syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 11.4.2017

TERVETULOA

SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN MESTARIKURSSILLE

#syrjäytyminen tasaarvostn.fi

Olli KangasJohtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma

Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela, dosentti, VTT@ollikan

Päivän ohjelma 9–11WIP: Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos: Miten ja miksi tuloja varallisuuserot periytyvät?TITA: Professori Juho Härkönen, Tukholman yliopisto: Yksinhuoltajien alentunut työllisyys ja syrjäytymisen uhka.WE ALL: Tohtorikoulutettava Emilia Kangas, Jyväskylän yliopisto: Syrjäyttävät sukupuolittuneet instituutiot.STOPDIA: Tutkimuspäällikkö Jaana Lindström, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Auttaako kansansairauksien ennaltaehkäisy?WIP: Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen, Palkansaajien tutkimuslaitos: Määräaikaisen työn vaikutus myöhempään tulokehitykseen.TITA: Tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren, Kela: Työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys: Tie syrjäytymiseen?

http://www.stn-wip.fi/

http://blogit.utu.fi/tita/

http://weallfinland.fi/fi/etusivu/

http://www.stopdia.fi/fi


http://blogit.utu.fi/tita/

Missä määrin tuloasema periytyy?Toteutuuko mahdollisuuksien tasa-

arvo?Ilpo Suoniemi

Tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos

Kuinka paljon tuloasema (koulutusaste ym.) riippuvat lähtökohdista Suomessa?

• Lähtökohta: vanhempien asema, sijaluku (%-yks.) vanhempien bruttotulojen (5-vuoden keskiarvo 1995-1999) jakaumassa

• Tulemat: Lasten (1980-1982 syntyneet) tuloja koulutusasema 2011-2012 keskiarvo

Lasten keskim. tuloaseman (%-yks.) ja vanhempien tuloaseman (%-yks.) suhde

Tuloliikkuvuus (tuloaseman muutos) Suomessa pohjoismaista tasoa• Suomessa vanhempien tuloaseman 10 %-

yks. muutos parantaa lapsen keskimääräistä asemaa 2,23 %-yks (Tanska 1,80 %-yks).• Väestöryhmien välillä ”ei isoja eroja”

riippuvuutta mittaavassa kulmakertoimessa• USA:ssa vastaava luku 3,41 %-yks. • Siellä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu

heikosti, liikkuvuus on Amerikassa myytti.

Suomen tilanne näyttäisi hyvältä, mutta parantamisen varaa on• Riippuvuus voimistuu lähestyttäessä

tulojakauman huippua. • ”Amerikkalainen unelma” Suomessa 11,7 %

alimman viidenneksen lapsista kipuaa ylimpään viidennekseen, Tanskassa 11,7 USA:ssa 7,5 %. • Toisaalta kokonaista 24,3 % ylimmän

tulokymmenyksen lapsista pysyy siellä.• Koulutus merkittävä välittävä tekijä.

Lapsen (n. 30 v.) koulutusvuosien ja vanhempien tuloaseman välinen suhde

• Riippuvuus lähtökohdista voimistuu vanhempien jakauman suurituloisessa osassa • Näin erityisesti maisterin tutkinnon osalta

• Tuloaseman muutos 0 100 %-yks. lisää koulutusvuosia keskimäärin 12,6 15,7 v.

• korrelaatio yksilötasollakin korkea, 0,264.

Korkeintaan peruskoulun (%) ja vanhempien tuloaseman välinen suhde

Tuloja ja varoja on siirtynyt myös lahjojen ja perintöjen kautta

Liikkuvuudessa alueellisia erojaSuomen ”Kultahattu-käyrä”

Lapsuuden aikainen (tulo-)asema ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa • Riippuvuus muodostuu vähitellen: Perimä ja varhaislapsuus,

panostus kasvatukseen ja koulutukseen, verkostot ja suorat lahjat ja perinnöt vanhemmilta.

• Ei vain yksi erityisen tärkeä elinvaihe; varhaiskasvatuksella ja koulutuksen nivelvaiheilla on toki merkitystä.

• Myös vahvoja viitteitä, että pienemmät tuloerot liittyvät suurempaan ylisukupolviseen liikkuvuuteen.

• Suomessa näkyy maakuntatasolla.• Lisäksi maakunnan matala työttömyysaste, ja

(ansiotuloissa mitattuna) laaja keskiluokka edesauttavat, kuinka korkealle pienituloisten perheiden lapset yltävät.

