talousarvio 2016 - riihimäki · kehittÄmiskohteet 2016 – 2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2016...

TALOUSARVIO 2016

Riihimäen kaupunki

Konserni- ja hallintopalvelut

Kalevankatu 1

11100 Riihimäki

KV:n hyväksymä 7.12.2015

SISÄLLYSLUETTELO

1. RIIHIMÄKISTRATEGIA 1

2. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 3 2.1. Yleinen taloudellinen tilanne 3 2.2. Kuntien talousarvionäkymät 3 2.3. Valtion päätösten vaikutus talousarvioon 3 2.4. Väestötavoitteet ja työllisyys 4 2.5. Riihimäen kaupungin talousarvion laadinnan lähtökohdat 5

2.5.1. Toimialojen talousarvioesitykset 5 2.5.2. Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma 6

3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 8

4. TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS 12

5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAN PERUSTELUT 15

5.1. Tuloslaskelman välitulokset 15 5.2. Verotulot 17 5.3. Valtionosuudet 18 5.4. Rahoitustuotot ja -kulut 18 5.5. Satunnaiset erät ja tulorahoituksen korjauserät 18 5.6. Antolainat 19 5.7. Lainat 19 5.8. Muut maksuvalmiuden muutokset 20

6. KÄYTTÖTALOUSOSAN YLEISPERUSTELUT 21

7. INVESTOINTIOSAN YLEISPERUSTELUT 21

8. TALOUSARVIOLASKELMAT 23

Tulos- ja rahoituslaskelma 24 Yhteenveto käyttötalousosasta 27 Investointisuunnitelma 32

9. KEHITTÄMISKOHTEET 2016 – 2018 JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 37

10. KÄYTTÖTALOUSOSA 49

10.1. Keskushallinto 49 10.2. Sosiaali- ja terveyslautakunta 63 10.3. Sivistyslautakunta 75 10.4. Tekniikan ja ympäristön toimiala 107

11. VESIHUOLTOLIIKELAITOS 125

12. RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS YHTEENSÄ 131 13. KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTALINJAUKSET 2015 – 2017 135

14. LIITTEET

Hankkeet 139 Luettelo avustushakemuksista 146

1

Talousarvio 2016 07.12.2015 1. RIIHIMÄKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihimäkistrategian vuosille 2013 – 2016 kesäkuussa 2013. Riihimäkistrategia päämäärineen ja painopisteineen muodostaa keskeisimmän toiminta- ja taloussuunnittelua ohjaavan osan. Strategiaa täydentää Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa on tarkasteltu palveluiden järjestämiseen liittyviä muutostekijöitä, palvelutuotannon vaihtoehtoja sekä linjattu palvelujen järjestämisen ja omistajapolitiikan periaatteita. Kehittämisohjelman linjaukset ovat osa strategiaa ja kukin toimielin ottaa ne huomioon toiminnallisia tavoitteita asettaessaan. Strategian toteutumista raportoidaan vuosittain tilinpäätöksessä. Strategian vaikuttavuutta arvioidaan kunta-laiskyselyllä ja päämäärien toteutumista toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen kautta. Kaupungin toimintaa ohjaavia arvoja ovat:

- luovuus - oikeudenmukaisuus - turvallisuus - yhteistyökykyisyys ja -haluisuus - ympäristötietoisuus

Kaupungin visio ”Hyvän elämän Riihimäki” painottaa kuntalaisen näkökulmaa, jonka mukaan

- Riihimäellä on turvallista - Riihimäellä on viihtyisää - Riihimäellä arkielämä on sujuvaa - Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa - Riihimäellä on toimeentulo turvattu

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. TOIMIVAT PALVELUT Tavoitteena on, että Riihimäen kaupunki tunnetaan TOIMIVISTA PALVELUISTA. Strategiaa täydentää Rii-himäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma, jossa on tarkasteltu palveluiden järjestämiseen liitty-viä muutostekijöitä, palvelutuotannon vaihtoehtoja sekä linjattu palvelujen järjestämisen ja omistajapolitiikan periaatteita. Tämän päämäärän keskeiset painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat:

Kunnan palvelutuotanto - Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen kaupungin organisaation osaksi

o sosiaali- ja terveystoimen toimenpideohjelman toteuttaminen o erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen – omistajaohjaus

- Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden kehittäminen - Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen hillitsemiseksi - Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen toiminnan kehittämisvälineenä

Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kustannustehokkuus Kaupungin palvelutuotanto sopeutetaan tulojen kehitykseen (talouden tervehdyttäminen) ja lainamäärä vähenee vuosittain kaupunginvaltuuston päättämän lainanlyhentämisohjelman mukaisesti. - Palvelujen järjestäminen siten, että henkilöstömenot eivät kasva (tuottavuustavoite 0,5 %). - Kaupungin kaikkien palveluprosessien tarkistaminen ja uudistaminen siten, että prosessit ovat opti-

maaliset ja kustannustehokkaat - Tilojen käytön tehostaminen - Tuloperustan vahvistaminen - Investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen - Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittäminen kustannustietoisemmaksi

o palveluiden tuotteistaminen / kuntavertailut

2

Talousarvio 2016 07.12.2015

Henkilöstöpolitiikka

- Henkilöstön työhyvinvointityön tehostaminen - Palkkausjärjestelmien ja työsuhde-etuuksien kehittäminen - Sujuvien henkilöstövaihdosten varmistaminen

Työllisyyspolitiikka - Aktiivinen elinkeinopolitiikka - Nuorten työllistymismahdollisuuksien lisääminen - Pitkäaikaistyöttömien aktivointi

2. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ Tavoitteena on, että Riihimäen kaupunki omaa MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ. Tämän päämäärän keskeiset painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat:

Elinkeinopolitiikka - Yksilöllinen, asiakaslähtöinen palvelu sijoittuville yrityksille - Aktiivisuus yritysten houkuttelussa ja tonttimarkkinoinnissa - Vetovoimaisen yritystonttitarjonnan varmistaminen

Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja viestintä: - Edunvalvontatarpeiden analysointi - Edunvalvonta pääradan kapasiteetin lisäämiseksi, Riihimäen asemalaitureiden uudistamiseksi, Vt3

Arolammin liittymän toteuttamiseksi ja Kt54 liikenteellisen toimivuuden turvaamiseksi - Seudullinen markkinointiyhteistyö pääkohteena metropolialue - Kaupungin strategiaa tukeva perusviestintä - Kuntalaisten tarpeista lähtevä vuorovaikutteinen viestintä

3. EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE Tavoitteena on myös, että Riihimäen kaupunki toimii EKOLOGISESTI KESTÄVÄN JA TOIMIVAN YHDYSKUNTARAKENTEEN mukaisesti. Tämän päämäärän keskeiset painopisteet ja niihin liittyvät toimen-piteet ovat: Maapolitiikka

- Aktiivinen maanhankinta asumis- ja yritystarpeisiin - Kaupunkirakenteen tiivistäminen luontoarvot säilyttäen - Yleiskaavatyö maankäytön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi

Ympäristöpolitiikka

- Kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toimin-nan kehittämisessä

- Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja kunnostaminen - Vantaanjoesta houkutteleva ympäristöelementti

3

Talousarvio 2016 07.12.2015 2. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 2.1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen taloudellinen kehitys jatkuu heikkona vuonna 2015. Tuotanto ei ole lisääntynyt Suomessa kolmeen vuoteen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT kasvaa kuluvana vuonna vain 0,2 %. Vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 - 1,4 %. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa eikä talouden heikko kasvu juuri paranna kulu-van vuoden työllisyysnäkymiä. Bruttokansantuotteen kasvu parantaa työllisyyttä tulevina vuosina, mutta se pysyy silti heikkona. Vuoden 2015 työttömyysasteeksi ennustetaan 9,6 % ja tulevina vuosina työttömyysaste pysyy yli 9 %:n tasolla. Heikosta talouskasvusta johtuen kuntien verotulokehitys on heikko. Kuntien tulopohjaa heikentävät lisäksi valtionosuusleikkaukset ja osalla kuntia myös valtionosuusuudistus. Yleinen taloudellinen tilanne 2013 2014 2015 2016 2017

Muutos % Tuotanto (määrä) 1,1 - 0,4 - 0,2 1,3 1,4 Inflaatio 1,5 1,0 0,1 - 1,1 1,5 Ansiotasoindeksi 2,1 1,4 1,1 1,2 1,2 Työttömyysaste 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 % BKT:stä Veroaste 43,8 43,9 44,5 44,2 43,9 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä 2,5 - 3,3 - 3,4 - 2,8 - 2,4 - Julkinen velka 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 2.2. Kuntien talousarvionäkymät Kuntien menokehitys oli vuonna 2014 maltillista, menot kasvoivat noin prosentin, kun yhtiöittämisten vaikutus eliminoidaan. Kehitykseen vaikutti maltillinen palkkaratkaisu ja kuntien tekemät henkilöstökuluvähennykset. Kuntien tilinpäätökset olivat reilusti positiivisia johtuen yhtiöittämisistä. Kuntien rahoitusasema ei kuitenkaan yhtiöittämisten johdosta kasvanut, koska yhtiöittämisistä johtuvat hyvät tulokset olivat kirjanpidollisia. Kuntien rahoitusasema pysyy valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan kuluvana ja myös tulevina vuosi-na selvästi alijäämäisenä ja velkamäärä nousee tästä syystä vuoteen 2019 mennessä yli 25 mrd.euroon. Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosina suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoi-vapalvelujen sekä investointien tarvetta. 2.3. Valtion päätösten vaikutus talousarvioon Verotulot Tuloverotukseen tulee vuonna 2016 keventäviä muutoksia. Kunnallisverot vähenevät 262 milj.euroa. Suurin yksittäinen vaikutus kunnallisveroon on työtulovähennyksen korotuksella, mikä vähentää kuntien verotuloja 218 milj.euroa. Riihimäen kaupungin kohdalla veroperustemuutokset tarkoittavat 1,3 milj.euron vähennystä. Muutokset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien lisäyksenä. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa, mistä johtuen yhteisöve-rotulot alenevat 258 milj.euroa, josta vuoden 2016 verotilitykset 222 milj.euroa. Riihimäen kaupungin yhtei-söverotulot vähenevät tästä syystä vuonna 2016 1,1 milj.euroa. Hallituksen esityksessä vuodelle 2016 esitetään kolmea muutosta kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien ylärajoihin.

4


- Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin ylärajaa korotetaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia korkeampi nykyisen 0,60 prosenttiyksikön sijasta.

- Voimalaitosten kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotetaan 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti korotetaan 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin.

Myös vuodelle 2017 kiinteistöveroprosentteihin esitetään muutoksia.

- Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,80 – 1,55 prosentista 0,86 – 1,80 prosenttiin - Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,37 – 0,80 prosentista

0,39 – 0,90 prosenttiin Valtionosuudet Valtionosuudet kasvavat vuoteen 2015 verrattuna. Valtionosuuksia kasvattavat kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatio. Hallitusohjelmaan sisältyy sekä kuntien meno-ja lisääviä kuin myös vähentäviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat valtionosuuksiin. Valtionosuuksia kasvattavat lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun kohdistettavat lisäykset. Valtion-osuuksia vähentävät toimenpiteet, joilla pyritään alentamaan kuntien kustannuksia: subjektiivista päivähoito-oikeutta kavennetaan, varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta muutetaan ja alueellista erikoissairaanhoitoa tehostetaan. Valtionosuuksiin vaikuttavat myös jo aiemmin päätetyt toimenpiteet, kuten valtionosuuksien leikkaukset sekä valtionosuusuudistus. 2.4. Väestötavoitteet ja työllisyys Riihimäen kaupungin asukasluku kasvoi vuonna 2014 0,1 %. Kuluvana vuonna asukasluvun ei ennakoida juuri kasvavan. Elokuun 2015 loppuun mennessä asukasluku on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Ti-lastokeskus on arvioinut tulevien vuosien kasvuksi 1 % vuodessa. Kaupungin oman väestöennusteen mu-kaan asukasluku kasvaa tulevina vuosina 0,7 % vuodessa. Väestökehitys sekä suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Riihimäen asukasluvun kehitys Asukasluku Muutos % Muutos abs.

2007 28 023 1,9 520 2009 28 587 0,2 51 2010 28 803 0,8 216 2011 29 018 0,7 215 2012 29 215 0,7 197 2013 29 318 0,4 103 2014 29 350 0,1 32 2015 29 400 0,2 50 2016 29 600 0,7 200 2017 29 800 0,7 200 2018 30 000 0,7 200 Ennusteiden mukaan rakenteellinen työttömyys pysyy tulevina vuosina korkeana. Suhdannetilanteen paran-tuessakin suuri rakennetyöttömyys hidastaa työttömyysasteen pienenemistä. Työttömyysasteen kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa.

5

Talousarvio 2016 07.12.2015 Työttömyysasteen kehitys Riihimäki Riihimäki Koko maaTyövoimahallinnon tilastot 2014 2015 2015Tammi 12,0 12,4 13,7 Helmi 12,0 12,1 13,5 Maalis 11,7 11,8 13,2 Huhti 11,4 11,5 12,9 Touko 11,1 11,2 12,5 Kesä 12,7 12,8 14,0 Heinä 13,2 13,1 14,5 Elo 11,6 11,9 13,2 Syys 11,2 11,7 12,8 Loka 11,5 12,0 12,8 Marras 11,3 Joulu 12,7 Kuntien vastuu työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi vuonna 2015. Vuonna 2016 työmarkkinatuen kunta-osuus on ennakkolaskelmien mukaan 3 milj.euroa, ellei kaupunki pysty omilla työllistämistoimilla pienentä-mään kuntaosuutta.

Laskennallinen työmarkkinatuen kuntaosuus Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2016lkm euroa

Laskennan taustalla olevat Kelan huhtikuun 2015 tilastot Henkilöä: päivää työttömänä 300 - 499 104 436 800 500 - 999 168 705 600 1000 - 175 1 029 000 Yhteensä 447 2 171 400 Kuntouttavassa työtoiminnassa jo olevat ja työllistyt Kuntouttava työtoiminta 134 789 000 Työllistetyt 14 59 600

148 848 600 Yhteensä 595 3 020 000

Työllistämistoimenpiteet, jotka vaikuttavat työmarkkinatukeen 842 500 800 000 845 000 Em. toimenpiteisiin liittyvät tulot 376 700 345 000 345 000 Netto 465 800 455 000 500 000

Työmarkkinatuen laskennallinen kuntaosuus 2 500 000 3 000 000 3 020 000 Aktivointitoimenpiteiden tehostamisella saatava säästö 1 000 000 - 800 000 - 820 000 - Työmarkkinatuen kuntaosuus yhteensä 1 500 000 2 200 000 2 200 000

2.5. Riihimäen kaupungin talousarvion laadinnan lähtökohdat 2.5.1. Toimialojen talousarvioesitykset Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut Riihimäkistrategiaan sisältyvät talouden tasapainottamiseen liittyvät keskeiset painopisteet ja niihin liittyvät seuraavat toimenpiteet: Kaupungin palvelutuotanto sopeutetaan tulojen kehitykseen (talouden tervehdyttäminen) ja lainamäärä vä-henee vuosittain kaupunginvaltuuston päättämän lainanlyhentämisohjelman mukaisesti.

- Palvelut järjestetään siten, että henkilöstömenot eivät kasva (tuottavuustavoite 0,5 %) - Kaupungin kaikki palveluprosessit tarkistetaan ja uudistetaan siten, että prosessit ovat optimaa-

liset ja kustannustehokkaat - Tilojen käyttöä tehostetaan - Tuloperustaa vahvistetaan

Kaupunginhallituksen nimeämä taloustoimikunta käsitteli talouden tasapainottamiseen liittyviä kehittämistoi-mia kokouksissaan kevään 2015 aikana ja vuoden 2016 talousarviokehys laadittiin toimikunnan loppurapor-

6

Talousarvio 2016 07.12.2015 tissaan esittämien talouden tervehdyttämisesitysten pohjalta. Tavoitteena oli, että toimintamenot ilman han-kerahoitusta laskisivat kokonaisuudessaan (erikoissairaanhoidon alijäämän 2016 kattamisosuus mukaan lukien) - 0,4 % % eli 0,8 milj.euroa vuoden 2015 talousarviosta. Tavoitteeseen ei ole päästy. Toimialoille vuodelle 2016 annettu toimintamenokehys (mukaan lukien hankerahoitus, jotta talousarvio-esitys olisi vertailukelpoinen) on 195,3 milj.euroa. Toimialojen toimintamenoesitykset ovat 198,7 milj.euroa eli 3,4 milj.euroa vertailukelpoista kehystä suuremmat. Yhteenveto toimintamenoesityksistä on esitetty alla olevassa taulukossa.

Toimintamenot Kehys 2016 Hk 2016 Ero

Keskushallinto 9 900 000 9 920 100 20 100 Sosiaali- ja terveyslautakunta 100 991 000 101 891 800 900 800 Sivistyslautakunta 60 797 600 62 567 900 1 770 300 Tekniikan ja ympäristön toimiala 23 597 800 24 318 600 720 800 Yhteensä 195 286 400 198 698 400 3 412 000

Sosiaali- ja terveydenhuollossa 0,9 milj.euron erosta 581.000 johtuu siitä, että tehostetun palveluasumisen ostot laskutetaan palveluntuottajalta jatkossa bruttoperiaatteella ja kaupunki laskuttaa asiakasmaksut itse. Vastaavasti myös tulot kasvavat 581.000 euroa, jolloin nettomenot eivät muutoksen johdosta kasva. Muu-toksen johdosta kaupunki saa näiden palvelujen järjestämisestä 5 %:n laskennallisen arvonlisäveron palau-tuksen hyödykseen. Ilman tätä toiminnallista muutosta menot kasvaisivat 0,3 milj.euroa. 2.5.2. Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma Toimintamenot ovat 198,7 milj.euroa ja kasvavat 2,6 milj.euroa eli 1,3 % vuoden 2015 muutetusta talousar-viosta. Vuoden 2015 menoennusteeseen verrattuna menot laskevat 0,2 %. Toimintamenot ovat 3,4 milj.euroa suuremmat kuin talousarviokehyksessä. Toimintatulot ovat 45,3 milj.euroa ja laskevat 0,1 % vuo-den 2015 muutetusta talousarviosta. Toimialojen toimintamenoesityksiin on lisätty nettomääräisesti 12.700 euroa. Toimintatuloja on lisätty 2,2 milj.euroa. Toimintamenoja kasvattavat Kanta-Hämeen erikoissairaanhoidon kuntayhtymän ja Riihimäen terveyskeskus kuntayhtymän tilinpäätöksiin kertyneiden alijäämien kattaminen. Erikoissairaanhoidon talousarvioihin on jo aiempina vuosina sisältynyt määräraha alijäämien kattamiseen. Vuonna 2016 myös perusterveydenhuollon talousarvioon sisältyy määräraha alijäämän kattamiseen. Vuonna 2016 katetaan perusterveydenhuollon alijäämiä 0,5 milj.euroa ja erikoissairaanhoidon 0,8 milj.euroa. Alijäämien kattamissuunnitelmat on esitetty sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviossa terveydenhuollon kohdalla. Toimintamenot Kehys 2016 Ta 2016 Ero

Keskushallinto 9 900 000 9 828 700 71 300 - Sosiaali- ja terveyslautakunta 100 991 000 102 104 000 1 113 000 Sivistyslautakunta 60 797 600 62 373 600 1 576 000 Tekniikan ja ympäristön toimiala 23 597 800 24 405 100 807 300 Yhteensä 195 286 400 198 711 400 3 425 000

Talousarvioesitys on 1 milj.euroa alijäämäinen. Investointimenot ovat esityksen mukaan 7,5 milj.euroa. Lai-namäärä kasvaa 0,3 milj.euroa kuluvasta vuodesta ja on vuoden lopussa 121,4 milj.euroa. Muutokset toimialojen esityksiin on esitetty kunkin toimialan yhteenvedon alkusivulla. Tulevien vuosien talo-ussuunnitelma on laadittu käyvin hinnoin, jotta vertailu eri vuosien välillä olisi helpompaa.

7

Talousarvio 2016 07.12.2015 Taloustoimikunnan talouden tervehdyttämistoimenpiteet sisältyvät talousarvioon seuraavasti:

- Kaupungin tulee selvittää Riihimäen Teatterin mahdollisuudet saada 120.000 euron lisätulot näyttämötiloja vuokraamalla. Vastaavalla lisätulolla pienennetään kaupungin avustusta teatteril-le, jolloin Riihimäen Teatterille maksettava avustus on vuonna 2016 500.000 euroa. Teatterille myönnettävä avustus on vuonna 2016 620.000 euroa kuitenkin sillä ehdolla, et-

tä Riihimäen Teatteri Oy selvittää ja toimittaa kaupunginhallitukselle alkuvuoden 2016 ai-kana teatterin rakenteelliset kehittämisvaihtoehdot, joiden myötä teatterin avustus on vuonna 2017 500.000 euroa eli toisin sanoen sopeuttaa toimintansa kaupungin mahdolli-suuksiin rahoittaa yhtiön toimintaa.

- Museoille asetetaan 100.000 euron säästövelvoite, minkä lisäksi museot tulee yhdistää 100.000 euron säästö sisältyy toimialan talousarvioon

- Sivistystoimialan henkilöstökulut vähennetään vuoden 2014 tasolle, kustannusvaikutus – 900.000 euroa talousarvion mukaan sivistystoimialan henkilöstökulut kasvavat 0,9 milj.euroa eli 2,5 %

vuodesta 2014 ja 0,1 milj.euroa eli 0,4 % vuodesta 2015. - Riihimäkilisä, 352.000 euroa, vähennetään, lapsimäärän lisäys kaupungin järjestämässä päivä-

hoidossa ei saa nostaa henkilöstökuluja, vaan toiminta tulee sopeuttaa nykyiseen henkilökunta-määrän. Vuonna 2016 Riihimäkilisään varataan 216.000 euroa. Riihimäkilisän ehdot pidetään en-

nallaan, mutta sisaruuslisästä luovutaan. - Iltapäivätoiminta järjestään siten, että siitä ei aiheudu kaupungille nettomenoja. Tästä aiheutuva

nettosäästö on 136.500 euroa. talousarvion mukaan iltapäivätoiminnan menot eivät alene. Toimintatuotot nousevat 3.000

euroa. Iltapäivätoiminnan tilakustannukset (90.000 euroa vuonna 2014) säilyisivät, vaikka iltapäivätoiminta lopetettaisiin, koska tilat jäisivät joka tapauksessa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttöön.

- Montessoriopetuksesta luovutaan. Tästä aiheutuva säästö on kahden vuoden siirtymäajan jäl-keen yhteensä 113.000 euroa. talousarvion mukaan Montessoriopetuksesta ei luovuta.

- Musiikkipainotteisesta opetuksesta luovutaan. Tästä aiheutuva säästö on 13.800 euroa. talousarvion mukaan musiikkipainotteisesta opetuksesta ei luovuta.

- Harkinnanvaraisista koulukuljetuksista luovutaan. Tästä aiheutuva säästö on 23.500 euroa. talousarvion mukaan harkinnanvaraisista koulukuljetuksista ei luovuta.

- Teknisen toimialan tulee säästää tilakustannuksista tilojen käytön tehostamisen, energiakustan-nusten säästön yms. kautta vuonna 2016 500.000 euroa verrattuna vuoteen 2015. talousarvion mukaan tilakustannukset eivät kasva vuonna 2016.

- Kaupungin myöntämät avustukset tulee kohdistaa riihimäkeläisille ja pääasiassa lapsille ja nuo-rille. Kaupunginkanslian tulee koordinoida avustusten myöntämistä siten, että eri toimialat eivät myönnä avustuksia samoille avustusten hakijoille. periaatteet sisältyvät toimialojen sääntöihin soveltuvin osin.

- Varhaiskasvatuksen laskutusperuste tulee muuttaa tuntiperusteiseksi laskutusperiaatteet muutetaan vuonna 2016 vaiheittain hoitoaikaperusteisiksi. Muutoksen

ei suoraan odoteta lisäävän asiakasmaksutuloja, mutta se lisää toiminnan tehokkuutta si-ten, että nykyisillä resursseilla voidaan todennäköisesti taata nykyistä useammalle lapsel-le hoitopaikka.

- Varhaiskasvatuksen ja koulujen lapsiryhmäkokoja voidaan kasvattaa Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus ja ryhmäkoko määritellään päivähoitoasetuksen 6

pykälässä. Tällä hetkellä ryhmät ovat asetuksen sallimassa maksimikoossa. Mikäli lain-säädäntö muuttuu, noudatetaan uusien säädöksien antamia ryhmärajoja.

Perusopetuksessa uusia opetusryhmiä (1. lk ja 7. lk) muodostettaessa on pyritty tehok-kuuteen opetusryhmien lukumäärän osalta ja siten hallitsemaan perusopetuksen kustan-nuksia. Tämän on mahdollistanut joustavat oppilaaksi ottorajat. Samasta katuosoitteesta on eri vuosina ohjattu oppilaita eri kouluihin, millä on tasattu oppilasryhmäkokoja koko kaupungin tasolla ja minimoitu perustettavien opetusryhmien määrää. Opetusryhmiä pe-

8


rustettaessa on kuitenkin huomioitava perusopetuslain ja -asetuksen, työsuojelun sekä palo- ja pelastusviranomaisten määräykset.

Alakouluissa keskimääräinen ryhmäkoko on noin 21 oppilasta. Teoreettinen laskennalli-nen enimmäisryhmäkoko voi olla enintään 23 oppilasta erityisen tuen ja oppilashuollon määräyksien vuoksi. Käytännössä 100 %:n täyttöasteeseen ei päästä perusopetuslain lä-hikouluperiaatteen vuoksi.

Yläkouluissa nykyiset opetustilat eivät salli missään aineessa yli 25 oppilaan opetusryh-miä. Taito- ja taideaineissa sekä fysiikan ja kemian laboratoriotunneilla opetusryhmän enimmäiskoko on 16 oppilasta. Pidennetyn opetusvelvollisuuden erityisoppilaan opetus-ryhmän enimmäiskoko on 20 oppilasta. Lisäksi yhteiset taito- ja taideaineiden opetustilat ja opettajat asettavat omat rajoituksensa opetusryhmien muodostamiselle. Opetusryhmä-kokoja voidaan kasvattaa vuodesta riippuen vain yksittäisissä aineissa ja niissäkin hyvin rajallisesti.

- Jatkossa kaupunki ei hae sellaista hankerahaa, joka sitoo menoja ja päätöksentekoa. Viime vuosien tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi sivistystoimessa toiminnan kehittämis-

tä on voitu toteuttaa pääasiassa ulkopuolisella rahoituksella. Hankerahoitus sisältää usein velvoitteen omarahoitusosuudesta sekä tiukat säännökset rahoituksen kohteesta. Jatkos-sa sivistystoimessa kaikki hankehakemukset tuodaan lautakunnan/jaoston päätettäväksi.

3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstösuunnitelma Vuonna 2016 tavoitteena on, kuten myös vuoden 2015 talousarviossa, että palvelut järjestetään siten, että henkilöstömenot eivät kasva (tuottavuustavoite 0,5 %). Uusia virkoja ja toimia ei perusteta, ellei palveluihin liittyvä asiakasmäärien kasvu sitä välttämättä edellytä tai ellei perustamisella ole toiminnan tehostamisen kautta säästöjä aikaan saavia vaikutuksia. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa lakisääteinen palvelumitoitus edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista tai toiminnassa voidaan lisähenkilöstön avulla saavuttaa selkeitä kustannussäästöjä. Eläköityminen ja muut henkilöstöpoistuma hyödynnetään siten, että resurssit suunnataan sinne, missä tarve on välttämätön. Tämä edellyttää hallintokunnat ylittävää tarkastelua ja siirtoja ja siten keskitettyä ohjausta ja koordinaatiota. Samoin tämä edellyttää kokonaisvaltaista yli hallintokuntarajojen tapahtuvaa ammattiryhmä-kohtaista etukäteissuunnittelua. Suunnitelman lähtökohtana on hyödyntää henkilöstön luontaista poistumaa. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttölupamenettelyä jatketaan. Toimialat ovat laatineet suunnitelmat eläköitymisen kautta toteutettavista henkilöstömuutoksista vuosina 2015 – 2025. Tänä aikana kaupungilta eläköityy kaikkiaan noin 420 työntekijää, eniten isoista ammattiryh-mistä, kuten hoitajat, opettajat, lastentarhanopettajat, koulunkäyntiohjaajat, ruokapalvelutyöntekijät ja siivoo-jat. Keväällä 2015 tehdyn kartoituksen mukaan vapautuvista vakansseista voidaan jättää täyttämättä vain 3,8 %, mutta kaikkien tehtävien osalta toteutetaan jatkossa toimenkuvan tarkistaminen vastaamaan tulevia tarpeita. Merkittäviä muutoksia toimenkuviin on tässä vaiheessa tulossa 5,5 % vapautuvista vakansseista. Tavoitteena on, että vapautuvista vakansseista merkittävästi suurempi osa, kuin 3,8 %, voidaan jättää koko-naan täyttämättä mm. tehtäviä uudelleen järjestämällä, toimintoja tehostamalla tai sisäisiä siirtoja käyttämäl-lä. Mikäli joissakin toiminnoissa joudutaan lisäämään henkilöstöä kasvavien palvelutarpeiden johdosta, tulee vastaavasti henkilöstöä pystyä vähentämään toisaalta. Kaupungin henkilökuntamäärä ei kokonaisuutena saa kasvaa. Kaikki vakinaisesti täytettävät sekä yli 3 kk ajaksi määräaikaisesti täytettävät vakanssit vaativat kau-punginjohtajan täyttöluvan. Vapautuvat vakanssit ja niiden täyttäminen Vuoden 2015 syyskuun loppuun mennessä toimialat ovat anoneet 97 vakinaiselle vakanssille täyttölupaa. Niistä 93 on saanut täyttöluvan vakinaista täyttöä varten ja kolme on täytetty määräaikaisesti.

9

Talousarvio 2016 07.12.2015 Vuonna 2015 vapautuneista vakinaisista vakansseista on konserni- ja hallintopalvelukeskuksessa jätetty täyttämättä kaksi, sivistystoimessa kahdeksan ja teknisessä toimessa yksi vakanssi. Eläköitymisen johdosta vapautuu vuonna 2015 yhteensä noin 35 vakanssia. Vuonna 2016 sivistystoimessa jätetään arviolta 4 vapautuvaa vakanssia täyttämättä. Lisäksi varsinkin sosi-aalitoimessa ja sivistystoimessa tehdään useiden vapautuvien vakanssien osalta toimenkuvien ja nimikkei-den muutoksia, jotta pystytään vastaamaan muuttuviin palvelutarpeisiin henkilökuntaa lisäämättä. Henkilöstökulut Toimintakuluissa esitettävät henkilöstökulut sisältävät palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vä-hennettynä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Vakituisen henkilöstön palkkausmenot kasvavat keskitetyn työmarkkinaratkaisun mukaisesti 0,59 % vuonna 2016. Henkilöstömenoja kasvattavat vuonna 2015 perustettujen virkojen ja toimien määrärahat, jotka vuonna 2015 täytettiin kesken vuotta ja budjetoidaan täysimääräisesti vuoden 2016 talousarvioon. Samoin henkilös-tömenoja kasvattavat vuonna 2016 perustettavat uudet virat ja toimet. Henkilöstön palkkausmenot 1000 € 2014 Muutos % TA 2015 Muutos % Ta 2016 Muutos %

Vakinaiset kuukausipalkkaiset -46 447 -46 804 0,8 Tunti- ja urakkapalkat -1 868 -1 770 5,2 - Työllisyys- ja oppisopimuspalkat -548 -568 3,6 Tilapäiset, sijaiset -3 334 -3 425 2,7 Muut palkat, palkkiot,luontaisedut ja ansionmenetyskorvaukset -189 62 132,8 - Kokouspalkkiot (henkilöstö) -48 -51 6,9 Luottamustoimipalkkiot -266 -252 5,3 - Jaksotetut palkat ja palkkiot -400 -358 10,5 - Sv-korvaukset ym.tulot 683 677 0,8 - Yhteensä -50 542 2,0 -52 418 3,7 -52 489 0,1 Henkilöstösivukulut -15 798 0,7 -15 984 1,2 -16 095 0,7 Yhteensä -66 340 1,7 -68 401 3,1 -68 584 0,3 Henkilöstökulut (milj.euroa) Tp 2014 Ta 2015 Ta+muutos Ta Muutos Muutos

2015 2016 Euroa %Palkat ja palkkiot 50,5 52,4 52,4 52,5 0,1 0,1 Henkilöstösivukulut, josta 15,8 16,0 16,0 16,1 0,1 0,7 * Eläkekulut 12,9 12,9 12,9 12,7 0,3 - 2,0 - * Muut henkilöstösivukulut 2,9 3,0 3,0 3,4 0,4 12,2 Yhteensä 66,3 68,4 68,4 68,6 0,2 0,3 Muutos-% 3,1 3,1 0,3

Henkilöstömenoja vähentävät sairausvakuutus- 0,8 0,7 0,7 0,7 tus ja muut korvaukset sisältyvät em. lukuihin.

Sosiaalivakuutusmaksut 2014 - 2016 2014 Ta 2015 Ta 2016

KuEL Palkkaperusteinen maksu 16,75 17,05 17,00 1)Muut työeläkemaksut 0,10 - - Opettajien eläkemaksu (VaEL) 20,88 20,70 19,06 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu 2,14 2,25 2,36 Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 3,00 3,50 Työtapaturmavakuutusmaksu 0,60 0,60 0,60

KuEl-perusteiset maksut yhteensä 22,49 22,90 23,46 Opettajien maksut yhteensä 26,62 26,55 25,52

1) Lähde: Kevan budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin 22.6.2015

10


VIRKAPAKETTI 201626.10.2015Vakanssi Virka = v Määrä Aika Ta 2016 Vuosipalkka

Toimi = t +sosiaalikulut

KESKUSHALLINTO

VakinaisetKuntouttavan työtoiminnan ohjaaja - eläkeselvittelijä t 1,0 1.1.2016 40 300 40 300

* 31.12.2015 saakka oleva määräaikainen kuntouttavan työ-toiminnan ohjaajan (50%) ja eläke-edellytysten selvittelijän (50 %) toimi perustettiin 2015. Toimi vakinaistetaan osaksityöllisyydenhoitoa ja eläke-edellytysten selvittelijänpalkkamäärärahat siirretaan työllisyyden hoitoonsosiaalipalveluista. Yhden pitkäaikaistyöttömän elä-köityminen tuo työmarkkinatukeen kuntaosuuteen säästöä vuodessa 4.800 euroa.

Työllisyyskoordinaattori v 1,0 1.1.2016 52 000 52 000 * määräaikainen työllisyyskoordinaattori (2011-2015)vakinaistetaan 1.1.2016 alkaen

MääräaikaisetTyövalmentaja t 1,0 1.1.-31.12.2016 39 600 39 600

* vuoden 2015 talousarvioon SER-kierrätystä vartenvaratut määräaikaisten työtoiminnan ohjaajien palk-kausmenot, 57.000 euroa, poistuvat. Tilalleperustetaan määräraikainen työvalmentaja, jonkatehtävänä on etsiä työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille.Yhden pitkäaikaistyöttömän työllistyminen tuo työ-työmarkkinatuen kuntaosuuteen säästöä n. kolmen vuoden ajan keskimäärin 4.800 euroa vuodessa.

3,0 131 900 131 900 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

VakinaisetKehitysvammaisten työhönvalmentaja t 1,0 1.1.2016 35 000 35 000

* kehitysvammaisten työtoiminnan kokonaisvaltaisen kehittä-misen, avotyötoiminnan ja tuetun työn työpaikkojen lisäämi-sen mahdollistamiseksi työhönvalmentajan vakanssin perus-tamisen on välttämätöntä. Nykyisellä resursoinnilla ei tähänkasvaneeseen palvelutarpeeseen ole voitu vastata.* palkkakustannukset katetaan toimialan sisältä

MääräaikaisetEläkeselvittelijän siirto keskushallintoon t 0,5 - 1.1.2016 20 900 - 20 900 -

* sosiaalityöstä siirretään eläkeselvittäjän puolikas vakanssi keskushallintoon työllisyyden hoidon vastuualueelle, jolloinvastuu eläkeselvittelystä siirtyy osaksi työllisyyden hoitoa.Tämä selkeyttää tehtävän hoitamista osana laajempaakokonaisuutta.

NimikemuutoksetSosiaaliohjaajan nimikkeen muutos vastaavaksi sosiaaliohjaajaksi 1.1.2016 2 800 2 800

* Nimeämällä yksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sosiaaliohjaaja vastaavaksi sosiaaliohjaajaksi vahvistetaanjohtamista ja edesautetaan työryhmän suunnitelmallista ja johdonmukaista työskentelyä. Vastaava sosiaaliohjaajatoimii tiimin vetäjänä yhdeksälle sosiaaliohjaajalle osa-aikai-sesti (20 % työsajasta) työn pääpainon ollessa asiakastyössä.Vastaavan sosiaaliohjaajan tehtävänä on työaikasuunnittelusekä asiakastyön ohjaus ja tuki. Tehtävään ei sisälly esimies-roolia. Sosiaaliohjaajien esimies on perhepalveluiden palveluesimies

0,5 16 900 16 900

11


Vakanssi Virka = v Määrä Aika Ta 2016 VuosipalkkaToimi = t +sosiaalikulut

SIVISTYSLAUTAKUNTA

VakinaisetKalustonhoitaja t 1,0 - 1.1.2016 38 000 - 38 000 -

* Kalustonhoitajan jäädessä eläkkeelle vakanssi siir-retään tekniseen toimeen. Jatkossa sivistystoimi ostaakalustonhoitopalvelut tekniseltä toimelta.

Luokanopettaja 1. lk Pohjoinen koulu v 1,0 1.8.2016 19 900 47 800 * Pohjoiselta koululta lähtee yksi 5. luokka ja aloittaa kaksi 1. luokkaa

Luokanopettaja 1. lk Lasitehtaan koulu v 1,0 1.8.2016 19 900 47 800 * Lasitehtaan koululta lähtee yksi 5 luokka jaaloittaa kaksi 1. luokkaa

Erityisluokanopettaja Lasitehtaan koulu v 1,0 1.8.2016 21 900 52 600 * Lasitehtaan koulu kasvaa kasisarjaiseksi kouluksi,jossa tulee tarjota erityistä tukea

Erityisluokanopettaja Harjurinteen koulu v 1,0 1.8.2016 21 900 52 600 * Harjurinteen koulussa on 122 oppilasta/erityisopettajamuissa yläkouluissa on 101 oppilasta/erityisopettaja

Koulunkäyntiohjaaja Pohjolanrinteen koulu t 1,0 1.1.2016 28 700 28 700 Etsivä nuorisotyöntekijä t 2,0 1.1.2016 79 400 79 400

*Kaupunginhallitus on 19.1.2015 § 10 hyväksynyt jatkosopimuksen nuorten työpajatoiminnasta Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön kanssa. Sopimuksen mukaisesti ostopalvelu päättyy tältä osin vuoden 2016 alussa ja siirtyy kau-pungin omaksi toiminnaksi. Etsivän nuorisotyön palvelukokonaisuuden siirtyessä kaupungin omaksi toiminnaksi, on neuvo-teltu tehtävää nyt hoitavien vakinaisten työntekijöiden siirtymisestä ns. vanhoina työntekijöinä säätiöltä kaupungin palveluk-seen. Kaupunginhallitus on päättänyt 24.8.2015 § 305 hyväksyä henkilöstön siirtosopimuksen ja perustaa siirtyviä työntekijöitävarten 1.1.2016 alkaen kaksi etsivän nuorisotyöntekijän toimea sivistystoimen nuorisopalveluihin ja edellyttää, että vuoden2016 talousarviossa otetaan huomioon tästä aiheutuvat määrärahoja koskevat muutokset. Päätöksen mukaan valtion avustuson ajalla 1.10.2015 - 30.9.2016 75.000 euroa, josta vuoden 2015 osuus on 6.200 euroa ja vuoden 2016 osuus 68.800 euroa.

MääräaikaisetKotitalouden lehtorin viransijaisuus/määräaikainen lehtori v 1,0 1.8.-31.12.2016 6 600 21 600

* Perusopetuksessa on viisi kotitalouden lehtorin vakanssia, joista vain neljä on ollut opetuskäytössä vuodesta 2007alkaen. Kotitalousopettajien ylituntimäärät ovat kasvaneetkohtuuttomasti. Kasvu edellyttää palkkamäärärahan varaamistaviidennelle vakanssille. Palkkausmenot vuonna 2016 21.600euroa ja ylituntien vähennys 15.000, nettomeno 6.600 euroa

Tuntiopettaja Harjurinteen koulu v 1,0 52 700 52 700 * Vammaisoppilaiden määrä yläkoulussa edellyttääkahta opetusryhmää. Määräaikainen tuntiopettajuuslukuvuodelle 2015 - 2016 sisältyy 2015 talousarvioonVammaisoppilaiden määrän kasvun johdosta kahdenopetusryhmän tarve jatkuu lukuvuonna 2016 - 2017.

Tuntiopettaja viro, venäjä, vietnam, ortodoksinen jakatolinen uskonto v 1,0 1.1.-31.12.2016 38 800 38 800 Koulunkäyntiohjaaja, Pohjolanrinteen koulu t 1,0 1.1.-31.5.2016 10 800 25 900

* tehtävä alkanut 1.8.2013

NimikemuutosesityksetJohtavan lastentarhaopettajan virka lastentarhaopettajan toimeksi 1.1.2016 12 600 - 12 600 - Lastentarhaopettajan toimi päivähoitajan toimeksi 1.1.2016 7 300 - 7 300 - Kirjastovirkailija järjestelyapulaiseksi 1.1.2016 2 400 - 2 400 -

10,0 240 300 387 600

Kaupunki yhteensä 13,5 389 100 536 400 Vakinaiset 9,0 281 000 398 200 Määräaikaiset 4,5 127 600 157 700 Nimikemuutokset 19 500 - 19 500 -

12

Talousarvio 2016 07.12.2015 4. TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS Talousarvio ja taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investoin-tiosan sekä yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Kokonaistaloutta kuvataan tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät koko-naistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet ja suunnitel-man mukaiset poistot. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoero, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hy-väksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuosita-solla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on kuitenkin päätettävä toi-menpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi ar-vioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Rahoitusosassa osoitetaan kuinka menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja pääomamenot yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkumi-nen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitus-osassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta on lainanotto. Rahoitustarpeen voi kattaa myös toimintapääomaa vähentämällä, mikä voi merkitä rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pää-oman vapauttamista taikka korottoman lyhytaikaisen vieraan pääoman lisäystä. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuus-to asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tulo-arviot toimielimelle tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäi-set erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointi-menoihin. Käyttöomaisuuden myynnit esitetään investointiosassa luovutusarvon määräisinä. Investointivara-uksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen tai hyödykkeen eri kom-ponenttien veroton hankintahinta on vähintään 10.000 euroa. Käyttötalousosa Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2016 rahanarvossa. Inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2016 ja 2017 ei ole otettu huomioon, vaan vuosittainen menojen kasvuarvio sisältää toiminnassa tapahtuvat muutokset. Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat pääsääntöisesti sitovia. Sitovuustasot ovat seuraavat:

1. Keskushallinto keskushallinto muodostaa yhteisesti kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastus-

lautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan toimielintason 2. Sosiaali- ja terveyslautakunta 3. Sivistyslautakunta 4. Tekniikan ja ympäristön toimiala

tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta, muodostavat yhdessä valtuuston nähden sitovan toimielintason.

13

Talousarvio 2016 07.12.2015 Nettositovuuden piirissä kuhunkin toimielimeen nähden ovat seuraavat käyttötalousosan erät:

Kaupunginhallitus Eu -hanketoiminta Työllisyyden hoito

Sivistyslautakunta

Riihisalo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupungin museot.

Investointiosa Investointiosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia hankeryhmittäin lukuun ottamatta rakennusinvestointeja, joiden osalta sitovuustaso on hanketaso. Tuloslaskelmaosa Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat:

- verotulot - valtionosuudet - korkotulot - muut rahoitustulot - korkomenot - muut rahoitusmenot - satunnaiset tulot - satunnaiset menot -

Rahoitusosa Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat

- antolainan lisäys - antolainan vähennys - vieraan pääoman netto (=pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen

lisäyksen ja vähennyksen erotus)

Raportointi Kaupunginhallitukselle raportoidaan talousarvion toteutuminen viisi - kuusi kertaa vuodessa. Kaupunginval-tuustolle talousarvio raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Osavuosikatsaus I laaditaan ajalta 1.1.- 30.4.2016 ja osavuosikatsaus II ajalta 1.1.- 31.8.2016 ja näihin sisältyy myös raportit kriisikuntakriteereistä. Lisäksi valtuustolle raportoidaan talousarvion toteutuminen kahdessa kuukausiraportissa. Tavoitteiden toteutuminen esitetään osavuosikatsauksissa vain poikkeamien osalta ja tilinpäätöksessä kokonaisuutena. Kaikkiin raport-teihin sisältyy ennuste talousarvion toteutumiseksi.

14


KÄYTTÖTALOUSOSA INVESTOINTIOSA

TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA

Toimintatulot TulorahoitusToimintamenot VuosikateToimintakate Satunnaiset erätVerotulot Tulorahoituksen korjauserätValtionosuudet InvestoinnitRahoitustulot ja -menot InvestointimenotVuosikate Rahoitusosuudet investointimenoihinPoistot ja arvonalentumiset Omaisuuden myyntitulotSatunnaiset erät Tulorahoitus ja investoinnit nettoTilikauden tulos Antolainauksen muutoksetPoistoeron muutos Antolainasaamisten lisäyksetVarausten muutos Antolainasaamisten vähennyksetRahastojen muutos Lainakannan muutoksetTilikauden yli-/alijäämä Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutoksetVaikutus maksuvalmiuteen

TOIMIELIN C

TOIMIELIN B

TOIMIELIN ATavoitteet

Tehtävä 2

Tehtävä 1ToimintatuototToimintamenotToimintakate

TOIMIELIN C

TOIMIELIN B

TOIMIELIN A

Hanke 2

Hanke 1MenotTulotNetto

15

Talousarvio 2016 07.12.2015 5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAN PERUSTELUT 5.1. Tuloslaskelman välitulokset Tuloslaskelma osoittaa rahoituksen riittävyyden palvelujen järjestämisestä aiheutuviin jaksotettuihin menoi-hin. Tuloslaskelman välituloksia ovat toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos. Toimintamenot ja –tulot Talousarvion mukaan toimintamenot ovat vuonna 2016 198,7 milj.euroa ja kasvavat 1,3 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta (3,3 % vrt. Tp 2014). Verrattuna vuoden 2015 talousarvioennusteeseen menot laskevat 0,2 %.

-

10,6

4,4

2,1

3,6

-0,2 - -

-2,0

-

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

2007 2008 2013 2014 Enn 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018

Toimintamenojen muutos %

Toimintatulot ovat yhteensä 45,2 milj.euroa ja laskevat 0,1 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta. Toi-mintatulot ilman omaisuuden myyntituloja ovat 41,4 milj.euroa. Omaisuuden myyntituloiksi on arvioitu 3,9 milj.euroa. Toimintatulot kasvavat 2,8 % kuluvan vuoden ennusteesta.

-

-6,3

5,6

-2,5

8,2

2,8

-4,3

3,7

-8,0

-6,0

-4,0

-2,0

-

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

2007 2008 2013 2014 Enn 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018

Toimintatulojen muutos %

16

Talousarvio 2016 07.12.2015 Toimintakate Toimintakate (toimintatulojen ja toimintamenojen erotus) ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katet-tavaksi verorahoituksella (=veroilla ja valtionosuuksilla). Toimintakate on -153,4 milj.euroa ja se kasvaa vuo-den 2015 muutetusta talousarviosta 1,8 %. Vuoden 2015 ennusteesta toimintakate laskee – 1,1 %. Verora-hoitus (verotulot ja valtionosuudet) ei kasva lainkaan kuluvasta vuodesta.

Toimintakate (milj.euroa) 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosToimintakate, milj.euroa 151,6 - 150,7 - 150,7 - 155,1 - 153,4 - 155,3 - 153,7 - Toimintakatteen muutos 3,4 0,6 - 0,5 - 2,3 1,1 - 1,3 1,0 -

-

15,7

4,1 3,4 2,3

-1,1

1,3

-1,0

-

12,0

5,3

1,6 1,7 0,0 0,8

2,7

-2,0 -

2,0 4,0 6,0 8,0

10,0 12,0 14,0 16,0 18,0

2007 2008 2013 2014 Enn 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018

Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos-%

Toimintakate Verorahoitus

Vuosikate Vuosikate kuvaa kokonaistaloutta. Vuosikate ilmoittaa, riittääkö tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet jaksotetut kulut eli poistot. Jos vuosikate on suurempi kuin poistot, on tilikau-den tulos ylijäämäinen. Vuosikate (milj.euroa) 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosVuosikate milj.euroa 3,2 5,6 5,6 3,7 5,2 4,2 9,8 Poistot, milj.euroa 5,9 6,3 6,3 6,2 6,2 6,4 5,1 Vuosikate % poistoista 54 90 89 59 84 65 191 Vuosikate euroa/asukas 109 189 188 125 177 139 325 Vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan myös sen riittävyytenä nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Kau-punki pääsääntöisesti velkaantuu, jos vuosikate ei riitä nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin.

