilumetsiksi luokitellut metsät sijaitsevat asutuksen jaloma-asutuksen läheisyydessä. Niiden käyttö on muita suun-nittelualueen metsiä intensiivisempää, joskaan käyttö eimonessakaan paikassa ole tavanomaista jokamiehenoikeuk-siin perustuvaa virkistyskäyttöä laajempaa. Ulkoilumetsiä onlähinnä Nurmi-Sorilassa ja Kämmenniemessä, joiden lähelläon asuinalueita. Kämmenniemessä pinta-alaltaan suppeallametsäalueella on rakennettuja reittejä ja latu. Hirviniemenulkoilumetsät ovat lähellä loma-asutusta. Hirviniemessäalueiden polkuuntumisesta päätellen metsien käyttö ei poik-kea merkittävästi ympäröivien metsien käytöstä. Kämmen-niemeä lukuun ottamatta ulkoilumetsissä ei ole rakennettujareittejä.

Retkeilymetsistä merkittävin kokonaisuus on Kintulamminalue, jonka retkeilypalveluita kehitetään vuonna 2007 val-mistuneen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Kintu-lammille on vuonna 2011 perustettu yksi kunnollisesti viitoi-

tettu reitti, mutta aluetta voi käyttää omatoimiseen retkeilyyn,sillä luontaisesti syntyneitä polkuja tai kärryteitä on jonkinverran. Muita isompia retkeilymetsäalueita ovat Kulkkila jaPirttijärvi, joissa ei ole reittejä. Myös polkuja on varsin vähän.

Kintulammin lisäksi retkeilymetsiksi luokitelluilla alueilla onMaisansalon Leiriniemessä rakennettu ulkoilureitti, jossa ontalvella latu. Pulesjärven rannassa on leirintäalue, joka ra-joittuu kaupungin pieneen metsätilaan. Pirttijärvellä on van-ha, heikkokuntoinen keittokatos, jonka käyttö lienee vähäistä.Muuten retkeilymetsissä ei ole kaupungin ylläpitämiä retkei-lypalveluita. Retkeilymetsäluokka onkin käytännössä metsienhoitoa ohjaava, eikä kerro alueen käytöstä tai pal-veluvarustuksesta. Vielä 1990-luvulla retkeilymetsät luokitel-tiin talousmetsiksi.

Kintulammilla metsien käytössä ovat etusijalla virkistys-käytön tavoitteet ja metsolinnun elinympäristöjen ylläpitämi-nen. Nämä kaksi tavoitetta kulkevat sopuisasti käsi kädessä,sillä keskimääräinen retkeilijä ja metso pitävät tutkimustenmukaan hyvin samankaltaisesta metsämaisemasta. Miellyt-tävä maisema syntyy mm. siitä, että metsien harvennuk-sessa säästetään pienpuustoa, joka katkaisee näkyvyyden.Metsien käsittelyn ulkopuolelle säästetään myös luontaisestitiheitä korpipainanteita, jotka Kintulammilla on rajattu tarkastimetsäsuunnitelmaan. Metsämaisemasta tulevat jatkossakinpuuttumaan laajat hakkuuaukeat, jotka heikentävät metsä-maisemaa metson ja retkeilijän näkökulmasta.

Kintulammilla on tavoitteena myös yleisemmin monimuo-toisuuden edistäminen. Tavanomaisen metsänkäsittelynulkopuolelle on rajattu metsäsuunnitelmassa 40 % alueenkokonaisalasta. Kintulammin metsäsuunnittelussa on nou-datettu retkeilyalueelle laadittuun hoito- ja käyttösuunnitel-maan kirjattuja metsien käsittelyn yleisperiaatteita.

Kuva 5. Teisko-Aitolahden metsissä on vain vähän rakennettuja reittejä ja polkuja tai muita retkeilyä tukevia palveluita. Kuva Su-sanna Lyly.


LUONNON MONIMUOTOISUUS

METSÄSUUNNITELMAAN ON RAJATTU LUONTOKOH-TEITA 23 % PINTA-ALASTA

Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaan on määritetty laajastimetsäluonnonalueita, jotka tullaan jättämään suunnitelma-kaudella metsätaloudellisten toimien ulkopuolelle. Suunni-telmaan on rajattu esimerkiksi metsä- ja luonnonsuojelulainmukaiset luontokohteet, metsäsertifioinnin harvinaiset luonto-tyypit, muut arvokkaat elinympäristöt, Etelä-Suomen moni-muotoisuusohjelma – Metson kriteerit täyttäviä luontokohteitasekä muita luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkaita kohteita.

Arvokohteet on määritetty Viheralueiden hoitoluokituksenmukaisiksi suojelualueiksi ja arvometsiksi, joita on 23 %kokonaispinta-alasta. Luonnon arvokohteiden osuus kokosuunnittelualueen pinta-alasta on merkittävä: suunnitelmaanrajattujen luontokohteiden määrä on kasvanut aiempaanmetsäsuunnitelmaan verrattuna nelinkertaiseksi. Vuosille2001 - 2010 laadittuun metsäsuunnitelmaan oli rajattu luon-tokohteita noin 6 % kokonaispinta-alasta.

Luonnon monimuotoisuus on otettu metsäsuunnitelmassahuomioon korostetusti, esimerkiksi metsälain mukaiset luon-tokohteet on rajattu metsäsuunnitelmaan lain asettamaaminirajausta laajempina kohteina.

Metsäsuunnittelussa puuston kehitystä tarkastellaan pit-källe tulevaisuuteen. Luontokohteiden määrittelyssä on tar-kasteltu myös arvokkaiksi kehittyviä kohteita ja kohteita,joissa luontoarvot olisi mahdollista palauttaa luonnonhoito-toimin. Esimerkiksi luontokohteiden sisään on rajattu luonto-arvoiltaan kehittymässä olevia nuoria metsiä arvometsiksi,vaikka niissä ei vielä nykyisellään ole erityisiä arvoja.

Osa arvometsiksi määritellyistä kohteista tullaan perusta-maan luonnonsuojelulain mukaisiksi yksityisiksi luonnon-suojelualueiksi kaupungin luonnonsuojeluohjelman kautta.Luonnonsuojeluohjelman kohteet on otettu huomioon suun-nitelmassa.

