teemma 44 a aattmmoossffeerraa.. o iccllimmaa.. · tema 4 .a atmosfera. o clima ccss 1º eso...

Tema 4 .A atmosfera. O clima CCSS 1º ESO viaxeaitaca.com 0

TTeemmaa 44

AA AATTMMOOSSFFEERRAA..

OO CCLLIIMMAA..

11..-- AA AATTMMOOSSFFEERRAA..

22..-- TTEEMMPPOO EE CCLLIIMMAA

33..-- EELLEEMMEENNTTOOSS EE FFAACCTTOORREESS DDOO CCLLIIMMAA

AA.. AA tteemmppeerraattuurraa::

oo FFaaccttoorreess ddaa tteemmppeerraattuurraa::

AAllttiittuuddee..

LLaattiittuuddee..

EEssttaacciióónnss..

PPrrooxxiimmiiddaaddee óó mmaarr..

AAss ccoorrrreenntteess mmaarriiññaass..

oo ZZoonnaass tteerrmmoocclliimmááttiiccaass

BB.. PPrreessiióónn.. OOss vveennttooss..

oo PPeessaa oo aaiirree??

oo AA pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa..

oo OOss cceennttrrooss ddee aacccciióónn:: CCiirrccuullaacciióónn aattmmoossfféérriiccaa..

AAnnttiicciillóónnss..

DDeepprreessiióónnss oouu bboorrrraassccaass..

CC.. AA hhuummiiddaaddee:: aass pprreecciippiittaacciióónnss..

oo AA hhuummiiddaaddee ddoo aaiirree..

oo TTiippooss ddee cchhuuvviiaass..

44..-- OOSS CCLLIIMMAASS DDOO MMUUNNDDOO,, EESSPPAAÑÑAA EE GGAALLIICCIIAA..

55..-- OO CCAAMMBBIIOO CCLLIIMMÁÁTTIICCOO..


11..-- AA AATTMMOOSSFFEERRAA..

AA aattmmoossffeerraa éé uunnhhaa ccaappaa ddee ggaasseess (( nniittrróóxxeennoo –– 7788%% -- ee oossííxxeennoo-- 2211%%-- pprriinncciippaallmmeennttee,, aaddeemmááiiss ddee oozzoonnoo,,

ddiióóxxiiddoo ddee ccaarrbboonnoo –– CCOO22-- ee oouuttrrooss )) dduunnss 11..000000 kkmm ddee eessppeessoorr qquuee eennvvoollvvee oo PPllaanneettaa TTeerrrraa.. CCoommoo ppooddeemmooss

oobbsseerrvvaarr nnaa iimmaaxxee,, ppooddeemmooss ddiissttiinngguuiirr vvaarriiaass ccaappaass::

PPoorr vvaarriiaass rraazzóónnss,, aa aattmmoossffeerraa tteenn uunnhhaa iimmppoorrttaanncciiaa ddeeffiinniittiivvaa ppaarraa aa aa vviiddaa nnaa TTeerrrraa::

OOss sseerreess vviivvooss nneecceessiittaann ddooss sseeuuss ggaasseess -- ffuunnddaammeennttaallmmeennttee oossííxxeennoo -- ppaarraa vviivviirr..

AA ccaappaa ddee oozzoonnoo aaccttúúaa ccoommoo aa uunn ffiillttrroo qquuee pprrootteexxee aaooss sseerreess vviivvooss ddooss rraaiiooss uullttrraavviioolleettaass..

NNaa aattmmoossffeerraa hhaaii uunnss ggaasseess qquuee rreecciibbeenn oo nnoommeess ddee ““ggaasseess ddee eeffeeccttoo iinnvveerrnnaaddooiirroo ““ ((CCOO22,, vvaappoorr ddee aauuggaa,, mmeettaannoo,,……)) qquuee rreetteeññeenn ppaarrttee ddaa eenneerrxxííaa ssoollaarr nnaa aattmmoossffeerraa,, ccoonnsseegguuiinnddoo qquuee hhaaxxaa uunnhhaa tteemmppeerraattuurraa

mmeeddiiaa ddee 1155ooCC.. EEssttee cchhaammaaddoo ““eeffeeccttoo iinnvveennaaddooiirroo”” éé bbeenneeffiicciioossoo ppaarraa aa vviiddaa nnoo nnoossoo ppllaanneettaa,, ppeerroo qquuee nnooss

úúllttiimmooss tteemmppooss oo hhoommee eessttáá aa aacceelleerraarr,, ffaacceennddoo qquuee aauummeennttee aa tteemmppeerraattuurraa aattmmoossfféérriiccaa,, ccoonnttrriibbuuiinnddoo ppoolloo

ttaannttoo aaoo ccaammbbiioo cclliimmááttiiccoo..

PPoorr úúllttiimmoo,, nnaa ccaappaa mmááiiss pprróóxxiimmaa áá ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree –– aa TTRROOPPOOSSFFEERRAA –– pprrooddúúcceennssee ooss ffeennóómmeennooss

mmeetteeoorroollóóxxiiccooss rreellaacciioonnaaddooss ccoo cclliimmaa (( pprreecciippiittaacciióónnss,, vveennttoo,,……))

AAccttiivviiddaaddeess::

11..-- EEnnuummeerraa aass 44 rraazzóónnss ppoollaass qquuee aa aattmmoossffeerraa éé iimmppoorrttaannttee ppaarraa aa vviiddaa nnaa aattmmoossffeerraa..

22..-- OO eeffeeccttoo iinnvveerrnnaaddooiirroo éé bbóó oouu mmaalloo ppaarraa aa vviiddaa nnaa TTeerrrraa .. EExxppllííccaaoo..


22..-- TTEEMMPPOO EE CCLLIIMMAA

O clima sería coma unha película dos diferentes tipos de tempo.

TTeemmppoo ((aattmmoossfféérriiccoo)):: estado da atmosfera nun lugar e momento concretos. P.ex.: Hoxe en A Coruña o tempo é chuvioso. A meteoroloxía estuda os fenómenos atmosféricos (vento, chuvia,neve, saraiba…) e o mecanismo que os produce, intentando a súa predición.

CClliimmaa:: sucesión dos diferentes tipos de tempo durante, como mínimo, un ano. P.ex.: O clima de Galicia é oceánico. A climatoloxía é a ciencia que o estuda.

