tahtotila paikallisiin hankintoihin ja luomuun …savonlinnan yrttipajan. syksyllä 2015 yrttipajan...
TRANSCRIPT
–
YRTTIPAJALLA KESKITYTÄÄN PUHTAISIIN SUOMALAISIIN LUONNONYRTTEIHIN
Petri Koivisto löysi puolisonsa, Sari Koiviston, kanssa sattumalta netistä kesällä 2015 myynnissä olevan Savonlinnan Yrttipajan. Syksyllä 2015 Yrttipajan toiminta siirtyi Satakuntaan, Euran Kauttualle, jossa yritys toimiiedelleen.
Lue lisää sivulta 2.
SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA –HANKKEEN UUTISKIRJE KESÄKUU / 2017
TAHTOTILA PAIKALLISIIN HANKINTOIHIN JA LUOMUUN
Paikallisista hankinnoista ja luomusta keskusteltiin julkisten keittiöiden infotilaisuudessa kesäkuun alussa Eurassa. Tilaisuudessa kuultiin EkoCentrian asiantuntijoita Sari Väänästä ja Anu Arolaaksoa.Lue lisää sivulta 5.
SIKSES PARASTA GAALAA JUHLITAAN 6.10.2017
Satakuntalainen ruokaketju esittäytyy kaikessa parhaudessaan Sikses parasta Gaalassa 6.10.2017 Villilän vintillä Nakkilassa. Lisätietoja sivulla 7.
OSTA TILALTA! -PÄIVÄ JÄRJESTETÄÄN 16.9.2017
Tuottaja voi osallistua Osta tilalta! -tapahtumaan omalla tilallaan ja myydä tapahtumassa oman tilan tuotteita ja puutarhan satoa. Katso lisää sivulta 7.
MILTÄ KUULOSTAISI SIRKKA-RUIS-SNACKSIT TAI JAUHOMATOWOKKI?
Turun yliopiston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista 34 % on maistanut tai syönyt hyönteisruokaa. Lue lisää sivulta 9.
–
Yrttipajalla keskitytään puhtaisiin
luonnonyrtteihin
Satakunnassa, Euran Kauttualla, toimii
maakunnan ainoa pelkästään yrtteihin
keskittynyt yrttiyritys nimeltään Yrttipaja,
virallisesti Nordic Herbs Oy. Petri Koivisto
löysi puolisonsa, Sari Koiviston, kanssa
sattumalta netistä kesällä 2015
myynnissä olevan Savonlinnan Yrttipajan
Suonenjoelta.
-Yhdessä Sarin kanssa
matkustettiin katsomaan yritystä ja aika
pian tapaamisen jälkeen sovittiin jo
kaupat, Koivisto selittää. Syksyllä 2015
Yrttipajan toiminta sitten siirtyi tänne
Euran Kauttualle, jossa yritys pyörii
edelleen, Koivisto jatkaa.
Koiviston innostus yrtteihin lähti
yrttilääkintäkoulutuksen kautta ja myös
hänen oma kokemus yrttien
toimivuudesta ravintona siivitti
kiinnostusta lisää. Koiviston mukaan
alkavan yrittäjän tietopankki oli aluksi
kuitenkin hyvin pientä, mutta matkan
varrella on karttunut paljon lisää oppia –
paljon on silti vielä opittavaa.
Koiviston tavoitteena onkin kasvattaa ja
kehittää oman yrityksen toimintaa koko ajan
eteenpäin sekä halu edistää myös koko
yrttialaa Suomessa.
Yrttipajan tuotevalikoimaan kuuluu erilaisia
yksittäisiä yrttejä, yrttimausteita, teeyrttejä,
teesekoituksia ja yrttikylpy -tuotteita.
Tuotteiden puhtaus näyttäytyy Yrttipajan
tuotteiden lähtökohtana. Raaka-aineet
kerätään aina puhtailta luontoalueilta ja
viljellyt yrtit kasvavat luonnollisesti pelloilla
ilman lisäaineita. Pääasiassa Yrttipaja myy
tuotteitaan verkossa, mutta myös omassa
liikkeessään Kauttualla.
- Meillä on laaja verkosto tuotteiden
ostajia, muun muassa eri terveyskauppoja
ympäri Suomen. Lisäksi panimot ja
leipomot ostavat meiltä esimerkiksi
nokkosta oluen ja leivän valmistusta varten,
Koivisto kertoo. Lähiaikoina Yrttipajan
tuotteita tulee todennäköisesti näkymään
myös enemmän Satakunnan alueen
ruokakaupoissa, Koivisto iloitsee.