LUONTOARVOT OTETAAN HUOMIOON METSÄNKÄSIT-TELYSSÄ TOIMINTAMALLIN MUKAISESTI

Luonnon monimuotoisuus otetaan läpäisyperiaatteella huo-mioon myös muissa hoitoluokissa kuin arvometsissä ja suo-jelualueilla. Metsien hoidon toimintamalliin on kirjattu joukkolinjauksia, joilla turvataan luonnon monimuotoisuutta met-sienkäsittelyssä. Seuraavassa on esitetty Teisko-Aitolahdenkannalta keskeisimpiä periaatteita.

Metsänkäsittelyssä suositaan sekametsärakennetta japuustorakenteen vaihtelua kuten kerroksellisuutta. Jalopuitaja kookkaita lehtipuita säästetään. Myös aiemman puusuku-polven puustoa säästetään. Metsäsuunnittelussa ylispuu-hakkuun tarpeellisuus on harkittu tapauskohtaisesti puustonkasvun ohjaamisen, monimuotoisuuden lisäämisen, virkis-tyskäytön, turvallisuuden, maisematekijöiden ja metsätuho-jen torjumisen kannalta. Osa vanhoista puista jätetään sääs-tö- ja maisemapuiksi, vaikka metsikössä tehdään ylispuidenpoistoa. Kun metsänkäsittely tapahtuu luonnonarvokohteenvieressä, jätetään säästöpuita tavanomaista enemmän.

Harvennusten yhteydessä tehtävässä pienpuuston pois-tossa sekä maiseman ja virkistysarvojen parantamiseentähtäävässä pienpuuston hoidossa jätetään tiheikköjä rai-vaamatta erityisesti luonnon arvokohteiden yhteyteen. Pie-nialaisia harvennuksia lukuun ottamatta jätetään harvennus-kuvioiden sisään myös harventamattomia alueita, joihinmuodostuu luontaisesti lahopuustoa. Aiempaa metsäsuunni-telmaa on tarkennettu siten, että suunnitelmaan on rajattuerillisiksi metsikkökuvioiksi esimerkiksi kosteita painanteita,jotka on tarkoituksenmukaista jättää käsittelemättä. Luonnonarvokohteiden ja etenkin linnustollisesti arvokkaiden kohtei-den läheisyyteen tehdään metsänkäsittelyn yhteydessä pie-niläpimittaisista koivurungoista parimetrisiä kantoja ja jäte-tään kaadettuja runkoja lahoamaan, jotta lahopuun määräkasvaa myös käsiteltäviksi ehdotetuilla alueilla.

Metsäsuunnittelussa on kiinnitetty huomiota luontokohtei-siin, joiden arvot vaativat säilyäkseen hoitotoimia, kutenlehtoihin ja perinneympäristöihin. Metsäsuunnitelmaan onehdotettu joitakin lehtojen ja perinnebiotooppien hoitotoimia.Tarkempi toteutussuunnitelma valmistellaan yhteistyössäympäristönsuojeluyksikön kanssa. Metsäsuunnitelmaa täy-dennetään luonnonhoito- ja ennallistamistöiden osalta Met-son jatkohankkeessa suunniteltavilla toimenpiteillä kesän2012 aikana. Kesän aikana arvioidaan maastossa myöskulotusmahdollisuuksia. Lisäksi luonnonhoito- ja ennallista-mistoimia arvioidaan luonnonsuojeluohjelmassa esitettyjenluontotyyppien yksityiskohtaisempien lajistoinventointienpohjalta, perustiedot luontotyypeistä löytyvät metsäsuunni-telmasta. Luonnonhoito- ja ennallistamistyöt on arvioitavaperusteellisesti esimerkiksi saavutettavien hyötyjen näkö-kulmasta. Toimenpiteiden kustannukset tulee myös selvittääperusteellisesti. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset mm.muihin kiinteistöihin on selvitettävä.

Metso-selvitys ja Metso-ohjelman tavoitteiden huomioonottaminen on kuvattu tarkemmin seuraavassa luvussa.


Metsäsuunnitelman tavoitteetToimintamalliin on kirjattu kuusi painopistettä, jotka ohjaavat metsäsuunnitelmien valmistelua. Viisi ensimmäistä painopistettä aset-tavat tavoitteita metsien hoidolle ja käytölle. Kuudes painopiste ohjaa toimintatapoja kohti vahvempaa yhteistyötä ja osallistumista.Metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäsuunnittelussa on tavoitteena, että

Metsät ovat monikäyttöisiä, viihtyisiä, turvallisia ja terveyttä edistäviä Metsät ovat monimuotoisia ja ekologinen verkosto on toimiva Metsämaisema on elämyksellinen ja metsien kulttuuriarvoja korostetaan Metsät ovat elinvoimaisia ja muutokseen sopeutuvia Metsien hoito ja käyttö on taloudellisesti perusteltua Metsien hoidon toimintatapa on avoin, vuorovaikutteinen ja erilaisten käyttäjien tarpeet huomioiva.

Metsien hoidon toimintamallin keskeinen tavoite on sovittaa yhteen erilaisia metsien arvoja ja metsiin kohdistuvia tavoitteita. Erilai-silla metsäalueilla korostetaan erilaisia tavoitteita metsäalueen ominaispiirteiden ja sijainnin mukaan. Toimintamalliin kirjatut paino-tukset ovat osittain ristiriidassa keskenään. Erilaisia painotuksia sovitetaan yhteen luokittelemalla metsät Viheralueiden hoitoluoki-tuksen (Viherympäristöliitto 2007) mukaisiin metsäluokkiin.

HOITOLUOKITUS MÄÄRITTELEE TAVOITTEET

Teisko-Aitolahden metsät on luokiteltu valtakunnallisestikäytössä olevan Viherympäristöliiton Viheralueiden hoito-luokituksen mukaisesti. Hoitoluokitusjulkaisu uudistettiinvuonna 2007. Teisko-Aitolahden metsien kokonaispinta-alasta on hoitoluokituksen mukaisia ulkoilumetsiä 10 %,retkeilymetsiä on 33 %, talousmetsiä 34 %, arvometsiä 18 %ja suojelualueita 5 %. Alla olevassa kuvassa on esitetty Teis-ko-Aitolahden hoitoluokat.

