syyskokouskuulumisia laadukkaat laatupiirit yhteistyötä ... · käytännön työtä tekevät...

AMM

ATI

LLIS

TEN

PERHEKOTIENLIITTO

RY

Laatua lastensuojeluun

A m m a t i l l i s t e n p e r h e k o t i e n l i i t t o r y : n j ä s e n l e h t i N o . 2 / 1 9 9 9

● Syyskokouskuulumisia

● Laadukkaat laatupiirit

● Yhteistyötä Pietariin

● Asiaa kotikouluista

Kotisivu osoitteessa: www.apkl.fi ● sisältää mm. vapaat hoitopaikat

Viime aikoina me lastensuojelun käy-tännön työtä tekevät olemme saaneetkuraa silmille. Eräällä show-ohjelmallanäytti olevan tarve arvostella ja syyllistääkoko sijaishuollon kenttää. Ohjelmassaeräs laitoksessa puoli vuotta työskennellyterityisopettajapariskunta tilitti omaa ah-distustaan ja ymmärtävä shown vetäjänyökytteli päätään todeten: ”No voi voi,olettepa te joutuneet kokemaan kovia...”Miksi ei suoraan mainittu kyseisen laitok-sen nimeä? Oliko kyseisen tv-ohjelmantavoitteena saada jälleen kerran epävar-muutta aikaan? Mitkä olivat sen todellisetmotiivit? Yleiseen mielipiteeseen sillävarmasti oli selkeä vaikutus ; ARVELUT-TAVAA KOKO LASTENSUOJELU-TYÖ?

Ohjelman loppuosassa toki päästiinasiaankin, eli kuinka erityistä huolenpitoaja hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria tuleekasvattaa. Käytännön työtä tekevät asi-antuntijat ehtivät antaa muutaman kom-mentin siitä todellisuudesta mitä lasten-suojelutyön arki on! Liittomme edustajanaMarjo Turunen toi selkeästi esille tärkeänseikan; ympärivuoro-kautista lastensuojelu-työtä tekevällä ihmisel-l äk in on t un tee t .Vireystila ei ehkä ainaole parhaimmillaan.Ylilyöntejä varamastikinon tapahtunut ja tapah-tuu. Tärkeintä tällaisissatilanteissa on nopea asianselvittäminen, avoimuusja rehellisyys.

Ammatillisen perheko-tivanhemman tehtävänäon elää lapsen/nuorenkanssa yhdessä arkea jajuhlaa. Lapsi/nuori tar-vitsee turvallisen ja vä-littävän kasvuympäris-tön.

Liiallinen ymmärtäminen ei kasvatavastuuntuntoa; lapsen/nuoren on saatavahavaita sanojensa ja tekojensa seuraamuk-set ja mikä tärkeintä : Myös aikuinen voipyytää ja saada anteeksi!

Riittävä valvonta on tärkeää. Sen mah-dollistaa perhekodin avoimuus ulospäin;moniammatillinen yhteistyö ja biologisenperheen mukanaolo kasvatustyössä.

Yhteiskunnan raju muuttuminen japerheiden kasvatusvastuun katoaminenon johtanut siihen, että yksityisiä, pieniälastensuojeluyksiköitä tarvitaan jatkossa-entistä enemmän.

Kiitos, tuki ja kannustus ovat ylläpitäviävoimia meillekin vaativaa lastensuolelut-yötä tekeville. Kaikkea tätä ja rauhallistajoulua ja hyvää uutta vuosituhatta toivoo

Pasi Riekki, perhekodin isäPerhekoti Riekki

2

AMPPELI

AMPPELI NUMERO 2/1999

AMPPELI 3/1999Sisältö

Nurjalla puolella on ainamyös oikea puoli -Uusin ajatuksin 2000-luvulle 2

Syysliittopäivien kuulumisia 3

Laatupiirit - Keskinäinen ver-kostoituminen laadun takeena 5

Itsenäistyneen nuoren tarina 6

Lännen terveiset 7

Suomalais-Pietarilainen yhteis-seminaari 2.-4.6.1999 8

Kotikoulua Pöllövaarassa 9

Urheilu-uutisia 11

Merileiri M/S Annetella 12

Tehtyjä tutkimuksia 14

AMPPELI

Ammatillisten perhekotien liitto ry:njäsenjulkaisu.Ilmestyy tarvittaessa.Painosmäärä: 1000 kplJakelu: Ammatilliset perhekodit,lastensuojelualan yhteistyötahotPäätoimittaja: Pasi RiekkiTaitto: Leea LehelmäPaino: LahtiPrint

Nurjalla puolella on ainamyös oikea puoli

- Uusin ajatuksin2000-luvulle

AMM

ATI

LLIS

TEN

PERHEKOTIENLIITTO

RY


APKL:n syyspäivät pidettiin Au-langolla 9.-10.9. 1999. Ko-koonnuimme 9.9.99 kesäisenkauniina päivänä Aulangollen. 40 perhekotilaisen joukollapitämään syysliittokokousta,opiskelemaan ja virkistäyty-mään.

Ensimmäisen päivän luennoitsijana olilastenpsykiatri Esko Varilo. Hänen aihee-naan oli pahuus, lastensuojeluperheet jaaggressiiviset nuoret. Tässä joitakin mie-leeni jääneitä ajatuksia varsin mielenkiin-toisesta ja runsaasti keskustelua aiheutta-neesta tilaisuudesta. Jäsenkirjeessäolemme saaneet kopiot kalvoista.

”Paha ei ole kenkään ihminen, vaantoinen on heikompi toista” lauletaan lau-lussa. Esko Varilon mukaan pahuutta kui-tenkin on olemassa. On ihmisiä, jotkahaluavat tehdä pahaa ja myös tekevätsitä. Mutta pahuus on vain teko, aggressioei ole vietti, joka pitäisi tyydyttää. Väki-valta on puolustautumista ulkomaailmanaiheuttamaa ahdistusta vastaan, jossaahdistus siirretään heikommalle. Väkivaltaon valtaa, jota vahvempi käyttää heikom-paansa kohtaan. Ei ole uhria ilman väki-

valtaa, mutta ei ole myöskään väkivaltaailman uhria. Monesti - ei aina - uhri onjotenkin ollut osallisena väkivaltaisentapahtuman syntyyn, mutta siitä huoli-matta tekijä on aina syyllinen, ei uhri. Meidän työssämme usein vastaantu-leva nuorten röyhkeys ja väkivalta voiselittyäkin häpeällä, sillä häpeän suoja-mekanismi on röyhkeys. Lastensuojelu-perheet ovat usein ns. autistisia perheitä,kovia ja kiiltäviä, joille on tyypillistäautius, karkottaminen ja valehtelu. Näissäperheissä ei selitetä eikä surra. Suru kor-vataan halveksunnallaja raivolla.Esimerkiksipuoliso voi häipyämitään selittämättä jajäljelle jäänyt puolisoei sure vaan raivoaa.Lasta siirretään pai-kasta toiseen selittä-mättä minne ja kuinkapitkäksi aikaa jätetään.

Valitettavasti yhteiskunta kohtelee näitälapsia samalla tavalla. Varilon mukaanjo kolmas sijoitus on lapselle liikaa, sijoi-tukseksi on laskettava myös koti ja sairaa-la. Tällaisten perheitten lapset tarvitsevatennenkaikkea pysyviä ihmissuhteita. Joslapsi saa valita kumman vanhemman luojää asumaan, hän valitsee huonomman.Paradoksi on, että lapsi irrottautuu huo-nosti

Jatkuu seuraavalla sivulla.

