suomen sÄÄdÖskokoelma · tuomioistuimeen,alueidenkomiteaan,talous-ja sosiaalikomiteaan, euroopan...

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA2000 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000 N:o 255—261

S ISÄLLYSN:o Sivu255 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689256 Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692257 Valtioneuvoston asetus ulkoasiainministeriöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699258 Valtioneuvoston asetus Suomen säädöskokoelmasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 701259 Valtioneuvoston asetus ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista 702260 Oikeusministeriön asetus EY-säädöksiin viittaavien tietojen merkintätavoista . . . . . . . . . . . . . . . 704261 Valtioneuvoston kanslian työjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706

Valtioneuvoston asetus

N:o 255

valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta

Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä,kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995)

2 §, 7 §:n 2 ja 4 kohta, 9 §:n 7 kohta, ja 39 §,muutetaan 1 §, 5 §:n 1, 6, 7, 9 ja 11 kohta, 6 §:n 2 , 4 ja 4 a kohta, 7 §:n 7 kohta, 8 §:n

2 kohta, 9 §:n 8 ja 10 kohta, 28, 30 ja 35 § sekä 51 §:n 1 momentti,sellaisena kun niistä ovat 5 §:n 9 kohta asetuksessa 422/1999 ja 11 kohta asetuksessa

1027/1998, 6 §:n 4 ja 4 a kohta sekä 9 §:n 8 kohta asetuksessa 133/1998 ja 28 § asetuksessa791/1997, sekälisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainituissa asetuksissa 133 ja 1027/1998 sekä

422/1999, uusi 2 a ja 10 a kohta sekä 54 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

1 §Sen lisäksi, mitä perustuslaissa, valtioneu-

vostosta annetussa laissa (78/1922) ja muus-sa laissa tai asetuksessa säädetään valtioneu-vostosta, noudatetaan tätä ohjesääntöä.

5 §Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään

ja ratkaistaan seuraavat yleiset asiat:1) valtioneuvostosta annetun lain 6—

8 §:ssä tarkoitetut asiat, valtioneuvoston ase-tukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotuksettasavallan presidentin päätöksiksi;— — — — — — — — — — — — —2 a) eduskunnan kirjelmä asiasta, joka ei

kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toi-mivaltaan;— — — — — — — — — — — — —

6) yleiset määräykset asioiden hoidosta javalmistelusta valtion hallinnossa;7) määrärahakehykset hallinnonaloille ja

niihin liittyvät kannanotot sekä lakisääteisetvaltakunnalliset suunnitelmat;— — — — — — — — — — — — —9) läänien alueet, hätäkeskusalueet, valtion

piirihallinnon alueet ja kihlakuntien alueetsekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jolleijaotus noudata kihlakuntajakoa;— — — — — — — — — — — — —10 a) Suomen edustautuminen Eurooppa-

neuvoston kokouksissa;11) ehdokkaiden nimeäminen Euroopan

yhteisöjen komissioon, Euroopan yhteisöjentuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusas-teen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspan-kin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastus-

32—2000 400301

tuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talous-ja sosiaalikomiteaan, Euroopan hiili- ja te-räsyhteisön neuvoa-antavaan komiteaan jaEuroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tek-niseen komiteaan sekä ehdokkaiden ja edus-tajien määrääminen Euroopan investointipan-kin hallintoelimiin sekä jäsenten ja vara-jäsenten nimeäminen talous- ja rahoitusko-miteaan samoin kuin valtuuksien myöntämi-nen sopimuksen hyväksymiselle silloin, kunsopimuksenteko nimityksistä Euroopan yh-teisöjen perustamissopimusten mukaan ontarpeen;— — — — — — — — — — — — —


ja ratkaistaan seuraavat virkamiehiä koskevatasiat:— — — — — — — — — — — — —2) valtioneuvoston yleisistunnon nimitettä-

väksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteenpurkaminen ja irtisanominen virkamiehestäjohtuvasta syystä sekä asettaminen valtio-neuvoston käytettäväksi ja tätä koskevanmääräajan jatkaminen;— — — — — — — — — — — — —4) virkavapauden myöntäminen yli kah-

deksi vuodeksi niille virkamiehille, jotkatasavallan presidentti tai valtioneuvostonyleisistunto nimittää, jollei kysymys ole vir-kavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeuslain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen no-jalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestä-vään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kunvastaavaan virkaan nimittää tasavallan presi-dentti tai valtioneuvoston yleisistunto;4 a) tasavallan presidentin tai valtioneu-

voston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvanvirkamiehen oikeuttaminen jatkamaan viras-sa eroamisiän jälkeen;— — — — — — — — — — — — —


ja ratkaistaan seuraavat taloudelliset asiat:— — — — — — — — — — — — —7) asetuksessa erikseen säädettyjen mark-

kamäärien rajoissa valtion maaomaisuudenluovuttaminen ja vuokraaminen, valtion ir-taimen omaisuuden luovuttaminen sekä val-tion perintönä saaman omaisuuden käytöstäpäättäminen;— — — — — — — — — — — — —

8 §Edellä 5—7 §:ssä säädettyjen asioiden li-

säksi valtioneuvoston yleisistunnossa käsitel-lään ja ratkaistaan seuraavat muut asiat:— — — — — — — — — — — — —2) asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;

— — — — — — — — — — — — —

9 §Sen lisäksi mitä 5—8 §:ssä säädetään, seu-

raavat laissa tai asetuksessa valtioneuvostonratkaistaviksi säädetyt asiat ratkaistaanyleisistunnossa:— — — — — — — — — — — — —8) Suomen Pankkia, valtion vakuusrahas-

toa, vakuutusyhtiöitä ja kansaneläkelaitostakoskevat asiat;— — — — — — — — — — — — —10) pakkolunastusta ja lunastusta koskevat

luvat;— — — — — — — — — — — — —

28 §Ministeriön virkamiehistä alivaltiosihtee-

rin, osastopäällikön, ylijohtajan, apulaisosas-topäällikön, johtajan, toimistopäällikön, halli-tusneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan sekä lain-säädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, bud-jettineuvoksen, korkeakouluneuvoksen, raken-nusneuvoksen, opetusneuvoksen, kulttuuriasi-ainneuvoksen, metsäneuvoksen, maatalous-neuvoksen, viestintäneuvoksen, teollisuusneu-voksen, kaupallisen neuvoksen, kansainvälis-ten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen,hallitussihteerin ja neuvottelevan virkamiehennimittää valtioneuvosto, jollei erikseen toisinsäädetä.Nimittämisestä ulkoasiainhallinnon vir-

koihin säädetään erikseen.

30 §Valtioneuvosto voi määrätä ylimääräiseksi

esittelijäkseen korkeakoulututkinnon suorit-taneen virkamiehen, jota voidaan pitää teh-tävään soveltuvana.

35 §Ministeriön päällikkönä toimiva ministeri

tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsitte-lee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita,ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat.Muut kuin periaatteellisesti tärkeät tai laaja-kantoiset asiat voidaan kuitenkin antaa mi-nisteriön esittelijöinä toimivien virkamiestenratkaistaviksi.Ministeriön esittelijöinä toimivien virka-

miesten ratkaisuvaltaan kuuluvista asioistasäädetään ministeriöstä annetussa asetukses-

690 N:o 255

sa tai ministeriön asetuksena annettavassaministeriön työjärjestyksessä. Milloin minis-teriön toimialaan kuuluvia asioita vahviste-tun työnjaon mukaisesti käsittelee useampikuin yksi valtioneuvoston jäsen, kukin mi-nisteri hyväksyy työjärjestyksen omalta toi-mialaltaan.

51 §Valtioneuvoston kanslia vahvistaa yhteis-

toiminnassa tasavallan presidentin kansliankanssa ajankohdat, jolloin valtioneuvostossaesitellään tasavallan presidentin päätettäviksihänen ratkaistavikseen kuuluvat asiat.— — — — — — — — — — — — —

54 §— — — — — — — — — — — — —Puolustusvoimia koskevaa sotilaskäsky-

asiaa tasavallan presidentille valtioneuvostos-sa esiteltäessä on puolustusvoimain komenta-jalla oikeus olla saapuvilla ja lausua käsityk-sensä asiasta.

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä maa-liskuuta 2000.

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000

Pääministeri Paavo Lipponen

Hallitusneuvos Seija Salo

691N:o 255


N:o 256

ulkoasiainhallinnosta


Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä, sää-detään ulkoasiainhallinnosta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (204/2000) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Ulkoasiainhallinnon toiminta-ajatus

Ulkoasiainhallinto:1) valmistelee ja toteuttaa Suomen ulko- ja

turvallisuuspolitiikkaa;2) edistää Suomen kansallisia etuja ulko-

mailla, mukaan lukien kauppapoliittiset jakaupallis-taloudelliset edut;3) valvoo suomalaisten etuja ja oikeuksia

ulkomailla; sekä4) edistää kansainvälisen yhteistyön kei-

noin kansanvaltaa, ihmisoikeuksien kunni-oitusta ja kestävää kehitystä.

2 luku

Ulkoasiainhallinnon virkoja koskevatsäännökset

2 §

Ulkoasiainhallinnon virkaan nimittäväviranomainen

Ulkoasiainministeriön valtiosihteerin ja ali-valtiosihteerin virkaan nimittämisestä sekänäissä viroissa toimivien nimittämisestä ul-koasiainneuvoksen virkaan säädetään perus-

tuslaissa ja ulkoasiainhallinnosta annetussalaissa (204/2000).Valtioneuvosto nimittää virkaan ulkoasi-

ainneuvoksen muissa kuin ulkoasiainhallin-nosta annetun lain 15 §:n 1 momentissa tar-koitetuissa tapauksissa. Valtioneuvosto ni-mittää myös talousjohtajan, kiinteistöjohta-jan, tietohallintojohtajan, kehitysyhteistyö-neuvoksen, lähetystöneuvoksen, lehdistöneu-voksen, lainsäädäntöneuvoksen, puolustusasi-ainneuvoksen, sotilasedustajan ja apulais-sotilasedustajan.Muut ulkoasiainhallinnon virkamiehet ni-

mittää virkaan ulkoasiainministeriö.

