Talentumin 1/09

sidosryhmälehti

Pentti Sydänmaanlakka ja Heidi Hammarsten:

vallankumous

jalostetaan menestykseksi

lehden levikki kasvoi yli 14 prosent-tia. Koulutus- ja seminaaritoiminta laajeni ja menestyi edellisvuotta paremmin. Ruotsissa vuonna 2007 ostettujen yhtiöiden integraatio saa-tiin pääosin valmiiksi.

Mediamainonnan kannalta vuosi 2008 käynnistyi hyvin. Mediamainon-nan kasvu kääntyi kuitenkin laskuun vuoden lopulla sekä Suomessa että Ruotsissa. Talentumin media-myynti menestyi Suomessa yleistä aikakauslehtien markkinakehitystä paremmin vaikka kärsi erityisesti toi-mipaikkailmoittelun vähenemisestä yleisen taloudellisen tilanteen seu-

rauksena. Talentumin

sähköisen liike-toiminnan liike-vaihto kasvoi 70 prosenttia nousten 11 mil-joonaan eu roon (6 ,5 mi l j . eu-roa). Sähköis-ten medioiden ja pal velujen

ke hittämiseen panostettiin vahvas-ti. Yhteensä yhdeksän mediabrändin verkkopalvelut uudistettiin Suomes-sa ja Ruotsissa, ja myös sivustojen kävijämäärät kasvoivat. Uudistukset jatkuvat tämän vuoden puolella.

Keskittyminen kustannustoimin-taan ja vahva tase antavat konser-nille hyvät lähtökohdat strategian toteuttamiseen vuonna 2009.

Sidosryhmälehti on suunnattu Talen-tumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiin-nostuneille. Lehti julkaistaan myös in-ternetissä osoitteessa www.talentum.fi/ sidosryhmalehti.

Julkaisija: Talentum OyjAnnankatu 34 - 36 B00100 Helsinkip. 020 442 40www.talentum.fietunimi.sukunimi@talentum.fi

Toimitus: Talentum OyjRaija Palomäkiraija.palomaki@talentum.fip. 020 442 4221ja Viestintätoimisto Pohjoisranta OyKaisa Pennanenkaisa.pennanen@pohjoisranta.fip. 010 424 5900

Graafinen suunnittelu ja taitto:Mainostoimisto Huvila Oyp. (09) 611 811

Liikevaihto*milj. euroa 35

5

15

25

30

10

20

0

2008

2007

Q1

Liikevoitto*milj. euroa

7

1

3

5

6

Q3

2

4

0

2008

2007

Q1 Q4

*jatkuvat toiminnot (IFRS)

*jatkuvat toiminnot (IFRS)

Q2

Q2

Q3 Q4

Vuonna 2008 Talentum-konserni toteutti strategiaansa määrätietoi-sesti. Talentum myi vuoden aikana sekä tv-sisällöntuotannon että loput premedialiiketoiminnasta. Tämän ansiosta kaikki voimavarat voidaan jatkossa keskittää kustannustoimin-nan kehittämiseen.

Talentum-konsernin jatkuvien toi-mintojen liikevaihto vuonna 2008 oli 93,4 miljoonaa euroa (89,1 milj. euroa). Liikevoittoa tuli 11,5 miljoo-naa euroa (13,9 milj. euroa), joka on 12,3 prosenttia liikevaihdosta. Kon-sernin osakekohtainen tulos oli 0,12 euroa osaketta kohden. Talentu-min hallitus eh-dottaa yhtiöko-koukselle, että o sin koa (0,04) ja pääomanpa-lautusta (0,06) jaetaan yhteen-sä 0,10 euroa osaketta koh-den eli 4,4 mil-joonaa euroa.

Ku s t annu s -toiminnan liikevaihto kasvoi vuo-den aikana 5 prosenttia ja oli 87,7 miljoonaa euroa (83,8 milj. euroa). Ruotsissa vuonna 2007 hankittujen liiketoimintojen integrointikulut ja perustettu lehti heikensivät tulosta 1,5 miljoonaa euroa.

