suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset...leirintäalueiden (9) ja sf-caravan...

Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset

Seurantatutkimus 2019

Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019

SisältöSivu

Tutkimuksen toteutus 3

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet 4

Tutkimuksen tiedonkeruu 5

Yhteenveto päätuloksista 6-8

Päätulokset

Motiivit leirintämatkailuun 10

Matkojen ajoitus 11

Ajokilometrit Suomessa ja yleensä 12

Leirintämatkailun majoitusmuodot 13

Matkan pääasiallinen tarkoitus 14

Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot 15

Leirintämatkan kesto 16-17

Leirintämatkan kustannukset 18-18

Leirintäalueen suosittelu 20

Leirintämatkojen tulevaisuus 21-23

Leirintäalueiden kehittäminen 24

Rahankäyttö leirintämatkailussa 25

Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla 26

Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan 27

Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset 28

Leirintämatkailun aikaansaamat verot 29

Liitteet:

Vastaajaprofiili, leirintäalueiden kapasiteetti, yöpymiset ja muutokset

Toimialan tunnuslukuja, kerrannaisvaikutusten laskentaperusteet

2

Kuva: Rastila Camping Helsinki

Kansikuva: SF-Caravan ry


Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty monikanavaisesti:

- Paperilomakekysely asiakkaille, leirintäalueen henkilökunnan avustamana- SF Caravan ry:n asiakasrekisteriin sähköinen nettikysely, osana uutiskirjettä

Tutkimusmetodi: tulo- ja työllisyysvaikutusten laskenta Pohjoismaisen menomenetelmän avulla (tiedonkeruu kävijäkyselynä)

Tiedonkeruuaika: leirintäalueilla 24.6.-4.8.2019, SF-Caravan ry:n uutiskirje 7.-18.8.2019.

Vastaajamäärä: 2 608

Tutkimus tehty neljännen kerran (edellisinä vuosina 2013, 2015, 2017).

Tutkimuksen tulokset tarkoitettu vain tilaajien omaan käyttöön.

Tulosten luotettavuus hyvä, vastaajamäärä riittävä kokonaisanalyysin tekemiseen.

Päätulokset on raportoitu myös leirintäalueittain.

Virhemarginaali on suurimmillaan noin +/- 2 %-yksikköä (95%:n luotettavuustasolla). Esitämme kiitokset tuloksellisesta yhteistyöstä kaikille, jotka aktiivisesti myötävaikuttivat tämän tutkimuksen toteutukseen. Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Suomen Leirintäalueyhdistys ja SF-Caravan ry.

Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, [email protected] Moilanen, yliopettaja, [email protected]

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

3

mailto:[email protected]:[email protected]

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet

Tutkimus selvittää leirintämatkailijoiden rahankäytön ja tulo- ja työllisyysvaikutukset.

Tulokset sisältävät vertailutiedot 2017 tehtyyn tutkimukseen, jonka toteutustapa oli pääosin sama.

Vuoden 2019 tutkitut leirintäalueet ja vastaajamäärät on esitetty ohessa. SLY:njäsenalueita oli 9 ja SF-Caravan –alueita 3.

Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 4

Tutkitut leirintäalueet 2019 n=

Helsinki, Rastila 147

Kalajoki, Camping Hiekkasärkät 137

Kouvola, Tykkimäki 125

Kuopio, Rauhalahti 135

Naantali, Naantali Camping 107

Oulu, SF-Caravan Rantasarka 107

Rovaniemi, Ounaskoski 111

Savonlinna, Tanhuvaara 98

Seinäjoki, SF-Caravan Kalajärvi 132

Sotkamo, SF-Caravan Kattivankkuri 130

Tampere, Härmälä 112

Virolahti, Vaalimaa Camping 108

Joku muu 1098

Yhteensä 2547

Kuva: SF-Caravan ry

Tutkimusten tiedonkeruut 2015, 2017 ja 2019

5

2019 2017 2015

Tiedonkeruumetodi(Toimeksiantaja rekrytoinut merkittävimmät leirintäalueet mukaan)

- Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta)- Sähköinen nettikysely

(SF-Caravan ry:n uutiskirje 23 000:lle)- Kieliversiona suomi ja englanti.

- Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta)

- Informoitu lomakekysely (henkilökunta)- Sähköinen nettikysely

(SF-Caravan ry:n uutiskirje17 000:lle)

- Henkilökohtaiset haastattelut (tutkija ja henkilökunta)

- Informoitu lomakekysely (tutkija ja henkilökunta)

Kohderyhmät (vastaajat)

- Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvien leirintäalueiden (9) ja SF-Caravan -leirintäalueiden (3) asiakkaat

- SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet(23 000 hlöä), karavaanarit.fi -sivuston uutiset ja Facebook-sivut.

- Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet, 12 + muita

- Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet

Tiedonkeruun aika Leirintäalueilla 24.6.-4.8. ja uutiskirje 7.-18.8.2019 3.7. - 10.8.2017 22.6. - 12.7.2015

Laajuus(vastauksia)

Yhteensä: n=2608A) Informoitu lomakekysely leirintäalueilla: n=1112- mukana 12 leirintäaluettaB) SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet: n=1496

Yhteensä: n=1991A) Informoitu lomakekysely + flyer kutsu nettikyselyyn- internet-kysely: n=145- paperilomakevastaajat: n=882B) SF-Caravan ry:n uutiskirjevastaajat: n=963

Yhteensä: n=804

19 leirintäaluetta- 8:lla leirintäalueella haastattelemalla- 11:lla leirintäalueella paperilomakkeella

Otosperiaatteet - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla- SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki)

- Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla- SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki)

- Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla

Vertailtavuudesta: vuosien 2017 ja 2019 kokonaistuloksen vertailtavuus on hyvä. Sen sijaa vertailtavuus vuoden 2015 tuloksiin on suuntaa-antava johtuen tiedonkeruumenetelmien erilaisuudesta.

6

Yhteenveto päätuloksista 1 (3)MatkustusmotiiviLeirintämatkailussa houkuttelevat eniten vapaus (paikan ja ajansuhteen) sekä matkakohteiden ja -vaihtoehtojen monipuolisuus.

AjokilometritLeirintämatkailijat ajavat vuodessa tyypillisesti noin 4000 km. (mediaani), josta Suomessa noin 2500 km. Leirintämatkojen ajomatkat ovat pidentyneet vuodesta 2017.

Majoitusmuodot ja kulkuneuvotSuosituimmat majoitusmuodot ovat oma matkailuauto (48%:lla) tai oma matkailuvaunu (35%:lla), matkailuauton suosio on kasvussa.

Leirintämatkailijat liikkuvat tyypillisesti matkailuautolla (48%) ja auto-matkailuvaunu yhdistelmällä (34%).

Matkan ajoitus ja tarkoitusLeirintämatkailun sesonki on jonkin verran laajentunut touko-kesäkuulle ja syyskuulle verrattuna vuoteen 2017. Huippukuukautena heinäkuu säilyttänyt asemansa. Karavaarit tekevät matkoja kesäsesongin ulkopuolellakin.

Leirintäaluematkailijat ovat matkalla loman johdosta (95% vastaajista).

Leirintäaluemajoituksen sisältävällä matkalla ollaan tyypillisesti noin yksi viikko, noin 2 yötä/leirintäalue.

Leirintäalueen suositteluMatkailijoista 84% suosittelee hyvin tai melko todennäköisesti leirintäaluetta ystäville. Suosittelun keskiarvo 4,3. Tulos on pysynyt

ennallaan viime vuosina.

Kulut leirintämatkailustaLeirintämatkasta johtuvat ajamisen kulut yhden matkan osalta ovat keskimäärin 300 € (mediaani). Karavaanarit käyttävät rahaa (300 €) muita leirintäalue-matkailijoita (240 €) enemmän. Rahan käyttö on jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2017.

Leirintämatkat tulevaisuudessaLeirintämatkailijoista jopa 97% aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna. Vastaajista joka kolmannes ennakoi oman leirintämatkailun lisääntyvän lähivuosina.Leirintämatkailua lisäävät mm. myönteiset kokemukset, vaihtelu arkeen ja kivat, mielenkiintoiset kokemukset. Leirintämatkailua vähentävät tyypillisesti ikääntyminen, terveysasia sekä raha-asiat.

Tyypillinen leirintäaluematkailijaLeirintäalueilla tehdyn kyselyn tyypilliset vastaajat olivat naisia, 35-49 vuotiaita ja Länsi-Suomessa asuvia. Karavaanarit (SF-Caravan ry:n kautta vastanneet) olivat tyypillisesti miehiä, yli 60-vuotiaita, Länsi-Suomessa asuvia, leirintämatkailun aktiiviharrastajia ja 1-2 hengen aikuistaloudessa asuvia.

Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kääntyneet nousuun- Leirintämatkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset (htv):

2 742 htv (2017: 2 520 htv). - Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus1 848 htv (2017: 1 829 htv).

Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot selvässä kasvussaVerotuloja leirintämatkailuala maksoi 79,3 milj.€ (2017: 71,3 milj. €), nousua 11 %.• Henkilöverotus: 33,4 milj., (2017: 30,2 milj.)• Matkailijoiden muun kulutuksen verot 22,2 milj.€ (pl polttoaine)

(2017: 21,4 milj. )• Polttoaineen myyntiverot: 23,7 milj., (2017: 19,8 milj.)

Rahankäyttö leirintämatkailussaKoko leirintämatkailun liikevaihto on 215,7 milj €, kasvua 9 %.(v. 2017: 198 milj. € ).

Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla:majoituskulut, ruoka- ja elintarvikkeiden, polttoaineiden ostaminen ja ravintoloissa/ kahviloissa käyminen ovat yleistä.

Seurueet käyttävät rahaa matkan aikana 237 € /vrk. Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 104 € / vrk / hlö. Rahaa käytetään paikkakunnalla aikaisempaa enemmän (+ 8,3 %).

Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden on n. 1 300 €(2017: 1 200 € ), kasvua 7 % . Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa n. 237 € (2017: 235 €), kasvua + 0,8 %.

KEHITYS 2017-2019Päähavaintoja: - Päiväkohtainen rahankäyttö leirintämatkalla on kasvanut- Yöpymisten määrä kasvussa - Verotulovaikutus kasvussa.- Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kasvussa- 97 % leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan seuraavana vuonna, matkailijoiden määrä ennakoidaan kasvavanMajoitustilasto 2018 -2017- Leirintäalueiden kapasiteetti / tarjonta lievästi vähentynyt.- Yöpymisten määrä lisääntynyt (+ 3,4 %).- Huoneiden käyttöaste (32,6 %) lievästi kasvanut (+ 1,4%-yks.).

Yhteenveto päätuloksista 2 (3)

Syöte Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 7

Matkustusmotiivi Ajokilometrit Suomessa ja yleensä

Kulkuneuvot Matkan kesto

Majoitusmuodot:

Leirintäalueen suosittelu

2019 2017

Mediaani:

Ajokilometrit leirintämatkoilla 4 000 3 000

Ajokilometrit Suomessa 2 500 2 500

48%

35%

7%

6%

4%

1%

1%

1%

Matkailuauto, oma

Matkailuvaunu, oma

Mökki/loma-asunto

Teltta

Matkailuauto, vuokrattu

Matkailuvaunu, vuokrattu

Huone

Muu

20172019

48%

34%

15%

1%

1%

1%

0% 20% 40% 60%

Matkailuauto

Auto ja matkailuvaunu

Auto

Moottoripyörä

Polkupyörä

Jokin muu

2017

2019

KESKIARVOT vrk

Tämän matkan kesto 18

Viipymä tällä leirintäalueella 7,1

Yöpymismäärä muualla koko matkalla

10,3

MEDIAANIT

Tämän matkan kesto 7

Viipymä tällä leirintäalueella 2


5

50%

51%

34%

33%

12%

12%

2019 (ka. 4,3)

2017 (ka. 4,3)

0% 20% 40% 60% 80% 100%

5=hyvin todennäköisesti 4 3 2 1=ei lainkaan todennäköisesti

Yhteenveto päätuloksista 3/3

Syöte Asiakastyytyväisyystutkimus 20198

Leirintäaluematkailuseuraavan 5 vuoden aikana

Leirintäaluematkailualisäävät

Leirintämatkailun liikevaihto

•2015: 197 401 000 €•2017: 197 807 000 €•2019: 215 727 000 €

kasvua 9 %

Rahankäyttö-kohteet(milj. €)

Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset (htv):

- Kokonaisvaikutus 2 742 (2017: 2520) - Välitön työllisyysvaik. 1 848 hlöä (2017:1829)

Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot: 79,3 miljoonaa euroa

(2017: 71,3 milj., kasvua 11 %)

33%

15%

56%

75%

11%

10%

2019

2017

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Lisääntyy Pysyy melko samana Vähenee

%

91 €

96 €

104 €

80 €

85 €

90 €

95 €

100 €

105 €

2015 2017 2019

Leirintämatkailijanrahankäyttö

Keskiarvo/ vrk

PÄÄTULOKSET


Kuva: SF-Caravan ry


Leirintämatkailussa houkuttelevat vapaus ja vaihtoehtojen monipuolisuus

10

Motiivit leirintämatkailuun:

5%

12%

16%

17%

21%

28%

31%

41%

42%

50%

54%

67%

69%

Muu syy

Perinne, aikaisempi osallistuminen

Yhteisöllisyys (ajanvietto samankaltaisten…

Ystävien, tuttujen tapaaminen

Sosiaalisuus – tapaa uusia ihmisiä

Edullinen hinta

Spontaani liikkuminen

Virkistäytyminen, vaihtelunhalu

Luonnonläheisyys, luontokokemus

Karavaanarimatkailu

Paljon eri vaihtoehtoja, alueita minne mennä

Aikatauluista riippumaton matkanteko

Vapaus mennä minne tahtoo

2019

2017

Miksi harrastat tai kokeilet leirintämatkailua?