DDiiffeerreennzzaa eennttrree tteemmppoo ee cclliimmaa:: En A Coruña e Río de Xaneiro pode facer o mesmo tempo (P.ex.: chuvioso, frío, soleado,…), pero iso non quere dicir que teñan o mesmo clima (A Coruña: temperado oceánico; Río de Xaneiro: tropical)


3.- Analiza a seguinte frase: “As malas condicións climatolóxicas na etapa ciclista de hoxe, impediron que os afeccionados se

acercasen a animar aos esforzados corredores”. Onde se atopa o erro da frase? Razoa a resposta.

4.- Asocia as seguintes afirmacións cos conceptos de tempo e clima:

o Os veráns no levante español son secos e cálidos. o Oforte vento que azoutou as costas galegas ocasionou o amarre da frota pesqueira no porto. o O valor medio anual da temperatura na cidade de Santiago de Compostela é duns 13ºC.

oo Mañá prognostícase a chegada dunha fronte fría polo noroeste peninsular.

55..-- EExxpplliiccaa aa qquuee ssee rreeffiirree ccaaddaa ppeerrssoonnaaxxee..


22..-- EELLEEMMEENNTTOOSS EE FFAACCTTOORREESS DDOO CCLLIIMMAA

11ºº eelleemmeennttoo ddoo CClliimmaa :: AA tteemmppeerraattuurraa:: AA tteemmppeerraattuurraa éé oo nniivveell ddee eenneerrxxííaa qquuee pprreesseennttaa aa aattmmoossffeerraa,,sseegguunnddoo aa ccaall ppooddeemmooss ddiicciirr qquuee vvaaii ffrrííoo oouu

ccaalloorr.. AA tteemmppeerraattuurraa éé oo eelleemmeennttoo mmeetteeoorroollóóxxiiccoo pprriinncciippaall,, ppoorrqquuee ddeellaa ddeeppeennddeenn aass pprreecciippiittaacciióónnss ee ooss vveennttooss..

MMeeddiimmooss aa tteemmppeerraattuurraa ccuunn aappaarreelllloo cchhaammaaddoo TTEERRMMÓÓMMEETTRROO,, qquuee aa mmiiddee eenn ggrraaooss cceennttííggrraaddooss.. CCooss tteerrmmóómmeettrrooss aaccttuuaaiiss ppooddeemmooss ttoommaarr mmeeddiiddaass ddee tteemmppeerraattuurraa ccaaddaa ppoouuccooss mmiinnuuttooss.. PPeerroo eenn mmeetteeoorroollooxxííaa ee

cclliimmaattoollooxxííaa iinntteerreessaann mmooiittoo mmááiiss oo uussoo ddaa tteemmppeerraattuurraass mmeeddiiaass ((TTMM)),, qquuee ssee ccaallccuullaa ffaacceennddoo uunnhhaa mmeeddiiaa eennttrree aa

tteemmppeerraattuurraa mmááxxiimmaa ee aa tteemmppeerraattuurraa mmíínniimmaa..

AAss mmeeddiiaass mmááiiss uussaaddaass ssoonn::

-- TTMM ddiiaarriiaa:: ssuummaa ddaa TT mmááxx.. ee mmíínn.. ddoo ddííaa,, ddiivviiddiiddoo ppoorr 22..

-- TTMM mmeennssuuaall:: ssuummaa ddaass TTMM ddee ccaaddaa ddííaa ddiivviiddiiddoo ppoolloo nnºº ddee

ddííaass ddoo mmeess..

-- TTMM aannuuaall:: ssuummaa ddaass TTMM ddee ccaaddaa mmeess ddiivviiddiiddoo ppoorr 1122..

UUnn aassppeeccttoo mmooii iimmppoorrttaannttee nnaa tteemmppeerraattuurraa éé tteerr eenn ccoonnttaa aa oosscciillaacciióónn oouu aammpplliittuuddee ttéérrmmiiccaa (( AATT))::

DDiiffeerreennzzaa eennttrree aa tteemmppeerraattuurraa mmááxxiimmaa ee mmíínniimmaa ddiiaarriiaa,, mmeennssuuaall oouu aannuuaall..

TTeennddoo eenn ccoonnttaa eessttee ddaattoo,, vvaammooss ppooddeerr ccoonncclluuíírr ssee oo cclliimmaa ddoo lluuggaarr éé ssuuaavvee ((ssee ppoorr eexxeemmpplloo,, aa AATT eennttrree oo mmeess mmááiiss

ccaalloorroossoo ee oo mmááiiss ffrrííoo éé ppeeqquueennaa pp..eexx:: 1100 ººCC)) oouu eexxttrreemmoo ((ssee ppoorr eexxeemmpplloo,, AATT aannuuaall éé ggrraannddee,,ppoorr eexxeemmpplloo:: 2255ººCC))..

AA..TT..== --1155ººCC –– 3355ººCC== 5500ººCC


oo FFaaccttoorreess ddaa tteemmppeerraattuurraa::

11ºº ffaaccttoorr.. AAllttiittuuddee..

AA tteemmppeerraattuurraa bbaaiixxaa aa mmeeddiiddaa qquuee ssee ssoobbee eenn aallttuurraa,, aa rraazzóónn ddee 11ººCC

((ddííaass mmooii sseeccooss)) ee ddee eennttrree 00,,66ººCC ((ccaannddoo hhaaii ccoonnddeennssaacciióónnss ee

pprreecciippiittaacciióónnss)) ccaaddaa 110000 mmeettrrooss qquuee ssee ssoobbee eenn aallttuurraa.. IIssttoo éé aassíí

ppoorrqquuee nnaass bbaaiixxaass aallttiittuuddeess aa ccaalloorr rreetteennssee mmeelllloorr..

22ºº ffaaccttoorr:: LLaattiittuuddee..

AA tteemmppeerraattuurraa vvaaii bbaaiixxaannddoo aa mmeeddiiddaa qquuee nnooss iimmooss

aalloonnxxaannddoo ddoo EEccuuaaddoorr ccaarraa aaooss PPoollooss..