Talentumin vuosi 2008 oli monel-la tavalla hyvä. Yhtiön lehdet me-nestyivät ja lehtien levikit säilyivät hyvällä tasolla. Lisäksi Arvopaperi-

Talentum toteuttaa strategiaansa määrätietoisesti

Keskittyminen kustannus toimintaan ja vahva tase antavat kon-sernille hyvät lähtökoh-dat strategian toteutta-

miseen vuonna 2009.

2 Talentumin sidosryhmälehti2 Talentumin sidosryhmälehti

lutukseen osallistumista välttämät-tä haluta myöntää, kertoo retoriikka-kouluttaja Pirjo Huttunen.

Pirjo Huttusen aisaparina Talentu-min kurssilla toimii pitkään medias-sa työskennellyt viestintävalmentaja Ismo Jokinen, jonka mukaan yrityk-sissä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota viestintätaitoi-hin ja esiintymiskoulutukseen.

– Ulkopuolisen kouluttajan näkö-kulmasta on hyötyä kokeneillekin puhujille, sillä omia maneereja on vaikea havaita. Esiintymisten katso-minen jälkikäteen nauhalta on teho-kasta, sillä koulutettavat huomaavat yleensä itsekin omat virheensä, sa-noo Jokinen.

Lisätietoja Talentumin koulutuksis-ta: www.talentumshop.fi.

Merja Viinikkala toimii markkinoinnin suunnittelupäällikkönä Tammer-Tukussa Tampereella. Viinikkalan työnkuvaan kuuluu sisäisissä markki-nointitilaisuuksissa esiintyminen ja henkilöstön kouluttaminen.

– Kärsin todella pahasta esiintymisjännityksestä. Esiintymistilantees-sa tuntuu siltä, että pääni tyhjenee ja menetän tilanteen hallinnan. Vä-lillä tärkeitä asioita jää sanomatta jännityksen vuoksi, hän kertoo.

Viinikkala kuuli Talentumin esiintymiskoulutuksesta esimieheltään, ja osallistui marraskuussa 2008 järjestettyyn koulutukseen.

– Sain koulutuksesta konkreettisia vinkkejä esiintymiseeni. Harjoit-telimme esiintymistä myös käytännössä. Molemmat kouluttajat olivat erittäin kannustavia ja pieni ryhmäkoko teki koulutuksesta henkilökoh-taisen ja intiimin tilaisuuden, Viinikkala jatkaa.

Yllättävät esiintymistilanteet, eri-laiset haastattelut tai esimerkiksi koulutustilaisuudet voivat aiheut-taa jopa esiintymistä haittaavaa jännitystä. Vakuuttavuutta ja vaikut-tavuutta esiintymiseen saa ammatti-laisten järjestämästä esiintymiskou-lutuksesta. Talentum järjesti vuonna 2008 neljä pelkästään naisille tar-koitettua esiintymiskoulutusta.

– Esiintymistaidot ovat samanlai-sia työelämässä tarvittavia taitoja kuin esimerkiksi kieli- tai tietotek-niikkataidot, ja niiden kehittämiseen kannattaa panostaa samalla tavalla. Jostain syystä suomalaiset usein kui-tenkin ajattelevat, että esiintymisen pitäisi sujua luonnostaan, eikä kou-

Vakuuttavuutta esiintymiseenViestintä- ja esiintymistaitojen merkitys työelämässä on kas-vanut entisestään viime vuosina. Niitä voi ja kannattaa ope-tella samalla tavalla kuin muitakin työelämässä tarvittavia taitoja. Talentumin vain naisille tarkoitetut esiintymiskoulu-tukset ovat saaneet suuren suosion.Teksti: Kaisa Pennanen

Merja Viinikkala osallistui marras-kuussa 2008 Talentumin ”Esiin-ny vakuuttavasti tiukoissa tilanteis-sa – ladies only” -koulutukseen.

Retoriikkakouluttaja Pirjo Huttunen

Viestintävalmentaja Ismo Jokinen

TalentuminTalentumin

Esimiestyön perusasiat on alun pe-rin kehitetty teolliseen tuotantoon, jossa ihmiset seisovat liukuhihnan jatkeena ja heitä komennetaan toi-mimaan mahdollisimman tehok-kaasti. Luovuutta vaativan tietotyön yleistyessä on kuitenkin käynyt sel-väksi, että asiantuntijoita ei voi joh-taa samalla tavalla kuin liukuhihna-työntekijöitä.