Toimintamallissa on täsmennetty hoitoluokittaisia tavoit-teita, joista on seuraavassa esitetty Teisko-Aitolahden alu-

een osalta keskeisimmät tavoitteet hoitoluokittain. Tavoitteetovat ohjanneet metsäsuunnitelmien valmistelua. Luontoarvototetaan läpäisyperiaatteella huomioon kaikissa metsissä.Luonnon monimuotoisuus ja tavat, joilla erilaiset luontoarvototetaan huomioon metsäsuunnittelussa ja metsienkäsitte-lyssä on esitetty edellisessä luvussa Luonnon monimuotoi-suus. Hoitoluokittain on esitetty lisäksi joitain tarkennuksiaesimerkiksi lahopuustoon liittyvistä tavoitteista.

Kuva 6. Teisko-Aitolahden kaupungin metsien hoitoluokat.


ULKOILU- JA RETKEILYMETSÄT

Ulkoilumetsät (C2.1) sijaitsevat asutuksen lähialueilla, kuntaas retkeilymetsät (C2.2) sijaitsevat kauempana taajamista.Etenkin ulkoilumetsiä käytetään monin eri tavoin ulkoiluun javirkistäytymiseen. Teisko-Aitolahdessa erityinen virkistys-käyttö kohdistuu etenkin Kintulammin alueeseen ja muuta-miin ulkoilumetsätiloihin kuten Kämmenniemen metsiin.

Ulkoilu- ja retkeilymetsien hoidon tavoitteena on moni-muotoinen ja viihtyisä metsä. Hoidossa otetaan huomioonmyös puuston elinvoimaisuus ja uudistuminen sekä turvalli-suus- ja maisematavoitteet.

Ulkoilumetsien maisematavoitteina ovat monipuolisetmetsiköt ja metsämaiseman erityispiirteiden korostaminen.Metsien hoidossa säästetään myös eri laajuisia tiheikköjä jasuositaan eri latvuskerroksia, kun ne ovat riittävän elinvoi-maisia kasvatettavaksi. Metsien hoidossa vältetään yksipuo-listamasta metsikkörakennetta ja muuttamasta lähimaisemaayksitoikkoiseksi. Elinvoimaisuuteen pyritään toteuttamallaharvennushakkuut ja metsien hoitotyöt oikea-aikaisesti. Ul-koilumetsissä tavoitteena on puuston korkea ikä. Metsänuudistaminen kohdistetaan ulkoilumetsissä kunnoltaan jakasvukyvyltään heikentyneisiin puustoihin. Uudistamisentavoitteena on jatkuvuuden turvaaminen. Puustot pyritäänuudistamaan vaiheittain muutoksiin paremmin sopeutuviinsekametsiköihin mm. maisema- ja luontoarvot huomioiden.

Uudistamistoimet tulee aloittaa riittävän ajoissa, jolloin uu-distaminen voidaan toteuttaa pienialaisesti. Metsänuudista-misen varmistamiseen ja taimikon varhaishoitoon tulee koh-dentaa riittävästi resursseja.

Ulkoilumetsissä lahopuustoa säästetään hallitusti ottaenhuomioon virkistyskäyttö, asuminen, maisematekijät ja tur-vallisuus. Yksittäisiä tuulenkaatoja ei pääsääntöisesti kerätämaastosta pois, jos ne eivät haittaa esim. liikkumista. Laho-puustoa säästetään ja voidaan lisätä erityisesti alueilla, joillaon jo valmiiksi kuollutta puustoa tai joiden lähettyvillä onerityisiä luontoarvoja. Lahopuustoa voidaan säästää kaikissaikäluokissa oleviin metsiköihin.

Retkeilymetsissä lahopuustoa annetaan muodostua luon-taisesti. Yksittäisiä kuolleita puita tai muutaman puun ryhmiäei korjata pois. Laajemmat tuoreet myrskytuhopuustot onkorjattava metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi.

Retkeilymetsien puustorakennetta ohjataan metsänhoi-dollisin hakkuin ja hoitotoimin virkistyskäytön näkökulmastamonipuoliseksi ja visuaalisesti mielenkiintoiseksi metsämai-semaksi. Vanhoja metsiä säästetään. Pienialaisia uudistus-hakkuita voidaan toteuttaa, kun virkistysarvot tai luontoarvoteivät vaarannu. Uudistamisen tavoitteena on ikärakenteensäilyttäminen monipuolisena.

TALOUSMETSÄT

Talousmetsät (C4) sijaitsevat kaupunkirakenteen ulko-puolella. Tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti ja sosi-aalisesti kestävä talousmetsän hoito huomioiden luonnonmonimuotoisuus ja metsän monikäyttö. Talousmetsien hak-kuut ja hoitotoimet toteutetaan oikea-aikaisesti. Talousmetsätpidetään taloudellisesti tuottokykykyisinä. Kaupungin met-sistä etenkin talousmetsillä on huomattava taloudellinenmerkitys myös vaihtomaina puuntuotannollisen merkityksenlisäksi.

Talousmetsissä yksittäisiä kuolleita puita tai muutamankuolleen puun ryhmiä ei kerätä maastosta pois, vaan laho-puustoa annetaan muodostua talousmetsiin luontaisesti.

Laajemmat tuoreet myrskytuhopuustot on korjattava met-sästä hyönteistuhojen torjumiseksi. Lahopuuston määrääpyritään lisäämään erityisesti arvokkaiden luontokohteidenläheisyydessä säästämällä uudistushakkuissa suosituksiaenemmän säästöpuustoa uudistusalalle.

Metsänkäsittely sovitetaan maisemaan maastomuotojenmukaisesti. Maisemallisesti merkittäviä metsäalueita kutenrantametsiä tai peltosaarekkeita uudistetaan pienipiirteisesti.Pienialaiset kohteet voidaan jättää kokonaan uudistamatta.

Puulaji- ja puustorakenne säilytetään monipuolisena jakasvupaikkatyypille ominaisena.