AA ccaauussaa éé aa iinncclliinnaacciióónn ddoo eeiixxee ddee rroottaacciióónn,, qquuee ffaaii qquuee aa

iinncclliinnaacciióónn ddooss rraaiiooss ssoollaarreess sseexxaa ddiiffeerreennttee sseegguunnddoo oo lluuggaarr

ddaa TTeerrrraa::

MMááiiss vveerrttiiccaaiiss:: mmááiiss pprreettoo ddoo EEccuuaaddoorr mmaaiioorr

tteemmppeerraattuurraa

MMááiiss iinncclliinnaaddooss:: mmááiiss pprreettoo ddooss PPoollooss mmeennoorr

tteemmppeerraattuurraa

33ºº ffaaccttoorr:: EEssttaacciióónnss ddoo aannoo

AA iinncclliinnaacciióónn ddaa TTeerrrraa ccoonn rreessppeeccttoo óó SSooll,, ttaamméénn ffaaii qquuee nnaass ddiiffeerreenntteess eessttaacciióónnss aa iinnssoollaacciióónn

sseexxaa ddiiffeerreennttee ddeebbiiddoo áá ddiiffeerreennttee iinncclliinnaacciióónn ddooss rraaiiooss ssoollaarreess.. IIssttoo ffaarráá qquuee aass tteemmppeerraattuurraass sseexxaann mmaaiioorreess nnoo vveerráánn ddoo HH..NN.. ee mmeennoorreess nnoo iinnvveerrnnoo ddoo HH..NN.. (( óó rreevvééss nnoo HH..SS..))

44ºº ffaaccttoorr:: PPrrooxxiimmiiddaaddee óó mmaarr..

AA aauuggaa nneecceessiittaa mmaaiioorr ccaannttiiddaaddee ddee ccaalloorr qquuee aa tteerrrraa ppaarraa aaccaaddaarr aa mmeessmmaa tteemmppeerraattuurraa,, ppeerroo

uunnhhaa vveezz qquueennttee,, aa aauuggaa ttaarrddaa mmááiiss eenn aarrrreeffrriiaarr..

AAssíí,, oo mmaarr rreebbaaiixxaa ccoonnssiiddeerraabblleemmeennttee aass tteemmppeerraattuurraass eexxttrreemmaass,, ee ffaaii qquuee ooss lluuggaarreess ssoommeettiiddooss áá ssúúaa

iinnfflluueenncciiaa tteeññaann iinnvveerrnnooss mmaaííss mmeennooss ffrrííooss ee vveerráánnss mmeennooss ccaalluurroossooss.. DDeessttee xxeeiittoo,, oo mmaarr aaccttúúaa ccoommaa uunn rreegguullaaddoorr

ddaa tteemmppeerraattuurraa.. AAss zzoonnaass mmááiiss pprróóxxiimmaass aaoo mmaarr tteeññeenn uunnhhaass tteemmppeerraattuurraass mmááiiss ssuuaavveess,, ccuunnhhaa AAmmpplliittuuddee TTéérrmmiiccaa mmeennoorr..

NNaass zzoonnaass iinntteerriioorreess ooccoorrrree aaoo rreevvééss:: aa aammpplliittuuddee ttéérrmmiiccaa eennttrree oo ddííaa ee aa nnooiittee oouu eennttrree oo vveerráánn ee oo iinnvveerrnnoo éé mmaaiioorr


AAccttiivviiddaaddee::

66..-- CCaallccuullaa aass ddiiffeerreennzzaass ddee tteemmppeerraattuurraa nnoo vveerráánn ee iinnvveerrnnoo ddaa CCoorruuññaa ee ddee MMoossccoovvaa ee eexxpplliiccaa ppoorr qquuee hhaaii eessaass

ddiiffeerreennzzaass..

55ºº ffaaccttoorr:: AAss ccoorrrreenntteess mmaarriiññaass.. As correntes mariñas teñen moita influencia sobre os climas da Terra:

Suavizan o clima:por exemplo a corrente do Golfo suaviza o clima de toda a costa atlántica de Europa

Desertizan o clima: por exemplo, o deserto costeiro de Atacama en Sudamérica está influído decisivamente pola corrente fría de Humboldt, ou o de Namibia pola corrente fría de Benguela

Provocan certos trazos de dureza coma fortes vagas de frío (por exemplo, na costa leste de EE.UU grazas á corrente fría de Labrador ou no Xapón pola corrente de Oya-Chivo).

Actividades:

7.- Día 2 de febereiro de 2012. En A Coruña as temperaturas son de 11 graos e chove. En Nova York, as temperaturas están baixo cero e neva . Analiza os factores da temperatura en Nova York e A Coruña explica logo a diferenza.

NNOOVVAA YYOORRKK AA CCOORRUUÑÑAA

AALLTTIITTUUDDEE

LLAATTIITTUUDDEE

PPRROOXXIIMMIIDDAADDEE AAOO MMAARR

EESSTTAACCIIÓÓNN DDOO AANNOO

CCOORRRREENNTTEESS MMAARRIIÑÑAASS


ZZoonnaass tteerrmmoocclliimmááttiiccaass Podemos dividir o planeta en tres grandes zonas termoclimáticas:

ZZOONNAA LLUUGGAARR TTEEMMPPEERRAATTUURRAASS

TTRROOPPIICCAALL OOUU

CCÁÁLLIIDDAA

Entre os Trópicos de

Cáncer e Capricornio

Altas durante todo o ano, non baixando as TM mensuais dos 18ºC,

e cunha AT anual baixa.

TTEEMMPPEERRAADDAA

Entre osTrópicos e os

Círculos Polares

Nas costas, as temperaturas son suaves todo o ano, cunha AT anual moderada.

No interior do continente, a AT vai aumentando,facéndose as temperaturas extremas (

altas no verá, baixas no inverno )

FFRRÍÍAA OOUU PPOOLLAARR Nos Círculos

Polares Frías ou moi frías todo o ano, sendo raro que suban por riba

dos 5ºC no verán.


88..-- BBuussccaa ddoouuss ppaaííssee ee ddúúaass cciiddaaddeess ddee ccaaddaa zzoonnaa tteerrmmoocclliimmááttiiccaa..

99..-- DDii aa qquuee zzoonnaass tteerrmmoocclliimmááttiiccaass ppeerrtteennccee ccaaddaa ccoonnttiinneennttee..

1100..-- CCoolloorreeaa ccaaddaa zzoonnaa tteerrmmoocclliimmááttiiccaa:: ccáálliiddaa (( vveerrmmeelllloo)),, tteemmppeerraaddaa (( aazzuull )),, ffrrííaa (( eenn bbrraannccoo ))


22ºº eelleemmeennttoo ddoo CClliimmaa :: AA PPrreessiióónn.. OOss vveennttooss..

oo PPeessaa oo aaiirree??

OO aaiirree ppeessaa ssoobbrree aa ssuuppeerrffiicciiee tteerrrreessttrree eexxeerrcceennddoo pprreessiióónn ssoobbrree eellaa..

oo AA pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa..