3

AMPPELI


Esko Varilo luennoiaiheesta ”Pahuus, las-tensuojeluperheet jaagressiiviset nuoret”.

SYYSLIITTOPÄIVIENKUULUMISIA

4

AMPPELI


Jatkoa edelliseltä sivulta.

huonosta vanhemmasta, mitä parempivanhempi, sitä helpompi lapsen on irrot-tautua. Varilon mukaan myöskään isyysja äitiys ei ole biologinen, vaan psygolo-ginen suhde. Vanhempi on se, joka huo-lehtii ja antaa mallin.

Perhekotilapset ovat usein valmiitahäviäjiä, joten on erityisen tärkeää löytääheille joku asia vahvuudeksi. On hyvä,että meidän hoidossamme olevat lapsetsaavat jotain sellaista, jota muut eivät saa.On oikein, että meidän lapsillamme onhyvät vaatteet, että he oppivat ottamaanvastaan myös hyviä asioita.

Yleensä karataan jostakin jonnekin,meidän lapsemme karkaavat löydettäviksi.Heille on tärkeää, että heitä etsitään jaheidät löydetään.

Nuorten testaamiseen on aina vastat-tava. Ensimmäinen konflikti tulee van-hemman voittaa, siksi paikka ja aika tuleevalita viisaasti. Läsnä on oltava riittävämäärä aikuisuutta. Hylkäämisellä ei saakoskaan uhata, nämä lapset on hylätty joriittävän monesti.

Suositeltavaa lukemista: Paavo Haa-vikko: Kullervon tarina.

Opiskelun jälkeen oli vuorossa virkis-tystä. Golfaajat menivät kentälle turna-ukseen, jossa mestariksi tuli Jari Putkonen,toiseksi Heikki Turunen ja kolmanneksiMatti Laukkanen. Me muut ulkoilimmesyksyisen kauniissa, mutta kesäisen läm-pimässä illassa. Saunan jälkeen illastimmevapaan seurustelun merkeissä uusiin jäse-niin tutustuen ja vanhojen kanssa kuulu-misia vaihtaen.

Hyvissä vuoteissa hyvin nukutun yönjälkeen nousimme virkeinä paneutumaanlakiasiohin. Varatuomari Jarkko Helminenkeskusteli kanssamme perhekotien juridi-sesta asemasta. Tämä asia on niin mo-nisäikeinen, että pääsimme vasta hyväänalkuun ja päätimme jatkaa aiheesta tuon-nempana 2 päiväisellä tilaisuudella, jonkakoulutustyöryhmä järjestää.

Evääksi tästä päivästä jäi, että terveenjärjen käyttö on ajoittain sallittua, jopavälttämätöntä. Lastensuojelulaki meneelapsen asioissa muiden lakien edelle jalapsen edun pitää olla kaikkien lastensuo-jelutyötä tekevien toiminnan lähtökohta-na. Luin Sosiaali- ja terveysviestin kan-nesta Martti Lindqvistin ajatuksen: ”Lakimäärittelee rajat, joita en voi ylittää, muttaomatunto kertoo, mikä on velvollisuutenilähimmäistäni kohtaan tässä ja nyt.” Mie-lestäni se sopii erinomaisesti juuri meidäntyöhömme. Lakia pidetään kuivana aihee-na, mutta tylsää meillä ei ollut, siitä JarkkoHelminen piti loistavasti huolen!

Iltapäivä olikin sitten varattu syysliit-tokokoukselle, jonka puheenjohtajanatoimi Pasi Riekki ja sihteerinä JuhaniSantala.

Seuraavan vuoden toimintasuunnitel-ma ja talousarvio hyväksyttiin yksimieli-sesti. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin entinen3000mk, olisipa sitä oltu valmiita nosta-maankin. Puheenjohtajaksi valittiin yksi-mielisesti Pasi Riekki.

Hallituksen jäse-niksi, jotka toimivatmyös työryhmienvetäjinä, valittiinseuraavat henkilöt:

● laatutyöryhmä:Heikki Turunen, p.k.Kerttuli

● tiedotustyö-ryhmä: Juhani San-tala, p.k. Haukkala

● koulutustyö-ryhmä: Petri Turula,p.k. Turula

● kulttuuri- jav a p a a - a i k a t y ö -ryhmä: Marja-LeenaMerenheimo, Nii-lonkulman p.k.

● talous- ja juri-d i ikka työryhmä:Marita Savolainen,p.k. Pöllövaara.

Varajäsenet:● erityiskasvatustyöryhmä:

Maj-Len Turunen, Pajuniityn p.k., TiinaHansen, p.k. Vakkis.

Onnea ja jaksamista uudelle hallitukselleja työryhmille!

Liiton ensimmäisiksi kunniajäseniksi ni-mettiin Leena ja Antti Suikki perhekotiPihalassilasta. Onnea ja kiitos ansiokkaas-ta työstä liiton luottamustehtävissä!

Vuoden 2000 keskeisenä koulutustee-mana ovat lastensuojelun juridiset kysy-mykset sekä perhekodin fyysinen japsyykkinen hyvinvointi.

Rauhallista joulua ja antoisaa uuttavuosituhatta toivottaen

Terttu Utriainen

Jarkko Helminenselvitteli ammatilli-sen perhekodin juri-disia asioita syysliit-tokokouksessa.

Ammatillisten perhekotien liitonjäsenyksiköt ovat pieniä 4-8hoitopaikkaisia lastensuojelunsijaishuollon yksityisiä toimin-tayksiköitä. Jäsenyksiköidenmäärä on liitossa jatkuvassanousussa ja muutoinkin pientenyksityisten toimijoiden määräalalla lisääntyy kaiken aikaa.Liiton rooli on koko toimintansaajan ollut lähinnä yksiköidenyhteistoimintaelin. Yksityisetpalveluntuottajathan ovat sa-manaikaisesti toisaalta tois-tensa kilpakumppaneita ja toi-saalta yhteisen asian eteenpäinkehittäjiä. Ammatillisten perhe-kotien liitto pyrkii hyödyntä-mään molemmat seikat yksi-köiden toiminnan laadunkehittämisessä käyttäenmenetelmänä verkostoitumista.

Verkostoitumisen tärkeydestä perheko-deille keskusteltiin ensimmäistä kertaaliiton kevätkokouksessa 1997. Marras-kuussa 1997 heräsi idea liiton perhekotienkeskuudessa käynnistettävistä keskustelu-kerhoista. Laatutyöryhmä sai tehtävänsuoritettavakseen. Tavoitteeksi asetettiintoimivat ja motivoituneet verkostot, joitaalettiin kutsua laatupiireiksi. Ensimmäinenlaatupiiri kokoontui 20.4.1998 Jyväskylänseudulla. Tavoitteellisina lähtökohtinaolivat seuraavat periaatteet:

● Luottamuksellisen keskusteluilma-piirin saavuttaminen

● Aiheina tilanteet ja tapahtumat,joita ei olla vielä ratkaistu

● Vältetään ratkaisujen etsimistä jakeskitytään asioiden monipuoliseen tar-kasteluun

● Vältetään syyllistämistä● Valitaan kokoonkutsuja seuraavalle

kerralle.Laatupiireihin kutsuttiin kaikki 60

liiton sekä kaksi jäseneksi tulossa olevaaperhekotia. Laatupiireihin osallistui vas-tuuhenkilö/t kaikkiaan 43 liiton jäsenper-

hekodista eli 72%. Kukaan kutsutuista eikieltäytynyt saapumasta. Muutama per-hekoti ilmoittivat aikaa sovittaessa, ettei-vät pääse käynnistyskerralle, mutta olisivatkiinnostuneita saapumaan seuraaville ta-paamisille. Kaikkiaan käynnistämisker-roille (11) osallistui 74 henkilöä laatutyö-ryhmän ja asiantuntijan lisäksi. Pieninkokoon kutsuttu laatupiiri oli 3 perheko-

din ryhmä Pohjois-Hämeessä. Suurin oliUudenmaan ryhmä, johon paikallistentoiveiden vuoksi kutsuttiin kaikki alueen8 perhekotia. Ryhmien muodostamisenlähtökohtana oli maantieteellinen sijainti.Tavoitteena, ettei kokoontumismatkaksikenellekään tulisi yli 100 kilometriä.