3 §

Eräät ulkoasiainhallinnon virkamiehiäkoskevat päätökset

Ulkoasiainministeriö päättää asiat, jotkakoskevat ulkoasiainhallinnon virkamiehenpalkkausta, sivutoimilupaa, virkavapautta,lomauttamista, virkasuhteen päättämistä japidättämistä virantoimituksesta sekä virka-miehen kanssa tehtävää sopimusta palvelus-suhteen ehdoista ja virkamiehelle annettavaakirjallista varoitusta.Valtion virkamieslain (750/1994) 52 §:ssä

tarkoitettuun palvelussuhteesta johtuvaa ta-loudellista etuutta koskevaan oikaisuvaati-mukseen antaa päätöksen ulkoasiainministe-riö.

692

4 §

Virkojen täyttäminen haettavaksijulistamatta

Ulkoasiainhallinnon yleisvirat ja erityisvi-roista turvallisuuspäällikön sekä muut turval-lisuustehtäviä hoitavien henkilöiden virattäytetään niitä haettaviksi julistamatta.

5 §

Ulkoasiainhallinnon virkojenkelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallin-non virkoihin on valtion virkamieslaissa sää-detyn Suomen kansalaisuuden ja kieli-taidosta 6 §:ssä säädetyn lisäksi:1) valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, ul-

koasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella jaulkoasiainsihteerillä, että hänet on todettupäteväksi näihin virkoihin siten kuin 9 §:ssäsäädetään tai että hän on saavuttanut niihinkelpoisuuden aikaisemmin voimassa olleidenperusteiden nojalla, valtiosihteerillä ja alival-tiosihteerillä lisäksi perehtyneisyys hallin-nonalan toimintaan sekä käytännössä osoitet-tu johtamistaito ja johtamiskokemus;2) avustajalla ylempi korkeakoulututkinto

tai valinta- ja koulutuslautakunnan asetta-mien vaatimusten mukainen kokemus ulko-asiainhallinnon yleisvirassa.3) hallinnollisella ulkoasiainsihteerillä ja

hallinnollisella avustajalla korkeakoulutut-kinto tai opistotason tutkinto taikka sellai-nen, erityisesti ulkoasiainhallinnon tehtävissäsaavutettu kyky ja taito, jota viran menes-tyksellinen hoitaminen edellyttää, tai kan-sainvälisten asiain valmennuskurssin hyväk-syttävä suorittaminen;4) lehdistöneuvoksella ja lehdistösihteerillä

ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hyvätedellytykset viran hoitamiseen;5) kehitysyhteistyöneuvoksella ja kehi-

tysyhteistyösihteerillä ylempi korkeakoulu-tutkinto;6) talousjohtajalla, kiinteistöjohtajalla ja

tietohallintojohtajalla ylempi korkeakoulu-tutkinto sekä perehtyneisyys viran tehtävä-alaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;7) lainsäädäntöneuvoksella ja lainsäädän-

tösihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkin-to;8) erityisasiantuntijalla ylempi korkea-

koulututkinto tai muuten hyvät edellytyksetviran hoitamiseen;9) puolustusasiainneuvoksella ja puolustus-

politiikan erityisasiantuntijalla ylempi kor-keakoulututkinto;10) sotilasedustajalla ja apulaissotilasedus-

tajalla yleisesikuntaupseerin tutkinto;11) sotilasasiantuntijalla upseerin tai opis-

toupseerin tutkinto;12) pääsihteerillä, atk-päälliköllä, laskenta-

päälliköllä, turvallisuuspäälliköllä, viestitys-päälliköllä, koulutuspäälliköllä, erikoistutki-jalla, ylitarkastajalla, taloussihteerillä, ylikie-lenkääntäjällä, koulutussihteerillä ja tutkijallaylempi korkeakoulututkinto, arkistotehtävissätoimivalla tutkijalla lisäksi arkistoalan tut-kinto, ja kirjastonhoitajalla ylempi korkea-koulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksion suoritettu vaadittavat kirjasto- ja tietopal-velualan opinnot;13) tutkimussihteerillä, tarkastajalla, kam-

reerilla ja reviisorilla korkeakoulututkinto,arkistonhoitajalla korkeakoulututkinto ja ar-kistoalan tutkinto sekä informaatikolla kor-keakoulututkinto tai tietoresurssien hallinnankoulutus;14) kielenkääntäjällä korkeakoulututkinto

tai muu soveltuva tutkinto;Edellä 4—14 kohdassa tarkoitetuilta virka-

miehiltä vaaditaan lisäksi perehtyneisyysvirkaan kuuluviin tehtäviin.

6 §

Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Edellä 5 §:n 1 momentin 1—12 kohdassatarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan suomenkielen täydellinen taito sekä ruotsin kielentyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Poh-joismaisen yhteistyön sihteeristön ylitarkas-tajalta vaaditaan kuitenkin täydellinen ruot-sin kielen taito.Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n

1 momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuiltavirkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjalli-sesti käyttää englannin kieltä ja yhtä seuraa-vista kielistä: espanja, ranska, saksa tai ve-näjä.Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1

momentin 2 kohdassa tarkoitetuilta virka-miehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisestikäyttää englannin, espanjan, ranskan, saksantai venäjän kieltä sekä lisäksi tyydyttävä tai-to käyttää yhtä muuta mainituista kielistä.Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1

693N:o 256

momentin 3 kohdassa tarkoitetuilta virka-miehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisestikäyttää englannin, espanjan, ranskan, saksantai venäjän kieltä.Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1

momentin 6—14 kohdassa tarkoitetuilta vir-kamiehiltä viran hoitamiseen tarvittava kieli-taito.

7 §

Valinta- ja koulutuslautakunta

Ulkoasiainministeriön yhteydessä toimivavalinta- ja koulutuslautakunta hoitaa tässäasetuksessa säädetyt tehtävät sekä tekee esi-tyksiä ja antaa lausuntoja periaatteellisestitärkeistä ja laajakantoisista ulkoasiainhallin-non koulutuskysymyksistä.Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapu-

heenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä.Puheenjohtajana on ulkoasiainministeriön

määräämä alivaltiosihteeri ja varapuheenjoh-tajana ministeriön hallinnollisen osastonpäällikkö. Muut jäsenet nimittää ulkoasiain-ministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan.Näistä kahdeksan on oltava ulkoasiainhallin-toon, muihin yleisiin tehtäviin, elinkeinoelä-mään tai koulutuskysymyksiin perehtyneitähenkilöitä ja kahden ulkoasiainhallinnonhenkilöstön edustajia. Jos lautakunnan jäse-nelle myönnetään ero kesken toimikauden,ministeriö määrää hänen tilalleen uuden jä-senen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

8 §

Valinta- ja koulutuslautakunnan toiminta

Valinta- ja koulutuslautakunta kokoontuupuheenjohtajan kutsusta. Lautakunta on pää-tösvaltainen, kun saapuvilla on kokouksenpuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muu-ta jäsentä.Lautakunnan sihteerinä toimii ulkoasiain-

ministeriön määräämä virkamies.Lautakunnasta on muutoin voimassa, mitä

komiteoista säädetään.

9 §

Avustajan päteväksi toteaminen

Valinta- ja koulutuslautakunta toteaa mää-räaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimi-tetyn virkamiehen päteväksi 5 §:n 1 momen-

tin 1 kohdassa tarkoitettuihin virkoihin hä-nen suoritettuaan hyväksyttävästi ulkoasiain-ministeriön järjestämän peruskoulutuksen jasen jälkeisen harjoittelun ministeriössä jaulkomaanedustuksessa.Päteväksi toteaminen edellyttää lisäksi asi-

anomaisissa viroissa vaadittujen kielitaitoakoskevien kelpoisuusvaatimusten täyttämistä.Peruskoulutuksen jälkeisen harjoittelun

pituus on vähintään puolitoista vuotta.

3 luku

Edustustojen hallinto

10 §

Edustuston johtaminen

Edustustoa johtaa edustuston päällikkö.Suurlähetystöä, lähetystöä tai ulkoasiainhal-lintolain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuadiplomaattista edustustoa johtamaan voi-daan kuitenkin määrätä johtava virkamies,jos edustustolle ei ole määrätty päällikköätai edustuston päällikkö on akkreditoitu toi-sesta valtiosta.Edustuston päällikön tai johtavan virka-

miehen tehtävän ollessa avoinna edustustoajohtaa ulkoasiainministeriön päätöksen mu-kaan väliaikaisesti tehtävään määrätty johta-va virkamies tai juoksevien asioiden hoita-jaksi määrätty virkamies.Edustuston päällikön tai johtavan virka-

miehen ollessa estynyt sijaisena toimii edus-tuston työjärjestyksessä tai edustuston erilli-sellä päätöksellä määrätty virkamies.