17


22,3 26,8 16,0

24,2

8,2 7,5 13,1 12,7

8,4

11,4 26,5

31,1

33,9 35,6 32,0

26,2

4,4 0,1

5,6 3,2 3,7 5,2 4,2

9,8

-

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

2007 2008 2013 2014 Enn 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018

Vuosikatteen riittävyys

Nettoinvestoinnit Lainojen lyhennykset Vuosikate

Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vara-uksia tai vapaata pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muu-tokset. Riihimäen kaupungilla on vuokra-asuntorahasto, jonka sääntöjen mukaan rahastoon siirretään vuok-ra-asuntostrategian mukaisesti myytyjen asuntojen myyntivoitot. Myyntivoitoiksi on arvioitu 172.000 euroa. Vuokra-asuntorahastosta katetaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiöille annetut investointiavustukset. Talous-arvioon 2016 on varattu 310.000 euron määräraha investointiosaan kaupungin rahoitusosuudeksi Riihimäen Kotikulma Oy:n rakentamaan uuteen kerrostaloon. Kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos on talousarvion mukaan 0,9 milj.euroa alijäämäinen. Kaupungin vesihuoltoliikelaitoksen tulos on 1,1 milj.euroa ylijäämäinen. Yhteensä kaupungin tulos on 0,2 milj.euroa ylijäämäinen. Taseen yli-/alijäämän kehitys 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018(milj.euroa) +muutos

Riihimäen kaupunkiEdellisten tilikausien yli/alijäämä 7,2 - 1,9 - 1,9 - 1,9 - 3,9 - 4,8 - 7,0 - Tilikauden yli/alijäämä 5,3 0,8 - 0,8 - 2,0 - 0,9 - 2,2 - 4,7 Yhteensä 1,9 - 2,6 - 2,7 - 3,9 - 4,8 - 7,0 - 2,3 - Vesihuoltoliikelaitos - - - - - - - Edellisten tilikausien yli/alijäämä 17,7 21,5 21,5 21,5 22,8 24,0 25,0 Tilikauden yli/alijäämä 3,8 1,3 1,3 1,3 1,1 1,0 1,2 Yhteensä 21,5 22,8 22,8 22,8 24,0 25,0 26,2 Kertyneet yli/alijäämät yhteensä - - - - - - - Edellisten tilikausien yli/alijäämä 10,6 19,6 19,6 19,6 18,9 19,1 17,9 Tilikauden yli/alijäämä 9,1 0,5 0,5 0,7 - 0,2 1,2 - 5,9 Yhteensä 19,6 20,2 20,1 18,9 19,1 17,9 23,8 euroa/asukas 669 679 677 644 646 602 795 5.2. Verotulot Vuoden 2016 verotulot on arvioitu Suomen Kuntaliiton koko maata koskevien ennusteiden sekä kaupungin verotulojen toteutumatietojen perusteella. Kuntien verotuloja pienentää valtion päättämät verotuskevennyk-set, jotka kompensoidaan kunnille valtionosuuksia korottamalla.

18

Talousarvio 2016 07.12.2015 Kunnan tuloveroprosentti on arvioitu koko suunnittelukaudelle 2016 – 2018 nykyisen kunnan tuloveroprosen-tin 20,50 %:n mukaan. Rakentamattomien tonttien ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentteja korotetaan vuonna 2016. Korotus rakentamattomien rakennuspaikkojen 29.000 euroa ja voimalaitosten 31.000 euroa. Yhteensä korotusten vaikutus on 60.000 euroa Veroprosentit on esitetty seuraavassa taulukossa. Yhteisöveroarvio 2016 perustuu siihen, että kunnille tilitet-tävä yhteisöveron määrä on 1,3 mrd.euroa. Veroprosentit ja yhteisöverokanta 2013 2014 2015 Prosenttien vaih- 2016

teluväli 2016

Kunnan tuloveroprosentti 19,75 20,50 20,50 20,50

Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 1,25 1,25 1,45 0,80 - 1,55 1,45 Vakituiset asunnot 0,45 0,45 0,50 0,37 - 0,80 0,50 Muut asunnot 0,80 0,80 0,80 0,80 - 1,55 0,80 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 1,00 - 4,00 4,00 Yleishyödylliset yhteisöt - - - 0,00 - 1,35 - Voimalaitos 2,75 2,75 2,75 0,80 - 3,10 3,00

Yhteisövero Yhteisöverokanta % 24,50 20,00 20,00 20,00 Kuntien osuus yhteisöverotuotosta % 29,49 35,56 36,87 30,92 Verotulot 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosKunnan tulovero 102 799 121 104 600 000 104 600 000 106 100 000 106 900 000 107 500 000 111 200 000 Muutos % 2,1 1,8 1,8 3,2 0,8 0,6 3,4 Yhteisövero 6 936 658 7 100 000 7 100 000 7 200 000 5 800 000 5 900 000 6 200 000 Muutos % 7,0 2,4 2,4 3,8 19,4 - 1,7 5,1 Kiinteistövero 8 164 117 9 764 000 9 764 000 9 500 000 9 747 000 9 950 000 10 150 000 Muutos % 3,8 19,6 19,6 16,4 2,6 2,1 2,0 Yhteensä 117 899 896 121 464 000 121 464 000 122 800 000 122 447 000 123 350 000 127 550 000 Muutos % 2,5 3,0 3,0 4,2 0,3 - 0,7 3,4 5.3. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin vuoden 2015 alusta. Uudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja sel-keyttää valtionosuusjärjestelmää. Valtionosuuskriteerejä vähennettiin ja päällekkäisyyksiä poistettiin. Uusista kriteereistä merkittävimmät on ikärakenne ja sairastavuus. Näiden kahden kriteerin painoarvo on yli 90 % eli suurin osa valtionosuuksista määräytyy näiden kahden kriteerin perusteella. Kunnittaisissa muutoksissa käytetään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuu-tos rajoitetaan asukasta kohti. Ensimmäisenä vuonna vuosimuutos on 50 euroa/asukas ja toisena vuonna kokonaismuutos 100 euroa/asukas. Riihimäen kaupungille uudistuksen vaikutus on n. 2,6 milj.euroa negatii-vinen ja uudistus tulee kokonaisuudessaan voimaan vuonna 2016. Valtionosuudet 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosPeruspalvelujen valtionosuus 40 539 071 37 184 000 37 184 000 37 233 966 37 649 514 37 951 514 38 051 514 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus 3 291 965 - 2 821 000 - 2 821 000 - 2 199 166 - 2 251 514 - 2 251 514 - 2 251 514 - Yhteensä 37 247 106 34 363 000 34 363 000 35 034 800 35 398 000 35 700 000 35 800 000 Muutos % 1,1 - 7,7 - 7,7 - 5,9 - 1,0 0,9 0,3

19

Talousarvio 2016 07.12.2015 Verorahoitus (milj.euroa) 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosVerotulot 117,9 121,5 121,5 122,8 122,4 123,4 127,6 Muutos % 2,5 3,0 3,0 4,2 0,3 - 0,7 3,4 Valtionosuudet 37,2 34,4 34,4 35,0 35,4 35,7 35,8 Muutos % 1,1 - 7,7 - 7,7 - 5,9 - 1,0 0,9 0,3 Yhteensä 155,1 155,8 155,8 157,8 157,8 159,1 163,4 Muutos % 1,6 0,4 0,4 1,7 0,0 0,8 2,7 5.4. Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot ovat pääosin korkotuottoja vesihuoltoliikelaitokselle annetuista antolainoista. Muissa rahoitus-tuotoissa suurimmat erät ovat osinkotulot. Arvio Riihimäen Kaukolämpö Oy:ltä saatavaksi osinkotuloksi on1,6 milj.euroa ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:ltä 0,1 milj.euroa. Vesihuoltoliikelaitokselta vuosittain perit-tävä korvaus peruspääoman tuotosta on 7 % eli 0,5 milj.euroa. Korkokulut ovat talousarviolainojen korkoja. Rahoitustuotot ja -kulut 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosKorkotuotot Korkotuotot antolainoista * Vesihuoltoliikelaitos 207 260 234 000 234 000 234 000 222 000 200 500 190 700 * Muut 26 294 10 500 10 500 10 500 21 000 16 000 12 500 Muut korkotuotot 6 925 7 000 7 000 7 000 - - - Yhteensä 240 479 251 500 251 500 251 500 243 000 216 500 203 200

Muut rahoitustuotot Osingot ja osuuspääomien korot * Riihimäen Kaukolämpö Oy 405 000 1 400 000 1 400 000 1 440 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 * Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 * Muut 6 847 7 000 7 000 6 000 7 000 7 000 7 000 Korvaus vesihuoltoliikelaitoksen pe 525 105 525 000 525 000 525 000 525 000 525 000 525 000 Verotilityskorot 2 477 20 000 20 000 27 000 20 000 20 000 20 000 Viivästyskorot 21 303 17 000 17 000 15 000 17 000 17 000 17 000 Yhteensä 1 060 732 2 069 000 2 069 000 2 113 000 2 269 000 2 269 000 2 269 000

Korkokulut Talousarviolainojen korot 1 676 856 - 1 822 400 - 1 822 400 - 1 434 700 - 1 731 700 - 2 044 199 - 2 330 677 -

Muut rahoituskulut 5 576 - 23 000 - 23 000 - 23 000 - 23 000 - 23 000 - 23 000 -

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 381 221 - 475 100 475 100 906 800 757 300 418 301 118 523 5.5. Satunnaiset erät ja tulorahoituksen korjauserät Vuoden 2016 talousarvioon ei sisälly satunnaisia eriä. Tulorahoituksen korjauserissä esitetään pakollisten varausten muutos. Pakollisten varausten purkamisella katetaan kaupungin omien eläkkeiden menot. Korja-userissä vuosikatteesta eliminoidaan käyttötalousosan toimintatuottoihin tuloksi merkityt pysyvien vastaavien myyntivoitot. Jotta investointien kassavirroista saataisiin rahoituslaskelmassa kokonaisvaltainen kuva, rahoi-tuslaskelman kohdassa ”Investointien rahavirta” esitetään myyntivoitot hankintamenoa vastaavan osuuden (tasearvo) lisäksi. Tulorahoituksen korjauserät 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosOmaisuuden myyntivoittojen eliminointi 9 678 383 - 4 920 000 - 4 920 000 - 4 695 500 - 3 933 000 - 1 332 000 - 2 100 000 - Pakollisten varausten muutos 23 138 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - Yhteensä 9 701 521 - 4 970 000 - 4 970 000 - 4 745 500 - 3 983 000 - 1 382 000 - 2 150 000 - 5.6. Antolainat Antolainojen lisäyksiin sisältyy yksityisille asuntojen hankintaan myönnettävät lainat ja sosiaaliseen luototuk-seen liittyvät lainat. Antolainojen vähennykset ovat kaupungin vesihuoltoliikelaitokselle myöntämien lainojen lyhennyksiä.

20

Talousarvio 2016 07.12.2015 Antolainat 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosAntolainojen lisäykset* Vesihuoltoliikelaitokselle 5 000 000 - - - - - - * Muut 50 558 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 Yhteensä 5 050 558 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000

Antolainojen vähennykset* Vesihuoltoliikelaitokselta 1 016 542 1 141 500 1 141 500 1 141 500 1 141 500 650 000 650 000 * Muut 11 120 900 900 900 1 100 1 100 1 500 Yhteensä 1 027 662 1 142 400 1 142 400 1 142 400 1 142 600 651 100 651 500 5.7. Lainat Vuonna 2016 nostetaan uutta lainaa 35,9 milj.euroa ja lyhennetään 35,6 milj.euroa. Lainakanta on vuoden 2016 lopussa 121,4 milj.euroa eli 4.100 euroa/asukas. Tästä kaupungin osuus on 110,2 milj.euroa eli 3.722 euroa/asukas ja vesihuoltoliikelaitoksen 11,2 milj.euroa eli 378 euroa/asukas. Lainat 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosLainojen lisäys 34 231 000 37 802 800 37 802 800 36 241 785 35 882 839 39 618 896 28 196 705 Lainojen vähennys 31 092 980 - 37 354 200 - 37 354 200 - 33 902 085 - 35 594 838 - 32 013 727 - 26 236 685 - Lyhytaikaisten lainojen muutos 90 000 - - - - - - - Lainojen muutos 3 048 020 448 600 448 600 2 339 700 288 001 7 605 169 1 960 020

Lainakanta 31.12. 118 732 470 120 739 950 120 739 950 121 072 170 121 360 171 128 965 340 130 925 360 Euroa/asukas 4 045 4 065 4 065 4 118 4 100 4 328 4 364

0 - Lainat Riihimäen kaupunki 105 274 387 108 298 450 108 298 450 108 755 628 110 185 171 118 440 340 121 050 360 Euroa/asukas 3 587 3 646 3 646 3 699 3 722 3 975 4 035 Lainat/Vesihuoltoliikelaitos 13 458 083 12 441 500 12 441 500 12 316 542 11 175 000 10 525 000 9 875 000 Euroa/asukas 459 419 419 419 378 353 329 Lainojen korot 1 676 856 - 1 822 400 - 1 822 400 - 1 434 700 - 1 731 700 - 2 044 199 - 2 330 677 - Lainanhoitokate 0,0 - 0,1 - 0,1 - 0,1 - 0,1 - 0,1 - 0,3 -

115,7

118,7 121,1 121,4

129,0 130,9

105,0

110,0

115,0

120,0

125,0

130,0

135,0

2013 2014 Enn 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018

Lainakanta Riihimäen kaupunki ja vesihuoltoliikelaitos

21


106,2 105,3

108,8 110,2

118,4 121,1

95,0

100,0

105,0

110,0

115,0

120,0

125,0

2013 2014 Enn 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018

Lainakanta Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta

5.8. Muut maksuvalmiuden muutokset Muissa maksuvalmiuden muutoksissa esitetään pitkäaikaisten saamisten ja velkojen muutokset. Pitkäaikai-sia saamisia ovat jälkirahoitteiset valtionosuudet sekä muiden kuin antolainoiksi kirjattavien lainojen vähen-nykset. Jälkirahoitteiset valtionosuudet saadaan pääsääntöisesti seitsemän vuoden aikana rakennuksen valmistumisesta. Muut maksuvalmiuden muutokset 2014 Ta 2015 Ta 2015 Enn 2015 Ta 2016 Ta 2017 Ts 2018

+muutosPitkäaikaisten saamisten vähennykset (+) * Jälkirahoitteiset valtionosuudet * Pohjolanrinteen koulu (2009 -2015) 308 000 308 000 308 000 - - - * Karan koulu (2011 - 2017) 341 800 341 800 341 800 341 800 341 800 - * Harjurinteen koulu (2013 - 2019) 296 000 296 000 296 000 296 000 296 000 296 000 * Muiden saamisten vähennykset 40 700 40 700 40 700 50 200 50 200 50 200 Yhteensä 5 146 915 986 500 986 500 986 500 688 000 688 000 346 200 6. KÄYTTÖTALOUSOSAN YLEISPERUSTELUT Yhteenveto käyttötalousosasta on esitetty alkaen sivulta 27 ja käyttötalousosan perustelut toimielimittäin alkaen sivulta 49. 7. INVESTOINTIOSAN YLEISPERUSTELUT Suunnittelukauden 2016 - 2018 bruttoinvestoinnit ovat yhteensä 33,6 milj.euroa ja keskimäärin 11,2 milj.euroa vuodessa. Maa- ja vesialueet Vuonna 2016 maa-alueiden ostoon ja niihin liittyviin lainhuudatus- ja erottamiskustannuksiin on varattu 0,5 milj.euroa. Maa-alueiden tulot, 3,9 milj.euroa, ovat kiinteistöjen myynnistä saatavia tuloja (koko luovutusar-von määräisinä). Myyntivoiton osuus näistä esitetään käyttötalousosassa kartta- ja tonttipalvelujen toiminta-tuloissa. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ostoon on varattu 30.000 euroa. Tulot ovat asunto-osakkeiden myynnistä saatavia tuloja. Myyn-tivoiton osuus näistä esitetään käyttötalousosassa yleisen johtamisen tuloissa.

22

Talousarvio 2016 07.12.2015 Tilahankkeet Tilainvestointien tarve harkitaan tarkoin ja perustellaan investointiprosessin tarveselvityksissä ja hankesuun-nitelmissa. Tilahankkeisiin on varattu suunnittelukaudelle 2016 – 2018 yhteensä 22,3 milj.euroa. Vuodelle 2016 tilahankkeisiin on varattu 2,6 milj.euroa. Kunnallistekniikka Kunnallistekniikkaan on varattu vuonna 2016 3,3 milj.euroa. Kalustohankinnat Kalustohankintoihin on varattu 0,8 milj.euroa ja hankinnat on eritetty hallinnonaloittain investointiosassa.

16,6

26,3

8,3 7,5

13,3 12,8

-

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

2013 2014 Enn 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018

Bruttoinvestoinnit

8. TALOUSARVIOLASKELMAT

Tulos- ja rahoituslaskelma Yhteenveto käyttötalousosasto Investointisuunnitelma

23


24


TU

LO

SL

AS

KE

LM

A

Tp

201

4T

a 2

015

Ta

201

5E

nn

ust

e

Ta

201

6T

s 20

17T

s 20

18+

mu

uto

s20

15

To

imin

tatu

oto

t 39

174

008

40 4

68 7

0040

468

700

40 9

99 0

0041

401

500

42 0

66 3

0042

907

700

Muu

tos

%4,

63,

33,

34,

71,

01,

62,

0O

ma

isu

ud

en

myy

nti

voit

ot

1 56

3 52

34

920

000

4 92

0 00

03

085

100

3 93

3 00

01

332

000

2 10

0 00

0T

oim

inta

tuo

tot

yhte

en

sä40

737

531

45 3

88 7

0045

388

700

44 0

84 1

0045

334

500

43 3

98 3

0045

007

700

Muu

tos

%-2

,511

,411

,48,

22,

8-4

,33,

7

To

imin

taku

lut

yhte

en

sä-1

92 2

95 9

73-1

96 0

63 3

00-1

96 1

16 3

00-1

99 1

60 8

00-1

98 7

11 4

00-1

98 7

11 4

00-1

98 7

11 4

00M

uuto

s %

2,1

2,0

2,0

3,6

-0,2

0,0

0,0

TO

IMIN

TA

KA

TE

-151

558

442

-150

674

600

-150

727

600

-155

076

700

-153

376

900

-155

313

100

-153

703

700

Muu

tos

%3,

4-0

,6-0

,52,

3-1

,11,

3-1

,0

Ve

rotu

lot

117

899

896

121

464

000

121

464

000

122

800

000

122

447

000

123

350

000

127

550

000

Muu

tos

%2,

53,

03,

04,

2-0

,30,

73,

4

Va

ltio

no

suu

de

t37

247

106

34 3

63 0

0034

363

000

35 0

34 8

0035

398

000

35 7

00 0

0035

800

000

Muu

tos

%-1

,1-7

,7-7

,7-5

,91,

00,

90,

3

Ra

ho

itu

stu

oto

t ja

-ku

lut

-381

221

475

100

475

100

906

800

757

300

418

300

118

500

Kor

kotu

otot

240

479

251

500

251

500

251

500

243

000

216

500

203

200

Muu

t ra

hoitu

stuo

tot

1 06

0 73

22

069

000

2 06

9 00

02

113

000

2 26

9 00

02

269

000

2 26

9 00

0K

orko

kulu

t-1

676

856

-1 8

22 4

00-1

822

400

-1 4

34 7

00-1

731

700

-2 0

44 2

00-2

330

700

Muu

t ra

hoitu

skul

ut-5

576

-23

000

-23

000

-23

000

-23

000

-23

000

-23

000

VU

OS

IKA

TE

3 20

7 33

95

627

500

5 57

4 50

03

664

900

5 22

5 40

04

155

200

9 76

4 80

0M

uuto

s %

-42,

475

,573

,814

,342

,6-2

0,5

135,

0

Suu

nnite

lman

muk

aise

t po

isto

t-5

946

031

-6 2

84 0

00-6

284

000

-6 2

49 0

00-6

238

000

-6 4

17 0

00-5

123

000

Sa

tun

na

ise

t e

rät

Sat

unna

iset

tuo

tot

(+)

8 11

4 86

00

300

000

00

0S

atun

nais

et k

ulut

(-)

00

00

00

0

TIL

IKA

UD

EN

TU

LO

S5

376

168

-656

500

-709

500

-2 2

84 1

00-1

012

600

-2 2

61 8

004

641

800

Poi

stoe

ron

lisäy

s (-

)/vä

henn

ys(+

)46

841

47 0

0047

000

47 0

0047

000

47 0

0047

000

Var

aust

en li

säys

-/vä

henn

ys0

00

00

00

Rah

asto

jen

lisäy

s -/

vähe

nnys

+-1

22 8

19-1

56 0

00-1

56 0

0020

0 00

028

000

28 0

0028

000

TIL

IKA

UD

EN

YL

IJÄ

ÄM

Ä (

AL

IJÄ

ÄM

Ä)

5 30

0 19

0-7

65 5

00-8

18 5

00-2

037

100

-937

600

-2 1

86 8

004

716

800

25


RA

HO

ITU

SL

AS

KE

LM

AT

p 2

014

Ta

201

5T

a 2

015

En

nu

ste

T

a 2

016

Ts

2017

Ts

2018

+ m

uu

tos

2015

To

imin

na

n r

ah

avi

rta

Vuo

sika

te3

207

339

5 62

7 50

05

574

500

3 66

4 90

05

225

400

4 15

5 20

09

764

800

Sat

unna

iset

erä

t8

114

860

00

300

000

00

0Tu

lora

hoitu

ksen

kor

jaus

erät

-9 7

01 5

21-4

970

000

-4 9

70 0

00-3

435

100

-3 9

83 0

00-1

382

000

-2 1

50 0

001

620

678

657

500

604

500

529

800

1 24

2 40

02

773

200

7 61

4 80

0

Inve

sto

inti

en

ra

ha

virt

aIn

vest

oint

imen

ot-2

6 29

8 88

3-8

560

400

-8 5

60 4

00-8

303

800

-7 5

00 0

00-1

3 29

0 00

0-1

2 82

0 00

0R

ahoi

tuso

suud

et in

vest

oint

imen

oihi

n2

119

819

64 4

0064

400

129

600

50 0

0022

2 50

010

7 50

0P

ysyv

ien

vast

aavi

en h

yöd.

luov

utus

tulo

t18

388

678

5 30

1 00

05

301

000

3 21

5 80

04

129

000

1 39

0 00

02

180

000

-5 7

90 3

85-3

195

000

-3 1

95 0

00-4

958

400

-3 3

21 0

00-1

1 67

7 50

0-1

0 53

2 50

0

TO

IMIN

NA

N J

A I

NV

ES

TO

INT

IEN

RA

HA

VIR

TA

-4 1

69 7

07-2

537

500

-2 5

90 5

00-4

428

600

-2 0

78 6

00-8

904

300

-2 9

17 7

00

Ra

ho

itu

kse

n r

ah

avi

rta

An

tola

ina

uks

en

mu

uto

kse

tA

ntol

aina

saam

iste

n lis

äyks

et-5

050

558

-40

000

-40

000

-40

000

-40

000

-40

000

-40

000

Ant

olai

nasa

amis

ten

vähe

nnyk

set

1 02

7 66

21

142

400

1 14

2 40

01

142

400

1 14

2 60

065

1 10

065

1 50

0Y

hte

en

sä-4

022

896

1 10

2 40

01

102

400

1 10

2 40

01

102

600

611

100

611

500

La

ina

kan

na

n m

uu

toks

et

Pitk

äaik

aist

en la

inoj

en li

säys

34 2

31 0

0037

802

800

37 8

02 8

0036

241

800

35 8

82 8

0039

618

900

28 1

96 7

00P

itkäa

ikai

sten

lain

ojen

väh

enny

s-3

1 09

2 98

0-3

7 35

4 20

0-3

7 35

4 20

0-3

3 90

2 10

0-3

5 59

4 80

0-3

2 01

3 70

0-2

6 23

6 70

0Ly

hyut

aika

iste

n la

inoj

en m

uuto

kset

90 0

000

00

00

0Y

hte

en

sä3

048

020

448

600

448

600

2 33

9 70

028

8 00

07

605

200

1 96

0 00

0

Om

an

pä

äo

ma

n m

uu

toks

et

00

00

00

0

Mu

ut

ma

ksu

valm

iud

en

mu

uto

kse

t5

146

915

986

500

986

500

986

500

688

000

688

000

346

200

RA

HO

ITU

KS

EN

RA

HA

VIR

TA

4 17

2 03

92

537

500

2 53

7 50

04

428

600

2 07

8 60

08

904

300

2 91

7 70

0

RA

HA

VA

RO

JEN

MU

UT

OS

2 33

20

-53

000

00

00

Ra

ha

vara

t 1.

1.25

7 29

5R

ah

ava

rat

31.1

2.25

9 62

7

26


LA

INA

ER

ITT

TE

LY

Tp

201

4T

a 2

015

Ta

201

5E

nn

ust

e

Ta

201

6T

s 20

17T

s 20

18+

mu

uto

s20

15

L

ain

aka

nn

an

mu

uto

sLa

inak

anta

1.1

.11

5 68

4 45

012

0 29

1 35

012

0 29

1 35

011

8 73

2 47

012

1 07

2 17

012

1 36

0 17

012

8 96

5 37

0N

etto

muu

tos

3 04

8 02

044

8 60

044

8 60

02

339

700

288

000

7 60

5 20

01

960

000

Lain

akan

ta 3

1.12

.11

8 73

2 47

012

0 73

9 95

012

0 73

9 95

012

1 07

2 17

012

1 36

0 17

012

8 96

5 37

013

0 92

5 37

0A

suka

sluk

u29

350

29 7

0029

700

29 4

0029

600

29 8

0030

000

Lain

akan

ta e

uroa

/asu

kas

4 04

54

065

4 06

54

118

4 10

04

328

4 36

4

La

ino

jen

lyh

en

nys

suu

nn

ite

lma

Tulo

vero

pros

entin

muu

tos

0,75

%

3 84

0 00

03

840

000

3 89

5 66

53

902

370

3 96

9 62

04

094

145

jost

a 0,

25 %

:n o

suus

-1 2

80 0

00-1

280

000

-1 2

98 5

55-1

364

715

-1 3

23 2

00-1

364

715

Kau

kolä

mpö

Oy:

n os

toon

19.

12.2

013

otet

tu la

ina

- pä

äom

a en

nen

lyhe

nnys

tä7

700

000

7 70

0 00

07

700

000

6 60

0 00

05

500

000

4 40

0 00

0-

lyhe

nnys

-1 1

00 0

00-1

100

000

-1 1

00 0

00-1

100

000

-1 1

00 0

00-1

100

000

- pä

äom

a 31

.12.

6 60

0 00

06

600

000

6 60

0 00

05

500

000

4 40

0 00

03

300

000

Su

un

nit

elm

a y

hte

en

sä-2

380

000

-2 3

80 0

00-2

398

555

-2 4

64 7

15-2

423

200

-2 4

64 7

15E

ro l

ain

aka

nta

vrt

. su

un

nit

elm

a-2

828

600

-2 8

28 6

00-4

738

255

-2 7

52 7

15-1

0 02

8 40

0-4

424

715

La

ina

kan

na

n e

ritt

ely

Riih

imäe

n ka

upun

ki10

5 27

4 38

710

8 29

8 45

010

8 29

8 45

010

8 75

5 62

811

0 18

5 17

011

8 44

0 37

012

1 05

0 37

0*

euro

a/as

ukas

3 58

73

646

3 64

63

699

3 72

23

975

4 03

5V

esih

uolto

liike

laito

s13

458

083

12 4

41 5

0012

441

500

12 3

16 5

4211

175

000

10 5

25 0

009

875

000

*eur

oa/a

suka

s45

941

941

941

937

835

332

9

27


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5E

nn

us

te

Mu

uto

s %

Ta

Mu

uto

s €

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

+ m

uu

tos

20

15

vrt

20

16

vrt

vrt

vr

t vr

t

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

En

n 2

01

5

Me

no

t1

92

29

5 3

97

19

6 0

63

30

0

1

96

11

6 3

00

19

9 1

60

80

0

3

,6

19

8 7

11

40

0

2

59

5 1

00

3,3

1

,3

0,2

-

Tu

lot

40

73

7 4

64

4

5 3

88

70

0

45

38

8 7

00

4

4 0

84

10

0

8,2

4

5 3

34

50

0

54

20

0

-

1

1,3

0,1

-

2,8

N

ett

o1

51

55

7 9

33

15

0 6

74

60

0

1

50

72

7 6

00

15

5 0

76

70

0

2

,3

15

3 3

76

90

0

2

64

9 3

00

1,2

1

,8

1,1

-

KE

SK

US

HA

LL

INT

O (

sit

ovu

us

)M

en

ot

10

29

6 8

75

1

0 0

80

00

0

10

08

0 0

00

1

0 3

61

30

0

0,6

9

82

8 7

00

2

51

30

0

-

4

,5

-

2,5

-

5,1

-

Tu

lot

1 9

09

02

5

1 7

32

90

0

1 7

32

90

0

2 1

13

10

0

10

,7

1

48

0 6

00

2

52

30

0

-

2

2,4

-

1

4,6

-

2

9,9

-

N

etto

8 3

87

85

0

8 3

47

10

0

8 3

47

10

0

8 2

48

20

0

1,7

-

8

34

8 1

00

1

00

0

0

,5

-

0,0

1

,2

KA

UP

UN

GIN

VA

LT

UU

ST

OM

en

ot

14

3 3

85

15

6 0

00

15

6 0

00

15

6 0

00

8,8

1

44

50

0

1

1 5

00

-

0,8

7

,4

-

7

,4

-

T

ulo

t4

0

-

-

-

-

-

-

10

0,0

-

-

-

Ne

tto1

43

34

5

1

56

00

0

1

56

00

0

1

56

00

0

8

,8

14

4 5

00

11

50

0

-

0

,8

7,4

-

7,4

-

KE

SK

US

VA

AL

ILA

UT

AK

UN

TA

Me

no

t4

4 0

57

4

5 0

00

4

5 0

00

5

0 1

00

1

3,7

-

45

00

0

-

1

00

,0

-

1

00

,0

-

1

00

,0

-

T

ulo

t4

5 4

34

4

5 0

00

4

5 0

00

4

7 7

00

-

-

4

5 0

00

-

10

0,0

-

10

0,0

-

10

0,0

-

Ne

tto1

37

7

-

-

-

2 4

00

27

4,3

-

-

-

1

00

,0

-

-

1

00

,0

-

TA

RK

AS

TU

SL

AU

TA

KU

NT

AM

en

ot

80

96

5

79

70

0

79

70

0

89

20

0

10

,2

8

4 1

00

4

40

0

3

,9

5,5

5

,7

-

T

ulo

t-

-

-

-

-

-

-

Ne

tto8

0 9

65

7

9 7

00

7

9 7

00

8

9 2

00

1

0,2

84

10

0

4 4

00

3,9

5

,5

5,7

-

KA

UP

UN

GIN

HA

LL

ITU

SM

en

ot

10

02

8 3

94

9

79

9 3

00

9

79

9 3

00

1

0 0

66

00

0

0,4

9

60

0 1

00

1

99

20

0

-

4

,3

-

2,0

-

4,6

-

Tu

lot

1 8

63

54

8

1 6

87

90

0

1 6

87

90

0

2 0

65

40

0

10

,8

1

48

0 6

00

2

07

30

0

-

2

0,5

-

1

2,3

-

2

8,3

-

N

etto

8 1

64

84

6

8 1

11

40

0

8 1

11

40

0

8 0

00

60

0

2,0

-

8

11

9 5

00

8

10

0

0

,6

-

0,1

1

,5

Yle

ine

n jo

hta

min

en

Me

no

t2

72

7 7

35

2

51

8 3

00

2

51

8 3

00

2

75

3 6

00

0

,9

2 3

14

00

0

20

4 3

00

-

15

,2

-

8,1

-

16

,0

-

Tu

lot

52

7 8

93

44

1 0

00

44

1 0

00

85

7 5

00

62

,4

2

57

00

0

1

84

00

0

-

5

1,3

-

4

1,7

-

7

0,0

-

N

etto

2 1

99

84

2

2 0

77

30

0

2 0

77

30

0

1 8

96

10

0

13

,8

-

2 0

57

00

0

20

30

0

-

6

,5

-

1,0

-

8,5

E

U-h

an

ke

toim

inta

(n

ett

os

ito

vuu

s)

Me

no

t7

2 6

95

5

0 0

00

5

0 0

00

2

0 0

00

7

2,5

-

5

0 0

00

-

31

,2

-

-

15

0,0

Tu

lot

31

40

0

-

-

5 0

00

-

-

-

1

00

,0

-

-

-

N

etto

41

29

5

50

00

0

50

00

0

15

00

0

63

,7

-

50

00

0

-

2

1,1

-

23

3,3

28


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5E

nn

us

te

Mu

uto

s %

Ta

Mu

uto

s €

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

+ m

uu

tos

20

15

vrt

20

16

vrt

vrt

vr

t vr

t

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

En

n 2

01

5

Elin

ke

ino

elä

mä

n e

dis

täm

ine

nM

en

ot

12

5 1

25

13

7 0

00

13

7 0

00

13

8 4

00

10

,6

1

39

00

0

2

00

0

1

1,1

1,5

0

,4

Tu

lot

-

-

-

-

-

-

-

N

etto

12

5 1

25

13

7 0

00

13

7 0

00

13

8 4

00

10

,6

1

39

00

0

2

00

0

1

1,1

1,5

0

,4

Ku

lttu

uri

n t

uk

em

ine

n-

-

-

M

en

ot

75

0 0

00

65

5 0

00

65

5 0

00

65

5 0

00

12

,7

-

65

5 0

00

-

1

2,7

-

-

-

T

ulo

t-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

Ne

tto7

50

00

0

6

55

00

0

6

55

00

0

6

55

00

0

1

2,7

-

6

55

00

0

-

12

,7

-

-

-

Työ

llis

yyd

en

ho

ito

(n

ett

os

ito

vuu

s)

Me

no

t1

76

0 7

72

1

78

0 3

00

1

78

0 3

00

1

78

0 3

00

1

,1

1 8

10

10

0

29

80

0

2

,8

1,7

1

,7

Tu

lot

52

6 2

84

46

4 8

00

46

4 8

00

42

0 8

00

20

,0

-

43

3 2

00

31

60

0

-

1

7,7

-

6

,8

-

2

,9

Ne

tto, m

ää

rära

ha

1 2

34

48

8

1 3

15

50

0

1 3

15

50

0

1 3

59

50

0

10

,1

1

37

6 9

00

6

1 4

00

11

,5

4

,7

1,3

K

on

se

rni-

ja h

alli

nto

pa

lve

lut

Me

no

t4

59

2 0

67

4

65

8 7

00

4

65

8 7

00

4

71

8 7

00

2

,8

4 6

32

00

0

26

70

0

-

0

,9

0,6

-

1,8

-

Tu

lot

77

7 9

71

78

2 1

00

78

2 1

00

78

2 1

00

0,5

7

90

40

0

8

30

0

1

,6

1,1

1

,1

Ne

tto3

81

4 0

96

3

87

6 6

00

3

87

6 6

00

3

93

6 6

00

3

,2

3 8

41

60

0

35

00

0

-

0

,7

0,9

-

2,4

-

SO

SIA

AL

I- J

A T

ER

VE

YS

LA

UT

AK

UN

TA

(s

ito

vuu

s)

Me

no

t9

8 7

01

38

8

99

59

1 0

00

9

9 6

44

00

0

10

2 1

38

00

0

3

,48

10

2 1

04

00

0

2

46

0 0

00

3,4

2

,5

0,0

-

Tu

lot

6 6

88

97

4

6 9

30

70

0

6 9

30

70

0

7 0

54

20

0

5,4

6

7

51

3 7

00

5

83

00

0

12

,3

8

,4

6,5

N

ett

o9

2 0

12

41

4

92

66

0 3

00

9

2 7

13

30

0

95

08

3 8

00

3

,34

94

59

0 3

00

1

87

7 0

00

2,8

2

,0

0,5

-

Yh

teis

pa

lve

lut

Me

no

t6

47

13

0

5

61

20

0

5

61

20

0

5

43

60

0

1

6,0

-

5

64

10

0

2

90

0

1

2,8

-

0

,5

3,8

T

ulo

t6

54

8

-

-

6

00

0

-

-

-

10

0,0

-

-

10

0,0

-

Ne

tto6

40

58

2

5

61

20

0

5

61

20

0

5

37

60

0

1

6,1

-

5

64

10

0

2

90

0

1

1,9

-

0

,5

4,9

L

as

ten

, nu

ort

en

ja p

erh

eid

en

pa

lve

lut

Me

no

t7

22

3 8

17

7

09

0 4

00

7

09

0 4

00

7

77

2 3

00

7

,6

7 1

60

20

0

69

80

0

0

,9

-

1,0

7

,9

-

T

ulo

t3

39

21

8

3

02

50

0

3

02

50

0

3

13

60

0

7

,6

-

30

5 6

00

3 1

00

9,9

-

-

2

,6

-

N

etto

6 8

84

59

9

6 7

87

90

0

6 7

87

90

0

7 4

58

70

0

8,3

6

85

4 6

00

6

6 7

00

0,4

-

1

,0

8,1

-

Aik

uis

ten

ja v

am

ma

iste

n p

alv

elu

tM

en

ot

18

02

4 8

62

1

7 9

17

60

0

17

91

7 6

00

1

9 9

98

70

0

11

,0

1

8 5

58

40

0

64

0 8

00

3

,0

3,6

7

,2

-

T

ulo

t2

29

3 0

49

2

45

8 6

00

2

45

8 6

00

2

51

4 4

00

9

,7

2 5

19

50

0

60

90

0

9

,9

2,5

0

,2

Ne

tto1

5 7

31

81

3

15

45

9 0

00

1

5 4

59

00

0

17

48

4 3

00

1

1,1

16

03

8 9

00

5

79

90

0

2,0

3

,8

8,3

-

Ko

ti-

ja v

an

hu

sp

alv

elu

tM

en

ot

19

38

3 5

06

1

9 6

51

20

0

19

65

1 2

00

1

9 4

20

50

0

0,2

2

0 0

60

40

0

40

9 2

00

3

,5

2,1

3

,3

Tu

lot

4 0

50

15

9

4 1

69

60

0

4 1

69

60

0

4 2

20

20

0

4,2

4

68

8 6

00

5

19

00

0

15

,8

1

2,4

11

,1

N

etto

15

33

3 3

47

1

5 4

81

60

0

15

48

1 6

00

1

5 2

00

30

0

0,9

-

1

5 3

71

80

0

10

9 8

00

-

0,3

0

,7

-

1

,1

Te

rve

yde

nh

uo

lto

Me

no

t5

3 4

22

07

3

54

37

0 6

00

5

4 4

23

60

0

54

40

2 9

00

1

,8

55

76

0 9

00

1

33

7 3

00

4,4

2

,5

2,5

T

ulo

t-

-

-

-

-

-

-

Ne

tto5

3 4

22

07

3

54

37

0 6

00

5

4 4

23

60

0

54

40

2 9

00

1

,8

55

76

0 9

00

1

33

7 3

00

4,4

2

,5

2,5

29


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5E

nn

us

te

Mu

uto

s %

Ta

Mu

uto

s €

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

+ m

uu

tos

20

15

vrt

20

16

vrt

vrt

vr

t vr

t

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

En

n 2

01

5

SIV

IST

YS

LA

UT

AK

UN

TA

(s

ito

vuu

s)

Me

no

t6

0 8

43

07

9

62

29

4 5

00

6

2 2

94

50

0

62

39

8 9

00

2

,6

62

37

3 6

00

7

9 1

00

2,5

0

,1

0,0

-

Tu

lot

10

20

8 2

74

1

0 3

85

00

0

10

38

5 0

00

1

0 7

25

50

0

5,1

1

0 6

40

10

0

25

5 1

00

4

,2

2,5

0

,8

-

N

ett

o5

0 6

34

80

5

51

90

9 5

00

5

1 9

09

50

0

51

67

3 4

00

2

,1

51

73

3 5

00

1

76

00

0

-

2

,2

0,3

-

0,1

SIV

IST

YS

PA

LV

EL

UT

Me

no

t5

3 8

96

72

3

54

95

0 3

00

5

4 9

50

30

0

54

92

0 2

00

1

,9

55

22

7 7

00

2

77

40

0

2,5

0

,5

0,6

T

ulo

t9

03

0 7

86

9

07

0 1

00

9

07

0 1

00

9

24

4 2

00

2

,4

9 3

09

90

0

23

9 8

00

3

,1

2,6

0

,7

Ne

tto

44

86

5 9

37

4

5 8

80

20

0

45

88

0 2

00

4

5 6

76

00

0

1,8

4

5 9

17

80

0

37

60

0

2

,3

0,1

0

,5

Yh

teis

pa

lve

lut

Me

no

t9

16

38

0

9

58

50

0

9

58

50

0

1

00

8 5

00

1

0,1

96

6 2

00

7 7

00

5,4

0

,8

4,2

-

Tu

lot

66

0

-

-

-

10

0,0

-

-

-

1

00

,0

-

-

-

N

etto

91

5 7

20

95

8 5

00

95

8 5

00

1 0

08

50

0

10

,1

9

66

20

0

7

70

0

5

,5

0,8

4

,2

-

V

arh

ais

ka

sva

tus

Me

no

t1

8 7

47

14

3

18

98

2 1

00

1

8 9

82

10

0

18

68

9 1

00

0

,3

-

18

66

7 3

00

3

14

80

0

-

0

,4

-

1,7

-

0,1

-

Tu

lot

2 8

08

81

7

2 9

54

00

0

2 9

54

00

0

2 8

66

90

0

2,1

3

00

8 0

00

5

4 0

00

7,1

1

,8

4,9

N

etto

15

93

8 3

26

1

6 0

28

10

0

16

02

8 1

00

1

5 8

22

20

0

0,7

-

1

5 6

59

30

0

36

8 8

00

-

1,8

-

2

,3

-

1

,0

-

P

eru

so

pe

tus

Me

no

t2

2 4

08

47

1

23

05

8 8

00

2

3 0

58

80

0

23

29

7 6

00

4

,0

23

79

1 1

00

7

32

30

0

6,2

3

,2

2,1

T

ulo

t1

20

4 7

29

1

16

6 4

00

1

16

6 4

00

1

39

2 3

00

1

5,6

1 2

09

00

0

42

60

0

0

,4

3,7

1

3,2

-

N

etto

21

20

3 7

42

2

1 8

92

40

0

21

89

2 4

00

2

1 9

05

30

0

3,3

2

2 5

82

10

0

68

9 7

00

6

,5

3,2

3

,1

Lu

kio

-op

etu

sM

en

ot

4 2

36

72

8

4 1

87

30

0

4 1

87

30

0

4 1

99

80

0

0,9

-

4

15

0 9

00

3

6 4

00

-

2,0

-

0

,9

-

1

,2

-

T

ulo

t2

86

47

3

1

88

90

0

1

88

90

0

2

02

60

0

2

9,3

-

2

05

30

0

1

6 4

00

28

,3

-

8,7

1

,3

Ne

tto3

95

0 2

55

3

99

8 4

00

3

99

8 4

00

3

99

7 2

00

1

,2

3 9

45

60

0

52

80

0

-

0

,1

-

1,3

-

1,3

-

Ta

ite

en

pe

rus

op

etu

s ja

va

pa

a s

ivis

tys

työ

Me

no

t2

25

8 4

97

2

23

7 3

00

2

23

7 3

00

2

24

1 1

00

0

,8

-

2 2

37

80

0

50

0

0

,9

-

0,0

0

,1

-

T

ulo

t5

85

97

4

5

99

40

0

5

99

40

0

6

03

20

0

2

,9

60

6 4

00

7 0

00

3,5

1

,2

0,5

N

etto

, mä

ärä

rah

a1

67

2 5

23

1

63

7 9

00

1

63

7 9

00

1

63

7 9

00

2

,1

-

1 6

31

40

0

6 5

00

-

2

,5

-

0,4

-

0,4

-

Ka

ns

ala

iso

pis

to

M

en

ot

80

5 0

45

74

1 7

00

74

1 7

00

74

5 5

00

7,4

-

7

45

60

0

3

90

0

7

,4

-

0,5

0

,0

Tu

lot

27

9 0

73

27

5 3

00

27

5 3

00

27

9 1

00

0,0

2

75

30

0

-

1,4

-

-

1

,4

-

N

etto

52

5 9

72

46

6 4

00

46

6 4

00

46

6 4

00

11

,3

-

47

0 3

00

3 9

00

10

,6

-

0,8

0

,8

La

ste

n ja

nu

ort

en

ta

ide

ko

ulu

Me

no

t1

70

95

9

1

72

60

0

1

72

60

0

1

72

60

0

1

,0

18

7 2

00

14

60

0

9

,5

8,5

8

,5

Tu

lot

36

29

6

39

60

0

39

60

0

39

60

0

9,1

3

9 6

00

-

9,1

-

-

N

etto

13

4 6

63

13

3 0

00

13

3 0

00

13

3 0

00

1,2

-

1

47

60

0

1

4 6

00

9,6

1

1,0

11

,0

M

us

iikk

iop

isto

Me

no

t1

28

2 4

93

1

32

3 0

00

1

32

3 0

00

1

32

3 0

00

3

,2

1 3

05

00

0

18

00

0

-

1

,8

1,4

-

1,4

-

Tu

lot

27

0 6

05

28

4 5

00

28

4 5

00

28

4 5

00

5,1

2

91

50

0

7

00

0

7

,7

2,5

2

,5

Ne

tto1

01

1 8

88

1

03

8 5

00

1

03

8 5

00

1

03

8 5

00

2

,6

1 0

13

50

0

25

00

0

-

0

,2

2,4

-

2,4

-

30


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5E

nn

us

te

Mu

uto

s %

Ta

Mu

uto

s €

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

+ m

uu

tos

20

15

vrt

20

16

vrt

vrt

vr

t vr

t

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

En

n 2

01

5

Kir

jas

top

alv

elu

tM

en

ot

1 5

59

63

3

1 5

40

40

0

1 5

40

40

0

1 5

58

20

0

0,1

-

1

53

5 1

00

5

30

0

-

1,6

-

0

,3

-

1

,5

-

T

ulo

t5

7 9

46

6

6 7

00

6

6 7

00

8

4 5

00

4

5,8

81

30

0

14

60

0

4

0,3

21

,9

3

,8

-

N

etto

1 5

01

68

7

1 4

73

70

0

1 4

73

70

0

1 4

73

70

0

1,9

-

1

45

3 8

00

1

9 9

00

-

3,2

-

1

,4

-

1

,4

-

R

uo

ka

pa

lve

lut

Me

no

t3

76

9 8

69

3

98

5 9

00

3

98

5 9

00

3

92

5 9

00

4

,1

3 8

79

30

0

10

6 6

00

-

2,9

2

,7

-

1

,2

-

T

ulo

t4

08

6 1

86

4

09

4 7

00

4

09

4 7

00

4

09

4 7

00

0

,2

4 1

99

90

0

10

5 2

00

2

,8

2,6

2

,6

Ne

tto3

16

31

7

-

10

8 8

00

-

1

08

80

0

-

16

8 8

00

-

4

6,6

-

3

20

60

0

-

21

1 8

00

-

1,4

1

94

,7

89

,9

KU

LT

TU

UR

I- J

A V

AP

AA

-AIK

AJ

AO

ST

OM

en

ot

6 9

46

35

6

7 3

44

20

0

7 3

44

20

0

7 4

78

70

0

7,7

7

14

5 9

00

1

98

30

0

-

2

,9

2,7

-

4,4

-

Tu

lot

1 1

77

48

9

1 3

14

90

0

1 3

14

90

0

1 4

81

30

0

25

,8

1

33

0 2

00

1

5 3

00

13

,0

1

,2

10

,2

-

Ne

tto

5 7

68

86

7

6 0

29

30

0

6 0

29

30

0

5 9

97

40

0

4,0

5

81

5 7

00

2

13

60

0

-

0

,8

3,5

-

3,0

-

Ku

lttu

uri

-, m

atk

ailu

- ja

tu

kip

alv

elu

tM

en

ot

65

4 8

52

68

3 6

00

68

3 6

00

72

5 5

00

10

,8

6

53

70

0

2

9 9

00

-

0,2

-

4

,4

-

9

,9

-

T

ulo

t1

14

14

2

9

4 1

00

9

4 1

00

1

33

00

0

1

6,5

13

3 4

00

39

30

0

1

6,9

41

,8

0

,3

Ne

tto5

40

71

0

5

89

50

0

5

89

50

0

5

92

50

0

9

,6

52

0 3

00

69

20

0

-

3

,8

-

11

,7

-

12

,2

-

Ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

pa

lve

lut

Me

no

t4

84

61

8

5

09

50

0

5

09

50

0

5

57

20

0

1

5,0

52

7 5

00

18

00

0

8

,8

3,5

5

,3

-

T

ulo

t4

7 6

84

1

8 3

00

1

8 3

00

6

3 0

00

3

2,1

57

60

0

39

30

0

2

0,8

21

4,8

8

,6

-

N

etto

43

6 9

34

49

1 2

00

49

1 2

00

49

4 2

00

13

,1

4

69

90

0

2

1 3

00

-

7,5

4

,3

-

4

,9

-

R

iihis

alo

(n

ett

os

ito

vuu

s)