Mitä vaaroja?

• Suomessa tuloerot kasvaneet vaarana ylisukupolvisen liikkuvuuden vähentyminen

• Tämä voi puolestaan johtaa tuloja varallisuuserojen kasvuun

• Tämä uhkaa myös muita teollisuusmaita

Mitä on tehtävissä?• Ei erityisiä poppakonsteja, tukea sekä huonoista

lähtökohdista että heikoista tuloksista kärsiville. • Huomio köyhyyttä, tuloeroja ja eriarvoisuutta

vähentäviin laajavaikutteisiin toimiin. • Ne eivät voi olla aiheuttamatta julkisia menoja; (ainakin

lyhyellä aikavälillä).

• Palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitus oikeudenmukaisella veropolitiikalla.

• Mahdollisuuksien tasa-arvon korostamista käytetään joskus viemään huomiota pois tuloeroista ja tulonjakopolitiikasta.

Ilpo Suoniemi

tutkimuskoordinaattoriPalkansaajien tutkimuslaitosWIP-konsortio (Work, Inequality and Public Policy)http://www.stn-wip.fi @WIPconsortium


https://twitter.com/WIPconsortium

https://twitter.com/WIPconsortium

Yksinhuoltajaäitien työllisyys on

kehittynyt muita heikommin

Juho HärkönenProfessor i sociologi, Stockholms Universitet

Yksinhuoltajaäitien työllisyys on kehittynyt muita heikommin

19871989

19911993

19951997

19992001

20032005

20072009

2011

Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit

85%

75%

1 Juho Härkönen

Mistä tämä kehitys johtuu?• Kaksi pääselitystä:

• Yksinhuoltajuus lisääntynyt erityisesti vähemmän koulutettujen parissa

• Yksinhuoltajien työllisyys kehittynyt erityisen huonosti vähemmän koulutetuilla

2 Juho Härkönen

1986-90

1991-95

1996-00

2001-05

2005-10

2011-15

0

5

10

15

20

25

Yksinhuoltajuuden esiintyvyys koulutusasteittan

PerusasteKeskiasteKorkea-aste%

3 Juho Härkönen

Mistä tämä kehitys johtuu?

• Kaksi pääselitystä:







1987–90

1991–93

1994–96

1997–

2000

2001–04

2005–08

2009–11

40

50

60

70

80

90

100

Työllisyys toisen asteen jälkeisen koulutuksen saaneilla äideillä

Korkea, puolKorkea, YHAlin kork, puolAlin kork, YH%

4 Juho Härkönen

1987–90

1991–93

1994–96

1997–

2000

2001–04

2005–08

2009–11

40

50

60

70

80

90

100

Työllisyys perus- ja keski-asteen koulutetuilla äideillä

Keski, puolKeski, YH Perus, puolPerus, YH%

5 Juho Härkönen





Ratkaisumalleja• Voidaanko perherakenteisiin vaikuttaa?

• Tuskin merkittävästi; vastaavanlainen kehitys muissakin maissa

6 Juho Härkönen

Ratkaisumalleja• Voidaanko matalasti koulutettujen yksinhuoltajien

työllisyyttä parantaa?

• “Työllisyysgäppi” suurin koulutusryhmissä, jossa tuloloukut ongelma

• Työn kannattavuutta tulisi lisätä toimeentuloa vaarantamatta• Esim. Iso-Britanniassa yksinhuoltajien työllisyys lisääntyi ja köyhyys

väheni vuoden 1999 reformien seurauksena

• Sivuhuomio: Kotihoidon tuki ei selitä: pienten lasten vanhempien osuus pieni

7 Juho Härkönen

Ratkaisumalleja• Voidaanko matalasti koulutettujen yksinhuoltajien

työllisyyttä parantaa?

• “Työllisyysgäppi” suurin koulutusryhmissä, jossa tuloloukut ongelma

• Työn kannattavuutta tulisi lisätä toimeentuloa vaarantamatta• Esim. Iso-Britanniassa yksinhuoltajien työllisyys lisääntyi ja köyhyys

väheni vuoden 1999 reformien seurauksena

• Sivuhuomio: Kotihoidon tuki ei selitä; pienten lasten vanhempien osuus pieni

8 Juho Härkönen

Juho HärkönenProfessor i sociologi

Stockholms universitetSociologiska institutionen

SE-106 91 [email protected]

Puh.: +46 8 16 3189

85%

75%

9 Juho Härkönen

19871989

19911993

19951997

19992001

20032005

20072009

2011

Puolisoäidit Yksinhuoltajaäidit

mailto:[email protected]


Syrjäyttävät sukupuolittuneet

instituutiotTyö ja perhe

Emilia KangasTohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopiston

kauppakorkeakoulu

Työn ja perheen suhde on sukupuolistunut tavalla, joka tuottaa

tasa-arvon ongelmia sekä naisille että miehille eri elämänvaiheissa.