11 §

Edustuston ratkaisuvalta

Edustusto ratkaisee toimivaltaansa lain taiasetuksen nojalla kuuluvat asiat. Edustustonratkaisuvaltaan kuuluvat edustuston sisäistähallintoa koskevat asiat, jollei toisin säädetä.Ulkoasiainministeriö ratkaisee edustustojen

toimintaan liittyvät asiat, jotka koskevatkiinteistöjen, toimitilojen, asuntojen ja mui-den tilojen ostamista, vuokrausta, alivuok-rausta, myymistä ja muuta luovuttamistasekä uudisrakentamista ja peruskorjausta.Edustustolle voidaan myöntää määrärahoja

kehitysyhteistyön paikallisiin hankkeisiin se-kä muihin erityisiin tarkoituksiin. Edustustoratkaisee asiat, jotka koskevat näiden mää-

694 N:o 256

rärahojen käyttämiseen liittyviä sopimuksiaja muita oikeustoimia.

12 §

Edustuston valtuuttaminen ministeriönratkaisuvaltaan kuuluvassa asiassa

Ulkoasiainministeriö voi yksittäisessä ta-pauksessa valtuuttaa edustuston tekemäänsopimuksen tai muun oikeustoimen asiassa,jossa ratkaisuvalta on ministeriöllä.Lisäksi ulkoasiainministeriö voi valtuuttaa

edustuston päällikön tai muun edustustossatoimivan virkamiehen allekirjoittamaan si-toumuksen, sopimuksen tai muun asiakirjan,jonka ministeriö on hyväksynyt.

13 §

Edustuston työjärjestys

Edustustolla on työjärjestys, jossa määrä-tään edustuston organisaatiosta, asioiden val-mistelusta ja ratkaisemisesta sekä muusta si-säisestä hallinnosta.Työjärjestyksen vahvistaminen kuuluu

edustuston päällikön ratkaisuvaltaan.

14 §

Virkamiesten ratkaisuvalta edustustossa

Edustustossa asiat ratkaisee edustustonpäällikkö, jollei toisin säädetä tai edustustontyöjärjestyksessä määrätä.Suurlähetystön ja lähetystön johtava virka-

mies käyttää edustuston päällikön ratkaisu-valtaa, jollei sivuakkreditoitu edustustonpäällikkö yksittäisessä tapauksessa pidätäratkaisuvaltaa itselleen.

15 §

Virkamatkat

Päätös virkamatkasta kuuluu edustustonratkaisuvaltaan. Ulkoasiainministeriö voikuitenkin erityisestä syystä määrätä virka-matkalle ulkosasiainhallinnon virkamiehen,jonka virkapaikkana on edustusto.

16 §

Edustustojen yhteistyö ja hallinnollisetsuhteet

Samassa asemamaassa oleva suurlähetystötai lähetystö ja konsulaatit toimivat yhteis-työssä siten, että suurlähetystö tai lähetystöyhteensovittaa edustustojen toimintaa.

17 §

Edustuston aukioloaika

Edustuston aukioloika tulee sovittaa pai-kallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisik-si, ottaen huomioon paikalliset juhlapäivätsekä virastojen ja liikkeiden aukiolokäytäntö.Aukioloajasta määrätään edustuston työ-

järjestyksessä.

18 §

Edustuston taloushallinto puolustusvoimienja Teknologian kehittämiskeskuksen

toimialoilla

Edustustossa ulkoasiainhallinnosta annetunlain 25 ja 26 §:n nojalla toimivat puolustus-voimien ja Teknologian kehittämiskeskuksenvirkamiehet muodostavat edustustossa ta-loushallinnollisesti erilliset asianomaisiinviranomaisiin kuuluvat yksiköt.Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-

sissa ulkoasiainministeriön ja asianomaistenviranomaisten tulee yhteistoiminnassa val-mistella valtion talousarvion valmisteluakoskevia ja muita edustuston taloushallin-toon liittyviä asioita.

19 §

Edustuston väliaikainen sulkeminen

Erityisestä syystä edustusto voidaan väli-aikaisesti sulkea. Ulkoasiainministeriö päät-tää edustuston väliaikaisesta sulkemisesta jauudelleen avaamisesta.Lisäksi pysyvä edustusto tai erityisedus-

tusto voivat päättää, että edustusto suljetaanenintään neljäksi viikoksi aikana, jolloin asi-anomaisen järjestön tai yhteistyöelimen toi-minta on lomakauden tai muun syyn vuoksikeskeytynyt.Edustuston sulkeminen tarkoittaa, että

edustusto ei ole avoinna yleisölle ja edustus-

695N:o 256

ton tavanomainen toiminta on keskeytetty.Edustustossa toimivien virkamiesten siirtä-misestä tai lähettämisestä virkamatkalle 1 ja2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pää-tetään erikseen asianomaisten säännöstenmukaisesti.

20 §

Hallinnolliset erityisjärjestelyt

Ulkoasiainministeriö voi päättää, että edus-tuston sisäiseen hallintoon kuuluvat asiatsiirretään kokonaan tai osittain ulkoasiainmi-nisteriön tai toisen edustuston ratkaistavaksi:1) kun edustusto on väliaikaisesti suljet-

tuna;2) lähekkäin sijaitsevien edustustojen hal-

lintotoimintojen yhdistämiseksi;3) esteellisyydestä aiheutuvien ongelmien

välttämiseksi; tai4) muusta erityisestä syystä.

4 luku

Edustustojen henkilökuntaa koskevatsäännökset

21 §

Edustuston henkilökunta

Edustuston tehtävissä toimii virkamiehiäulkoasiainhallinnon yhteisissä viroissa sekäulkoasiainministeriöön työsuhteessa olevaalähetettyä henkilökuntaa.Edustuston henkilökuntaan kuuluvat myös

ulkoasiainhallinnosta annetun lain 25—27 §:ssä tarkoitetut henkilöt.Lisäksi edustusto voi ottaa palvelukseensa

työsopimussuhteista henkilökuntaa ja harjoit-telijoita.

22 §

Edustuston tehtäviin määrääminen

Edustuston päällikön tehtävään määräämi-sestä säädetään perustuslaissa.Ulkoasiainhallinnon virkamiesten määrää-

misestä edustustojen muihin tehtäviin päättääulkoasiainministeriö.

23 §

Edustuston päälliköiden ja johtavienvirkamiesten tehtävienkelpoisuusvaatimukset

Suurlähetystön, pysyvän edustuston, eri-tyisedustuston ja pääkonsulaatin päälliköksimäärätään ulkoasiainneuvos. Päälliköksi voi-daan määrätä myös virka-asemaltaan ulko-asiainneuvokseen rinnastettavissa oleva kehi-tysyhteistyöneuvos, jos edustuston toiminnanpainopiste on kehitysyhteistyöasioissa.Lähetystön päälliköksi sekä suurlähetystön

ja lähetystön johtavaksi virkamieheksi mää-rätään ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos taikehitysyhteistyöneuvos.Konsulaatin ja varakonsulaatin päälliköksi

määrätään lähetystöneuvos, ulkoasiainsihtee-ri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri tai hallin-nollinen avustaja.Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena on:1) suurlähetystön, pysyvän edustuston, eri-

tyisedustuston ja pääkonsulaatin päälliköntehtävässä perehtyneisyys hallinnonalan toi-mintaan sekä käytännössä osoitettu johtamis-taito ja johtamiskokemus; sekä2) lähetystön päällikön ja suurlähetystön

tai lähetystön johtavan virkamiehen tehtäväs-sä soveltuvuus johtamistehtäviin.

24 §

Edustuston päällikön ja johtavanvirkamiehen tehtävät

Edustuston päällikkö johtaa edustustontoimintaa ja vastaa siitä, että edustuston teh-tävät hoidetaan tuloksellisesti ja taloudelli-sesti.Johtavalla virkamiehellä on soveltuvin osin

samat tehtävät kuin edustuston päälliköllä.

25 §

Virka-arvot edustustoissa

Virka-arvolla tarkoitetaan virkamiehen ar-voa ja asemaa osoittavaa nimikettä, jota käy-tetään ulkomaanedustuksessa.Edustustojen päälliköillä ja johtavilla vir-

kamiehillä on seuraavat virka-arvot:1) suurlähetystön, pysyvän edustuston tai

erityisedustuston päällikkönä toimivalla ul-koasiainneuvoksella tai kehitysyhteistyöneu-

696 N:o 256

voksella täysivaltaisen erikoissuurlähettiläänvirka-arvo;2) lähetystön päällikkönä toimivalla ulko-

asiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella taikehitysyhteistyöneuvoksella tehtävään mää-räämistä koskevan päätöksen mukaan eri-koislähettilään ja täysivaltaisen ministerin taiasiainhoitajan virka-arvo;3) pääkonsulaatin päälliköllä pääkonsulin,

konsulaatin päälliköllä konsulin ja varakon-sulaatin päälliköllä varakonsulin virka-arvo;ja4) suurlähetystön tai lähetystön johtavalla

virkamiehellä väliaikaisen asiainhoitajan vir-ka-arvo.Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa

tapauksissa ulkoasiainministeriö voi antaayleisiä määräyksiä ulkomaanedustuksessakäytettävistä virka-arvoista ja päättää virka-arvosta yksittäisessä tapauksessa.

5 luku

Kunniakonsulaatit

26 §

Kunniakonsulaatteihin sovellettavatsäännökset

Kunniakonsulaattien toimintaan sovelletaanainoastaan tämän luvun säännöksiä.

27 §

Suomen kunniakonsulaatit

Suomella on ulkoasiainhallinnosta annetunlain 7 §:ssä tarkoitettuja kunniakonsulaattejaniissä paikoissa, joihin ulkoasiainministeriöon nimittänyt kunniakonsulaatin päällikkönätoimivan henkilön tai konsuliasiamiehen.