Me

no

t1

70

23

4

1

74

10

0

1

74

10

0

1

68

30

0

1

,1

-

12

6 2

00

47

90

0

-

2

5,9

-

2

7,5

-

2

5,0

-

T

ulo

t6

6 4

58

7

5 8

00

7

5 8

00

7

0 0

00

5

,3

75

80

0

-

1

4,1

-

8,3

N

etto

10

3 7

76

98

30

0

98

30

0

98

30

0

5,3

-

5

0 4

00

4

7 9

00

-

51

,4

-

48

,7

-

48

,7

-

Nu

ori

so

pa

lve

lut

Me

no

t7

26

74

6

7

63

60

0

7

63

60

0

7

27

90

0

0

,2

70

8 9

00

54

70

0

-

2

,5

-

7,2

-

2,6

-

Tu

lot

52

04

1

67

60

0

67

60

0

61

20

0

17

,6

7

7 6

00

1

0 0

00

49

,1

1

4,8

26

,8

N

etto

67

4 7

05

69

6 0

00

69

6 0

00

66

6 7

00

1,2

-

6

31

30

0

6

4 7

00

-

6,4

-

9

,3

-

5

,3

-

L

iiku

nta

pa

lve

lut

Me

no

t3

84

5 4

77

4

17

8 4

00

4

17

8 4

00

4

23

0 7

00

1

0,0

4 2

17

80

0

39

40

0

9

,7

0,9

0

,3

-

T

ulo

t7

59

79

2

9

10

90

0

9

10

90

0

9

67

80

0

2

7,4

92

6 9

00

16

00

0

2

2,0

1,8

4

,2

-

N

etto

3 0

85

68

5

3 2

67

50

0

3 2

67

50

0

3 2

62

90

0

5,7

3

29

0 9

00

2

3 4

00

6,7

0

,7

0,9

S

uo

me

n L

as

imu

se

o (

ne

tto

sit

ovu

us

)M

en

ot

99

6 9

80

99

4 3

00

99

4 3

00

1 0

58

10

0

6,1

8

94

40

0

9

9 9

00

-

10

,3

-

10

,0

-

15

,5

-

Tu

lot

17

3 7

16

19

3 5

00

19

3 5

00

25

7 3

00

48

,1

1

53

50

0

4

0 0

00

-

11

,6

-

20

,7

-

40

,3

-

Ne

tto, m

ää

rära

ha

82

3 2

64

80

0 8

00

80

0 8

00

80

0 8

00

2,7

-

7

40

90

0

5

9 9

00

-

10

,0

-

7,5

-

7,5

-

Riih

imä

en

ka

up

un

gin

mu

se

ot

(ne

tto

sit

ovu

us

)M

en

ot

72

2 2

99

72

4 3

00

72

4 3

00

73

6 5

00

2,0

6

71

10

0

5

3 2

00

-

7,1

-

7

,3

-

8

,9

-

T

ulo

t7

7 7

99

4

8 8

00

4

8 8

00

6

2 0

00

2

0,3

-

3

8 8

00

1

0 0

00

-

50

,1

-

20

,5

-

37

,4

-

Ne

tto, m

ää

rära

ha

64

4 5

00

67

5 5

00

67

5 5

00

67

4 5

00

4,7

6

32

30

0

4

3 2

00

-

1,9

-

6

,4

-

6

,3

-

31


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5E

nn

us

te

Mu

uto

s %

Ta

Mu

uto

s €

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

Mu

uto

s %

+ m

uu

tos

20

15

vrt

20

16

vrt

vrt

vr

t vr

t

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

Tp

20

14

Ta

20

15

+m

En

n 2

01

5

TE

KN

IIKA

N J

A Y

MP

ÄR

IST

ÖN

TO

IMIA

LA

(s

ito

vuu

s)

Me

no

t2

2 4

54

05

5

24

09

7 8

00

2

4 0

97

80

0

24

26

2 6

00

8

,1

24

40

5 1

00

3

07

30

0

8,7

1

,3

0,6

T

ulo

t2

1 9

31

19

1

26

34

0 1

00

2

6 3

40

10

0

24

19

1 3

00

1

0,3

25

70

0 1

00

6

40

00

0

-

1

7,2

2,4

-

6,2

N

ett

o5

22

86

4

2

24

2 3

00

-

2 2

42

30

0

-

7

1 3

00

8

6,4

-

1

29

5 0

00

-

94

7 3

00

3

47

,7

-

4

2,2

-

1

91

6,3

-

TE

KN

INE

N L

AU

TA

KU

NT

AM

en

ot

21

75

6 3

17

2

3 3

60

10

0

23

36

0 1

00

2

3 5

24

90

0

8

2

3 6

55

00

0

29

4 9

00

8

,7

1,3

0

,6

Tu

lot

21

69

3 6

08

2

6 0

72

10

0

26

07

2 1

00

2

3 8

91

00

0

10

2

5 4

37

40

0

63

4 7

00

-

17

,3

2

,4

-

6

,5

Ne

tto

62

70

9

2 7

12

00

0

-

2

71

2 0

00

-

36

6 1

00

-

6

84

-

1

78

2 4

00

-

92

9 6

00

2

94

2,3

-

3

4,3

-

3

86

,9

H

alli

nto

yks

ikk

öM

en

ot

82

3 2

04

79

4 3

00

79

4 3

00

83

4 3

00

1,3

7

91

20

0

3

10

0

-

3,9

-

0

,4

-

5

,2

-

T

ulo

t1

55

12

0

7

7 1

00

7

7 1

00

9

2 1

00

4

0,6

-

7

6 8

00

3

00

-

50

,5

-

0,4

-

16

,6

-

Ne

tto6

68

08

4

7

17

20

0

7

17

20

0

7

42

20

0

1

1,1

71

4 4

00

2 8

00

-

6

,9

0,4

-

3,7

-

Ka

avo

itu

syk

sik

kö

Me

no

t6

65

64

0

6

13

50

0

6

13

50

0

6

13

50

0

7

,8

-

61

2 2

00

1 3

00

-

8

,0

-

0,2

-

0,2

-

Tu

lot

88

14

7

50

00

0

50

00

0

70

50

0

20

,0

-

50

70

0

70

0

4

2,5

-

1

,4

28

,1

-

Ne

tto5

77

49

3

5

63

50

0

5

63

50

0

5

43

00

0

6

,0

-

56

1 5

00

2 0

00

-

2

,8

-

0,4

-

3,4

K

art

ta-

ja t

on

ttiy

ks

ikk

öM

en

ot

1 1

42

57

7

1 1

86

30

0

1 1

86

30

0

1 1

98

30

0

4,9

1

17

6 1

00

1

0 2

00

-

2,9

0

,9

-

1

,9

-

T

ulo

t2

21

5 8

86

5

71

0 2

00

5

71

0 2

00

3

48

3 8

00

5

7,2

4 8

91

80

0

81

8 4

00

-

12

0,8

1

4,3

-

4

0,4

Ne

tto1

07

3 3

09

-

4 5

23

90

0

-

4

52

3 9

00

-

2 2

85

50

0

-

1

12

,9

3 7

15

70

0

-

8

08

20

0

24

6,2

1

7,9

-

6

2,6

Tila

yks

ikk

öM

en

ot

10

91

0 8

92

1

2 4

47

20

0

12

44

7 2

00

1

2 4

00

00

0

13

,6

1

2 7

94

50

0

34

7 3

00

1

7,3

2,8

3

,2

Tu

lot

17

44

7 6

95

1

8 6

10

20

0

18

61

0 2

00

1

8 6

00

00

0

6,6

1

8 6

18

00

0

7 8

00

6,7

0

,0

0,1

N

etto

6 5

36

80

3

-

6

16

3 0

00

-

6 1

63

00

0

-

6

20

0 0

00

-

5,2

-

5

82

3 5

00

-

33

9 5

00

1

0,9

-

5

,5

-

6

,1

-

K

atu

- ja

pu

isto

yks

ikk

öM

en

ot

6 2

25

99

5

6 2

48

20

0

6 2

48

20

0

6 4

08

20

0

2,9

6

15

0 4

00

9

7 8

00

-

1,2

-

1

,6

-

4

,0

-

T

ulo

t1

78

6 7

61

1

62

4 6

00

1

62

4 6

00

1

64

4 6

00

8

,0

-

1 8

00

10

0

17

5 5

00

0

,7

10

,8

9

,5

Ne

tto4

43

9 2

34

4

62

3 6

00

4

62

3 6

00

4

76

3 6

00

7

,3

4 3

50

30

0

27

3 3

00

-

2,0

-

5

,9

-

8

,7

-

P

ela

stu

sto

imi

Me

no

t1

98

8 0

11

2

07

0 6

00

2

07

0 6

00

2

07

0 6

00

4

,2

2 1

30

60

0

60

00

0

7

,2

2,9

2

,9

Tu

lot

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

N

etto

1 9

88

01

1

2 0

70

60

0

2 0

70

60

0

2 0

70

60

0

4,2

2

13

0 6

00

6

0 0

00

7,2

2

,9

2,9

Y

MP

ÄR

IST

ÖL

AU

TA

KU

NT

AM

en

ot

69

7 7

38

73

7 7

00

73

7 7

00

73

7 7

00

5,7

7

50

10

0

1

2 4

00

7,5

1

,7

1,7

T

ulo

t2

37

58

4

2

68

00

0

2

68

00

0

3

00

30

0

2

6,4

26

2 7

00

5 3

00

-

1

0,6

2,0

-

12

,5

-

Ne

tto

46

0 1

54

46

9 7

00

46

9 7

00

43

7 4

00

4,9

-

4

87

40

0

1

7 7

00

5,9

3

,8

11

,4

R

ak

en

nu

sva

lvo

nta

Me

no

t3

14

82

4

3

38

10

0

3

38

10

0

3

38

10

0

7

,4

35

3 9

00

15

80

0

1

2,4

4,7

4

,7

Tu

lot

21

9 1

29

23

7 7

00

23

7 7

00

27

0 0

00

23

,2

2

37

70

0

-

8,5

-

1

2,0

-

N

etto

95

69

5

10

0 4

00

10

0 4

00

68

10

0

28

,8

-

11

6 2

00

15

80

0

2

1,4

15

,7

7

0,6

Ym

pä

ris

tön

su

oje

luM

en

ot

38

2 9

12

39

9 6

00

39

9 6

00

39

9 6

00

4,4

3

96

20

0

3

40

0

-

3,5

0

,9

-

0

,9

-

T

ulo

t1

8 4

53

3

0 3

00

3

0 3

00

3

0 3

00

6

4,2

25

00

0

5 3

00

-

3

5,5

17

,5

-

17

,5

-

Ne

tto3

64

45

9

3

69

30

0

3

69

30

0

3

69

30

0

1

,3

37

1 2

00

1 9

00

1,8

0

,5

0,5

32


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5E

nn

us

teT

a

Ts

T

s

nu

sa

rvio

vuo

sie

n2

01

5+

mu

uto

s2

01

52

01

62

01

72

01

82

01

92

02

0ve

roto

nk

äyt

tö

MA

A-

JA

VE

SIA

LU

EE

T

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Me

no

t5

00

00

05

00

00

08

23

00

05

00

00

07

00

00

07

00

00

05

00

00

05

00

00

0T

ulo

t4

90

0 0

00

4 9

00

00

03

76

0 0

00

3 9

49

00

01

21

0 0

00

2 0

00

00

02

50

0 0

00

2 5

00

00

0N

ett

o-4

40

0 0

00

-4 4

00

00

0-2

93

7 0

00

-3 4

49

00

0-5

10

00

0-1

30

0 0

00

-2 0

00

00

0-2

00

0 0

00

Ma

a-a

lue

ide

n o

sto

on

ja la

inh

uu

da

tus

- ja

ero

ttam

isku

sta

nn

uks

iin v

ara

tut m

ää

rära

ha

t. M

ää

rära

ha

on

sid

ottu

lain

an

otto

on

.M

aa

-alu

de

n m

yyn

titu

lois

sa

on

pys

yvie

n v

as

taa

vie

n h

yöd

ykke

ide

n m

yyn

nis

tä s

aa

tava

t tu

lot k

oko

luo

vutu

sa

rvo

n m

ää

räis

en

ä.

Ha

nki

nta

hin

na

n y

littä

vä a

rvo

eli

myy

ntiv

oito

n o

su

us

on

tulo

ina

kä

yttö

talo

us

ao

sa

ss

a k

art

ta-

ja to

ntti

pa

lve

luis

sa

.

RA

KE

NN

UK

SE

T

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Os

tettu

ma

a-a

lue

, jo

ss

a m

uka

na

ra

ken

nu

ksia

Me

no

t3

0 0

00

Tu

lot

0N

ett

o3

0 0

00

OS

AK

KE

ET

JA

OS

UU

DE

T

Ka

up

un

gin

ha

llitu

s

Me

no

iss

a v

ara

us

os

akk

eid

en

os

too

n ja

tulo

iss

aM

en

ot

30

00

03

0 0

00

71

30

03

0 0

00

30

00

03

0 0

00

30

00

03

0 0

00

myy

tävi

en

os

akk

eid

en

luo

vutu

sa

rvo

. Ha

nki

nta

hin

na

nT

ulo

t4

01

00

04

01

00

08

18

80

01

80

00

01

80

00

01

80

00

01

80

00

01

80

00

0yl

ittä

vä a

rvo

eli

myy

ntiv

oito

n o

su

us

on

tulo

ina

kä

yttö

talo

us

-N

etto

-37

1 0

00

-37

1 0

00

-74

7 5

00

-15

0 0

00

-15

0 0

00

-15

0 0

00

-15

0 0

00

-15

0 0

00

os

as

sa

ko

hd

as

sa

ke

sku

sh

alli

nto

/yle

ine

n jo

hta

min

en

Ka

up

un

gin

om

ara

ho

itus

os

uu

s R

iihim

äe

n K

otik

ulm

a O

y:n

Me

no

t3

10

00

0u

ud

en

ke

rro

sta

lon

ra

ken

tam

ise

en

Tu

lot

0N

etto

31

0 0

00

Os

ak

ke

et

ja o

su

ud

et

yhte

en

sä

Me

no

t3

0 0

00

30

00

07

1 3

00

34

0 0

00

30

00

03

0 0

00

30

00

03

0 0

00

Tu

lot

40

1 0

00

40

1 0

00

81

8 8

00

18

0 0

00

18

0 0

00

18

0 0

00

18

0 0

00

18

0 0

00

Ne

tto

-37

1 0

00

-37

1 0

00

-74

7 5

00

16

0 0

00

-15

0 0

00

-15

0 0

00

-15

0 0

00

-15

0 0

00

TIL

AH

AN

KK

EE

T

Ka

up

un

gin

talo

n u

ud

em

ma

n o

sa

n p

eru

sp

ara

nn

us

Me

no

t3

88

53

55

00

00

03

35

0 0

00

Ku

sta

nn

us

arv

io s

elv

iää

ha

nke

su

un

nitt

elu

n y

hte

yde

ss

äT

ulo

t0

00

0N

etto

3 8

85

35

50

0 0

00

3 3

50

00

0

Mä

kik

uja

n p

erh

ek

oti

, la

aje

nn

us

ja p

eru

sp

ara

nn

us

Me

no

t2

50

01

58

94

50

00

04

50

00

07

50

00

0T

ulo

t5

50

55

00

02

3 6

00

Ne

tto1

95

01

03

94

50

00

04

50

00

07

26

40

0

Lu

on

no

s ja

tko

vuo

sik

si

33


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5E

nn

us

teT

a

Ts

T

s

nu

sa

rvio

vuo

sie

n2

01

5+

mu

uto

s2

01

52

01

62

01

72

01

82

01

92

02

0ve

roto

nk

äyt

tö

Ju

na

ilija

nk

ad

un

pä

ivä

ko

din

pe

rus

pa

ran

nu

sM

en

ot

2 5

00

50

00

01

50

00

02

30

0 0

00

Ku

sta

nn

us

arv

io s

elv

iää

ha

nke

su

un

nitt

elu

n y

hte

yde

ss

äT

ulo

t0

00

0N

etto

2 5

00

50

00

01

50

00

02

30

0 0

00

He

rajo

en

ko

ulu

n r

uo

ka

lara

ke

nn

uk

se

n p

eru

sp

ara

nn

us

M

en

ot

50

04

00

00

01

00

00

0T

ulo

t0

00

Ne

tto5

00

40

0 0

00

10

0 0

00

Ura

mo

n k

ou

lun

pe

rus

pa

ran

nu

s

Me

no

t1

4 5

80

31

80

00

08

0 0

00

80

00

01

00

0 0

00

8 0

00

00

05

58

0 0

00

Ku

sta

nn

us

arv

io ja

ha

nkk

ee

n la

aju

us

se

lviä

äT

ulo

t0

00

00

00

0h

an

kes

uu

nn

itte

lun

yh

teyd

es

sä

Ne

tto1

4 5

80

31

80

00

08

0 0

00

80

00

01

00

0 0

00

8 0

00

00

05

58

0 0

00

Se

lvite

tää

n e

linka

ari

- ja

lea

sin

gra

ho

itus

ma

lli.

Itä

ise

n a

lue

en

liik

un

tap

aik

ka

se

lvit

ys, J

uk

ola

n m

on

ito

imit

alo

, M

en

ot

1 5

00

50

00

01

50

00

01

30

0 0

00

La

aje

nn

us

, liik

un

tas

ali

ja v

äe

stö

ns

uo

ja. A

ika

tau

lu e

de

llyttä

äT

ulo

t1

40

00

14

0 0

00

jatk

oa

jan

ha

kua

vä

es

tön

su

oja

n r

ake

nn

us

lup

aa

n.

Ne

tto1

36

05

0 0

00

15

0 0

00

1 1

60

00

0K

us

tan

nu

sa

rvio

se

lviä

ä h

an

kes

uu

nn

itte

lun

yh

teyd

es

sä

Pe

lto

sa

are

n k

ou

lun

pe

rus

pa

ran

nu

sM

en

ot

9 0

00

50

00

02

00

00

02

35

0 0

00

4 9

00

00

0K

us

tan

nu

sa

rvio

ja h

an

kke

en

laa

juu

s s

elv

iää

Tu

lot

00

00

0h

an

kes

uu

nn

itte

lun

yh

teyd

es

sä

Ne

tto9

00

05

0 0

00

20

0 0

00

2 3

50

00

04

90

0 0

00

Ke

sk

us

ke

itti

ön

ra

ke

nta

min

en

Me

no

t3

65

05

0 0

00

50

00

05

0 0

00

20

0 0

00

50

0 0

00

2 9

00

00

0K

us

tan

nu

sa

rvio

ja h

an

kke

en

laa

juu

s s

elv

iää

ha

nke

su

un

ni-

Tu

lot

00

00

00

0te

lun

yh

teyd

es

sä

, elin

kaa

rih

an

kke

ide

n s

elv

itte

ly.

Ne

tto3

65

05

0 0

00

50

00

05

0 0

00

20

0 0

00

50

0 0

00

2 9

00

00

0

Kin

o-S

am

po

n u

lko

pu

ole

n p

eru

sp

ara

nn

us

Me

no

t8

00

60

0 0

00

20

0 0

00

Tu

lot

23

01

72

50

05

7 5

00

Ne

tto5

70

42

7 5

00

14

2 5

00

Va

nh

an

Pa

loa

se

ma

n p

urk

am

ine

nM

en

ot

25

02

50

00

02

50

00

00

Ku

sta

nn

us

arv

io e

i sis

ällä

ma

hd

olli

sia

sa

as

tun

eita

ma

ita.

Tu

lot

00

00

Siir

retty

kä

yttö

talo

us

os

aa

nN

etto

25

02

50

00

02

50

00

00

Pe

rus

pa

ran

nu

ks

et/

ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

jao

sto

Me

no

t7

0 4

00

70

40

07

0 4

00

10

0 0

00

70

00

07

0 0

00

70

00

07

0 0

00

20

16

ke

sku

su

rhe

ilup

uis

ton

aita

10

0.0

00

eu

roa

Tu

lot

14

40

01

4 4

00

00

00

00

Ne

tto5

6 0

00

56

00

07

0 4

00

10

0 0

00

70

00

07

0 0

00

70

00

07

0 0

00

Lu

on

no

s ja

tko

vuo

sik

si

34


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5E

nn

us

teT

a

Ts

T

s

nu

sa

rvio

vuo

sie

n2

01

5+

mu

uto

s2

01

52

01

62

01

72

01

82

01

92

02

0ve

roto

nk

äyt

tö

Pe

rus

pa

ran

nu

ks

et/

te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Me

no

t7

00

00

07

00

00

07

00

00

08

00

00

07

00

00

07

00

00

07

00

00

07

00

00

0T

ulo

t5

0 0

00

50

00

05

0 0

00

50

00

05

0 0

00

50

00

05

0 0

00

50

00

0N

etto

65

0 0

00

65

0 0

00

65

0 0

00

75

0 0

00

65

0 0

00

65

0 0

00

65

0 0

00

65

0 0

00

Tila

ha

nk

ke

et

yhte

en

sä

Me

no

t1

60

0 4

00

1 6

00

40

01

65

0 4

00

2 5

50

00

01

0 0

20

00

09

70

0 0

00

3 9

20

00

01

2 6

20

00

0T

ulo

t6

4 4

00

64

40

07

3 6

00

50

00

02

22

50

01

07

50

05

0 0

00

19

0 0

00

Ne

tto

1 5

36

00

01

53

6 0

00

1 5

76

80

02

50

0 0

00

9 7

97

50

09

59

2 5

00

3 8

70

00

01

2 4

30

00

0

KU

NN

AL

LIS

TE

KN

IIKK

A

Ku

nn

alli

ste

kn

iika

n r

ak

en

tam

ine

nM

en

ot

80

0 0

00

80

0 0

00

95

0 0

00

1 0

00

00

01

00

0 0

00

1 0

00

00

01

00

0 0

00

1 0

00

00

0T

ulo

t0

00

00

00

0N

etto

80

0 0

00

80

0 0

00

95

0 0

00

1 0

00

00

01

00

0 0

00

1 0

00

00

01

00

0 0

00

1 0

00

00

0

Elin

ke

ino

alu

ide

n r

ak

en

tam

ine

nM

en

ot

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

Tu

lot

00

00

00

00

Ne

tto2

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

0

Aro

lam

min

eri

tas

olii

ttym

än

ra

ke

nta

min

en

Me

no

t3

50

02

21

2 3

00

00

02

30

0 0

00

1 8

00

00

01

50

0 0

00

Tu

lot

01

79

00

00

Ne

tto3

50

02

30

0 0

00

2 3

00

00

01

80

0 0

00

1 5

00

00

0

Pe

lto

sa

are

n s

illa

n p

eru

sp

ara

nn

us

Me

no

t1

80

01

72

00

0 0

00

2 0

00

00

01

80

0 0

00

Tu

lot

00

00

0N

etto

1 8

00

17

2 0

00

00

02

00

0 0

00

1 8

00

00

0

Ka

tuva

lais

tuk

se

n s

an

ee

rau

s e

ne

rgia

teh

ok

ka

ak

si

Me

no

t2

50

00

02

50

00

02

50

00

02

50

00

03

00

00

02

00

00

03

00

00

03

00

00

0N

ykyi

ste

n e

loh

op

ea

lam

pp

uje

n v

aih

to E

uP

:n 2

00

5/3

2T

ulo

t0

00

00

00

0d

ire

ktiiv

in e

de

llyttä

mä

lle ta

so

lle.

Ne

tto2

50

00

02

50

00

02

50

00

02

50

00

03

00

00

02

00

00

03

00

00

03

00

00

0

To

ntt

itu

ota

nto

Me

no

t1

00

00

01

00

00

08

0 0

00

15

0 0

00

25

0 0

00

20

0 0

00

25

0 0

00

25

0 0

00

Tu

lot

00

00

00

00

Ne

tto1

00

00

01

00

00

08

0 0

00

15

0 0

00

25

0 0

00

20

0 0

00

25

0 0

00

25

0 0

00

As

un

toa

lue

ide

n v

iime

iste

lyty

öt/

ka

du

t ja

pu

isto

tM

en

ot

15

0 0

00

15

0 0

00

15

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

Myö

s k

atu

jen

pä

älly

stä

min

en

Tu

lot

00

00

00

00

Ne

tto1

50

00

01

50

00

01

50

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

0

Lu

on

no

s ja

tko

vuo

sik

si

35


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5E

nn

us

teT

a

Ts

T

s

nu

sa

rvio

vuo

sie

n2

01

5+

mu

uto

s2

01

52

01

62

01

72

01

82

01

92

02

0ve

roto

nk

äyt

tö

Ku

nn

alli

ste

kn

iikk

a y

hte

en

sä

Me

no

t5

80

0 0

00

5 8

00

00

05

23

0 0

00

3 3

00

00

01

95

0 0

00

1 8

00

00

01

95

0 0

00

1 9

50

00

0T

ulo

t0

00

00

00

0N

ett

o5

80

0 0

00

5 8

00

00

05

23

0 0

00

3 3

00

00

01

95

0 0

00

1 8

00

00

01

95

0 0

00

1 9

50

00

0

KA

LU

ST

OH

AN

KIN

NA

T

Ka

up

un

gin

ha

llitu

s/ K

on

se

rni-

ja h

alli

nto

pa

lve

lut

Me

no

t1

21

00

01

21

00

01

21

00

02

20

00

01

00

00

01

00

00

01

00

00

01

00

00

0P

alv

elu

tila

an

laitt

eid

en

ja k

aa

pe

loin

nin

uu

sim

ista

, ta

ble

ttie

nT

ulo

t0

00

00

0ja

äly

pu

he

limie

n k

es

kite

tty h

an

kin

ta, v

arm

istu

sjä

rje

ste

lmä

nN

etto

12

1 0

00

12

1 0

00

12

1 0

00

22

0 0

00

10

0 0

00

10

0 0

00

10

0 0

00

10

0 0

00

laa

jen

tam

ine

n, l

an

ga

ttom

an

ve

rko

n la

aje

nn

us

, so

vellu

ste

ne

täkä

yttö

ja ta

llen

nu

stil

an

laa

jen

tam

ine

n p

ilve

en

So

sia

ali-

ja t

erv

eys

lau

tak

un

taM

en

ot

10

6 0

00

10

6 0

00

10

6 0

00

60

00

06

0 0

00

60

00

06

0 0

00

60

00

0K

otih

oid

on

toim

inn

an

oh

jau

sjä

rje

ste

lmä

, mo

biil

ilaitt

ee

t ja

T

ulo

t0

00

00

0s

äh

kölu

kot,

van

hu

sp

alv

elu

jen

pä

ivä

toim

inta

an

pö

ytiä

ja

Ne

tto1

06

00

01

06

00

01

06

00

06

0 0

00

60

00

06

0 0

00

60

00

06

0 0

00

Vir

su

un

tuo

leja

, eri

ttele

mä

ttöm

ät k

alu

sto

- ja

laite

ha

nki

nn

at

Siv

isty

sp

alv

elu

tM

en

ot

22

8 0

00

22

8 0

00

22

8 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

Tie

tote

knis

et l

aitt

ee

t, u

ud

en

kir

jas

tojä

rje

ste

lmä

n k

äyt

töö

no

tto,

Tu

lot

00

00

00

pe

rus

op

etu

kse

n ja

va

rha

iska

sva

tuks

en

eri

ttele

mä

t ka

lus

toh

an

kN

etto

22

8 0

00

22

8 0

00

22

8 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

Ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

jao

sto

Me

no

t2

3 0

00

23

00

02

0 0

00

30

00

03

0 0

00

30

00

03

0 0

00

30

00

0E

ritte

lem

ättö

mä

t ka

lus

toh

an

kin

na

tT

ulo

t0

00

00

0N

etto

23

00

02

3 0

00

20

00

03

0 0

00

30

00

03

0 0

00

30

00

03

0 0

00

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Me

no

t1

52

00

01

52

00

01

52

00

03

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

02

00

00

0P

oh

jaka

rta

n u

ud

ista

min

en

vu

on

na

20

16

15

0.0

00

eu

roa

Tu

lot

00

00

00

00

ja v

uo

nn

a 2

01

7 1

00

.00

0 e

uro

aN

etto

15

2 0

00

15

2 0

00

15

2 0

00

30

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

20

0 0

00

Ka

lus

toh

an

kin

na

t yh

tee

ns

äM

en

ot

63

0 0

00

63

0 0

00

62

7 0

00

81

0 0

00

59

0 0

00

59

0 0

00

59

0 0

00

59

0 0

00

Tu

lot

00

00

00

00

Ne

tto

63

0 0

00

63

0 0

00

62

7 0

00

81

0 0

00

59

0 0

00

59

0 0

00

59

0 0

00

59

0 0

00

INV

ES

TO

INT

IOS

A Y

HT

EE

NS

ÄM

en

ot

8 5

60

40

08

56

0 4

00

8 4

31

70

07

50

0 0

00

13

29

0 0

00

12

82

0 0

00

6 9

90

00

01

5 6

90

00

0T

ulo

t , j

ois

ta5

36

5 4

00

5 3

65

40

04

65

2 4

00

4 1

79

00

01

61

2 5

00

2 2

87

50

02

73

0 0

00

2 8

70

00

0 *

Ra

ho

itus

os

uu

de

t6

4 4

00

64

40

07

3 6

00

50

00

02

22

50

01

07

50

05

0 0

00

19

0 0

00

* O

ma

isu

ud

en

myy

ntit

ulo

t5

30

1 0

00

5 3

01

00

04

57

8 8

00

4 1

29

00

01

39

0 0

00

2 1

80

00

02

68

0 0

00

2 6

80

00

0N

ett

o3

19

5 0

00

3 1

95

00

03

77

9 3

00

3 3

21

00

01

1 6

77

50

01

0 5

32

50

04

26

0 0

00

12

82

0 0

00

Ra

ken

nu

sin

ves

toin

tien

tote

utta

ja o

n T

ekn

iika

n ja

ym

pä

ris

tön

toim

iala

.T

ekn

ine

n la

uta

kun

ta r

ap

ort

oi i

nve

sto

intie

n to

teu

tum

ise

n o

sa

vuo

sik

ats

au

ste

n y

hte

yde

ss

ä.

Lu

on

no

s ja

tko

vuo

sik

si

36


9. KEHITTÄMISKOHTEET 2016 - 2018 JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016

37

Talousarvio 2016 07.12.2015 STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 2016 – 2018 JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMINNAL- LISET TAVOITTEET 2016

Strategisten päämäärien alla on esitetty kaikki valtuuston päättämät ko. päämäärään liittyvät painopisteet ja toimenpiteet. Toimialat ovat asettaneet toiminnalliset tavoitteet kuhunkin toimenpiteeseen liittyen. Jokaisen toimenpiteen kohdalle ei ole asetettu toiminnallista tavoitetta. Toiminnallisia tavoitteita asetetaan koko kau-pungin tasolla enintään 30 - 40, jolloin niitä voi olla suurimmilla lautakunnilla enintään 5 - 7/lautakunta ja pienimmillä enintään 2 - 3/lautakunta.

1. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ TOIMIVAT PALVELUT 1.1. PAINOPISTE KUNNAN PALVELUTUOTANTO Keskushallinto

- Hyvinvointikertomus toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus päivitetään vuoden 2015 jäl-kimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2016 aikana käynnistetään laajan hyvinvointikertomuksen ja - suunnitelman valmistelu vuonna 2017 aloittavalle kaupunginvaltuustolle.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

- Hallitusohjelman mukaan suunnitelmakaudella tulee hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista koskeva laki. Lähtökohtana valmistelulle on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisintegraatio. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on tarkoitus antaa kuntaa suuremman organisaation tehtäväksi. Selvitysmiesten elokuussa 2015 tekemän ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalueita olisi yhdeksästä kahteentoista kappaletta, kun aikaisemmin on ollut esillä maakunta-pohjainen ratkaisu. Lain odotetaan tulevan lausuntokierrokselle vuoden 2016 aikana.

- Palvelutuotannon kehittämiskohteet pohjautuvat Riihimäen kaupungin strategiaan ja siihen liittyvään palvelutuotannon kehittämisohjelmaan, vuonna 2013 hyväksyttyyn hyvinvointikertomuksen toimen-pidesuunnitelmaan, Kuntamaisema-vertailun havaintoihin, Kalliiden asiakkaiden identifiointi- ja seg-mentointihankkeen tuloksiin sekä kaupunginhallituksen ohjeistukseen.

- Toimialan palvelutuotannon kehittämiskohteet ovat useita palveluja käyttävien asiakkaiden palvelu-prosessin hallinta, palvelurakenteen keventäminen sekä seudullinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio.

Sivistyslautakunta - Paikkatietojärjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluiden suunnittelu ja tarkoituksenmukainen järjestämi-nen edellyttävät, että toimialalla on käytettävissä sähköinen paikkatietojärjestelmä, josta saadaan yksityiskohtaista tietoa alle kouluikäisten lasten ja perusopetuksen oppilaiden asuinpaikasta ikä-luokittain taulukko- ja visuaalisessa muodossa.

- Perusopetuksessa edistetään Huolenpitoa hankkeen (HUPI) toimenpiteillä koulutuksellista tasa-arvoa ja kehitetään poikkihallinnollista yhteistyötä. Nuorten osallisuuden vahvistamisesta huolehdi-taan oppilaan ja opintojen ohjauskäytänteitä kehittämällä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

- Maahanmuuttajaoppilaiden opetuspalveluita kehitetään yhteistyössä talousalueen muiden toimijoi-den kanssa.

- Nuorten jatko-opintoihin ja työmarkkinoille siirtymistä tuetaan kehittämällä oppilaan- ja opintojenoh-jausta, yksilöllisten koulutuspalveluiden suunnittelua sekä lasten ja nuorten perustason mielenterve-ys- ja tukipalveluja yhteistyössä nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, erikoissairaanhoidon sekä Hyvinkään - Riihimäen ammattikoulutussäätiön kanssa.

- Aktiivisen elinkeinopolitiikan tukemiseksi Riihimäen lukiot kehittävät yhteistoimintamuotojaan alueen elinkeinoelämän kanssa sekä yhteistä opetustarjontaa muiden toisen asteen ja korkean asteen kou-lutuksen järjestäjien kanssa.

- Kirjaston asiakaspalvelua parannetaan ja palvelutuotantoa ajanmukaistetaan uuden kirjastojärjes-telmän ja siihen yhteensopivan asiakasliittymän hankinnalla. Suunnittelukaudella kehitetään asiakas-

38


lähtöisiä toimintamalleja. Palveluita tuotetaan suoraan sinne, missä käyttäjät ovat, kouluille, päiväko-deille, ikäihmisille kotiin ja laitoksiin.

- Ruokapalveluista laaditaan seutukunnan kattava tarveselvitys, jossa esitetään ruokapalveluiden tuot-tamistapa ja -paikka. Lisäksi kokeillaan sähköistä tilaus- ja laskutusjärjestelmää kahdessa yksikössä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto

- Liikunnan, lasten ja nuorten sekä kulttuuripalveluiden yhteistyötä lisätään sivistystoimen sisällä. - Poikkihallinnollista yhteistyötä lisätään terveyden edistämisessä sekä tilojen käytössä hallintokuntien

välillä. Ympäristölautakunta

- Ympäristövalvonnan ja ympäristöntilan seurantaa tehostetaan. Tehokkaalla ja suunnitelmallisella valvonnalla ja neuvonnalla sekä ajantasaisella ympäristöntilan seurannalla ennalta ehkäistään ym-päristön pilaantumista ja tuotetaan ajantasaista tietoa ympäristöntilasta asukkaille sekä muille hallin-tokunnille. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma ja -ohjelma päivitetään vuosittain kattamaan tie-dossa olevat riskitoiminnot. Ympäristöntilaa, eli ilman laatua, pintavesien tilaa, melutilannetta sekä arvokkaita luontokohteita seurataan seurantaohjelmien mukaisesti. Yhteistyötä ja menettelytapoja kehitetään toimialan sisällä. Toimivalla, hallintokuntarajat ylittävällä yhteistyöllä varmistettaan myös sujuva asiakaspalvelu.

- Rakennuslupien joustavaa käsittelyä ja työnaikaista valvontaa kehitetään. Rakennusvalvonnassa toimintalinjana on edistää laadukkaasti rakennetun ympäristön ja rakennushankkeiden toteutumista suunnitellusti ja kaupunkikuvan kannalta onnistuneesti. Sähköinen tarkastusmenettely ulotetaan myös työmaakatselmuksiin ja katselmustoimikunnan toimintaan. Asiakaskyselyjä toteutetaan palve-lun laadun varmistamiseksi.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 1.1.1. Toimenpide: Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen yhdeksi organisaatioksi

• sosiaali- ja terveystoimen toimenpideohjelman toteuttaminen • erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen • Ei asettuja toiminnallisia tavoitteita.

1.1.2. Toimenpide: Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden kehittämi-

nen Keskushallinto • Johtosäännöt uudistetaan ja kootaan yhteen hallintosääntöön � Mittarit: � Hallintosääntö on hyväksytty 31.12.2016 mennessä

Sosiaali- ja terveyslautakunta • Keskeisten asiakasprosessien yhteinen suunnittelu ja työnjaon kehittäminen yhdessä

muiden toimijoiden kanssa � Mittarit: � Keskeisten yhteisten asiakasprosessien ja työnjaon kuvaukset valmistuvat vuoden 2016

aikana. � Keskitetty palveluohjaus on toiminnassa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa

31.12.2016. � Useita palveluja tarvitseville on käytössä asiakaslähtöinen palveluohjausjärjestelmä

31.12.2016. Sivistyslautakunta • Toteutetaan hallittuja rakenteellisia muutoksia varhaiskasvatuksen tuottamisessa. Huo-

mioidaan yksityinen palvelutuotanto ja seudullisuus

39


� Mittarit: � Kuntamaisema-vertailussa varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset asiakasta kohden

ovat alle vertailukuntien keskiarvon. � Asiakastyytyväisyys vanhempien antaman palautteen mukaan vuoden 2015 tasolla • Uuden opetussuunnitelman vaatimukset huomioivan pedagogisen ICT-toiminnan strate-

gian sekä toimintasuunnitelman laadinta ja toimenpiteiden käynnistäminen � Mittarit: � Pedagogisen ICT-toiminnan strategia ja toimintasuunnitelma on laadittu 30.8.2016 men-

nessä � Toimenpiteiden toteutuksen käynnistäminen syyslukukaudella 2016 uuden opetussuunni-

telman vaatimukset huomioiden � Langattomien verkkojen kattavuus on syksyllä 2016 jokaisessa koulussa ainakin osan

koulurakennuksesta kattava ja opetuskäyttöön soveltuvan langattoman verkon peitto

• Kehitetään koulujen oppimisympäristöjä ja vahvistetaan opettajien osaamista � Mittarit: � Opettajien osaaminen sähköisen oppimateriaalin käytössä on vähintään Opeka-kyselyn

keskimääräisellä tasolla. Raportit laaditaan erikseen alakouluista, yläkouluista ja lukiois-ta.

• Kouluissa tehtävän nuorisotyön toimintamuoto vakiinnutetaan osaksi nuorisopalveluiden

ja seurakunnan nuorisotyön palveluvalikkoa. Kouluilla tehtävän perhetyön toimintamalli mallinnetaan yhteistyössä perhepalveluiden kanssa osaksi oppilashuollollista työtä sekä Icehearts –toiminta vakiinnutetaan

� Mittarit: � Kouluterveyskyselyiden sosiaalisen hyvinvoinnin tulosten vertaileminen ennen hanketta

ja hankkeen toiminnan aikana. � Kouluilla tehtävän perhetyön asiakkaiden poissaolojen ja oppimistulosten seuranta,

hankkeen vaikutus sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkuuksien määrän kehitykseen kouluittain/alueittain

• Toisen asteen opiskelijahuoltotyön organisointi 1.8.2016 alkaen yhdessä Hyria Koulutus Oy:n kanssa

� Mittarit: � Sopimus Hyria Koulutus Oy:n kanssa hyväksytty lautakunnassa kesäkuun loppuun men-

nessä

• Sähköisten oppimisalustojen käytön lisääminen, sähköisen arvioinnin lisääminen, langat-toman verkon vahvistaminen ja rakentaminen OPH:n hankkeen avulla, osallistuminen YTL:n harjoituskokeisiin

� Mittarit: � Päätelaitetta opinnoissa käyttävien opiskelijoiden määrä � Sähköisesti suoritettujen arviointien määrä

• Uuden kirjastojärjestelmän ja siihen yhteensopivan asiakasliittymän hankinta, joka mah-

dollistaa laajemman kirjastoyhteistyön sekä asiakasystävälliset mobiili- ja vuorovaikuttei-set verkkopalvelut

� Mittarit: � Asiakaspalautteet sekä kahden vuoden välein tehtävän asiakaskyselyn tulokset vähintään

edellisen kyselyn tasolla � Verkkopalvelujen käytön määrä

Ympäristölautakunta • Keskustan ilmanlaadun hiukkasmittauksen avulla tuotetaan tietoa myös kaavoituksen ja

katujen kunnossapitojen käyttöön

40


� Mittarit: � Valmistunut tutkimusraportti

1.1.3. Toimenpide: Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen

hillitsemiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta • Kotona asumisen tukeminen ja laitoshoidon vähentäminen � Mittarit: � Koti- ja vanhuspalveluissa pitkäaikaisista laitoshoitopaikoista 14 muuttuu tehostetuksi

palveluasumiseksi ja neljä laitoshoitopaikkaa vähenee � Koti- ja vanhuspalveluissa lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen määrä kasvaa 25

paikasta 30 paikkaan � Koti- ja vanhuspalveluissa omaishoidettavien määrä kasvaa kymmenellä vuoden aikana � Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokaudet vähenevät 10 % � Lastensuojelun päiväkuntoutuksen perheiden määrä kasvaa 50 % vuoteen 2015 verrattu-

na � Lastensuojelun perhehoidon osuus sijaishuollosta (kodin ulkopuolelle sijoitetuista) nou-

see 65 prosenttiin � Suunnitelma nuorten matalankynnyksen palveluiden yksiköstä on valmis 30.6.2016 men-

nessä � Aikuissosiaalityössä nuorisopalvelutakuun piirissä olevien nuorten palvelusuunnitelma

päivitetään 30 %:lle vuoden 2016 aikana � Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten kotona tuetusti asuvien

lukumäärä nousee 25 % ja palveluasumisessa olevien lukumäärä laskee 20 % 1.1.4. Toimenpide: Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen toiminnan kehittämisvälineenä

Keskushallinto • Hyvinvointikertomus tarkistetaan vuonna 2015 ja laajempi päivitystyö käynnistetään 2016 � Mittari: � Työ on käynnistynyt vuonna 2016 siten, että kertomus uuden valtuuston hyväksyttävänä

syksyllä 2017

1.2. PAINOPISTE TALOUDEN TASAPAINOTTAMIENN JA TOIMINNAN KUSTANNUSTEHOKKUUS Sosiaali- ja terveyslautakunta

- Sosiaali- ja terveystoimessa on laadittu vuoden 2015 talousarviota varten yksityiskohtainen kehittä-mistavoiteohjelma, jonka toteuttamista jatketaan edelleen vuonna 2016. Lähtökohtana tavoitteiden asettamiselle ovat kustannustehokkuuden lisääminen, palvelurakenteen keventäminen, palveluvaih-toehtojen lisääminen ja työhyvinvoinnin lisääminen.

- Kustannustehokkuuden kasvu perustuu toimintatapojen muutoksiin sekä rakenteellisiin ratkaisuihin, jotka tuottavat taloudellista hyötyä myös pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja te-hokkuutta sekä kustannusten ennakoitavuutta ja hallittavuutta. (Katso kohta 1.1.3. Toimenpide: pe-rustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen hillitsemiseksi.)

Sivistyslautakunta

- Toimialan kehittämisessä tukeudutaan edelleen ulkopuolisiin rahoituslähteisiin. - Laaditaan valtionavun turvin opetustoimen ICT-strategia ja toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä

RHL-Data Oy:n kanssa. - Varhaiskasvatuksen palvelurakennetta kehitetään. Tavoitteena on luoda toiminnallisesti ja taloudelli-

sesti järkevän kokoisia yksiköitä, joissa yhteistyö varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuk-sen välillä on helppoa ja joustavaa. Viestinnässä tuodaan esille perhepäivähoidon myönteisiä puolia

41


sekä tehostetaan yksityisestä päivähoidosta tiedottamista. Ylläpidetään avointa varhaiskasvatusta vaihtoehtona kokopäiväiselle päivähoidolle.

- Kirjastorakennuksessa pyritään tehostamaan tilojen käyttöä esimerkiksi suunnittelemalla kirjavaras-ton tilan muuttamista avoimeksi asiakas- ja kokoelmatilaksi, joissa palvelut voitaisiin tällöin hoitaa it-sepalveluperiaatteella. Lisäksi tutkitaan kirjastorakennuksessa olevan asunnon muuttaminen kirjas-ton opetus-, luku- ja ryhmätyötilaksi ja Riihimäki kokoelman säilytystilaksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto

- Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita kehitetään osana sivistystoimen toimialaa. - Museotoiminta organisoidaan uudelleen. - Toteutetaan liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistus.

Tekninen lautakunta

- Katu- ja puistoinvestointien strategisen suunnittelu käynnistetään. Katu- ja puistoyksikössä laaditaan 10 vuoden investointiohjelma. Investoinneille laaditaan pidemmän aika-väin päämäärät ja 10 vuoden tavoitteet. Investointitarpeet perustuvat laadittuihin liikenneselvityksiin, kaupungin kasvuun ja kehit-tymiseen sekä katujen ja puistojen kuntoselvityksiin.

- Laaditaan kiinteistökannan korjaus- ja uudisrakentamisen pitkän aikavälin suunnitelman sekä kiin-teistöstrategia.

- Johdon kehittämishanketta jatketaan keväällä 2016. Prosessien kehittäminen jatkuu sekä asiantunti-ja- ja esimiesosaamista vahvistetaan hankkeeseen kuu-luvilla koulutustilaisuuksilla. Tavoitteena hankkeessa on saada toiminnanohjausjärjestelmään prosessit kuvattua, sekä varsinaisesti koko pal-velutuotannon ohjaus- ja johtamisjärjestelmä käyttöön vuosina 2017–2018.

- Yhteistyössä hallintokuntien kanssa laaditaan toimitilastrategia. Tilatehokkuutta ja käyttöastetta tul-laan seuraamaan ja parantamaan. Tavoitteena on kiinteistökustannusten säästö.

- Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman toteuttamista jatketaan. Tavoite on vuoden 2016 loppuun 9 % energiansäästö.

Ympäristölautakunta

- Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan taksat pidetään ajan tasalla ja tarkistetaan kustannuske-hitystä vastaaviksi.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 1.2.1. Toimenpide: Palveluiden järjestäminen siten, että henkilöstömenot eivät kasva (tuottavuusta-

voite 0,5 %)

Keskushallinto • Henkilöstömäärä eivät kasva vuoden 2015 tasosta � Mittarit: � Toteutumaraportti 31.12.2016

1.2.2. Toimenpide: Kaupungin kaikkien palveluprosessien tarkistaminen ja uudistaminen siten, että

prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat

Keskushallinto • Kaikkien toimialojen keskeiset palveluprosessit kuvataan ja niiden pohjalta muodoste-

taan kaikki kaupungin toiminnot kattava prosessikartta. Tämän jälkeen luodaan vaiheit-tain koko kaupungin kattava toiminnan suunnittelua, ohjausta ja kehittämistä palveleva toimintajärjestelmä mittareineen.

� Mittarit: � Toimialojen keskeiset prosessit on kuvattu ja niiden pohjalta laadittu koko kaupungin kat-

tava prosessikartta on valmis 31.12.2016. • Keskushallinnon palveluprosessien kuvaaminen

42


� Mittarit: � Keskeiset palveluprosessit on kuvattu 30.6.2016 mennessä

Tekninen lautakunta • Toimialan toimintajärjestelmä luodaan ja otetaan käyttöön osaksi toiminnan suunnittelua,

ohjausta ja kehittämistä. Kuvataan toimialan prosessit ja annetaan niille mittarit sekä siir-retään prosessit toimintajärjestelmään

� Mittarit: � Kaikki prosessit on kuvattu, niille on asetettu mittarit ja prosessit ovat toimintajärjestel-

mässä 31.12.2016 mennessä.

• Kaupungin logistiikkakustannusten minimoimiseksi perustetaan henkilöliikennetyöryh-mä, joka koordinoi kaupungin henkilöliikennettä

� Mittarit: � Työryhmä perustettu ja aloittanut toimintansa 31.12.2016 mennessä

1.2.3. Toimenpide: Tilojen käytön tehostaminen

• Ei asetettuja toiminnallisia tavoitteita 1.2.4. Toimenpide: Tuloperustan vahvistaminen

Keskushallinto • Kaikki keskushallinnon taksat ja maksut tarkistetaan � Mittarit: � Taksat ja maksut on tarkistettu 30.6.2016 mennessä

1.2.5. Toimenpide: Investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen

Tekninen lautakunta • Katu- ja puistoinvestoinneista laaditaan kymmenen vuoden suunnitelma � Mittari: � Valmiusaste 100 % 31.12.2016

• Kiinteistöstrategian laadinta � Mittari: � Kiinteistöstrategia on hyväksytty 31.12.2016

1.2.6. Toimenpide: Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittäminen kustannustietoisemmaksi * palvelujen tuotteistaminen/kuntavertailut Keskushallinto

• Kuntamaisemamallia hyödynnetään kuntavertailujen ohella kaupungin omien palveluyk-siköiden välisessä vertailussa. On tärkeää tietää, mistä kuntien ja yksiköiden väliset kus-tannuserot johtuvat. Vertailujen tekemisen lisäksi tulee nostaa yksityiskohtaisempaan tarkasteluun niitä toimintoja, joissa yksikkökustannukset ovat kasvaneet, joissa ollaan keskiarvossa tai sen yläpuolella. Tarkastelussa on perusteltua hyödyntää muiden kunta-maisemakuntien tekemää työtä ja käydä vuoropuhelua niihin liittyvistä toiminnallisista eroista.

� Mittari: Kuntamaisemavertailut 2015 ja niitä koskevat johtopäätökset käyty läpi kaikissa toimieli-missä.

43


1.3. PAINOPISTE HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Keskushallinto

- Henkilöstön sairauslomien määrä laskee merkittävästi erilaisin tukitoimin, korvaavan työn mallin käyttöönotolla sekä työkykyjohtamista ja esimiestaitoja kehittämällä varsinkin erilaisissa muutostilan-teissa. Ennen aikaista eläköitymistä ehkäistään

- Toimenkuvia ja työprosesseja tarkastellaan prosessien kuvaamisen yhteydessä ja aina tehtävän va-pautuessa vastaamaan muuttuneita tarpeita.


- Henkilöstöpolitiikassa keskeinen tavoite on henkilöstön hyvinvoinnin ja erityisesti terveyden lisään-tyminen. Sosiaalipalveluiden osalta pyritään vuonna 2016 alentamaan sairauspoissaoloja vuoteen 2013 verrattuna 20 prosentilla. Tavoitteen saavuttamista tukee mm. toimialan yhteinen työhyvinvoin-tiryhmä, joka koostuu eri yksiköiden edustajista. Kotihoidossa pilotoidaan työyhteisön palkitsemis-mallia, jonka tavoitteena on mm. tiimien välisen yhteistyön lisääminen.

- Muutostilanteissa johtamisen merkitys korostuu ja vaatimukset esimiehiä kohtaan kasvavat. Johta-mista tuetaan säännöllisillä vuorovaikutteisilla foorumeilla sekä ottamalla käyttöön esimiestyön ja johtamisen tueksi toiminnan ennakoitavuutta parantavia tiedolla johtamisen välineitä.

Sivistyslautakunta

- Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa hyödynnetään vapaan sivistystyön ja taiteen perusope-tuksen opettajien osaamista.