ARVOMETSÄT

Arvometsä (C5) on erityisen tärkeä ja arvokas kohde mai-seman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusarvojen tai mui-den ominaispiirteiden vuoksi. Hoidon tavoitteena on korostaakohteen erityisarvoja. Arvokas luontokohde on rajattu met-säsuunnitelmassa arvometsäksi, jos kohde ei täytä suojelu-alueen määritysperusteita, mutta sen luontoarvot ovat pe-rustellusti merkittävät, ja se halutaan omaehtoisesti säästäätavanomaisen metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Tällaisellaalueella voidaan joutua tekemään toimenpiteitä luontoarvo-jen ylläpitämiseksi tai poistamaan vaaraa aiheuttavia puita.Arvometsien määrityksessä perusteena ovat kohteen omi-naispiirteet.

Arvometsiksi on suunnitelmassa määritetty esimerkiksimuut arvokkaat elinympäristöt, metsäsertifioinnin luontokoh-

teet, maisemassa arvokkaita metsiä ja Metso-kriteerit täyttä-viä kohteita.

Etenkin aiemman metsäsuunnitelman retkeilymetsiin onrajattu monimuotoisuuden lisäämisalueita arvometsiksi Met-so-ohjelman valintaperusteita hyödyntäen. Myös muihinmetsiin on rajattu arvometsiksi Metso-kriteerit täyttäviäelinympäristökokonaisuuksia ja edustavia yksittäisiä metsi-köitä. Suunnitelmassa on esitetty joihinkin arvometsiin luon-nonhoito- tai ennallistamistoimia. Mahdollisten toimenpitei-den suunnittelua jatketaan osana Mansen Metso:n jatkohan-ketta kesällä 2012. Jatkosuunnittelu kohdistuu pääasiassaedellä mainituille monimuotoisuuden lisäämisalueille ja nii-den läheisyyteen.


SUOJELUALUEET

Suojelualueet (S) luokkaan kuuluu kolmentasoisia kohteita.1. Luonnonsuojelualueet ovat luonnonsuojelulain nojallasuojeltuja alueita, luonnonsuojelulain luontotyyppejä ja ym-päristökeskuksen rajauspäätöksellä määriteltyjä erityis-suojeltujen lajien elinympäristöjä tai kasvupaikkoja. 2. Muut

suojellut alueet ovat metsä- ja vesilakikohteita, suojeluoh-jelma-alueita, Natura-alueita sekä rakennussuojelulain tairakennuslainsäädännön nojalla suojeltuja alueita ja mui-naismuistoalueita. 3. Muut arvokkaat alueet ovat maisemalli-sesti, kaupunkikuvallisesti tai geologisesti arvokkaita alueitaja arvokkaita luonnonalueita.

METSO-OHJELMAN TAVOITTEET TEISKO-AITOLAHDESSA

METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI

Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman, Metso:n mukaistenluontokohteiden selvitys Teisko-Aitolahdessa tehtiin vuonna2011 kaupungin metsien hoidon toimintamallin ja Metso-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden ohjaamana.Maastossa inventoidut kohteet valittiin ennakkoselvityksenperusteella. Inventoinnin lähtökohtana oli vuosina 2010 ja2011 kerätty metsikkö- ja puustotieto sekä muut luontotiedot.

Maastossa arvioitavan kohteen puuston rakennepiirteitä(mm. ikä, puulajisuhteet, lahopuun määrä) ja kasvillisuuttaverrattiin Metso-ohjelman luonnontieteellisiin valintakritee-reihin. Maastoinventointi painotettiin jo tiedossa olevien mo-

nimuotoisuuskohteiden ja suojelualueiden läheisyyteen.Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli laajempien luon-nonarvokohteiden määrittäminen metsäsuunnitelmiin, mikäon myös metsien hoidon toimintamallin linjaus.

Maastoselvityksen perusteella hylätyt kohteet olivatuseimmiten puustoltaan niin käsiteltyjä ja puulajisuhteiltaanniin yksipuolisia, että niitä ei ollut perusteltua rajata Metso-kohteiksi. Mukaan otettujen kohteiden tiedot tallennettiinpaikan päällä maastotallentimeen ja siirrettiin myöhemminTforest -suunnittelujärjestelmän metsätietoihin.

YHTEENVETO METSO-KOHTEISTA

Metso-inventoinnissa kerätty luontotieto lisäsi tietoa kau-pungin metsien luontoarvoista ja täydensi luonnon moni-muotoisuuden säilyttämisen kannalta merkittävällä tavallametsäsuunnitelmatietoa.

Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaan rajattujen Metso-kohteiden yhteispinta-ala on 342 ha. Taulukossa on esitettyyhteenveto kohteista luontotyypeittäin ja luokittain. Kohteidenosuus koko metsämaan alasta on noin 11 %. Yleisin luonto-tyyppi on runsaslahopuustoinen kangasmetsä. Puustoiset

suot ja lehdot ovat seuraavaksi yleisimpiä. Run-saslahopuustoisten kangasmetsien osuus on noin 44 %kaikista kohteista. Metso-kohteista noin 60 % täyttää 1-luokan kriteerit. 2-luokan kohteita on noin 26 % ja 3-luokankohteita noin 14 %.

Teisko-Aitolahden Metso-kohteet ovat hyvin puustoisia.Niiden kuutiotilavuus on keskimäärin 243 m3/ha, kun puustonkeskimääräinen tilavuus kaikissa Teisko-Aitolahden metsissäon 186 m3/ha.

Taulukko 3. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaan rajatut Metso-kohteet laaduittain ja luontotyypeittäin.

M ETSO I METSO II METSO III YHTEENSÄ, ha

25,54 21,48 10,44 57,46

111,14 27,95 12,96 152,05

4,54 9,5 4,2 18,24

37,84 22,2 21,94 81,98

0 1,61 0 1,61

0 0 0 0

3,61 0,59 0 4,2

21,31 4,59 0,51 26,41

203,98 87,92 50,05 341,95

Puustoiset per inneym päristöt

M etsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

Yhteensä, ha

P ienv esien lähim etsät

Puustoiset suot

M etsäluhdat ja tulvam etsät

Harjujen paahdeym päristöt

LUONTOTYYPIT

Lehdot

Runsaslahopuustoiset kangasm etsät


Metso-selvityksessä ei ollut tavoitteena rajata kaikkia Metso-ohjelman valintakriteerit täyttäviä kohteita metsäsuunnitelmaan suoje-lukohteiksi. Tavoitteena oli yksittäisten kohteiden sijaan muodostaa laajempia elinympäristökokonaisuuksia, esimerkiksi jo olemas-sa olevien suojelualueiden tai metsälain arvokkaiden elinympäristöjen läheisyyteen. Inventoinnissa painotettiin edustavimpia, Met-so 1-luokan kohteita. Metso 2- ja Metso 3-luokan kohteita otettiin mukaan pääsääntöisesti täydentämään Metso 1-luokan kohdettatai muuta arvokasta kohdetta, esim. metsälain arvokasta elinympäristöä. Yksittäisiä pienialaisia Metso 3-luokan kohteita ei otettumukaan Metso-kohteisiin, koska valintakriteerit ovat kolmosluokassa vaatimattomat.