28 §

Kunniakonsulin nimittäminen

Ulkoasiainministeriö nimittää kunniakon-sulaatin päällikkönä toimivaksi kunniapää-konsuliksi, kunniakonsuliksi tai kunniavara-konsuliksi taikka konsulitoimipaikkaa johta-vaksi konsuliasiamieheksi tehtävään soveltu-van henkilön, joka on kirjallisesti sitoutunutnoudattamaan kunniakonsulaatteja koskeviasäännöksiä ja määräyksiä.

Ministeriö voi nimittää kunniakonsulaattiinpäällikön lisäksi muitakin kunniakonsuleitaja kunniavarakonsuleita.Nimitys voidaan tehdä toistaiseksi tai mää-

räajaksi.

29 §

Kunniakonsulin tehtävän päättyminen

Määräaikaisesti nimitetyn kunniakonsulintehtävä päättyy määräajan päättyessä, jolleimääräaikaa jatketa.Kunniakonsulin tehtävä päättyy myös, kun

ulkoasiainministeriö myöntää pyynnöstäeron kunniakonsulille tai muutoin vapauttaakunniakonsulin tehtävästään.Kunniakonsuli katsotaan eronneeksi tehtä-

västään sen kalenterivuoden päättyessä, jon-ka aikana hän täyttää 70 vuotta, jollei minis-teriö erityisestä syystä oikeuta häntä jatka-maan tehtävässään enintään kahden vuodenmääräajan kerrallaan.

30 §

Kunniakonsulin tehtävän luonne

Kunniakonsulit eivät ole virka- tai työsuh-teessa ulkoasiainhallintoon eikä heille mak-seta tehtävästään palkkiota.

31 §

Kunniakonsulaatin suhde asemamaassatoimiviin edustustoihin

ja ministeriöön

Suurlähetystöt ja lähetystöt valvovat ja oh-jaavat asemamaassa toimivia kunniakonsu-laatteja. Lähetetyn virkamiehen johtamankonsulaatin toimialueella sijaitsevat kun-niakonsulaatit toimivat kuitenkin ensisijai-sesti tämän ohjauksessa ja valvonnassa.Kunniakonsulaatit toimivat lisäksi ulko-

asiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassaulkoasiainhallinnosta annetun lain 2 §:n 2momentin mukaisesti.

32 §

Kunniakonsulaatin kulujen korvaaminen

Edellä 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuedustusto tai ulkoasiainministeriö voi erityi-sestä syystä korvata kunniakonsulaatille sen

697N:o 256

2 400301/32

toimistosta ja henkilöstöstä aiheutuvia sekämuita tarpeellisia kuluja.Kunniakonsulaattia voidaan tukea myös

osoittamalla kunniakonsulaatin käyttöön toi-mitila tai kunniakonsulaatin palvelukseenedustustoon työsopimussuhteessa oleva hen-kilö, jos asemamaa tämän sallii.

6 luku

Voimaantulosäännökset

33 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä maa-liskuuta 2000.Tällä asetuksella kumotaan 10 päivänä

helmikuuta 1995 annettu ulkoasiainhallinto-

asetus (166/1995) siihen myöhemmin teh-tyine muutoksineen.

34 §

Siirtymäsäännös

Jos edustustolla ei ole työjärjestystä tämänasetuksen voimaan tullessa, työjärjestys tuleevahvistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta2000.Ulkoasiainministeriön tulee tämän asetuk-

sen voimaan tultua viipymättä päätökselläänvahvistaa 19 ja 20 §:ssä tarkoitetut hallinnol-liset järjestelyt, jotka ovat olemassa tämänasetuksen voimaan tullessa.Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu

kirjallinen sitoumus edellytetään 1 päivänätammikuuta 2001 tai sitä myöhemmin nimi-tettäviltä kunniakonsuleilta.


Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Lainsäädäntösihteeri Ari Rouhe

698 N:o 256


N:o 257

ulkoasiainministeriöstä


Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä, sää-detään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 10 §:n 2 mo-mentin ja 12 §:n 2 momentin sekä ulkoasiainhallinnosta 25 päivänä helmikuuta 2000 anne-tun lain (204/2000) 19 §:n 2 momentin nojalla,sellaisina kuin niistä ovat valtioneuvostosta annetun lain 10 §:n 2 momentti laissa

1120/1993 ja 12 §:n 2 momentti laissa 145/2000:

1 §

Ministeriön organisaatio ja työjärjestys

Ulkoasiainministeriön työjärjestyksessäsäädetään ministeriön organisaatiosta, toi-mintayksikköjen tehtävistä, ministeriön joh-tamisesta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisis-ta, asioiden valmistelusta ja asioiden antami-sesta virkamiesten ratkaistaviksi sekä muustasisäisestä hallinnosta.

2 §

Avustavat toimielimet

Ministeriön yhteydessä toimivat valinta- jakoulutuslautakunta, ulkomaanedustuksen kor-vauslautakunta ja ulkomaan terveydenhuolto-lautakunta.Ministeriön yhteydessä voi toimia myös

muita avustavia toimielimiä sen mukaankuin erikseen säädetään tai määrätään.

3 §

Ministeriön henkilökunta

Ulkoasiainministeriön tehtävissä toimii

virkamiehiä ulkoasiainhallinnon yhteisissäviroissa. Lisäksi ministeriössä voi olla työso-pimussuhteessa olevaa henkilökuntaa ja har-joittelijoita.

4 §

Ministeriön tehtäviin määrääminen

Ministeriön tehtävistä, joihin määrää tasa-vallan presidentti, säädetään ulkoasiainhal-linnosta annetussa laissa (204/2000).Valtioneuvosto määrää osastopäällikön,

linjanjohtajan ja neuvottelevan virkamiehentehtävään sekä suoraan valtiosihteerin alaise-na toimivan toimintayksikön päällikön tehtä-vään, jollei toisin säädetä.Ministeriön muihin tehtäviin määrää ulko-

asiainministeriö.

5 §

Eräiden tehtävien kelpoisuusvaatimukset

Osastopäällikön, linjanjohtajan, apulaispro-tokollapäällikön ja neuvottelevan virkamie-hen sekä suoraan valtiosihteerin alaisenatoimivan toimintayksikön päällikön tehtä-vään määrätään ulkoasiainneuvos.

699

Kehitysyhteistyöosaston osastopäälliköksi,linjanjohtajaksi ja neuvottelevaksi virkamie-heksi sekä osastojen yhteisen linjan linjan-johtajaksi, jos linjan toiminnan painopiste onkehitysyhteistyöasioissa, voidaan määrätämyös virka-asemaltaan ulkoasiainneuvokseenrinnastettavissa oleva kehitysyhteistyöneu-vos. Lehdistö- ja kulttuuriosaston linjanjoh-tajaksi voidaan määrätä myös lehdistöneu-vos.Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun

toimintayksikön päällikön tehtävään määrä-tään ulkoasiainsihteerin virassa tai sitä vas-taavassa tai ylemmässä virassa oleva yleis-virkamies taikka erityisvirkamies, jolla ontehtävään soveltuva ylempi korkeakoulutut-kinto.Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena on osas-

topäällikön tehtävässä perehtyneisyys hallin-nonalan toimintaan sekä käytännössä osoitet-tu johtamistaito ja johtamiskokemus, muissa1 momentissa säädetyissä tehtävissä pereh-tyneisyys hallinnonalan toimintaan ja käy-tännössä osoitettu johtamistaito sekä 3 mo-mentissa tarkoitetuissa tehtävissä soveltu-vuus johtamistehtäviin.Ministeriön linjan tai yksikön johtotehtävä

voi kuulua virkamiehelle myös suoraan viranperusteella sen mukaan kuin ministeriön työ-järjestyksessä säädetään.

6 §

Eräiden virkamiesten oikeus ratkaisuvallanpidättämiseen

Sen lisäksi, mitä ratkaisuvallan pidättämi-sestä muualla säädetään, ministeriön linjan-johtaja ja muun toimintayksikön päällikkövoivat pidättää itselleen päätösvallan asiois-sa, jotka heidän alaisensa muutoin saisivatratkaista.

7 §

Arvonimet

Henkilöstöasioita hoitavan linjan päälliköl-lä on henkilöstöjohtajan arvonimi.

8 §

Viittaussäännös

Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voi-massa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössäsäädetään.

9 §

Voimaantulo



Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Lainsäädäntösihteeri Ari Rouhe

700 N:o 257


N:o 258

Suomen säädöskokoelmasta


Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, sääde-tään Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) nojal-la:

1 §

Säädöskokoelman vihkoon tehtävätmerkinnät

Säädöskokoelman vihkoon tehdään kunkinlain kohdalla merkintä, jossa viitataan asian-omaisen lain säätämiseen johtaneeseen halli-tuksen esitykseen tai lakialoitteeseen, lakieh-dotuksesta annettuihin eduskunnan valiokun-tien mietintöihin ja lausuntoihin sekä edus-kunnan vastaukseen. Vihkoon tehdään vas-taavat viittausmerkinnät valtion talousarvionja lisätalousarvion sekä valtiontaloutta kos-kevan eduskunnan muun päätöksen kohdalla.

2 §

Euroopan yhteisöjen säädöksiin viittaavatmerkinnät

Kun säädös sisältää säännöksiä Euroopanyhteisöjen direktiivin täytäntöönpanosta, teh-dään säädöskokoelman vihkoon asianomai-sen säädöksen kohdalla kyseiseen direktii-viin viittaava merkintä.Annettaessa Euroopan yhteisöjen asetuk-

sissa tai päätöksissä edellytettyjä tarkempiasäännöksiä näiden säädösten täytäntöön-panosta voidaan säädöskokoelman vihkoontehdä kyseiseen yhteisön säädökseen viittaa-va merkintä.Säädöskokoelman vihkoon tehdään 1 ja 2

momentissa tarkoitetut viittausmerkinnätmyös säädöskokoelmassa julkaistavan viran-omaisen määräyksen kohdalla.