- Kehitetään varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista. Hyödynnetään oppisopimusmahdollisuutta kouluttautumisessa (esim. perhepäivähoitajasta päivähoitajaksi).

Tekninen lautakunta

- Tehtävänkuvaukset ajantasaistetaan. Henkilöstön työtehtäviä tarkastellaan aktiivisesti. Sijaismenet-telyt varmistetaan. Saatetaan KVTES ja TS työtehtävien tehtävänkuvaukset ajan tasalle, tehtävien vaativuuden arviointi saadaan valmiiksi.

Ympäristölautakunta

- Suunnitelmallinen kouluttautuminen ja yhteistoiminnan kehittäminen: Henkilöstön koulutuksesta ja hyvinvoinnista huolehditaan. Kaupungin henkilöstökyselyt otetaan huomioon toiminnan kehittämi-sessä ja työsuojelun toimintaohjelman toimenpiteitä toteutetaan aktiivisesti. Ympäristökeskuksen si-säistä yhteistoimintaa kehitetään mm. yhteisten työpaikkakokousten ja kehittämispäivien avulla.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 1.3.1. Toimenpide: Henkilöstön työhyvinvointityön tehostaminen Keskushallinto

• Työn kuormittavuudesta aiheutuvien työkyvyttömyyden uhkien minimointi varhaisella puuttumisella, työkykyjohtamisella, työn muokkaamisella, uudelleensijoittamisella ja työ-terveydenhuollon kohdennetuilla toimenpiteillä. Otetaan käyttöön korvaavan työn toimin-tamalli

� Mittarit: � Henkilöstön sairauspoissaolojen lasku vähintään vuoden 2014 tasolle � Varhe -maksujen määrä ei nouse vuodesta 2015

1.3.2. Toimenpide: Palkkausjärjestelmien ja työsuhde-etuuksien kehittäminen

• Ei asetettuja toiminnallisia tavoitteita. 1.3.3. Toimenpide: Sujuvien henkilöstövaihdoksien varmistaminen

• Ei asetettuja toiminnallisia tavoitteita.

44


1.3.4. Toimenpide: Tehtävien uudelleen arviointi tuottavuuden kehittämiseksi Keskushallinto

• Toimintaprosessien myötä sujuvoitetaan työprosesseja ja muokataan henkilöstön toi-menkuvia vastaamaan muuttuneita tarpeita

� Mittarit: � Tehtävät hoidetaan jatkossakin henkilöstön määrää kasvattamatta

1.4. PAINOPISTE TYÖLLISYYSPOLITIIKKA Keskushallinto

- Kuntouttava työtoiminta ja tukityöllistäminen kohdennetaan oikea-aikaisesti sekä nuoriso- että pitkä-aikaistyöttömiin. Toimintoja kehitetään yhteistyössä toimijaverkoston kanssa ja organisoidaan selke-äksi kokonaisuudeksi. Yritysyhteistyötä lisätään työttömille sopivien työpaikkojen löytämiseksi yrityk-sistä. Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään myös uusia eläkeselvittelyprosesseja käynnistämällä.


- Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään ohjaamalla uusia asiakkaita aktivointitoimenpiteisiin -

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 1.4.1. Toimenpide: Nuorten työllistymismahdollisuuksien lisääminen

Keskushallinto • Nuorisotyöttömien määrä laskee Riihimäellä valtakunnan keskitasoa nopeammin � Mittarit: � Työttömyystilastot

Sosiaali- ja terveyslautakunta • Nuorten yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin nopea vastaaminen konk-

reettisilla palveluratkaisuilla � Mittarit: � Ryhmämuotoisen kuntouttavan työotteen lisääminen: 2 uutta ryhmää vuoden 2016 aikana

1.4.2. 1.4.3. Toimenpide: Pitkäaikaistyöttömien aktivointi

Keskushallinto • Pitkäaikaistyöttömien määrä laskee Riihimäen valtakunnan keskitasoa nopeammin � Mittarit: � Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste ja työttömyystilastot

Sosiaali- ja terveyslautakunta • Aktivointisuunnitelmien lisääminen pitkäaikaistyöttömien määrän laskemiseksi � Mittarit: � Asiakkaiden lukumäärä kuntouttavassa työtoiminnassa kasvaa 5 % vuoteen 2015 verrat-

tuna 2. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ 2.1. PAINOPISTE ELINKEINOPOLITIIKKA

45


Keskushallinto - Yritystyöpaikkojen lisääminen kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi: Kaupunginvaltuustossa

8.6.2015 § 60 hyväksytyn ”Riihimäen kaupungin elinkeinostrategia 2015 – 2019” mukaan Riihimäen elinkeinopoliittisena tavoitteena ovat Yritystyöpaikkojen lisääminen ja taloudellisesti kannattavan elinkeinopolitiikan konseptin ylläpitäminen ja keskeisiä kehittämiskohteita klusterien, koulutuksen ja oppilaitosyhteistyön ja vähittäiskaupan kehittäminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta - Lisätään uusien yritysten mahdollisuuksia osallistua sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen: Pal-

velujen hankinta perustuu pääosin kilpailutukseen. Lisäksi laajennetaan palvelusetelin käyttöä. Tekninen lautakunta

- Tavoitteena on hankkia uutta raakamaavarantoa kaavoituksen kautta vähintään varannosta poistu-van määrän verran. Rakentamattoman maaomaisuuden jalostamisohjelmaa (2016 - 2020) jatketaan vuoden 2016 toimenpiteiden osalta.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 2.1.1. Toimenpide: Yksilöllinen, asiakaslähtöinen palvelu sijoittuville yrityksille

• Ei asettuja toiminnallisia tavoitteita

2.1.2. Aktiivisuus yritysten houkuttelussa ja tonttimarkkinoissa

Keskushallinto • Yritysten työpaikkojen lisääminen � Mittarit: � Ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvu on suurempi kuin koko maassa (tulokehitysti-

lasto) 2.1.3. Toimenpide: Vetovoimaisen yritystonttitarjonnan varmistaminen

• Ei asettuja tavoitteita 2.2. PAINOPISTE SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ

Keskushallinto - Riihimäen seudulla asumisen markkinoinnin lisäksi kiinnitetään huomiota myös pitkäjänteiseen seu-

dun imagon kehittämiseen. Kaupungin strategian viestinnässä korostuu toimivien palveluiden sekä menestyvien yritysten ja ihmisten esilletuominen. Viestintää tehostetaan riihimäkeläisten tavoittami-seksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta - Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi rakennetaan systemaattinen asiakaspalaute-

järjestelmä. - Lisätään yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien kanssa: mm. säännölliset tapaamiset osto-

palveluja palvelusetelituottajien kanssa.

Ympäristölautakunta - Ympäristötietoisuutta ja – vastuullisuutta edistetään. Ajankohtaisista ympäristöasioista tiedotetaan

aktiivisesti vuosittain laadittavan tiedotussuunnitelman mukaisesti. Kaupungin asukkaiden ja työnte-kijöiden ympäristötietoisuutta edistetään sidosryhmäyhteistyön, kehittämishankkeiden sekä kaupun-gin ympäristöjärjestelmän ja ilmastostrategian avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmätyöstä laadi-taan vuosittain ympäristöraportti sekä kuntalaisille tarkoitettu tiivistelmä. Kaupungin viihtyisyyttä ja siisteyttä pyritään lisäämään hallintokuntien yhteisellä ”Siisti Riksu” –kampanjalla. Ympäristönsuoje-luyksikkö osallistuu myös Reilun kaupan kaupunki –kannatusryhmän toimintaan ja huolehtii kaupun-gille kuuluvasta tiedotusvelvollisuudesta. EkoArki –työmuodon kehittämistä jatketaan yhdessä seuro-

46


jen ja järjestöjen kanssa. Vesiensuojelussa tehdään tiivistyvää yhteistyötä vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Öljysäiliöriskeistä ja jätevesien käsittelyvaatimuksista tiedotetaan ja neuvotaan kiinteistöjä.

- Kestävää rakentamista edistetään. Rakennuslupaneuvonnalla ja lupahakemusten käsittelyn ja ra-kennustyön aikaisen neuvonnan yhteydessä edistetään energiatehokkaan rakentamistavan käyttä-mistä sekä hyvän, esteettömän ympäristön ja viihtyisän kaupunkikuvan syntymistä.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 2.2.1. Toimenpide: Edunvalvontatarpeiden analysointi

• Ei asettuja toiminnallisia tavoitteita. 2.2.2. Toimenpide: Edunvalvonta pääradan kapasiteetin lisäämiseksi, Riihimäen asemalaiturin uu-

distamiseksi, Vt 3 Arolammin liittymän toteuttamiseksi ja Kt 54 liikenteellisen toimivuuden parantamiseksi • Ei asetettuja toiminnallisia tavoitteita.

2.2.3. Toimenpide: Seudullinen markkinointiyhteistyö pääkohteena metropolialue

Keskushallinto • Seutua markkinoidaan yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa � Mittarit: � Kuntalaiskyselyn mukaan kaupungin imago paranee � Kaupunkiin muualta muuttavien määrä kasvaa vuodesta 2015 � Tontinmyynti kasvaa vuodesta 2015

2.2.4. Toimenpide: Kaupungin strategiaa tukevaa perusviestintää

• Ei asettuja toiminnallisia tavoitteita

2.2.5. Toimenpide: Kuntalaisten tarpeista lähtevä vuorovaikutteinen viestintä Keskushallinto

• Asukkaille suuntautuvaa viestintää lisätään � Mittarit: � Verkkopalvelun ja -julkaisun kävijämäärä kasvaa/Sivunseurantatilastot � Uutiskirjeen ja mobiilikunnan käyttö kasvaa/Tilaajien määrä

2.2.6. Toimenpide: Vuorovaikutuksen lisääminen TE-keskuksen ja ELY-keskuksen suuntaan

• Ei asettuja toiminnallisia tavoitteita 3. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. PAINOPISTE MAAPOLITIIKKA Tekninen lautakunta

- Kaupunkirakennetta tiivistetään luontoarvot säilyttäen. - Asemanseudun ja Peltosaaren asuin- ja palvelurakennetta parannetaan. Peltosaari I asemakaava-

muutos valmistellaan vuoden 2016 aikana. - Yleiskaavaehdotus 2035 ja lopullinen yleiskaava valmistellaan vuoden 2016 loppuun mennessä. - Kouluihin johtavia reittejä täydennetään. Kevyen liikenteen väylästön täydennystä jatketaan raken-

tamalla kevyen liikenteen väylä Kontiontien välille Karankatu - Luodetie. Ympäristölautakunta

- Aktiivinen vaikuttaminen ja osallistuminen kaavoitukseen: Ympäristökeskus osallistuu aktiivisesti kaavojen ja niihin liittyvien selvitysten laadintaan. Kaavoituksessa vaikutetaan ympäristönäkökohtien

47


huomioimiseksi ja arvokkaiden luontokohteiden ja rakennettujen ympäristöjen säilymiseksi sekä hy-vän kaupunkikuvan syntymiseksi. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota. Ympäristölautakunta seuraa ympäristöntilaa suunnitelmallisesti laadittujen seurantaohjelmien mukai-sesti. Ympäristölautakunnan teettämät selvitykset toimitetaan myös kaavoituksen käyttöön.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 3.1.1. Toimenpide: Aktiivinen maahankinta asumis- ja yritystarpeisiin

• Ei asettuja toiminnallisia tavoitteita 3.1.2. Toimenpide: Kaupunkirakenteen tiivistäminen luontoarvot säilyttäen

Tekninen lautakunta • Peltosaari I asemakaavan muutos � Mittarit: � Asemakaavan muutos hyväksytty valtuustossa vuonna 2016

3.1.3. Toimenpide: Yleiskaavatyö maankäytön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi

Tekninen lautakunta • Yleiskaavaehdotus 2035 ja lopullinen yleiskaava valmistellaan � Mittarit: � Yleiskaava hyväksytty valtuustossa vuonna 2016

3.2. PAINOPISTE YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

- Kaupungin ympäristöosaamista tuetaan ja vahvistetaan. Riihimäen kaupungilla on käytössä koko or-ganisaation kattava ympäristöjärjestelmä. Järjestelmän ytimenä oleva ympäristöpolitiikka päivitetään valtuustokausittain. Tulevina vuosina järjestelmän toimintaa, johtamista ja raportointia kehitetään yh-dessä hallintokuntien kanssa, etenkin johdonkatselmuksia, sisäisiä auditointeja sekä ympäristöriski-en tunnistamista ja hallintaa on syytä kehittää. Yksiköiden ympäristöosaamista tuetaan koulutuksella ja Ekotukihenkilö -toiminnalla. Ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi kaupungin ilmastostrategian to-teutusta ja seurantaa.

- Energiatehokkuus ja hulevesien hallinta rakentamisessa: Rakennusvalvonnan neuvontatyössä opas-tetaan ja kannustetaan rakennusluvan hakijoita energiatehokkaiden rakenne- ja laiteratkaisujen käyt-töön. Rakennuslupavaiheessa edellytetään, että hakemukseen liitetään määräysten mukaiset ener-giaselvitykset. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota. Ympäristökeskus osal-listuu myös kaupungin energiaryhmän työskentelyyn.

- Vantaanjoen vesiensuojelun ja virkistyskäytön edistäminen: Ympäristölautakunta osallistuu aktiivi-sesti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toimintaan ja projekteihin. Vuonna 2016 käynnissä olevia projekteja ovat: hulevesiprojekti, maatalouden ravinnekuorman ja jätevesiohi-tusten vähentäminen, pienvesien turvaaminen, haja-asutuksen vesihuolto, Vantaanjoki-portaali ja jo-kitalkkari -toiminta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontopolkua ylläpidetään ja luontopolkutaulut kun-nostetaan vuosittain. Ympäristölautakunta osallistuu myös Vantaajokea kuormittavien toimintojen valvontaan.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2016 3.2.1. Toimenpide: Kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toiminnan kehittämisessä

48


Ympäristölautakunta • Kaupungin ympäristöjärjestelmän ja ilmastostrategian koordinointi, toimivuuden ja rapor-

toinnin kehittäminen � Mittarit: � Toteutumisen raportointi ympäristöraportissa 2016

3.2.2. Toimenpide: Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja kunnostaminen

Tekninen lautakunta • Kontiontien jalkakäytävän muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi välillä Apilakatu –

Uramontie � Mittarit: � Valmis 31.12.2016 mennessä

3.2.3. Toimenpide: Vantaanjoesta houkutteleva ympäristöelementti

Ympäristölautakunta • Vantaanjoen projekteihin osallistuminen � Mittarit: � Raportti projekteista, joihin on osallistuttu

10. KÄYTTÖTALOUSOSA

Keskushallinto


Sivistyslautakunta

Tekniikan ja ympäristön toimiala

49

Talousarvio 2016 07.12.2015 KESKUSHALLINTO Keskushallinnon sitovuustasoon kuuluvat kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakun-nan ja kaupunginhallituksen alaiset toiminnot. KAUPUNGINHALLITUS NYKYTILAN KUVAUS Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnon johtamisesta, kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja edunval-vonnasta. Kaupunginhallituksen tulosalueeseen kuuluvat seuraavat vastuualueet: Yleinen johtaminen, Eu -hanketoiminta, Elinkeinoelämän edistäminen, Kulttuurin tukeminen, Työllisyyden hoito ja Konserni- ja hallin-topalvelut. Yleiseen johtamiseen sisältyvät kaupunginhallituksen, operatiivisen johdon, suhdetoiminnan, tiedottamisen, markkinoinnin, yhteisöjen tukemisen ja velkaneuvonnan kustannukset, verotuskustannukset sekä jäsenmak-sut ja osuudet. EU -hanketoimintaa koordinoidaan keskitetysti varatulla rahoituksella, joka kohdistuu pääosin alueyhteistyö-hön liittyviin rakennerahastohankkeisiin. Elinkeinoelämän edistämisessä merkittävimmät panostukset kohdistuvat alueyhteistyöhön liittyviin Yritys-Voimala Oy:n ja alueellisen maaseutuyksikön toimintaan sekä kaupunginhallituksen erikseen päättämiin yhteistyöhankkeisiin. Kaupunki tukee kulttuuria Riihimäen Teatteri Oy:lle ja Riihimäen kesäkonserteille myönnettävillä avustuksilla. Työllisyyden hoidon kokonaisuuteen sisältyvät nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamisen, kuntoutta-vaan työtoiminnan, työpajatoiminnan ja nuorten kesä- ym. työllistämisen toimenpiteet. Konserni- ja hallintopalvelukeskus tuottaa ja koordinoi keskitettyjä hallintoa, taloutta, ja henkilöstöä koskevia tukipalveluita. KEHITTÄMISKOHTEET 2016 - 2018 JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 Toimialojen kehittämiskohteet 2016 - 2018 ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarvion kohdassa 9. ”Kehittämiskohteet 2016- 2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2016”.

50


TOIMIELIN KESKUSHALLINTO

Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos % vrt

2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 10 296 875 - 10 080 000 - 10 080 000 - 9 828 700 - 251 300 - 2,5 -

Tulot 1 909 025 1 732 900 1 732 900 1 480 600 252 300 - 14,6 -

Netto 8 387 850 - 8 347 100 - 8 347 100 - 8 348 100 - 1 000 0,0

TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos % vrt

2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 435 144 459 000 459 000 371 900 87 100 - 19,0 -

Maksutuotot - 6 700 6 700 5 500 1 200 - 17,9 -

Tuet ja avustukset 807 301 698 200 698 200 677 200 21 000 - 3,0 - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 666 580 569 000 569 000 426 000 143 000 - 25,1 - Toimintatuotot 1 909 025 1 732 900 1 732 900 1 480 600 252 300 - 14,6 -

Henkilöstökulut 3 822 116 - 3 636 700 - 3 636 700 - 3 647 700 - 11 000 0,3

Palvelujen ostot 4 772 440 - 4 796 200 - 4 796 200 - 4 758 500 - 37 700 - 0,8 -

Aineet ja tarvikkeet 93 057 - 149 300 - 149 300 - 115 100 - 34 200 - 22,9 - Avustukset 1 002 210 - 891 400 - 891 400 - 707 900 - 183 500 - 20,6 - Vuokrakulut 505 244 - 519 700 - 519 700 - 512 100 - 7 600 - 1,5 - Muut toimintakulut 101 808 - 86 700 - 86 700 - 87 400 - 700 0,8 Toimintakulut 10 296 875 - 10 080 000 - 10 080 000 - 9 828 700 - 251 300 - 2,5 -

Toimintakate 8 387 850 - 8 347 100 - 8 347 100 - 8 348 100 - 1 000 0,0

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Toimialan esitykseen on tehty seuraavat muutokset: KESKUSHALLINTO Menot Tulot* osakkeiden myyntitulot 98 000 - * Rautatieläisten soittokunta, avustus 6 000 * verotuskustannusten tarkistaminen 10 000 - * kuntarakenneselvitykseen ei varata määrärahaa 40 000 - * Riihimäen Kotikulma Oy:n avustuksen vähennys 200 000 - * Riihimäen Teatterin avustus 120 000 * Varhaiseläkemaksun tarkistus koko toimialalla 32 600

91 400 - 98 000 - Talousarvion perustelut on esitetty vastuualueiden kohdalla. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 31,8 32,3 34,0 34,2

51

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Kaupunginvaltuusto


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 143 385 - 156 000 - 156 000 - 144 500 - 11 500 - 7,4 -

Tulot 40 - - - - -

Netto 143 345 - 156 000 - 156 000 - 144 500 - 11 500 - 7,4 -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot - - - - - -

Maksutuotot - - - - - -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 40 - - - - - Toimintatuotot 40 - - - - -

Henkilöstökulut 75 067 - 83 600 - 83 600 - 83 800 - 200 0,2

Palvelujen ostot 37 199 - 36 100 - 36 100 - 24 400 - 11 700 - 32,4 -

Aineet ja tarvikkeet 2 904 - 3 900 - 3 900 - 3 900 - - - Avustukset - 2 000 - 2 000 - 2 000 - - - Vuokrakulut 25 562 - 26 700 - 26 700 - 26 700 - - - Muut toimintakulut 2 653 - 3 700 - 3 700 - 3 700 - - - Toimintakulut 143 385 - 156 000 - 156 000 - 144 500 - 11 500 - 7,4 -

Toimintakate 143 345 - 156 000 - 156 000 - 144 500 - 11 500 - 7,4 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Valtuusto siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön vuoden 2016 alusta. Muutos vähentää kopiointikuluja.

52

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Keskusvaalilautakunta


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 44 057 - 45 000 - 45 000 - - 45 000 - 100,0 -

Tulot 45 434 45 000 45 000 - 45 000 - 100,0 -

Netto 1 377 - - - - -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 45 434 45 000 45 000 - 45 000 - 100,0 -


Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 45 434 45 000 45 000 - 45 000 - 100,0 -

Henkilöstökulut 31 724 - 29 000 - 29 000 - - 29 000 - 100,0 -

Palvelujen ostot 11 801 - 16 000 - 16 000 - - 16 000 - 100,0 -

Aineet ja tarvikkeet 219 - - - - - - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 120 - - - - - - Muut toimintakulut 193 - - - - - - Toimintakulut 44 057 - 45 000 - 45 000 - - 45 000 - 100,0 -

Toimintakate 1 377 - - - - -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja.

53

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Tarkastuslautakunta


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 80 965 - 79 700 - 79 700 - 84 100 - 4 400 5,5

Tulot - - - - - -

Netto 80 965 - 79 700 - 79 700 - 84 100 - 4 400 5,5




Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot - - - - - -

Henkilöstökulut 48 308 - 43 500 - 43 500 - 46 900 - 3 400 7,8

Palvelujen ostot 31 000 - 34 700 - 34 700 - 36 000 - 1 300 3,7

Aineet ja tarvikkeet 207 - 300 - 300 - 400 - 100 33,3 Avustukset - - - - - - Vuokrakulut - - - - - - Muut toimintakulut 1 450 - 1 200 - 1 200 - 800 - 400 - 33,3 - Toimintakulut 80 965 - 79 700 - 79 700 - 84 100 - 4 400 5,5

Toimintakate 80 965 - 79 700 - 79 700 - 84 100 - 4 400 5,5

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Uudistuneessa kuntalaissa, jota sovelletaan hallinnon ja talouden tarkastuksen osalta tilikaudesta 2015 al-kaen, tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella esitys tehtäviään koskevaksi arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä vain talousarvioesityksen yh-teensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Uusi kuntalaki edellyttää, että sen lisäksi, että tarkastuslau-takunta arvioi valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakon-sernissa, sen tulee arvioida, onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkas-tuslautakunnan työskentely tapahtuu kokouksissa, joita on lähtökohtaisesti 12 vuodessa. Kokoustyöskentelyyn on varattu 23.200 euron määräraha lähtien siitä, että kokoukset kestävät pääsääntöi-sesti yli kolme tuntia. Toimintamenot kasvavat tästä syystä 4.400 eurolla. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

0,3

0,3

0,3

0,3

54

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO TULOSALUE Kaupunginhallitus

Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos % vr

2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 10 028 447 - 9 799 300 - 9 799 300 - 9 600 100 - 199 200 - 2,0 -

Tulot 1 863 550 1 687 900 1 687 900 1 480 600 207 300 - 12,3 -

Netto 8 164 897 - 8 111 400 - 8 111 400 - 8 119 500 - 8 100 0,1

TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos % vr


Maksutuotot - 6 700 6 700 5 500 1 200 - 17,9 -

Tuet ja avustukset 807 301 698 200 698 200 677 200 21 000 - 3,0 - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 666 539 569 000 569 000 426 000 143 000 - 25,1 - Toimintatuotot 1 863 550 1 687 900 1 687 900 1 480 600 207 300 - 12,3 -



Aineet ja tarvikkeet 89 725 - 145 100 - 145 100 - 110 800 - 34 300 - 23,6 - Avustukset 1 002 210 - 889 400 - 889 400 - 705 900 - 183 500 - 20,6 - Vuokrakulut 479 562 - 493 000 - 493 000 - 485 400 - 7 600 - 1,5 - Muut toimintakulut 97 509 - 81 800 - 81 800 - 82 900 - 1 100 1,3 Toimintakulut 10 028 447 - 9 799 300 - 9 799 300 - 9 600 100 - 199 200 - 2,0 -

Toimintakate 8 164 897 - 8 111 400 - 8 111 400 - 8 119 500 - 8 100 0,1

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Vuoden 2016 esitykset on perustelu vastuualuekohtaisesti.

55

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Yleinen johtaminen


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 2 727 735 - 2 518 300 - 2 518 300 - 2 314 000 - 204 300 - 8,1 -

Tulot 527 893 441 000 441 000 257 000 184 000 - 41,7 -

Netto 2 199 842 - 2 077 300 - 2 077 300 - 2 057 000 - 20 300 - 1,0 -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 92 720 84 500 84 500 84 500 - -

Maksutuotot - 500 500 500 - -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 435 173 356 000 356 000 172 000 184 000 - 51,7 - Toimintatuotot 527 893 441 000 441 000 257 000 184 000 - 41,7 -



Aineet ja tarvikkeet 7 310 - 4 600 - 4 600 - 4 600 - - - Avustukset 243 370 - 218 800 - 218 800 - 22 800 - 196 000 - 89,6 - Vuokrakulut 218 480 - 238 200 - 238 200 - 239 200 - 1 000 0,4 Muut toimintakulut 60 423 - 64 600 - 64 600 - 65 700 - 1 100 1,7 Toimintakulut 2 727 735 - 2 518 300 - 2 518 300 - 2 314 000 - 204 300 - 8,1 -

Toimintakate 2 199 842 - 2 077 300 - 2 077 300 - 2 057 000 - 20 300 - 1,0 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset

Osakkeiden myyntivoitot ovat 172 000 euroa ja pienenevät 184 000 euroa. Henkilöstöresurssin siirtyminen konserni- ja hallintopalveluista tiedottamiseen lisää menoja 4 000 euroa. Verotuskustannuksiksi on arvioitu 740 000 euroa, joka on 5.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Muut toimintamenot vähenevät 4 300 euroa. Hämeen maakuntaliiton jäsenmaksut nousevat 7 500 euroa ja ovat 393 500 euroa. Suomen Kuntaliiton jä-senmaksut nousevat 7.500 ja ovat 121 500 euroa. Riihimäen Kotikulma Oy:lle ei myönnetä vuonna 2016 investointiavustusta käyttötalousosasta. Sen sijaan vuoden 2016 talousarvion investointiosaan sisältyy 310.000 euron määräraha kaupungin omarahoitusosuudeksi uuden vuokratalon rakentamiseksi. Yhtiö raken-taa vuonna 2016 uuden vuokratalon, joka rahoitetaan valtion korkotukilainalla. Lainaehtojen mukaan yhtiön omistajan rahoitusosuus on 5 % rakennuskustannuksista. Rakennushankkeen alustava kustannusarvio on 6,2 milj.euroa. Yhdistysten avustuksiin sisältyy 1 870 euron avustus Työväen perinteen tutkimus ry:lle ja 6.000 euroa avustus Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta ry:lle Musiikkitalon ikkunoiden korjaukseen mu-seoviraston ohjeiden mukaisiksi. Henkilöstömuutokset Konserni- ja hallintopalveluista siirtyy yleiseen johtamiseen toimistosihteerin työpanoksesta 5 % tiedottami-seen. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

5,5

5,5

5,5

5,6

56

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE EU-hanketoiminta (netto)


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 72 695 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - - -

Tulot 31 400 - - - - -

Netto 41 295 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - - -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 31 400 - - - - -


Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 31 400 - - - - -

Henkilöstökulut 35 964 - - - - - -

Palvelujen ostot 36 731 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - - -

Aineet ja tarvikkeet - - - - - - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut - - - - - - Muut toimintakulut - - - - - - Toimintakulut 72 695 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - - -

Toimintakate 41 295 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - - -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Määrärahaa käytetään EU:n rakennerahasto ym. hankkeisiin kaupunginhallituksen päättämällä tavalla. Hankkeet Kaupunginhallitus on hyväksynyt seuraavan hankkeen 22.12.2014 § 495: Emo ry:n Leader toimintaryhmätyö9 500 euroa/vuosi vuosina 2014 – 2020. Loppuosa määrärahasta on varausta tuleviin hankkeisiin. Talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet” on yhteenveto toimielinten talousarvioihin sisältyvästä sekäkansallisesta että EU -pohjaisesta hankerahoituksesta.”

57

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Elinkeinoelämän edistäminen


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 125 125 - 137 000 - 137 000 - 139 000 - 2 000 1,5

Tulot - - - - - -

Netto 125 125 - 137 000 - 137 000 - 139 000 - 2 000 1,5





Henkilöstökulut 2 686 - 2 500 - 2 500 - 2 500 - - -


Aineet ja tarvikkeet - - - - - - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut - - - - - - Muut toimintakulut - - - - - - Toimintakulut 125 125 - 137 000 - 137 000 - 139 000 - 2 000 1,5

Toimintakate 125 125 - 137 000 - 137 000 - 139 000 - 2 000 1,5

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Vastuualueen menot muodostuvat seuraavista maksuosuuksista: Maksuosuudet Tp 2014 Ta 2015Ennuste 2015 Ta 2016

YritysVoimala Oy 88 134 100 700 100 700 100 700

Alueellinen maaseutuyksikkö 13 367 14 800 14 200 14 800Eläkemenoperusteinen maksu 2 687 2 500 2 500 2 500

Vanajavesikeskusyhteistyö 2014 - 2017 5 000 5 000 5 000 5 000 -Kh 25.3.2013 §168 HHT-kasvukäytävä 2013-2015 (Kh 7.10.2013 10 000 8 000 8 000jatko 2015 - 2017 10.8.2015 § 287) 2 000 10 000

Kauppakamarin jäsenmaksu 5 939 6 000 6 000 6 000

Maksuosuudet yhteensä 125 127 137 000 138 400 139 000

58


TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Kulttuurin tukeminen .


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 750 000 - 655 000 - 655 000 - 655 000 - - -

Tulot - - - - - -

Netto 750 000 - 655 000 - 655 000 - 655 000 - - -





Henkilöstökulut - - - - - -

Palvelujen ostot - - - - - -

Aineet ja tarvikkeet - - - - - - Avustukset 750 000 - 655 000 - 655 000 - 655 000 - - - Vuokrakulut - - - - - - Muut toimintakulut - - - - - - Toimintakulut 750 000 - 655 000 - 655 000 - 655 000 - - -

Toimintakate 750 000 - 655 000 - 655 000 - 655 000 - - -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Riihimäen Teatterin Oy:lle myönnettävä avustus vuodelle 2016 on 620.000 euroa kuitenkin sillä ehdolla, että Riihimäen Teatteri Oy selvittää ja toimittaa kaupunginhallitukselle alkuvuoden 2016 aikana teatterin rakenteelliset kehittämisvaihtoehdot, joiden myötä teatterin avustus on vuonna 2017 500.000 euroa eli toisin sanoen sopeuttaa toimintansa kaupungin mahdollisuuksiin rahoittaa yhtiön toimintaa. Riihimäen Kesäkonserteille myönnettävä avustus on vuonna 2016 35.000 euroa. Tunnusluvut Tp

2013 Tp

2014 Ta

2015 Ta

2016 Riihimäen Teatteri Kävijämäärä

18 246 16 069 15 000 15 000

Kesäkonsertit Konsertit 15 15 16 18kuulijat 3 000 3 000 2 500 2 500

59

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Työllisyyden hoito (netto)


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 1 760 772 - 1 780 300 - 1 780 300 - 1 810 100 - 29 800 1,7

Tulot 526 284 464 800 464 800 433 200 31 600 - 6,8 -

Netto 1 234 488 - 1 315 500 - 1 315 500 - 1 376 900 - 61 400 4,7


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 67 471 96 600 96 600 106 000 9 400 9,7


Tuet ja avustukset 458 813 368 200 368 200 327 200 41 000 - 11,1 - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 526 284 464 800 464 800 433 200 31 600 - 6,8 -

Henkilöstökulut 1 088 839 - 984 700 - 984 700 - 1 024 800 - 40 100 4,1


Aineet ja tarvikkeet 21 621 - 74 600 - 74 600 - 51 700 - 22 900 - 30,7 - Avustukset 8 590 - 15 000 - 15 000 - 27 500 - 12 500 83,3 Vuokrakulut 106 183 - 99 800 - 99 800 - 98 800 - 1 000 - 1,0 - Muut toimintakulut 1 855 - - - - - - Toimintakulut 1 760 772 - 1 780 300 - 1 780 300 - 1 810 100 - 29 800 1,7

Toimintakate 1 234 488 - 1 315 500 - 1 315 500 - 1 376 900 - 61 400 4,7

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Työllisyydenhoidon painopistealueina ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen. Työllisyyden-hoidossa työskentelee vuonna 2016 7 vakinaista työntekijää (kierrätyskeskus 5, työvalmentaja 1, eläkeselvit-telijä-kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja 1 ja työllisyyskoordinaattori 1), joista 1 uusi määräaikainen työval-mentaja. Työllisyydenhoidon menot kasvavat 29 800 euroa. Tulot vähenevät 31.600 euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Työvalmennuksella haetaan pysyviä vaikutuksia pitkäaikaistyöttömyyteen ja työmarkkinatuen kuntaosuu-teen. Työttömien kohdennettu työllistäminen työvalmentajan avulla on vaihtoehto etenkin niille työttömille, joiden työllistymisen esteenä on miltei yksinomaan työpaikan puuttuminen. Työvalmentajan ja kuntouttavan työtoiminnan yhteistyönä myös enemmän tukea tarvitsevien palkkatyöhön saattaminen on mahdollista. Työ-valmentaja toimii osana kuntouttavan työtoiminnan tiimiä, tiiviissä yhteistyössä sosiaalitoimialan ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa. Hyvinkää- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiöltä ostetaan nuorten työpajatoimintaa yhtäaikaisesti 34 nuorelle (33 paikkaa 2015), jota varten varataan määrärahaa 364 500 euroa (385 000 euroa 2015). Työpaja-toimintaan sisältynyt etsivän nuorisotyön palvelukokonaisuus siirtyy säätiöltä kaupungin omaksi toiminnaksi 1.1.2016 alkaen ja tehtävää hoitaneet kaksi vakinaista työntekijää siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä kau-pungin palvelukseen. Tällöin työntekijöiden ammattitaitoa pystytään joustavasti hyödyntämään ja tarjoamaan nuorille kattava palvelukokonaisuus yhteistyössä kaupungin sosiaalipalveluiden, sivistystoimen ja erityisesti nuorisotyön toimijoiden kanssa. Nuorisotoimi sisällyttää tarvittavat määrärahat omaan talousarvioesitykseen-sä. Työllisyydenhoidon määrärahasta vähennetään vastaava palvelun ostamisen kustannus 20 000 euroa.

60

Talousarvio 2016 07.12.2015 Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki velvoittaa kuntia työllistämään työttömät 57 - 59 -vuotiaat työnhakijat, joilla työttömyyspäivärahan enimmäisaika on tullut täyteen ja joille ei ole löytynyt muuta työtä tai koulutusta. Velvoitetyöllistämisen tavoitteena on puuttua pitkittyvään työttömyyteen ja parantaa ikääntynei-den työttömien asemaa. Velvoitetyöllistämiseen varataan 148 000 euroa eli 37 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän, koska velvoitetyöllistettävien määrä on kasvanut viime vuosina (10 henkilöä Ta 2015 ja 16 henki-löä Ta 2016). Velvoitetyöllistettävien määrän tarkempi ennakointi ei ole mahdollista. Palkkauskustannusten nousun johdosta muuhun tukityöllistämiseen (20 htv) varataan määrärahaa noin 32 000 euroa viimevuotista enemmän, yhteensä 443 000 euroa. 16–19-vuotiaiden riihimäkeläisten nuorten kesätyöllistämiseen varataan määrärahaa 118 400 euroa (116 100 euroa 2015), josta noin 110 000 euroa kaupungin kesätyöntekijöiden (85) palkkaukseen ja 7500 euroa kesätyöseteleihin (30). Määrärahalla tuetaan 115 riihimäkeläisen nuoren kesätyöllistymistä. Kesä-työseteleillä edesautetaan nykyistä useamman nuoren (100 nuorta 2015) kesätyön saantia samalla rahalli-sella panostuksella. Talousarvioon sisältyy 1.800 euron määräraha Hämeen Kylät ry:n Tarmokas - työtä yhdistyksessä - hank-keen rahoittamiseksi sekä 11.000 euroa Kanta-Hämeen Romaniyhdistys ry:n Romanien toiminta- ja kulttuu-rikeskus työllisyyspoliittisen hankkeen maksuosuuksiin. Nämä eivät ole Riihimäen kaupungin hallinnoimia hankkeita. Tarmokas – työtä yhdistyksessä -hankkeen tavoitteena on työllistää yhdistyksiin vuosittain 15 pitkäaikaistyö-töntä, joista noin kaksi Riihimäelle. Työllistetyille räätälöidään henkilökohtaiset työllistymispolut. Romanien toiminta- ja kulttuurikeskus, työllisyyspoliittinen hankkeen tavoitteena on parantaa työttömän ro-maniväestön työllistymismahdollisuuksia ja vahvistaa työidentiteettiä. Kanta-Hämeen aluekeskuksissa voi olla kerrallaan noin 5-15 työtöntä aktiivitoimenpiteiden kohteena. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 2 3 5 7

Muut tunnusluvut Työllistetyt 40 70 40 40

Velvoitetyöllistetyt 10 11 10 16 Oppisopimukset 12 9 2 1 Työvuosia yhteensä 26 33 27 29 Kesätyöpaikat 92 95 100 85 Siviilipalveluksessa 3 3 3 3

61


TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Konserni- ja hallintopalvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 4 592 067 - 4 658 700 - 4 658 700 - 4 632 000 - 26 700 - 0,6 -

Tulot 777 971 782 100 782 100 790 400 8 300 1,1

Netto 3 814 096 - 3 876 600 - 3 876 600 - 3 841 600 - 35 000 - 0,9 -



Maksutuotot - 6 200 6 200 5 000 1 200 - 19,4 -

Tuet ja avustukset 348 488 330 000 330 000 350 000 20 000 6,1 Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 231 365 213 000 213 000 254 000 41 000 19,2 Toimintatuotot 777 971 782 100 782 100 790 400 8 300 1,1

Henkilöstökulut 1 964 016 - 1 923 500 - 1 923 500 - 1 915 800 - 7 700 - 0,4 -

Palvelujen ostot 2 376 892 - 2 496 500 - 2 496 500 - 2 496 500 - - -

Aineet ja tarvikkeet 60 786 - 65 900 - 65 900 - 54 500 - 11 400 - 17,3 - Avustukset 250 - 600 - 600 - 600 - - - Vuokrakulut 154 898 - 155 000 - 155 000 - 147 400 - 7 600 - 4,9 - Muut toimintakulut 35 225 - 17 200 - 17 200 - 17 200 - - - Toimintakulut 4 592 067 - 4 658 700 - 4 658 700 - 4 632 000 - 26 700 - 0,6 -

Toimintakate 3 814 096 - 3 876 600 - 3 876 600 - 3 841 600 - 35 000 - 0,9 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset RHL-Data Oy:lle maksettavat palvelukeskuksen menot ovat yhteensä 1 509 000 euroa. Tästä IT -palvelujen osuus on 515 000 euroa, talous-, henkilöstö- ja hankintapalvelujen osuus 842 700 euroa ja atk -ohjelmien käyttö- ja ylläpitopalvelujen osuus 151 300 euroa. Maksuosuudet nousevat yhteensä 21.600 euroa vuodesta 2015. Työterveyshuollon ostopalvelumaksuihin on varattu 700 000 euroa kuten vuonna 2015. Määrärahoja on vähennetty henkilöstömuutosten johdosta 40 300 euroa. Toimitilamuutosten johdosta sisäiset vuokra- ja siivouskulut pienenevät 10.000 euroa. Toimintatuotoista on vähennetty mm. kopioinnin sekä posti- ja puhelinmaksujen vähentymisen johdosta 52 700 euroa. Toimintatuotot kasvavat 41 000 euroa pääosin pysäköintivirhemaksun korotuksen johdosta. Henkilöstömuutokset Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt eläköitymisten johdosta 2,2 henkilötyövuodella. Vähennykset pienentävät palkkamenoja 94 000 euroa. Varhaiseläkemenoihin on varattu 86.600 euroa. TUNNUSLUVUT

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 23,0 23,5 23,5 21,3

62


10.2. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

63

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA NYKYTILAN KUVAUS Sosiaali- ja terveystoimialan keskus muodostuu neljästä palvelualueesta sekä yhteispalveluyksiköstä, jotka muodostavat sosiaali- ja terveystoimen viisi tulosaluetta. Palvelualueet ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualue, aikuisten ja vammaisten palvelujen palvelualue, koti- ja vanhuspalvelujen palvelualue sekä terveyspalvelujen palvelualue. Yhteispalveluyksikkö tuottaa toimialan keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut sekä vastaa lautakunnan toimival-taan kuuluvien asioiden valmistelusta ja kaupungin hallintoelinten päätösten toimeenpanosta. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualue vastaa lapsille ja heidän perheilleen tarkoitettujen perhe- ja sosiaalipalveluiden tuottamisesta sekä alle 25-vuotiaille nuorille tarkoitetuista matalan kynnyksen palveluista. Palvelualue jakautuu kahteen vastuualueeseen eli perhepalveluihin ja lastensuojelupalveluihin. Lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja peruspalveluja ovat palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi, lapsi-perheiden kotipalvelu, matalankynnyksen palvelut, ennaltaehkäisevä perhetyö, sosiaaliohjaus ja vertaisryh-mätoiminta sekä perheneuvolapalvelut. Lastensuojelupalveluita ovat tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, las-tensuojelun sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä sijaishuolto perhehoidos-sa tai Mäkikujan perhekeskuksessa. Aikuisten ja vammaisten palvelujen palvelualue sisältää täysi-ikäisille tarkoitetut sosiaalipalvelut sekä vammaisten sosiaalipalvelut iästä riippumatta. Sekä aikuisten että vammaisten sosiaalityön palveluihin kuu-luvat sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja -neuvonta. Aikuisten sosiaalityön palveluihin kuuluvat lisäksi toimeentulo-tuki, työvoiman palvelukeskuksen palvelut, eläkeselvittely, sosiaalinen luototus sekä päihde- ja mielenterve-yspalvelut sisältäen muun muassa kotona asumisen tukipalvelut ja kuntouttavat asumispalvelut. Vammaispalvelut on tarkoitettu kehitysvammaisille ja vaikeavammaisille, ja niitä ovat muun muassa työ- ja päivätoiminta, avotyötoiminta, tuettu työ, asumisen tukipalvelut, perhehoito, omaishoidontuki ja asumispalve-lut. Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluja ovat lisäksi esimerkiksi kuljetuspalvelut sekä erilaiset taloudelli-set tukitoimet, kuten henkilökohtainen apu. Koti- ja vanhuspalvelujen palvelualue sisältää palveluneuvonnan, kotihoidon tukipalveluineen, sosiaali-työn, vanhusten omaishoidon tuen, päivätoiminnan, kuljetuspalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut sekä lyhyt- ja pitkäaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon. Kotihoidon tukipalveluita ovat ateriapalvelut, kauppakassi-palvelut sekä kylvetys- ja asiointipalvelut. Vanhuspalveluiden tavoitteena on, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan omaisten ja läheisverkoston tukemana. Terveydenhuollon palvelualue käsittää perusterveydenhuollon avohuollon ja vuodeosastotoiminnan, ym-päristöterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon. Perusterveydenhuolto järjestetään Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä ja erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. KEHITTÄMISKOHTEET 2016 – 2018 JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 Toimialojen kehittämiskohteet 2016 - 2018 ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarvion kohdassa 9. ”Kehittämiskohteet 2016- 2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2016”.

64

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos % v

2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 98 701 334 - 99 591 000 - 99 644 000 - 102 104 000 - 2 460 000 2,5

Tulot 6 688 962 6 930 700 6 930 700 7 513 700 583 000 8,4

Netto 92 012 372 - 92 660 300 - 92 713 300 - 94 590 300 - 1 877 000 2,0

TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos % v


Maksutuotot 3 619 536 3 791 700 3 791 700 4 238 600 446 900 11,8

Tuet ja avustukset 1 724 491 1 570 000 1 570 000 1 685 000 115 000 7,3 Vuokratuotot 472 218 648 600 648 600 730 600 82 000 12,6 Muut toimintatuotot 174 493 180 500 180 500 174 900 5 600 - 3,1 - Toimintatuotot 6 688 962 6 930 700 6 930 700 7 513 700 583 000 8,4


Palvelujen ostot 70 666 107 - 69 649 700 - 69 702 700 - 71 209 900 - 1 507 200 2,2

Aineet ja tarvikkeet 556 704 - 606 300 - 606 300 - 568 700 - 37 600 - 6,2 - Avustukset 7 917 764 - 7 936 700 - 7 936 700 - 8 828 400 - 891 700 11,2 Vuokrakulut 1 959 358 - 2 295 500 - 2 295 500 - 2 282 200 - 13 300 - 0,6 - Muut toimintakulut 156 549 - 167 100 - 167 100 - 162 000 - 5 100 - 3,1 - Toimintakulut 98 701 334 - 99 591 000 - 99 644 000 - 102 104 000 - 2 460 000 2,5

Toimintakate 92 012 372 - 92 660 300 - 92 713 300 - 94 590 300 - 1 877 000 2,0

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut ovat yhteensä 102,1 milj.euroa ja tulot 7,5 milj.euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan olevan vuonna 2016 noin 2,2 milj. euroa. Määräraha on 700.000euroa suurempi kuin vuonna 2015. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat 419.000 euroa eli 1,2 % mm. sovitusta alijäämien kattamisohjelmastajohtuen. Ensihoidon menot kasvavat 43.000 euroa eli 4,7 %. Koti- ja vanhuspalvelujen tehostettuun palveluasumiseen varattu määräraha kasvaa 581 000 euroa, koskapalvelujen ostossa siirrytään korvaamaan hoivan kustannukset palveluntuottajalle bruttoperiaatteella ja kau-punki laskuttaa asiakasmaksut. Vastaavasti ympärivuorokautisissa palveluissa tuotot kasvavat vuoteen 2015verrattuna edellä mainitun ostopalvelukäytännön myötä samalla summalla, joten muutoksen välitön nettovai-kutus on 0 euroa. Lapsiperheiden kotipalveluun on varattu 40 000 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Lapsiperheiden kotipal-velu on uuden sosiaalihuoltolain mukainen subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelujen asumispalvelujen mää-rärahaa on korotettu 98.000 eurolla lisääntyneen asiakasmäärän vuoksi. Toimintatuotot kasvavat 68.000 myynti- ja maksutuottojen yhden prosentin korotuksen vuoksi.