5

AMPPELI


LAATUPIIRIT - Keskinäinen

verkostoituminen laadun takeena

● Perhekotien ja liiton laadun-hallinnan väline

● Alueelliset laatupiirit pohtivat arjen perhekotityösstä nousevaakasvatuksellista, eettistä, moraa-lista ja juridista problematiikkaa

● Keskeisenä periaatteena avoinverkostoituminen ja tiedon jakaminen

LAATUTYÖRYHMÄ VASTAANOTTAAJA KOORDINOI IDEOITAMIELELLÄÄN!

Työryhnmä:

Heikki Turunen,puh. (03)763 2597Tuija Suikkanen-Malinpuh. (03)762 4080Martti Muttonenpuh. (013)749 249Riitta Riekki(toimivien piirien yhteystiedot)puh. (014)310 1405

Ammatillisten perhekotienlaatupiirit 1999

6

AMPPELI


Olen 18-vuotias lähihoitajaopis-kelija Pirkanmaalta. Tarinanialkaa vuodelta 1995, jollointulin kiusatuksi koulussa, eikäkotonakaan mennyt hyvin. Per-heneuvolan kautta jouduin lä-pikäymään erilaisia paikkojaja lopulta jouduin (näin sensilloin käsitin), Pöllövaaran per-hekotiin Nokialle.

Aluksi se tuntui kovin ahdistavaltapaikalta, kun en ollut tottunut rajoihin jasääntöihin. Niinpä Pöllövaarassa oli on-gelmia, kun en tullut heidän kanssaantoimeen. Mutta he ammattitaidolla alkoi-vat heti kouluttaa minusta miestä. Pisti-vätpä minut heti töihin ja urheilemaan,minut joka inhosi töitä ja halveksi liikun-taa. Painoni putosi ja elämä alkoi maistuaihanalle.

Ettei tämä menisi liian ruusuiseksi,täytyy välillä sanoa, olihan suuri osa ajastamukavaa yhdessä oloa, mutta välillä epä-oikeuden mukaisuus sai vallan. Lapsia ja

nuoria ei tasapäistetty rangaistusten suh-teen, eli samasta ”rötöksestä” sai kolmeaerilaista rangaistusta, taustasta riippuen.Eihän se aina mukavaa ollut, varsinkinkun töykeät opiskelijat tulivat ”kotiini”komentamaan minua. Siltä se ainakinalkuvuosina tuntui. Sittemmin, varsinkinkun itse opiskelen alaa, asenteeni muut-tuivat.

Suoritin rästiin jääneen 8-luokan puo-lessa vuodessa Pöllövaaran kotikoulussa.Välillä tympi opiskella ”kotona”, muttataas välillä oli hyviäkin päiviä. Säännöttuntuivat edelleen liian tiukoilta ja kurimyös.

Kasvoin ajatukseen siitä, että tämäolisi minun kotini enkä enää muuttaisiäidin ja pikkuveljen luo takaisin. Samallaaloin etsiä itselleni harrastuksia Nokialtaja löysin ne. Kävin rippikoulun Nokialla.

Takaisin ”normaalikouluun” menin 9-luokalle. Sain kavereita. Hyvät harrastuk-set kannustivat jatkamaan eteenpäin jaPerhekoti Pöllövaara alkoi tuntua kodilta.

Näin vuodet kuluivat nopeasti. Viime

syksynä alkoi sosiaalitoimi puhua itsenäis-tymisestäni. Olin heti valmis muuttamaanja sovittiin käytännön järjestelyistä. Edel-leen sovittiin, että Pöllövaara etsisi asun-toa aktiivisesti. Näin myös tapahtui.

Muuttamaan pääsin tammikuun puo-lessa välissä ja Pöllövaara avusti kalustei-den hankinnassa. Olen edelleen Pöllövaa-ran ”kirjoissa”, vaikka elänkin suhteellisenitsenäisesti. Saan siis elää aivan vapaasti,eikä menojani liikaa valvota, niinkuinasuessani Pöllövaarassa. Mutta tarvittaessasaan neuvoja ja muuta apua, jos tilannesiltä näyttää.

Olen todella tyytyväinen olooni jatäytyy todeta, että olen oppinut paljon”Pöllön” vuosista. Tämä näkyy mm. rahankäytön suhteen, osaan valmistaa ruokaa,huolehdin siisteydestä ja muista arkipäi-vän asioista.

Mielestäni on todella hyvä, kun ontällaiseen itsenäistymisasuntoon mahdol-lisuus. Nuoren on kovin vaikea löytääasuntoa, joten apu olisi paikallaan sosiaa-litoimistojen ja kaupunkien puolesta!”Miksi nuoriin ei luoteta?” herää kysymys.

Nimimerkki:Itsenäinen


Laatupiirien toiminnan seuraamisen jaarvioinnin tärkeys nähtiin jo heti alustaalkaen. Toimintaa ei haluttu määritelläulkoapäin. Haluttiin antaa mahdollisuustoiminnan kehittymiselle alueellisten,työn sisällöllisten ja ulkoisten paineidenluomien kehitystarpeiden mukaisesti.Prosessien ylläpitämiseksi sekä liiton yh-teisen mielen löytämiseksi on laatupiireillelaatutyöryhmä antanut muutamia toimek-siantoja. Lisäksi on seurattu laatupiirien”hengissä” pysymistä. Mielenkiintoistaon erityisesti se, miten perhekotivanhem-mat kokevat laatupiirien tukevan ja hyö-dyntävän perustehtävää ja perhekodintoimintaa.

Lokakuussa -99 suoritetun puhelintie-dustelun perusteella 9/11 laatupiiriä toimiikokoontuen noin kerran kuukaudessa.Piirit kokoontuvat joko perhekodeissavuoronperään tai jossain ulkopuolella.Yleinen käytäntö on, että jokaisella per-hekodilla on vuorollaan vastuu koollekut-sumisesta ja käsiteltävistä aiheista.

Merkittävimpiä verkostoitumisen tuo-

mia etuja perhekotivanhempien näkökul-masta (haastattelut lokakuu -99) ovatmm: kokemustenvaihto; tieto-taidon yh-distäminen ja jakaminen, avoimen kans-sakäymisen tuoma tuki ja turva esimerkiksikriisitilanteissa. Laatupiirit nähtiin hyvänäsosiaalisen kanssakäymisen foorumina,johon tullaan mielellään, vaikkapa selven-tämään omia ajatuksia. Perhekodin perus-tehtävä on kodin ulkopuolelle sijoitettujenlasten hoitaminen tarjoamalla heidänkäyttöönsä turvallinen ja tervettä kasvuatukeva perheyhteisö. Laatupiirit nähdäänmyös tätä tehtävää tukevana ja vahvista-vana.