Emilia Kangas @EmiliaEKangasWeAllFinland.fi

KESKEISET TEEMAT• Naisilla työhön pääsyn ja urakehityksen ongelmat Uran vaativuus ja sillä etenemisen eriytyminen sukupuolten

välillä alkaa jo uran alkuvaiheessa Ulkomaalaistaustaisilla naisilla heikompi työllisyys kuin miehillä• Yhden vanhemman perheet (muut monimuotoiset

perheet) ja epäsäännöllistä työtä tekevät kasvava ryhmä

• Miesten osallisuus perhe-elämään rajoittunut Vanhempainvapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit Naiset tekevät päivittäin noin yhden tunnin enemmän

palkatonta hoivatyötä kuin miehet


Lait ja asetukset luovat normiston, josta ei voi poiketa, mutta on tärkeää huomata, että

työpaikkojen käytännöt ja johtajuus ohjaavat viime

kädessä suurelta osin sovellettavia politiikoita ja

käytäntöjä: asenteet työpaikalla, johdon oma esimerkki ja malli,

ilmapiiri ja organisaatiokulttuuri, joustavat työnteon tavat

KESKEISET TOIMEENPANOMEKANISMIT


Tärkeitä uudistamisen kohteita yhteiskunnan tasolla:

1. Miesten vanhempainvapaiden nykyistä selvempi edistäminen lainsäädännön avulla (vaikuttaa naisten urakehitykseen ja työllistymiseen, edistää osallistuvaa isyyttä)

2. Mahdollisuus joustavaan lastenhoidon saantiin (esim. eri vuorokauden ajat, viikonloput), riittävän pienet hoitoryhmät (kasvatuksen laatu)


Emilia KangasJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

[email protected]@EmiliaEKangasWeAllFinland.fi



Auttaako kansansairauksien ennaltaehkäisy?

Jaana LindströmTutkimuspäällikkö, THL

[email protected]

jaana.lindströ[email protected]

58%

24%

Tyypin 2 diabetestapauksista jäi tulematta, kun kohonneessa riskissä oleville annettiin räätälöityä elintapaohjausta

Muisti- ja ajattelutoiminnot heikentyivät harvemmin, kun

kohonneessa dementiariskissä oleville annettiin monitahoista

elintapaohjausta

83%Suomalaisten työikäisten

sydäntautikuolleisuus väheni neljässä vuosikymmenessä

Mutta…

1972-1987 1982-1997 1992-20070

1

2

3

4

PerusasteKeskiasteKorkea-aste


Diabetessairastuvuus miehillä (10 vuodessa 100 henkilöä kohti)Eur J Epidemiol (2015) 30:649–659

Diabetessairastuvuus on lisääntynyt 40 vuoden aikana, eniten vähän koulutetuilla miehillä

Perusaste Keskiaste Korkea-aste0

102030405060708090

Pieni riski

Kohonnut riski

Suuri riski

Suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on yleisin vähän koulutetuilla

Diabetesriskitestin tulos Finriski 2012-aineistossa, n=4340 (THL)

%

Kasvikset Virvoitusjuomat Kasvikset Virvoitusjuomat0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

PienituloisetKeski- ja suurituloiset

%

Pienituloiset miehet ja naiset käyttävät harvemmin kasviksia ja useammin sokeroituja virvoitusjuomia kuin keski- tai suurituloiset

Ovaskainen ym. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti (2012)

Miehet Naiset

Lisäksi…

Miehet Naiset0

102030405060708090

Ylin234Alin

Pienituloiset osallistuvat harvemmin terveystarkastuksiin

Terveystarkastukseen osallistuminen viiden viime vuoden aikana tuloluokittain.Terveys 2000-tutkimus, THL (Koponen & Alha 2006)

Vähän koulutetut joutuvat tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä rahanpuutteen takia ja tilanne on huonontunut viime vuosina