65


Toimialan esitykseen on tehty seuraavat muutokset SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Menot TulotLasten, nuorten ja perheiden palvelut* perheiden palvelut 60 000 - Aikuisten ja vammaisten palvelut* työmarkkinatuen kuntaosuus 80 000 - * vammaispalvelujen ostot 82 000 - * soten havaitseman virheen korjaus 75 000 - Terveyspalvelut

* terveyskeskuksen alijäämän kattaminen 506 000 * erikoissairaanhoidon esittämä tarkistus 78 000 - * Varhaiseläkemaksun tarkistus koko toimialalla 5 900

211 900 75 000 - Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alkuosassa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 312,5 329,5 346 342,5

66


TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Yhteispalvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 646 953 - 561 200 - 561 200 - 564 100 - 2 900 0,5

Tulot 6 547 - - - - -

Netto 640 406 - 561 200 - 561 200 - 564 100 - 2 900 0,5


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 400 - - - - -


Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 6 147 - - - - - Toimintatuotot 6 547 - - - - -



Aineet ja tarvikkeet 13 751 - 14 100 - 14 100 - 8 600 - 5 500 - 39,0 - Avustukset 32 680 - 20 000 - 20 000 - 20 000 - - - Vuokrakulut 36 399 - 47 400 - 47 400 - 57 000 - 9 600 20,3 Muut toimintakulut 9 509 - 5 400 - 5 400 - 4 000 - 1 400 - 25,9 - Toimintakulut 646 953 - 561 200 - 561 200 - 564 100 - 2 900 0,5

Toimintakate 640 406 - 561 200 - 561 200 - 564 100 - 2 900 0,5

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Vuoden 2016 aikana otetaan esimiesten käyttöön talouden ja toiminnan seurannan, ennustamisen ja rapor-

toinnin työkalu. Lisäksi luodaan toimialalle systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 6 5 5

67

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Lasten, nuorten ja perheiden palvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot - 7 090 400 - 7 090 400 - 7 160 200 - 69 800 1,0

Tulot - 302 500 302 500 305 600 3 100 1,0

Netto - 6 787 900 - 6 787 900 - 6 854 600 - 66 700 1,0


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot - 198 800 198 800 220 000 21 200 10,7

Maksutuotot - 103 000 103 000 85 600 17 400 - 16,9 -

Tuet ja avustukset - - - - - #JAKO/0!Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - 700 700 - 700 - 100,0 - Toimintatuotot - 302 500 302 500 305 600 3 100 1,0

Henkilöstökulut - 2 807 600 - 2 807 600 - 2 856 000 - 48 400 1,7

Palvelujen ostot - 3 741 400 - 3 741 400 - 3 727 100 - 14 300 - 0,4 -

Aineet ja tarvikkeet - 57 400 - 57 400 - 62 400 - 5 000 8,7 Avustukset - 150 000 - 150 000 - 173 500 - 23 500 15,7 Vuokrakulut - 319 000 - 319 000 - 326 100 - 7 100 2,2 Muut toimintakulut - 15 000 - 15 000 - 15 100 - 100 0,7 Toimintakulut - 7 090 400 - 7 090 400 - 7 160 200 - 69 800 1,0

Toimintakate - 6 787 900 - 6 787 900 - 6 854 600 - 66 700 1,0

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Palvelualueella keskitytään uuden organisaatiorakenteen ja uusien toimintakäytäntöjen sisäistämiseen. Toi-mintavuoden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat samat kuin vuonna 2015 eli tavoitteena on edelleenvarhaisen tuen lisääminen ja lastensuojelun sijaishuollon vähentäminen. Toimintavuoden aikana varmistetaanuuden sosiaalihuoltolain edellyttämiin toimenpiteisiin vastaaminen. Yksi varhaisen tuen palveluista on uutena palveluna tarjottava lapsiperheiden kotipalvelu, johon varataan40.000 euroa. Lapsiperheiden kotipalvelu on uuden sosiaalihuoltolain mukainen subjektiivinen oikeus. Palvelut järjestetään olemassa olevien kahden oman työtekijäpanoksen lisäksi palveluseteleillä. Tämä tarkoittaa koti-palvelun palvelujen lisäystä noin 20 - 30 lapsiperheelle vuositasolla. Henkilöstön työpanosta siirretään korjaavista toimista varhaiseen tukeen ja matalankynnyksen palveluihin. Työon perinteisesti liittynyt lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon työhön, mutta jatkossa henkilöstöresursseis-ta ja palkkamäärärahoista kohdennetaan noin puolet ennaltaehkäisevään sekä kotiuttavaan työhön. Tavoit-teena on ehkäistä lastensuojeluasiakkuuksia ja toisaalta varmistaa lapsen kotiutuminen sijaishuollosta riittävintukitoimin. Perheille lisätään mahdollisuutta saada niin ennaltaehkäisevää perhetyötä kuin tehostettuakin perhetyötä.Ryhmämuotoisen päiväkuntoutuksen ryhmiä lisätään yhdellä (3/vuosi), jolloin palvelu tavoittaa vuositasollanoin 4 perhettä enemmän kuin vuonna 2015. Ympärivuorokautisessa perhekuntoutuksessa tulee olemaanvuositasolla kuusi perhettä. Näiden rinnalle perustetaan ennaltaehkäisevänä toimintana ryhmämuotoisia kun-touttavia ryhmiä vanhemmille sekä nuorille. Lastensuojelun sijaishuollon painopistettä siirretään lastensuojelulain edellyttämällä tavalla entisestään laitos-hoidosta perhehoitoon. Perhehoidon osuuden tavoite sijaishuollosta on 65 %. Perhehoidon ostoihin siirre-

68


tään laitoshoidon ostopalveluiden määrärahoja 100 000 euroa, jolla saadaan neljä perhehoidon sijoitusta yh-den laitossijoituksen sijaan. Sijaishuollossa panostetaan kotiuttavaan työhön. Vertaistukiryhmiä järjestetään sijoitettujen lasten vanhemmil-le, jotta voidaan vahvistaa muutostyön tekemistä vanhempien kanssa ja tätä kautta tukea perheen jälleenyh-distymistä sekä lyhentää sijoitusaikoja. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokausimääriä vähenne-tään ja siitä vapautuvia varjoja kohdennetaan jälkihuoltoon sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Perustetaan palveluohjaus- ja arviointiyksikkö, jossa hoidetaan keskitetysti lapsiperheiden palveluiden palve-luohjaus ja palvelutarpeen- sekä lastensuojelutarpeenarviointi. Palveluohjauksen kautta perheet ohjautuvat ensisijaisesti peruspalveluihin, mutta tarvittaessa myös erityisen tuen palveluihin tai lastensuojeluun. Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita kehitetään yhteistyössä Sitran (SIB- Social Impact Bond eli vaikutta-vuusinvestointi) ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Suunnitellaan lasten ja nuorten matalankynnyksen palveluiden yksikkö vuodelle 2017. Periaatteena on palve-luiden helppo saatavuus ja nopea reagointi asiakkaan palvelun tarpeeseen. Matalankynnyksen palveluita ovat Perheneuvola, Ankkuri-toiminta poliisilaitoksella ja nuorten palvelupiste Nuppi sekä etsivä nuorisotyö. Uusia työmuotoja kehittämällä vastataan nuorisopalvelutakuuseen siten, että nuorten aikuisten toimintakykyä ja työ-kykyä voidaan parantaa. Yhteistyötä tiivistetään aikuissosiaalityön kanssa. Nuorisolle suunnattuja palveluja vahvistetaan lisäksi kohdentamalla osa perheneuvolan työpanoksesta (0,5 psykologia ja 0,5 sosiaalityönteki-jää) yli 13-vuotiaisiin nuoriin. Tuottojen arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 306 000 euroa. Tästä noin 175 000 euroa on Perheneuvo-lan tuottoja ja noin 93 000 euroa asiakasmaksutuottoja. Loput tuotot koostuvat jäsenkuntien maksuosuuksista ja yhteistoimintakorvauksista sekä kotikuntakorvauksista. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alkuosassa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Tunnusluvut

Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016


Perhepalvelut Palvelutarpeenarvioinnit lkm Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat lkm Perhepalveluiden asiakkaat lkm yhteensä Perheneuvolan asiakkaat

Lastensuojelupalvelut Lastensuojeluilmoitukset lkm Lastensuojelutarpeenarvioinnit lkm Lastensuojelun avohuollon asiakkaat lkm Kodin ulkopuolelle sijoitetut 31.12. lkm Kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitovrk - joista perhehoidon hoitovrk - joista laitoshoidon hoitovrk

816

839

54792

30 35614 90915 447

610

755

57092

33 15117 42115 730

830

720

480 85

100150250840

72070045085

27 32017 7589 562

69

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Aikuisten ja vammaisten palvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot - 17 917 600 - 17 917 600 - 18 558 400 - 640 800 3,6

Tulot - 2 458 600 2 458 600 2 519 500 60 900 2,5

Netto - 15 459 000 - 15 459 000 - 16 038 900 - 579 900 3,8


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot - 230 100 230 100 154 400 75 700 - 32,9 -

Maksutuotot - 224 700 224 700 221 000 3 700 - 1,6 -

Tuet ja avustukset - 1 570 000 1 570 000 1 685 000 115 000 - Vuokratuotot - 261 300 261 300 289 100 27 800 10,6 Muut toimintatuotot - 172 500 172 500 170 000 2 500 - 1,4 - Toimintatuotot - 2 458 600 2 458 600 2 519 500 60 900 2,5

Henkilöstökulut - 3 085 500 - 3 085 500 - 3 078 900 - 6 600 - 0,2 -

Palvelujen ostot - 7 220 800 - 7 220 800 - 6 992 600 - 228 200 - 3,2 -

Aineet ja tarvikkeet - 123 000 - 123 000 - 109 900 - 13 100 - 10,7 - Avustukset - 6 786 800 - 6 786 800 - 7 722 600 - 935 800 13,8 Vuokrakulut - 561 900 - 561 900 - 521 800 - 40 100 - 7,1 - Muut toimintakulut - 139 600 - 139 600 - 132 600 - 7 000 - 5,0 - Toimintakulut - 17 917 600 - 17 917 600 - 18 558 400 - 640 800 3,6

Toimintakate - 15 459 000 - 15 459 000 - 16 038 900 - 579 900 3,8 Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Aikuisten palvelut A-klinikalta siirtyy vuoden 2016 alussa johtava sosiaalityöntekijä sekä kolme psykiatrista sairaanhoitajaa terveyskeskuksen terveyspalveluihin. Toiminnan siirto terveydenhuoltoon on osa vuonna 2015 aloitettua päihde- ja mielenterveyspalvelujen muutosprosessia. A-klinikkatoiminnan integrointi osaksi terveydenhuollon organisaatiota vähentää palvelualueen asiakasmaksutuottoja 90 000 euroa. Aikuisten palvelujen henkilöstö-, tilavuokra- ja muut kulut vähenevät n 300 000 euroa. Nettovaikutus on siten 210.000 euroa. Lisäksi A-klinikkatoimintaan liittyvä laitoskuntoutuksen määräraha, 80 000 euroa, siirtyy terveyskeskukseen ja vähenee vastaavasti aikuisten palveluista. Kokonaisuudessaan terveyskeskuksen vastuulle siirtyvä nettomenosumma on siten 290.000 euroa. Aikuissosiaalityössä aloitetaan organisaatiomuutos, jossa valmistaudutaan tulevaan perustoimeentulotuen käsittelyn ja maksatuksen siirtoon Kelan toiminnaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Organisaatiomuutoksella pyritään vastaamaan uuden sosiaalihuoltolain mukaisten tavoitteellisten ja yksilöllisten palveluiden järjestä-misen haasteisiin. Tämän vuoksi tehtävä- ja virkarakennetta tarkastellaan ja uudelleen organisoidaan vas-taamaan paremmin uuden sosiaalihuoltolain määrittämiä tavoitteita. Nuorisopalvelutakuu ja siihen liittyvät toimenpiteen otetaan myös huomioon aikuissosiaalityön kehittämisessä. Nuorisopalvelutakuun piiriin kuulu-ville asiakkaille pyritään löytämään heidän palvelutarpeeseen kohdistuvia yksilöllisiä palveluratkaisuja. Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan olevan vuonna 2016 noin 2,2 milj. euroa. Määrärahaa on lisätty 700 000 euroa verrattuna vuoden 2015 talousarvioon.

70

Talousarvio 2016 07.12.2015 Pitkäaikaistyöttömyyden haasteisiin pyritään vastaaminen uudella tavalla järjestettävällä Kanta-Hämeen seudullisella monialaisella yhteispalvelulla, jossa alueen kunnat ja valtio tekevät entistä tiiviimpää ja tavoit-teellisempaa yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edellytysten parantamisen osalta. Monialaisen yhteispalvelun kehittämisen varmistamiseksi palkataan yhteinen palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon, joka vastaa toiminnan operatiivisesta johtamisesta, suunnittelusta ja tuloksien seurannasta Kanta-Hämeen alueella. Uuden palvelupäällikön palkka- ja muut kustannukset jyvitetään toiminnasta vas-taavien kuntien kesken, josta Riihimäen kaupungin osuus noin 13 000 euroa vuodessa. Pitkäaikaistyöttö-myyden vähentämiseen pyritään myös eläkeselvittelytyöllä, joka vaikuttaa pitkäaikaistyöttömien lukumäärän pienentymiseen eläkepäätöksien perusteella. Kuntouttavan työtoiminnan siirtäminen osaksi aikuisten ja vammaisten palvelualueen palvelutuotantoa suun-nitellaan toteutettavaksi vuosina 2016 - 2018. Tällöin työllistämistoimenpiteet saadaan kohdennettua entistä tehokkaammin vaikeimmassa työllistymistilanteessa olevia asiakkaita kohtaan. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen asumispalveluihin on varattu 98.000 euroa enemmän kuin vuonna 2015 johtuen lisään-tyneestä asiakasmäärästä. Kotona asumisen tukeminen ja laitoshoidon vähentäminen ovat edelleen toimin-nan tavoitteita. Vammaispalveluissa jatketaan työtä kustannuksien alentamiseen kehitysvammaisten ja vai-keavammaisten ostopalvelujen kilpailutuksella. Vammaispalveluissa sitoudutaan noudattamaan valtakunnal-lista linjausta, jonka mukaisesti tavanomainen asuminen riittävillä tukipalveluilla on myös kehitysvammaisille kuntalaisille aina ensisijainen vaihtoehto verrattuna ympärivuorokautiseen asumispalveluun. ’ Kehitysvammaisten työllistämisedellytyksiä pyritään parantamaan asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti työhönvalmentajan palvelulla, jonka tavoitteena on löytää yksilöllisiä ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöi-den työllistymiseen. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alkuosassa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 42 56 67,5 64Toimeentulotuki - kotitalouksia joille maksettu toimeentu-lotukea

1 504 1 573 1 500 1550

Kehitysvammapalvelut - asiakkaat laitoshoidossa 31.12. 0 1 1 0- asiakkaat asumispalveluissa 31.12. * oma toiminta 15 11 18 18 * ostopalvelut - asiakkaat omissa kotiin annettavissa palveluissa 1.1.-31.12.

67 72 63 20

6740

Vaikeavammaisten palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 1.1.-31.12.

66 54 50 43

Mielenterveyskuntoutujien palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 31.12. 33 42 35 35Yhteiset palvelut 1.1.–31.12. - kuljetustuki 497 546 500 520- omaishoidontuki, alle 65-vuotiaat 56 56 65 50- henkilökohtainen avustaja 106 123 90 135

71

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Koti- ja vanhuspalvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 19 383 467 - 19 651 200 - 19 651 200 - 20 060 400 - 409 200 2,1

Tulot 4 050 151 4 169 600 4 169 600 4 688 600 519 000 12,4

Netto 15 333 316 - 15 481 600 - 15 481 600 - 15 371 800 - 109 800 - 0,7 -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 286 488 311 000 311 000 310 200 800 - 0,3 -

Maksutuotot 3 361 385 3 464 000 3 464 000 3 932 000 468 000 13,5

Tuet ja avustukset 21 964 - - - - - Vuokratuotot 370 427 387 300 387 300 441 500 54 200 14,0 Muut toimintatuotot 9 887 7 300 7 300 4 900 2 400 - 32,9 - Toimintatuotot 4 050 151 4 169 600 4 169 600 4 688 600 519 000 12,4


Palvelujen ostot 5 282 840 - 4 875 300 - 4 875 300 - 5 374 200 - 498 900 10,2

Aineet ja tarvikkeet 356 764 - 361 800 - 361 800 - 317 800 - 44 000 - 12,2 - Avustukset 497 684 - 967 900 - 967 900 - 900 300 - 67 600 - 7,0 - Vuokrakulut 1 354 293 - 1 367 200 - 1 367 200 - 1 377 300 - 10 100 0,7 Muut toimintakulut 26 289 - 7 100 - 7 100 - 10 300 - 3 200 45,1 Toimintakulut 19 383 467 - 19 651 200 - 19 651 200 - 20 060 400 - 409 200 2,1

Toimintakate 15 333 316 - 15 481 600 - 15 481 600 - 15 371 800 - 109 800 - 0,7 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Koti- ja vanhuspalveluissa keskitytään edelleen palvelurakenteen keventämiseen ja kotona asumisen tukemi-seen yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen avulla. Vuonna 2016 palvelurakennetta kevennetään vähentämällä neljä laitoshoitopaikkaa Riihikodista, muuttamalla14 laitoshoitopaikkaa tehostetun palveluasumisen paikoiksi sekä viisi paikkaa lyhytaikaiseksi palveluasumi-seksi. Muutoksen jälkeen lyhytaikaiseen asumiseen on 30 paikkaa kaupungin omissa yksiköissä. Lyhytaikai-sen asumispalvelun lisäämisellä mahdollistetaan asiakkaan siirtyminen terveyskeskuksesta jatkokuntoutuk-seen nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Laitospaikkojen vähentämisen vuoksi Riihikodista siirretään hoitajantoimi kotihoitoon. Tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla varaudutaan vastaamaan noin 75 asiakkaan ympärivuorokautisenpalvelutarpeeseen, määrä säilyy vuoden 2015 tasossa. Tehostettuun palveluasumiseen varattu määräraha kasvaa 581.000 euroa, koska palvelujen ostossa siirrytään korvaamaan hoivan kustannukset palveluntuotta-jalle bruttoperiaatteella ja kaupunki laskuttaa asiakasmaksut. Ympärivuorokautisissa palveluissa tuotot kasva-vat vuoteen 2015 verrattuna edellä mainitun ostopalvelukäytännön myötä vastaavalla summalla. Riihikodillaasiakasmaksutuotot vähenevät 58.000 paikkojen vähentämisen vuoksi. Kotihoidossa vastataan kasvavaan palvelutarpeeseen. Kotihoidossa toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiililai-teiden hankinnan käyttöönottoprojekti käynnistyy vuonna 2016. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotontavoitteena on yhden henkilötyövuoden lisäys välittömään asiakasaikaan. Kotihoitoon siirtyy yksi hoitajan va-kanssi ympärivuorokautisista palveluista. Kotihoidossa valmistellaan käyttöön pitkäaikaisen kotihoidon palve-luseteli. Ostopalveluna hankittava tuettu palveluasuminen muuttuu asteittain kotihoidon palveluksi, mikä näkyykotihoidon tulojen kasvuna 75.000 eurolla vuoteen 2015 verrattuna.

72


Omaishoidon tukeen varataan 570.000 euroa eli 50.000 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Määrärahan lisä-yksellä omaishoidon tuen piiriin voidaan ottaa 10 asiakasta enemmän vuoden aikana. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet tarkistetaan vuoden 2016 aikana. Kotihoidossa selvitetään vuoden 2016 aikana RAI-arviointi- ja seurantajärjestelmän käyttöönottoa vuonna 2017. RAI-järjestelmän käyttäjien on mahdollista liittyä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen organisoimaan vertaiskehittämiseen. TUNNUSLUVUT Tp

2013 Tp

2014 Ta

2015 Ta

2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosina) 223 225 220 220

Hoitopäivät Riihikodissa ja Uranuskodissa - laitoshoito pitkäaikainen 35 084 35 021 32 480 21 900- laitoshoito lyhytaikainen 2 36 0 0- palveluasuminen, 17 895 18 955 25 300 49200 josta lyhytaikaisasuminen 6 005 6 216 6 400 10 900 Hoitopäivät muu palveluasuminen - ostettu palveluasuminen 51 228 48 640 41 800 40 600 Asiakkaat 31.12. - asumispalvelut/oma toiminta 73 74 89 105- asumispalvelut/ostettu 145 127 125 113- päivätoiminta/oma toiminta 109 109 115 115 Osuus 75 vuotta täyttäneistä - pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12. (suositus 2,0 – 3,0 %) - tehostetussa palveluasumisessa 31.12. (suositus 6,0 – 7,0 %)

4,2 % 4,2 %

5,2 %

3,6 %

6,8 %

3,0 %

7,0 %

- säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 (suositus 13,0 – 14,0 %)

11,4 % 13,6 % 12,0 % 13,0 %

- omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana (suositus 6,0 – 7,0 %)

5,2 % 3,7 % 5,2 % 6,0 %

73

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA VASTUUALUE Terveyspalvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 53 422 069 - 54 370 600 - 54 423 600 - 55 760 900 - 1 337 300 2,5

Tulot - - - - - -

Netto 53 422 069 - 54 370 600 - 54 423 600 - 55 760 900 - 1 337 300 2,5






Palvelujen ostot 52 748 061 - 53 724 000 - 53 777 000 - 55 030 300 - 1 253 300 2,3

Aineet ja tarvikkeet 49 707 - 50 000 - 50 000 - 70 000 - 20 000 - Avustukset 8 211 - 12 000 - 12 000 - 12 000 - - - Vuokrakulut - - - - - - Muut toimintakulut - - - - - - Toimintakulut 53 422 069 - 54 370 600 - 54 423 600 - 55 760 900 - 1 337 300 2,5

Toimintakate 53 422 069 - 54 370 600 - 54 423 600 - 55 760 900 - 1 337 300 2,5

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Perusterveydenhuollon määrärahavaraus perustuu kaupunginhallituksen antamiin ohjeisiin. Kaupungin var-sinainen maksuosuus ilman A-klinikan siirtoa ja alijäämän kattamiseen varattua summaa lukuun ottamatta ei kasva vuodesta 2015. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden avopalvelut muodostavat vuoden alusta lukien hallinnollisesti ja toimin-nallisesti yhtenäisen yksikön, joka toimii seudullisesti osana terveyskeskuksen kuntayhtymää. A-klinikkatoiminta ja siihen liittyvä kuntoutushoito siirtyy kaupungilta terveyskeskuksen tehtäväksi. A-klinikalta siirtyy vuoden 2016 alussa johtava sosiaalityöntekijä sekä kolme psykiatrista sairaanhoitajaa terveyskeskuksen terveyspalveluihin. A-klinikkatoiminnan integrointi osaksi terveydenhuollon organisaatiota vähentää kaupungin henkilöstö-, tilavuokra- ja muita kuluja sekä asiakasmaksutuottoja nettovaikutuksen ollessa 210 000 euroa. Määräraha siirtyy aikuisten palveluista terveyskeskukseen. Lisäksi A - klinikkatoimin-taan liittyvä laitoskuntoutuksen määräraha 80 000 euroa siirtyy terveyskeskukseen ja vähenee vastaavasti aikuisten palveluista. Riihimäen menot vähenevät näin nettomääräisesti 290.000 euroa ja terveyskeskuskun-tayhtymän menot kasvavat vastaavalla summalla. Koti- ja asumispalveluille virka-ajan ulkopuolella suunnattu kokeiluluonteinen päivystyslääkäripalvelun tar-joaminen jatkuu kuntayhtymän toimesta ja laajenee koskemaan myös Hausjärven ja Lopen kuntia. Useita palveluja käyttävien, sosiaalipalvelujen kanssa yhteisten asiakkaiden hoito- ja palveluprosessien ke-hittäminen jatkuu edelleen. Neuvolatoiminnan osalta terveyskeskuksen kuntayhtymä on mukana lasten var-haisen tuen hankkeessa, jolle pyritään saamaan rahoitus Sitran SIB-hankkeen kautta.

74

Talousarvio 2016 07.12.2015 Uuden kuntalain mukaan myös kuntayhtymillä on alijäämän kattamisvelvoite. Vuoden 2016 talousarvioon on varattu 506.000 euroa terveyskeskuskuntayhtymän kertyneiden alijäämien kattamiseen. Alijäämä katetaan viiden vuoden aikana alkaen vuonna 2016. Erikoissairaanhoidon maksuosuus kasvaa kuluvasta vuodesta 519.000 euroa eli 1,2 %. Maksuosuuteen sisältyy erikoissairaanhoidon kuntayhtymän kertyneiden alijäämien kattaminen. Ensihoidon kustannukset kasvat 43.000 euroa eli 4,7 %. Terveydenhuollon maksuosuudet ja kuntayhtymien alijäämän kattamisohjelmat on esitetty seuraavissa tau-lukoissa. TERVEYDENHUOLTO 2012 2013 2014 Ta 2015 Ta 2015 Ta 2016

Riihimäen kaupungin maksuosuudet +muutos

PERUSTERVEYDENHUOLTO

Riihimäen seudun terveyskeskus 17 705 936 18 812 965 19 240 171 18 883 000 18 936 000 18 936 300

Muutos % 6,3 2,3 1,9 - 1,6 - 0,3

A-klinikan siirto & päihdeongelmaisten kuntotus 290 000

Terveyskeskuksen alijäämien laskutus 260 533 - - 506 000

Terveyskeskus yhteensä 17 705 936 19 073 498 19 240 171 18 883 000 18 936 000 19 732 300

Muutos % 7,7 0,9 1,9 - 1,6 - 4,5

Sotaveteraanien avustukset ja RM uinti 7 038 9 551 8 213 12 000 12 000 12 000

Terveyskeskuksen laskuttamat muut menot 49 707 50 000 50 000 70 000

Hoitokoti Koivikko 167 915 206 713 318 569 330 000 330 000 310 000

Perusterveydenhuolto yhteensä 17 880 889 19 289 762 19 616 660 19 275 000 19 328 000 20 124 300

Muutos % 7,9 1,7 1,7 - 1,5 - 4,4

ERIKOISSAIRAANHOITO

Kanta-Hämeen erikoissairaanhoitopiiri 30 793 000 30 767 000 32 196 000 33 324 153 33 324 153 33 121 200

Muutos % 0,1 - 4,6 3,5 3,5 0,6 -

Sairaanhoitopiirin alijäämien laskutus 227 847 227 847 849 800

Maksu-osuudet yhteensä 30 793 000 30 767 000 32 196 000 33 552 000 33 552 000 33 971 000

Muutos % 0,1 - 4,6 4,2 4,2 1,2

Maakunnallinen e-resepti ja e-arkisto 18 537 20 000 20 000 35 000

Sairaanhoitopiiri ilman ensihoitoa 30 793 000 30 767 000 32 214 537 33 572 000 33 572 000 34 006 000

Muutos % 0,1 - 4,7 4,2 4,2 1,3

Ensihoito 504 000 848 921 959 372 919 000 919 000 962 000

Muutos % 68,4 13,0 4,2 - 4,2 - 4,7

Sairaanhoitopiiri yhteensä 31 297 000 31 615 921 33 173 909 34 491 000 34 491 000 34 968 000

Muutos % 1,0 4,9 4,0 4,0 1,4

Jatkopaikkamaksut 18 000 15 505 15 500 20 000 20 000 20 000

Kuel-maksut 649 469 687 671 616 004 584 600 584 600 648 600

Erikoissairaanhoito yhteensä 31 964 469 32 319 097 33 805 413 35 095 600 35 095 600 35 636 600

Muutos % 1,1 4,6 3,8 3,8 1,5

TERVEYDENHUOLTO YHTEENSÄ 49 845 358 51 608 859 53 422 073 54 370 600 54 423 600 55 760 900

Muutos % 3,5 3,5 1,8 1,9 2,6 ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA

Riihimäen seudun terveyskeskus 2016 2017 2018 2019 2020

Alijäämä 31.12.2014 3 884 560 -

Riihimäki 506 028 506 028 506 028 506 028 506 028

Hausjärvi 137 904 137 904 137 904 137 904 137 904

Loppi 132 980 132 980 132 980 132 980 132 980

Alijäämä 31.12. 3 107 648 - 2 330 736 - 1 553 824 - 776 912 - -

Kanta-Hämeen erikoissairaanhoitopiirin ky

(ilman konsernia) 2014 Enn 2015 2016 2017 2018

Alijäämä yhteensä 25 536 000 - 25 536 000 - 24 820 000 - 20 035 000 - 11 327 000 -

Alijäämän kattaminen kunnat yhteensä 716 000 4 785 000 8 708 000 12 862 000

Ali-/ylijäämä 31.12. 25 536 000 - 24 820 000 - 20 035 000 - 11 327 000 - 1 535 000

Riihimäen osuus alijäämästä 4 132 309 - 4 132 309 - 4 001 853 - 3 152 037 - 1 605 497 -

Riihimäen osuus alijäämän kattamisesta 130 455 849 816 1 546 541 2 284 291

Ali-/ylijäämä 31.12. 4 132 309 - 4 001 853 - 3 152 037 - 1 605 497 - 678 795

10.3. SIVISTYSLAUTAKUNTA

75

Talousarvio 2016 07.12.2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA NYKYTILAN KUVAUS SIVISTYSPALVELUT Toimiala muodostuu seitsemästä tulosalueesta ja kulttuuri- ja vapaa-aikajaostosta. Yhteispalvelut Sivistyspalvelukeskus tuottaa toimialan hallinto- ja tukipalvelut sekä vastaa lautakunnan toimivaltaan kuulu-vien asioiden valmistelusta ja kaupungin hallintoelinten päätösten toimeenpanosta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tuottaa kunnallisen päivähoidon, esiopetuksen, avoimen varhaiskasvatuksen ja perusope-tuksen iltapäivätoiminnan sekä koululaisten kesätoimintojen palveluja. Lisäksi tulosalue huolehtii kunnallisen päivähoidon vaihtoehtoina maksettavien tukien päätöksistä ja palveluista. Varhaiskasvatus myös valvoo yksityisiä palvelutuottajia. Kunnallista varhaiskasvatusta (päivähoitoa) tarjotaan päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. Vuorohoito toteutuu Piikinmäen päiväkodissa. Esiopetusta, esi-opetusikäisten päivähoitoa ja perusopetuksen iltapäivätoimintaa toteutetaan Haapahuhdan koulun, Herajoen koulun, Lasitehtaan koulun, Patastenmäen koulun, Pohjoisen koulun, Peltosaaren koulun ja Uramon koulun varhaiskasvatus- ja iltapäivätoimintayksiköissä sekä Junailijankadun päiväkodissa (Eteläisen koulun iltapäi-vätoiminta). Nämä yksiköt vastaavat myös alakoulujen toimintaan osoitetusta koulunkäyntiohjaajaresurssis-ta. Piikinmäen päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa tarvitsevien lasten esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon. Koulun toiminta-ajan ulkopuolisina aikoina esiopetusikäisten päivähoitopalvelut keskitetään päiväkoteihin tai koulujen tiloissa toimiviin varhaiskasvatuksen yksiköihin. Peltosaaren koulun varhaiskasvatus- ja iltapäivä-toimintayksikkö tuottaa alakouluikäisille kehitysvammaisille lapsille kouluajan ulkopuoliset hoitopalvelut. Perusopetuksen iltapäivätoiminnassa tuotetaan palvelu 1. ja 2. luokan oppilaille. Iltapäivätoiminta turvataan kaikille 1. luokan oppilaille ja erityisen tuen oppilaille. Toimintaan hakeneista toisen luokan oppilaista noin 85 prosenttia pääsee iltapäivätoiminnan piiriin. Iltapäivätoimintaa tarjotaan koulupäivinä hakijan valinnan mu-kaan joko klo 16.00 tai 17.00 saakka. Kesäkuussa ja elokuussa perusopetuksen 1. ja 2. luokan oppilaille järjestetään maksullista kesätoimintaa. Avointa varhaiskasvatusta järjestetään Jukolan, Junailijankadun ja Kirjauksen päiväkodeissa. Lapset, joilla ei ole säännöllistä kokopäivähoidon tarvetta ohjataan ensisijaisesti avoimen varhaiskasvatuksen piiriin. Kerhot ja avoin päiväkoti ovat avoimena perusopetuksen lukuvuoden mukaisesti. Kesäkuussa avoin varhaiskasva-tus järjestää kesäleikkikenttätoimintaa. Kesäleikkikentällä työskentelee varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi kaupungin kesätyöhön palkkaamia nuoria. Perusopetus Tulosalue tuottaa lakisääteisiä perusopetus- ja oppilashuoltopalveluja noin 3 000 oppilaalle. Opetusta anne-taan kahdeksassa alakoulussa ja kolmessa yläkoulussa. Kaupungin peruskouluissa työskentelee 11 rehtorin alaisuudessa noin 220 opettajaa. Riihimäen kaupunki on jaettu kolmeen koulualueeseen. Jokaisella alueella toimii alakoulujen oppilaita vas-taanottava 6. - 9. luokkien yläkoulu. Pohjoisella alueella on kolme, itäisellä alueella kaksi ja läntisellä alueella kolme perusopetuksen 1. - 5. luokkien opetusta antavaa alakoulua. Tulosalue järjestää valmistavaa opetusta maahanmuuttajaoppilaille ja Suomi toisena kielenä –opetusta. Riihimäellä annetaan oman äidinkielen opetusta Vietnamin, Venäjän ja Viron kielissä.

76

Talousarvio 2016 07.12.2015 Perusopetuksen tulosalueella toimivat ala- ja yläkoulun kuntouttavat luokat, joissa annetaan opetusta oppi-laille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy kotiluokassaan, ja jotka tarvitsevat elämässään mo-nipuolista tukea. Karan koulu vastaa 10. luokan ja Omaura-luokan opetuksesta. Omaura-opetus on työharjoittelupainotteinen, joustavan perusopetuksen mukainen vaihtoehto peruskouluopintojen loppuun saattamiseksi. Oppilashuoltopalvelut tuotetaan koulualueittain. Kaikilla kolmella koulualueella toimii koulupsykologi ja -kuraattori, jotka huolehtivat ensisijaisesti oman alueensa esi- ja perusopetuksen oppilaiden oppilashuolto-palveluista. Oppilashuoltohenkilöstön työskentelyä osana koulun toimintaa vahvistetaan ja kehitetään edel-leen. Suurimmat haasteet perusopetuksessa liittyvät vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman valmiste-luun, oppilashuoltopalvelujen järjestämiseen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti sekä uuden oppi-lashallinto- ja viestintäjärjestelmän käytön kehittämiseen sekä sähköisen oppimisalustan käytön vahvistami-seen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen. Lukio-opetus Lukio-opetuspalveluja nuorille ja aikuisille tuotetaan vuonna 2015 yhdistyneessä Riihimäen lukiossa. Päivälukion opiskelijamäärä on noin 500. Lukiossa opiskelija voi halutessaan suorittaa kuvataiteen ja liikun-nan diplomin, puheviestinnän päättökokeen, kielissä suullisen kielitaidon kokeen sekä atk-ajokortin. Luku-vuonna 2015-2016 lukiossa painotetaan yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksien lisäämistä sekä sähköisten ope-tusmenetelmien ja arvioinnin käyttöä. Riihimäen lukio tuottaa urheiluvalmennuksen, kielien, matematiikan, äidinkielen ja reaaliaineiden opintokurs-seja myös talousalueen muiden toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Lukio järjestää lisäksi opintoja vuo-sittain noin 40:lle Hyria Koulutus Oy:n kahteen tutkintoon tähtääville opiskelijoille noin 340 kurssin verran. Opintojen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset laskutetaan sopimusperiaatteella Hyria Koulutus Oy:ltä. Riihimäen aikuislukion päätoimisten opiskelijoiden määrä on noin 150 opiskelijaa. Aikuislukiossa opiskelee vuosittain lisäksi noin 150 yksittäisiä ainekursseja tai kahta ja kolmea tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Ai-kuislukio järjestää Hyria Koulutus Oy:n uusille aloittaville kahden tutkinnon suorittajille ylioppilastutkintoon tähtäävää lukio-opetusta. Lukio-opinnot opetetaan aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen tavoitteiden, tuntija-on ja opetussuunnitelman mukaisesti. Ryhmään voidaan ottaa noin 30 opiskelijaa. Opintojen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset laskutetaan sopimusperiaatteella Hyria Koulutus Oy:ltä. Lisäksi aikuislukio tuottaa perusopetus- ja lukio-opetuspalveluja Riihimäen vankilalle sekä maahanmuuttajille. Vankilaopetuksesta ai-heutuneet kustannukset laskutetaan sopimusperiaatteella Rikosseuraamuslaitokselta. Opiskelijoista maa-hanmuuttajia on lähes 100. Aikuislukiossa on mahdollisuus suorittaa yleisiä kielitutkintoja. Lukio-opetuksen tulevien vuosien haasteet liittyvät uusien valtakunnallisten tavoitteiden, tuntijaon sekä ope-tussuunnitelman perusteiden voimaantuloon 1.8.2016 alkaen. Tuntijako ei tuo suuria muutoksia oppiaineiden tarjottavaan kurssimäärään, mutta uutena tuntijaossa on opiskelijoille tarjottavat valtakunnalliset syventävät opetusta eheyttävät opinnot, joiden keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen. Näitä kursseja tuntijakoon kuuluu kolme. Haasteena on myös syksystä 2016 alkaen sähköistyvä ylioppilastutkinto ja sen myötä opetuksen ja arvioin-nin sähköistyminen ja monipuolistaminen. Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Tulosalue muodostuu kansalaisopiston, Lasten ja nuorten taidekoulun sekä musiikkiopiston koulutuspalve-luista.

77

Talousarvio 2016 07.12.2015 Kansalaisopiston 8 200 opetustunnin opintotarjontaan osallistuu v. 2016 noin 3 200 henkeä. Opetustarjon-nan monipuolisuus perustuu vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin, ja näin kurssien kirjo on hyvin laaja. Kansalaisopistoon kuuluu myös kaupungin kutomo. Opetusta annetaan lisäksi Riihimäen vankilassa. Lasten ja nuorten taidekoulu antaa taiteen perusopetusta visuaalisissa taiteissa yleisen oppimäärän mukaan. Taidekoulun linjoja ovat kuvataide, 180 oppilasta ja 1 550 tuntia, ja käsityötaide, 45 oppilasta ja 540 tuntia (ent. käsityökoulu Leija). Musiikkiopisto toimii alueellisena opistona Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Sen tehtävänä on musiikki-kulttuurin kehittäminen ja tukeminen. Opisto huolehtii taiteen perusopetuksen (tpo) musiikin laajan oppimää-rän opetuksesta, joka on myös osa toisen asteen koulutusta. Varsinaisia oppilaita on 300, musiikkileikkikou-lussa 280. Opiston valtionosuustuntimäärä on 17 280. Kirjasto Riihimäen kirjastopalvelut on keskitetty yhteen toimipisteeseen, mikä on taloudellisesti ja toiminnallisesti kannattavaa. Kirjastopalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskimääräistä edullisemmat ja lainaajien osuus kuntalaisista on keskimääräistä suurempi (45 %), samoin kokoelman laajuus sekä kierto-nopeus. Laadukkaat kirjastopalvelut ovat osa alueen vetovoimaa. Kirjastopalvelut tarjoavat pääsyn tiedon ja elämysten äärelle. Monipuolisten kokoelmien, tapahtumien sekä hankkeiden avulla kirjasto avaa näkymiä nykypäivään, menneeseen ja tulevaan. Riihimäki kuuluu Ratamo-kirjastoverkkoon yhdessä Hausjärven, Hyvinkään ja Nurmijärven kanssa. Kirjastot tekevät tiivistä yhteistyötä Lopen kirjaston kanssa. Ratamo-kirjastoilla on yhteinen toimintasuunnitelma, jon-ka keskeisinä tavoitteina on asiakaslähtöisyys, ammattitaito, yhteistyö ja tasa-arvoisuus. Ruokapalvelut Riihimäen kaupungin ruokapalvelut toimii sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä kaupungin henkilös-töruokailun ateriapalveluiden tuottajana. Ruokapalvelujen ateriatuotannosta vastaavat seitsemänpäiväinen Riihikodilla toimiva keittiö Kontio sekä viisipäiväinen Peltosaaren koulun yhteydessä toimiva keittiö Tellus. Keittiö Kontio vastaa ensisijaisesti vanhusten ja erityisryhmien ruokatuotannosta. Keittiö Tellus tuottaa ateriat kouluille, päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille ja henkilöstöruokailuun. Kaupungin alueella sijaitsevissa toimipaikoissa ruokailee päivittäin noin 5 000 asiakasta. Ruokapalvelujen 57 keittiöalan ammattilaista työskentelee 25 keittiössä, joissa tarjoillaan vuosittain yli 1,3 miljoonaa ateriaa. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO Kulttuuri-, matkailu- ja tukipalvelut Kulttuuri- matkailu- ja tukipalveluiden tehtävä on huolehtia kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen asiakaspalve-luista sekä hallintopalveluista, organisoida ja koordinoida kulttuuritapahtumien järjestämistä sekä tuottaa matkailuneuvontapalveluita. Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden tuottamia palveluja ovat nuorisotilapalvelut, nuorisotapahtumat, nuorisotyö sosiaalisessa mediassa, katupäivystys, harrastekerhot, leirit ja retket, kansainvälinen nuorisotyö, erityisnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö sekä tietoja neuvontapalvelut. Nuorisotyön tavoitteena on edistää ja turvata lasten ja nuorten hyvinvointia sekä osallistaa nuoria ja edistää nuorten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koko kaupun-

78

Talousarvio 2016 07.12.2015 gin tasolla. Nuorisotyöllä luodaan mahdollisuuksia nuorten omaehtoiseen harrastetoimintaan antamalla oh-jausta, tukemalla nuorisoyhdistyksiä avustuksin ja tarjoten tiloja toimijoiden käyttöön. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tuottaa liikunta- ja hyvinvointipalveluita ensisijaisesti kuntalaisille ja yhdistyksille. Liikuntapal-veluiden perustehtävänä on luoda edellytykset paikalliselle liikuntatoiminnalle järjestämällä terveyttä ja hy-vinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla yhdistystoimintaa sekä rakenta-malla ja ylläpitämällä liikunta-alueita ja -laitoksia. Suomen lasimuseo Suomen lasimuseo – Finlands Glasmuseum valtakunnallisena erikoismuseona huolehtii alansa tallennus-, tut-kimus-, näyttely-, julkaisu- ja myyntitoiminnasta, museon hallussa olevien kokoelmien ja kirjaston järjes-tämi-sestä sekä museoiden, koulujen ja muiden kulttuurilaitosten, kulttuuritapahtumien ja konserttitoiminnan yhteis-työstä sekä edistämisestä. Riihimäen kaupungin museot Riihimäen kaupunginmuseo ja Riihimäen taidemuseo huolehtivat oman alansa perustehtävistä, jotka ovat tallennus-, tutkimus-, julkaisu-, myynti- ja näyttelytoiminta, kokoelmien hoito, museokasvatuksellinen työ ja tietopalvelu. Museot tekevät paikallisia ja seudullisia yhteistyöprojekteja muiden museoiden, kulttuuri- ja ope-tuslaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa. Museot osallistuvat paikallisten yleisötapahtumien järjestämi-seen KEHITTÄMISKOHTEET 2016 – 2018 JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toimialojen kehittämiskohteet 2016 - 2018 ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarvion kohdassa 9. ”Kehittämiskohteet 2016- 2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2016”.

79

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 60 843 383 - 62 294 500 - 62 294 500 - 62 373 600 - 79 100 0,1

Tulot 10 208 297 10 385 000 10 385 000 10 640 100 255 100 2,5

Netto 50 635 086 - 51 909 500 - 51 909 500 - 51 733 500 - 176 000 - 0,3 -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 4 757 411 4 696 200 4 696 200 4 806 600 110 400 2,4

Maksutuotot 3 113 128 3 308 900 3 308 900 3 300 200 8 700 - 0,3 -

Tuet ja avustukset 1 088 989 881 000 881 000 978 700 97 700 11,1 Vuokratuotot 453 264 734 500 734 500 756 200 21 700 3,0 Muut toimintatuotot 795 505 764 400 764 400 798 400 34 000 4,4 Toimintatuotot 10 208 297 10 385 000 10 385 000 10 640 100 255 100 2,5



Aineet ja tarvikkeet 2 981 570 - 2 970 400 - 2 970 400 - 2 968 500 - 1 900 - 0,1 - Avustukset 3 533 688 - 3 310 900 - 3 310 900 - 3 174 900 - 136 000 - 4,1 - Vuokrakulut 10 068 715 - 10 669 000 - 10 669 000 - 10 637 800 - 31 200 - 0,3 - Muut toimintakulut 169 258 - 67 700 - 67 700 - 43 800 - 23 900 - 35,3 - Toimintakulut 60 843 383 - 62 294 500 - 62 294 500 - 62 373 600 - 79 100 0,1

Toimintakate 50 635 086 - 51 909 500 - 51 909 500 - 51 733 500 - 176 000 - 0,3 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Sivistyslautakunnan menot ovat 62,4 milj.euroa ja nousevat 0,1 % vuodesta 2015. Toimintatuotot ovat 10,6 milj.euroa ja kasvavat 2,5 %. Henkilöstömenot kasvavat 0,4 % verrattuna vuoteen 2015 ja 2,5 % verrattuna vuoteen 2014. Määrärahaesitykset on perusteltu kunkin tulosalueen kohdalla. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alkuosassa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma” sivulla 8. Hankkeet Hankkeiden tulot ovat 898 200 euroa (800 000 euroa vuonna 2015) ja menot 829 400 euroa (841 000 euroa vuonna 2015). Yhteenveto toimialojen hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Kertaluonteiset menot Perustelut on esitetty tulosalueittain.

80


Toimialojen esityksiin on tehty seuraavat muutokset: SIVISTYSLAUTAKUNTA Menot TulotVarhaiskasvatusPerusopetus* vuosisidonnaiset lisät ja ylitunnit 15 000 - * musiikkipainotteisesta opetuksesta ei luovuta 1 000 * 2 koulunkäyntiohjaajan vakanssia jätetään perustamatta 57 400 - * yläkoulujen koulunkäyntiohjaajien kesäkeskeytykset 39 900 - Riihisalo* Riihisalon nettokustannus 50.400 euroa 50 000 - Nuorisopalvelut* nuorisotoimen tuntiohjaajien vähentäminen 24 900 - Liikuntapalvelut* Varhaiseläkemaksun tarkistus koko toimialalla 8 100 -

194 300 - - Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 736,76 738,76 750,76 755,61

81

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Sivistyspalvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 53 896 898 - 54 950 300 - 54 950 300 - 55 227 700 - 277 400 0,5

Tulot 9 030 792 9 070 100 9 070 100 9 309 900 239 800 2,6

Netto 44 866 106 - 45 880 200 - 45 880 200 - 45 917 800 - 37 600 0,1



Maksutuotot 2 548 580 2 790 400 2 790 400 2 770 700 19 700 - 0,7 -

Tuet ja avustukset 808 998 728 200 728 200 822 900 94 700 13,0 Vuokratuotot 200 318 199 600 199 600 205 000 5 400 2,7 Muut toimintatuotot 783 519 745 000 745 000 794 000 49 000 6,6 Toimintatuotot 9 030 792 9 070 100 9 070 100 9 309 900 239 800 2,6



Aineet ja tarvikkeet 2 531 634 - 2 652 800 - 2 652 800 - 2 689 800 - 37 000 1,4 Avustukset 3 344 576 - 3 136 000 - 3 136 000 - 3 000 000 - 136 000 - 4,3 - Vuokrakulut 7 523 871 - 7 532 100 - 7 532 100 - 7 540 300 - 8 200 0,1 Muut toimintakulut 140 484 - 72 000 - 72 000 - 74 500 - 2 500 3,5 Toimintakulut 53 896 898 - 54 950 300 - 54 950 300 - 55 227 700 - 277 400 0,5

Toimintakate 44 866 106 - 45 880 200 - 45 880 200 - 45 917 800 - 37 600 0,1

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Kasvatus- ja opetustoimen lainsäädännössä on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut nopeita muu-toksia, jotka ovat tuoneet uusia velvoitteita varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjille. Valtioneuvostonpäätöksellä muuttuvat syksyllä 2016 esiopetuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen tuntijaot. Samaanaikaan otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Valtakunnallisten uudistusten tavoitteena on muuttaakoulujen toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti. Uusissa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissapainotetaan erityisesti lapsen ja nuoren tietoyhteiskuntavalmiuksia, sähköisiä opetus- ja arviointimenetelmiä,yhteisöllistä oppimista sekä oppilaan ja opiskelijan ohjauspalveluita. Normi- ja lainsäädäntömuutokset tulevatmuuttamaan kasvatus- ja opetustoimen tavoitteita, oppimiskäytänteitä, toimintaympäristöjä ja arviointikäytän-teitä. Tulot ja menot on perustultu kunkin tulosalueen kohdalla.