Laatupiirit ovat toimineet nyt puoli-toista (1,5) vuotta. Se, miten nopeastisyvällisiin keskusteluihin on päästy, vaih-telee. Yleisesti näyttää siltä, että vaikkamonet piiriin osallistuvat ovatkin jo tun-teneet etukäteen, on kuitenkin tarvittuns. ”lämmittelyvaihe”, ennen kuin ryhmäon löytänyt oman toimintamallinsa japäässyt esimerkiksi arvokeskusteluihin.Luottamus ja sitoutuneisuus koetaan tär-keiksi, jotta avoin keskustelu ja vastuulli-nen kuuntelu toteutuvat. Käsiteltävät asiat

ovat usein hyvin elämänläheisiä, konk-reetteja asioita, mutta on myös kannan-ottoja lastensuojelun kysymyksiin valta-kunnallisellakin tasolla.

Laatutyöryhmän toimeksiantoja koh-tuullisissa määrin annettuna pidetäänhyvänä kokoavana tapana halutessa kan-nanottoa laajemmalta jäsenmäärältä. Jos-kus toimeksianto myös auttaa laatupiiri-työskentelyssä; ”antaa potkua, jos omatakki on tyhjä”.

Laatupiiritoiminta on nyt hyvässävauhdissa. Se on osoittautunut hyödylli-seksi perhekotien ja liiton laadunhallinnanvälineeksi. Uusien jäsenten mukaanpääsyja piirien elävänä pysyminen vaativataktiivista työpanosta niin piireihin osal-listujilta kuin laatutyö-ryhmältäkin. Mahdol-lisuuksia on paljon.

Riitta RiekkiTuija Suikkanen-Malin

ITSENÄISTYNEENNUOREN TARINA

7

AMPPELI

Istuimme läänintarkastajien,sosiaalityöntekijöiden ja yksi-tyisten lastensuojelualan palve-lutuottajien muutamakymmen-päisellä joukolla yhden päivänpohtimassa ammatillista perhe-kotityötä ja siihen liittyvääproblematiikkaa. Viranomais-taho kiinnitti huomiota siihenperuskysymykseen, miten per-hekotityön laatua kehitetäänja valvotaan. Kullakin tahollaoli omat painotuksensa.

Lääninsosiaalitarkastajat toivat esiin neraamit, joiden varaan perhekotityötä voi-daan rakentaa, kuten mm. säädökset ra-kenteista, paloturvallisuudesta ( sähköinenpalojärjestelmä ja pelastussuunnitelma),henkilökunnasta (koulutus, 5 vuodenlastensuojelun työkokemus). Sosiaalityön-

tekijöiden ja Jyväskylän sijaishuoltoyksi-könkin kokemusten perusteella määritte-lemät perhekotityön tärkeimmät peruspi-larit menevät pitkälti yksiin liitonjäsenkriteerien kanssa. Toisistaan poikke-avia käsityksiä työmme perusteista eilöytynyt.

Kaiken kaikkiaan todettiin niin lääninsosiaalineuvos Kaparin kuin lääninsosiaa-litarkastajienkin suulla voimakkaasti mu-kaan tulleen yksityisen sektorin (reilut40 % lastensuojeluyksiköistä) täydentäväja välttämätön osuus lastensuojelutyössä.

Yksityisen sektorin eduiksi katsottiinmm. idearikkaus, yksilöllisyys, yksikönpienimuotoisuus ja joustavuus. Liittommelaatutyö laatupiireineen sai kiitosta jatunnustusta.

Kritiikin kannuksiakin saimme. Kas-vukohtina tuotiin esiin mm. yksityisenpalveluntuottajan voimavarat, väsymisestäjohtuva käyttäytyminen ja keinottomuuskasvatuskysymyksissä sekä laadunvarmis-tus.

Kysymysmerkillä huomioiduksi tulivatesitetyt mielipiteet lapsen itsemääräämis-oikeudesta ja oikeudesta tasapuoliseenkohteluun, lapsen koskemattomuus vs.pakkotoimet vs. lapsen oikeusturva sekäyllättäen myös yksityisen sektorin busi-ness. Näitä teemoja mm. pitäisi vastaa-vanlaisissa tilanteissa jatkotyöstää.

Erään läntisen kaupungin sosiaalitoimenedustajan esiinottamaa hoitosopimusmal-lia edellytetään liiton perhekotien nou-dattavan. Yritimme ystävällisesti ja sel-keästi selvittää kyseiselle sosiaalitoimelle,ettei tämän kokoisen liiton perhekodeilleenää sanella mitään yksipuolisia ehtoja,vaan että hoitosopimus on yhteisesti so-vittava kahden tasavertaisen sopijapuolentekemä sopimus. Tämä ajatus olikin muu-ten ilahduttavan selkeästi havaittavissaviikon päästä pidetyssä liiton ja pääkau-punkiseudun kuntien välisessä neuvotte-lussa, jossa löydettiin yhteinen pohjahoitosopimusmallille. Toivotaan, ettäpaikallistahommekin olisi nyt tämän jäl-keen lupauksensa mukaisesti avoimempiyhteistyöneuvotteluihin.

Kaiken kaikkiaan pidetty työkokousoli hyvä askel kohti tarpeellista viran-omaistahon ja yksityisen sektorin välistävuorovaikutusta, mistä kiitos kokoontu-misen valmistelleelle ja järjestäneelle,hyväksi yhteistyötahoksi kokemallemmeLänsi-Suomen lääninhallitukselle.

Kokoustunnelmat välittiSantalan Jussi

Lännen terveiset


Sain yllättäen kunnian edustaa liittoammesuomalais-pietarilaisessa yhteisseminaa-rissa Pietarissa viime kesäkuussa. Suoma-laisseurueeseemme kuului 16 henkilöä,joista kahden järjestäjän edustajan jafantastisen Sylvi-tulkin lisäksi oli edustajiasekä lastensuojelujärjestöistä että julkiseltasektorilta. Seminaarin järjestelyistä vas-tasi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Pietari-projekti, jonka järjestämät aiemmat se-minaarit ovat käsitelleet mm. vanhustenja vammaisten huoltoa. Seminaarien pää-tarkoitus on avata keskustelua ja yhteis-toimintamahdollisuuksia sekä viedä jalevittää alantietoa. Avointa keskusteluaei varmasti ole vielä riittävästi suomalais-järjestöjenkään kesken, saati sitten suo-malaisten ja pietarilaisten välillä. Keskus-telun suhteen seminaari saavuttitavoitteitaan ainakin meidän liittommeosalta, sillä ”keltanokkaisuutemme” ansi-osta ja/tai vuoksi emme ole päässeet juu-rikaan keskusteluihin mukaan.

Seminaari oli kolme päiväinen. En-simmäisenä päivänä kummankin osapuo-len edustajat esittelivät laajasti omaalastensuojeluaan, sen ajankohtaisia on-gelmia ja saavutuksia. Toisena päivänäseminaari jakautui kolmeen sektioon:avohuolto, perhehoito ja laitoshoito.Viimeisenä päivänä koottiin yhteen kaik-kien sektioiden keskeisiksi nousseet ky-symykset. Kuinka ollakaaan kaikissa sek-tioissa nousi esille biologisen perheenkanssa tehtävä työ iloineen ja vaikeuksi-neen. Ymmärrykseni mukaan tämä onollut myös suomalaisen lastensuojelunkeskeinen haaste siitä saakka, kun biolo-gisen perheen tärkeys uskallettiin tunnus-

taa. Itse kunkin kannalta tällä sektorillakaikki uudet näkökulmat ja ideat ovattervetulleita.