Meidän
pikkuisesta
tulee vielä
hyvä yrttien
kerääjä, Sari
ja Petri
iloitsevat.
–
Yrttipajan yrttien kerääjiä ja viljelijöitä ei
vielä löydy liiakseen, mutta koko ajan
löytyy lisää kiinnostuneita.
- Meille tulee yllättävän paljon
yhteydenottoja kiinnostuneilta kerääjiltä,
Sari ja Petri Koivisto kertovat. Yrttienkeruu
olisi myös nuorille oiva
kesätyömahdollisuus. Etenkin, kun töitä on
tällä hetkellä melko heikosti tarjolla, Petri
Koivisto jatkaa.
Yrttipajan yrttien kerääjät ovat
levittäytyneet ympäri Suomen, mutta myös
muutama luottokerääjä löytyy omasta
kunnasta, Eurasta. Lisäksi entisen Köyliön
alueella viljellään nokkosta ja voikukkaa
laajalti. Koiviston tavoitteena on saada
peltoviljelyyn yhä enemmän yrttejä, sillä se
on varmempi ja tehokkaampi tapa saada
tarvittava määrä yrttejä talteen. Tällä
hetkellä Yrttipajan noin 60 yrtistä
parisenkymmentä lajia kerätään vielä
suoraan luonnosta.
- Koivua tai kuusta ei voi pellossa
viljellä, mutta periaatteessa muita
yrttikasveja voisi olla mahdollista
kasvattaa pellolla, jos vain joku rohkea
tarttuisi asiaan ja kokeilisi.
Luonnonkasveista on tuotu pelloille jo
esimerkiksi nokkonen, voikukka,
mesiangervo, väinönputki ja siankärsämö,
Koivisto toteaa.
Satakunnassa yrtit ovat vielä melko uutta
ja ihmeellistä, esimerkiksi Itä-Suomessa
”yrttikulttuuri” on paljon vahvempaa.
Koiviston mukaan asiasta ollaan kuitenkin
kiinnostuneita yhä enemmän myös täällä
Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella.
Ala on pieni myös koko Suomessa
muualle maailmalle verrattuna. Suomen
tuotteilla on kuitenkin potentiaalia
kansainvälisesti katsottuna.
- Meidän luonnon ja yrttien puhtaus
on ehdoton valttikortti muualle verrattuna.
Viimeistään 10–20 vuoden kuluttua
puhtaus tulee näyttäytymään vielä
merkittävämpänä, Koivisto arvioi. Tämän
lisäksi pohjoisen pallonpuoliskon valojakso
kesäisin ja lempeä ilmasto ovat aivan
omaa luokkaansa, Koivisto jatkaa.
Myös Yrttipajan tulevaisuuden haaveena
on tuotteiden vienti ulkomaille. Koiviston
mukaan tuotanto ei kuitenkaan vielä riitä
sinne asti, sillä viennin selvitystyö vaatii
aikaa ja valtavia määriä yrttejä.
- Ensin verkostojen on kasvettava
täällä Suomessa, jotta yrttien vienti
ulkomaille käy mahdolliseksi, Koivisto
päättää.
Heidi Tattinen
Harjoittelija
Pyhäjärvi-instituutti
Yrttipajan
tuotteiden
ilmeuudistus on
vielä käynnissä.
Kuvassa vanhan
ilmeen mukainen
yrttijuoma.
–
SIKSES PARASTA –hankkeen vuoden 2017 TEEMAT
Heinäkuu
MARJAT
Elokuu
VIHANNEKSET & JUUREKSET
Syyskuu
VILJAT & OLUET
Lokakuu
SIENET
Marraskuu
SOKERI & MAKEISET
Joulukuu
LEIPOMOTUOTTEET
Vuosi 2017 on täynnä mahdollisuuksia ja hehkutusta. Me Sikses-toimijat kannamme oman kortemme
yhteiseen kekoon rummuttamalla satakuntalaisia elintarvikkeita ja tuotteita. Jokaiselle kuulle on oma
teemansa, jotka näkyvät ja kuuluvat niin some-kanavissamme, uutiskirjeissämme ja muussa
tiedonvälityksessä.