CCaannttiiddaaddee ddee ffoorrzzaa qquuee oo aaiirree ddaa aattmmoossffeerraa eexxeerrccee ssoobbrree uunniiddaaddee ddee ssuuppeerrffiicciiee..

MMeeddiimmooss aa pprreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa eenn mmmm ddee mmeerrccuurriioo oouu eenn bbaarreess uuttiilliizzaannddoo uunn bbaarróómmeettrroo..

oo OOss cceennttrrooss ddee aacccciióónn:: CCiirrccuullaacciióónn aattmmoossfféérriiccaa..

AAnnttiicciillóónnss.. CCeennttrroo ddee aallttaass pprreessiióónnss:: mmááiiss ddee 776600 mmmm ddee mmeerrccuurriioo oouu 11..001133

mmbb.. OO sseeuu aaiirree xxiirraa eenn sseennttiiddoo ddeesscceennddeennttee sseegguuiinnddoo aass aagguullllaass ddoo rreellooxxoo nnoo hheemmiissffeerriioo nnoorrttee

ee aaoo rreevvééss nnoo hheemmiissffeerriioo aauussttrraall,,ddiivveerrxxeennddoo oouu aaffaassttáánnddoossee ddoo sseeuu ppuunnttoo cceennttrraall..

DDeepprreessiióónnss oouu bboorrrraassccaass.. CCeennttrroo ddee bbaaiixxaass pprreessiióónnss ((mmeennooss ddee 776600 mmmm ddee mmeerrccuurriioo

oouu ddee 11001133 mmbb)).. XXiirraann eenn sseennttiiddoo aasscceennddeennttee eenn ccoonnttrraa ddaass aagguullllaass ddoo rreellooxxoo nnoo hheemmiissffeerriioo nnoorrttee ee

aaoo rreevvééss nnoo ssuurr,, CCoonnvveerrxxeennddoo nnoo sseeuu ppuunnttoo cceennttrraall..

CCiirrccuullaacciióónn aattmmoossfféérriiccaa

As áreas de baixa presión (borrascas) atraen cara a elas o aire das rexións próximas onde a presión é máis alta (anticiclóns), que son áreas que o lanzan ao seu arredor. Polo efecto de rotación da terra xira cara á dereita no hemisferio norte e cara á esquerda no sur.

Polo tanto o aire sempre se move seguindo a dirección: Anticiclón Depresión

É o vento, é dicir, o movemento do aire,que terá máis forza canto maior sexa a diferenza de presión entre os centros de acción.

A velocidade do vento mídese cun anemómetro. A presión atmosférica represéntase nos mapas do tempo mediante isobaras ( liñas que unen puntos coa mesma presión atmosférica ). Un exemplo telo neste mapa da Axencia Estatal de Meteoroloxía. Marca nel a dirección dos ventos.


AAccttiivviiddaaddeess:: 1111..-- CCoommpplleettaa::

1122..-- OObbsseerrvvaa eessttaa ffoottooggrraaffííaa::

QQuuee ooccoorrrree ccoo ffuummee..

PPoorr qquuee nnoonn ssoobbee??

QQuuee tteemmppoo iinnddiiccaa iissoo??EExxppllííccaaoo..

33ºº eelleemmeennttoo ddoo CClliimmaa:: AA hhuummiiddaaddee:: aass pprreecciippiittaacciióónnss..

oo AA hhuummiiddaaddee ddoo aaiirree.. OO aaiirree ccoonnttéénn sseemmpprree uunnhhaa ccaannttiiddaaddee ddee vvaappoorr ddee aauuggaa,, mmaaiioorr oouu mmeennoorr,, pprroocceeddeennttee ddaa eevvaappoorraacciióónn

ddaa aauuggaa ddooss mmaarreess,, ddaass tteerrrraass hhúúmmiiddaass ee ddaa ttrraannssppiirraacciióónn ddooss vveexxeettaaiiss,, ee qquuee rreepprreesseennttaa mmeennooss ddoo 00,,000011%% ddaa aauuggaa

qquuee tteemmooss eenn ttooddoo oo ppllaanneettaa TTeerrrraa..

CCaannddoo oo aaiirree ccoonnttéénn aa mmááxxiimmaa ccaannttiiddaaddee ddee vvaappoorr ddee aauuggaa qquuee ppooddee mmaanntteerr (( aaiirree ssaattuurraaddoo)),, ee ssee aa tteemmppeerraattuurraa

bbaaiixxaa mmááiiss,, ccoonnddeennssaa ffoorrmmaannddoo nnuubbeess ee eemmppeezzaa aa pprreecciippiittaarr eenn ffoorrmmaa ddee ::

CChhooiivvaa NNeevvee SSaarraaiibbaa

PPaarraa mmeeddiirr aa ccaannttiiddaaddee ddee pprreecciippiittaacciióónnss ((nnoorrmmaallmmeennttee aauuggaa eenn ffoorrmmaa ddee cchhuuvviiaa)) uussaammooss uunn aappaarreelllloo

cchhaammaaddoo pplluuvviióómmeettrroo qquuee nnooss iinnddiiccaa aa ccaannttiiddaaddee ddee lliittrrooss ddee aauuggaa ccaaííddooss ppoorr mmeettrroo ccaaddrraaddoo ((ll//mm22))..


oo TTiippooss ddee cchhuuvviiaass.. CChhuuvviiaass ppoorr CCoonnvveecccciióónn ((oouu AAsscceennssiióónn))

PPrrooddúúcceennssee ccaannddoo uunnhhaa ppaarrcceellaa ddee aaiirree,, eenn ccoonnttaaccttoo ccoo cchhaann rreeqquueennttaaddoo,, ssee

rreeqquueennttaa áá ssúúaa vveezz,, ssoobbee ((aasscceennddee)),,aarrrreeffrrííaassee,, ssaattúúrraassee,, ccoonnddeennssaa ee pprreecciippiittaa

((cchhoovvee)).. ÉÉ oo ccaassoo,, ppoorr eexxeemmpplloo,, ddaass ttoorrmmeennttaass eessttiivvaaiiss (( ddoo vveerráánn )) ddee zzoonnaass

ddoo iinntteerriioorr oouu ddaass cchhuuvviiaass ddaass sseellvvaass eeccuuaattoorriiaaiiss..