Johtamiskonsultti, kirjailija Pentti Sydänmaanlakan mukaan johtami-sen paradigma onkin muuttumassa.

– Perinteisessä johtamisessa on vallinnut kolmen K:n johtamisprin-siippi: käske, kontrolloi, korjaa. Se oli ja on edelleen tehokas tapa joh-taa silloin, kun toimintaympäristö on vakaa ja asioita voi suunnitella pit-källe eteenpäin. Nykyisin useimpien organisaatioiden toimintaympäristö kuitenkin muuttuu jatkuvasti. Siksi ne ovat vähitellen siirtymässä kohti kolmen I:n prinsiippiä – hyvä johtaja innostuu itse, innostaa muita ja in-novoi, Sydänmaanlakka kertoo.

Toinen aikakaudellemme olen-nainen johtamisen trendi on hänen mukaansa se, että organisaatiot siir-tyvät yksilökeskeisestä johtamisesta

kohti yhteistoimintaa. Aikaisemmin vain johtajilla oli käytettävissään johtamiseen tarvittavat verkostot ja tiedot. Tietotekniikan kehittyessä tiedot ovat muuttuneet avoimiksi ja päätöksenteossa tarvittava asian-tuntemus on hajautunut monelle taholle.

– Ennen ajateltiin, että osaaminen ja luovuus löytyvät yksilöistä. Nyt monet organisaatiot ovat ikään kuin ulkoistaneet luovuuden sosiaalisiin ja teknologisiin verkostoihin.

Sydänmaanlakka korostaa asian-tuntijaverkostojen johtamisen vaati-van esimiehiltä uudenlaisia taitoja.

– Luovien verkostojen johtaminen edellyttää hyviä vuorovaikutustai-toja ja kykyä jakaa omaa tietoaan. Olemme keskellä murrosta, jossa siirrytään perinteisestä alistavasta johtamisesta kohti valistavaa johta-mista. Käsillä ei ole enempää eikä vähempää kuin johtamisen vallanku-mous.

Sukupolvet törmäyskurssilla

Asiantuntijaverkostojen johtaminen edellyttää isoa asenteellista muu-tosta etenkin monilta varttuneem-

milta esimiehiltä.– Vanhat kunnon kuuliaiset ikäluo-

kat ovat tehneet mitä käsketään sen kummemmin kyseenalaistamatta. Nettisukupolvi tuo yrityksiin ihmi-siä, jotka eivät toimi perinteisellä tavalla. He ovat lapsesta asti tot-tuneet yhteisöllisyyteen, hallitsevat verkostot eivätkä alistu vanhaan joh-tamiskäytäntöön, muistuttaa Fakta-lehden vastaava päätoimittaja Heidi Hammarsten, joka Sydänmaanlakan tapaan kirjoittaa työkseen johtami-seen liittyvistä kysymyksistä.

Jatkossa vahvoilla ovat esimiehet, jotka osaavat johtaa verkosto-orga-nisaatiota. Hammarsten kuitenkin epäilee, että monet vanhemman polven johtajat haluavat toimia pe-rinteisin opein uransa loppuun asti. Vasta heidän seuraajansa ottavat uudet ajatukset käytäntöön.

– Nykyisen siirtymäkauden aikana on epäilemättä jo syntynyt mielen-kiintoisia tilanteita vanhan ja uuden liiton esimiesten välille. Paljon pu-huttu työelämän pahoinvointi voikin johtua pitkälti siitä, että tietotyö-läisiä yritetään johtaa kuin koneen osia.

Luovuuden ja innovatiivisuuden jalostaminen menestykseksi edellyttää, että organisaatiot siir-tyvät alistavasta valistavaan johtamiseen.Teksti: Jukka Holopainen

Johtamisen vallankumous

4 Talentumin sidosryhmälehti

joka on tavalla tai toisella uutta ja ainutlaatuista.