Kanavamme:
siksesparasta.fi
Sillai kai? -blogi
YouTube
Tammikuu
SÄILYKKEET & PAKASTEET
Helmikuu
HUNAJA
Maaliskuu
KALA
Huhtikuu
KANANMUNA & MAITO
Toukokuu
LIHA
Kesäkuu
YRTIT & MAUSTEET
• 5-6 l kuusen vuosikasvaimia eli
kuusenkerkkiä
• 1 kg sokeria
• Vettä
Huom! Kerkkien keräämiseen tarvitaan lupa
maanomistajalta.
Valmistusohje:
• Huuhtele kerkät. Peitä kylmällä vedellä niin, että ne
juuri peittyvät. Anna seisoa vedessä yön yli.
• Keitä kerkkiä liotusvedessä noin 2 tuntia sekoittaen
koko ajan, ettei seos pala pohjaan.
• Siivilöi seos. Nestettä pitäisi olla jäljellä noin 1,5 litraa.
• Lisää sokeri ja keitä seosta vielä toiset 2 tuntia
sekoittaen (kattilan pohjaa myöten).
• Seos on nyt siirappimaista ja kovettuu vähitellen.
Kaada seos kuumennettuihin lasipurkkeihin.
• Kovaa marmelosta saa lisäämällä hyydytysaineitta.
Valmiin marmelon väri on punaruskea
KUUSENKERKKÄSIIRAPPI
–
Tahtotila paikallisiin hankintoihin ja luomuun
Paikallisista hankinnoista ja luomusta
keskusteltiin julkisten keittiöiden
infotilaisuudessa kesäkuun alussa
Eurassa. Tilaisuudessa kuultiin
EkoCentrian asiantuntijoita Sari Väänästä
ja Anu Arolaaksoa. Kuntien tahtotilaa
tarvitaan, jotta paikallis-, luomu- tai
vastuullisia hankintoja voidaan
merkittävällä tavalla julkisissa
ruokapalveluissa toteuttaa.
LÄHIS-opas on päivitetty uuden
hankintalain mukaiseksi. Opas antaa
kattavasti tietoa koko elintarvikkeiden
hankintaketjulle, myös yrittäjille ja
kuntapäättäjille. Vastuullisten ja
paikallisten elintarvikehankintojen
toteuttamiseksi on julkisia ruokapalveluja
ohjeistettu myös muiden oppaiden
muodossa. Niistä on löydettävissä muun
muassa tuotekohtaisia kriteeriehdotuksia.
Tarjoajien ja tuotteiden
vähimmäisvaatimukset sekä tarjouksen
vertailukriteerit (pisteytettävät kriteerit)
auttavat kilpailutuksen toteuttajia
huomioimaan esimerkiksi paikalliset
hankinnat paremmin.
Vähimmäisvaatimukset ovat raaka-
aineiden ja elintarvikkeiden
ominaisuuksiin liittyviä määritelmiä, kuten
alkuperä, raaka-ainepitoisuus ja tuoreus.
Vähimmäisvaatimukset (paitsi alkuperä)
voivat olla myös vertailukriteerejä.
- Keskustelkaa paikallisten yrittäjien
kanssa vähimmäisvaatimusten
soveltuvuudesta, neuvoi Sari Väänänen.
Tarjouskilpailujen aikana ei saa käydä
markkinapuheenvuoroja, muutoin saa,
Sari Väänänen jatkoi.
Pienhankintamahdollisuuden käyttäminen
ja osan hankinnoista jättäminen itse
kilpailutettavaksi antaa paremman
mahdollisuuden paikallisten tuotteiden
hyödyntämiseen. Pienhankinnasta on
muistettava laittaa tarjouspyyntöön
sopimuslauseke. Jos kunta kuuluu isoon
hankintayksikköön, on myös mahdollista,
että luontevan osan hankinnoista
ruokapalvelut kilpailuttaisivat itse,
jakaisivat osiin tai jaksottaisivat
hankintansa. Yrittäjät ja tuottajat eivät ole
välttämättä pysyneet keittiöiden kasvun ja
muutoksen mukana.
–
Tilaisuudessa kuultiin myös Turun
seudulta Arkea Oy:n käytännön toimista
kestävän kehityksen edistämisestä sekä
ammattikeittiöille suunnitelluista
kasviproteiiniresepteistä. Reseptit on
suunniteltu niin, että niissä on
käytettävissä monipuolisesti kotimaista
kasviproteiinia.