Metso-ohjelman valintakriteerit on alun perin tehty yksityisten omistuksessa olevien talousmetsien vapaaehtoiseen suojeluun jasuojelukohteiden arvottamiseen. Kriteereitä on Ympäristöministeriön mukaan tarkoitus soveltaa joustavasti. Metso-kriteereillä ei olelakiperustaa, jonka mukaan ne olisi pakko suojella. Sen sijaan Metso-ohjelma tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden saadakorvausta valtiolta kohteen suojelusta. Kohteen selkeän ja tarkoituksenmukaisen rajauksen kannalta on järkevää, että osittain var-sin väljien kriteerien takia metsänomistaja voi saada myös edustavien alueiden väliin jäävien, mutta luontoarvoiltaan vaatimatto-mampien metsiköiden puuntuotannollisesta menetyksestä korvauksen, kun kokonaisuus suojellaan Metso-ohjelman kautta.

Tampereen kaupungin metsiä on hoidettu kestävästi ja monitavoitteisesti jo vuosikymmenten ajan. Metsienkäsittelyssä on pyrittysäästämään Metso-kriteereinä toimivia metsän rakennepiirteitä. Siksi valintakriteerien systemaattinen soveltaminen ei ole perustel-tua, kun esimerkiksi Metso 3-luokan luontokohteiden valintakriteerit ovat hyvin vaatimattomalla tasolla. Kriteerien sovittaminenkaupungin metsänomistuksen tavoitteisiin on kirjattu metsien hoidon toimintamalliin, jonka sisältöön kuntalaiset ja sidosryhmät(esim. ympäristöjärjestöt) ovat olleet vaikuttamassa.

METSO-OHJELMAN TAVOITTEIDEN HUOMIOINTI

Metso-ohjelman tavoitteet otetaan Teisko-Aitolahden metsissä huomioon kolmella tavalla: Merkittävimmistä Metso-kohteista, joihin ei kohdistu muita erityisiä maankäytön tavoitteita, perustetaan luonnonsuojelulain

mukaisia yksityisiä luonnonsuojelualueita kaupungin luonnonsuojeluohjelman perusteella. Muut edustavat Metso-kohteet on määritetty metsäsuunnitelmassa arvometsiksi. Arvometsäksi luokittelu on myös yksi

Tampereen luonnonsuojeluohjelman suojeluvoista. Metsienkäsittelyssä säästetään ja lisätään monimuotoisuuden kannalta tärkeitä metsien rakennepiirteitä, jotka ovat Metso-

ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita. Metsien hoidossa pyritään myös tavoitteellisella tasolla Metso-kriteerienmukaiseen metsien rakenteeseen.

ENNALLISTAMIS- JA LUONNONHOITOTOIMENPITEET

Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentynyt, vahingoittunut tai tuhoutunut ekosys-teemi pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.

Mansen Metso -hankkeessa inventoituihin kohdetietoihin sisältyi ehdotuksia ennallistamiseen tai luonnonhoitotöihin soveltuvistakohteista. Vuonna 2012 toteutuvassa Metson jatkohankkeessa suunnitellaan tarkemmin luonnonhoitotöitä ja ennallistamista sekäarvioidaan kaupungin taloudellisia mahdollisuuksia töiden toteuttamiseen. Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelma täydentyy luon-nonhoito- ja ennallistamistöiden osalta kesän 2012 aikana, jolloin toteuttamista suunnitellaan maastossa.


Kuvat 7 ja 8. Pienvesien kuten lampien ja purojen lähiympäristöt ovat metsäluonnon ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita.Vasemman puoleinen kuva Sini Miettinen, oikean puoleinen kuva Joanna Aalto.

TIETOLAATIKKO: METSO – ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUOTOISUUSOHJELMA

Metso-ohjelma on käynnissä vuosina 2008 – 2016. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien taan-tuminen ja metsälajiston köyhtyminen. Metso-ohjelman kohteita ovat metsäiset luontotyypit. Niihin kuuluvat mm. lehdot,runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja puustoiset suot.

Metso–ohjelman lähtökohtana on maanomistajan vapaaehtoisuus, maanomistajat itse tarjoavat omilla maillaan si-jaitsevia luontokohteitaan suojeluun. Metso-ohjelman keinoja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ovat pe-rinteisen suojelun ja määräaikaisen suojelun ohella monimuotoisuusarvoiltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito.Luonnonhoitotoimia voivat olla esimerkiksi lehtojen hoito tai vesitaloudeltaan muuttuneen lähteen ennallistaminen.

Mikäli suojeltavaksi tarjottu kohde hyväksytään Metso-kohteeksi, valtio maksaa metsänomistajalle korvauksen kus-tannuksista, joita puuntuotannon tulonmenetyksistä aiheutuu. Korvauksen suuruus riippuu kohteen puuston arvosta.Yksityisille metsänomistajille suojelusta aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisinä. Kunnat voivat saada kor-vausta Metso-kohteiden suojelusta aiheutuvista tulonmenetyksistä enintään puolet kohteen puuston hakkuuarvosta.Korvauksen määrää alentavat esimerkiksi virkistyskäyttö ja kaavan virkistysmerkintä.


Toimenpide-ehdotuksetTeisko-Aitolahden metsäsuunnitelma ehdottaa hakkuita noin 1200 hehtaarin alueelle ja metsänhoitotöitä noin 390 hehtaarin alueel-le. Metsänhoitotöistä iso osa sijoittuu samoille alueille kuin hakkuuesitykset. Aiemmassa metsäsuunnitelmassa toimenpiteitä esitet-tiin suunnittelualueen pinta-alaan suhteutettuna yhtä paljon.