3 §

Säädöskokoelman ja sen sopimussarjanhakemistot

Säädöskokoelman ja sopimussarjan jokai-seen vuosikertaan laaditaan aakkosellinenhakemisto. Vähintään joka viides vuosi jul-kaistaan aakkosellisten hakemistojen yhdis-telmä.

4 §

Voimaantulo



Oikeusministeri Johannes Koskinen

Lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo

701


N:o 259

ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista


Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, sääde-tään ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista 25 päivänä helmi-kuuta 2000 annetun lain (189/2000) nojalla:

1 §

Asetusten ja määräysten julkaiseminentietoverkossa

Määräyskokoelmassa julkaistavat ministe-riön asetukset ja valtion muun keskushallin-toviranomaisen antamat määräykset on toi-mitettava oikeusministeriölle, joka pitää ase-tuksia ja määräyksiä tietoverkossa maksuttayleisön saatavilla. Jos ministeriö tai mainittuviranomainen on päättänyt julkaista anta-mansa merkitykseltään yleisen ohjeen taikkamuun päätöksen tai tiedonannon määräysko-koelmassa, on ohje, päätös tai tiedonantotoimitettava tällöin oikeusministeriölle tieto-verkossa julkaisemista varten.Valtion keskushallintoviranomainen voi

lisäksi pitää antamiaan määräyksiä ja ohjeitamuullakin kuin 1 momentissa tarkoitetullatavalla tietoverkossa saatavilla.

2 §

Valtion alue- ja paikallishallintoviranomaisenmääräysten rekisteröinti

Valtion alue- ja paikallishallintoviranomai-sen antamat määräykset rekisteröidään viran-omaisen määräämällä tavalla, jollei rekiste-röinti ole tarpeetonta sen vuoksi, että mää-räykset ovat tietoverkossa yleisön saatavilla.Määräyksiä ei kuitenkaan rekisteröidä oi-keusministeriön ylläpitämään yleiseen rekis-teriin.

3 §

Rekisteröitävät tiedot

Valtion alue- ja paikallishallintoviranomai-sen määräysrekisteriin merkitään:1) säännökset, joihin viranomaisen toimi-

valta määräysten antamiseen perustuu;2) määräysten asiasisällön ilmaiseva otsik-

ko;3) määräysten numero asianomaisessa

määräyskokoelmassa tai muu määräyksetyksilöivä tieto;4) määräykset antanut viranomainen;5) määräysten antamispäivä;6) määräysten voimaantuloajankohta;7) määräysten voimassaoloaika; sekä8) yksikkö, josta määräykset ovat tallen-

teena saatavissa samoin kuin yksikön osoite,puhelinnumero ja muut yhteystiedot.Rekisteristä poistetaan merkinnät määräyk-

sistä, jotka on kumottu tai joiden voimassa-olo on muuten päättynyt.

4 §

Euroopan yhteisöjen säädöksiin viittaavatmerkinnät

Euroopan yhteisöjen direktiivin täytän-töönpanoa koskeviin määräyksiin tehdäänkyseiseen direktiiviin viittaava merkintä.Annettaessa Euroopan yhteisöjen asetuk-

sissa tai päätöksissä edellytettyjä tarkempia

702

määräyksiä näiden säädösten täytäntöön-panosta voidaan määräyksiin tehdä kyseiseenyhteisön säädökseen viittaava merkintä.

5 §

Voimaantulo


6 §

Siirtymäsäännös

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimas-

sa olevat Suomen säädöskokoelmasta anne-tun asetuksen (696/1980) 2 b §:ssä tarkoitetutmääräyskokoelmassa julkaistut ministeriönpäätökset sekä valtion muun keskushallinto-viranomaisen määräykset rekisteröidään oi-keusministeriön ylläpitämään yleiseen rekis-teriin, kunnes mainitut asetukset ja määräykseton asianomaisen ministeriön tai viranomaisenosalta julkaistu tietoverkossa 1 §:n 1 momen-tissa säädetyllä tavalla.Sama koskee tämän asetuksen voimaan

tullessa voimassa olevia ministeriön tai val-tion muun keskushallintoviranomaisen anta-mia merkitykseltään yleisiä ohjeita.Rekisteriin merkitään tämän asetuksen

3 §:ssä säädetyt tiedot.



Lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo

703N:o 259

Oikeusministeriön asetus

N:o 260

EY-säädöksiin viittaavien tietojen merkintätavoista


Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänähelmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 16 §:n sekä ministeriöiden ja valtion muiden viran-omaisten määräyskokoelmista samana päivänä annetun lain (189/2000) 8 §:n nojalla:

1 §Kirjoitettaessa Suomen säädöskokoelmasta

annetun valtioneuvoston asetuksen (258/2000)2 §:ssä sekä ministeriöiden ja valtion muidenviranomaisten määräyskokoelmista annetunvaltioneuvoston asetuksen (259/2000) 4 §:ssätarkoitettuja Euroopan yhteisöjen säädöksiin(EY-säädös) viittaavia merkintöjä noudatetaantämän asetuksen säännöksiä.

2 §Säädöskokoelmassa viittaus EY-säädök-

seen kirjoitetaan Suomen säädöskokoelmastaannetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:ssätarkoitettujen viittausten alle. Jos säädökseensisältyy ainoastaan yksittäisiä säännöksiäEY-säädösten täytäntöönpanosta tai täyden-tämisestä, viittaus voidaan kuitenkin tehdäkyseisen säännöksen kohdalle.Määräyskokoelmassa julkaistavassa mää-

räyksessä viittaus kirjoitetaan noudattaensoveltuvin osin 1 momentin säännöksiä.

3 §Viittauksessa mainitaan se EY-säädös, jon-

ka säännöksiä pannaan täytäntöön taikkajonka täytäntöönpanosta annetaan tarkempiasäännöksiä tai määräyksiä. Lisäksi viittauk-sessa mainitaan se Euroopan yhteisöjen vi-rallisen lehden numero, jossa EY-säädös onjulkaistu, sekä julkaisupäivämäärä ja si-vunumero, josta säädös alkaa.

4 §Viittaus kirjoitetaan siten, että ensin mai-

nitaan, mikä yhteisön toimielin on antanutsäädöksen ja mikä säädös on kyseessä.Direktiivin ja päätöksen osalta tämän jäl-

keen kirjoitetaan tunnus, joka muodostuuvuosiluvusta, direktiivin tai päätöksen nume-rosta ja yhteisöä tarkoittavasta lyhenteestä.Asetuksen osalta toimielimen ja säädöstyy-

pin jälkeen mainitaan suluissa yhteisöä tar-koittava lyhenne, lyhenne ’’N:o’’ sekä asetuk-sen numero ja vuosiluku.Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettu vuo-

siluku merkitään nelinumeroisena, kun EY-säädös on julkaistu vuonna 1999 tai sen jäl-keen, ja kaksinumeroisena, kun EY-säädöson julkaistu ennen vuotta 1999.Tunnuksen jälkeen mainitaan suluissa sää-

döksen CELEX-numero, joka muodostuuCELEX-tietokannan lainsäädäntösektoriinviittaavasta tunnuksesta 3, vuosiluvusta ne-linumeroisena, säädöstyyppiä tarkoittavastatunnuksesta sekä säädöksen juoksevasta nu-merosta nelinumeroisena.Kaikissa viittauksissa viimeiseksi maini-

taan puolipisteen jälkeen Euroopan yh-teisöjen virallisen lehden (EYVL) lyhenne,lehden numero, sen julkaisupäivämäärä sekäsivunumero, josta mainittu säädös alkaa.

5 §Viittaus kirjoitetaan noudattaen soveltuvin

osin seuraavia malleja:

704

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston di-rektiivi 96/71/EY (31996L0071); EYVL N:oL 18, 21.1.1997, s. 12) neuvoston direktiivi 89/130/ETY, Eu-

ratom (31989L0130); EYVL N:o L 49,21.2.1989, s. 263) komission direktiivi 2000/1/EY

(32000L0001); EYVL N:o L 21, 26.1.2000,s. 164) Euroopan parlamentin ja neuvoston ase-

tus (EY) N:o 1182/1999 (31999R1182);EYVL N:o L 144, 9.6.1999, s. 15) neuvoston asetus (Euratom, ETY) N:o

1588/90 (31990R1588); EYVL N:o L 151,15.6.1990, s. 1

6) komission asetus (EY) N:o 3425/93(31993R3425); EYVL N:o L 312,15.12.1993, s. 127) neuvoston päätös 90/683/ETY

(31990D0683); EYVL N:o L 380,31.12.1990, s. 138) komission päätös 1999/253/EY

(31999D0253); EYVL N:o L 98, 13.4.1999,s. 15.

6 §Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä maa-

liskuuta 2000.