Lisätietoja oheisista linkeistä:
Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden
asiakkaille - perusteluja ja ohjeita
hankintoihin
Elintarvikkeiden hankintaopas
Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin
– suosituksia vaatimuksiksi ja
vertailukriteereiksi
Uusia kasviproteiinireseptejä
Jaana Laurila
Satafood Kehittämisyhdistys ry
- Heille pitäisi tehdä selväksi, kuinka
yksiköt toimivat, kannusti Sari Väänänen.
Edellisten lisäksi myös
ruokalistasuunnittelu on välttämätöntä,
erityisesti luomun osalta, jotta
kustannukset eivät karkaa. Julkisten
keittiöiden tarjoamasta ruoasta on nyt
noin 6 % luomua. Luvusta on vielä
matkaa 20 % tavoitteeseen.
Ne keittiöt, jotka liittyvät Portaat luomuun
-ohjelmaan, saavat käyttöönsä
Ekoruokakone-ohjelman, joka auttaa
reseptien ja ruokalistojen suunnittelussa.
Portaat luomuun on ammattikeittiöille
suunnattu palvelu, jonka avulla keittiöt
voivat lisätä luomun käyttöä.
Ruokalistasuunnittelua on muun muassa
lihan ja muiden kalliimpien ruokalajien
osuuden vähentäminen ja kasvisten
lisääminen. Anu Arolaakso kertoi
Muuramen kunnan esimerkin, jossa
luomumaidon käyttöönotolla saatiin
luomun käyttöaste nostettua lähelle 20 %.
Myös luomuhiutaleilla ja jauhoilla on
helppo aloittaa luomun käyttö.
–
Tuottaja voi osallistua Osta tilalta! -tapahtumaan omalla tilallaan ja
halutessaan kutsua myös naapurin myymään esimerkiksi ylijäämä-
omenasatoa tai porkkanoita omaan pihapiiriin. Osta tilalta! -tapahtuma
perustuu meidän jokaisen omaan aktiivisuuteen ja yhdessä tekemiseen.
Osta tilalta! -tapahtuman järjestäjän tulee rekisteröityä ja ilmoittaa tilansa tai myyntipaikkansa ostatilalta.fi
-sivuilla. Rekisteröityminen voi tapahtua myös Facebook-tunnuksilla.
Osta tilalta! -päivässä voi myydä oman tilan tuotteita ja puutarhan satoa. Osta tilalta -tapahtuma on
tarkoitettu lähinnä raaka-aineiden ja ruokatuotteiden myymiseen, ei ruoka-annosten myymiseen.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja: ostatilalta.fi
OSTA TILALTA! -TAPAHTUMA
TULEE TAAS SYKSYLLÄ!
SIKSES PARASTA GAALAA JUHLITAAN
VILLILÄN VINTILLÄ 6.10.2017
Hyvä vastaanottaja,
satakuntalainen ruokaketju esittäytyy
kaikessa parhaudessaan 6.10.2017 klo 18:00
Sikses parasta Gaalassa Villilän vintillä Nakkilassa.
Varaathan jo nyt kalenteristasi ajan ja varmista paikkasi
vuoden maukkaimmassa lähiruokajuhlassa. Illalliskortin hinta on 45 € sisältäen kolmen
ruokalajin lähiruokamenun.
Viralliset kutsut lähetetään elokuussa ja 100 ensimmäistä
mahtuu mukaan. Ilmoittautua voit myös jo nyt: [email protected].
Gaalassa palkitaan Satakunnan parhaita.
Muistathan siis vaikuttaa ja antaa äänesi elokuun loppuun mennessä.
Äänestämään pääset tästä.
Sikses parasta työryhmä
–
–
Miltä kuulostaisi sirkka-ruis-snacksit tai
jauhomatowokki?
Projektipäällikkö Jaakko Korpela Turun
yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden
kehittämiskeskuksesta esitelmöi
hyönteisistä Huittisissa 24.5.2017.
Hyönteiset ruokaketjussa –tutkimushanke
on Turun yliopiston ja
Luonnonvarakeskuksen kaksivuotinen
(2015-2017) hanke, jonka päärahoitus
tulee Tekesin Green Growth -ohjelmasta.