Tämä metsäsuunnitelma ehdottaa kasvatushakkuita noin 1100 hehtaarin alueelle ja noin 100 hehtaarin alueelle luontaista uudis-tamista tai uudistamista ja viljelyä. Hakkuuesitysten perusteella metsistä ehdotetaan poistettavaksi puustoa noin puolet puustonkokonaiskasvusta, mikä merkitsee puuston huomattavaa lisääntymistä suunnitelmakauden aikana. Valtaosa ehdotetuista hakkuistaon harvennushakkuita, jolloin metsät säilyvät laajasti peitteisinä. Uudistushakkuita ehdotetaan vain noin 15 %:lle siitä alueesta,missä puusto olisi mahdollista uudistaa lainsäädäntö huomioiden.

Kasvatushakkuita eli ensiharvennusta, harvennusta ja ylispuiden poistoa taimikosta esitetään tehtäväksi vuosittain noin 1100hehtaarin alueella. Uudistushakkuita ehdotetaan tehtäväksi noin 10 hehtaarin alueella vuosittain, mikä on noin 0,3 % suunnitelma-alueen pinta-alasta. Uudistamista ehdotetaankin varsin vähän. Keskimäärin Teisko-Aitolahden metsien kiertoajaksi muodostuuesitetyllä uudistamisnopeudella noin 280 vuotta. Metsänhoitosuositukset esittävät uudistamisiäksi keskimäärin 80 - 100 vuotta.Pääasiassa uudistushakkuut kohdistuvat talousmetsiin, ja vain pieneltä osin retkeilymetsiin. Retkeilymetsissä kiertoaika nouseekinjopa 665 vuoteen. Kuvassa on esitetty eri hakkuutapojen osuudet hakkuuehdotusten kokonaispinta-alasta.

Kuva 9. Metsäsuunnitelman ehdottamista hakkuista valtaosa on metsän ensiharvennustatai varttuneemman puuston harvennusta.


Metsäsuunnitelma ehdottaa metsänhoitotöitä noin 390 hehtaarille. Nuoren metsän hoito ja taimikonhoito puustoa raivaamalla sekämetsänuudistamiseen liittyvät työlajit kuten maanmuokkaus ja taimien istutus ovat metsäsuunnitelmassa useimmiten esitettyjämetsänhoitotöitä. Vuotuinen metsänhoitotöiden pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Kuvassa on esitetty eri metsänhoitotyölajien koko-naispinta-alat Teisko-Aitolahden suunnitelma-alueella.

Kuva 10. Metsäsuunnitelma esittää metsänhoitotöitä yhteensä 390 hehtaaria. Ehdotukseen eivät sisällyharvennuksiin liittyvät pienpuuston raivaustyöt.

Suunnitelman toteutusTeisko-Aitolahden metsäsuunnitelma on yleistasoinen toteutussuunnitelma, jonka pohjalta valmistellaan yksityiskohtaisemmattyömaasuunnitelmat. Työmaasuunnitelmissa kuvataan tarkemmin miten esimerkiksi virkistysarvot ja luonnon monimuotoisuusotetaan huomioon metsänkäsittelyssä. Työmaasuunnittelussa tehdään yhteistyötä kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa.Työmaasuunnitelmien valmistelua ohjaa metsäsuunnitelman esittämä toimenpiteiden kiireellisyys.

Kiireellisimmät työt on ehdotettu toteutettaviksi vuosina 2011 - 2015. Käytännössä näiden töiden toteutus onmetsänhoidollisesta näkökulmasta arvioituna myöhässä. Kiireelliset toimenpiteet ovat usein nuoren puuston käsittelyehdotuksiatai metsänuudistamisen varmistamista. 2012 - 2016 vuosille esitetyt työt ehdotetaan toteutettaviksi ensimmäiselleviisivuotiskaudella ja 2017 - 2021 vuosille ehdotettavat työt toiselle viisivuotiskaudelle.Työmaasuunnittelussa otetaan huomioon metsien hoidon toimintamalliin kirjatut linjaukset ja tässä suunnitelmassa esitetytyleiset tavoitteet sekä metsikkökuvioittaiset ehdotukset.

Teisko-Aitolahden metsävaratietoja ylläpidetään metsätietojärjestelmässä. Toimenpiteiden toteutuksen jälkeen metsikkö- japuustotiedot päivitetään ajantasalle. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa esimerkiksi uusilla lajihavainnoilla. Lisäksisuunnitelmaan voidaan täydentää luonnonhoito- ja ennallistamistöiden osalta.

Suunnitelmaan voidaan joutua tekemään myöhemmin muutoksia esimerkiksi puuston terveydentilan muutoksen tai myrsky-tai hyönteistuhojen seurauksena. Tällaisten toimenpiteiden toteutus ei vaadi metsäsuunnitelman viemistä uudelleen hyväksyttä-väksi metsäasioista päättävään luottamuselimeen, vaan tarvittavista toimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti eri asiantuntijata-hojen kesken.

NÄIN LUET METSÄSUUNNITELMAA LIITE 2.

Valmis metsäsuunnitelma koostuu yhteenvetoraportista, liitteinä olevista metsikkökuvioittaisista selosteista jateemakartoista.

Metsikkökuvioittaisessa selosteessa on esitetty kuvioittain eli metsiköittäin: Metsikkökuvion numero lukuna, esim. 1 tai 1.1 (jos alkuperäinen kuvio on jaettu useammaksi kuvioksi on

kuviolla alanumero) Pinta-ala: Metsikkökuvion pinta-ala hehtaareina Kasvupaikkatyyppi: Se kertoo ravinteisuudesta. Kasvupaikkatyyppejä ovat lehto, lehtomainen kangas, tuore

kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas, karukkokangas Pääpuulaji: Pääpuulajiksi määritellään puulaji, jota esiintyy metsikkökuvion kokonaispuustosta eniten (ppa). Puusto: Puulajeittain kuvataan puuston keski-ikä, pohjapinta-ala neliömetreinä (m2) hehtaarilla, runkoluku

kappaleina hehtaarilla, puuston keskiläpimitta rinnan korkeudella (d 1,3 m) cm, pituus metreinä ja puustonkuutiotilavuus hehtaarilla m³/ha.