Esittelin ammatillista perhekotitoi-mintaa perhehoitosektiossa lähinnä kah-den kuvan avulla, joista toinen esittiammatillisen perhekodin erityisyyttäsuhteessa sijaisperheeseen ja laitoshoi-toon. Toinen kuva havainnollisti liitontehtävää ammatillisten perhekotien kes-kuudessa. Lopuksi kerroin Metsärinteenperhekodin historiasta ja tavasta tehdätyötä lastensuojelun ammatillisena per-hekotina.

Pietarissa turvakotien yhteydessä toi-mii perheitä, joita kutsutaan perhekasva-tusryhmiksi. Nämä perheet ottavat lapsetasumaan luokseen koeajaksi, jonka aikanamietitään tuleeko suhde vanhempien jalapsen välillä toimivaksi ja mikäli suhdeperhekasvatusryhmään jatkuu niin muu-tetaanko suhde siihen adoptioksi vaiholhoussuhteeksi. Perhekasvatusryhmäksihyväksymiseksi perheen vanhempienpsyykkinen tasapaino testataan psygolo-gisin testein, lisäksi hyväksymiskriteereinäovat fyysinen terveys, asunnon tilavuusja kunto, yhteistyökyky, oppimisvalmiusja kyky työskennellä biologisten vanhem-pien kanssa. Psyykkisessä testissä mita-taan epäluuloa, huolenpitokykyä, täsmäl-l i - s y y t t ä , k ä r s i v ä l l i s y y t t ä ,vihamielisyys/hyväntekeväisyys (jälkim-mäisen pitää olla 2x suurempi) sekä pal-velualttiutta. Kaikki edellämainitut ovatmielestäni hyvin tärkeitä ja keskeisiäominaisuuksia, joissa minuakin on mitattukoko 10 vuotisen ammatillisen perheko-tivanhemmuuden ajan, mutta en ole kos-

kaan saanut kuulla tuloksia. Uskon, etteivastaava testi ainakaan huonontaisi am-matillista perhekotitoimintaa Suomessa.Voimmekin luoda kokemuksiemme poh-jalta ja asiantuntijoiden avustuksella tes-tin, jonka kukin itse tehtyään voisi myösarvioida ja näin vuosien varrella seurataomaa psyykkistä kehittymistään tai senesteitä.

Pietarin matka osui kohdallani hyvinvauhdikkaaseen aikaan. Koulut päättyivätkotiinpaluutani seuraavana päivänä, lau-antaina, jonka iltana lapsemme vietiinnäyttämään todistuksiaan vanhemmil-leen. Maanantaina starttasimme asunto-autolla kohti Kilpisjärveä reilun viikonvaellusreissulle koko konkkaronkan kans-sa. Sieltä palattuamme järjestimme kokoperhekotimme voimalla mummolle japapalle 50-vuotishääjuhlat. Siinä sivussatoimitimme välttämättömät huoltohom-mat vaatehuollon, siivouksen, ruokahuol-lon, kirjanpidon ja puutarhanhoidon suh-teen, jotta pääsisimme lähtemään kokoorkesterin voimin juhannuksen viettoonSaimaan rannalle. Kun tämä kaikki olionnellisesti takana, mieli oli kaikilla iloi-nen sillä reissut, juhlat sun muut systeemitonnistuivat loistavasti. Kasvimaalla olikyllä vaikea erottaa kylvetyt kasvit oma-aloitteisista, mutta saatuani tämän tekstinkasaan lähdin erottelemaan tillit vesihei-nästä.

Antoisista toteutuneista keskusteluistakiittäen ja uusia odottaen

Tuija Suikkanen-Malin

8

AMPPELI


Suomalais - Pietarilainenyhteisseminaari 2.-4.6.1999

Tuija (vas.)osallistuiaktiivisestiperhehoito-sektionkeskuste-luun.

9

AMPPELI


HISTORIA

Syksyllä 95 törmäsimme ongelmaan, jokaon tuttu monille muillekin sijaishuolto-paikoille. Kahdelle pojalle ei tahtonutlöytyä järkevää koulupaikkaa. Loppuvuo-desta 95 kokoonnuimme suurella joukollapohtimaan poikien koulumahdollisuuksia.Koolla oli Pöllövaaralaisten lisäksi kou-lupsykologi ja koulujen edustajia. Olinopiskeluaikana tutustunut HelsingissäAurinkomäen perhekodissa järjestettäväänkotiopetukseen ja siitä saatuihin hyviintuloksiin. Marita ja Kari olivat myös en-nen perhekotiaan tehneet työtä, jossatuettiin kouluvaikeuksista kärsivien lastenopetusta heidän omassa kodissaan. Tästärohkaistuneena päätimme ottaa nämäkaksi poikaa kotiopetukseen. Asialle eikunnan taholta löytynyt vastustusta, kun-han Nokian kunnalle ei tulisi ylimääräisiäkuluja kotiopetuksesta.

Sovimme yläasteiden rehtorien kanssapoikien tenttivän kahdeksannen luokanaineet puoliksi kummallekin yläasteelle.Tammikuussa 96 pääsimme aloittamaanurakan. Ennenkuin pääsimme käsiksi kah-deksanteen luokkaan, oli puuttuvia taitojakirittävä kiinni. Toukokuussa 96 pojatolivat suorittaneet kahdeksannen luokanyleisopetuksen kurssit ja saivat todistukset.Seuraavana syksynä toinen pojista meniyleisopetukseen ja toinen siirtyi joulunapienryhmästä myös yleisopetukseen.

KOTIOPETUKSEN TAVOIT-TEET PÖLLÖVAARASSA

Monet meille tulevista lapsista tulevatmuualta kuin yleisopetuksesta. Koulun-

käynti on takkuillutkäytös- ja oppimis-häiriöiden takia. Koti-koulun tavoitteista onkinpuolet tietojen paikkaustaja uuden opetusta ja puoletsitä, että lapsen olemus jakäyttäytyminen saadaansille tasolle, että sillä pärjääkoulumaailmassa. Tavoit-teena on saada lapset yleis-opetukseen sopivalle luokka-asteelle.Aukot lapsen tiedoissa edellisiltä luokka-asteilta voi olla sillä tasolla, että luokaton käytävä kokonaan uudestaan. Lapsenikä ei millään tavalla määritä lapsen luok-katasoa, vaan jokaisesta aineesta tehdäänsitä luokkaa, millä tasolla lapsi todellisuu-dessa on.

Kotiopetus alkaa yleensä heti lapsensaavuttua Pöllövaaraan. Kun lapsi jää hetitultuaan kotiopetukseen, kotiutuminenja ns. sisäänajo käy nopeammin kuin niillälapsilla, jotka lähtevät talon ulkopuolellekouluun. Lapsen kanssa päästään heti”tosi toimiin”, koska koulunkäynti ei kuulunäiden lasten suosikkeihin.