Leirintämatkailu on jonkin verran laajentunut touko-kesäkuulle ja myös syyskuulle verrattuna vuoteen 2017. Karavaanarit tekevät matkoja varsinaisen kesäsesongin ulkopuolellakin.

Matkojen ajoitus

8%8%

14%

22%

41%

69%

90%

72%

52%

22%

9%

8%7%7%

12%

18%

32%

58%

92%

68%

42%

18%

8% 7%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

2019 2017

10 1118

29

52

74

8782

65

30

12 114 4

914

26

61

94

58

35

13

5 50

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100% Uutiskirje-vastaajat (n=1496) Leirintäalue-vastaajat (n=1112)

Missä kuussa olet tehnyt tai tulet todennäköisesti tekemään leirintämatkan vuoden 2019 aikana?

2019


Leirintämatkailijat ajavat vuodessa tyypillisesti noin 4000 km. (mediaani), josta Suomessa noin 2500 km. Leirintämatkojen ajomatkat ovat pidentyneet vuodesta 2017.

Ajokilometrit Suomessa ja yleensä

12

Arvioi, paljonko sinulle / perheelle kertyy leirintämatkoillanne ajokilometrejä 2019 aikana?

v. 2019:

Kaikkivastaajat

Leirintäaluevastaajat

Uutiskirjevastaajat

n=2608 n=1112 n=1496

Kilometrit yhteensä Keskiarvo 5740 4652 6302

Kilometrit yhteensä Mediaani 4000 3000 5000

Kilometrit vain Suomessa Keskiarvo 3737 2860 4354

Kilometrit vain Suomessa Mediaani 2500 2000 3000

3%

10%

7%

7%

4%

9%

60%

4%

17%

10%

13%

6%

12%

38%

Ajokilometrit…Alle 500 km

500-1000 km1001-1500 km1501-2000 km2001-2500 km2501-3000 km

Yli 3000 kmAjokilometrit Suomessa

Alle 500 km500-1000 km

1001-1500 km1501-2000 km2001-2500 km2501-3000 km

Yli 3000 km

2017

2019

4 866

3 771

3 000

2 500

5 740

3 737

4 000

2 500

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

Keskiarvot

Ajokilometrit leirintämatkoilla

Ajokilometrit Suomessa

Mediaanit

Ajokilometrit leirintämatkoilla

Ajokilometrit Suomessa

20172019


Leirintämatkailun majoitusmuodot

Suosituimmat majoitusmuodot ovat oma matkailuauto (48% tai oma matkailuvaunu (35%), oman matkailuauton suosio kasvussa.

13

48%

35%

7%

6%

4%

1%

1%

1%

Matkailuauto, oma

Matkailuvaunu, oma

Mökki/loma-asunto

Teltta

Matkailuauto, vuokrattu


Huone

Muu

2017

2019

v. 2019:Kaikki

vastaajat Leirintäalue-

vastaajat Uutiskirje-vastaajat

% % %

Matkailuauto, oma 48 36 58

Matkailuvaunu, oma 35 31 38

Mökki/loma-asunto 7 13 2

Teltta 6 12 1

Matkailuauto, vuokrattu 4 7 2


1 2 1

Huone 1 1

Muu 1 2 1

Majoitusmuoto tällä matkalla?


Matkan pääasiallinen tarkoitus

Leirintäaluematkailijat ovat matkalla loman johdosta (95%). Tulos ennallaan.

14

Matkanne pääasiallinen tarkoitus?

95

1

4

95

1

4

0 20 40 60 80 100

Lomamatka

Työ- tai liikematka

Muu

%

2017

2019

v. 2019:Kaikki

vastaajat(n=2608)

Leirintäalue-vastaajat (n=1112)

Uutiskirje-vastaajat (n=1496)

% % %

Lomamatka 95 97 94

Työ- tai liikematka 1 1

Muu 4 2 6


Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot

Leirintämatkailijat liikkuvat tyypillisesti matkailuautolla ja auto-matkailuvaunu yhdistelmällä.