CChhuuvviiaass oorrooggrrááffiiccaass

OO aaiirree hhúúmmiiddoo qquuee ssee ddeesspprraazzaa ppoollaa

ssuuppeerrffiicciiee ddoo ooccééaannoo vveessee oobbrriiggaaddoo aa aasscceennddeerr ccaannddoo

ssee aattooppaa ccoonn mmoonnttaaññaass,,oo qquuee pprroovvooccaa aa ddiissmmiinnuucciióónn

ddee tteemmppeerraattuurraa ee aa pprreecciippiittaacciióónn nnaa ccaarraa ddaass

mmoonnttaaññaass qquuee mmiirraa aaoo ooccééaannoo (( bbaarrlloovveennttoo ))

NNaa ccaarraa ooppoossttaa oo aaiirree ddeesscceennddee,, aauummeennttaannddoo aa ssúúaa

tteemmppeerraattuurraa oo qquuee ffaaii qquuee aass pprreecciippiittaacciióónnss nneessttaass

ccaarraass ooppoossttaass aaoo ooccééaannoo (( ssoottaavveennttoo )) sseexxaann

mmeennoorreess..

EEnn ccaassooss eexxttrreemmooss ppooddee cchheeggaarr aa ffoorrmmaarrssee

nnaa vveerrtteennttee ddee ssoottaavveennttoo,, uunn ddeesseerrttoo cchhaammaaddoo ddee

““bbaarrrreeiirraa”” ((aa qquuee ffoorrmmaa aa ccaaddeeaa mmoonnttaaññoossaa)).. ÉÉ oo

ccaassoo ddoo ddeesseerrttoo ddoo ooeessttee ddee nnoorrtteeaamméérriiccaa ((nneessttee

ccaassoo aa bbaarrrreeiirraa ssoonn aass MMoonnttaaññaass RRoocchhoossaass))..

CChhuuvviiaass ppoorr ffrroonntteess

CCaannddoo ddúúaass mmaassaass ddee aaiirree ddee ddiiffeerreennttee tteemmppeerraattuurraa ee

hhuummiiddaaddee eennttrraann eenn ccoonnttaaccttoo,, eessttaabblléécceessee uunnhhaa ssuuppeerrffiicciiee ffrroonnttaall ddee

ccoonnttaaccttoo.. OO aaiirree qquueennttee mmááiiss lliixxeeiirroo aasscceennddee ssoobbrree oo ffrrííoo mmááiiss ddeennssoo,,

ffoorrmmáánnddoossee uunnhhaa ffrroonnttee .. EEssee aaiirree qquueennttee aarrrreeffrrííaa aa mmeeddiiddaa qquuee ssoobbee,,

ssaattuurraa,, ccoonnddeennssaa eenn nnjjuubbeess ee pprroodduuccee pprreecciippiittaacciióónnss (( vveerr cciicclloo ddaa

aauuggaa nnoo tteemmaa ddaa hhiiddrrssooffeerraa))

AAss cchhuuvviiaass ppoorr ffrreenntteess ssoonn aass mmááiiss ffrreeccuueenntteess eenn GGaalliicciiaa..


1133..-- DDeeffiinnee::

AAttmmoossffeerraa

TTeemmppoo

CClliimmaa

TTeemmppeerraattuurraa mmeeddiiaa

AAmmpplliittuuddee oouu oosscciillaacciióónn ttéérrmmiiccaa::

PPrreessiióónn aattmmoossfféérriiccaa

AAnnttiicciiccllóónn

DDeepprreessiióónn oouu bboorrrraassccaa

IIssoobbaarraa

TTeerrmmóómmeettrroo

PPlluuvviióómmeettrroo

BBaarróómmeettrroo

AAnneemmóómmeettrroo

CChhuuvviiaass ppoorr aasscceennssiióómm

CChhuuvviiaass oorrooggrrááffiiccaass

CChhuuvviiaass ppoorr ffrroonntteess


44..-- OOSS CCLLIIMMAASS DDOO MMUUNNDDOO,, EESSPPAAÑÑAA EE GGAALLIICCIIAA..


ZONA CLIMA LOCALIZACIÓN TEMPERATURAS PRECIPITACIÓNS ESTACIÓNS VEXETACIÓN

CÁLIDA

ECUATORIAL

Zonas próximas ao Ecuador:

Amazonas, Congo, Indonesia,…

Elevadas e constantes ( uns 25

oC). Nunca

menos de 18°C A.T.anual mímima (

3°C )

Elevadas e constantes.

Superiores a 1.500 l/m

2

Non existe estación seca.

Selva ecuatorial

TROPICAL SECO Zonas tropicais preto dos desetos ( Sahara,

p.ex.) Altas.

Nunca menos de 18°C

A.T. anual pequena: entre 3°C e 10°C

Entre 300 e 600 l/m

2 anuais

Estación seca e estación chuviosa

Bosque tropical e Sabana

TROPICAL HÚMIDO OU MONZÓNICO

Zonas próximas ao Ecuador ( Asia

Meridional e Oriental, p.ex.)

Superiores a 1.500 l/m

2 anuais

Bosque monzónico,

xungla

DESÉRTICO

Cálidos: Sáhara, Arabia, Kalahari,

Australia, Sonora, Chaco,…

Costeiros: California, Atacama,Namibia,…

Outros: Gobi, Taklamakán, Mohave,

…

Temperaturas medias altas nos desertos cálidos ( +18°C ).

A.T. diaria moi grande (entre o día e a noite )

Escasas. < 250 l/m

2 Esacasa ou

nula.

TEMPERADA

OCEÁNICO Fachadas Oeste dos

continentes (p.ex. de Europa)

Suaves ( influencia do océano) con máximas nos veráns e mínimas

nos invernos.

A.T. anual moderada: entre 10° e 20° C

Abundantes con máximas no

inverno e mínimas no verán.

Entre 800 e 2.000 l/m

2

4 estacións Praderías,

caducifolios ( carballos, faias )

CONTINENTAL

Interior dos continentes nas latitudes medias (entre 40° e 65°)

Invernos fríos ( ou moi fríos )

Veráns calurosos A.T. anual: elevada (

>20°C )

Esacasa ou moderadas, con

máximas no verán. Entre 300 e 1.000

l/m2

4 estacións Perennifolios (

coníferas: taiga) , estepas

MEDITERRÁNEO

Arredor do Mediterráneo e nas fachadas occidentais

dos continentes.

Invernos temperados e veráns calurosos.