KOTIOPETUKSENALOITUS

Kotiopetusta varten piti anoa lupa Nokiankoulutoimelta. Pöllövaarassa kotikoulu-laiset ovat jonkun kunnassa sijaitsevankoulun kirjoilla. Hyödyllistä on myösteettää koulupsykologilla testit, jottatiedetään lapsen tämän hetkinen taso ja

erityisvaikeudet. Kannattaa myös ottaayhteyttä lapsen entisiin opettajiin. Heiltäsaa kullanarvoista tietoa lapsen osaamis-tasosta. Kannattaa myös tutustua lapsenedellisiin koulukirjoihin ja vihkoihin.Niistä on helppo seurata sekä aikuisten,että lapsen itsensä omaa edistymistään.Kouluista saamme selvityksen ainekoh-taisista tavoitteista, mutta sopivia kirjojaolemme joutuneet osaksi hankkimaanitse. Esimerkiksi, jos lapsi on erityiskou-lussa kirjoilla ja tavoitteena on kuitenkinsiirtyä yleisopetukseen, olemme hankki-neet hänelle samat kirjat kuin mitä käy-tetään hänen tulevassa mahdollisessa kou-lussaan. Opettajat ovat laatineet lapsellekokeet ja kirjoittavat todistuksen.Kotikoulussa opettajina toimii Pöllövaa-ran työntekijät. Yksityisopetuslupaa var-ten ei vaadita opettajakoulutusta.

ARKI

Kotikoulu alkaa meillä aina aamulla kah-deksalta. Ennen koulun alkua oppilaatovat aamutoimiensa lisäksi suorittaneet”koulumatkan”. Koulumatka voi olla asti-anpesukoneen täyttöä, imurointia, eläin-ten ruokkimista ja muuta aikuisten autta-mista. Tämä on perusteltu sillä, ettäkoululaiset jotka kulkevat koulussa talonulkopuolella suorittavat myös koulumat-kansa menemällä kouluun. Olemme pyr-kineet pitämään oppitunnit noin 45 min- 1 tunnin mittaisina. Välitunti pidetäänaina ulkona ja ulos laitetaan kelin mukaisetvarusteet!


KOTIKOULUAPÖLLÖVAARASSA

Koulupäivä kestää, oppilaasta ja päivästäriippuen, 6-8 tuntia. Mutta jos oikeinpäivällä vastustaa, päivää voidaan myösjatkaa silloin kun muut ovat jo vapaalla.Aamuun on ollut parasta sijoittaa ne ai-neet, jotka vaativat eniten ponnisteluja.Riittävä yöuni on onnistuneen koulupäi-vän yksi suurimpia edellytyksiä. Jos aa-musta väsyttää, voi illalla aina mennäaikaisemmin nukkumaan.

Monen lapsen kohdalla lähdetäänsiitä, että sormella ei pyyhitä ja kouluteh-

tävät kirjoitetaan kaunokirjaimilla.Jos ei osaa kaunokirjoitusta se pitääopetella ennen kuin aloitetaan muutkoulutyöt. Tähän asti kaikki ovatsen oppineet hahmotushäiriöistäänhuolimatta.

Jokaisen lapsen tulisi itse huo-lehtia kouluvälineistään ja kirjois-taan. Se sujuu vaihtelevalla me-nestyksellä, mutta harjoitus tekeemestarin. Kotikoululaiset saavatmyös läksyjä, joita monesti tehdäänjonkun muun kuin kotikoulunopettajan johdolla.

Helpotusta kotikoulu-urakkaantuo Pöllövaarassa se, että meitä on täälläuseampi aikuinen, jotka pystyvät hoita-maan opetusta. Työ on raskasta sekä ai-kuisille että lapsille. Mutta tieto siitä, ettätyö tuo tulosta, auttaa jaksamaan. Kaikenkaikkiaan kotiopetuksessa on ollut kym-menen lasta, eli ne lapset, jotka eivätkotikoulua ole käyneet ovat Pöllövaarassavähemmistö. Ensimmäisistä kotikoululai-sista toinen on jo valmistunut ammattiinja käy armeijaa ja toinen opiskelee par-haillaan ammattitutkintoa. Näin Frank

Tiboltin sanoin haluan toivottaa kaikilleomassa työssään jaksamista.

Jos haluat olla onnellinen yhden päi-vän, pidä juhlat; jos viikon, lähde matkal-le; jos vuoden, istuta puutarha; jos kokoelämän, etsi arvokas päämäärä.

Susanna Pihlmansosiaalikasvattaja

10

AMPPELI



Ammatillisten perhekotienvälinen perinteinen golftur-naus pelattiin syysliittokoko-uksen yhteydessä Aulangollasyyskuun 9. päivänä kulu-neena vuonna.

Päivä oli mitä parhain kolopallonpeluuseen ja aurinkoisessa syyspäivässämestariksi puttaili Jari Putkonen, toi-seksi tarkimmin reiät löysi HeikkiTurunen ja hyvänä kolmosena radankiersi Matti Laukkanen.

11

AMPPELI


urheilu-uutisia

Hämeenkosken perhekoditliiton mestareiksi

Lopputulokset

1. HÄMEENKOSKI2. VANHAKALLIO3. PUUPPOLA4. Turula5. Nastola6. Olliver7. Niilonkulma8. Kotirinne9. Valo10. HaukkalaVoittaja joukkueessa pelas ivat:Eturivissä vasemmalta Kalle, Timo, Aki,Maija, Toni ja Ville.Takarivissä oikealta Antti, Jiri, Juha,Jaakko, Jani ja ”valmentaja” Jussi

Alla:Myös sihteeri Jussi joutui töihinturnauksessa.

Ammatillisten perhekotien liitto ry:n salibandymestaruudestapelattiin neljättä kertaa lokakuun 23. Hämeenkoskella. Tämänvuotiseen turnaukseen osallistui ennätykselliset 10 joukkuetta.Järjestysvastuussa olleet Hämeenkosken perhekodit, Jyrkkä jaVasaramäki, olivat tylyjä isäntiä ja ottivat ansaitusti mestaruuden.Loppuottelussa Hämeenkoski voitti edellisten vuosien kolminker-taisen mestarin Vanhakallion maalein 4-0. Pronssiottelussa Puuppolakukisti Turulan 4-1.

Turnaus sujui leppoisissa merkeissä eikä jäähyjäkään jouduttuantamaan kuin muutama. Ensi vuonna kisat järjestetään Lappeen-rannassa.

Liiton golftunaus pelattiin9.9.99 aulangolla

Mestarikolmikko tyytyväisenätuloksekkaan päivän päätteeksi.

Maanantaina 5.7.1999 havah-duimme aurinkoiseen heinä-kuun aamuun lievän jännityk-sen herättämänä. Suuntasimmekohti Vanhakallion perhekotia,jossa väsyneet mutta ystävälli-set leirinjärjestäjät odottivat.Väsymys selittyi edellisen viikonvastaavalla leirillä, jossa Lauk-kasen Heikki oli ollut ”Kaptee-nina” leiriläisten keskuudessa,laivan kapteeni oli tietenkinerikseen.

Olimme saaneet jo kesäkuussa yksi-tyiskohtaiset valmistautumisohjeet leiriävarten, jonka vuoksi kertaakaan ei tullutmieleen, että jotain olisi huomaamattaunohtunut. Sen minkä oli unohtanut senmuistikin, kuten esim. tyynyn tai uikkarit.Odottelimme kotvan Vanhakalliossa mui-den saapumista, turhaan. Muutama leirilleilmoittautunut oli loppumetreillä jänistä-nyt, joten jäimme vaille heidän seuraansaja panostaan koko viikon kestäneissäolympiamittelöissä.