82


TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Sivistyspalvelut / Yhteispalvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 916 380 - 958 500 - 958 500 - 966 200 - 7 700 0,8

Tulot 660 - - - - -

Netto 915 720 - 958 500 - 958 500 - 966 200 - 7 700 0,8




Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 231 - - - - - Toimintatuotot 660 - - - - -

Henkilöstökulut 777 477 - 777 500 - 777 500 - 775 600 - 1 900 - 0,2 -


Aineet ja tarvikkeet 12 117 - 19 800 - 19 800 - 19 800 - - - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 19 882 - 35 900 - 35 900 - 39 300 - 3 400 9,5 Muut toimintakulut 5 564 - 6 300 - 6 300 - 6 300 - - - Toimintakulut 916 380 - 958 500 - 958 500 - 966 200 - 7 700 0,8

Toimintakate 915 720 - 958 500 - 958 500 - 966 200 - 7 700 0,8

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Henkilöstömenot on budjetoitu vuoden 2014 tilinpäätöksen suuruisina lukuun ottamatta varhaiseläkemaksu-ja. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alkuosassa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Kaluston hoitoon liittyvien sisäisien palveluiden ostoihin varataan yhteispalveluihin 6 000 euroa, varhaiskas-vatukseen 2 000 euroa, perusopetukseen 19 000 euroa ja kansalaisopistolle 11 000 euroa. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

10

10

11

9

83

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Varhaiskasvatus


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 18 747 143 - 18 982 100 - 18 982 100 - 18 667 300 - 314 800 - 1,7 -

Tulot 2 808 817 2 954 000 2 954 000 3 008 000 54 000 1,8

Netto 15 938 326 - 16 028 100 - 16 028 100 - 15 659 300 - 368 800 - 2,3 -



Maksutuotot 1 993 022 2 197 100 2 197 100 2 182 100 15 000 - 0,7 -

Tuet ja avustukset 18 064 6 000 6 000 6 000 - - Vuokratuotot 3 082 - - - - - Muut toimintatuotot 738 664 715 000 715 000 784 000 69 000 9,7 Toimintatuotot 2 808 817 2 954 000 2 954 000 3 008 000 54 000 1,8


Palvelujen ostot 1 823 788 - 1 920 900 - 1 920 900 - 1 920 700 - 200 - 0,0 -

Aineet ja tarvikkeet 112 295 - 136 800 - 136 800 - 136 800 - - - Avustukset 3 340 889 - 3 132 600 - 3 132 600 - 2 996 600 - 136 000 - 4,3 - Vuokrakulut 1 727 296 - 1 758 400 - 1 758 400 - 1 707 100 - 51 300 - 2,9 - Muut toimintakulut 82 082 - 28 400 - 28 400 - 28 400 - - - Toimintakulut 18 747 143 - 18 982 100 - 18 982 100 - 18 667 300 - 314 800 - 1,7 -

Toimintakate 15 938 326 - 16 028 100 - 16 028 100 - 15 659 300 - 368 800 - 2,3 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Varhaiskasvatuksessa varaudutaan 1.8.2015 säädetyn varhaiskasvatuslain ja vuonna 2016 voimaan astu-van varhaiskasvatusasetuksen toimeenpanoon. Riihimäen kaupunki ei ota käyttöön uudistuvan varhaiskas-vatuslain mahdollistamia rajoituksia. Subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen lasten yhden-vertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Taloustoi-mikunnan edellyttämä henkilöstömenojen vähennys vuoden 2014 tilinpäätöksen tasolle tarkoittaa varhais-kasvatuksessa 344 000 euron vähennystä vuoden 2015 talousarvion henkilöstömenoista. Palkkojen tasapainotustoimenpiteenä on muutettu vakanssien nimikkeitä ja jätetty vakansseja täyttämättäperhepäivähoidossa, päiväkotihoidossa ja esiopetuksessa. Lisäksi tasapainotukseen sisältyy talkoovapaitaja supistettu toiminta koulujen loma-aikoina. Em. toimilla henkilöstömenoja on vähennetty 132 700 euroavuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Vähennystä on vaikeuttanut mm. jaksotettujen palkkojen ja henki-lösivukulujen prosenttiosuuden nousu vuoteen 2014 verrattuna. Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perheet voivat valita lakisääteisen lasten kotihoidon tuen taiyksityisen hoidon tuen. Lakisääteiseen lasten kotihoidontukeen varataan 1 770 000 euroa (1 870 600 euroavuonna 2015) ja lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen 350 600 euroa (350 000). Yksityinen päivähoitokorvaa kunnallista palvelua. Yksityisen palvelun piirissä on kuukausittain keskimäärin 170 lasta. Kunnanharkintaan perustuvaan yksityisen hoidon tuen kuntalisään varataan 660 000 euroa (560 000). Lasten kotihoidontuen vapaaehtoisen kuntalisän, Riihimäki-lisän, käyttö vuonna 2015 on ollut arvioitua vä-häisempää. Arvion mukaan käyttö vuonna on vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2016 Riihimäki-lisän ehdot pide-tään nykytasolla mutta luovutaan sisaruslisästä. Lisään varataan 216 000 euroa (352.000 euroa). Koululaisten iltapäivätoiminnan nettomeno on vuonna 2015 noin 136 500 euroa. Iltapäivätoiminnalle on jyvi-tetty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käytössä olevista tiloista tekniikan ja ympäristön toimialan las-kuttamia sisäisiä siivouspalvelu- ja vuokramenoja noin 100 000 euroa. Nämä toimialan sisäiset vuokrat ja

84


siivouskulut eivät poistu sivistystoimialan talousarviomäärärahoista, vaikka iltapäivä toiminnasta luovuttaisiin kokonaan, tilat ovat edelleen koulun käytössä. Kaupunki voi itse määritellä kello 17 asti kestävän iltapäivätoiminnan maksun. Maksua ehdotetaan nostetta-vaksi 120 euroon kuukaudessa uuden toimintakauden alkaessa elokuussa 2016. Asiakasmaksut lisääntyvät vuonna 2016 noin 5 000 euroa ja vuonna 2017 noin 11 000 euroa. Lisäys asiakasmaksuihin, 5 000 euroa, sisältyy varhaiskasvatuksen vuoden 2016 talousarvioehdotukseen. Valtiohallinto antaa 1.8.2016 voimaan tulevia varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevat ohjeet syksyn 2015 aikana. Ennakkotietojen mukaan maksut tulevat nousemaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut tuo-daan sivistyslautakunnan päätettäväksi kevään 2016 aikana. Keväällä 2016 päätetään myös hoitoaikaperus-teisesta maksusta ja sen toteuttamistavasta. Vuoden 2016 talousarvioon lisätään 20 000 euroa atk-ohjelmistojen käyttö- ja palvelumaksuihin. Talousarvioesitys sisältää hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon asiakasmaksujen vähennystä 50 000 euroa. Toisaalta esiopetusikäisten päivähoidon asiakasmaksujen arvioidaan nousevan 30 000 euroa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus ja ryhmäkoko määritellään päivähoitoasetuksen 6 pykälässä. Ryhmät ovat 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain ja voimassa olevan päivähoitoasetuksen sallimissa mak-sikoossa. Ennakkotietojen mukaan säädöksiä tullaan syksyn 2015 aikana muuttamaan. Myös tulevaisuudes-sa ryhmät rakennetaan 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain ja silloin voimaan tulleen päivähoi-toasetuksen sallimaan enimmäiskokoon Alakoulujen koulunkäyntiohjaajat ovat varhaiskasvatuksen tulosalueen henkilöstöä. Perusopetuksen alakou-lujen koulunkäyntiohjaajakustannus kohdennetaan perusopetukselle sisäisellä palveluiden myynnillä. Vuo-den 2016 kustannus on 650 000 euroa (563 000 euroa vuonna 2015). Vuoden 2016 veloitus perustuu edel-listen vuosien toteutuneisiin kustannuksiin. Kehitysvammaisille oppilaille järjestetään Peltosaaren koulussa koulun toiminta-aikana varhaiskasvatuksen järjestämänä aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulun loma-aikana kokopäivähoitoa. Vuoden 2014 toteutuman ja tiedossa olevien lapsimäärien perusteella toiminnan menot ovat vuonna 2016 127 000 euroa (145 000 euroa vuonna 2015). Summa veloitetaan sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluilta sisäisellä laskutuksel-la. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alkuosassa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 314,5 313,5

313,5 310,65

Muut tunnusluvut: Lapsia hoidossa 31.12: kunnallinen päivähoito (sisältää esiopetus-ikäisten lasten päivähoidon osuuden, ei avointa varhaiskasvatusta)

1 113 1 108 1 200 1 200

Yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia kes-kimäärin/kk

162 166 170 170

Lakisääteinen kotihoidon tuki (sisältää osit-taisen hoidon tuen) lapsia keski-määrin/kk

658 649

650 630

Riihimäki-lisän saajat/perheet keski-määrin/kk

183 179 153 130

Lapsia esiopetuksessa 31.12. 341 343 350 350Lapsia iltapäivätoiminnassa 31.12. 249 273 300 300Kesäleirien oppilaat - euroa/oppilas netto (sisäisestä vuokrasta huomioitu leirien aikainen osuus)

177295

164230

0 0

00

85

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Perusopetus


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 22 408 471 - 23 058 800 - 23 058 800 - 23 791 100 - 732 300 3,2

Tulot 1 204 729 1 166 400 1 166 400 1 209 000 42 600 3,7

Netto 21 203 742 - 21 892 400 - 21 892 400 - 22 582 100 - 689 700 3,2



Maksutuotot - 12 600 12 600 - 12 600 - 100,0 -

Tuet ja avustukset 685 710 679 200 679 200 714 800 35 600 5,2 Vuokratuotot 135 356 130 200 130 200 137 200 7 000 5,4 Muut toimintatuotot 35 331 10 000 10 000 10 000 - - Toimintatuotot 1 204 729 1 166 400 1 166 400 1 209 000 42 600 3,7



Aineet ja tarvikkeet 462 984 - 493 800 - 493 800 - 516 800 - 23 000 4,7 Avustukset 300 - - - - - - Vuokrakulut 4 227 860 - 4 236 600 - 4 236 600 - 4 280 300 - 43 700 1,0 Muut toimintakulut 23 004 - 20 900 - 20 900 - 23 400 - 2 500 12,0 Toimintakulut 22 408 471 - 23 058 800 - 23 058 800 - 23 791 100 - 732 300 3,2

Toimintakate 21 203 742 - 21 892 400 - 21 892 400 - 22 582 100 - 689 700 3,2

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Taloustoimikunnan edellyttämä henkilöstömenojen vähennys vuoden 2014 tilinpäätöksen tasolle (pl hanke-menot) tarkoittaisi perusopetuksessa 414 500 euron vähennystä vuoden 2015 talousarvion henkilöstöme-noista. Karsinta ei ole mahdollista oppilasmäärän kasvun johdosta. Vuosina 2014 - 2015 on perustettu ope-tushenkilöstön vakansseja, joille on vuonna 2016 varattava koko vuoden palkkamääräraha. Lisäksi henkilös-tömenoja lisää virkaehtosopimuksen mukaiset palkkojen korotukset sekä jaksotettujen palkkojen ja henki-lösivukulujen prosenttiosuuden nousu vuoteen 2014 verrattuna. Perusopetuksen alakouluikäisten oppilaiden määrä kasvaa elokuussa 2016 nykyisten esiopetukseen osallis-tuvien oppilaiden perusteella vähintään 37 oppilaalla. Oppilasmäärän kasvu edellyttää kahta luokanopettajan vakanssia. Perusopetuslain muutokset vuonna 2011 vahvistivat oppilaan oikeutta saada joustavaa, suunnitelmallista ja tarpeen mukaan vahvistuvaa tukea koulunkäyntiinsä. Tavoitteena on järjestää oppimisessaan ja kehitykses-sään tukea tarvitsevan oppilaan opetus riittävin tukitoimin yleisopetuksessa oppilaan 2- tai 3-sarjaisessa lä-hikoulussa. Oppimisessaan ja kehityksessään tukea tarvitsevan ja myös erityisen tuen päätöksen saaneen oppilaan opetus järjestetään riittävin tukitoimin yleisopetuksessa oppilaan lähikoulussa. Tuntiopetusmäärärahoihin (12h/vk) varataan 10 200 euroa 1.8.2016 alkaen korvaamaan osa-aikaisena työ-suojeluvaltuutettuna toimivan opettajan työpanosta. Kevätlukukauden osalta (31.7.2016 asti) tarvittava tun-tiopetusmääräraha katetaan opetusryhmien pienentämiseen myönnetystä erityisavustuksesta. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön 1.8.2016. Opetussuunnitelman uudistaminen edellyttää kirja- ja oppimateriaalien uudistamista sekä sähköisten oppimateriaalilisenssien hankintaa. Näihin

86


hankintoihin varataan 15 euroa/oppilas yhteensä 45 000 euroa (palvelujen ostot 15 000 euroa sekä aineet ja tarvikkeet 30 000 euroa). Yläkoulujen koulunkäyntiohjaajien kesäkeskeytysten vuoksi palkkauskulut vähenevät 39.900 euroa. Alakoulujen koulunkäyntiohjaajat ovat varhaiskasvatuksen tulosalueen henkilöstöä. Perusopetuksen alakou-lujen koulunkäyntiohjaajakustannus kohdennetaan perusopetukselle sisäisellä palveluiden myynnillä. Vuo-den 2016 kustannus on 650 000 euroa (563 000 euroa vuonna 2015). Kustannuksen nousu perustuu edellis-ten vuosien toteutuneisiin kustannuksiin. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alkuosassa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma” sivulla 8. Kalustonhoitajan jäädessä eläkkeelle 1.1.2016 alkaen vakanssi palkkamäärärahoineen siirretään tekniikan ja ympäristön toimialalle. Jatkossa sivistystoimi ostaa kalustonhoitopalvelut sisäisellä laskutuksella. Perusope-tukselta vähennetään palkkamäärärahoja 38 000 euroa ja palveluiden ostoihin lisätään 19 000 euroa. Hankkeet Hankkeiden menot ovat yhteensä 684.800 euroa ja tulot 684.800 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarvionkirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Kertaluonteiset menot Opetussuunnitelmauudistus on käynnistetty vuonna 2013. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman suunnittelu- ja valmistelutyö on edennyt aikataulussa ja jatkuu vielä keväällä 2016. Uusi opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön 1.8.2016 alkaen. Vuosien 2015 ja 2016 talousarvioihin on varattu 20 000 euron määräraha opetus-suunnitelmatyön henkilöstömenoihin ja opettajien koulutusten järjestämiseen. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 216,87 221,87 228,87 237,57 Muut tunnusluvut Peruskoulun oppilaat 2 914 2 945 2 992 3 027- euroa/oppilas ilman hankerahoitusta - hankerahoitus euroa/oppilas

7 462

7 379 230

7 475 232

7 634 226

87

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Lukio-opetus


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 4 236 728 - 4 187 300 - 4 187 300 - 4 150 900 - 36 400 - 0,9 -

Tulot 286 473 188 900 188 900 205 300 16 400 8,7

Netto 3 950 255 - 3 998 400 - 3 998 400 - 3 945 600 - 52 800 - 1,3 -



Maksutuotot 13 810 6 600 6 600 7 500 900 13,6

Tuet ja avustukset 59 686 10 000 10 000 55 000 45 000 450,0 Vuokratuotot 51 611 57 400 57 400 55 800 1 600 - 2,8 - Muut toimintatuotot 2 723 20 000 20 000 - 20 000 - - Toimintatuotot 286 473 188 900 188 900 205 300 16 400 8,7



Aineet ja tarvikkeet 62 558 - 37 700 - 37 700 - 77 700 - 40 000 106,1 Avustukset 2 375 - 2 400 - 2 400 - 2 400 - - - Vuokrakulut 696 431 - 685 400 - 685 400 - 697 400 - 12 000 1,8 Muut toimintakulut 3 782 - 3 000 - 3 000 - 3 000 - - - Toimintakulut 4 236 728 - 4 187 300 - 4 187 300 - 4 150 900 - 36 400 - 0,9 -

Toimintakate 3 950 255 - 3 998 400 - 3 998 400 - 3 945 600 - 52 800 - 1,3 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Riihimäen lukio ja aikuislukio yhdistetään hallinnollisesti yhden rehtorin alaisuuteen sivistystoimen johto-säännön hyväksymisen myötä syksyllä 2015. Henkilöstömenoissa tämä näkyy täysimääräisenä vuoden 2016 talousarviossa. Lukion urheiluvalmennus, jota on tarjottu myös Hyria koulutus Oy:n opiskelijoille, on päätetty lakkauttaa as-teittain, siten että viimeiset valmennusryhmät lopetetaan vuoden 2016 lopussa. Täysimääräisen kustannus-vaikutus näkyy vasta vuoden 2017 talousarviossa. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat sähköisiksi asteittain vuodesta 2016 alkaen. Syyslukukaudella 2015 opinton-sa aloittaneet eivät voi enää päästä ylioppilaaksi osallistumatta sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Lukio-opetusta kehitetään ja otetaan entistä enemmän käyttöön sähköisiä oppimisympäristöjä, mikä edellyttää investointeja laitekantaan. Opiskelijoille, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia opiskeluaikana tarvittavaa pää-telaitetta, tulee hankkia kannettavia päätelaitteita. Oppimateriaalin muuttuminen sähköiseksi edellyttää riittä-vän määrärahan varaamista lisenssimaksuihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätösten mukaan keväällä 2019 ylioppilaskirjoitus toteutetaan kokonaisuudessaan tietoja viestintäteknologisilla (TVT-) välineillä. Hyria koulutus Oy on muuttanut jaksotustaan siten että uudet kahden tutkinnon suorittajat eivät aloita enää lukio-opintoja päivälukiossa. Heidän lukio-opintonsa järjestetään aikuislukiossa aikuislukion opetussuunni-telman ja opetustuntimäärän mukaan tammikuusta 2016 alkaen. Muutos vähentää päivälukion tuloja, mutta kasvattaa aikuislukion tuloja. Aikuislukion myyntituotot ovat yhteensä 65 000 euroa (kahden tutkinnon suorit-tajat 30 000 euroa, vankilaopetus 30 000 euroa ja aineopiskelijamaksut 5 000 euroa).

88

Talousarvio 2016 07.12.2015 Riihimäen lukion myyntituotot sisältää psykologipalveluiden myyntiä Hausjärven ja Lopen kunnille 20 000 euroa. Henkilöstömuutokset Riihimäen aikuislukion rehtorin virka (johon on sisältynyt myös Riihimäen kansalaisopiston rehtorin tehtävät) on jätetty täyttämättä viranhaltijan jäätyä eläkkeelle 1.8.2015 alkaen. Lukioilla on yksi rehtori, apulaisrehtori ja rehtoria avustava opettaja. Aikuislukion toimistoresurssia on vähennetty koulusihteerin siirryttyä osa-aikaeläkkeelle 1.8.2015 alkaen (työaika 60 %). Hankkeet Hankkeiden menot ovat yhteensä 55.000 euroa ja tulot 55.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

40,68

41,68

42,68

41,68

Muut tunnusluvut: Riihimäen lukion opiskelijat 481 490 490 490 - euroa/opiskelija (brutto) ilman hankera-hoitusta - hankerahoitus euroa/opiskelija

6 822

0

6 664

115

6 795

20

6 617

112 Riihimäen lukion aineopiskelijat/ Ri-Hy toisen asteen yhteistyö 51 55 55 30 Aikuislukion opiskelijat (varsinaiset) 169 151,5 150 150 Aineopiskelijat 181 182,5 130 110 joista kaupallis-tietoteknisen lukion 52 32,5 20 0 opiskelijat ja turvallisuuslukion opiskelijat 25 10,5 0 0 Tammikuussa 2016 aloittaa aikuislukiossa uusi ryhmä kahden tutkinnon suorittajia, lukumäärää on vaikea arvioida, mutta se voi olla enintään 30.

89

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 2 258 526 - 2 237 300 - 2 237 300 - 2 237 800 - 500 0,0

Tulot 585 974 599 400 599 400 606 400 7 000 1,2

Netto 1 672 552 - 1 637 900 - 1 637 900 - 1 631 400 - 6 500 - 0,4 -



Maksutuotot 494 354 515 400 515 400 522 400 7 000 1,4

Tuet ja avustukset 9 093 4 000 4 000 4 000 - - Vuokratuotot 10 268 12 000 12 000 12 000 - - Muut toimintatuotot 6 520 - - - - - Toimintatuotot 585 974 599 400 599 400 606 400 7 000 1,2



Aineet ja tarvikkeet 47 854 - 40 700 - 40 700 - 40 700 - - - Avustukset 1 012 - 1 000 - 1 000 - 1 000 - - - Vuokrakulut 408 799 - 385 400 - 385 400 - 391 000 - 5 600 1,5 Muut toimintakulut 11 753 - 4 600 - 4 600 - 4 600 - - - Toimintakulut 2 258 526 - 2 237 300 - 2 237 300 - 2 237 800 - 500 0,0

Toimintakate 1 672 552 - 1 637 900 - 1 637 900 - 1 631 400 - 6 500 - 0,4 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Tulosalueen tuloja menomäärärahaesitykset on perusteltu kunkin toimintayksikön kohdalla.

90

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ / Kansalaisopisto


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 805 045 - 741 700 - 741 700 - 745 600 - 3 900 0,5

Tulot 279 073 275 300 275 300 275 300 - -

Netto 525 972 - 466 400 - 466 400 - 470 300 - 3 900 0,8



Maksutuotot 260 792 263 300 263 300 263 300 - -

Tuet ja avustukset 9 093 4 000 4 000 4 000 - - Vuokratuotot 2 838 5 000 5 000 5 000 - - Muut toimintatuotot 3 000 - - - - - Toimintatuotot 279 073 275 300 275 300 275 300 - -



Aineet ja tarvikkeet 23 065 - 20 700 - 20 700 - 17 400 - 3 300 - 15,9 - Avustukset 252 - 200 - 200 - 200 - - - Vuokrakulut 229 032 - 195 500 - 195 500 - 192 000 - 3 500 - 1,8 - Muut toimintakulut 5 787 - 1 500 - 1 500 - 1 500 - - - Toimintakulut 805 045 - 741 700 - 741 700 - 745 600 - 3 900 0,5

Toimintakate 525 972 - 466 400 - 466 400 - 470 300 - 3 900 0,8

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Kansalaisopiston toimintaa ohjaava sivistystoimen johtosääntö uudistetaan vuonna 2015. Tarkoitus on yhdis-tää taiteen perusopetuksen käsityöopetus, (ent. Leija) lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa uudeksi Riihimäen lasten ja nuorten taidekouluksi. Muutos on huomioitu vuoden 2016 talousarvioesityksessä. Kan-salaisopistolta on siirretty taidekouluun käsityökoulu Leijan määrärahat: palkat 18 500 euroa (muutos vuoden 2015 talousarvioon 10 200 euroa), palvelujen ostot 400 euroa, aineet ja tarvikkeet 3 300 euroa. Opiston kurssimaksuja nostettiin kuluvana vuonna. Maksuja tarkistetaan lukuvuosittain. Maksut pyritään kuitenkin säilyttämään kohtuullisina ja vertailukelpoisina muihin lähiopistoihin. Kuntalaisten osaamista ja hyvinvointia edistetään monipuolisen koulutuksen avulla. Aliedustetut ryhmät (mm. miehet ja maahanmuuttajat) pyritään saamaan mukaan opiston kursseille. Vankilaopetusta tehostetaan ja laajennetaan sen tarjontaa. Opintoseteliavustushanketta jatketaan ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan mm. uuden organisaation puitteissa. Henkilöstömuutokset Kansalaisopiston rehtori siirtyi eläkkeelle 31.7.2015. Kansalaisopiston rehtorin tehtävät on yhdistetty musiik-kiopiston rehtorin tehtäviin. Uusi suunnittelijaopettajan vakanssi täytettiin 1.8.2015 alkaen. Hankkeet Hankkeiden menot ovat yhteensä 4.000 euroa ja tulot 4.000 euroa. Yhteenveto toimialojen hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”.

91

Talousarvio 2016 07.12.2015 Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 4,75 3,75

4,75 4,75

Muut tunnusluvut

Opiskelijat 3 290 3 191 2 800 3 200- euroa/opiskelija 256 252 265 233Opetustunteja 8 596 8 253 7 300 8 200

92

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ / Lasten ja nuorten taidekoulu


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 170 959 - 172 600 - 172 600 - 187 200 - 14 600 8,5

Tulot 36 296 39 600 39 600 39 600 - -

Netto 134 663 - 133 000 - 133 000 - 147 600 - 14 600 11,0



Maksutuotot 36 296 39 600 39 600 39 600 - -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 36 296 39 600 39 600 39 600 - -



Aineet ja tarvikkeet 6 848 - 7 200 - 7 200 - 10 500 - 3 300 45,8 Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 52 492 - 52 900 - 52 900 - 54 900 - 2 000 3,8 Muut toimintakulut 930 - 600 - 600 - 600 - - - Toimintakulut 170 959 - 172 600 - 172 600 - 187 200 - 14 600 8,5

Toimintakate 134 663 - 133 000 - 133 000 - 147 600 - 14 600 11,0

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Kansalaisopiston toimintaa ohjaava sivistystoimen johtosääntö uudistetaan vuonna 2015. Tarkoitus on yhdis-tää taiteen perusopetuksen käsityöopetus (entinen Leija) lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa uudeksi Riihimäen lasten ja nuorten taidekouluksi. Muutos on huomioitu vuoden 2016 talousarvioesityksessä. Kan-salaisopistolta on siirretty taidekouluun käsityökoulu Leijan määrärahat: palkat 18 500 euroa (muutos vuoden 2015 talousarvioon 10 200 euroa), palvelujen ostot 400 euroa, aineet ja tarvikkeet 3 300 euroa. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

1,25 1,25

1,25 1,25

Muut tunnusluvut: Opiskelijat/kuvataide 189 184 185 180- euroa/opiskelija Opiskelijat/käsityötaide - euroa/opiskelija

959 929 933 91745

493Opintoviikkoja 33 33 33 33

93


TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ / Musiikkiopisto


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 1 282 493 - 1 323 000 - 1 323 000 - 1 305 000 - 18 000 - 1,4 -

Tulot 270 605 284 500 284 500 291 500 7 000 2,5

Netto 1 011 888 - 1 038 500 - 1 038 500 - 1 013 500 - 25 000 - 2,4 -



Maksutuotot 197 266 212 500 212 500 219 500 7 000 3,3

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot 7 430 7 000 7 000 7 000 - - Muut toimintatuotot 3 520 - - - - - Toimintatuotot 270 605 284 500 284 500 291 500 7 000 2,5



Aineet ja tarvikkeet 17 930 - 12 800 - 12 800 - 12 800 - - - Avustukset 760 - 800 - 800 - 800 - - - Vuokrakulut 127 275 - 137 000 - 137 000 - 144 100 - 7 100 5,2 Muut toimintakulut 5 034 - 2 500 - 2 500 - 2 500 - - - Toimintakulut 1 282 493 - 1 323 000 - 1 323 000 - 1 305 000 - 18 000 - 1,4 -

Toimintakate 1 011 888 - 1 038 500 - 1 038 500 - 1 013 500 - 25 000 - 2,4 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Valtionosuustuntimäärän saavuttaminen on suoraan sidoksissa käytössä oleviin palkkarahoihin. Vuoden 2014 taso tarkoittaa 30 000 euron leikkausta kuluvan vuoden henkilöstömäärärahaan. 30 000 euron tavoit-teeseen pääsy edellyttää opetuksen supistamista 12- 15 viikkotuntia, säästö 23 000 euroa. Lisäksi korote-taan oppilasmaksuja, tulonlisäys 12 000 euroa. Toisaalta opetuksen supistamisen arvioidaan vähentävän oppilasmaksuja n. 5 000 euroa. Musiikkiopiston tavoite on säilyttää edellytykset laajan oppimäärän täysipainoiseen opetukseen. Oppituntien pituutta lyhentämällä voidaan kustannuksia alentaa jonkin verran. Viranhaltijalla on kuitenkin 23 tunnin ope-tusvelvollisuus, jonka täyttäminen vaatii tällöin lisää oppilaita eli lisää nettokustannusta. Henkilöstömuutokset 1.8.2015 alkaen on perustettu apulaisrehtorin vakanssi määräaikaisena 31.12.2016 asti. Tehtävä oli aiem-min yhdistetty pianonsoiton lehtorin virkaan, jossa oli opetusvelvollisuuden huojennus. Tässä virassa on nyt täysi opetusvelvollisuus, mikä vähentää tuntiopetuksen tarvetta. Apulaisrehtorin virassa on huilunsoiton opet-taja, ja tästä virasta jäävät huilutunnit hoidetaan tuntiopetuksena. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 15,5 15,5

15,5 15,5

Muut tunnusluvut Opiskelijat 286 303 300 300- euroa/opiskelija 4 262 4 233 4 410 4 350Opetustunteja 17 050 17 536 17 300 17 300

94

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Kirjasto


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 1 559 633 - 1 540 400 - 1 540 400 - 1 535 100 - 5 300 - 0,3 -

Tulot 57 946 66 700 66 700 81 300 14 600 21,9

Netto 1 501 687 - 1 473 700 - 1 473 700 - 1 453 800 - 19 900 - 1,4 -



Maksutuotot 47 394 58 700 58 700 58 700 - -

Tuet ja avustukset 6 943 1 000 1 000 15 600 14 600 1 460,0 Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 57 946 66 700 66 700 81 300 14 600 21,9


Palvelujen ostot 151 060 - 171 900 - 171 900 - 171 400 - 500 - 0,3 -

Aineet ja tarvikkeet 237 955 - 207 400 - 207 400 - 206 400 - 1 000 - 0,5 - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 296 499 - 286 200 - 286 200 - 290 400 - 4 200 1,5 Muut toimintakulut 6 180 - 2 500 - 2 500 - 2 500 - - - Toimintakulut 1 559 633 - 1 540 400 - 1 540 400 - 1 535 100 - 5 300 - 0,3 -

Toimintakate 1 501 687 - 1 473 700 - 1 473 700 - 1 453 800 - 19 900 - 1,4 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Henkilökunnan riittävyyden ja asiakaspalvelun turvaamiseksi osastojärjestelyjä tullaan uusimaan. Musiikki-osaston lainaus on viimevuosina vähentynyt ja osasto siirretään yläkertaan. Muutos mahdollistaa tietoja lainauspalveluiden keskittämisen. Musiikkiosaston entisiin tiloihin suunnitellaan itsepalveluna toimiva osasto, johon sijoitetaan aineistoa, joka harvemmin vaatii tietopalvelua, mm. dvd-elokuvat, sarjakuvat, salapoliisiro-maanit jne. Henkilöstömenot on budjetoitu vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaisina. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan alussa kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Hankkeet Hankkeiden tulot ovat 15.600 euroa ja tulot 15.600 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokir-jan lopussa kohdassa ”Liitteet”.

Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

20

20*

22

22

Muut tunnusluvut: Lainaus 578 000 549 658** 580 000 580 000 Kävijät 223 000 210 103** 225 000 225 000 Aukiolotunnit/vuosi 2 720 2 560** 2 700 2 600 Euroa/asukas ** Kirjasto oli kesällä 2014 kaksi viikkoa suljettuna kattoremontin vuoksi

55 53 53 52

95


TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TULOSALUE Ruokapalvelut


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 3 769 869 - 3 985 900 - 3 985 900 - 3 879 300 - 106 600 - 2,7 -

Tulot 4 086 186 4 094 700 4 094 700 4 199 900 105 200 2,6

Netto 316 317 108 800 108 800 320 600 211 800 - 194,7




Tuet ja avustukset 29 501 28 000 28 000 27 500 500 - 1,8 - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 48 - - - - - Toimintatuotot 4 086 186 4 094 700 4 094 700 4 199 900 105 200 2,6



Aineet ja tarvikkeet 1 595 828 - 1 716 600 - 1 716 600 - 1 691 600 - 25 000 - 1,5 - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 147 099 - 144 200 - 144 200 - 134 800 - 9 400 - 6,5 - Muut toimintakulut 8 108 - 6 300 - 6 300 - 6 300 - - - Toimintakulut 3 769 869 - 3 985 900 - 3 985 900 - 3 879 300 - 106 600 - 2,7 -

Toimintakate 316 317 108 800 108 800 320 600 211 800 - 194,7

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Henkilöstömenot on budjetoitu vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaisina lukuun ottamatta varhaiseläkemaksu-ja. Elintarvikemenoista on vähennetty 25 000 euroa. Tunnusluvut

Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

53,61

53,61

53,61

53,61

Muut tunnusluvut: Ateriamäärät 1 330 487 1 319 252 1 330 000 1 350 000 - euroa/suorite 2,81 2,86 3,00 2,87 - elintarvikkeet euroa/suorite 1,10 1,21 1,22 1,18

96

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO

Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos %

2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+

Menot 6 946 449 - 7 344 200 - 7 344 200 - 7 145 900 - 198 300 - 2,7-

Tulot 1 177 500 1 314 900 1 314 900 1 330 200 15 300 1,2

Netto 5 768 949 - 6 029 300 - 6 029 300 - 5 815 700 - 213 600 - 3,5-

TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2015 Ta Muutos € vrt Muutos %

2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+Myyntituotot 68 034 89 300 89 300 89 300 - -

Maksutuotot 564 547 518 500 518 500 529 500 11 000 2,1

Tuet ja avustukset 279 988 152 800 152 800 155 800 3 000 2,0 Vuokratuotot 252 945 534 900 534 900 551 200 16 300 3,0 Muut toimintatuotot 11 986 19 400 19 400 4 400 15 000 - 77,3- Toimintatuotot 1 177 500 1 314 900 1 314 900 1 330 200 15 300 1,2

Henkilöstökulut 2 933 893 - 2 864 400 - 2 864 400 - 2 864 600 - 200 0,0

Palvelujen ostot 799 907 - 854 700 - 854 700 - 760 900 - 93 800 - 11,0-

Aineet ja tarvikkeet 449 926 - 317 600 - 317 600 - 278 700 - 38 900 - 12,2- Avustukset 189 112 - 174 900 - 174 900 - 174 900 - - - Vuokrakulut 2 544 841 - 3 136 900 - 3 136 900 - 3 097 500 - 39 400 - 1,3- Muut toimintakulut 28 770 - 4 300 4 300 30 700 26 400 - 614,0 Toimintakulut 6 946 449 - 7 344 200 - 7 344 200 - 7 145 900 - 198 300 - 2,7-

Toimintakate 5 768 949 - 6 029 300 - 6 029 300 - 5 815 700 - 213 600 - 3,5-

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Perustelut on esitetty tulosalueittain.

97

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE KULTTUURI-, MATKAILU- JA TUKIPALVELUT SEKÄ RIIHISALO


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 654 852 - 683 600 - 683 600 - 653 700 - 29 900 - 4,4 -

Tulot 114 142 94 100 94 100 133 400 39 300 41,8

Netto 540 710 - 589 500 - 589 500 - 520 300 - 69 200 - 11,7 -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot - - - - - - Maksutuotot 12 825 18 000 18 000 18 000 - - Tuet ja avustukset 42 813 - - 52 000 52 000 - Vuokratuotot 55 150 61 100 61 100 63 400 2 300 3,8 Muut toimintatuotot 3 354 15 000 15 000 - 15 000 - - Toimintatuotot 114 142 94 100 94 100 133 400 39 300 41,8



Aineet ja tarvikkeet 54 953 - 57 800 - 57 800 - 57 800 - - - Avustukset 47 936 - 49 100 - 49 100 - 45 900 - 3 200 - 6,5 - Vuokrakulut 101 968 - 104 500 - 104 500 - 92 000 - 12 500 - 12,0 - Muut toimintakulut 4 014 - 9 100 - 9 100 - 40 900 50 000 - 549,5 - Toimintakulut 654 852 - 683 600 - 683 600 - 653 700 - 29 900 - 4,4 -

Toimintakate 540 710 - 589 500 - 589 500 - 520 300 - 69 200 - 11,7 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset -

98


TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO VASTUUALUE KULTTUURI-, MATKAILU- JA TUKIPALVELUT


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 484 618 - 509 500 - 509 500 - 527 500 - 18 000 3,5

Tulot 47 684 18 300 18 300 57 600 39 300 214,8

Netto 436 934 - 491 200 - 491 200 - 469 900 - 21 300 - 4,3 -




Tuet ja avustukset 42 813 - - 52 000 52 000 - Vuokratuotot 1 517 3 300 3 300 5 600 2 300 69,7 Muut toimintatuotot 3 354 15 000 15 000 - 15 000 - - Toimintatuotot 47 684 18 300 18 300 57 600 39 300 214,8



Aineet ja tarvikkeet 12 684 - 11 200 - 11 200 - 11 200 - - - Avustukset 47 936 - 49 100 - 49 100 - 45 900 - 3 200 - 6,5 - Vuokrakulut 94 280 - 96 300 - 96 300 - 82 400 - 13 900 - 14,4 - Muut toimintakulut 3 416 - 9 100 - 9 100 - 9 100 - - - Toimintakulut 484 618 - 509 500 - 509 500 - 527 500 - 18 000 3,5

Toimintakate 436 934 - 491 200 - 491 200 - 469 900 - 21 300 - 4,3 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Toimintamenot vähenevät vuodesta 2015 mm. siitä syystä, että talousarviosta poistuu vuonna 2015 Aalbor-gin nuorisokisoihin varattu määräraha 15.000 euroa, sisäiset vuokrat ja siivous vähenee 19.300 euroa. Hen-kilöstömenot kasvavat lähinnä hankkeisiin palkattavien henkilöiden palkkausmenojen vuoksi. Kulttuuritoimen avustuksiin sisältyy Riihimäen Nuorisoteatterin 25.000 euron avustus. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 52.000 euroa ja tulot 52.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokir-jan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Kertaluonteiset menot Spotti -Lasten Teatteripäivät tapahtuma järjestetään Riihimäellä vuonna 2016. Esitys sisältää tapahtuman järjestelyistä aiheutuvia kuluja 3 000 euroa Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 4 3 3 3 Muut tunnusluvut: Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtu-mat ja –tilaisuudet

- tapahtumien ja tilaisuuksien määrä - kävijämäärä

5 -

8 -

6 -

10 12 300

99


TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO VASTUUALUE RIIHISALO (netto)


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 170 234 - 174 100 - 174 100 - 126 200 - 47 900 - 27,5 -

Tulot 66 458 75 800 75 800 75 800 - -

Netto 103 776 - 98 300 - 98 300 - 50 400 - 47 900 - 48,7 -



Maksutuotot 12 825 18 000 18 000 18 000 - -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot 53 633 57 800 57 800 57 800 - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 66 458 75 800 75 800 75 800 - -



Aineet ja tarvikkeet 42 269 - 46 600 - 46 600 - 46 600 - - - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 7 688 - 8 200 - 8 200 - 9 600 - 1 400 17,1 Muut toimintakulut 598 - - - 50 000 50 000 - - Toimintakulut 170 234 - 174 100 - 174 100 - 126 200 - 47 900 - 27,5 -

Toimintakate 103 776 - 98 300 - 98 300 - 50 400 - 47 900 - 48,7 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Riihisalon palvelut ulkoistetaan vuonna 2016. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 2 2 2 2 Muut tunnusluvut: Kausipaikat 80 63 75 75Majoitusvrk 830 514 900 600Saunat/h 619 622 700 600Tilauskävijät 684 950 800 800

100

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE NUORISOPALVELUT


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 726 746 - 763 600 - 763 600 - 708 900 - 54 700 - 7,2 -

Tulot 52 041 67 600 67 600 77 600 10 000 14,8

Netto 674 705 - 696 000 - 696 000 - 631 300 - 64 700 - 9,3 -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 360 - - - -

Maksutuotot 1 577 3 300 3 300 3 300 - -

Tuet ja avustukset 43 922 58 800 58 800 68 800 10 000 17,0 Vuokratuotot 3 524 3 600 3 600 3 600 - - Muut toimintatuotot 2 658 1 900 1 900 1 900 - - Toimintatuotot 52 041 67 600 67 600 77 600 10 000 14,8



Aineet ja tarvikkeet 27 005 - 21 200 - 21 200 - 23 700 - 2 500 11,8 Avustukset 53 351 - 54 800 - 54 800 - 48 000 - 6 800 - 12,4 - Vuokrakulut 159 700 - 153 700 - 153 700 - 141 500 - 12 200 - 7,9 - Muut toimintakulut 2 976 - 2 100 - 2 100 - 2 100 - - - Toimintakulut 726 746 - 763 600 - 763 600 - 708 900 - 54 700 - 7,2 -

Toimintakate 674 705 - 696 000 - 696 000 - 631 300 - 64 700 - 9,3 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Talouden tervehdyttämistoimenpiteiden myötä nuorisopalvelujen toimintoja priorisoidaan. Lasten ja nuortenhyvinvointiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen on kohdistettava huomiota. Etsiväänuorisotyötä vahvistetaan ja erityisnuorisotyötä kehitetään. Toiminnassa on keskeistä kasvatuksellinen jaennaltaehkäisevä työ, jonka taloudellinen merkitys realisoituu korjaavien - ja erityispalvelujen tarpeiden mää-rän maltillisuutena. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty talousarviokirjan kohdassa ”Henkilöstösuunnitelma”. Kaupunginhallitus on 19.1.2015 § 10 hyväksynyt jatkosopimuksen nuorten työpajatoiminnasta Hyvinkään -Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön kanssa. Sopimuksen mukaisesti ostopalvelu päättyy etsivännuorisotyön osalta vuoden 2016 alusta ja siirtyy kaupungin omaksi toiminnaksi. Kaupunginhallitus on 24.8.2015 § 305 hyväksynyt etsivän nuorisotyön henkilöstöä koskevan siirtosopimuk-sen ja perustanut siirtyviä työntekijöitä varten 1.1.2016 alkaen kaksi etsivän nuorisotyöntekijän tointa nuori-sopalveluihin ja edellyttänyt, että vuoden 2016 talousarviossa otetaan huomioon tästä aiheutuvat määrära-hoja koskevat muutokset. Myös kaupungilla jo olevan etsivän nuorisotyöntekijän palkka sisältyy talousarvi-oon, vaikka vakinaista tointa ei perusteta.

101

Talousarvio 2016 07.12.2015 Nuoriso-ohjaajien työt järjestellään uudelleen ja nuorisotilojen aukiolotunteja vähennetään, minkä johdosta menot vähenevät 24.900 euroa. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 35.100 euroa ja tulot 68.800 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokir-jan lopussa kohdassa ”Liitteet. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 7 7 9 Muut tunnusluvut: Kävijät - tilaisuudet ja tapahtumat 6933 5 742 5 000 5 000- Nuorisokeskus Monari 11 317 13 558 12 000 12 000- Peltosaaren nuorisotila 2 106 3 755 2 500 2 500- harrastekerhojen kävijät 1 600 1 709 1 200 1 200Nuorisovaltuuston kokousten lkm 10 9 10 10

102

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 3 845 477 - 4 178 400 - 4 178 400 - 4 217 800 - 39 400 0,9

Tulot 759 792 910 900 910 900 926 900 16 000 1,8

Netto 3 085 685 - 3 267 500 - 3 267 500 - 3 290 900 - 23 400 0,7



Maksutuotot 502 547 434 400 434 400 445 400 11 000 2,5

Tuet ja avustukset 66 097 9 000 9 000 - 9 000 - 100,0 - Vuokratuotot 190 119 467 500 467 500 481 500 14 000 3,0 Muut toimintatuotot 538 - - - - - Toimintatuotot 759 792 910 900 910 900 926 900 16 000 1,8



Aineet ja tarvikkeet 279 951 - 158 300 - 158 300 - 165 800 - 7 500 4,7 Avustukset 87 825 - 71 000 - 71 000 - 81 000 - 10 000 14,1 Vuokrakulut 1 651 868 - 2 237 400 - 2 237 400 - 2 238 600 - 1 200 0,1 Muut toimintakulut 12 964 - 27 300 27 300 2 700 - 30 000 109,9 - Toimintakulut 3 845 477 - 4 178 400 - 4 178 400 - 4 217 800 - 39 400 0,9

Toimintakate 3 085 685 - 3 267 500 - 3 267 500 - 3 290 900 - 23 400 0,7

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Talousarvio sisältää 20 100 euron palauttamisen maauimalan tilapäisten työntekijöiden palkkausmenoihin, jotta maauimala voidaan pitää auki normaalisti kesällä 2016. Uimalan sisäänpääsymaksutulot kasvavat 25.000 euroa syksyn 2015 maksujen korotuksen johdosta. Riuttan laskettelurinnettä ei talouden tervehdyttämistoimenpiteistä johtuen avata, jolloin menoista säästyy10 000 euroa. Muilta kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston vastuualuilta on siirretty liikuntapalveluihin avustusmäärärahoja 10.000euroa. Henkilöstömuutokset Avoinna olevaa liikuntapaikanhoitajan vakanssia ei täytetä toistaiseksi ja siihen ei varata määrärahaa, johtu-en liikuntapalveluiden palvelurakenneuudistuksen ja eläköitymisten yhteydessä tehtävien vakanssien ja teh-tävien tarkastelusta kokonaisuutena. Kertaluonteiset menot Uimalan allasimurin hankintaan varataan 7 500 euroa. Nykyinen imuri on 30 vuotta vanha ja se vaatii käyte- täessä kaksi henkilöä paikalle. Uutta imuria voidaan käyttää joka yö ja automaattinen imurointi vapauttaa resursseja muille huoltotöille. Uusi imuri voidaan ohjelmoida imuroimaan sekä maauimalan että uimahallin altaita. Kesäisin säästetään maauimalan puhdistuksessa, kun ei tarvita enää erikseen sukeltajien palveluk- sia.

103


Tunnusluvut

Tp 2013

Tp 2014

Ta 2015

Ta 2016


Muut tunnusluvut: Käyttäjät - jäähalli 73 276 73 607 80 000 85 000- Peltosaaren liikuntapuisto 23 593 27 068 30 000 30 000- urheilupuisto 19 080 16 671 25 000 25 000- urheilutalo 110 150 87 440 110 000 110 000Kävijät - uimahalli 155 695 160 900 155 000 155 000- maauimala 37 191 36 850 30 000 30 000Riutan laskettelurinteet - kausikortit 204 126 200 0- hissiliput 1 375 674 1000 0Liikunnanohjaus (asiakasmäärä) - hyvinvointineuvonta - työikäisten liikunnanohjaus - lasten ja nuorten liikunnanohjaus - erityisliikunnanohjaus - liikuntatapahtumat

-----

-----

400

8 000 14 000 9 000 6 000

30010 00015 0007 0006 000

104

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE SUOMEN LASIMUSEO (netto)


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 996 980 - 994 300 - 994 300 - 894 400 - 99 900 - 10,0 -

Tulot 173 716 193 500 193 500 153 500 40 000 - 20,7 -

Netto 823 264 - 800 800 - 800 800 - 740 900 - 59 900 - 7,5 -



Maksutuotot 38 172 46 100 46 100 46 100 - -

Tuet ja avustukset 73 888 69 000 69 000 29 000 40 000 - 58,0 - Vuokratuotot 3 648 2 700 2 700 2 700 - - Muut toimintatuotot 4 025 2 500 2 500 2 500 - - Toimintatuotot 173 716 193 500 193 500 153 500 40 000 - 20,7 -



Aineet ja tarvikkeet 56 239 - 53 000 - 53 000 - 14 700 - 38 300 - 72,3 - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 350 720 - 358 100 - 358 100 - 341 600 - 16 500 - 4,6 - Muut toimintakulut 4 761 - 3 800 - 3 800 - 1 800 - 2 000 - 52,6 - Toimintakulut 996 980 - 994 300 - 994 300 - 894 400 - 99 900 - 10,0 -

Toimintakate 823 264 - 800 800 - 800 800 - 740 900 - 59 900 - 7,5 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Suomen lasimuseolle johtosäännössä määritetyt perustehtävät ja valtakunnalliselta erikoismuseolta vaadit-tavat tehtävät toteutetaan talousarvion puitteissa. Talouden tervehdyttämistoimenpiteinä toimintamenoista on karsittu 54 000 euroa. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 15.000 euroa ja tulot 15.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokir-jan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 10 10 10 10 Muut tunnusluvut: Kävijät Kävijät, ulkomailla järjestetyt näyttelyt

17 830-

16 98340 000

17 500 50 000

17 50040 000

Näyttelyt 12 11 12 9Tutkimukset 1 - 3 1

105


TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO TULOSALUE RIIHIMÄEN KAUPUNGIN MUSEOT (netto)


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 722 299 - 724 300 - 724 300 - 671 100 - 53 200 - 7,3 -

Tulot 77 799 48 800 48 800 38 800 10 000 - 20,5 -

Netto 644 500 - 675 500 - 675 500 - 632 300 - 43 200 - 6,4 -



Maksutuotot 9 423 16 700 16 700 16 700 - -

Tuet ja avustukset 53 268 16 000 16 000 6 000 10 000 - 62,5 - Vuokratuotot 501 - - - - - Muut toimintatuotot 1 409 - - - - - Toimintatuotot 77 799 48 800 48 800 38 800 10 000 - 20,5 -



Aineet ja tarvikkeet 31 752 - 27 300 - 27 300 - 16 700 - 10 600 - 38,8 - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 280 582 - 283 200 - 283 200 - 283 800 - 600 0,2 Muut toimintakulut 4 047 - 8 000 - 8 000 - 3 600 - 4 400 - 55,0 - Toimintakulut 722 299 - 724 300 - 724 300 - 671 100 - 53 200 - 7,3 -

Toimintakate 644 500 - 675 500 - 675 500 - 632 300 - 43 200 - 6,4 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Kaupungin museoiden määrärahoista on vähennetty 46 000 euroa. Määrärahojen väheneminen vaikuttaa merkittävästi näyttelyiden toteuttamisresursseihin ja vähentää järjestettävien tapahtumien määrää. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 3.000 euroa ja tulot 3.000 euroa. Yhteenveto hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 6 6 6 Muut tunnusluvut: Kävijät - Riihimäen kaupunginmuseo 8 565 9 505 5 000 5 000 - Riihimäen taidemuseo, 7 887 9 463 7 000 7 000 joista maksaneita 2 205 2 484 2 400 2 400 Näyttelyt - Riihimäen kaupunginmuseo 4 4 1 2 - Riihimäen taidemuseo

4 4 3 3

106


10.4. TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA

107

Talousarvio 2016 07.12.2015 TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA NYKYTILAN KUVAUS TEKNINEN LAUTAKUNTA Hallintoyksikön palveluihin kuuluu toimialan johto, asumispalvelut, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palvelut, asiakirjahallinto, päätöksenteontuenpalvelut, asiakaspalvelupisteen toiminnan koordinointi sekä Peltosaari-projektiin kuuluvien hankkeiden hallinnointi. Kaavoitusyksikkö huolehtii maankäytön suunnittelusta, kaupunki- ja maisemakuvan kehittämisestä sekä suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten valmistelusta. Kaavoitusyksikkö osallistuu toimintojen sijainnin ohjaukseen, yleispiirteiseen liikenteen suunnitteluun, rakentamisen ohjaamiseen, maakuntakaavoi-tukseen ja Peltosaari -projektiin. Yleiskaavan uusiminen on valmisteilla. Vuoden 2016 aikana valmistellaan yleiskaavaehdotus ja lopullinen yleiskaava. Kaupungin palvelukysyntään ja elinkeinoelämän maankäyttötar-peisiin vastaaminen ovat asemakaavoituksen keskeisiä tehtäviä vuonna 2016. Asemakaava-alueen laajuus Riihimäellä vuoden 2015 alussa oli n. 2 509,2 ha. Rantakaavoitettua aluetta oli 232 ha. Kartta- ja tonttiyksikkö huolehtii kaupungin maanhankinnasta ja luovutuksesta, maaomaisuuden hoidosta, mittaus- ja kartastotehtävistä, kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvista tehtävistä, kiinteistörekisteristä, rakentamiskehotuksista sekä luonnonvaroista ja peltojen- ja metsästysoikeuksien vuokrauksesta. Lisäksi tehtäviin kuuluu tielautakunnan valmistelu- ja toimeenpanotehtävät. Kaupungin maa-omaisuus on noin 2 000 ha käsittäen noin 2 200 maaomaisuusyksikköä. Vuonna 2016 yksikön toiminnan keskeisiä haasteita ovat heikko yleinen taloustilanne sekä rahoituslaitosten luotonannon kriteerit ja kiinteistömarkkinoiden pysähty-neisyys, jotka ovat merkittävästi pienentäneet yksikön tulonhankintamahdollisuuksia. Talousarviokaudella tavoitteena on kiinteistöomaisuuden selvitystyö ja kehittäminen sekä varautuminen nousukauden tarpeisiin. Tilayksikkö huolehtii kaupungin toimitilojen ja asuntojen sekä niihin liittyvien kiinteiden laitteiden suunnitte-lusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja ylläpidosta. Lisäksi tilayksikkö huolehtii kau-pungin toimitilojen hankinnasta ja vuokraamisesta, sekä myyntipaikkojen vuokraamisen valmistelusta ja kes-kusvarastosta. Kiinteistöjen ylläpidossa hyödynnetään mahdollisimman paljon rakennettua kiinteistöauto-maatiojärjestelmää sekä kehitetään huoltokirjatoimintaa eteenpäin. Energiatehokkuuden parantamista jatke-taan energiatehokkuussopimuksen mukaisin tavoittein. Tilayksikkö valmistelee muiden hallintokuntien kans-sa kiinteistöstrategiaa sekä toimitilastrategiaa. Kiinteistökannan korjaus- ja uudisrakentamisen pitkän aikavä-lin suunnitelman laadintatyö on käynnissä. Kiinteistökanta on noin 633 000 m3. Katu- ja puistoyksikkö huolehtii kaupungin katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden ja niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta sekä kaupungin kulje-tus- ja konekalustosta sekä korjaamotoiminnasta. Lisäksi tehtäviin kuuluu liikennesuunnittelu, liikenneturval-lisuuden edistäminen ja joukkoliikenteen sekä jätehuollon järjestäminen ja metsätalous. Vuoden 2015 alussa oli katujen talvi kunnossapidossa noin 257 km ja viheralueita 744 ha, metsiä 332 ha. Pelastustoimen palvelu hankitaan ostopalveluna Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta. Talousarvio sisältää Riihimäen kaupungin maksettavaksi määritellyn osuuden Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen menoista. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristönsuojeluyksikön tehtäviin kuuluvat kunnan ympäristönsuojelu- ja maa-ainesviranomaiselle kuu-luvien lupa- ja valvontatehtävien lisäksi ympäristön- ja luonnonsuojelun suunnitteluun ja kehittämiseen, yh-teistyön edistämiseen sekä ympäristön tilan seurantaan liittyvät velvoitteet, tutkimukset ja hankkeet sekä ympäristönsuojelun ohjaukseen, neuvontaan, tiedotukseen, valistukseen ja koulutukseen liittyvät tehtävät. Tehtäviin kuuluu myös kaupungin ympäristönsuojelusta ja sen kehittämisestä huolehtiminen, jota hoidetaan koko kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristölainsäädännön jatkuva uudistu-minen, lisääntyvät viranomaistehtävät sekä kasvava yhteistyötarve tuo toiminnalle jatkuvaa haastetta.