Hallitusneuvos Mirja Kurkinen

705N:o 260

3 400301/32

Valtioneuvoston kanslian työjärjestys

N:o 261


Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänämaaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin nojalla sellaisena kuin se onlaissa 145/2000:

Yleisiä määräyksiä

1 §Valtioneuvoston kanslian (kanslian) orga-

nisaatiosta ja sisäisestä työnjaosta ovat senohessa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössäja valtioneuvoston kansliasta annetussa ase-tuksessa on säädetty, voimassa tämän työjär-jestyksen määräykset.Kanslian tulosjohtamisesta, taloussuunnit-

telu- ja laskentajärjestelmästä, maksuliik-keestä, kirjanpidosta sekä sisäisestä tarkas-tuksesta ja tarkkailusta määrätään valtioneu-voston kanslian taloussäännössä.Valtioneuvoston arkiston ja kirjaamon teh-

tävistä ja toiminnasta määrätään tarkemminvaltioneuvoston kanslian arkistosäännössä javaltioneuvoston arkiston johtosäännössä,jotka kanslia vahvistaa.Kanslian toiminnassa noudatetaan lisäksi

kanslian vahvistamia sisäisen tiedotuksenperiaatteita. Työsuojeluun liittyvissä asioissanoudatetaan valtioneuvoston kanslian työ-suojelun yhteistyösopimusta.Henkilöstön osallistumisessa päätöksenteon

valmisteluun kansliassa noudatetaan, mitäyhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai-toksissa annetussa laissa (651/1988) on sää-detty ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissavaltioneuvoston kanslian yhteistoiminnastaon määrätty.

Virkamiesten tehtävät

2 §Valtiosihteeri johtaa ministeriöiden ja oi-

keuskanslerinviraston kansliapäälliköidenkokouksia, joissa käsitellään hallitusohjel-man toteutumisen edistämistä ja seurantaa,toiminnan tehostamista valtioneuvostossa, mi-nisteriöiden yhteistoimintaa sekä niidentoiminnan yhdenmukaistamista.Valtiosihteeri koordinoi pääministerin ja

muiden ministerien erityisavustajien yhteis-toimintaa.Valtiosihteeri toimii myös ministeriöiden

valmiuspäälliköiden puheenjohtajana.

3 §Alivaltiosihteeri johtaa kanslian yleistä

hallintoa ja toimintaa sekä valtioneuvostontoimintajärjestelmien ja tietohallinnon yh-denmukaisuutta, ylläpitoa ja kehittämistäkoskevien asioiden valmistelua. Alivaltiosih-teeri on kanslian valmiuspäällikkö.Pääministerin avustajien vaihtuessa on eri-

tyisesti alivaltiosihteerin tehtävänä huolehtiasiitä, että uusi henkilökunta saa tarvittavaninformaation kanslian toimialaan kuuluvistaasioista, menettelytavoista ja muista yhteis-työkysymyksistä.

4 §EU-asioiden valtiosihteeri hoitaa ne tehtä-

vät, jotka työjärjestyksen mukaan kuuluvattoimintayksikön esimiehelle.EU-asioiden valtiosihteeri ja EU-asioiden

alivaltiosihteeri suorittavat pääministerin taivaltiosihteerin heille osoittamat muut tehtä-vät.

5 §Kunkin toimintayksikön esimies johtaa

alaisensa henkilöstön toimintaa ja seuraa,että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti.

6 §Poikkeusoloihin varautumisen suunnittelua

ja toteutusta varten valtioneuvoston turvalli-suuspäällikkö osallistuu ministeriöiden val-miuspäällikkö- ja valmiussihteeritoimintaansekä on valtioneuvoston linnan suojelujohta-ja. Kanslian valmiussihteerinä toimii hallin-tojohtaja.

7 §Vahvistetusta työnjaosta huolimatta kukin

virkamies on velvollinen suorittamaan netehtävät, jotka pääministeri, valtiosihteeri,alivaltiosihteeri tai asianomainen esimiesmäärää.

8 §Kansliassa esittelijöitä ovat sen lisäksi,

mitä on säädetty tai erikseen määrätty, toi-

706

mintayksiköiden esimiehet sekä muut virka-miehet, joiden valmisteltavaksi ja esiteltä-väksi asia on määrätty.

9 §Pääministerin erityisavustajat suorittavat

pääministerin tai valtiosihteerin antamat teh-tävät toimimatta esittelijöinä kansliassa.Pääministerin ja ministerin erityisavustajil-

le on pyynnöstä annettava ne tiedot, jotka hetarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi.Pääministerin ja ministerin erityisavusta-

jien tulee vastaavasti antaa alivaltiosihteerilleja kanslian muille virkamiehille näiden teh-täviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot jainformoida heitä välittömästi asioista, jotkakoskevat kanslian toimialaa.

Johtoryhmä

10 §Kansliaa ja sen hallinnonalaa koskevien

laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeidenasioiden käsittelyä varten kansliassa on joh-toryhmä, jonka puheenjohtajana on valtiosih-teeri, varapuheenjohtajana alivaltiosihteerisekä muina jäseninä toimintayksiköiden esi-miehet sekä henkilöstöjärjestöjen vuodeksikerrallaan nimeämä henkilöstön edustaja.Pääministerin ja ministerin erityisavustajat

sekä EU-asioiden alivaltiosihteeri voivatosallistua johtoryhmän kokouksiin.Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa val-

tiosihteerin tai alivaltiosihteerin kutsusta.Kokouksista laaditaan pöytäkirja.

11 §Johtoryhmän tehtävänä on:1) käsitellä keskeiset tulostavoitteet, toi-

minta- ja taloussuunnitelmat ja talousarvio-ehdotus sekä seurata niiden toteutumista,2) käsitellä kanslian hallinnonalaa koske-

vat laajat organisaatioja säädösmuutokset,3) käsitellä keskeiset töiden organisointia

ja toimintatapaa koskevat ohjeet ja määräyk-set,4) toimia kanslian yhteisten tehtävien, mu-

kaan lukien tietohallinnon, johtoryhmänä,5) käsitellä muut periaatteelliset ja laaja-

kantoiset asiat.

Esimiesten kokous

12 §Asioiden valmistelua varten pidetään tar-

peen mukaan alivaltiosihteerin johdolla toi-mintayksiköiden esimiesten kokouksia.

Kanslian sisäinen organisaatioja tehtäväjako

13 §Kansliassa on seuraavat toimintayksiköt:1) hallinto- ja talousyksikkö2) valtioneuvoston tiedotusyksikkö3) kehittämisyksikkö4) valtioneuvoston istuntoyksikkö5) valtioneuvoston käännöstoimisto6) valtioneuvoston arkisto ja kirjaamo7) valtioneuvoston turvallisuusyksikkö8) edustustila- ja virastopalveluyksikkö.Pääministerin erityisavustajien tulee toimia

tehtäviään suorittaessaan kiinteässä yhteis-työssä kanslian muiden yksiköiden kanssa.Yhteistyön varmistamiseksi pidetään sään-nönmukaisesti erityisavustajien ja kanslianvirkamiesjohdon välisiä kokouksia.EU-asioiden valtiosihteeri ja EU-asioiden

alivaltiosihteeri ja erikseen muut nimetytvirkamiehet rinnastetaan hallinnollisestikanslian muihin toimintayksiköihin ja heidänosaltaan on soveltuvin osin voimassa mitäkanslian muista virkamiehistä määrätään.

14 §Hallinto- ja talousyksikkö käsittelee asiat,

jotka koskevat:1) tasavallan presidentin kansliaa,2) arvonimen antamista,3) taloussuunnittelua ja yleistä hallintoa,4) valtioneuvoston ministeriöiden toimiala-

jakoa yhdessä alivaltiosihteerin kanssa,5) kanslian hallinnonalaa koskevien sää-

dösten valmistelua,6) työjärjestystä ja taloussääntöä,7) henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehit-

tämistä sekä työnantajan ja henkilöstön yh-teistoimintaa,8) sisäistä tiedotusta,9) talousneuvoston sihteeristöä,10) edustusta tuomioistuimissa ja muissa

viranomaisissa sekä laitoksissa ja yh-teisöissä,11) nimikirjaa,12) työsuojelua, työterveyshuoltoa ja tapa-

turma-asioita.Hallinto- ja talousyksikön tehtävänä on

myös:1) hoitaa kanslialle tilivirastona kuuluvat

tehtävät sekä hoitaa oikeuskanslerinvirastonmaksuliike ja kirjanpito siten kuin valtioneu-

707N:o 261

voston kanslian taloussäännössä tarkemminmäärätään,2) laatia ehdotus kanslian talousarvion tili-

jaotteluksi,3) laatia tilijaottelua täydentävät määrära-

hojen lisäjaottelut,4) vastata määrärahojen käytön yleis-

seurannasta.Hallinto- ja talousyksikkö käsittelee lisäksi

asiat, jotka eivät kuulu muille toimintayksi-köille.Hallintoyksikön toimintaa johtaa hallitus-

neuvos, hallintojohtaja.

15 §Valtioneuvoston tiedotusyksikön tehtävänä

on:1) huolehtia pääministerin johdolla valtio-

neuvoston tiedottamisesta,2) vastata eri ministeriöissä ja oikeuskans-

lerinvirastossa tapahtuvan ulkoisen tiedotus-toiminnan avustamisesta, kehittämisestä sekäyhteensovittamisesta,3) huolehtia valtionhallinnon ulkoisen tie-

dotuksen yleisestä kehittämisestä,4) hoitaa tasavallan presidentille tapahtu-

viin esittelyihin ja valtioneuvoston istuntoi-hin ja ministerivaliokuntiin liittyvää säännöl-listä tiedottamista,5) vastata valtioneuvoston tarvitsemista

tiedotuksellisista palveluista,6) vastata valtioneuvoston EU-tiedotukses-

ta sekä yhteensovittaa valtionhallinnon EU-tiedottamista,7) vastata erityistilanteisiin liittyvän tiedot-

tamisen edellyttämistä suunnittelu-, johto- jamuista tehtävistä,8) toimittaa Valtioneuvoston viikko-jul-

kaisua ja ylläpitää päätöstietokantoja,9) huolehtia kanslian omasta ulkoisesta

tiedotustoiminnasta.Tiedotusyksikön toimintaa johtaa valtioneu-

voston tiedotuspäällikkö.