Ensimmäinen laji suoritettiin Vanha-kallion pihassa ja se oli korikiipeily, jossaMikko otti jo heti kaulan kanssakilpaili-joihinsa tekemällä rataennätyksen 32koria! Laivaan noustuamme paatin keulasuunnattiin kohti Kaivokaria, jossa vie-timme yön ankkurissa. Laivalla suoritim-me toisen lajin laadittuamme ensin kol-lektiiviset leirin säännöt.Missään vaiheessa ei kylläpaleltanut vaikka merivesiKaivokarilla ei ollut kerinnytnousta paljoa yli 15 celsiuksen.

Aamuheräämiset tapah-tuivat koko joukolta rivakastivaikka nukkumaan käyminenvenyi osalta melkein aamutun-neille asti. Muutoin sääntöjänoudatettiin kiitettävästi kai-ken viikkoa, vaikka kuumuusja väsymys kuluttivat jokaisenkanttia. Yhteishenki syntyilaivalla todella nopeasti jayhteisiin rientoihin osallis-tuttiin täysin rinnoin. Kisalajitoli suunniteltu soveltuviksitasavertaiseen kamppailuunniin poikien kuin tyttöjen tai6-40 vuotiaille, mikä viestiiHeikin ja Josen ammattitai-dosta.

Tiistaina ankkuroimme Porvoon koh-dille Keravan kaupungin ulkoilualueellasijaitsevaan funkkiskartanoon, jossa Man-nerheimkin oli vieraillut aikanaan. Osa-simme sielläkin käyttäytyä kuten asiaankuului ja kisailut jatkuivat heitto-, muis-telu-, palloilu- ja kalastuslajeilla. Yhtenäkohokohtana oli mahdollisuus laskeutuaköysien ja valjaiden avulla pienemmältätai jopa 25 metriseltä kalliojyrkänteeltä.Allekirjoittaneelle riitti pienempi pudotus,sekin pitkän harkinnan jälkeen. Rohkeitaleiriläisiä, jotka uskaltautuivat suureenlaskuun oli iso joukko ja he suoriutuivatkintehtävästään näyttävästi. Rauhallisuus jamaltti, jota laskeutumishommassa tarvi-taan löytyi vilkkaimmalta ja vauhdikkaim-maltakin silmäparilta, eikä minkäänlaisiinvaaratilanteisiin jouduttu.

Käytyämme torstaina tutustumassaSvartholman linnoitukseen ja piipahdet-tuamme Loviisassa suuntasimme keulam-me kohti Helsinkiä läpimärkinä. Suurinosa meistä oli nimittäin palaamassa laival-le, kun ukkosmyrskyn kaatosade yllätti!Pojat kävivät ritarillisesti pelastamassaKristiinan tuulen ja sateen kynsistä laivansuojaan, jossa saunan pesuhuoneeseenvalui pikkuhiljaa kymmekunta läpimärkäätuulen tuivertamaa leiriläistä manaamaanluonnon mahtavuutta.

Luonto näyttikin meille viikon aikanakoko kauneutensa kirjon, mutta väläyttelimyös tummempia puoliaan. Loviisasta

lähdettyämme meri velloi niin suurinamaininkeina, että me heikkovatsaisimmatnieleskelimme kannella tovin. Luottamuskapteenin taitoihin oli meillä vahva, vaik-ka kapteenikin vaihtui sairastumisen vuok-si leirin aikana. Kokki Artsin ruuilla olisuuri vaikutus leiriläisten tyytyväisyyteen,joskin koko kokki oli jo itsessäänkin sil-mänruokaa. Apuohjaaja Petterin vaikutusleiriläisiin oli hyvin rauhoittava, kun taasskönare (kansipoika) Villen vaikutus olihieman vauhtia antava, muttei missäännimessä liiallisesti.

Mielestäni myös kaikki leiriläiset hoi-tivat tonttinsa suht’ hyvin. Lempi leiskuiviikolla joskus vähän yli äyräittensäkin,mutta itkusta huolimatta kenellekään eikuitenkaan jäänyt varmasti pahaa mieltä.Avuliaisuuskin pursui ylitsevuotavasti,kokin murheeksi veitsi tylsyi teroitusyri-tyksessä. Pientä kuumetta, yskää ja röhääoli siellä täällä, mutta sairaus taivuttiainoastaan kapteenin kesken viikon.

Kiitos miehistölle ja kaikille leiriläisilleyhdessä ja erikseen. Oli ilo viettää viikkokanssanne. Näinköhän näin hyvin käyt-täytyviä ja fiksuja lapsia on ja kasvatetaanmuualla kuin perhekodeissa!?

Terveisin Tuija

PS. Kyllä haistiin pilssivedelle palattuam-me, niin kuin kunnon merenkävijän kuu-luukin!

12

AMPPELI


Merileiri M/S Annetella

Merileirin koko ”miehistö”.

Kohtaatko työssäsi vaikeuk-sia, väsyttääkö? Pelottaakoväkivalta vai esiintyykö sel-laista? Mitä teet, jos nuoritulee päälle hampaat irvessä?Entä onko hankaluuksiavanhempien kanssa? Mitenolet luonut tasapainon sijoi-tettujen ja biologisten lastenvälille? Rakastatko tasa-puolisesti? Onko milloinkaanpaha mieli biologisten lastenpuolesta?Miten toimit per-heenäitinä sijaisperheessä?

Kaikkiin näihin ja moniin muihin vaikeisiin,mutta joskus jokapäivä esiin tuleviin kysy-myksiin haemme yhdessä vastauksia Peijaiskakkosella Kuttulan Niemelän tilalla Män-tyharjulla . Mukana ovat Tuula ja KariBjörkman , jotka kertovat omalta osaltaan,kuinka he ratkoivat solmutilanteita Kuttulan20-vuotisen toimintansa aikana. Esko Variloantaa asioille ammatilliset kasvot ja Teemu

Ojanne demonstroi/rekunstruoi tapahtumia,joita teille on sattunut vuosien saatossa jajoihin haluatte selvyyttä, ymmärrystä ja rat-kaisujenne vertailua muiden ammattilaistenkanssa. Teemun ryhmään kuuluvat paitsiTeatterikorkeakoulun toisen vuosikurssinopiskelijoita, myös entisiä Kuttulan nuoriaaikuisia.

Aina sitten sopivissa kohdin estraadillemarssii viihdyttäjiä, tällä kertaa sokerina

pohjalla, mukaan on lupautunut aitoVatsastapuhuja. Muita hupailuja ovattietenkin savusauna ja uinti helmikuunhelmeilevässä Varpasessa, lumikelk-kailu sekä, tottakai, Perjantai-illanTanssit.

Viime kerralla Peijaisissa oli n. 30henkilöä. Totesimme silloin, että 10lisää ja kaikilla on vielä tilaa tuodaongelmiansa esille, joten 40 ensim-mäistä ilmoittautunutta otetaan tälläkertaa mukaan Peijais kakkoselleMäntyharjulle Niemelän tilalle Val-tolaan 11.-12. helmikuuta 2000. Päivätalkavat perjantaina 11.2. kello 10.00ja päättyvät lauantaina 12.2. kello 16.00.

Hinta 2500 mk/henkilö sisältäen ruoan, ma-joituksen ja ohjelman. Ilmoittautumiset: [email protected] puh. +47 333 22 712

+47 951 777 84Ilmoittautumiset 15.1.2000 mennessä. Ilmoit-tautuneille lähetetään yksilöity ohjelma.