15

48%

34%

15%

1%

1%

1%

0% 20% 40% 60%

Matkailuauto

Auto ja matkailuvaunu

Auto

Moottoripyörä

Polkupyörä

Jokin muu

2017

2019

v. 2019:Kaikki

vastaajatLeirintäalue-

vastaajatUutiskirje-vastaajat

% % %

Matkailuauto 48 40 54

Auto ja matkailuvaunu 34 31 36

Auto 15 25 8

Polkupyörä 1 1

Moottoripyörä 1 1

Muu 1 1 1

Pääasiallinen kulkuneuvo tällä matkalla?


Mediaani-keskiarvon mukaan leirintäaluemajoituksen sisältävä matka kestää tyypillisesti viikon (2 yötä / leirintäalue). Karavaanareiden matkat ovat kestoltaan selvästi pitempiä kuin muiden leirintäaluematkailijoiden.

Matkan kesto 1 (2)

16

18

7,1

10,3

7

2

5

KESKIARVOT

Tämän matkan kesto yht. (vrk)

Viipymä tällä leirintäalueella (vrk)


MEDIAANIT

Tämän matkan kesto yht. (vrk)

Viipymä tällä leirintäalueella (vrk)


2017 (n=1991)

2019 (n=2608)

2019:Kaikki

vastaajatLeirintäalue-

vastaajatUutiskirje-vastaajat

KESKIARVOT

Tämän matkan kesto (vrk) 18 12,3 22,4

Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) 7,1 3,1 10,4


10,3 9,8 10,7

MEDIAANIT

Tämän matkan kesto (vrk) 7 7 9

Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) 2 2 3


5 5 5

Montako vuorokautta arvioit olevanne a) matkalla yhteensä tällä matkalla, b) tällä leirintäalueella matkan aikana?Montako yötä arvioit yöpyvänne muualla kuin tällä leirintäalueella tämän matkanne aikana?

Matkan kesto 2 (2)

17

Yleisin matkan kesto on 10-20 vrk. Alle 3 vrk:n lomat ovat kasvussa, niitä on jo lähes neljännes matkoista.

23%

20%

15%

28%

6%

9%

55%

20%

7%

4%

14%

27%

18%

14%

8%

8%

25%

Tämän matkan kesto (vrk)

1-3 vrk

4-6 vrk

7-9 vrk

10-20 vrk

21-30 vrk

Yli 30 vrk

Viipymä tällä /samalla leirintäalueella (vrk)

1-2 vrk

3-4 vrk

5-6 vrk

7-8 vrk

Yli 8 vrk


1-2 yötä

3-4 yötä

5-6 yötä

7-8 yötä

9-10 yötä

Yli 10 yötä

20172019

2,02,0

5,05,0

Vrk, mediaani v. 2017v. 2019

8,07,0


Leirintämatkasta johtuvat ajamisen kulut ovat keskimäärin 300 € (mediaani) / matka. Karavaanarit käyttävät rahaa muita leirintäaluematkailijoita enemmän leirintämatkan ajomatkaan. Rahan käyttö on jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2017.

Leirintämatkan ajoneuvokulut:

Paljonko arvioit ajoneuvon käyttökulujen olevan koko tämän matkasi aikana?

KaikkiLeirintäalue

vastaajat Uutiskirjevastaajat

n= 2608 1112 1496

Keskiarvo 549 410 652

Mediaani 300 240 300

12%

30%

14%

9%

10%

25%

0% 10% 20% 30% 40%

Alle 100 euroa

100-200 euroa

201-300 euroa

301-400 euroa

401-500 euroa

Yli 500 euroa

2017

2019

475

300

549

300

Keskiarvo (€)

Mediaani (€) 2017

2019


Koko matkan aikana käytettiin rahaa eri asioihin (koko seurue) keskimäärin 1300€ (mediaani

700 €). Ulkomaalaiset (ka. 2544€) käyttivät rahaa suomalaisia (ka. 1222€) enemmän.