Lisäksi yhteistyökumppaneina on iso
joukko yrityksiä elintarvikeketjun varrelta.
Hankkeen tavoitteena on edistää
hyönteisten hyödyntämiseen perustuvan
osaamisen ja arvoketjun syntymistä
Suomeen. Hyönteistalous käsittää
hyönteiset ihmisen ruoaksi ja eläinten
ravinnoksi. Lisäksi hankkeessa tutkitaan
mahdollisuuksia hyönteisten
hyödyntämiseen ruokaketjun eri osissa
raaka-aineena ja ruoan lähteenä.
Hanke on myös tärkeänä avauksena
hyönteistalouden tutkimukseen Suomessa
ja verkostoitumiseen kansainvälisesti.
Hankkeessa selvitetään hyönteisperäisten
elintarvikkeiden markkinoillepääsyä
nojautuen lainsäädännöllisiin kysymyksiin
ja muutosten ennakointiin. Suomi on
toistaiseksi kieltänyt hyönteisten käytön
elintarvikkeina. Tällä hetkellä kokonaisia
tai prosessoituja hyönteisiä ei saa tuoda
maahan, myydä, markkinoida tai
kasvattaa elintarvikkeeksi, ennen kuin
kunkin lajin käyttöhistoria EU:ssa on voitu
osoittaa tai sille on myönnetty
uuselintarvikelupa.
Kansalliset tulkinnat ovat erilaisia, ja
esimerkiksi Tanskassa ja Iso-Britanniassa
hyönteisiä löytyy kauppojen hyllyiltä. Kuvissa
on tanskalaisen yrityksen Enorm ApS:n
valmistamia chilillä maustettuja jauhomatoja.
Matojen alkuperämaa on Hollanti.
Suomessa toimii viisi yritystä, jotka
työskentelevät päätoimisesti asian parissa.
– Viime kuukausien aikana muun muassa
sikatilalliset ovat tiedustelleet, miltä
tulevaisuus näyttää ja saisiko hyönteisistä
sivuelinkeinoa. Tämä kertoo siitä, että
kiinnostusta alalle on maatalouselinkeinon
muutostuulissa, Korpela kertoo. Eteläisessä
Suomessa onkin rakenteilla ensimmäinen
sirkkakasvattamo sikalan yhteyteen.
Haasteena on tuotannon skaalaaminen
kannattavaksi ja toisaalta saatavuus, sillä
siitä ei ole tietoa vielä tässä vaiheessa.
–
Hyönteiset terveyspommeja
Hyönteisiä voidaan hyödyntää elintarvikkeissa
kokonaisina, ainesosana, ingredienttinä tai
erotettuina raaka-ainekomponentteina
(esimerkiksi proteiini tai kitiini). Kokonaiset
hyönteiset ovat tyypillisiä ravintolamaailmassa.
Tutkimusmaailmassa sen sijaan perehdytään
hyönteisten raaka-ainekomponentteihin.
Globaalisti on valloillaan näkemys, että uusia,
kestäviä proteiinin lähteitä tarvitaan lisää.
Suomessa täydennysvalkuaisen
omavaraisuus on 15 %, ja osuutta tulisi nostaa
merkittävästi. Kuluttajat ovat entistä
kiinnostuneempia proteiinilähteistä.
Ruokahyönteiset ovat ravitsemukseltaan
lihaan ja kalaan verrattavaa eläinperäistä
ravintoa. Hyönteislajeissa on luonnollisesti
eroja, mutta pääsääntöisesti hyönteisten
proteiinipitoisuus on korkea ja hyönteisproteiini
sisältää ihmiselle välttämättömiä
aminohappoja. Hyönteisistä saatava
hiilihydraatti on kitiiniä eli kuitua. Hyönteisten
rasvakoostumus on tasapainoinen ja
hivenaineilla on mahdollista korjata
erityisryhmien ravinnontarpeita.
Kotikeittiöihin jalkautujat
Kotisirkka on yleisimpiä kasvatettuja
ruokahyönteisiä maailmassa, sitä
kasvatetaan myös Suomessa. Kotisirkka
kasvatetaan kasviperäisellä rehulla lähes
kahdeksan viikkoa ja lopetus tapahtuu
pakastamalla. Sitä käytetään kokonaisena,
mutta myös jauheena ja rouheena. Sirkoille
syötetään kasvatusolosuhteissa
kasviperäistä rehua.