Toimenpiteet kohdassa kuvataan ehdotettavat toimenpiteet kiireellisyyksittäin. Kiireellisimmät työt on esitettyvuosille 2011 - 2015. Käytännössä näiden töiden toteutus on metsänhoidollisesta näkökulmasta arvioitunamyöhässä. 2012 - 2016 vuosille esitetyt työt ehdotetaan ensimmäiselle viisivuotiskaudella ja 2017 - 2021vuosille ehdotettavat työt toiselle viisivuotiskaudelle. Toimenpiteissä esitetään hakkuut ja metsänhoitotyöt.Metsienkäsittelytavat on kuvattu suunnitelman liitteissä

Monimuotoisuus kohdassa esitetään aina Viheralueen hoitoluokituksen mukainen luokka. Lisäksi kohdassa ontieto kuviolla esiintyvistä muista puulajeista, kun niitä on kuviolla esim. alle 1 m2/ha. Monimuotoisuus kohdassaesitetään myös kuviokohtaisia monimuotoisuustietoja kuten lajihavaintoja ja muita kuviota kuvaaviaerityispiirteitä. Lisäksi monimuotoisuuskohtaan merkitään tieto Metsälain tärkeästä elinympäristöstä,Luonnonsuojelulain mukaisista luontotyypeistä, muista arvokkaista elinympäristöistä ja metsäsertifioinninharvinaisista elinympäristöistä. Metso-kohteet on esitetty määreellä Metso-ohjemaan soveltuva kohde.

Lisätietoja kohdassa on kuvattu tekstirivillä kuvion erityispiirteitä kuten lajistoa. Lisätiedot kohdassa on kuvattu Metso-kohteesta kohteen laatu (Metso 1, Metso 2 tai Metso 3) ja luontotyyppi.

Lisäksi useimmissa kohteissa on mainittu tietoja kohteen kasvillisuudesta. Lisätietoja kohdassa on myös tarkennuksia toimenpiteiden toteutuksesta, jos toimenpiteessä tulee ottaa

huomioon jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Metsien hoidon toimintamalli ohjaa lisäksi varsinaisten töidentoteutusta. Siinä on kuvattu yksityiskohtaisesti asioita, jotka otetaan läpäisyperiaatteella huomioon kaikissametsissä.

Taustakartan päällä on esitetty: Kartalle on merkitty kiinteistön rajat punaisella. Suunnittelualueen lohkonumero on esitetty punaisella

numerolla. Vain ensimmäisellä kahdella numerolla on merkitystä (36 – 58), alanumerot ovat teknisiä (esim.36/1).

Taustakartan päälle on rajattu metsikkökuviot vihreällä viivalla, kuvion keskellä on mustalla numerollametsikkökuvion numero. Metsikkökuvion numero löytyy suunnittelulohkoittain metsikkökuvioittaisestaselosteesta. Karttaa ja selostetta luetaan rinnakkain. Metsälain tärkeät elinympäristöt on rajattu yhtenäiselläpinkillä/punertavalla viivalla ja kuvionumero on esitetty samalla värillä. Muut arvokkaat elinympäristöt on rajattupinkillä/punertavalla palloviivalla.

Kartalla on esitetty käytetyimpiä reittejä oranssilla viivalla, polkuja ruskealla katkoviivalla sekä tiet mustallaviivalla.

Kartalla on esitetty myös pistemäistä monimuotoisuustietoa kuten huomattavia havupuita ja lehtipuita. Tietomonimuotoisuuspisteestä on esitetty myös selosteen monimuotoisuuskohdassa.

Teemakartoilla on esitetty: Metsien hoitoluokat (kartalla selite) Hakkuuehdotukset kiireellisyyksittäin (kartalla selite). Liitteessä kolme on kuvattu metsien käsittelytavat. Metsänhoitotyöt kiireellisyyksittäin (kartalle selite). Liitteessä kolme on kuvattu metsien käsittelytavat.

Liite 3Metsien ja maisemanhoidon tavat kaupungin metsissä

Maisemanhoito

Kaupungin metsien toimintamallin yksi tavoite on elämyksellinen ja metsien kulttuuriarvoja korostava metsämaisema.Metsä on keskeinen elementti maisemassa ja siksi maisemanäkökohtia huomioidaan metsän hoitotoimia suunniteltaes-sa. Erityisiä maisemanhoitotöitä ovat esim. näkymien avaaminen, vesakon poisto ja pensaskerroksen hoito. Metsänhoi-totöiden toteutuksessa esim. säästettävät maisemapuut ja taimiryhmät, harvennustiheyden vaihtelu ja lehtipuiden suosi-minen sekä hakkutähteiden raivaus ovat toimia, joilla otetaan huomioon metsänhoidon maisemavaikutuksia.

Luonnonhoitotoimet ja ennallistaminen

Luonnonhoito ja ennallistaminen ovat hoitotöitä, joilla parannetaan ja lisätään metsien luontoarvoja, jotka ovat heikenty-neet ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Ennallistamistoimenpiteillä pyritään palauttamaan ihmisen toiminnan takia heiken-tynyt tai vahingoittunut luontokohde mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Esim. ojitettujen soiden tai muokattujen lähtei-den vesitaloutta voidaan palauttaa ennallistamalla. Luontokohteen palauttaminen kohti luonnontilaa vie aikaa ja toteut-tamiskustannukset vaihtelevat kohteen ja toimenpiteen laajuuden mukaan. Kaupungin omistamissa metsissä on käyn-nissä muutaman pilottikohteen ennallistamisen suunnittelu, jolla punnitaan ennallistamistoimien soveltuvuutta rajallisiintoteuttamisresursseihin.

Luonnonhoitotöitä ovat esim. kuusten poisto lehtipuuvaltaisista lehdoista, havupuiden seassa kasvavien jalopuiden kas-vutilan lisääminen ja perinnebiotooppien umpeenkasvun ehkäisy. Luonnonhoitotyöt täydentävät monitavoitteista metsän-hoitoa perinteisten käsittelymenetelmien rinnalla. Esim. asutuksen lähialueilla tehtävät puuston ja pensakerroksen hoito-toimenpiteet ovat ennen kaikkea luonnon- ja maisemanhoitotöitä, joilla parannetaan lähimetsien virkistysarvoja.