Jotta parhaat ideat vietäisiin myös käytäntöön, luovaa prosessia pitää johtaa – aivan kuin mitä tahansa yrityksen ydinprosessia. Lisäksi sitä pitää mitata. Hammarsten korostaa luovuuden olevan 90-prosenttisesti raakaa duunia ja vain 10-prosentti-sesti oivallusta.

– Raja-aitoja voi lähteä murtamaan vasta, kun oppirahat on maksettu. Esimerkiksi Bill Gatesin piti ennen maailmanlaajuista menestystään istua kymmeniä tuhansia tunteja koodaamassa.

Pentti Sydänmaanlakan kirja Jatkuva uudistuminen – luovuuden ja inno-vatiivisuuden johtaminen ilmestyy huhtikuussa.

vuuteen. Ne ovat yritys- ja poliittisen johdon tämän hetken ykkösmantroja, joiden nimiin vannovat niin juhlapu-hujat kuin uudet yliopistotkin. Mutta mitä organisaation luovuus lopulta oikein tarkoittaa? Ja mitä hyötyä sii-tä on?

– Sanoina luovuus ja innovatiivi-suus kärsivät ehkä jo liikakäytöstä, mutta niiden vieminen käytännön ta-solle on toistaiseksi jäänyt yrityksis-sä turhan vähälle huomiolle – siitä huolimatta, että jatkuvasta uudistu-misesta on tullut yrityksille elämän ja kuoleman kysymys. Menestyvä organisaatio kykenee ennakoimaan muutoksia ja oppimaan nopeasti. Näihin molempiin tarvitaan luovuut-ta, Sydänmaanlakka painottaa.

– Mielestäni luovuus ja innovatii-visuus tarkoittavat käytännössä sa-maa. Molempien käsitteiden ytimes-sä on kyky innostua, kyseenalaistaa, nähdä asioita uusista näkökulmista ja rakentaa uudenlaisia ratkaisuja. Yritys hyötyy luovuudesta silloin, kun sen tuloksena on jokin lopputulos,

Lisää vaikeusastetta johtamiseen tuovat kansainvälistyminen ja moni-kulttuurisuus.

– Tänä päivänä esimiestyö on en-tistä enemmän tiimijohtamista, mi-kä taas on entistä enemmän virtuaa-lijohtamista. Tiimin jäsenet istuvat eri paikoissa, työ on liikkuvaa ja pe-rinteisiä kokoushuoneita tarvitaan harvoin, Sydänmaanlakka pohtii.

Hammarsten kuvailee hyvän joh-tamisen olevan yhä enemmän vies-tintää, jonka tehtävänä on muuttua toiminnaksi.

– Johdon pitää muotoilla yhteinen tavoite, johon kaikki tarvittavat hen-kilöt voivat sitoutua, ja saada verkos-to liikkumaan haluttuun suuntaan. Jotta näin tapahtuisi, ydinasiat täy-tyy jaksaa kertoa johdonmukaisesti, konkreettisesti ja uskottavasti yhä uudestaan ja uudestaan.

Luovuus on raakaa työtä

Kun Sydänmaanlakka kertoo joh-tajuuden muutoksesta, hän viittaa toistuvasti innovatiivisuuteen ja luo-

Tammikuussa julkaistu Paras sijoi-tus, itsepuolustusopas sijoittajille (Talentum) ottaa rohkeasti kantaa sijoitusmaailman koukeroihin. Kir-jan kirjoittaja, Talouselämä-lehden toimittaja Marko Erola kohdistaa kritiikkinsä ensisijaisesti rahastoihin, joiden mahdolliset tuotot pääasias-sa hupenevat hallinnointikuluihin.

Vuodesta 1972 sijoitusoppai-ta kirjoittanut Seppo Saario kehui kirjan sujuvuutta ja uudenlaista tu-lokulmaa julkistamistilaisuudessa. Saario jopa mainitsi muuttaneensa kirjan vaikutuksesta lastensa ja las-tenlastensa sijoitussalkkujen koos-tumusta.