Karavanaarit käyttivät rahaa enemmän kuin muut leirintäaluematkailijat

Leirintämatkan kustannukset, koko matka:

Paljonko arvioit kuluttavasi rahaa koko tämän matkan aikana yhteensä kaikkeen mahdolliseen (esimerkiksi majoitus, käyntikohteet, veneet, pyörävuokrat, sauna, huvit, ostokset, ravintolat, alkoholi, polttoaineet ym.)?

v. 2019 Kaikki Leirintäalue

vastaajatUutiskirjevastaajat

Keskiarvo 1297 1095 1450

Mediaani 700 700 800

21%

19%

9%

8%

11%

25%

29%

15%

8%

8%

15%

0% 10% 20% 30%

Alle 400 euroa

400-800 euroa

801-1200 euroa

1201-1600 euroa

1601-2000 euroa

Yli 2000 euroa

2017

2019

1223

800

1124

2975

1297

700

1222

2544

Keskiarvo, €, kaikki

Mediaani €, kaikki

Suomalaiset (keskiarvo)

Ulkomaalaiset(keskiarvo)

2017

2019


Matkailijoista 50% suosittelee hyvin todennäköisesti leirintäaluetta ystäville (suosittelijoita yhteensä 84%). Suosittelun keskiarvoksi tulee 4,3. Tulos on pysynyt ennallaan viime vuosina.

20

Leirintäalueen suosittelu 1(2)

50%

51%

34%

33%

12%

12%

3%

3%

2019 (ka. 4,3)

2017 (ka. 4,3)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

5=hyvin todennäköisesti 4 3 2 1=ei lainkaan todennäköisesti

Miten todennäköisesti suosittelet tätä leirintäaluetta ystäville?


Leirintämatkailijoista 97% aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna.

Leirintämatkojen tulevaisuus

21

Vastaajista joka kolmannes ennakoi oman leirintämatkailun lisääntyvän lähivuosina. Matkojen määrä tulee lisääntymään.

97%

97%

3%

3%

2019

2017

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kyllä, ensi vuonna matkaillaan Ei / ei ole varma

33%

15%

56%

75%

11%

10%

2019

2017

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Lisääntyy Pysyy melko samana Vähenee

Miten sinun leirintämatkailu muuttuu seuraavan 5 vuoden aikana?

Aiotko tehdä leirintämatkan ensi vuonna 2020?

v. 2019Kaikki vastaajat

Leirintäalue-vastaajat

Uutiskirje-vastaajat

% % %

Lisääntyy 33 29 36

Pysyy ennallaan 56 63 50

Vähenee 11 8 13


Matkailua lisäävät myönteiset kokemukset, vaihteluhalu arkeen ja kivat, mielenkiintoiset kokemukset

22

Leirintämatkoja lisäävät

Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä

KaikkiLeirintäalue-


Kokemukset myönteisiä 45 46 45

Vaihtelua arkeen 43 43 44

Kivaa, mielenkiintoista 40 44 38

Aikaa enemmän 38 33 40

Näkee paljon 37 36 38

Mahdollisuudet matkantekoon lisäänt.

33 30 34

Loma 33 33 32

Uusien asioiden kokeminen 31 31 31

Helpompi majoittua 30 29 31

Ulkomaat kiinnostaa 27 16 34

Auto/vaunu hankittu, harkinnassa 26 25 26

Vapauden kaipuu 25 21 27

Enemmän aikaa itselle 25 20 27

Lapset varttuneet, mahdoll. enemmän

23 30 19

Tukee muuta harrastusta 16 16 15

Karavaanari yhteisö 15 11 17

Harrastuksena uusi / aloitamme uudest.

13 15 13

Kausipaikka varattu 7 5 8

Muu syy 4 3 5

4

7

13

15

16

23

25

25

26

27

30

31

33

33

37

38

40

43

45

0 20 40 60

Muu syy

Kausipaikka varattu

Harrastuksena uusi / aloitamme uudest.

Karavaanari yhteisö

Tukee muuta harrastusta

Lapset varttuneet, mahdoll. enemmän

Enemmän aikaa itselle

Vapauden kaipuu

Auto/vaunu hankittu, harkinnassa

Ulkomaat kiinnostaa

Helpompi majoittua

Uusien asioiden kokeminen

Loma

Mahdollisuudet matkantekoon lisäänt.