Escasas ou moderadas, con

veráns secos. Entre 300 e 800

l/m2

4 estacións

Arbustos, matorrais, aciñeiras,

sobreiras,…

FRÍA

POLAR Círculos Polares

Moi baixas:

Temperaturas Medias nunca >5°C

Escasas pou case nulas, en forma de

neve.

Veráns curtos e invernos

longos.

Tundra de musgos e líquenes.

ALTA MONTAÑA

Nas altas cordilleiras T.M. anual menor de

10°C con invernos fríos.

Moi abundantes ( > 1.000 l/m

2)

Invernos fríos e veráns frescos

Vexetación escalonada por pisos: cultivos-caducifolios-

coníferas-pradería-musgos e líquenes


15. Construimos e comentamos estes climogramas CLIMAS CÁLIDOS

1. CLIMA ECUATORIAL

Kribi Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC 26,3 26,6 26,2 26 25,7 24,9 23,7 23,6 24,2 24,4 25,5 25,9

l/m2 104 148 150 329 262 255 93 298 357 361 255 64

Temperatura media anual ( T.M.): 25,2 ºC Precipitacións totais : 2.776 l/m

2

2. CLIMA TROPICAL

Dakar Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC 20,5 20 20,2 21,1 21,7 25 27,3 27,8 28,3 27 23,1 21,2

l/m2 0,5 1 0 0 1 16 81 245 146 42 3 3

Temperatura media anual ( T.M.): 23,7 ºC Precipitacións totais : 538,5 l/m

2

3. CLIMA TROPICAL HÚMIDO ( MONZÓNICO )

Calcuta Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC 19,5 21,5 26,5 29,5 30 29,5 29 28,5 28,5 27 22,5 19,5

l/m2 10 25 36 56 142 302 323 340 254 124 15 5

Temperatura media anual ( T.M.): 26 ºC Precipitacións totais : 1.634 l/m

2

4. CLIMA DESÉRTICO

O Cairo Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC 12,3 13,8 16,9 21,2 24,9 27,7 28,6 28,1 25,6 21,9 18,4 14,4

l/m2 5 4 3 4 2 0 0 0 0 1 4 9

Temperatura media anual ( T.M.): 21,2 ºC Precipitacións totais : 32 l/m

2

CLIMAS TEMPERADOS

1. CLIMA OCEÁNICO

Santiago Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC 8,5 8 9 11 14 15 17 18 16 15 11 10

l/m2 140 157 153 105 94 63 55 49 85 157 172 212

- T.M.: 12,7 ºC Precipitacións totais : 1.442 l/m2

2. CLIMA CONTINENTAL

Tchalov Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC -16 -14,5 -8,5 3,5 14,5 19 21,5 19,5 12,5 4 -4,5 -11,5

l/m2 20 15 15 15 33 43 56 46 28 33 28 28

T.M.: 3,5 ºC Precipitacións totais : 361 l/m

2


3. CLIMA MEDITERRÁNEO

Palermo Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC 10,5 11 12,5 14,5 17,5 21,5 24,5 25 22,5 19,5 15 11,5

l/m2 81 69 71 48 28 18 0 1 46 81 84 91

Temperatuta media anual ( T.M.): 17 ºC Precipitacións totais : 635 l/m

2

CLIMAS FRÍOS

1. CLIMA POLAR

Illa do Oso

Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC -9,5 -11 -11 -7,5 -1,5 1,5 4,5 4 1,5 -1,5 -6 -7,5

l/m2 28 36 30 18 20 20 18 23 41 36 25 30

Temperatuta media anual ( T.M.): -4 ºC Precipitacións totais : 325 l/m

2

2. CLIMA ALTA MONTAÑA

Alpes Xan. Feb. Mar. Abril Maio Xuño Xullo Ago. Set. Out. Nov. Dec

ºC -6,5 -4,5 -2 2 6 10 11,5 11 8,5 4 -1 -5,5

l/m2 96 107 89 81 86 89 109 119 140 142 79 74

Temperatuta media anual ( T.M.): 26 ºC Precipitacións totais : 1.634 l/m

2

AA PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa eessttáá ssiittuuaaddaa nnaass llaattiittuuddeess mmeeddiiaass ddoo HHeemmiissffeerriioo NNoorrttee,, éé ddeecciirr nnaa zzoonnaa tteemmppeerraaddaa.. EEnn xxeerraall ppooddeemmooss ddeecciirr

qquuee::

AAss tteemmppeerraattuurraass ssoonn mmááiiss aallttaass nnoo vveerráánn qquuee nnoo iinnvveerrnnoo,, aauummeennttaannddoo aa mmeeddiiddaa qquuee iimmooss ccaarraa aaoo SSuurr ee sseennddoo mmááiiss

ssuuaavveess ccaarraa aa ccoossttaa AAttlláánnttiiccaa.. NNoo iinntteerriioorr (( nnaa MMeesseettaa )) tteemmooss uunnhhaa aammpplliittuuddee ttéérrmmiiccaa aannuuaall mmááiiss aallttaa..

AAss pprreecciippiittaacciióónnss ssoonn mmaaiioorreess nnaa bbeeiirraa aattlláánnttiiccaa ee ccaannttáábbrriiccaa,, eevvaann ddeesscceennddeennddoo ccaarraa aaoo SSuurr ee ccaarraa oo MMeeddiitteerrrráánneeoo..

EEnn ccaannttoo aaoo cclliimmaa,, ppooddeemmooss ddiivviiddiirr aa ppeenníínnssuullaa eenn 22 ppaarrtteess::

CClliimmaa oocceeáánniiccoo:: bbeeiirraass aattlláánnttiiccaa ee ccaannttáábbrriiccaa..

CClliimmaa mmeeddiitteerrrráánneeoo::

oo CCoossttaa mmeeddiitteerrrráánneeaa..

oo IInntteerriioorr :: mmááiiss ffrrííoo nnoo iinnvveerrnnoo..

oo SSuurreessttee ddaa ppeenníínnssuullaa:: áárriiddoo oouu ssuubbddeesséérrttiiccoo,, ccoonn mmeennooss ddee 330000 ll//mm22

AA eesstteess 22 cclliimmaass ppooddeemmooss eennggaaddiirrllllee::

CClliimmaa ddee mmoonnttaaññaa:: CCoorrdd.. CCaannttáábbrriiccaa,, PPiirreenneeooss,, SSiisstteemmaa CCeennttrraall,, SSiisstt.. IIbbéérriiccoo ee SSeerrrraa NNeevvaaddaa

CClliimmaa ssuubbttrrooppiiccaall:: nnaass iillllaass CCaannaarriiaass..