Kuuliaiset ikäluokat ovat tehneet mitä käsketään sen kummemmin kyseenalaistamatta, kun taas netti-sukupolvi tuo yrityksiin ihmisiä, jotka ovat tottuneet yhteisöllisyyteen, hallitsevat verkostot eivätkä alistu vanhaan johtamiskäytäntöön.– Heidi Hammarsten

Marko Erolan (oik.) sijoitusopas kiinnosti yleisöä.

TalentuminTalentumin

Jatkuvasti uusiutuva verkko

Talentumissa siirryttiin viime vuonna Escenic-julkaisujärjestelmään, joka on suunniteltu nimenomaan verk-kojulkaisemista varten. Samalla uu-distettiin yhteensä kymmenen me-diabrändin verkkopalvelut Suomessa ja Ruotsissa. Uudistukset jatkuvat tämän vuoden puolella. Parhaillaan menossa on MikroPC:n uudistus.

Jatkuva uudistuminen on tärkeä menestystekijä mediabrändien verk-kopalveluissa. Toimitusten tulisi itse pystyä kehittämään verkkomedioi-taan sekä poistamaan ja luomaan sisältöelementtejä ilman, että ky-seessä olisi joka kerta IT-projekti.

– Sisältöelementtien orkestrointi on nykyään jatkuvaa. Verkkojulkai-sujen kohdalla saadaan paljon tietoa lukijoiden käyttäytymisestä, kuten esimerkiksi juttujen latauskerrois-ta tai etenemispoluista jutuista ja palveluista toiseen. Tähän analytiik-kaan on reagoitava ajoissa. Uuden järjestelmän ansiosta eri medioi-demme toimitukset voivat uudistaa verkkopalvelujaan tarpeen mukaan entistä joustavammin ja itsenäisem-min, toteaa Talentumin sisältöjohta-ja Antti Oksanen.

Sama aihe eri paketissa

Verkkomedia on tällä hetkellä alan ainoa kunnolla kasvava markkina-alue ja sen kehittämiseen keskity-tään niin täällä kuin maailmallakin. Printti ja media täydentävät toisiaan, ja systemaattisella työllä voidaan yhteispeliä parantaa entisestään. Verkon kautta on mahdollista löytää tilaajia printillekin, sillä varsinkin nuorempi lukijakunta tutustuu uu-siin medioihin verkossa.

– Nettimedia on oma lajityyppin-sä. ”Lehti verkossa” -ajattelusta on päästävä eroon, vaikka aiheet pyö-risivätkin saman teeman ympärillä, Oksanen toteaa.

Verkkomedioissa ollaan menossa koko ajan entistä räätälöidympään suuntaan. Verkossa julkaistujen ar-tikkeleiden taustalla saattavat olla samat aineistot kuin printissäkin, mutta ne on tuotava verkossa esiin erilailla. Tämä on lukijoita ajatel-len tärkeää, sillä verkkoyleisöllä on omat odotuksensa.

– Verkkomedioissa voidaan hyö-dyntää erilaisia kerrontatapoja. Esimerkiksi kiinteistöjen arvojen kehitystä voi verkossa kuvata pel-källä interaktiivisella kartalla, mutta paperilla pelkällä kartalla tuskin sel-vittäisiin. Verkossa myös tarinoiden kerronta esimerkiksi pelkkien kuvagal-lerioiden avulla on helpompaa, Ok-sanen kuvailee.

Uudistukset tuoneet tuloksia

Verkolle on tyypillistä, että lukijat päätyvät hakukoneen tai syötteen kautta yhteen juttuun. Tämän het-ken haasteena on saada lukija jää-mään Talentumin medioiden sivuil-le lisätiedon pariin.

– Verkossa pystytään tarjoamaan paremmin paketoitua tietoa. Sivul-la tarjotaan uutisen lisäksi muita houkuttelevia ja relevantteja juttuja. Tarjontaan panostamalla haluamme tehdä satunnaisista kävijöistä us-kollisia lukijoita, Oksanen kertoo.