Näkee paljon

Aikaa enemmän

Kivaa, mielenkiintoista

Vaihtelua arkeen

Kokemukset myönteisiä

%


Matkailua vähentää tyypillisesti ikääntyminen, terveys ja raha-asiat

23

Leirintäaluematkoja vähentävät

Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä

2

2

5

5

8

8

8

9

10

11

16

19

59

0 10 20 30 40 50 60 70

Pienet lapset

Sosiaalisten suhteiden muutos

Kiinnostus loppui

Auto, vaunu myyty

Mukavuudenhalu

Muu syy

Työesteet

Aikaa vähemmän

Lapset varttuneet

Ajaminen raskasta

Kallista, ei varaa

Terveysasia

Ikääntyminen

%

Kaikki Leirintäalue-


Ikääntyminen 59 52 63

Terveysasia 19 19 19

Kallista, ei varaa 16 9 20

Ajaminen raskasta 11 12 11

Lapset varttuneet 10 15 7

Aikaa vähemmän 9 15 6

Työesteet 8 12 7

Mukavuudenhalu 8 7 8

Auto, vaunu myyty 5 7 4

Kiinnostus loppui 5 6 4

Sosiaalisten suhteiden muutos

2 2 3

Pienet lapset 2 5 0

Muu syy 8 5 10

Leirintäalueille toivotaan parempia saniteetti- ja saunapalveluja

24

Leirintäalueiden kehittäminen:

Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessäSuomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019

• Saniteetti- ja saunapalvelujen kehittäminen (nykyaikaistaminen, aukioloajat, sauna ja saunavuorot, suihkuja lisää, isommat tilat, yhteisvuoroja) 19 %

• WC-palvelujen kehittäminen (parempia, enemmän, siistimpiä, tarvikkeet, peilit, inva) 8 %

• Ulkoalueiden kehittäminen, siisteys ja viihtyisyys (uudistustarvetta kalusteet, laiturit, katoksia, grillaus-/nuotiopaikat ja -tarvikkeet, ranta- ja uima-alue, ruohonleikkuu, sähköpaikkojen määrä, harmaan veden laskupaikka) 8 %

• Huolto- ja sosiaali-, keittiötilojen ja tarvikkeiden kehittämistä/laajentamista (keittiön nykyaikaistaminen, tarvikkeet ja -laitteet, pyykinpesu, vesipisteet, tiskipaikat) 7 %

• Aktiviteetteja ja -paikkoja lisää (pelikenttiä, pingis, veneitä, minigolf, frisbee, pihapelitarvikkeet, kalastuspaikkoja, koirapuisto, vuokrapyöriä, luontopolkuja, illanviettopaikkoja, tapahtumia, trampoliini, ulkokuntolaitteet) 6 %

• Palvelujen kehittäminen ja lisääminen (nettivaraukset, kuuman veden määrä, vesipisteitä lisää, leikkitätejä, iltatoimintaa, vaunujen pesupaikka, tilojen laajennus, pyörien vuokraus, rantasauna, ajokaivo, roskiksia lisää) 5 %

• Lasten ja nuorten huomioiminen ( tekemistä, lapsiyhtävällisyyttä, leikkipaikkoja, kiipeilytelineet, leikkipaikkojen nykyaikaistaminen) 5 %

• Kiinteistöjen huoltoa ja korjausta ja uusimista 4 %

• Tiedottaminen ja ohjeistus (opasteita, tiedotteita lisää, kyltitykset, karttamerkinnät, kuulutukset) 4 %

• Kahvila- ja ravintolapalvelujen kehittäminen (karaoke, leivonnaisia, kasvisruoka, aamiainen, caravan pub) 3 %

• Siisteyttä, viihtyisyyttä sisätiloihin (huolto- ja keittiö-, yhteistilat) 3 %

• Kapasiteetin lisääminen (ei mahtunut, lisää huoltotiloja ja palveluja, merkittyjä paikkoja, alueen laajentminen) 3 %

• Kulkureitit, tiestö, yhteydet (asfaltointia, asfalttipaikkoja lisää, yhteys keskustaan, korjausta) 3 %

• Kasvillisuuden kehittämistä (puita, pensaita, kukkia lisää, karsintaa) 3 %

• Paikka, tontti (auto- ja vaunupaikkojen järjestäminen/sijoittelu, enemmän tilaa, tasaisempi, rajamerkinnät, sijannit, sorapinta) 3 %

• Mökkien varustetaso, toimivuus paremmaksi, kodikkuutta lisää (tv, hyttysverkot, pimennysverhot, kuuma vesi, astiat) 3 %

• Hintataso (edullisemmat, kausipaikkalaisten alennukset, uimahalli sis. hintaan) 2 %

• Henkilökunnan asiakaspalvelun kehittäminen 2 %

• Aukiolojat pitemmäksi (kauppa, keittiö, ravintola, palvelupiste) 2 %

RAHANKÄYTTÖ LEIRINTÄMATKAILUSSA, VEROVAIKUTUKSET

25

Koko leirintämatkailun liikevaihto kasvanut merkittävästi• 2015: 197 401 000 €• 2017: 197 807 000 €• 2019: 215 727 000 €

• kasvua 9 %



Mihin rahaa käytetään? Suurimpia hyötyjiä majoitusala, päivittäistavara- ja huoltamokauppa sekä ravintola-ala.