1166..-- OObbsseerrvvaa ooss cclliimmooggrraammaass aanntteerriioorreess ee ccoonntteessttaa::

CCaannttooss mmeesseess sseeccooss tteeññeenn??

CCaall ddaass 22 cciiddaaddeess tteenn mmaaiioorreess pprreecciippiittaacciióónnss?? ¿¿PPoorr qquuéé ccrreess qquuee éé aassíí??

CCoommoo ssee rreeppaarrtteenn aass pprreecciippiittaacciióónnss?? (( mmááxxiimmaass ee mmíínniimmaass ))

CCaall ddaass 22 cciiddaaddeess tteenn uunnhhaass tteemmppeerraattuurraass eelleevvaaddaass ee ccaall aass tteenn mmááiiss ssuuaavveess?? CCaall ppooddee sseerr aa rraazzóónn??

QQuuee ttiippoo ddee cclliimmaa tteeññeenn?? EEnn qquuee ssee ddiiffeerreenncciiaann??

1177..-- FFííxxaattee nnoo sseegguuiinnttee mmaappaa ddee TTeemmppeerraattuurraass MMeeddiiaass ee PPrreecciippiittaacciióónnss aannuuaaiiss ddaa PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa::

EEssccrriibbee uunnhhaa ffrraassee oonnddee eexxppooññaass aa iiddeeaa mmááiiss ccllaarraa qquuee ssee cchhee ooccuurrrraa ssoobbrree aass tteemmppeerraattuurraass ee aass pprreecciippiittaacciióónnss::

TTeemmppeerraattuurraass ::…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

PPrreecciippiittaacciióónnss ::…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………

AAggoorraa ccoommppaarraa eessttee mmaappaa ccoo ddooss cclliimmaass ddaa PPeenníínnssuullaa IIbbéérriiccaa:: ¿¿CCoonn qquuee ttrreess cclliimmaass ssee ccoorrrreessppoonnddee ccaaddaa zzoonnaa ddeessttee mmaappaa??


PPoollaa ssúúaa ppaarrttee,, GGaalliicciiaa eessttáá pplleennaammeennttee nnoo áámmbbiittoo ddoo cclliimmaa oocceeáánniiccoo,, ccoonn eessttaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass xxeerraaiiss::

TTeemmppeerraattuurraass ssuuaavveess ttooddoo oo aannoo:: iinnvveerrnnoo (( ±±1100ooCC )) ,, vveerráánn (( ±±2200

ooCC )).. AAuummeennttaann ccaarraa aaoo SSuurr ((VViiggoo )) ee aaoo iinntteerriioorr((

OOuurreennssee,, LLuuggoo )) nnoo vveerráánn ,, ee ddiissmmiinnúúeenn nnoo iinnvveerrnnoo ccaarraa aaoo NNoorrttee (( AA CCoorruuññaa,, LLuuggoo ))ee aaoo iinntteerriioorr (( OOuurreennssee,, LLuuggoo ))..

PPrreecciippiittaacciióónnss aabbuunnddaanntteess ttooddoo oo aannoo,, ccoonn mmááxxiimmaass nnoo oouuttoonnoo--iinnvveerrnnoo.. OOss vveennttooss hhúúmmiiddooss ddee ccoommppooññeennttee OOeessttee (( OO,,

NNOO,, SSOO )) ttrraaeenn aass pprreecciippiittaacciióónnss ppoorr ffrroonntteess.. SSoonn mmááiiss ccooppiioossaass ccaarraa áá ccoossttaa ee ppooddeenn sseerr ddee nneevvee dduurraannttee oo iinnvveerrnnoo ccaarraa

oo iinntteerriioorr ee nnaass sseerrrraass mmááiiss aallttaass..

OOss cclliimmaass ssoonn ooss qquuee ssee mmoossttrraann nnoo sseegguuiinnttee mmaappaa::

1188..-- OObbsseerrvvaa ooss cclliimmooggrraammaass aanntteerriioorreess ee ccoonntteessttaa::

CCaannttooss mmeesseess sseeccooss tteeññeenn??

CCaall ddaass 22 cciiddaaddeess tteenn mmaaiioorreess pprreecciippiittaacciióónnss?? ¿¿PPoorr qquuéé ccrreess qquuee éé aassíí??

CCoommoo ssee rreeppaarrtteenn aass pprreecciippiittaacciióónnss?? (( mmááxxiimmaass ee mmíínniimmaass ))

CCaall tteenn mmaaiioorr aammpplliittuuddee ttéérrmmiiccaa?? CCaall sseerráá aa rraazzóónn??

QQuuee ttiippoo ddee cclliimmaa tteeññeenn?? EEnn qquuee ssee ddiiffeerreenncciiaann??


55..-- OO CCAAMMBBIIOO CCLLIIMMÁÁTTIICCOO.. Le o texto que é un fragmento do libro “A vinganza da Terra. A teoría de Gaia e o futuro da humanidade” do químico e meteorólogo inglés James Lovelock e contesta as cuestións que aparecen ao remate. “Grazas ao concepto de Gaia hoxe vemos que o noso planeta é totalmente distinto aos seus irmáns mortos, Marte e Venus. Como se fora un de nós controla a súa temperatura e composición en función do seu benestar, e lévao facendo desde que empezou a vida, hai máis de tres mil millóns de anos. Dito sen rodeos, os planetas mortos son como estatuasde pedra, que, metidas nun forno e quentadas a 80ºC non sofren ningún cambio. Se a vostede e a min nos meteran nese forno, morreriamos. Á Terra sucédelle igual.”

Por que di que Venus e Marte son irmáns mortos da Terra? Cando o autor fala de meter a Terra nun forno a 80ºC, que quere dicir? Á vista deste pequeno fragmento, cal cres que é a preocupación deste científico?

Que é o cambio climático e por que nos preocupa?

O clima da Terra sempre sufriu cambios ao longo da historia. Pero actualmente estamos a percibir que o clima está cambiando cunha tendencia cara ao quentamento global cunha velocidade que nos preocupa.

E isto ten moito que ver coa emisión de gases á atmosfera, entre os que destaca o dióxido de carbono (CO2), gases que son resultado da combustión do carbón e do petróleo,. Sabemos que eses gases teñen a propiedade de reter a calor: é o efecto invernadoiro (tal e como o fai o vidro dos invernadoiros). Por iso a eses gases se lles chama “gases de efecto invernadoiro”. Cales son as probas, as evidencias?