Alueellinen hyvinvointitutkimus ATH, THL (Murto ym. 2017)


5

10

15

20

25

30

2013201420152016

Toisaalta, tutkimusten perusteella…

DPS-tutkimus. Wikström et al. Diabetes Res Clin Pract 86 (2009)


Perusohjaus

Tehostettu elintapaoh-jaus

Diab

etes

saira

stuv

uus %

Yksilöllinen elintapaohjaus vähensi sairastumista diabetekseen yhtä hyvin koulutustasosta riippumatta


KOULUTUSTASO

Terveellisiä välipalatuotteita ostettiin enemmän, kun niiden osuus valikoimassa oli suuri ja ne oli näkyvästi sijoitettu

25% terveellisiä; alahyllyssä

25% terveellsiä; ylähyllyssä

75% terveellisiä; alahyllyssä

75% terveellisiä; ylähyllyssä

0

20

40

60

80

100

120

Terveellisiä Epäterveellisiä

van Kleef ym. BMC Public Health 12; 1072 (2012)

Ost

ettuj

en tu

ottei

den

mää

rä


jaana.lindströ[email protected] et al. AJPH 106 (2016)

Sokerilla makeutettujen juomien verottaminen vähensi niiden käyttöä viidenneksellä pienituloisilla asuinalueilla USAssa

Ennen veron voimaantuloa (2014) Veron voimaantulon jälkeen (2015)

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

1.2

1.4

Verotusalue (Berkeley)

Ei veroa (Oakland ja San Francisco)

Anno

sta

päiv

ässä

- 21%

+ 4%

Siksi…

1. Tavoitetaan ja tunnistetaan kattavasti sairastumisvaarassa olevat ja tuetaan elintapoja yksilöllisesti• Diabetesriskitesti;

Finriskilaskuri; Muistihäiriöriskitesti

• Vaikeasti tavoitettavat ryhmät • Tunnistetaan estävät ja edistävät

tekijät yksilötasolla• Käyttäytymistieteellinen

teoriaperusta• Digitaalisuuden hyödyntäminen

elintapojen tukemisessa

Ratkaisu: StopDia-malli?

2. Elinympäristöt tukevat terveellisiä elintapoja

• Yhdyskuntasuunnittelu• Jokapäiväiset valintaympäristöt • Työympäristöt


3. Terveyden edistäminen yhteiskunnassa

• Tutkimus päätöksenteon pohjana• Lainsäädäntö ja verotus• Tunnistetaan keskeiset toimijat

ja toimien vaikuttavuutta estävät ja edistävät tekijät paikallisella ja kansallisella tasolla

• Mitataan/arvioidaan toimien kustannus- ja hyvinvointivaikutukset laaja-alaisesti


• Kansansairauksien ehkäisyyn pitää panostaa enemmän sekä terveydenhuollossa että yhteiskunnassa.

• Tutkimuksista saatu näyttö ja kokemus on otettava laajasti käyttöön.

• Vaikeasti tavoitettavat väestöryhmät pitää huomioida ja ottaa aidosti mukaan jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa.


Jaana LindströmTutkimuspäällikkö

THL

[email protected]

Määräaikaisen työn vaikutus

myöhempään tulokehitykseen

Merja KauhanenTutkimuskoordinaattori, Palkansaajien

tutkimuslaitos

15,8%(333 000)

palkansaajista teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2016

• Määräaikaisten palkansaajien työpaikkojen laatu on keskimäärin heikompi kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla.

• Määräaikaisten palkansaajien työpaikkojen laatu on keskimäärin heikompi kuin pysyvässä työsuhteessa olevilla.

• Yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta sillä on merkitystä, minkälaisiksi määräaikaisen työn pidemmän aikavälin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset muodostuvat.

Määräaikainen työ vaikuttaa myöhempään palkkakehitykseen myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna*• Määräaikaista työtä tehneiden myöhempien

palkkatulojen kokonaismäärä sekä taso jää pienemmäksi kuin ominaisuuksiltaan samankaltaisilla pysyvässä työsuhteessa työskennelleillä. • Neljän vuoden seurantajaksolla yhteenlasketut

vuotuiset palkkatulot 11,3 prosenttia pienemmät ja 8 vuoden seurantajaksolla 10,8 prosenttia pienemmät – myös taso 4 ja 8 vuoden jälkeen pienempi. • Aineistona Tilastokeskuksen työolotutkimukset

vuosilta 1990, 1997, 2003 ja 2008 & niihin liitetyt rekisteriseuranta-aineistot v.2011 asti

*Lähde: Kauhanen,Nätti & Ojala (2017) – work in progress

• Määräaikaisen työn tyypin mukaan löytyy eroja.