16 §Kehittämisyksikkö käsittelee:1) hallitusohjelman toteutumisen seuran-

taa,2) pitkän aikavälin tulevaisuutta koskevia

selontekoja ja niiden valmisteluun liittyvääyhteydenpitoa,3) valtioneuvoston hankesalkkuja,4) valtioneuvoston ja pääministerin toimin-

taa palvelevan yhteiskunnallisen tiedonhankkimista, analysointia ja hyödyntämistä,5) määräaikaisia suunnittelu- ja selvitys-

tehtäviä, jotka eivät kuulu minkään minis-teriön toimialaan,6) kanslian tietotekniikkaa ja tietohallintoa,7) valtioneuvoston tietoverkon ylläpitoa ja

kehittämistä,8) valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja

televerkon yhteensovittamista yhteistyössäturvallisuusyksikön kanssa.Kehittämisyksikön toimintaa johtaa kehit-

tämispäällikkö.

17 §Valtioneuvoston istuntoyksikkö käsittelee

asiat, jotka koskevat:1) eduskunnan kokoontumista valtiopäivil-

le, valtiopäivien päättämistä ja muita val-tiopäivistä johtuvia muodollisia toimenpitei-tä,2) kertomusta, jonka hallitus antaa toimen-

piteistään eduskunnalle,3) eduskuntakysymyksiä, kyselytunteja se-

kä tiedonantoja, selontekoja ja muita valtio-neuvostosta eduskunnalle lähetettäviä kirjel-miä sekä hallituksen esitysten lähettämistäeduskuntaan,4) valtioneuvoston päätöksentekoa, valtio-

neuvoston istuntoja ja esittelymenettelyä se-kä niiden kehittämistä ja niihin liittyvää lain-säädännön valmistelua yhdessä alivaltiosih-teerin kanssa,5) valtioneuvoston päätöksentekojärjestel-

män (PTJ) toiminnallista ylläpitoa ja sisällöl-listä kehittämistä,6) pöytäkirjan pitämistä valtioneuvoston

istunnossa ja tasavallan presidentin esittelys-sä.Istuntoyksiön toimintaa johtaa tehtävään

määrätty hallitusneuvos.

18 §Valtioneuvoston käännöstoimisto käsittelee

asiat, jotka koskevat:1) hallituksen esitysten sekä asetusten, val-

tioneuvoston päätösten ja muiden näihin rin-nastettavien säädöskokoelmassa julkaistaviensäädösten ja päätösten kääntämistä kotimai-sille kielille,2) valtioneuvoston eduskunnalle annetta-

vien kertomusten sekä eduskunnalle osoitet-tujen kirjelmien kääntämistä kotimaisillekielille,3) tasavallan presidentin, valtioneuvoston

jäsenten ja ministeriöiden virkamiesten vi-rantoimituksessa tarvittavien suullisten jakirjallisten esitysten kääntämistä kummalle-kin kotimaiselle kielelle,

708 N:o 261

4) kielilain täytäntöönpanosta annetussaasetuksessa (311/1922) edellytettyjä kään-nöksiä,5) valtioneuvostossa tarvittavien virallisten

asiakirjojen kääntämistä ulkomaisille kielillesekä niistä kotimaisille kielille, sikäli, kuinkäännöstoimistolla on tähän mahdollisuuk-sia.Käännöstoimiston kielipalvelu kokoaa,

taltioi ja yhtenäistää Suomen hallinnon ter-mistöä ja nimikkeitä sekä niiden vieraskieli-siä vastineita ja antaa niistä tietoa sekä jul-kishallinnolle että yleisölle.Hallitusneuvos, käännöstoimiston päällikkö

johtaa toimiston toimintaa sekä tarkastaahenkilökohtaisesti ensisijaisesti kaikki sää-döskokoelmassa julkaistavat tekstit.Apulaispäällikkö huolehtii käännöstoimis-

tossa käännettyjen muiden kuin yllä mainit-tujen tekstien tarkastamisesta ja juridisestivaikeiden tekstien kääntämisestä sekä toimiitarpeen vaatiessa toimiston päällikön sijaise-na.

19 §Valtioneuvoston arkiston ja kirjaamon teh-

tävänä on:1) vastaanottaa ja säilyttää valtioneuvoston

ja ministeriöiden, ulkoasiainministeriötä,puolustusministeriötä ja sisäasiainministeriönrajavartio-osastoa lukuun ottamatta, asiakir-joja ja hoitaa niihin liittyvää tietopalvelua,2) huolehtia valtioneuvostolle osoitettujen

asiakirjojen kirjaamisesta ja toimittamisestaasianomaisille ministeriöille,3) huolehtia maksullisten ja leimaverollis-

ten valtioneuvoston sekä valtioneuvostonkanslian ja ministeriöiden päätösten ja toimi-tuskirjojen luovuttamisesta ja lähettämisestäasianosaisille,4) huolehtia kanslian asiakirjojen kirjaami-

sesta ja muusta arkistotoimesta,5) huolehtia kanslian kirjastosta, informaa-

tiopalvelusta, lehtitilauksista ja lehtikierrosta,6) huolehtia valtioneuvoston virallisesta il-

moitustaulusta,7) huolehtia komiteanmietintöjen ja mui-

den valtioneuvoston kanslian julkaisujen yh-denmukaisuudesta.Valtioneuvoston arkiston ja kirjaamon toi-

mintaa johtaa arkistopäällikkö.

20 §Valtioneuvoston turvallisuusyksikkö käsit-

telee asiat, jotka koskevat:

1) valtioneuvoston ja sen jäsenten turvalli-suustoimintaa,2) ministeriöiden ja oikeuskanslerinviras-

ton turvallisuustoiminnan ohjausta ja yhteen-sovittamista sekä keskitetysti hoidettavienturvallisuushankkeiden toteuttamista,3) valtioneuvoston turvallisuusvalvomon

toimintaa,4) kanslian hallinnassa olevien suojatilojen

sekä valmiussairaalan toimintaa,5) valtioneuvoston teleliikenneverkon pal-

velujen kehittämistä ja yhteensovittamista,6) kanslian puhelinpalveluja,7) huonetilojen hankkimista, vuokraamista

ja ylläpitoa,8) kanslian kalusto- ja laitehankintoja,

-huoltoa sekä materiaalihallintoa pois lukientietojenkäsittelylaitteet,9) valtioneuvoston keskitettyjä kuljetuspal-

veluja sekä valtioneuvoston autojen hankin-taa, käyttöä ja huoltoa.Turvallisuusyksikön toimintaa johtaa val-

tioneuvoston turvallisuuspäällikkö.

21 §Edustustila- ja virastopalveluyksikön tehtä-

vänä on:1) huolehtia valtioneuvoston edustustilojen

toiminnasta,2) järjestää vahtimestaripalvelut valtioneu-

vostolle ja valtioneuvoston kanslialle mu-kaan lukien edustustilat,3) vieraiden vastaanotto ja asiakkaiden

ohjaus ja osallistua valtioneuvoston ja kans-lian turvajärjestelmien ylläpitämiseen,4) valtioneuvoston jakelukeskuksen toi-

minnasta ja kanslian sisäisistä jakelupalve-luista huolehtiminen,5) huolehtia kanslian tukitoimintoihin kuu-

luvista materiaalihankinnoista sekä kuljetus-,painatus-, kopiointi-, huolto-, ja muista sel-laisista sisäisistä palveluista,6) valtioneuvoston vahtimestarien virkapu-

kuja ja virkamerkkejä koskevien keskitetty-jen ohjeiden ja niiden hankintojen valmiste-leminen,7) erityistilaisuuksiin liittyvien keskitetty-

jen vahtimestaripalvelujen järjestäminen.Yksikkö yhteensovittaa kanslian toimin-

tayksiköihin sijoitettujen vahtimestareidentoimintaa sekä ministeriöiden vahtimestarientoimintaa kanslian tiloissa.Valtioneuvoston edustustiloja ovat valtio-

neuvoston juhlahuoneisto, Säätytalo, päämi-nisterin virka-asunto Kesäranta ja König-stedtin kartano.

709N:o 261

Edustustila- ja virastopalveluyksikön toi-mintaa johtaa tehtävään määrätty hallitus-neuvos, kuitenkin 21.2.2000—18.2.2001 vä-lisenä aikana oman toimensa ohella hallinto-johtaja.

22 §Valtion vierastalo on yksinomaan kanslian

määräämässä valtion vieraiden edustuskäy-tössä.

Sisäinen hallinto

23 §Kanslian henkilöstökoulutuksen suunnitte-

lua varten on kanslian koulutusryhmä, johonalivaltiosihteeri nimeää kanslian eri toimin-tayksiköitä tasapuolisesti edustavat henkilöt.Alivaltiosihteeri määrää yhden henkilöstätoimimaan ryhmän puheenjohtajana.Koulutusryhmän tehtävistä on määrätty

sopimuksessa valtioneuvoston kanslian yh-teistoiminnasta.Koulutusasioiden valmistelua ja toteutta-

mista varten kansliassa on tehtävään erik-seen määrätty koulutussihteeri, jonka tehtä-vänä on toimia koulutusryhmän sihteerinäsekä yhdyshenkilönä valtion henkilöstökou-lutusta kehittävien elinten ja kanslian välillä.

24 §Henkilöstölle tulee mahdollisuuksien mu-

kaan tarjota uusia, ammatillisesti vaativam-pia työtehtäviä ja siten pyrkiä edistämäänkanslian sisällä tapahtuvaa työkiertoa. Kaik-ki kansliassa vapautuvat virat, työtehtävät taiviransijaisuudet tulee aina saattaa henkilös-tön tietoon.