108

Talousarvio 2016 07.12.2015 Rakennusvalvontayksikön pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat rakentamiseen liittyvien erilaisten lupien myön-täminen, ohjaus- ja neuvontatyö, rakennustyön aikainen valvonta ja rakennetun ympäristön jatkuva valvonta. Jatkuvasti uudistuvat säännökset edellyttävät koulutusta ja perehdyttämistä sekä lisääntyvää neuvontaa. Erityisesti rakennusten energian kulutuksen vähentämiseen tähtäävien määräysten ja ohjeiden lisääntymistä ja muuttumista tapahtuu lähes vuosittain. Viimeisimpänä lainsäädäntöä on hyvin laajasti muutettu ja täsmen-netty rakentamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheiden kelpoisuus- ja vastuukysymysten osalta. KEHITTÄMISKOHTEET 2016 - 2018 JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 Toimialojen kehittämiskohteet 2016 - 2018 ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarvion kohdassa 9. ”Kehittämiskohteet 2016- 2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2016”.

109

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 22 454 169 - 24 097 800 - 24 097 800 - 24 405 100 - 307 300 1,3

Tulot 21 931 197 26 340 100 26 340 100 25 700 100 640 000 - 2,4 -

Netto 522 972 - 2 242 300 2 242 300 1 295 000 947 300 42,2 -



Maksutuotot 625 777 454 200 454 200 412 900 41 300 - 9,1 -

Tuet ja avustukset 359 306 276 100 276 100 259 800 16 300 - 5,9 - Vuokratuotot 16 674 567 17 863 300 17 863 300 17 875 300 12 000 0,1 Muut toimintatuotot 1 252 526 4 601 200 4 601 200 3 808 400 792 800 - 17,2 - Toimintatuotot 21 931 197 26 340 100 26 340 100 25 700 100 640 000 - 2,4 -



Aineet ja tarvikkeet 3 968 397 - 4 388 600 - 4 388 600 - 4 368 800 - 19 800 - 0,5 - Avustukset 17 943 - 16 500 - 16 500 - 26 500 - 10 000 60,6 Vuokrakulut 3 696 660 - 4 940 200 - 4 940 200 - 4 841 800 - 98 400 - 2,0 - Muut toimintakulut 119 923 - 135 800 - 135 800 - 151 500 - 15 700 11,6 Toimintakulut 22 454 169 - 24 097 800 - 24 097 800 - 24 405 100 - 307 300 1,3

Toimintakate 522 972 - 2 242 300 2 242 300 1 295 000 947 300 42,2 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Tekniikan ja ympäristön toimiala sisältää teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisen toiminnan. Toimialan toimintakulut 24,4 milj.euroa ja toimintatuotot 25,7 milj.euroa. Toimintakulut kasvavat kuluvastavuodesta 1,3 % ja toimintatulot laskevat 2,4 %. Taloustoimikunnan loppuraportissa edellytetään Tekniikan ja ympäristön toimialan säästävän vuonna 2016tilakustannuksista tilojen käytön tehostamisen, energiakustannusten säästön ym. toimenpiteiden kautta 0,5milj.euroa verrattuna vuoteen 2015. Toimialalla ja tilayksiköllä ei ole mahdollisuutta tehostaa muiden hallin-tokuntien tilankäyttöä siinä laajuudessa kuin taloustoimikunta on euromääräisesti määritellyt. Eri hallintokun-tien käytössä on lähinnä palvelurakennuksia, kuten koulu-, päiväkoti-, museo- ja liikuntatoimen rakennuksia.Tilakustannuksia voidaan alentaa, mikäli näiden tilojen käyttöä saadaan tehostettua ja osasta tiloja voidaanluopua pysyvästi. Nousevaan hintakehitykseen ei ole mahdollista juurikaan vaikuttaa muutoin kuin energiansäästötoimenpitein Toimintatulot laskevat merkittävästi vuodesta 2015 johtuen omaisuuden myyntitulojen laskusta. Realisoita-vaksi sopiva kiinteistökanta on vähentynyt, ja osaan realisoitavista kiinteistöistä tulisi tehdä kustannuksiavaativia lisäselvityksiä ja toimenpiteitä niiden myyntivalmiuteen saamiseksi. Yleinen taloustilanne vaikeuttaasamanaikaisesti kauppojen syntymistä. Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty tulos- ja vastuualueittain.

110


Toimialojen esityksiin on tehdyt muutokset on esitetty seuraavassa taulukossa. TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA Menot TulotHallintoyksikkö* Peltosaariprojektin henkilöstömenot varataan koko vuodeksi 2016 - Kaavoitusyksikkö* vähennys asiantuntijapalveluista 5 000 - Tontti- ja karttayksikkö* eläköitymisestä aiheutuva henkilöstömenosäästö 10 200 - * omaisuuden myyntitulojen lisäys 2 201 000 Tilayksikkö* energiakustannukset 90 000 - * Uramon koulun purkaminen 350 000 * kalustonhoitojan toimen lakkautus 38 000 - Katu- ja puistoyksikkö* katujen kunnossapidon heikennys 79 900 - * metsämyyntitulojen lisäys 160 000 * joukkoliikenteen menojen vähennys 100 000 - Ympäristönsuojeluyksikkö* henkilöstömenot sijaisuudet ja osa-aikaisuus 6 000 - * Varhaiseläkemaksun tarkistus koko toimialalla 65 600

86 500 2 361 000 Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 199,25 199 193 190

111

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 21 756 397 - 23 360 100 - 23 360 100 - 23 655 000 - 294 900 1,3

Tulot 21 693 614 26 072 100 26 072 100 25 437 400 634 700 - 2,4 -

Netto 62 783 - 2 712 000 2 712 000 1 782 400 929 600 34,3 -



Maksutuotot 391 222 191 700 191 700 155 700 36 000 - 18,8 -

Tuet ja avustukset 359 306 276 100 276 100 259 800 16 300 - 5,9 - Vuokratuotot 16 674 567 17 863 300 17 863 300 17 875 300 12 000 0,1 Muut toimintatuotot 1 250 066 4 596 700 4 596 700 3 803 900 792 800 - 17,2 - Toimintatuotot 21 693 614 26 072 100 26 072 100 25 437 400 634 700 - 2,4 -



Aineet ja tarvikkeet 3 961 608 - 4 373 900 - 4 373 900 - 4 350 100 - 23 800 - 0,5 - Avustukset 17 943 - 16 500 - 16 500 - 26 500 - 10 000 60,6 Vuokrakulut 3 672 260 - 4 916 200 - 4 916 200 - 4 818 800 - 97 400 - 2,0 - Muut toimintakulut 116 803 - 133 400 - 133 400 - 149 100 - 15 700 11,8 Toimintakulut 21 756 397 - 23 360 100 - 23 360 100 - 23 655 000 - 294 900 1,3

Toimintakate 62 783 - 2 712 000 2 712 000 1 782 400 929 600 34,3 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Teknisen lautakunnan menot ovat 23,7 milj.euroa ja kasvavat 1,3 % vuodesta 2015. Toimintatulot laskevat merkittävästi vuodesta 2015 johtuen omaisuuden myyntitulojen laskusta. Realisoita-vaksi sopiva kiinteistökanta on vähentynyt, ja osaan realisoitavista kiinteistöistä tulisi tehdä kustannuksiavaativia lisäselvityksiä ja toimenpiteitä niiden myyntivalmiuteen saamiseksi. Yleinen taloustilanne vaikeuttaasamanaikaisesti kauppojen syntymistä. Taloustoimikunnan loppuraportissa edellytetään Tekniikan ja ympäristön toimialan säästävän vuonna 2016tilakustannuksista tilojen käytön tehostamisen, energiakustannusten säästön ym. toimenpiteiden kautta 0,5milj.euroa verrattuna vuoteen 2015. Toimialalla ja tilayksiköllä ei ole mahdollisuutta yksin tehostaa muiden hallintokuntien tilankäyttöä siinä laa-juudessa kuin taloustoimikunta on euromääräisesti määritellyt. Eri hallintokuntien käytössä on lähinnä palve-lurakennuksia, kuten koulu-, päiväkoti-, museo- ja liikuntatoimen rakennuksia. Tilakustannuksia voidaanalentaa, mikäli näiden tilojen käyttöä saadaan tehostettua ja osasta tiloja voidaan luopua pysyvästi. Toimialan menot koostuvat kiinteiden henkilöstökulujen lisäksi suurelta osin materiaalikustannuksista eikänäiden nousevaan hintakehitykseen ole mahdollisuus juurikaan vaikuttaa muutoin kuin jo esim. tilayksikössätoteutetuin energiansäästötoimenpitein. Tästä syystä tekniikan palveluiden toimintaa ja toimintamenoja onkarsittu, jotta menot eivät kasvaisi.

112


Henkilöstömuutokset Henkilöstömuutokset on esitetty tulos- ja vastuualueittain. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 138.500 euroa ja tulot 29.100 euroa. Yhteenveto toimialojen hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Kertaluonteiset menot Johdon kehittämishankkeen kertaluontoiset tulot ja menot 19.000 näkyvät hallintoyksikön käyttötalousme-noissa. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 190,25 189 183 180

113


TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Hallintoyksikkö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 823 204 - 794 300 - 794 300 - 791 200 - 3 100 - 0,4 -

Tulot 155 120 77 100 77 100 76 800 300 - 0,4 -

Netto 668 084 - 717 200 - 717 200 - 714 400 - 2 800 - 0,4 -




Tuet ja avustukset 90 866 31 100 31 100 30 800 300 - 1,0 - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 155 120 77 100 77 100 76 800 300 - 0,4 -



Aineet ja tarvikkeet 28 110 - 29 200 - 29 200 - 29 600 - 400 1,4 Avustukset 16 191 - 16 500 - 16 500 - 16 500 - - - Vuokrakulut 31 353 - 30 300 - 30 300 - 27 700 - 2 600 - 8,6 - Muut toimintakulut 9 622 - 15 900 - 15 900 - 16 400 - 500 3,1 Toimintakulut 823 204 - 794 300 - 794 300 - 791 200 - 3 100 - 0,4 -

Toimintakate 668 084 - 717 200 - 717 200 - 714 400 - 2 800 - 0,4 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Hallintoyksikön toimintakulut laskevat 3.100 euroa ja toimintatuotot 300 euroa. Henkilöstömuutokset Peltosaariprojektin Nuoret Esiin -hankkeen työntekijän työsuhde päättyi 2015 keväällä, mistä syystä palkka menot alenevat 17.000 euroa. Hankkeet Hankkeiden menot ovat 138.500 euroa ja tulot 29.100 euroa. Yhteenveto toimialojen hankkeista on esitetty talousarviokirjan lopussa kohdassa ”Liitteet”. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 7,25 7 7 7

114

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Kaavoitusyksikkö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 665 640 - 613 500 - 613 500 - 612 200 - 1 300 - 0,2 -

Tulot 88 147 50 000 50 000 50 700 700 1,4

Netto 577 493 - 563 500 - 563 500 - 561 500 - 2 000 - 0,4 -



Maksutuotot 88 034 50 000 50 000 50 700 700 1,4

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 88 147 50 000 50 000 50 700 700 1,4



Aineet ja tarvikkeet 12 209 - 16 200 - 16 200 - 16 500 - 300 1,9 Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 13 595 - 13 100 - 13 100 - 12 600 - 500 - 3,8 - Muut toimintakulut 1 309 - 900 - 900 - 900 - - - Toimintakulut 665 640 - 613 500 - 613 500 - 612 200 - 1 300 - 0,2 -

Toimintakate 577 493 - 563 500 - 563 500 - 561 500 - 2 000 - 0,4 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Vuoden 2016 aikana valmistellaan yleiskaavaehdotus ja lopullinen yleiskaava kaupunginvaltuuston hyväk-syttäväksi. Henkilöstömuutokset Vuoden 2016 aikana kaavoitusinsinööri jää eläkkeelle. Paikka on toiminnan kannalta välttämätöntä täyttää. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 8 8 8 8

115

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Kartta- ja tonttiyksikkö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 1 142 577 - 1 186 300 - 1 186 300 - 1 176 100 - 10 200 - 0,9 -

Tulot 2 215 886 5 710 200 5 710 200 4 891 800 818 400 - 14,3 -

Netto 1 073 309 4 523 900 4 523 900 3 715 700 808 200 17,9 -



Maksutuotot 303 188 141 700 141 700 105 000 36 700 - 25,9 -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot 1 005 788 932 500 932 500 940 000 7 500 0,8 Muut toimintatuotot 814 067 4 564 000 4 564 000 3 761 000 803 000 - 17,6 - Toimintatuotot 2 215 886 5 710 200 5 710 200 4 891 800 818 400 - 14,3 -



Aineet ja tarvikkeet 14 011 - 14 900 - 14 900 - 10 300 - 4 600 - 30,9 - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 58 189 - 73 400 - 73 400 - 71 500 - 1 900 - 2,6 - Muut toimintakulut 41 523 - 12 000 - 12 000 - 22 000 - 10 000 83,3 Toimintakulut 1 142 577 - 1 186 300 - 1 186 300 - 1 176 100 - 10 200 - 0,9 -

Toimintakate 1 073 309 4 523 900 4 523 900 3 715 700 808 200 17,9 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Toimintatulot ovat 4,9 milj.euroa, joista omaisuuden myyntivoitot 3.8 milj.euroa. Omaisuuden myyntitulot 2016 Kpl Myyntitulot Tasearvo Myyntivoitto

1. MAA- JA VESIALUEETAsuntotontit* Erillispientalotontit 8 340 000 13 000 327 000 * Rivitalotontit 3 140 000 10 000 130 000 * Kerrostalotontit 5 * 1 519 000 64 000 1 455 000 * Vanhat omakotitontit 65 1 400 000 60 000 1 340 000

3 399 000 147 000 3 252 000 *3 kpl:tta Yit:lle meneviä ak-tontteja linja-autoaseman vieressä

Elinkeinotontit* Elinkeinotontit 550 000 41 000 509 000

550 000 41 000 509 000

Realisoitavat kiinteistöt - - -

Maa- ja vesialueet yhteensä 3 949 000 188 000 3 761 000 Henkilöstömuutokset Vuonna 2016 on odotettavissa 1- 2 henkilön eläköityminen, joista aiheutuva säästö on 10.200 euroa.

116


Kertaluonteiset menot ja tulot Merkittävä osa yksikön tuloista on omaisuuden myynnistä johtuvia kertaluonteisia tuloja. Kaupungilla on edelleen myytävänä tai suunnitelmissa myydä seuraavat kohteet, jotka eivät sisälly talousar-viotuloihin, koska niiden toteutuminen on epävarmaa.

Myytävät osakkeet* Asunto-osakkeet 47 kpl, joista nyt myynnissä 3 kpl

* Koy Riihimäen Teatterihotelli

Myytävät kiinteistöt* Uramontie 25, myynnissä* Riihisalo, myynnissä* Linja-autoasema, tehtävä lisäselvityksä* Mäkikulan nuorisotila, tehtävä lisäselvityksiä* Vanha paloasema, purku ja kaavamuutostyö käynnissä

Selvitettäviä kohteita* Saloisten leirikeskus* Hallakatu

Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 17 18 18 17 Muut tunnusluvut: Tonttien luovutus 26 22 40 30 Kiinteistötoimitukset 89 96 70 70

117

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Tilayksikkö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 10 910 892 - 12 447 200 - 12 447 200 - 12 794 500 - 347 300 2,8

Tulot 17 447 695 18 610 200 18 610 200 18 618 000 7 800 0,0

Netto 6 536 803 6 163 000 6 163 000 5 823 500 339 500 5,5 -


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 2 413 924 2 729 700 2 729 700 2 697 700 32 000 - 1,2 -


Tuet ja avustukset 19 235 17 000 17 000 17 000 - - Vuokratuotot 14 651 460 15 833 500 15 833 500 15 873 300 39 800 0,3 Muut toimintatuotot 363 076 30 000 30 000 30 000 - - Toimintatuotot 17 447 695 18 610 200 18 610 200 18 618 000 7 800 0,0



Aineet ja tarvikkeet 2 719 704 - 3 093 200 - 3 093 200 - 3 087 600 - 5 600 - 0,2 - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 3 023 322 - 4 021 800 - 4 021 800 - 4 010 200 - 11 600 - 0,3 - Muut toimintakulut 19 465 - 78 100 - 78 100 - 78 100 - - - Toimintakulut 10 910 892 - 12 447 200 - 12 447 200 - 12 794 500 - 347 300 2,8

Toimintakate 6 536 803 6 163 000 6 163 000 5 823 500 339 500 5,5 -

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Kaupungin korjausrakentaminen ja rakennusten kunnossapitotoiminta on lisääntynyt sisäilmaongelmista joh-tuen. Rakennuskannasta on jouduttu tekemään jatkuvasti sisäilmaselvityksiä. Sisäilmaongelmien vuoksi kor-jaustoimenpiteitä on tehty sekä rakenteisiin että ilmanvaihtojärjestelmiin. Vuonna 2016 panostetaan kiinteistökannan korjaus- ja uudisrakentamisen pitkän aikavälin suunnitelmanlaadintaan. Lisäksi valmistellaan kiinteistöstrategiaa sekä toimitilastrategiaa yhteistyössä muiden hallintokun-tien kanssa. Tilayksikkö koordinoi koko kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman to-teuttamista eri hallintokunnissa ja kaupungin eri tytäryhtiöiden välillä. Tilayksikkö kehittää tilankäytön tehok-kuuden käyttöasteen seurantaa tavoitteena säästää tila- ja energiakustannuksia. Taloustoimikunnan loppuraportissa edellytetään teknisen toimen säästävän tilakustannuksista tilojen käytöntehostamisen, energiakustannusten säästön ym. toimenpiteiden kautta 0,5 milj.euroa vuonna 2016 verrattu-na vuoteen 2015. Tilayksikkö on käynyt hallintokuntien kanssa talousarvion laadinnan yhteydessä neuvotte-luja tilojen käytön tehostamisesta ja asiaa on käsitelty myös tilatyöryhmässä. Teknisellä keskuksella ei ole yksin mahdollista tehostaa muiden hallintokuntien tilankäyttöä siinä laajuudes-sa, joka on euromääräisesti määritelty. Hallintokuntien käytössä on lähinnä palvelurakennuksia, kuten koulu,päiväkoti-, museo- ja liikuntatoimen rakennuksia. Mikäli näiden tilankäyttöä saadaan tehostettua, tulee myöskyseisistä tiloista luopua pysyvästi. Näin lyhyellä ajalla ei ole mahdollista tehdä nopeita ja radikaaleja toi-menpiteitä tilankäytön tehostamisen suhteen. Vuokralla olevista tiloista ei näin suurta euromääräistä rahaasaada myöskään näin nopealla ajalla.

118


Kaupungin tulisi luopua kaikista ylimääräisistä tiloista, jotka eivät palvele kaupungin ydintoimintoja. Kiinteistö-jen realisointi ja myynti on osoittautunut näinä taloudellisina aikoina hyvin haastavaksi ja vaikeaksi myydä erikoiskiinteistöjä. Kiinteistökustannuksista on saatu tämän vuoden aikana pois Allinna, jonka ylläpitokustan-nukset olivat 20.000 euroa/vuosi sekä vanha paloasema, jonka käyttökustannukset olivat 60.000 eu-roa/vuosi. Energiakustannusten ja veden säästön suhteen on tehty vuosittain hyvää työtä ja saatu melkoisia säästöjä energiakustannuksiin. Energiakustannusten säästöt ovat kuitenkin yleensä huvenneet kaukolämmön ja ve-den hintojen vuosittaisiin nousuihin. Kiinteistöjen sähkön kulutus on edelleen noussut jonkun verran ja sa-maan aikaan sähköön on tullut erilaisia veroja. Energian säästön eteen tehtävät toimenpiteet vaativat myös investointeja, jotta vuosittain syntyisi energiansäästöjä. Vuoden 2016 talousarvioon energiakustannuksia ei ole budjetoitu säästösyistä tehdyn arvion mukaisina. Säästöjen syntyminen tätä kautta on siten epävarmaa. Kiinteistökanta on kasvanut vuosina 2014 - 2015 47 500 rm³ ja vastaavasti vähentynyt 9 500 rm³. Nettolisäys on noin 38 000 rm³. Näillä kaikilla pienillä toimenpiteillä saadaan säästöjä syntymään, mutta ei nopeaa 500.000 euron säästöihin säästöä. Asian käsittelyä eri hallintokuntien kanssa jatketaan ja laaditaan tilastrategia sekä suunnitelmat, joi-den avulla tilojen käytön tehostamiseen ja sitä kautta kustannussäästöihin päästään. Uramon vanhan koulurakennuksen purkamiseen on varattu vuodelle 2016 350.000 euroa. Henkilöstömuutokset Palvelusihteeri on eläköitynyt ja hänen työnsä on uudelleen organisoitu ja järjestelty tilayksikössä. Lisäksi tehtäväkuvia ja tehtävärajojen kehittämistä jatketaan tilayksikössä sekä eri yksiköiden välillä. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 96 96 94 93 Muut tunnusluvut: Rakennusten kunnossapito €/rm3/v

1,96 1,90 1,80 1,69

Kiinteistön hoito €/rm3/v 5,88 5,90 6,81 6,55

Siivous €/sm2/v

23,63 24,6 24,68 24,60

119


TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Katu- ja puistoyksikkö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 6 225 995 - 6 248 200 - 6 248 200 - 6 150 400 - 97 800 - 1,6 -

Tulot 1 786 761 1 624 600 1 624 600 1 800 100 175 500 10,8

Netto 4 439 234 - 4 623 600 - 4 623 600 - 4 350 300 - 273 300 - 5,9 -




Tuet ja avustukset 249 204 228 000 228 000 212 000 16 000 - 7,0 - Vuokratuotot 1 017 319 1 097 300 1 097 300 1 062 000 35 300 - 3,2 - Muut toimintatuotot 72 922 2 700 2 700 12 900 10 200 377,8 Toimintatuotot 1 786 761 1 624 600 1 624 600 1 800 100 175 500 10,8



Aineet ja tarvikkeet 1 187 553 - 1 220 400 - 1 220 400 - 1 206 100 - 14 300 - 1,2 - Avustukset 1 752 - - - 10 000 - 10 000 - Vuokrakulut 545 800 - 777 600 - 777 600 - 696 800 - 80 800 - 10,4 - Muut toimintakulut 42 577 - 26 500 - 26 500 - 31 700 - 5 200 19,6 Toimintakulut 6 225 995 - 6 248 200 - 6 248 200 - 6 150 400 - 97 800 - 1,6 -

Toimintakate 4 439 234 - 4 623 600 - 4 623 600 - 4 350 300 - 273 300 - 5,9 - Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Henkilöstökulujen kasvusta 105.000 euroa johtuu kausityöntekijöiden palkkaukseen varatuista määrärahois-ta ja 90.800 euroa varhaiseläkemaksuista. Kausityöntekijöiden palkkaukseen ei ole varattu määrärahoja vuonna 2015. Henkilöstömenojen kasvua on tasapainotettu 120.000 eurolla siten, että asiantuntija- ja raken-tamispalvelumäärärahoja on vähennetty. Vuokrakuluja on saatu vähennettyä mm. tilojen käyttöä tehostamal-la. Katujen kunnossapidon tasoa heikennetään, tähän liittyen määrärahoja on vähennetty 79.900 euroa. Toimintatuotot kasvavat pääasiassa korjaamopalvelujen ja metsän myyntituottojen kasvusta johtuen. Metsi-en myyntituloihin on varattu 240.000 euroa. Joukkoliikenteen menoihin on varattu 696.000 euroa, joka on 100.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Tulot ovat 214.700 euroa, josta valtionosuus on 212.000 euroa. Tunnusluvut

Tp2013

Tp2014

Ta 2015

Ta2016

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 62 60 56 55 Muut tunnusluvut: Katujen kunnossapito euroa/katu/ km 5 664 3 300 5 579 5579Katuvalaistuksen sähkö euroa/valopiste 59 53 65 57Viheralueiden hoito € / ha 1 228 1 371 1 700 1 318

120

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Pelastustoiminta


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 1 988 011 - 2 070 600 - 2 070 600 - 2 130 600 - 60 000 2,9

Tulot - - - - - -

Netto 1 988 011 - 2 070 600 - 2 070 600 - 2 130 600 - 60 000 2,9





Henkilöstökulut 179 367 - 165 700 - 165 700 - 165 700 - - -

Palvelujen ostot * 1 806 344 - 1 904 900 - 1 904 900 - 1 964 900 - 60 000 3,1

Aineet ja tarvikkeet - - - - - - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut - - - - - - Muut toimintakulut 2 300 - - - - - - Toimintakulut 1 988 011 - 2 070 600 - 2 070 600 - 2 130 600 - 60 000 2,9

Toimintakate 1 988 011 - 2 070 600 - 2 070 600 - 2 130 600 - 60 000 2,9

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Pelastuspalvelut ostetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen, talousarvio-esitystään 2016 koskevan, lausuntopyynnön 16.6.2015 perusteella Riihimäen kaupungin maksuosuus Pelas-tuslaitoksen kuluista vuonna 2016 on 1.964.900 euroa. Tämä on 60.000 euroa suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvio vahvistuu Hämeenlinnan kau-punginvaltuuston talousarviokokouksessa 9.11.2015

121

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 697 757 - 737 700 - 737 700 - 750 100 - 12 400 1,7

Tulot 237 582 268 000 268 000 262 700 5 300 - 2,0 -

Netto 460 175 - 469 700 - 469 700 - 487 400 - 17 700 3,8


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 567 1 000 1 000 1 000 - -

Maksutuotot 234 555 262 500 262 500 257 200 5 300 - 2,0 -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 2 460 4 500 4 500 4 500 - - Toimintatuotot 237 582 268 000 268 000 262 700 5 300 - 2,0 -



Aineet ja tarvikkeet 6 786 - 14 700 - 14 700 - 18 700 - 4 000 27,2 Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 24 399 - 24 000 - 24 000 - 23 000 - 1 000 - 4,2 - Muut toimintakulut 3 119 - 2 400 - 2 400 - 2 400 - - - Toimintakulut 697 757 - 737 700 - 737 700 - 750 100 - 12 400 1,7

Toimintakate 460 175 - 469 700 - 469 700 - 487 400 - 17 700 3,8

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Ympäristölautakunta hoitaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä. Määrärahatarpeet esitetään vastuualueittain. Henkilöstömuutokset Rakennusvalvonnan toisen lupasihteerin työpanoksen jakoa rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kes-ken on tarkistettu tarpeita vastaavaksi. Kokonaiskustannuksiin ei tästä aiheudu muutosta. Hankkeet Kertaluonteiset menot Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 9 10 10 10

122

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA VASTUUALUE Rakennusvalvontayksikkö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 314 824 - 338 100 - 338 100 - 353 900 - 15 800 4,7

Tulot 219 129 237 700 237 700 237 700 - -

Netto 95 695 - 100 400 - 100 400 - 116 200 - 15 800 15,7


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+mMyyntituotot 567 1 000 1 000 1 000 - -

Maksutuotot 216 102 232 200 232 200 232 200 - -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot 2 460 4 500 4 500 4 500 - - Toimintatuotot 219 129 237 700 237 700 237 700 - -



Aineet ja tarvikkeet 2 182 - 6 000 - 6 000 - 10 000 - 4 000 66,7 Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 10 500 - 10 500 - 10 500 - 10 300 - 200 - 1,9 - Muut toimintakulut 1 031 - 1 400 - 1 400 - 1 400 - - - Toimintakulut 314 824 - 338 100 - 338 100 - 353 900 - 15 800 4,7

Toimintakate 95 695 - 100 400 - 100 400 - 116 200 - 15 800 15,7

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Sähköisen lupienkäsittelyn, katselmustoimikunnan työskentelyn sekä työmaavalvonnan tehostaminen edellyttämään projektorin ja kannettavien tietokoneiden hankintaan on varattu 4 000 euroa. Henkilöstömuutokset Toisen lupasihteerin työpanos rakennusvalvontaan lisääntyy 60 %:sta 90 %:iin, mistä syystä henkilöstöme-not kasvat. Vastaavasti menot pienenevät ympäristönsuojeluyksikössä. Kertaluonteiset menot Sähköisen lupienkäsittelyn, katselmustoimikunnan työskentelyn sekä työmaavalvonnan tehostaminen edellyttämään projektorin ja kannettavien tietokoneiden hankintaan on varattu 4 000 euroa. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 4,6 4,6 4,6 4,9 Muut tunnusluvut: Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat 295 292 350 350

123

Talousarvio 2016 07.12.2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA VASTUUALUE Ympäristönsuojeluyksikkö


2014 2015 + muutos 2016 Ta 2015+m Ta 2015+m

Menot 382 912 - 399 600 - 399 600 - 396 200 - 3 400 - 0,9 -

Tulot 18 453 30 300 30 300 25 000 5 300 - 17,5 -

Netto 364 459 - 369 300 - 369 300 - 371 200 - 1 900 0,5



Maksutuotot 18 453 30 300 30 300 25 000 5 300 - 17,5 -

Tuet ja avustukset - - - - - - Vuokratuotot - - - - - - Muut toimintatuotot - - - - - - Toimintatuotot 18 453 30 300 30 300 25 000 5 300 - 17,5 -



Aineet ja tarvikkeet 4 601 - 8 700 - 8 700 - 8 700 - - - Avustukset - - - - - - Vuokrakulut 13 899 - 13 500 - 13 500 - 12 700 - 800 - 5,9 - Muut toimintakulut 2 088 - 1 000 - 1 000 - 1 000 - - - Toimintakulut 382 912 - 399 600 - 399 600 - 396 200 - 3 400 - 0,9 -

Toimintakate 364 459 - 369 300 - 369 300 - 371 200 - 1 900 0,5

Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Maksutuotot vähenevät 5.300 euroa. Ympäristölupia on tulossa käsittelyyn edellisvuotta vähemmän. Uutena alkaa valvonnan maksullisuus, mikä on huomioitu maksutuotoissa. Ympäristöntilan seuranta edellyttää vuonna 2016 lisäpanostusta asiantuntijapalveluihin. Asiantuntijapalvelui-hin on käytössä vuosittain 19 000 euroa, joista noin 6 000 euroa on sidottu Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen projekteihin. Vuonna 2016 on toteutettava lisäksi ilmanlaadun hiukkasmittaus (kus-tannus 14 000 euroa) sekä Vahteriston liito-oravainventointi ja luontokohteiden inventointeja (kustannukset 7 000 euroa). Lisämäärärahan tarve on 8 000 euroa. Henkilöstömuutokset Rakennusvalvonnan lupasihteerin työpanos ympäristönsuojeluun vähenee 40 %:sta 10 %:iin. Henkilöstöme-not vähenevät tästä syystä 12.200 euroa. Sijaisuusjärjestelyjen ym. vuoksi henkilöstömenot vähenevät 6 000 euroa. Kertaluonteiset menot Ympäristöntilan seurantaan tarvitaan 8 000 euron lisämääräraha Vahteriston luonnonsuojelualueen liito-oravainventointiin sekä seurantaohjelmassa vuodelle 2016 osoitettujen luontokohteiden inventointiin. Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta2016 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 4,4 5,4 5,4 5,1

124


11. VESIHUOLTOLIIKELAITOS

125

Talousarvio 2016 07.12.2015 VESIHUOLTOLIIKELAITOS Toiminnan kuvaus Toiminta-alueillaan laitos huolehtii kustannustehokkaasti talousveden tuotannosta ja jakelusta sekä asian-mukaisesta viemäröinnistä. Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehit-tämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen vesihuollon yhteistyöhön. Yleisperustelut Vesihuoltoliikelaitoksella on laadittu talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017 - 2018. Vesi- ja jätevesimaksutulojen muodostuksessa on arvioitu, että veden myynti on 2,25 milj. m³ ja laskutettu jätevesi 2,2 milj. m³, jotka ovat samansuuruisia kuin toteutuman perusteella arvioitu myynti vuonna 2015. Käyttömenojen on arvioitu kasvavan kokonaisuutena 2,2 %. Maksujen korotuksiin ei kuitenkaan ole tarvetta. Vuonna 2016 investointeihin on esitetty käytettäväksi yhteensä 5,4 milj. euroa ilman arvonlisäveroa laskettu-na. Laitosinvestointeihin on varattu yhteensä 2,3 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä kohteena on vuosina 2015 - 2016 toteutettava Herajoen vesilaitoksen saneeraus, jolle on varattu 1,8 milj. euroa vuodelle 2016. Verkostoinvestointien osalta on varattu 300 000 euroa Peltosaaren aloituskorttelin vesihuoltotöihin ja 1,1 milj. euroa elinkeinoalueiden rakentamiseen suurimpana yksittäisenä kohteena siirtovesijohtolinja Kormun linja - Meijerintie. Verkostojen saneerauksiin on varattu yhteensä 1,7 milj. euroa. Saneerausta jatketaan Hirsimäen alueella. Lisäksi saneerataan Länsitie - Karilantie - Uramontie alueen vesihuolto. Vesihuoltoliikelaitoksen tavoitteet on laadittu johtokunnan päättämän strategian perusteella. Taloussuunnitelmavuosille on arvioitu tulojen kasvuksi 0,9 % ja menojen kasvuksi 1,5 % vuodessa. Inves-tointien määräksi on arvioitu vuonna 2017 3,4 milj. euroa ja vuonna 2018 3,3 milj. euroa. Riihimäen kaupungin vesihuoltoliikelaitokselta perimä korko peruspääomasta on 7 %. Vesi- ja jätevesimaksut 2013 2014 2015 2016Euroa/m3

Vesimaksuarvonlisäverollinen 1,67 1,70 1,70 1,70 arvolisäveroton 1,35 1,37 1,37 1,37

Jätevesimaksuarvonlisäverollinen 2,23 2,29 2,29 2,29 arvonlisäveroton 1,80 1,85 1,85 1,85

126

Talousarvio 2016 07.12.2015 Perusmaksut 2013 2014

Euroa alv 0 alv 24% alv 0 alv 24% alv 0 alv 24% alv 0 alv 24%

VesiVesimittarin koko

20mm 55,35 68,63 58,15 72,11 61,00 75,64 61,00 75,64

25mm 103,70 128,59 108,90 135,04 114,50 141,98 114,50 141,98

30mm 153,85 190,77 161,55 200,32 170,00 210,80 170,00 210,80

40mm 216,00 267,84 226,80 281,23 240,00 297,60 240,00 297,60

50mm 345,60 428,54 362,90 450,00 382,00 473,68 382,00 473,68

80mm 760,35 942,83 798,40 990,02 840,00 1 041,60 840,00 1 041,60

100mm 1 356,50 1 682,06 1 424,50 1 766,38 1 500,00 1 860,00 1 500,00 1 860,00

JätevesiVesimittarin koko

20mm 83,00 102,92 90,95 112,78 95,50 118,42 95,50 118,42

25mm 155,55 192,88 170,35 211,23 179,00 221,96 179,00 221,96

30mm 230,80 286,19 252,65 313,29 266,00 329,84 266,00 329,84

40mm 324,00 401,76 354,75 439,89 375,00 465,00 375,00 465,00

50mm 518,40 642,82 567,60 703,82 600,00 744,00 600,00 744,00

80mm 1 140,50 1 414,22 1 248,80 1 548,51 1 315,00 1 630,60 1 315,00 1 630,60

100mm 2 034,75 2 523,09 2 228,10 2 762,84 2 340,00 2 901,60 2 340,00 2 901,60

2015 2016

Toiminnalliset tavoitteet 2016 Kehittämiskohteet 2016 - 2018

Toiminnalliset tavoitteet 2016 Arviointimenetelmät / Mittari

Toimivat palvelut

Riittävästi laadukasta talousvettä

Varakapasiteetin hankinta Hyvinkäältä

Toimintakertomus / yhteenveto

Herajoen saneeratun laitoksen käyt-töönotto


Vesijohtoverkoston hallinnan kehittäminen

Asennetaan uusia virtausmittaus-kaivoja verkostoon 2 kpl

Tehokas jätevesien käsittely

Jätevesiviemärikaivojen tehostettu saneeraus

Kaivoja saneerataan 10 kpl

Riskien ja jatkuvuuden hallinnan hyvä taso

Riskienhallintaprosessin kehittämi-nen


127


TU

LO

SL

AS

KE

LM

AT

pT

AT

ot

En

nu

ste

TA

mu

uto

sS

uu

nn

ite

lma

vuo

de

tL

uo

nn

os

jatk

ovu

os

iks

i

20

14

20

15

31

.8.2

01

53

1.1

2.2

01

52

01

6%

20

17

20

18

20

19

20

20

Liik

eva

ihto

8 2

05

67

07

87

3 0

00

5 2

62

29

67

87

3 0

00

7 8

73

00

00

,00

7 9

43

90

08

01

5 4

00

8 0

87

60

08

16

0 4

00

Liik

eto

imin

na

n m

uu

t tu

oto

t5

94

83

64

53

00

04

25

19

85

00

00

05

03

00

00

,60

50

7 6

00

51

2 2

00

51

6 9

00

52

1 6

00

8 8

00

50

68

32

6 0

00

5 6

87

49

48

37

3 0

00

8 3

76

00

08

45

1 5

00

8 5

27

60

08

60

4 5

00

8 6

82

00

0

Ma

teri

aa

lit ja

pa

lve

lut

A

ine

et,

tarv

ikke

et j

a ta

vara

t-8

43

11

4-1

20

9 7

00

-46

5 2

59

-1 2

09

70

0-1

17

9 9

00

-2,4

6-1

19

7 6

00

-1 2

15

60

0-1

23

3 9

00

-1 2

52

50

0

P

alv

elu

jen

os

tot

-89

3 9

37

-1 1

58

10

0-5

15

71

6-1

15

8 1

00

-1 2

09

60

04

,45

-1 2

27

80

0-1

24

6 3

00

-1 2

65

00

0-1

28

4 0

00

-1 7

37

05

1-2

36

7 8

00

-98

0 9

75

-2 3

67

80

0-2

38

9 5

00

0,9

2-2

42

5 4

00

-2 4

61

90

0-2

49

8 9

00

-2 5

36

50

0

He

nk

ilös

tök

ulu

t

P

alk

at j

a p

alk

kio

t-1

18

2 4

79

-1 2

09

70

0-8

01

29

1-1

20

9 7

00

-1 2

40

60

02

,55

-1 2

59

30

0-1

27

8 2

00

-1 2

97

40

0-1

31

6 9

00

H

en

kilö

siv

uku

lut

Elä

keku

lut

-25

4 0

89

-20

5 2

00

-17

2 9

86

-20

5 2

00

-26

4 9

00

29

,09

-26

8 9

00

-27

3 0

00

-27

7 1

00

-28

1 3

00

Mu

ut h

en

kilö

siv

uku

lut

-25

76

2-7

1 1

00

-47

09

5-7

1 1

00

-79

80

01

2,2

4-8

1 0

00

-82

30

0-8

3 6

00

-84

90

0

-1 4

62

33

0-1

48

6 0

00

-1 0

21

37

2-1

48

6 0

00

-1 5

85

30

06

,68

-1 6

09

20

0-1

63

3 5

00

-1 6

58

10

0-1

68

3 1

00

Po

isto

t ja

arv

on

ale

ntu

mis

et

S

uu

nn

itelm

an

mu

kais

et p

ois

tot

-99

1 3

07

-2 3

00

00

0-1

26

8 2

19

-2 3

00

00

0-2

40

0 0

00

4,3

5-2

55

0 0

00

-2 4

00

00

0-2

50

0 0

00

-2 6

00

00

0

Liik

eto

imin

na

n m

uu

t k

ulu

t-9

9 3

54

-12

4 0

00

-73

57

0-1

24

00

0-1

42

10

01

4,6

0-1

44

30

0-1

46

50

0-1

48

70

0-1

51

00

0

LIIK

EY

LIJ

ÄÄ

MÄ

(-A

LIJ

ÄÄ

MÄ

)4

51

0 4

64

2 0

48

20

02

34

3 3

58

2 0

95

20

01

85

9 1

00

-11

,27

1 7

22

60

01

88

5 7

00

1 7

98

80

01

71

1 4

00

Ra

ho

itu

stu

oto

t ja

-k

ulu

t

K

ork

otu

oto

t0

M

uu

t ra

ho

itus

tuo

tot

5 5

44

1 9

05

1 9

05

K

un

na

lle m

aks

etu

t ko

rko

kulu

t-2

07

26

0-2

34

00

0-1

08

45

2-2

34

00

0-2

13

00

0-8

,97

-19

1 0

00

-18

0 0

00

-16

8 0

00

-15

6 0

00

M

uill

e m

aks

etu

t ko

rko

kulu

t0

K

orv

au

s p

eru

sp

ää

om

as

ta-5

25

10

5-5

25

00

0-3

50

07

0-5

25

00

0-5

25

00

00

,00

-52

5 0

00

-52

5 0

00

-52

5 0

00

-52

5 0

00

M

uu

t ra

ho

itus

kulu

t-3

4-2

-72

6 8

55

-75

9 0

00

-45

6 6

20

-75

7 0

95

-73

8 0

00

-2,5

2-7

16

00

0-7

05

00

0-6

93

00

0-6

81

00

0

TIL

IKA

UD

EN

YL

IJÄ

ÄM

Ä (

AL

IJÄ

ÄM

Ä)

3 7

83

60

91

28

9 2

00

1 8

86

73

81

33

8 1

05

1 1

21

10

0-1

6,2

21

00

6 6

00

1 1

80

70

01

10

5 8

00

1 0

30

40

0

128


RA

HO

ITU

SL

AS

KE

LM

AT

pT

AT

ot

En

nu

ste

TA

mu

uto

sS

uu

nn

ite

lma

vuo

de

tL

uo

nn

os

jatk

ovu

os

iks

i

20

14

20

15

31

.8.2

01

53

1.1

2.2

01

52

01

6%

20

17

20

18

20

19

20

20

To

imin

na

n r

ah

avi

rta

L

iike

ylijä

äm

ä (

alij

ää

mä

)4

51

0 4

64

2 0

48

20

02

34

3 3

58

2 0

95

20

01

85

9 1

00

1 7

22

60

01

88

5 7

00

1 7

98

80

01

71

1 4

00

P

ois

tot j

a a

rvo

na

len

tum

ise

t9

91

30

72

30

0 0

00

1 2

68

21

92

30

0 0

00

2 4

00

00

02

55

0 0

00

2 4

00

00

02

50

0 0

00

2 6

00

00

0

R

ah

oitu

stu

oto

t ja

-ku

lut

-72

6 8

55

-75

9 0

00

-45

6 6

20

-75

7 0

95

-73

8 0

00

-71

6 0

00

-70

5 0

00

-69

3 0

00

-68

1 0

00

4 7

74

91

63

58

9 2

00

3 1

54

95

73

63

8 1

05

3 5

21

10

03

55

6 6

00

3 5

80

70

03

60

5 8

00

3 6

30

40

0

Inve

sto

inti

en

ra

ha

virt

a

In

ves

toin

time

no

t-1

0 2

61

94

1-6

39

0 0

00

-2 1

88

37

5-5

85

5 0

00

-5 3

70

00

0-3

45

0 0

00

-3 3

00

00

0-3

10

0 0

00

-3 1

00

00

0

R

ah

oitu

so

su

ud

et i

nve

sto

intim

en

oih

in3

94

1 8

32

P

ysyv

ien

va

sta

avi

en

luo

vutu

stu

lot

-6 3

20

10

9-6

39

0 0

00

-2 1

88

37

5-5

85

5 0

00

-5 3

70

00

0-3

45

0 0

00

-3 3

00

00

0-3

10

0 0

00

-3 1

00

00

0

TO

IMIN

NA

N J

A IN

VE

ST

OIN

TIE

N R

AH

AV

IRT

A-1

54

5 1

93

-2 8

00

80

09

66

58

3-2

21

6 8

95

-1 8

48

90

01

06

60

02

80

70

05

05

80

05

30

40

0

Ra

ho

itu

ks

en

ra

ha

virt

a

La

ina

ka

nn

an

mu

uto

ks

et

P

itkä

aik

ais

ten

lain

oje

n li

sä

ys k

un

na

lta5

00

0 0

00

0

P

itkä

aik

ais

ten

lain

oje

n v

äh

en

nys

ku

nn

alle

-1 0

16

54

2-1

14

2 0

00

-81

6 5

42

-1 1

42

00

0-1

14

2 0

00

-65

0 0

00

-65

0 0

00

-65

0 0

00

-65

0 0

00

3 9

83

45

8-1

14

2 0

00

-81

6 5

42

-1 1

42

00

0-1

14

2 0

00

-65

0 0

00

-65

0 0

00

-65

0 0

00

-65

0 0

00

Mu

ut

ma

ks

uva

lmiu

de

n m

uu

tok

se

t

S

aa

mis

ten

mu

uto

s k

un

na

lta-2

70

5 5

04

00

0

S

aa

mis

ten

mu

uto

s m

uilt

a1

70

94

4-1

00

9 6

22

K

oro

ttom

ien

ve

lko

jen

mu

uto

s k

un

na

lta

K

oro

ttom

ien

ve

lko

jen

mu

uto

s m

uilt

a9

6 2

94

33

0 0

00

-34

1 4

57

30

0 0

00

50

0 0

00

30

0 0

00

30

0 0

00

30

0 0

00

30

0 0

00

-2 4

38

26

63

30

00

0-1

35

1 0

79

30

0 0

00

50

0 0

00

30

0 0

00

30

0 0

00

30

0 0

00

30

0 0

00

RA

HO

ITU

KS

EN

RA

HA

VIR

TA

1 5

45

19

2-8

12

00

0-2

16

7 6

21

-84

2 0

00

-64

2 0

00

-35

0 0

00

-35

0 0

00

-35

0 0

00

-35

0 0

00

RA

HA

VA

RO

JE

N M

UU

TO

S0

-3 6

12

80

0-1

20

1 0

38

-3 0

58

89

5-2

49

0 9

00

-24

3 4

00

-69

30

01

55

80

01

80

40

0

129

Talousarvio 2016 07.12.2015 INVESTOINTIOSA 2016-2018

Ta Ts Ts2016 2017 2018 2019 2020

ASUNTOALUEIDEN RAKENTAMINEN JA TÄYDENNYS 300 000 550 000 500 000 500 000 500 000Peltosaari IHuhtimonmäkiKorttionmäen lisäalueRäätykänmäki I, JunttatieVaraus uudet asuntoalueet

ELINKEINOALUEIDEN RAKENTAMINEN 1 050 000 500 000 600 000 600 000 600 000Haapahuhdan teoll. alue Lepistöntie alust kaHerajoen läntinen teollalue/siirtolinja Kormun linja-MeijerintieHerajoen läntinen teollalue MeijerintieYritystiePetsamonkadun pohjoispään alueHerajoen läntinen teollalue/Meijerintie - Kynttilätie vj ja jvVaraus

PUTKISTOSANEERAUS JA TÄYDENNYS 1 700 000 1 950 000 1 900 000 1 900 000 1 900 000

Hirsimäen alueen saneerausLänsitie-Karilantie-UramontieVirtausmittauskaivojen rakentaminenAlueellisen saneerauksen jatkaminen

Edellisen vuoden saneerausten viimeistelytErilliset viemärisaneeraukset

Verkostoinvestoinnit yhteensä 3 050 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000 3 000 000

LAITOSINVESTOINNIT 2 320 000 450 000 300 000 100 000 100 000

Jätevedenpuhdistamon saneerausJätevedenpuhdistamon saneeraus, tuhka 100 000Jätevedenpuhdistamon mädättämön saneeraus 300 000Jätevedenpuhdistamon koneistosaneeraukset 200 000 200 000Maksuosuus Hikiän laitoksen korjauksiin 100 000Herajoen vesilaitoksen saneeraus 1 800 000Vedenhankinnan koneistosaneeraukset 60 000 40 000 40 000 40 000 40 000Pumppaamosaneeraus 60 000 60 000 60 000 60 000 60 000Koneet ja kalusto, auto laitosyksikköön 50 000

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 5 370 000 3 450 000 3 300 000 3 100 000 3 100 000

Luonnos jatkovuosiksi

130


12. RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS YHTEENSÄ

131

Talousarvio 2016 07.12.2015 RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS YHTEENSÄ

ENNUSTE 2015 RMK VHL RMK VHL Yhteensä

TULOSLASKELMA (ilman sisäisiä eriä)

TOIMINTAKATE 153 377 - 4 395 - - 148 982 -

Verotulot 122 200 122 200

Valtionosuudet 35 035 35 035

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 252 2 252 - 1 Muut rahoitustuotot 2 113 525 - 1 588 Korkokulut 1 430 - 234 - 252 1 412 - Muut rahoituskulut 23 - 525 - 525 23 - Yhteensä 911 757 - 777 - 777 154

VUOSIKATE 4 769 3 638 777 - 777 8 407

Poistot 6 249 - 2 300 - 8 549 -

Satunnaiset tuotot /kulut 300

TILIKAUDEN TULOS 1 180 - 1 338 158

Poistoeron lisäys/vähennys 47 47 Rahastojen liäsys/vähennys 100 - 100 -

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 233 - 1 338 105

RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 4 769 3 638 777 - 777 8 407 Satunnaiset erät 300 300 Tulorahoituksen korjauserät 4 746 - 4 746 - Yhteensä 324 3 638 777 - 777 3 962

Investointien rahavirtaInvestointimenot 8 432 - 5 855 - 14 287 - Rahoitusosuudet investointeihin 74 74 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 4 579 4 579 Yhteensä 3 779 - 5 855 - 9 634 -

Toiminnan ja investointien rahavirta 3 456 - 2 217 - 777 - 777 5 673 -

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys 40 - - 40 - Antolainasaamisten vähennys 1 142 1 142 - 0 Yhteensä 1 102 - 1 142 - - 40 - Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 35 269 - - 35 269 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 33 902 - 1 142 - 1 142 33 902 - Lyhytaikaisten lainojen muutosYhteensä 1 367 1 142 - - 1 142 1 367 Muut maksuvalmiuden muutokset 987 300 1 287

Rahoituksen rahavirta 3 456 842 - 1 142 - 1 142 2 614

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 3 059 - 3 059 -

Eliminoinnit

132

Talousarvio 2016 07.12.2015 TALOUSARVIO 2016 RMK VHL RMK VHL Yhteensä


TOIMINTAKATE 153 377 - 4 259 - - 149 118 -

Verotulot 122 447 122 447


Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 243 213 - 30 Muut rahoitustuotot 2 269 525 - 1 744 Korkokulut 1 732 - 213 - 213 1 732 - Muut rahoituskulut 23 - 525 - 525 23 - Yhteensä 757 738 - 738 - 738 19

VUOSIKATE 5 225 3 521 738 - 738 8 746

Poistot 6 238 - 2 400 - 8 638 -

Satunnaiset tuotot /kulut

TILIKAUDEN TULOS 1 013 - 1 121 108

Poistoeron lisäys/vähennys 47 47 Rahastojen liäsys/vähennys 28 28

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 938 - 1 121 183

RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 5 225 3 521 738 - 738 8 746 Satunnaiset erät - - Tulorahoituksen korjauserät 3 983 - 3 983 - Yhteensä 1 242 3 521 738 - 738 4 763

Investointien rahavirtaInvestointimenot 7 500 - 5 370 - 12 870 - Rahoitusosuudet investointeihin 50 - 50 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 4 129 4 129 Yhteensä 3 321 - 5 370 - 8 691 -

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 079 - 1 849 - 738 - 738 3 928 -

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys 40 - 40 - Antolainasaamisten vähennys 1 143 1 142 - 1 Yhteensä 1 103 - 1 142 - - 40 - Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 35 883 - - 35 883 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 35 595 - 1 142 - 1 142 35 595 - Lyhytaikaisten lainojen muutosYhteensä 288 1 142 - - 1 142 288 Muut maksuvalmiuden muutokset 688 500 1 188

Rahoituksen rahavirta 2 079 642 - 1 142 - 1 142 1 437

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 - 2 491 - 2 491 -

Eliminoinnit

133

Talousarvio 2016 07.12.2015 TALOUSSUUNNITELMA 2017 RMK VHL RMK VHL Yhteensä


TOIMINTAKATE 155 314 - 4 273 - - 151 041 -

Verotulot 123 350 123 350


Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 217 191 - 26 Muut rahoitustuotot 2 269 525 - 1 744 Korkokulut 2 044 - 191 - 191 2 044 - Muut rahoituskulut 23 - 525 - 525 23 - Yhteensä 418 716 - 716 - 716 298 -

VUOSIKATE 4 155 3 557 716 - 716 7 711

Poistot 6 417 - 2 550 - 8 967 -


TILIKAUDEN TULOS 2 262 - 1 007 1 256 -


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 187 - 1 007 1 181 -

RAHOITUSLASKELMA



Toiminnan ja investointien rahavirta 8 905 - 107 716 - 716 8 798 -

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys 40 - 40 - Antolainasaamisten vähennys 651 650 - 1 Yhteensä 611 - 650 - - 39 - Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 39 619 - - 39 619 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 32 014 - 650 - 650 32 014 - Lyhytaikaisten lainojen muutosYhteensä 7 605 650 - - 650 7 605 Muut maksuvalmiuden muutokset 688 300 988

Rahoituksen rahavirta 8 905 350 - 650 - 650 8 555

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 243 - 243 -

Eliminoinnit

134

Talousarvio 2016 07.12.2015 TALOUSSUUNNITELMA 2018 RMK VHL RMK VHL Yhteensä


TOIMINTAKATE 153 704 - 4 286 - - 149 418 -

Verotulot 127 550 127 550 -


Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 203 180 - 23 Muut rahoitustuotot 2 269 525 - 1 744 Korkokulut 2 331 - 180 - 180 2 331 - Muut rahoituskulut 23 - 525 - 525 23 - Yhteensä 119 705 - 705 - 705 586 -

VUOSIKATE 9 765 3 581 705 - 705 13 345

Poistot 5 123 - 2 400 - 7 523 -


TILIKAUDEN TULOS 4 642 1 181 5 822


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4 717 1 181 5 897

RAHOITUSLASKELMA



Toiminnan ja investointien rahavirta 2 918 - 281 705 - 705 2 637 -

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys 40 - 40 - Antolainasaamisten vähennys 652 650 - 2 Yhteensä 612 - 650 - - 39 - Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 28 197 - - 28 197 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 26 237 - 650 - 650 26 237 - Lyhytaikaisten lainojen muutosYhteensä 1 960 650 - - 650 1 960 Muut maksuvalmiuden muutokset 346 300 646

Rahoituksen rahavirta 2 918 350 - 650 - 650 2 568

Vaikutus maksuvalmiuteen - 69 - 69 -

Eliminoinnit

13. KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTALINJAUKSET 2016 - 2018

135

Talousarvio 2016 07.12.2015 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TOIMINTALINJAUKSET YHTEISÖILLE 2016–2018 Kaupunginhallituksen päätös 21.9.2015 343 1. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy - Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n tulee edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä ja edesauttaa uu-

sien ja olemassa olevien yritysten kehittymistä ja uusien yritysten saamista kaupunkiin. Tavoite on, että uusia osaamisintensiivisiä yrityksiä siirtyy Riihimäelle tai aloittaa Riihimäellä vähintään kaksi vuodessa.