Hyvänä esimerkkinä mahdolli-suuksista ovat verkkovideot, joiden

Nopeatempoisessa verkossa on kyettävä aktiivisesti reagoimaan lukijoiden käyttäytymiseen ja tarpeisiin. Talentum on uudistanut vuoden sisällä usean mediabrändinsä verkkopalvelut.Teksti: Riikka Vuokila

Talentumin sisältöjohtaja Antti Oksanen

6 Talentumin sidosryhmälehti

tarjontaa lisätään jatkuvasti. Tieto-viikko-lehden sivuilta voi käydä kat-somassa syyskuussa startannutta Ti-vi-tv:tä. Arvopaperi puolestaan aloitti lokakuussa vain verkossa ilmestyvän Rahan jäljillä -ohjelman välittämi-sen. Marraskuussa aloitettiin myös lisäpalveluna Talentumin kaikkien medioi den uutiskommenteista koos-tuvat audiolähetykset, podcastit, joi-ta voi kuunnella esimerkiksi omalta MP3-soittimelta.

– Videoita ladataan viikoittain 1 000 – 10 000 kertaa. Oksanen to-teaa olevansa tyytyväinen näihin lukuihin, kun huomioidaan, että pu-hutaan verkossa olevista asiaohjel-mista.

Erityisen tyytyväisiä olemme Talentumin mediabrändien verkko-uudistuksiin, sillä palveluiden käyt-tö- ja kävijämäärät ovat kasvaneet. Panostus verkkoon toi meille viime vuoden aikana 70 000 viikkolukijaa lisää, Oksanen lopettaa.

Fakta-lehti on kehittänyt uuden aa-museminaarikonseptin esimiesteh-tävissä toimiville ja henkilöstöhal-linnon ammattilaisille. Seminaarien tarkoituksena on tarjota esimiehille ajankohtaista tietoa sekä keinoja ke-hittyä omassa työssään. Seminaarit järjestetään vaihtuvan kumppanin kanssa siten, että kump-pani tuottaa omaan erikoisalaansa liittyvän sisällön seminaariin. Fakta järjestää Esimiesaamuja noin neljä kertaa vuodessa.

Uuden verkkojournalismin erikoisyk-sikön Talentum Net Hubin toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa. Uusi yksikkö tuottaa yksinomaan digitaa-lista sisältöä kaikkiin Talentumin suomalaisten lehtien verkkopalve-luihin.

Yksikön tarkoituksena on koota verkon sisältö-, teknologia-, ja analy-tiikkaosaaminen yhteen tiimiin. Hub keskittyy erikoistuotantoihin, kuten videoon ja tietokantapohjaisiin sisäl-töihin. Hub palvelee verkkoyleisöä verkon lainalaisuuksien mukaan ja nopeuttaa siten Talentumin sähköi-sen liiketoiminnan kasvua.

Arvopaperi.fi uudisti palvelujaanArvopaperin verkkopalvelu siirrettiin muiden Talentumin verkkopalvelujen ohella uudelle Escenic-julkaisualus-talle. Samalla uudistettiin sivuston ulkoasua ja rakennetta.

– Uudistus oli tarpeen, sillä Arvopa-perin aikaisemmin käyttämä järjes-telmä tuli käyttöominaisuuksiltaan tiensä päähän. Nyt käytämme koko konsernissa kaikki samaa järjestel-mää. Uudistuksen myötä Arvopaperi.fi:n uutiset saadaan aikaisempaa paremmin, näyttävämmin ja katta-vammin esille. Myös kuvien käyttö-mahdollisuudet ovat paremmat, ker-too Arvopaperin päätoimittaja Eljas Repo.

– Verkkopalvelun viikoittaiset kävijä-määrät ovat nousseet yli 20 000:lla uudistuksen jälkeen. Se on parasta palautetta, mitä tekijät voivat saa-da, Repo toteaa.

Uudistetut sivustotwww.tekniikkatalous.fiwww.duuniauto.fiwww.arvopaperi.fiwww.marmai.fiwww.tivi.fiwww.talouselama.fiwww.affarsvarlden.sewww.nyteknik.sewww.mikropc.netwww.talentumshop.fi

Arvopaperin päätoimittaja Eljas Repo

Verkkomedioissa julkaistu-jen artikkeleiden taustalla ovat usein samat aineistot kuin printissäkin. Esitysta-pa on kuitenkin erilainen.

TalentuminTalentumin