Herkules rekm. oy

13

AMPPELI


14

AMPPELI


Raamien rakentajat, (Kankaanniemi Janne), tutkimus perhekotityöntekijänrooleista. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- jaterveysala, 1999.

Laatuprojekti, Raportti laatupiirien käynnistymisestä, Apkl:n laatutyöryhmä,1998, koonnut Tuija Suikkanen-Malin

Perhekoti lastensuojelussa (Sari Laaksonen) 1993 Lastensuojelunlaitos-huollon neuvottelukunnan julkaisu 7

Perhekuva - lapsen todellisuus (Suikkanen-Malin) 1993, Pro gradu,Sosiaalipsygologia, Tampereen yliopisto

Yksityinen perhekoti (Hulkkonen) 1993, tutkielma, Helsingin lastentar-haopettajaopisto

Tutkimusraportti Laatu ja laadunvarmistus Ammatillisissa perhekodeissa(Muttonen & Puustell) 1995 Ammatillisten perhekotien liitto ry

Perhekoti - parisuhde ja vanhemmuus (Grönman, Luostarinen, Pääkkönen)1995, seminaarityö, Sisälähetysseuran diakonia ja kasvattajaopisto, Piek-sämäki

Lapsen näkökulma lastensuojelussa (Rauni Tuomela) 1995, Pro gradu -tutkielma, Sosiaalipolitiikka, Helsingin yliopisto

Ajatuksia Ammatillisista perhekodeista (Suikkanen-Malin) 1995 Ammatil-listen perhekotien liitto ry.Yksityinen perhekoti (Hämäläinen) 1996 , tutkielma, Jämsänkoskenkoulutuskeskus

Kartoitus perhekotien työnohjauksesta (Puustell Anita) 1996 Lopputyö,Otavan sosiaalialanoppilaitos, Työnohjaajakoulutus.

Ammatillinen perhekotityö osana sijaishuoltoa (Mia Hedberg) 1996,päättötyö, Espoon terveydenhuolto- ja sosiaalialan oppilaitos

Kuinka puhaltaa hylätyksi tulemisen kolhuista kipu pois -sijoitetun lapsenminäkuva ja sen tukeminen (Hautamaki S. ja Saari K.) 1996 Päättötyö,Tampereen sosiaalialan oppilaitos.

Perhekotiyrittäjän muotokuva (Timonen Erja) 1997 Seminaarityö, Suolahdensosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Sosiaaliohjaajat -93.

Minkälainen olisi ihanteellinen ammatillinen perhekoti sosiaaliohjaajannäkökulmasta? (Hytti H. ja Lehtonen R.) 1997 Opinnäytetyö, LoimaanAmmatti-instituutti Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusyksikkö, Sosi-aaliohjaajat.

Oppimismotivaatio -Lastenkodit ja perhekodit oppimismotivaation tukijana(Mäkelä I-R ja Peltoniemi) 1997 Seminaarityö, Sisälähetysseuran Diakonia- ja Kasvattajaopisto, Sosiaalikasvattaja oj. 78.

Ammatillinen vanhemmuus perhekodissa -Perhekotivanhempien näkökul-masta (Kortelainen M., Martikainen S. ja Ramfeldt P.) 1997. Tutkielma,Järvenpään Diakoniaopisto, Sosiaalikasvattajat.

Ammatillinen perhekoti työkenttänä (Karimaa S.) 1997 Päättötyö, HelsinginDiakoniaopisto, Sosiaalikasvattajakoulutus 11.

Ammatillisuus Ammatillisissa perhekodeissa (Laukkanen & Niemi) 1998Päättötyö, Kanneljärven opisto, Nuorisotyön oppisopimuskoulutus.

Tutkimus perhekotien biologisista lapsista (Kivivasara M. ja Uotila M.)1998 Lopputyö, Sisälähetysseuran Diakonia- ja Kasvattajaopisto, SPS 3.

Ammatilliset perhekodit sosiaalipalvelujen yksityisinä tuottajina (TolonenA.) 1998 Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikka,sosiaalityön sv.

Ammatillisista perhekodeistatehtyjä tutkimuksia

15

AMPPELI


Koulutusteemana 1999 on myös biologiset lapset.Jäseniä palvelevaa koulutustiedostoa kootaan.

TIEDOTUSTYÖRYHMÄYhteyshenkilö Juhani Santala,puh.(02) 736 5002.Keskeisenä tavoitteena on liiton sisäisestä jaulkoisesta tiedottamisesta vastaaminen ja erityis-tavoitteena liiton esitemateriaalin kehittäminenja valmistelu. Työryhmä huolehtii laatuprojektiinliittyvistä tiedottamisista yhteistyössä laatutyöryh-män kanssa.Työryhmä toimittaa kaksi kertaa vuodessa ilmes-tyvän jäsenlehden sekä huolehtii liiton paikkare-kisterin ja kotisivun ylläpidosta.

KULTTUURI- ja VAPAA-AIKA-TYÖRYHMÄYhteyshenkilö Marja-Leena Meren-heimo, puh. (08) 816 9296Työryhmä järjestää perhekotien lapsille ja nuorilleerilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia.

ERITYISKASVATUSTYÖRYHMÄYhteyshenkilö Maj-Len Turunen,puh. (09) 547 3240.Työryhmä seuraa erityisosaamista vaativienalueiden ja hoitomuotojen kehittymistä, antaatarvittaessa tukea kriisitilanteissa ja tiedottaaajankohtaisista hankkeista.

TALOUS- ja JURIDIIKKA-TYÖRYHMÄYhteyshenkilö Marita Savolainen,puh. (03) 340 0020.Työryhmän tehtävänä on liiton talouden suunnittelusekä perhekotitoimintaan liittyvät juridiset asiat.

K O T I S I V UW W W . A P K L . F I

Liiton esittely, periaatteet,laatumääritteet, vapaat hoitopaikat.

AMM

ATI

LLIS

TEN

PERHEKOTIENLIITTO

RY


Puheenjohtaja Pasi Riekki,Kappelintie 68, 41120 Puuppolapuh. (014) 310 1440fax (014) 310 1305e-mail: [email protected]

Sihteeri Juhani Santala,Inkereetie 436, 24280 Salopuh. (02) 736 5002 (vapaat hoitopaikat)fax (02) 733 8331e-mail: [email protected]

LAATUTYÖRYHMÄYhteyshenkilö Heikki Turunen,puh. (03) 763 2597.Laatutyöryhmällä on yksityiskohtainen toiminta-suunnitelma sekä väliraportti. Keskeisenä tehtä-vänä on liiton sisäisten laatuprojektien ohjaami-nen:

● laatupiirit, joiden ideoitatyöryhmä kuuntelee ja koordinoi

● osallistuminen valtakunnallisiinlaatutapahtumiin

● laatu-uutisten julkaiseminen● perhekotien laatukoulutuksen

jatkaminen● laadunarviointimallin kehittäminen● asiakaspalautetoiminnan kehittäminen● sijoitustapahtuman laadun

kehittäminen● liiton laatukäsikirjan kehittäminen.

KOULUTUSTYÖRYHMÄYhteyshenkilö Petri Turula,puh. (08) 284 484.Keskeisenä tehtävänä on jäsenistön tarpeidenmukaisten koulutustapahtumien organisointi sekäkoulutusmateriaalin kehittäminen. Koulutussarjataloudesta jatkuu tulevana toimikautena, samointyössä jaksamiseen liittyvä koulutus.

syyskokouskuulumisia laadukkaat laatupiirit yhteistyötä ... · käytännön työtä tekevät...

Documents