1. As dúas últimas décadas tiveron unha tendencia ao aumento da temperatura global. A temperatura media da superficie terrestre subiu máis de 0,6ºC durante os últimos anos do século XX. En España subiu 1,5º, máis de 3 veces a media mundial.

2. Hai un claro cambio no ciclo das estacións do ano.O adiantamento da primavera biolóxica e o atraso da

chegada do inverno, de tal xeito que o período de floración de moitas especies adiantouse 5 días por década nos últimos 50 anos, é decir, aproximadamente un mes. Isto está alterando o equilibrio no funcionamento dos ecosistemas. A chegada das andoriñas adiantouse unha media de 10 días nos últimos trinta anos.

3. Relacionado co aumento de temperatura , constátase a diminución da superficie xeada do Ártico e a desaparición de glaciares o que se relaciona co aumento do nivel do mar uns 15 cm neste século pasado.

4. Rasgos anormais no clima dalgúns lugares: Aumento da frecuencia e a intensidade de furacáns, sequías prolongadas nuns lugares, inundacións noutros, inusuais vagas de frío ou calor …

Cales son as causas? Esta é a evolución do problema ao longo da historia:

1. Cambio na maquinaria e nas fontes de enerxía. Hai uns 200 anos,na época da revolución industrial o home empezou a cambiar o uso de máquinas e ferramentas manuais ou tiradas por enerxías como a animal (p.ex. no transporte), eólica ou acuática (por exemplo nos muíños), por outras nas que se necesitaba o uso de enerxías de orixe fósil: primeiro o carbón (nas máquinas de vapor: dos antigos ferrocarrís a vapor) e logo o petróleo (nos motores de combustión interna: como os dos automóbiles).

2. Isto foi a base dun forte crecemento económico e industrial, pero tamén demográfico (nestes 200 últimos anos multiplicouse a poboación mundial por 6 aproximadamente), medrando como lle sucede a unha especie cando chega a un lugar onde non ten límites na obtención dos recursos que necesita. Isto leva a un aumento esaxerado do consumo enerxético. Desde que se empezaron a usar os combustibles fósiles ( en especial o carbón e o petróleo) ata hoxe non só

http://climantica.org/meteo/gl/page/meteo?apartado=09




aumentamos o consumo enerxético por ser máis, senón que tamén nos volvemos máis egoístas no consumo 3. Así, estamos a botar á atmosfera cada vez máis gases de efecto invernadoiro como o CO2. Así, chagamos á

situación actual: aumento do efecto invernadoiro. Máis da metade deses gases de efecto invernadoiro queda na atmosfera ( a outra metade é absorbida polo océano e polos vexetais na fotosíntese ). Sabemos que eses gases reteñen a calor e que axudan a regular a temperatura. Sen ese tipo de gases na atmosfera habería unha temperatura moito máis baixa na Terra, tanto que a vida non sería posible.

Pero estamos facendo que a cantidade destes gases sexa máis grande do normal, podendo producir un aumento da temperatura global, aumentaron especialmente nos últimos 50 anos pola proliferación do uso de transporte tanto aéreo como terrestre, da produción de enerxía mediante centrais térmicas e de procedementos industriais que requiren moita enerxía e producen CO2 nos seus procesos, como é o caso das industrias do cemento.

Para poñerche un exemplo ben claro, un planeta que é un “invernadoiro perfecto” é Venus, pois estando ao

dobre de distancia do Sol que Mercurio ten máis temperatura, pois posúe unha atmosfera de aproximadamente 95% de CO2 o que fai que se acaden temperaturas de 464ºC tanto de día como de noite.

Esta diferenza nula entre a temperatura diúrna e nocturna pon de manifesto o papel deste gas como regulador da temperatura, sobre todo cando se compara con Mercurio, sen atmosfera e que ten unha diferenza noite–día duns 620ºC. Tamén este gas explica que a dobre de distancia do sol Venus sexa máis quente que Mercurio, o que pon de manifesto a eficacia do CO2 para reter a calor.

“Cando queimamos combustibles fósiles facemos que a Terra se pareza algo máis a Venus, é dicir aumentamos o

efecto invernadoiro ou o que é mesmo, o quentamento global da terra”.


Cales son as consecuencias?

Cambios nas paisaxes . En Galicia a paisaxe cada vez se vai facendo máis seco e mediterráneo; no Sur de España hai unha desertización clara.

Aumento das secas.No último século reducíronse nunha cuarta parte as precipitacións no Sur de España

Riscos de incendios, ao haber máis secas

Aumento de erosión. Tanto as secas como os incendios favorecen que se perda a vexetación que retén o solo, o que favorece os procesos de desertización.

Inundacións .A alteración do sistema climático pode favorecer un aumento do período de chuvias fortes, en áreas non preparadas para acoller tanta cantidade de auga.

Aumento da temperatura da auga do mar . Por esta razón a Gran Barreira de Australia duns 2.000 km2 perdeu máis dun 60% da súa superficie,

quedando na actualidade só uns 1.200 km2. Por outra parte pode haber migración de especies mariñas cara o norte buscando augas máis frías.

Desxeo e da subida do nivel do mar. A subida de temperatura global provoca o desxeo que estáfacendo desaparecer o xeo dos glaciares e fai xurdir o desxeo de neves perpetuas nas altas cordilleiras .Este proceso é especialmente notorio no caso do Ártico. A auga doce do desxeo vai alterar as correntes mariñas oceánicas diminuíndo a súa capacidade termorreguladora e potenciando aínda máis o cambio climático. Este desxeo e a dilatación da auga por aumento da temperatura provoca a elevación do nivel do mar. En Galicia isto suporía a perda de praias, dunas, marismas e humedais, con especial repercusión naquelas zonas onde se constrúe a nivel do mar. Pero noutros lugares como Bangladesh que ten enormes planicies próximas ao nivel do mar pódese perder a superficie onde están as casas duns 17 millóns de habitantes. Cidades como Venecia xa están a vivir esta problemática, e nela está prohibido habitar os baixos.

Refuxiados climáticos.O cambio climático non só afectará aos pobos ligados a existencia do xeo ártico como os inuíts. Os demais efectos do cambio climático expostos que implican inundacións, secas, furacáns, etc., afectan aos países máis pobres e menos responsables das emisións.

E ti, que podes facer?

……








teemma 44 a aattmmoossffeerraa.. o iccllimmaa.. · tema 4 .a atmosfera. o clima ccss 1º eso...

Documents