- Yhtiön tulee lisätä yritysten toimitilatarjontaa ja kasvattaa yritystyöpaikkojen määrää. Tavoite on, että Riihimäelle syntyy uusia, pysyviä työpaikkoja vähintään 30 kappaletta vuodessa.

- Yhtiön vuokrausaste tulee olla keskimäärin vähintään 95 % luottotappioilla vähennettynä. - Yhtiön tulee keskittyä työkokeilu- ja harjoittelupaikkojen etsimiseen yrityksistä. Tavoitteena on löytää

seudun yrityksistä työttömille vähintään 50 työllistymismahdollisuutta. - Yhtiön on oltava myötävaikuttamassa vähintään yhdessä uudis- tai jalostusrakennushankkeessa. - Yhtiön tulee edistää Etelä-Mattilan tonttialueen rakentumisen käyntiinlähtöä v. 2016. Tavoitteena on

ensimmäisen hankkeen käynnistyminen alueelle v. 2016 aikana. - Yhtiön on panostettava Liikeradan kehittämiseen. Tavoitteena on Liikeradan tilojen käyttöasteen nousu

vuoden 2016 aikana. 2. Riihimäen Kotikulma Oy - Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti ja tarjota vuokra-asuntoja lähialueen kuntiin verrattuna

kilpailukykyisellä vuokratasolla. Yhtiön tulee toimittaa kaupungille raportti vuokratason hintakehityksestä ja lähialueen kuntien ja valtakunnan tason hintavertailusta.

- Yhtiön tulee uudistaa, peruskorjata ja kunnostaa kiinteistökantaansa pitkäjänteisesti nykyvaatimuksia vastaavaksi varusteluiltaan ja energiankulutukselta.

- Yhtiön tulee saavuttaa 3 % suuruinen energiansäästö vuoteen 2018 mennessä verrattuna nykyhetkeen. - Yhtiön tulee toimia siten, että yhtiön vuokra-asuntojen käyttöaste pysyy hyvänä eli on vähintään 97 %. - Asukkaita tulee aktivoida yhtiön ja asumisen kehittämiseksi. - Asuinympäristöä tulee kehittää yhteistyössä asukkaiden ja kaupunkikonsernin muiden toimijoiden kans-

sa. 3. Riihimäen Teatteri Oy - Teatterin tehtävänä on tarjota kaupunkilaisille laadukasta teatteria ja osana Riihimäen monipuolista kult-

tuuritarjontaa tukea kaupungin positiivista imagoa. Teatterin tulee kehittää yhteistyötä alueen muiden kulttuuri-, sivistys-, ja kasvatustoimijoiden sekä teattereiden kanssa. Yhtiön tulee jatkaa yhteistyötä Hä-meenlinnan kaupunginteatterin kanssa, jos yhtiö näkee sen hyödylliseksi.

- Yhtiön tulee pyrkiä kasvattamaan lipputuloja tai säilyttää lipputulot vähintään vuoden 2015 tasossa. - Yhtiön tulee sopeuttaa toimintansa Riihimäen kaupungin mahdollisuuksiin rahoittaa yhtiön toimintaa. 4. RHL Data Oy - Toimintalinjaus tietohallinto- ja ICT-palveluille: Yhtiö huolehtii siitä, että ICT-ratkaisujen valinnassa kiinni-

tetään erityistä huomiota käytettävyyteen, toimintavarmuuteen, ylläpidettävyyteen ja käyttäjien tukitar-peen määrään. ICT-ratkaisujen pitää olla joustavia ja tukea nykyistä palveluja hallintorakennetta. Yhtiö huolehtii siitä, että tietoliikenneyhteydet, verkkoon kytketyt palvelimet ja työasemat sekä verkon käyttäji-en hallinta ovat toimintakunnossa käyttökohteen edellyttämällä käytettävyystasolla.

- Yhtiö raportoi Riihimäen seudun tietohallinnon neuvottelukunnalle tietohallinto- ja ICT-tehtäväalueen muutoksista ja ylläpito-, tukipalvelu- sekä muista palvelupyynnöistä ja -toimeksiannoista. Riihimäen kau-pungille ja yhtiön muille omistajille laaditaan vuosittain kalenterivuoden tapahtumista kooste.

- Yhtiö toimittaa Riihimäen kaupungille kalenterivuodesta koosteen virheilmoituksista ja palvelun vasteajat. - Toimintalinjaus talous- ja henkilöstöhallintopalveluille: RHL- Data Oy suorittaa henkilökunnan ja luotta-

mushenkilöiden palkan- ja palkkioiden laskennan ja maksatuksen sekä taloushallinnon tehtävät sovitun työnjaon mukaisesti joustavasti, kustannustietoisesti ja virheettömästi. Palvelun toimivuutta seurataan säännöllisin palvelualuekohtaisin seurantapalaverein.

- Yhtiö raportoi Riihimäen seudun henkilöstö- ja taloushallinnon neuvottelukunnalle henkilöstö- ja talous-hallinnon suoritemäärät ja tapahtuneet poikkeamat sovituista prosesseista. Riihimäen kaupungille ja yh-

136


tiön muille yhtiön henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita käyttäville laaditaan vuosittain kalenterivuoden tapahtumista kooste.

- Toimintalinjaus hankintapalveluille: RHL-Datan hankintapalvelut seuraa lainsäädännön ja oikeuskäytän-nön kehittymistä ja tuottaa asiantuntevia hankintapalveluja ja hankinnan tulipalveluita hallintokunnille. Hankintapalvelut vaikuttaa aktiivisesti siihen, että Riihimäen kaupungin hankinnoissa toteutuvat hankin-tastrategian mukaiset tavoitteet. Yhtiö raportoi asiasta keskushallinnolle.

- Toimintalinjaus palveluiden tuotteistamiseksi: RHL-Data Oy:n palveluiden tuotteistamista jatketaan hin-noittelun yksinkertaistamiseksi ja vertailuhintojen saamiseksi.

5. Riihimäen Kaukolämpö Oy - Yhtiön tulee toimia liiketaloudellisin periaattein. - Yhtiön on tuotettava kohtuuhintaista lämpöenergiaa riihimäkeläisille. Kohtuuhintaisena lämpöenergiana

pidetään valtakunnan keskiarvon alle jäävää kaukolämmön keskihintaa. - Yhtiön kiinteät kustannukset on pidettävä vuoden 2015 tasossa. - Yhtiön tulee tarjota alueilla, joilla se on taloudellisesti perusteltua, kilpailukykyinen ja ympäristöystävälli-

nen lämmitysenergiavaihtoehto kiinteistöille. - Yhtiön tulee vahvistaa kaupungin osaamisperustaa energiapolitiikassa ja energia-alaan liittyvissä kysy-

myksissä. - Yhtiön tulee jakaa osinkoa taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa ja suunniteltava voitonjako siten,

että Riihimäen kaupunki saa säännöllistä ja vakaata osinkotuloa myös tulevina vuosina. 6. Yritysvoimala Oy - YritysVoimala Oy:n tulee perustehtävänsä mukaisesti edistää Riihimäen seudun elinkeinoelämän kehit-

tymistä ensisijaisesti yritysten perusneuvonnan keinoin. - Osakaskuntien maksuosuudet tulee pitää vuoden 2015 tasolla. - Yhtiön tulee asettaa selkeitä tavoitteita ja mittareita toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioi-

miseksi. Yhtiön on vuoden 2016 aikana toimitettava kaupungille raportti tuloksellisuuden ja vaikuttavuu-den arvioimiseksi.

7. Hyria Koulutus Oy - Osakeyhtiön tulee toteuttaa järjestämislupiensa mukaista ammatillista koulutusta, työ- ja elinkeinoelä-

män kehittämistehtävää sekä toimia kiinteässä yhteistyössä talousalueen elinkeinoelämän, lukioiden ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Osakeyhtiön on siten koulutuksen sekä työ- ja elinkei-noelämän kehittämistehtävänsä kautta ehkäistävä syrjäytymistä, edistettävä kaupungin elinkeinoelämän monipuolistumista sekä uusien yritysten syntymistä kaupunkiin.

- Nuorten koulutuksessa osakeyhtiön tulee huolehtia kummankin kaupungin nuorten koulutusalojen aloi-tuspaikkatarjonnasta siten, että koulutuspaikkatarjonta noudattaa paikkakuntien sukupuolijakautumaa. Lisäksi tulee huolehtia yhteistyössä muiden talousalueen toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa, että

• perusopetuksen päättävän ikäluokan kaikille oppilaille voidaan osoittaa mielekäs jatkokoulutus-paikka,

• opiskelijoiden opintojen negatiivista keskeyttämistä ehkäisevät opiskelijaohjaus ja oppilashuollol-liset palvelut järjestetään suositusten mukaisella henkilöstöllä tehokkaasti ja vaikuttavasti,

• ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan mahdollisuus joustavasti valita toisen asteen yleissivistävän opetuksen kursseja ja opintokokonaisuuksia sekä hyväksi luettavia korkea-asteen opintoja.

- Vuonna 2016 tulee edelleen kehittää kampusyhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Riihimäen lukion kanssa sekä aloittaa Opetus- ja Kulttuuriministeriön sekä Hyria Koulutus Oy:n hallituksen hyväk-symien strategisten päämäärien jalkautus käytännön opetustoimintaan. Vuoden aikana tulee erityisesti edistää osakeyhtiön strategista ”oppija, oppiminen, osaaminen” –kärkihanketta

8. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky - Taloussuunnitelmakaudella 2016 – 2018 osakeyhtiön tulee tiivistää kampusyhteistyötä kaikissa toimipis-

teissä ja yhtenäistää HAMK:n opiskelijoiden osaamisen tunnustamisen käytänteet sekä tuottaa työelä-mäpalvelut lähipalveluperiaatteella.

137

Talousarvio 2016 07.12.2015 - HAMK:n TK-toiminnassa konetekniikan tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä tulee vahvistaa ja

kehittää yhteistyössä osakeyhtiön vaikutusalueen elinkeinoelämän ja konetekniikan koulutusalaa tarjoa-vien oppilaitoksien kanssa. Suunnitelma näiden edellytysten vahvistamisesta tulee laatia ja hyväksyä HAMK:n hallintoelimissä vuoden 2016 aikana.

- Koulutustarjonnassaan osakeyhtiön tulee insinöörikoulutuksessa lisätä yrittäjyyskoulutusta siten, insinöö-riopiskelijoilla on opiskelupaikkakunnasta riippumatta mahdollisuus Hämeenlinnan toimipisteen tasoisiin ja laajuisiin yrittäjyysopintoihin. Lisäksi liikennesuunnittelukoulutuksessa ja tutkimuksessa fokus tulee suunnata älykkäiden palvelujen, tuotteiden ja tuotekehittämiseen.

9. Terveydenhuolto 9.1. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä - Riihimäen kaupunginhallitus on antanut ohjeet vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 - 2018 talous-

suunnitelman valmistelemiseksi siten, että toimintamenot eivät kasva lainkaan vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Tämä linjaus koskee myös Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhty-mää, ja tarkoittaa sitä, että kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion loppusumma on lähtökohtaisesti 18,88 miljoonaa euroa lisättynä mahdollisilla vuonna 2015 lisätalousarviossa myönnetyillä määrärahoilla.

- Aikaisemmin kuluvan vuoden aikana on päätetty A-klinikan siirrosta sosiaalipalveluista osaksi kuntayh-tymän palvelua vuoden 2016 alusta. Toiminnasta aiheutuvat kulut, jotka ovat nyt olleet sosiaalipalvelujen talousarviossa, siirretään terveyskeskuksen budjettiin edellä esitetyn lisäksi toiminnan siirtoa vastaavasti.

- Talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat käyttötalouden osalta olleet kuntayhtymässä oikean suuntaisia, ja niitä tulee jatkaa edelleen. Kuntayhtymän taseessa on kuitenkin huomattava alijäämä, jonka kattami-sesta tulee laatia erillinen toteuttamiskelpoinen suunnitelma vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhtey-dessä.

- Terveyskeskuksen kuntayhtymän tehtäväksi määritelty terveyshyödyn tuottaminen ja siihen liittyvät stra-tegiset alueet: asiakaslähtöinen palvelukonsepti, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä toiminnan ja ra-hoituksen tasapaino ovat kannatettavia.

- Palvelujen toimintatavoissa Riihimäen kaupunki korostaa myös kuntayhtymille erityisesti kustannusvai-kuttavien toimintatapojen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn toiminnan sekä erikoissairaanhoidon ja so-siaalipalvelujen kanssa yhteen sovitettujen ja sujuvien prosessien kehittämistä. Tässä työssä hyödynne-tään talousarviokaudella Kalliiden asiakkaiden identifiointi- ja segmentointi -hankkeessa saatuja tietoja erityisesti paljon eri palveluja käyttävien asiakasryhmien kuten vanhusten, päihde- ja mielenterveyskun-toutujien sekä lastensuojelun asiakkaiden osalta.

- Yhteisenä tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja yhteisesti suunnitellut ja toteutetut palvelut, jotka saavat aikaan toivottuja vaikutuksia ihmisten toimintakyvyn tukemisessa ja arjessa pärjäämisen avuksi. Kalliiden asiakkaiden tunnistamiseksi otetaan kotihoidossa lisäksi käyttöön ennakointityökalu, jo-ta hyödynnetään yhdessä kotona asumisen turvaamiseksi mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on ko-konaiskustannusten säästäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

9.2. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Riihimäen kaupunki on sitoutunut omistajakuntien ja sairaanhoitopiirin kesken sovittuun talouden tasa-

painottamisohjelmaan alijäämien kattamiseksi. Sairaanhoitopiirissä talouden tasapainottamistoimia on tehty aktiivisesti, ja niiden jatkaminen edelleen on tärkeää. Erityistä huomiota on hyvä kiinnittää talouden ja toiminnan reaaliaikaiseen seurantaan ja talouden ennustettavuuden parantamiseen talousarviovuoden aikana. Toteumaennusteiden tulee sisältää välittömät arviot havaituista mahdollisista ylitysriskeistä ja niistä on hyvä tiedottaa mahdollisimman varhain.

- Sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön erikoissairaanhoidon ja seudun perusterveydenhuollon yhteistä kokonaisuutta ehdotetaan kehitettävän yhtenäisenä integroituvana palvelukeskuksena hoitoprosesseil-taan ja hoitoketjurakenteeltaan saumattomana. Potilastietojärjestelmien yhteensovittaminen nähdään oleellisena osana tätä kokonaisuutta ja niiden tulee tuottaa myös tietoa hoitoketjun sujuvuuden monito-roinnin perusteeksi. Yhteinen toteuttamissuunnitelma, joka sisältää terveydenhuollon avopalveluiden ja osastohoidon seudullisen keskittämisen ja kehittämislinjaukset, tulee laatia osana maakunnallista sote-näkemystä.

- Riihimäen yksikön saneeraus on tärkeää suunnitella kuntien ja kuntayhtymien yhteisen näkemyksen perusteella. Ehdotettava tavoite on somaattisen avo- ja osastohoidon palvelukeskus Riihimäen yksikön

138


kiinteistössä ja vapautuvien tilojen varaaminen aikuisten- ja nuortenpsykiatrisen toiminnan siirtoon pää-terveysaseman kiinteistöön keskittyvien päihde- ja mielenterveyspalveluiden rinnalle.

- Siirtoviivekäytäntöjen uudelleenarviointi ja niistä luopuminen. Seudun näkemyksen mukaan hoitojakso tulee nähdä kokonaisuutena, jonka perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi järjestävät yhteistyössä siten, ettei siirtoviivekäytäntöä tarvita. Ruuhkatilanteissa Hämeenlinnan seutu ja Riihimäen seutu voivat tehdä ylikunnallista yhteistyötä.

- Geriatrian tutkimuksia ja konsultaatioita seudulla suunnitellaan keskitettäväksi Riihimäen yksikköön ja tähän liittyen tulee varmistaa keskeisen diagnostiikan (kuvantaminen) seudullinen saatavuus. Tässä ko-konaisuudessa esimerkiksi elimellisten aivosairauksien hoidon kokonaisuus sekä psykogeriatriahoito ehdotetaan järjestettäväksi alueellisesti niin, että osaaminen voidaan keskittää. Vaihtoehtoisena keskit-tämissuuntana voidaan nähdä Riihimäen yksikkö.

- Suun terveydenhoidon virka-ajan ulkopuolinen päivystys tulee järjestää kustannustehokkaasti, ja päivys-tysmallista tulee esittää kustannuslaskelmat ennen päätöksentekoa. Terveyskeskuksen ja sairaanhoito-piirin yhteistyömahdollisuuksia tukipalveluissa ja logistiikassa tulee myös tarkastella talousarviovuoden aikana.

- Lastenpsykiatrian palveluita tulisi kehittää vastaamaan paremmin palveluntarvetta. - Kehitysvammaisten terveys- ja sairaanhoitopalveluissa Riihimäen seudun toimijoiden tarve saada riittävä

tuki erikoissairaanhoidon konsultaatioin ja ohjein erityiskysymyksissä tulee huomioida.

14. LIITTEET

Hankkeet Avustushakemukset

139


HA

NK

ER

AH

OIT

US

VU

OS

INA

20

14

- 2

01

8

To

imie

linT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5

En

nu

ste

20

15

Ta

20

16

Ta

20

17

Ta

20

18

Ha

nk

e+

mu

uto

sH

an

kk

ee

n k

es

ke

ise

t ta

voit

tee

t

Ke

sk

us

ha

llin

toT

ulo

t0

00

00

00

Me

no

t0

00

00

00

Ne

tto

00

00

00

0

So

sia

ali-

ja t

erv

eys

lau

tak

un

taV

ilja

-Ha

nke

Tu

lot

00

07

30

00

00

As

um

isp

alv

elu

ja k

os

keva

ss

a to

imin

tam

alli

ss

a k

eh

itetä

än

M

en

ot

36

50

03

6 6

00

36

60

03

6 6

00

00

0va

nh

us

ten

ja v

am

ma

iste

n a

su

mis

ta s

ekä

toim

inn

an

va

lvo

nta

a

Ne

tto-3

6 5

00

-36

60

0-3

6 6

00

-29

30

00

00

ind

ika

atto

rip

oh

jais

eks

i.

So

sia

ali-

ja t

erv

eys

lau

tak

un

ta y

hte

en

sä

Tu

lot

00

07

30

00

00

Me

no

t3

6 5

00

36

60

03

6 6

00

36

60

00

00

Ne

tto

-36

50

0-3

6 6

00

-36

60

0-2

9 3

00

00

0

Siv

isty

sla

uta

ku

nta

Siv

isty

sp

alv

elu

tO

pe

tus

- ja

ku

lttu

uri

min

iste

riö

, Pe

rus

op

etu

kse

n r

yhm

ä-

Tu

lot

36

3 7

86

00

00

00

koo

n p

ien

en

täm

ine

n 2

01

3-2

01

4

Me

no

t3

63

78

60

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, P

eru

so

pe

tuks

en

ryh

mä

-T

ulo

t5

6 3

63

37

5 5

00

37

5 5

00

40

1 3

00

00

0ko

on

pie

ne

ntä

min

en

20

14

-20

15

M

en

ot

56

36

33

75

50

03

75

50

04

01

30

00

00

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, P

eru

so

pe

tuks

en

ryh

mä

-T

ulo

t0

00

11

9 1

00

00

0ko

koje

n p

ien

en

täm

ine

n 2

01

4-2

01

5

Me

no

t0

00

11

9 1

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, P

eru

so

pe

tuks

en

ryh

mä

-T

ulo

t0

00

02

27

70

00

0ko

koje

n p

ien

en

täm

ine

n 2

01

5-2

01

6

Me

no

t0

00

02

27

70

00

0N

etto

00

00

00

0

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, K

ou

lutu

kse

llis

en

tas

a-

Tu

lot

16

7 1

72

71

20

07

1 2

00

12

1 0

00

00

0a

rvo

n e

dis

täm

ine

n (

HU

PI-

ha

nke

) 2

01

3-2

01

5M

en

ot

19

0 2

80

84

70

08

4 7

00

12

4 1

00

00

0-

kou

luje

n v

älis

ten

ero

jen

ka

ven

tam

ine

n o

pp

imis

tulo

ksis

sa

Ne

tto-2

3 1

08

-13

50

0-1

3 5

00

-3 1

00

00

0

140


To

imie

linT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5

En

nu

ste

20

15

Ta

20

16

Ta

20

17

Ta

20

18

Ha

nk

e+

mu

uto

sH

an

kk

ee

n k

es

ke

ise

t ta

voit

tee

t

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, K

ou

lutu

kse

llis

en

tas

a-

Tu

lot

01

70

00

01

70

00

01

50

00

01

18

00

00

0a

rvo

n e

dis

täm

ine

n (

HU

PI-

ha

nke

) 2

01

4-2

01

6M

en

ot

01

91

20

01

91

20

01

68

80

01

18

00

00

0-

kou

luje

n v

älis

ten

ero

jen

ka

ven

tam

ine

n o

pp

imis

tulo

ksis

sa

Ne

tto0

-21

20

0-2

1 2

00

-18

80

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, K

ou

lutu

kse

llis

en

tas

a-

Tu

lot

00

00

23

6 0

00

00

arv

on

ed

istä

min

en

(H

UP

I-h

an

ke)

20

15

-20

16

Me

no

t0

00

02

36

00

00

0-

kou

luje

n v

älis

ten

ero

jen

ka

ven

tam

ine

n o

pp

imis

tulo

ksis

sa

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

sh

alli

tus

, ke

rho

toim

inn

an

ke

hitt

äm

ine

n 2

01

3-2

01

4T

ulo

t2

9 6

64

00

00

00

Me

no

t2

9 6

64

00

00

00

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

sh

alli

tus

, ke

rho

toim

inn

an

ke

hitt

äm

ine

n 2

01

4-2

01

5T

ulo

t0

30

00

03

0 0

00

30

00

00

00

Me

no

t0

30

00

03

0 0

00

30

00

00

00

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

sh

alli

tus

, ke

rho

toim

inn

an

ke

hitt

äm

ine

n 2

01

5-2

01

6T

ulo

t0

00

02

8 0

00

00

Me

no

t0

00

02

8 0

00

00

Ne

tto0

00

00

00

Cim

o, C

om

en

ius

(H

arj

un

rin

tee

n k

ou

lu)

20

13

-20

15

Tu

lot

15

49

52

50

02

50

01

50

00

00

- ka

ns

ain

välis

yys

kas

vatu

s te

kno

log

iaa

hyv

äks

i kä

yttä

en

Me

no

t1

5 4

95

2 5

00

2 5

00

1 5

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Op

etu

sh

alli

tus

, SA

TU

LA

-s

äh

köin

en

alu

sta

tuke

na

lap

se

n

Tu

lot

7 7

61

00

11

50

00

00

arj

es

sa

20

12

-20

15

Me

no

t7

76

10

01

1 5

00

00

0-

op

etu

kse

n ja

tue

n jä

rje

stä

min

en

pa

ikka

an

sito

ma

ttom

as

tiN

etto

00

00

00

0

Op

etu

sh

alli

tus

, KO

KU

KE

-ko

ulu

kultt

uu

rin

ke

hitt

äm

ine

n

Tu

lot

7 8

15

00

14

50

00

00

(Po

hjo

lan

rin

tee

n k

ou

lu)

20

12

-20

15

Me

no

t7

81

51

4 5

00

00

0 -

op

pia

ine

ide

n v

älis

en

yh

teis

työ

n k

eh

ittä

min

en

tekn

olo

gia

aN

etto

00

00

00

0h

yvä

ksi k

äyt

täe

n

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, O

pe

ttajie

n p

ed

ag

og

ine

n IC

T-

Tu

lot

00

09

00

09

90

00

0o

hja

us

pe

rus

op

etu

kse

ss

a 2

01

4-2

01

6M

en

ot

00

09

00

09

90

00

0-

dig

ituto

r-to

imin

na

n k

eh

ittä

min

en

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, E

si-

ja p

eru

so

pe

tuks

en

Tu

lot

00

01

7 0

00

51

30

00

0to

imin

taku

lttu

uri

n k

eh

ittä

min

en

va

sta

am

aa

n tu

leva

isu

ud

en

M

en

ot

00

01

7 0

00

51

30

00

0va

atim

uks

iaN

etto

00

00

00

0-

pe

da

go

gis

en

ICT

-str

ate

gia

n la

atim

ine

n ja

toim

ee

en

pa

no

nkä

ynn

istä

min

en

141


To

imie

linT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5

En

nu

ste

20

15

Ta

20

16

Ta

20

17

Ta

20

18

Ha

nk

e+

mu

uto

sH

an

kk

ee

n k

es

ke

ise

t ta

voit

tee

t

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, V

aa

tiva

an

eri

tyis

op

etu

kse

en

Tu

lot

00

04

60

01

3 9

00

00

liitty

vän

op

etu

sh

en

kilö

stö

n ja

ko

ulu

nkä

yntia

vau

sta

jien

Me

no

t0

00

4 6

00

13

90

00

0ko

ulu

tuks

ee

n o

sa

llis

tum

ise

n k

us

tan

nu

ste

n k

atta

min

en

Ne

tto0

00

00

00

20

15

-20

16

- h

en

kilö

stö

n v

iitto

ma

kie

len

os

aa

mis

en

va

hvi

sta

min

en

Op

etu

sh

alli

tus

, Ka

nta

-Hä

me

en

Dig

i-o

pe

(L

uki

ot)

20

13

-20

15

Tu

lot

54

33

90

02

0 0

00

00

0-

TV

T-o

pe

tuks

en

ja o

pe

ttajie

n o

sa

am

ise

n m

aa

kun

na

llin

en

Me

no

t7

41

18

00

5 5

00

00

0ke

hitt

äm

ine

nN

etto

-19

77

90

01

4 5

00

00

0

Op

etu

sh

alli

tus

, Rilu

ve

rko

ttuu

20

15

-20

17

Tu

lot

00

04

00

04

7 0

00

3 0

00

0-

sä

hkö

isiin

ylio

pp

ilas

kirj

oitu

ksiin

va

rau

tum

ine

nM

en

ot

00

04

00

04

7 0

00

3 0

00

0N

etto

00

00

00

0

Cim

o, E

ras

mu

s+

Op

etu

sm

en

ete

lmie

n k

eh

ittä

min

en

Riih

i-T

ulo

t2

10

01

0 0

00

10

00

01

0 5

00

8 0

00

00

mä

en

luki

os

sa

20

14

-20

16

Me

no

t2

10

01

0 0

00

10

00

01

0 5

00

8 0

00

00

- T

VT

-op

etu

kse

n h

yöd

yntä

min

en

ka

ns

ain

välis

tym

ise

ss

äN

etto

00

00

00

0

Uu

de

nm

aa

n E

LY

-ke

sku

s, E

SR

-Mo

sa

iikki

-pro

jekt

i 20

11

-20

14

Tu

lot

16

02

90

00

00

0-

ma

ah

an

mu

utta

jien

oh

jau

s (

aik

uis

luki

o)

Me

no

t8

05

70

00

00

0N

etto

7 9

72

00

00

00

Op

etu

sh

alli

tus

, Op

into

se

telit

ma

ah

an

mu

utta

jien

, työ

ttöm

ien

, T

ulo

t4

14

70

00

00

0s

en

iori

väe

stö

n ja

elä

kke

ellä

ole

vie

n, a

lha

ise

n p

oh

jako

ulu

tuk-

Me

no

t4

14

70

00

00

0s

en

om

aa

vie

n s

ekä

op

pim

isva

ike

uks

ia k

oke

vie

n -

koh

de

-N

etto

00

00

00

0ry

hm

iin k

uu

luvi

en

op

iske

lijo

ide

n o

pin

tom

aks

uje

n k

orv

aa

mi-

se

en

tai a

len

tam

ise

en

20

13

-20

14

Op

etu

sh

alli

tus

, Op

into

se

telit

20

14

-20

15

Tu

lot

3 1

66

4 0

00

4 0

00

4 8

00

00

0M

en

ot

3 1

66

4 0

00

4 0

00

4 8

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Op

etu

sh

alli

tus

, Op

into

se

telit

20

15

-20

16

Tu

lot

00

03

00

04

00

00

0M

en

ot

00

03

00

04

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Elin

kein

o-,

liik

en

ne

- ja

ym

pä

ris

töke

sku

s, K

irja

sto

jen

Tu

lot

3 3

62

00

00

00

toim

inn

an

ke

hitt

äm

ine

n 2

01

3-2

01

4, M

aa

ilma

on

… ti

eto

ja,

Me

no

t3

36

20

00

00

0ta

itoja

ja a

jatu

ksia

Ne

tto0

00

00

00

- e

site

lmä

sa

rja

n jä

rje

stä

min

en

(ko

lme

kir

jaili

jaa

)

142


To

imie

linT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5

En

nu

ste

20

15

Ta

20

16

Ta

20

17

Ta

20

18

Ha

nk

e+

mu

uto

sH

an

kk

ee

n k

es

ke

ise

t ta

voit

tee

t

Alu

eh

alli

nto

vira

sto

, Kir

jas

toje

n to

imin

na

n k

eh

ittä

min

en

Tu

lot

1 5

81

1 0

00

1 0

00

1 4

00

00

02

01

4-2

01

5, S

atu

syn

ttäri

tM

en

ot

1 5

81

1 0

00

1 0

00

1 4

00

00

0-

lap

sill

e te

em

an

mu

kais

en

syn

tym

äp

äiv

äju

hla

n jä

rje

stä

min

en

Ne

tto0

00

00

00

Alu

eh

alli

nto

vira

sto

, Kir

jas

toje

n to

imin

na

n k

eh

ittä

min

en

Tu

lot

2 0

00

00

00

00

20

14

, Kir

jas

to ih

an

pih

alla

Me

no

t2

00

00

00

00

0-

kirj

as

ton

pa

lve

luja

es

itte

ly y

hte

isty

ös

sä

ka

up

un

gin

eri

Ne

tto0

00

00

00

yks

ikö

ide

n k

an

ss

a

Alu

eh

alli

nto

vira

sto

, Kir

jas

toje

n to

imin

na

n k

eh

ittä

min

en

Tu

lot

00

05

20

04

80

00

02

01

5-2

01

6, D

ialo

gis

ta d

igita

rin

aa

n -

eh

eyt

tä e

läm

ää

n k

irja

sto

sta

Me

no

t0

00

5 2

00

4 8

00

00

- ki

rjo

itta

jaku

rss

in jä

rje

stä

min

en

Ne

tto0

00

00

00

Alu

eh

alli

nto

vira

sto

, Kir

jas

toje

n to

imin

na

n k

eh

ittä

min

en

Tu

lot

00

02

20

05

80

00

02

01

5-2

01

6, M

aa

ilma

on

sa

na

(S

am

uli

Pa

ron

en

) -

kirj

an

Me

no

t0

00

2 2

00

5 8

00

00

ja k

irja

sto

n ju

hla

vuo

de

tN

etto

00

00

00

0-

kau

pu

ng

in o

mie

n k

irja

ilijo

ide

n e

sitt

ele

min

en

Alu

eh

alli

nto

vira

sto

, Kir

jas

toje

n to

imin

na

n k

eh

ittä

min

en

Tu

lot

00

01

0 0

00

5 0

00

00

20

15

-20

16

, E-a

ine

isto

t es

ille

: Lu

kem

ise

n m

on

et m

ah

do

lli-

Me

no

t0

00

10

00

05

00

00

0s

uu

de

tN

etto

00

00

00

0-

e-a

ine

isto

jen

tun

ne

tuks

i te

kem

ine

n k

irja

sto

n a

sia

kka

ille

Siv

isty

sp

alv

elu

t yh

tee

ns

äT

ulo

t7

34

78

06

64

20

06

64

20

09

40

60

07

59

40

03

00

00

Me

no

t7

69

69

56

98

90

06

98

90

09

48

00

07

59

40

03

00

00

Ne

tto

-34

91

5-3

4 7

00

-34

70

0-7

40

00

00

Siv

isty

sla

uta

ku

nta

/Ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

jao

sto

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, Y

hte

isku

nta

taite

ilija

20

14

-20

15

Tu

lot

00

01

6 0

00

30

00

00

0to

imin

tam

alli

n p

iloto

inti,

ke

ski

ös

sä

ym

pä

ris

töta

ide

Me

no

t0

00

16

00

03

0 0

00

00

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, K

ultt

uu

rivi

rity

s 2

01

5-2

01

6T

ulo

t0

00

18

00

02

2 0

00

00

läh

iöa

su

kka

ide

n ja

ma

ah

an

mu

utta

jien

os

alli

sta

min

en

Me

no

t0

00

18

00

02

2 0

00

00

kultt

uu

ris

en

toim

inn

an

avu

llaN

etto

00

00

00

0

Ete

lä-S

uo

me

n a

vi, E

tsiv

ä n

uo

ris

oty

ö 2

01

5-2

01

6T

ulo

t2

8 1

46

22

50

02

2 5

00

30

30

06

8 8

00

00

tavo

itta

a p

alv

elu

jen

piir

iin s

yrjä

ytym

isva

ara

ss

a o

leva

t nu

ore

tM

en

ot

32

27

53

4 3

00

34

30

02

9 6

00

35

10

00

0(e

tsiv

ä n

uo

ris

oty

ön

teki

jät 2

kp

l va

kitu

isia

va

kan

ss

eja

ta2

01

6 e

sity

s)

Ne

tto-4

12

9-1

1 8

00

-11

80

07

00

33

70

00

0

143


To

imie

linT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5

En

nu

ste

20

15

Ta

20

16

Ta

20

17

Ta

20

18

Ha

nk

e+

mu

uto

sH

an

kk

ee

n k

es

ke

ise

t ta

voit

tee

t

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, S

uo

me

n la

sim

us

eo

n k

an

sa

in-

Tu

lot

3 0

93

44

00

04

4 0

00

31

90

01

5 0

00

00

välis

et l

as

itaite

en

nä

ytte

lyt 2

01

4-2

01

5M

en

ot

3 0

93

44

00

04

4 0

00

31

90

01

5 0

00

00

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, E

sin

eid

en

aik

a

Tu

lot

00

01

2 0

00

3 0

00

00

kau

pu

ng

inm

us

eo

n e

sin

eko

koe

lmie

n h

alli

nn

an

, ho

ido

n,

Me

no

t0

00

12

00

03

00

00

0n

äky

vyyd

en

ja s

aa

vute

ttavu

ud

en

pa

ran

tam

ine

nN

etto

00

00

00

0

Ete

lä-S

uo

me

n a

vi, L

as

ten

ja n

uo

rte

n p

aik

alli

ne

n h

arr

as

tus

-T

ulo

t0

00

9 0

00

00

0to

imin

ta, m

on

ipu

olis

en

se

kä tu

rva

llis

en

va

pa

a-a

jan

- ja

M

en

ot

00

00

00

0ke

sä

leir

itoim

inn

an

järj

es

täm

ine

nN

etto

00

09

00

00

00

Hä

me

en

liitt

o, I

lluu

sio

ide

n R

iihim

äki

Tu

lot

37

50

00

00

00

0va

nh

an

las

iteh

taa

n a

lue

en

ke

hitt

äm

ise

n e

dis

täm

ine

nM

en

ot

37

50

00

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Ta

itee

n e

dis

täm

iske

sku

s, Y

hte

isö

llin

en

mu

iste

lutta

mis

työ

Tu

lot

3 0

00

00

00

00

50

- ja

60

-lu

vun

riih

imä

kelä

isn

uo

rte

n e

läm

äs

täM

en

ot

3 7

30

00

00

00

Ne

tto-7

30

00

00

00

Ta

itee

n e

dis

täm

iske

sku

s, P

ros

en

tti r

ake

nn

us

kus

tan

nu

ksis

taT

ulo

t0

00

8 0

00

00

0ta

itee

se

en

, ta

ide

teo

kse

n s

uu

nn

itte

lem

ine

n u

ute

en

jää

ha

lliin

Me

no

t0

00

8 0

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Ete

lä-S

uo

me

n a

vi, L

as

ten

ja n

uo

rte

n p

aik

alli

ne

n h

arr

as

tus

-T

ulo

t3

13

82

30

02

30

03

70

00

00

toim

inta

, nu

ori

so

tilo

illa

järj

es

tettä

vä k

erh

oto

imin

taM

en

ot

00

00

00

0N

etto

3 1

38

2 3

00

2 3

00

3 7

00

00

0

Cim

o, Y

ou

th in

Act

ion

Tu

lot

10

73

40

00

00

0ka

ns

ain

välin

en

nu

ori

sto

vaih

toM

en

ot

13

21

10

00

00

0N

etto

-2 4

77

00

00

00

Ete

lä-S

uo

me

n a

vi, H

yvin

voiv

a la

ste

n ja

nu

ort

en

Riih

imä

kiT

ulo

t1

2 0

97

9 0

00

9 0

00

15

90

00

00

riih

imä

kelä

iste

n la

ste

n ja

nu

ort

en

va

pa

a-a

jan

liik

un

na

n

Me

no

t2

8 2

00

6 5

00

6 5

00

15

90

00

00

keh

ittä

min

en

Ne

tto-1

6 1

03

2 5

00

2 5

00

00

00

Ete

lä-S

uo

me

n a

vi, E

ns

i As

kel

Tu

lot

25

20

70

01

8 0

00

00

0te

rve

yte

ns

ä k

an

na

lta li

ian

vä

hä

n li

ikku

van

aik

uis

väe

stö

n

Me

no

t3

9 8

00

00

18

00

00

00

akt

ivo

inti

liiku

nn

alli

se

en

elä

mä

nta

pa

an

Ne

tto-1

4 5

93

00

00

00

Ete

lä-S

uo

me

n a

vi, S

po

rtti

Ste

pp

iT

ulo

t3

0 0

00

00

32

00

00

00

ma

ah

an

mu

utta

jien

ko

tou

ttam

ine

n li

iku

nn

an

avu

llaM

en

ot

32

57

40

03

2 0

00

00

0N

etto

-2 5

74

00

00

00

144


To

imie

linT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5

En

nu

ste

20

15

Ta

20

16

Ta

20

17

Ta

20

18

Ha

nk

e+

mu

uto

sH

an

kk

ee

n k

es

ke

ise

t ta

voit

tee

t

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, S

uo

me

n la

sim

us

eo

nT

ulo

t1

1 2

90

00

00

00

kan

sa

invä

line

n n

äyt

tely

toim

inta

Me

no

t1

1 2

90

00

00

00

Ne

tto0

00

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, E

uro

pe

an

Gla

ss

Exp

eri

en

ceT

ulo

t2

8 5

74

11

00

01

1 0

00

6 3

40

00

0 +

lis

äks

i EU

ra

ho

itus

ta, l

as

imu

se

on

ka

ns

ain

välis

et n

äyt

tely

tM

en

ot

28

57

41

1 0

00

11

00

01

1 3

00

00

0N

etto

00

0-4

96

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, S

uo

me

n la

sim

us

eo

n to

imin

ta-

Tu

lot

26

00

00

00

00

0a

vus

tus

vu

od

elle

20

14

, eri

kois

mu

se

oid

en

eri

tyis

teh

tävi

en

Me

no

t2

6 0

00

00

00

00

ho

itam

ista

va

rte

nN

etto

00

00

00

02

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, L

iiKu

Ta

-h

yvin

voin

tia li

iku

nn

an

,T

ulo

t3

7 4

68

00

00

00

kultt

uu

rin

ja ta

itee

n a

vulla

Me

no

t4

6 5

78

00

00

00

Ne

tto-9

11

00

00

00

0

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, D

igi R

iihim

äki

Tu

lot

14

00

00

00

00

0d

igito

ida

19

50

- ja

19

60

-lu

kuje

n R

iihim

äke

äM

en

ot

15

51

20

00

00

0N

etto

-1 5

12

00

00

00

Op

etu

s-

ja k

ultt

uu

rim

inis

teri

ö, M

ob

iilis

uu

nn

istu

s R

iihim

äe

n

Tu

lot

01

3 0

00

13

00

01

3 0

00

00

0n

uo

ris

oku

lttu

uri

inM

en

ot

01

3 0

00

13

00

01

3 0

00

00

0N

etto

00

00

00

0

Eri

tyis

nu

ori

so

työ

nte

kijä

ha

nke

rah

alla

Tu

lot

03

4 0

00

34

00

00

00

0M

en

ot

03

3 3

00

33

30

00

00

0N

etto

07

00

70

00

00

0

Ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

jao

sto

yh

tee

ns

äT

ulo

t2

70

24

71

35

80

01

35

80

02

14

14

01

38

80

00

0M

en

ot

31

8 3

37

14

2 1

00

14

2 1

00

20

5 7

00

10

5 1

00

00

Ne

tto

-48

09

0-6

30

0-6

30

08

44

03

3 7

00

00

Siv

isty

sla

uta

ku

nta

yh

tee

ns

äT

ulo

t1

00

5 0

27

80

0 0

00

80

0 0

00

1 1

54

74

08

98

20

03

00

00

Me

no

t1

08

8 0

32

84

1 0

00

84

1 0

00

1 1

53

70

08

64

50

03

00

00

Ne

tto

-83

00

5-4

1 0

00

-41

00

01

04

03

3 7

00

00

145


To

imie

linT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5

En

nu

ste

20

15

Ta

20

16

Ta

20

17

Ta

20

18

Ha

nk

e+

mu

uto

sH

an

kk

ee

n k

es

ke

ise

t ta

voit

tee

t

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Pe

ltos

aa

ren

ke

hitt

äm

ish

an

ke, S

ub

Urb

an

La

bT

ulo

t3

9 1

86

90

86

63

1 1

00

31

10

01

0 0

00

29

85

02

9 8

50

Ha

nke

pä

ätty

y vi

ralli

se

sti

20

16

alu

ss

a. P

elto

sa

are

n

Me

no

t1

91

01

21

84

90

11

40

40

01

40

40

01

19

40

01

19

40

01

19

40

0ke

hitt

äm

isty

ön

arv

ioid

aa

n j

atk

uva

n v

uo

sin

a 2

01

7 ja

20

18

Ne

tto-1

51

82

6-9

4 0

35

-10

9 3

00

-10

9 3

00

-10

9 4

00

-89

55

0-8

9 5

50

n. 2

5 %

ulk

op

uo

lise

ss

a tu

lora

ho

ituks

ella

tavo

ite: P

elto

sa

are

n a

lue

en

inve

sto

reill

e m

ark

kin

oin

ti ja

alu

ee

n y

lein

en

ke

hitt

äm

ine

n

Joh

do

n k

eh

ittä

mis

ha

nke

:T

avo

ite: P

alv

elu

tuo

tan

no

n o

hja

us

ja jo

hta

mis

järj

es

telm

än

T

ulo

t0

01

0 8

97

10

90

01

9 1

00

00

käyt

töö

n s

aa

min

en

, pro

se

ss

iku

vau

kse

t, a

sia

ntu

ntij

a ja

Me

no

t0

01

0 8

97

10

90

01

9 1

00

00

es

imie

so

sa

am

ise

n k

eh

ittä

min

en

, to

imin

na

n ja

talo

ud

en

N

etto

00

00

00

oh

jau

s k

us

tan

nu

stie

tois

em

ma

ksi

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

yh

tee

ns

äT

ulo

t3

9 1

86

90

86

64

1 9

97

42

00

02

9 1

00

29

85

02

9 8

50

Me

no

t1

91

01

21

84

90

11

51

29

71

51

30

01

38

50

01

19

40

01

19

40

0N

ett

o-1

51

82

6-9

4 0

35

-10

9 3

00

-10

9 3

00

-10

9 4

00

-89

55

0-8

9 5

50

Yh

tee

ns

äT

ulo

t1

04

4 2

13

89

0 8

66

84

1 9

97

1 2

04

04

09

27

30

03

2 8

50

29

85

0M

en

ot

1 3

15

54

41

06

2 5

01

1 0

28

89

71

34

1 6

00

1 0

03

00

01

22

40

01

19

40

0N

ett

o-2

71

33

1-1

71

63

5-1

86

90

0-1

37

56

0-7

5 7

00

-89

55

0-8

9 5

50

146

Talousarvio 2016 07.12.2015 AVUSTUSHAKEMUKSET VUODEN 2016 TALOUSARVIOON Haettu summa Esitys Kj

Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta ry 9.10.2015* Musiikkitalon ikkunoiden korjaus museoviraston ohjeiden mukaisiksi 7 000 6 000 Riihimäen Kotikulma Oy 22.9.2015* Korjaushankkeiden rahoittamiseksi vuokra-asuntorahastosta 300 000 - vuodelle 2016* Uusi kerrostalo kaupungin omarahoitusosuus 310 000 310 000 * Yhtiö rasittava korjausvelka 5 vuoden investointiohjelmassa 5 000 000 -

Riihimäen Teatteri Oy 14.10.2015Toiminta-avustus 620 000 500 000 Investointiavustus 50 000 -

Avustushakemukset yhteensä 6 287 000 816 000

talousarvio 2016 - riihimäki · kehittÄmiskohteet 2016 – 2018 ja toiminnalliset tavoitteet 2016...

Documents