Jauhopukki, tutummin jauhomato, on laajasti
Euroopassa kasvatettu laji. Sen
mahdollisuudet ovat sekä ruoka- että
rehukäytössä. Toukka käytetään pääasiassa
kokonaisena kuivattuna. Jauhomato kasvaa
kasviperäisellä rehulla ja sen
tuotantomenetelmät rehukäyttöön ovat
pitkälle kehittyneet.
Hyönteiset ovat perinteinen osa
ruokakulttuureja maailmalla. Hyönteiset ovat
tyypillisimpiä keräilytalouden kohteita muun
muassa Aasiassa ja Etelä-Afrikan maissa.
Länsimaissa kasvatus tapahtuu
nykyaikaisen teknologian avulla hallituissa
olosuhteissa. Korpelan mukaan on
liioiteltua, että kaksi miljardia ihmistä
käyttäisi päivittäin hyönteisravintoa. Lukua
on vaikea arvioida, sillä se on kovin
paikallista. Myöskään yhtenäisyyttä siitä,
mitä hyönteisiä syödään (esimerkiksi
heinäsirkkoja tai matoja), ei ole. Hyönteisten
kaupallistaminen on vielä olematonta.
Turun yliopiston kuluttajatutkimuksen
mukaan suomalaisista 34 % on maistanut
tai syönyt hyönteisruokaa. Kiinnostusta
hyönteisruoan kulutukseen löytyy
suomalaisten keskuudesta, vaikka
haasteena tuleekin olemaan nimenomaan
hyväksyntä.
Kuluttajien nähdään helpommaksi
hyväksyä elintarvikekonsepti, jossa
hyönteinen ei ole näkyvissä. Joka
tapauksessa hyönteisruoan liittäminen
osaksi päivittäistä ruokavaliota tapahtuu
hitaasti, joskin kehitys on vauhdikasta, ja
se vaatii tiedon lisääntymistä ja
mahdollisuuksia kokeilla
hyönteisravintoa. Kenties hyönteiset ovat
tulevaisuuden vastatrendi
kasviproteiineille ja kannanotto
vastuulliseen kuluttamiseen.
Tilaisuuden järjesti SEUTU - Satakunnan
elintarviketeollisuuden uudistuminen ja TKI-
ulottuvuus -hanke.
Tuuli Pirttikoski
Satafood Kehittämisyhdistys ry
–
MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA?
Pääroolia vuonna 2017 toimissamme näyttelevät satakuntalaiset raaka-aineet,
elintarvikkeet, tuottajat, pienjalostajat, yritykset, ravintolat, julkiset keittiöt, opiskelijat,
uudet tulokkaat ja lähiruokateot. Äänen annamme kaikille satakuntalaisille
kuluttajille. Otathan osaa elokuun loppuun asti kestävään äänestykseen ja vaikuta!
Äänestykseen pääset ottamaan osaa myös tulevissa kesän tapahtumissa, joissa
olemme mukana. Tulokset ja palkitut julkistamme syksyllä 2017 fanfaarien kera.
Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme satakuntalaisia
lähiruokatuotteita.
Tästä äänestämään!
Sikses parasta kesä on täynnä tapahtumia!
Satakunnasta – Sikses parasta -hanke näkyy ja kuuluu ympäri Satakunnan kuluvan kesän ja
alkusyksyn aikana. Pääosassa ovat satakuntalaiset tuottajat, yritykset ja monipuoliset raaka-aineet.
Lähiruoka-käsite kattaakin Satakunnassa aidon maun, alkuperän ja tuotteiden lisäksi ylpeyden
omista tuotteista sekä tekemisen meiningin!
–
Pyhäjärvi-instituutti
Eura
puh. (02) 838 0600
www.pyhajarvi-instituutti.fi
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Huittinen
puh. 040 183 9995
www.satafood.net
ProAgria Länsi-Suomi
Pori
puh. 020 747 2550
www.proagria.fi/lansi
KOOTTUA TIETOA
YRITYKSEN
PERUSTAMISESTA
Evira on julkaissut sivuillaan tietopaketin
elintarvikeyrityksen perustamisesta ja
toiminnasta. Tietoa on tarjolla yrityksen,
ravintolan ja lihalaitoksen perustamiseen
sekä maatilan tuotteiden jalostamiseen.
Lisätietoja:
Evira – Tukea ja tietoa pk-yrityksille