• Havaittuihin eroihin voi vaikuttaa sekä myöhemmän työllisyyden epävakaus että työpaikkojen laatu.

Ratkaisuehdotus

• Yhtäläisten koulutus- ja kehittymis-mahdollisuuksien tarjoaminen erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville voisi auttaa määräaikaisten palkansaajien myöhempää urakehitystä (ml. palkkakehitys) ja työllistyvyyttä.

Merja KauhanenTutkimuskoordinaattoriPalkansaajien tutkimuslaitos

[email protected] WIP-konsortio @WIPconsortium

http://www.stn-wip.fi

Työttömyys, sairaus,

työkyvyttömyys: tie syrjäytymiseen?

Jenni Blomgren Tutkimustiimin päällikkö, Kela

Tackling Inequalitiesin Time of Austerity

OngelmaViidennes työikäisistä on työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä.

Pitkäaikaistyöttömyys ja työkyvyttömyys ovat osittain samaa ongelmavyyhteä ja koskevat samoja ihmisiä.

Huono työkyky syrjäyttää työelämästä. Työkykyisyys on työnteon edellytys, mutta työttömien työkyvyn tuki heikkoa.

@JenniBlomgren @TITAconsortium

Työllinen 68 %

Työtön 11 %

Työkyvytt.eläke 8 %

Muu 5 %Opisk.

7 %

18–64-vuotiaat vuonna 2015

Lähde: Tilastokeskus

Pitkäaikaistyöttömillä korkea työkyvyttömyyseläkeriski

Työtön alle 1 kk 1-2 kk 2-3 kk 3-6 kk Työtön yli 6kk1

1.5

2

2.5

3

1.21.4 1.4

1.5

2.2

1.3 1.4 1.3

1.6

2.9

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskikerroin 8 vuoden seurannassa työttömillä verrattuna ei-työttömiin vuoden 2005 työttömyyden mukaan,

miehet

Kaikki tk-eläkkeet Mielenterveysperusteiset eläkkeet

Eläk

eris

ki (h

azar

d ra

tio) v

erra

ttuna

ei

-työ

ttöm

iin

Lähde: Blomgren ym. 2017, käsikirjoitus. @JenniBlomgren @TITAconsortium

Työttömyyden ja heikon työkyvyn yhteys kulkee molempiin suuntiin

Työttömyys

Huono terveys, heikko työkyky, työkyvyttömyys


• Työttömyys heikentää työkykyä; huono työkyky vaikeuttaa työllistymistä

• Työssä olevien työkykyongelmia seurataan mm. sairauspoissaoloilla ja ehkäistään kuntoutuksella; työttömät jäävät järjestelmän katveeseen

• Vahva työkyvyn tuki auttaisi työttömiä pysymään työkelpoisina ja ehkäisisi syrjäytymistä

• Työkykyisyys on muutakin kuin terveyttä• Työkyvyttömyyseläkkeitä ei enää olennaisesti voi

vähentää vaikuttamatta työttömien työkykyongelmiin

Mitä pitäisi tehdä?• Työkykyä tukevia varhaisen puuttumisen toimia

on kohdistettava entistä vahvemmin työttömiin• Työvoimaviranomaisten tehtävä yhteistyötä

sote-palveluiden kanssa• Viranomaisen tunnistettava työttömän

työkykyongelma; ohjaus tarvittavien palveluiden piiriin

• Sote-palveluiden oltava yhtä helposti saatavilla työttömille kuin työllisille

• Kaikille ei riitä työtä? Työn ulkopuolella olevien etuusjärjestelmää ajateltava uudella tavalla?


Jenni BlomgrenTutkimustiimin päällikkö, Kela

Email: [email protected]: @JenniBlomgren

TITA (Tackling Inequalities in Time of Austerity) -tutkimushankeTwitter: @TITAconsortium

Tackling Inequalitiesin Time of Austerity

Kiitos!

Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi#syrjäytyminen

Nähdään: 18.4:Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä (Huom! klo 14–16)

http://www.tasaarvostn.fi/

syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 11.4.2017

Science