25 §Kanslian henkilökunnan vuosilomajärjes-

tyksen ja vuosilomien vahvistamista vartentoimintayksiköiden tulee toimittaa ehdotuk-sensa hallinto- ja talousyksikköön vuosittainhuhtikuun 15 päivään mennessä.Kansliassa pidetään luetteloa vuosilomista

ja muista poissaoloista. Jokaisen on ilmoitet-tava lomastaan tai poissaolostaan esimiehel-leen ja henkilölle, joka on määrätty tällaisenluettelon pitäjäksi.

26 §Valtiosihteeri suorittaa virkamatkoja pää-

ministerin ja alivaltiosihteeri pääministerintai valtiosihteerin määräyksestä tai luvalla,pääministerin erityisavustajat pääministerin

tai valtiosihteerin ja ministerien erityisavus-tajat pääministerin tai ministerin määräyk-sestä tai luvalla. Kuljetuspäällikkö antaa kul-jetustehtäviin liittyvät matkamääräykset mi-nisterien autonkuljettajille. Kanslian muutvirkamiehet suorittavat virkamatkoja alival-tiosihteerin määräyksestä tai luvalla.

Asioiden valmistelu

27 §Asioista, jotka koskevat myös toisen toi-

mintayksikön toimialaa, on niitä valmistelta-essa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymykses-sä olevan toimintayksikön asianomaisen vir-kamiehen kanssa.

28 §Ennen kuin asia esitellään pääministerin

tai valtiosihteerin ratkaistavaksi taikka asiaakoskeva esittelylista jaetaan, esittelijän ontoimitettava asiakirjat tai selostettava suul-lisesti asia alivaltiosihteerille ja asianomai-selle esimiehelle, jolle ne on toimitettava taiselostettava myös alivaltiosihteerin ratkaista-essa asian.Tasavallan presidentin istunnon, valtioneu-

voston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokun-nan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakot-tavista syistä jakaa ennen kuin asia on selos-tettu pääministerille ja hän on hyväksynytsen ottamisen esittelyyn.

29 §Valtiosihteerille, alivaltiosihteerille ja asi-

anomaisille esimiehille on hyvissä ajoin etu-käteen annettava tieto kaikista heidän tehtä-viensä kannalta tärkeistä valmisteltavina ole-vista asioista sekä henkilökunnan työtehtä-viin kohdistuvista suunnitteilla olevista muu-toksista.

30 §Kunkin esimiehen on pidettävä alival-

tiosihteeri tietoisena tärkeimmistä toimin-tayksikössään käsiteltävinä olevista asioistaja niiden käsittelyvaiheesta, jotka liittyvätkanslian johtamiseen tai ovat sen toiminnankannalta keskeisiä.

31 §Erityisten valmistelu- tai muiden tehtävien

suorittamista varten voidaan pääministerin,valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin päätök-sellä asettaa projektiryhmiä ja työryhmiä.

710 N:o 261

Ulkoinen tiedotus

32 §Julkisuuteen annettavasta kanslian tiedo-

tuksesta tai tiedotustilaisuuden järjestämises-tä on etukäteen neuvoteltava tarpeen mukaanpääministerin, valtiosihteerin tai alivaltiosih-teerin kanssa. Tämä ei kuitenkaan koskekanslian alaisten komiteoiden tai muidensivuelinten tiedotuksia.Tiedottamisen käytännön järjestelyistä so-

vitaan valtioneuvoston tiedotuspäällikönkanssa.Julkisuudessa kanslian edustajana esiinty-

vän virkamiehen on tarpeen mukaan ilmoi-tettava esiintymisestä etukäteen esimiehil-leen.

Ratkaisuvalta

33 §Pääministeri nimittää tai ottaa kansliassa

virkamiehen, jonka palkkausluokka on vä-hintään A 24 palkkausluokan mukainen.

34 §Kielenkääntäjänä toimivan virkamiehen,

jonka palkkaus on enintään A 22 palkkaus-luokan mukainen, nimittää tai ottaa hallitus-neuvos, käännöstoimiston päällikkö.Muut virkamiehet nimittää tai ottaa kans-

liassa alivaltiosihteeri.

35 §Virkamiehelle annettavan todistuksen vir-

kamiehen irtisanoutumisesta ja virkasuhteenpäättymisestä antaa alivaltiosihteeri.

36 §Virkavapauden, johon virkamiehellä on

oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla,myöntää hallitusneuvos, hallintojohtaja.Muun virkavapauden myöntää virkaan nimit-täjä.

37 §Alivaltiosihteeri ratkaisee sen lisäksi, mitä

34 §:n 2 momentissa, 35 §:ssä ja 40 §:n 3momentissa on määrätty, asiat, jotka koske-vat:1) lausunnon antamista valtioneuvoston

kanslian toimialaan kuuluvissa asioissa, jol-lei asialla ole laajempaa yhteiskunnallistamerkitystä,2) valtioneuvoston kanslian sisäistä järjes-

tystä,

3) hallintopäätöksiä, jotka eivät ole niinperiaatteellisia tai laajakantoisia, että ne onesiteltävä pääministerin tai ministerin rat-kaistavaksi, ja joita ei ole työjärjestyksessäannettu kanslian muulle virkamiehelle.4) määrärahojen yleistä käyttösuunnitel-

maa ja määrärahojen jakoa toimintayksi-köille,5) vuosilomajärjestystä,6) kertaluonteisten palkkioiden sekä hy-

väksyttyjen perusteiden mukaisten palk-kausten vahvistamista.

38 §Hallitusneuvos, hallintojohtaja ratkaisee

sen lisäksi, mitä 36 §:ssä on määrätty, asiat,jotka koskevat:1) valtioneuvoston jäsenten, valtioneuvos-

ton kanslian virkamiesten ja ministerien eri-tyisavustajien virkamatkoista suoritettavienmatkakustannusten korvausten maksattamis-ta,2) lupaa oman auton käyttämiseen virka-

matkoilla,3) määräajan jälkeen esitettyjen matkalas-

kujen maksamista.

39 §Lisäksi 21.2.2000—18.2.2001 välisenä ai-

kana hallintojohtaja ratkaisee asiat, jotkakoskevat:1) omaisuuden poistamista ja tileistä pois-

toa,2) lomakkeiden ja asiakirjojen kaavojen

samoin kuin sinettien ja leimojen vahvista-mista,3) ikälisiä ja lomakorvauksia.Muutoin 1 momentissa tarkoitetut asiat

päättää hallinto- ja talousyksikön hallitus-neuvos.

40 §Toimintayksikön esimies ratkaisee yksik-

könsä toimintaa koskevat asiat.Sellaisen asian, jossa on tehtävä kirjallinen

hallintopäätös, toimintayksikön esimies rat-kaisee kuitenkin vain siinä tapauksessa, ettäoikeus on hänelle tässä työjärjestyksessä ni-menomaisesti annettu.Toimintayksikölle tai vastuualueelle alival-

tiosihteerin päätöksellä osoitettujen määrära-hojen käytön ratkaisee toimintayksikön esi-mies tai vakinaisen työnjaon mukainen vas-tuualueen vastuuhenkilö. Tähän kuuluumyös tilausten ja hankintasopimusten teke-minen.

711N:o 261

Toimintayksikön esimiehellä on oikeuspidättää alaisilleen kuuluva asia käsiteltäväk-seen ja ratkaistavakseen.Tietoja viranomaisen toiminnan julkisuu-

desta annetun lain tarkoittamista viranomai-sen julkisista asiakirjoista antaa asian käsit-telijä. Salaista tai muuta viranomaisen asia-kirjaa koskevan päätöksen tekee toimintayk-sikön esimies esittelystä.

41 §Muut kuin yksityisen kansalaisen tai

yhteisön etua tai oikeutta sekä henkilöstönpalvelussuhdetta koskevat asiat ratkaistaanilman esittelyä, jos ratkaisija itse on pääosinasian valmistellut.Ellei toisin ole säädetty tai määrätty ja

ellei erityisestä syystä muuta johdu, tehdäänkanslian sisäistä henkilöstö- ja taloushallin-toa koskevat päätökset ilman esittelyä.

42 §Toimituskirjat asioissa, joissa yhdellä ker-

taa on ratkaistu useita erillisiä asioita, voiallekirjoittaa esittelijä yksin. Muuten nouda-

tetaan, mitä valtioneuvoston ohjesäännössäon asiakirjojen allekirjoittamisesta säädetty.

Erinäisiä määräyksiä

43 §Tarkemmat määräykset ja ohjeet työn ja

tehtävien jaosta toimintayksiköissä antaatarvittaessa asianomaisen toimintayksikönesimies tai alivaltiosihteeri.

44 §Mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty

pääministeristä, koskee soveltuvin osin val-tioneuvoston kanslian toimialaan kuuluviaasioita käsittelemään määrättyä ministeriähänen toimialansa asioissa.

Voimaantulo

45 §Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä

maaliskuuta 2000 ja sillä kumotaan 21 päi-vänä helmikuuta 2000 annettu valtioneuvos-ton kanslian työjärjestys.


Pääministeri Paavo Lipponen

Valtiosihteeri Rauno Saari

712

N:o 261

N:o 255—261, 3 arkkia

PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALAOY EDITA AB, HELSINKI 2000 ISSN 1455-8904

SDK/SÄHKÖINEN PAINOS

suomen sÄÄdÖskokoelma · tuomioistuimeen,alueidenkomiteaan,talous-ja sosiaalikomiteaan, euroopan...

Documents