Pienpuuston hoito

Pienpuuston hoito on metsän alemman latvuskerroksen puiden ja pensaiden hoitoharvennusta sekä taimikonhoitoa javesakon raivausta. Pienpuuston hoitoa tehdään maisema- ja virkistysarvojen parantamiseksi, siinä raivataan pensasker-rosta. Taimikonhoidolla parannetaan istutetun, kylvetyn tai luontaisesti syntyneen uuden puusukupolven kasvuedellytyk-siä. Taimikosta poistetaan taimien kasvua haittaava heinikko ja vesakko sekä tehdään puulajivalintaa metsikön tulevai-suutta silmälläpitäen. Taimikonhoito tehdään metsikössä 1-3 kertaa kasvupaikan rehevyydestä riippuen: mitä reheväm-mästä paikasta on kyse sitä useammin taimikonhoito tehdään.

Metsän harventaminen

Harvennushakkuiden tärkein tavoite on tehdä kasvutilaa elinvoimaisille ja hyvälatvaisille puille, että ne pystyisivät kas-vamaan mahdollisimman pitkään ennen tulevaa uudistamisajankohtaa. Harvennushakkuut parantavat metsien maisema-ja virkistysarvoja, mm. metsän pintakasvillisuus elpyy ja marjasato kasvaa harvennuksen myötä. Lisää tilaa ja valoa saa-tuaan sekä nuorten että varttuneiden puiden latvukset tuuheutuvat ja niiden elinvoimaisuus paranee. Harvennushakkuis-sa poistetaan kerralla keskimäärin kolmasosa puustosta. Virkistyskäytön näkökulmasta harvennushakkuu avartaa javäljentää metsämaisemaa vaikutus maisemaan on vähäinen. Harvennushakkuussa metsä säilyy peitteisenä. Ulkoilualu-eilla hakkuutähteet kerätään pois käytetyimmiltä alueilta.

Metsien uudistaminen

Kaupungin metsiä uudistetaan vähitellen ja pienipiirteisesti. Metsien uudistamisen tärkeimpänä tavoitteena on metsienjatkuvuuden turvaaminen. Uudistamisajankohdan tärkeimpänä kriteerinä on puuston elinvoimaisuus eli sen kunto ja kas-vukyky. Kaupungin metsissä pyritään pienipiirteiseen ja vaiheittaiseen uudistamiseen. Siksi uudistamishakkuita toteute-taan usein siemen- ja suojuspuuhakkuina tai pienaukkohakkuina ja poimintahakkuina. Myös perinteistä avohakkuutakäytetään etenkin talousmetsien uudistamisessa. Ulkoilumetsissä uudistamismenetelmien valinnassa kiinnitetään erityis-tä huomiota hakkuiden maisemaan sovittamiseen.

Siemen- ja suojuspuuhakkuut

Kun metsä uudistetaan luontaisesti, tehdään männikköön ja koivikkoon siemenpuuhakkuu. Mänty ja koivu tar-vitsevat uudistuakseen runsaasti valoa. Metsään jätetään suuria puita kasvamaan harvakseltaan ja niiden sie-menistä kasvaa ympärille uusien puiden taimia. Kuusikoissa luontaista uudistamista voidaan toteuttaa suojus-puuhakkuulla. Silloin kuusikon alle luontaisesti syntyneelle taimikolle tehdään tilaa kaatamalla suuria kuusiapois. Suojuspuuhakkuu sopii luontaisena uudistamismenetelmänä varjossa kasvavalle kuuselle. Suojuspuuhak-kuussa metsä jää tiheämmäksi kuin siemenpuuhakkuussa. Siemenpuita jätetään maksimissaan n. 50 runkoahehtaarille maisemallisesti sopiviin ryhmiin.

Pienaukko- ja kaistalehakkuut

Pienaukko- tai kaistalehakkuussa uudistettavaan metsään hakataan halkaisijaltaan noin 30 - 45 m olevia aukko-ja tai kapeita n. 20 - 40 m levyisiä kaistoja. Näin muodostuneisiin aukkoihin saadaan kasvutilaa ja valoa uusillepuun taimille. Pienialaiset pienaukot tai kaistat on helpompi sovittaa maisemaan kuin tavanomaisen avohak-kuun laajempi aukko. Metsän uudistamista voidaan jatkaa pienaukkojen tai kaistaleiden reunoilta vähitellenpoimien, kun aukkoon on syntynyt uusi taimikko. Näin metsämaisema säilyy jatkuvasti peitteisenä ja metsäkuvamonipuolisena.

Poimintahakkuut

Poimintahakkuussa tehdään systemaattista yksittäisten puiden poistoa. Poimintahakkuilla voidaan antaa kook-kaille maisemapuille tilaa tai tehdä kasvutilaa esimerkiksi pidennetyllä kiertoajalla kasvatettaviin metsiköihin.Poimintahakkuita toteutetaan, kun pienaukosta aloitetaan metsän vaiheittainen uudistaminen. Myös huonokun-toisia puita voidaan poistaa poimintahakkuilla.

Avohakkuu

Avohakkuussa koko metsikkökuvion puut hakataan pois. Hakkuualalle jätetään eläviä maisema- ja säästöpuitasekä kuviolla mahdollisesti kasvavat hyväkuntoiset taimiryhmät. Lisäksi kuolleet puut ja pökkelöt säästetään.Uusi puusukupolvi istutetaan taimina tai siemenistä joko kylväen tai luontaisesti ympäröivästä metsästä uudis-tuen. Joissakin metsissä avohakkuu saattaa olla ainoa uudistamisvaihtoehto, mikäli vanha puusto on ollut esim.juurikäävän lahottama ja metsikön puulaji pitää vaihtaa.

Puuston uudistamisikää ja -läpimittaa säätelevät valtakunnallisesti metsälaki sekä Tapion hyvän metsänhoidonsuositukset. Kaikissa metsien käsittelyissä otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus hyvän metsänhoidonsuositusten mukaisesti.

teisko – aitolahden metsÄsuunnitelma vuosille …5 teisko-aitolahden metsäsuunnitelma 2012-2021...

Documents