Seurueiden rahankäyttökohteet (milj €)

Kuinka paljon rahaa olet käyttänyt / tulet arviolta käyttämään seuraaviin asioihin paikkakunnalla, jossa olet tällä hetkellä, leirintäalue mukaan luettuna?

45,0

39,3

37,0

28,7

18,8

11,8

9,6

7,1

5,4

5,2

4,2

1,4

1,0

1,0

Majoituskulut

Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen (poislukien alkoholi)

Polttoaineen- ja/tai nestekaasun ostaminen paikkakunnalta

Ravintolassa ja kahvilassa käyminen

Kestokulutustavaroiden ostaminen (vaatteet, kengät ym.)

Alkoholin ostaminen Alkosta tai ruokakaupasta

Huvi- ja vesipuistossa käyminen

Aktiviteettien tekeminen (golf, tennis ym.)

Muu rahankäyttö

Kesäjuhlissa ja festivaaleissa käyminen

Tansseissa ja lavatansseissa käyminen

Teatterissa käyminen

Museot ja muut käyntikohteet

Urheilutapahtumissa ja kisoissa käynti


Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 104 € / vrk / hlö. Rahaa käytetään aikaisempaa enemmän.

Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan (€):

Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden: • 1 298 € (2017: 1211€, 2015: 991 €)• Kotimaiset matkailijat: 1220 € (2017:1109€,

2015: 817 €)• Ulkomaiset matkailijat: 3085 € (2017: 2817€,

2015: 1821€)

Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa: • 237 € (2017: 235, 2015: 225 €)

91 €

96 €

104 €

80 €

85 €

90 €

95 €

100 €

105 €

2015 2017 2019

Leirintämatkailijan rahankäyttö paikkakunnalla, matkan aikana

Keskiarvo/ vrk


Leirintämatkailu työllistää kaikkiaan (=kokonaisvaikutus)2 742 henkilötyövuotta (2017: 2520 htv, 2015: 2567 htv)

Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus1 848 htv (2017: 1829 htv, 2015:1817 htv)

28

Leirintämatkailu työllistää, n. 2 500 henkilöä vuodessa

Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset


Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot: 79,3 miljoonaa euroa(2017: 71,3 milj.)

Polttoaineen myyntiverot: 23,7 milj (2017: 19,8 milj.)

Matkailijoiden muun kulutuksen verot (pl polttoaine): 22,2 milj. (2017: 21,4 milj.)

Henkilöverotus: 33,4 milj., (2017: 30,2 milj.)

29

Verotuloja leirintämatkailu tuotti 79,3 milj. euroa, nousua 11% vuoteen 2017 verrattuna

Leirintämatkailun aikaansaamat verot

Leirintämatkailu on vientialaan rinnastettava toimiala, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen.

LIITTEET

- Liite 1. Vastaajaprofiili- Liite 2. Leirintäalueiden kapasiteetti (Tilastokeskus)- Liite 3. Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset (Tilastokeskus)- Liite 4. Toimialan tunnuslukuja (Tilastokeskus) - Liite 5. Suurimmat kansallisuudet (Tilastokeskus)- Liite 6. Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen, Pohjoismainen malli- Avoimet kommentit, erillinen liite

30Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019


Liite 1. Vastaajaprofiili

• Leirintäaluekyselyssä tyypilliset vastaajat olivat naisia, 35-49 vuotiaita ja Länsi-Suomessa asuvia.

• Karavaanarit (SF-Caravan ry:n kautta vastanneet) olivat tyypillisesti miehiä, yli 60-vuotiaita, Länsi-Suomessa asuvia, leirintämatkailun aktiiviharrastajia ja 1-2 hengen aikuistaloudessa asuvia.


Leirintäalueiden määrä ja kapasiteetti edelleen laskussa

*Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen yritystoimintatilasto (TOL 2008), majoitustilasto

• Suomessa noin 550 leirintäaluetta (300 ulkoilulain mukaisia). • Ympärivuotisesti toimivia leirintäalueita n. 130.• Leirintäalueilla vietettiin n. 4 milj. yöpymisvuorokautta, joista 1,8 milj. ulkoilulain muk. alueilla.• Merkittävä osa leirintäalueiden yöpymismäärä jää tilastoimatta (arviolta lähes 1/3 osa).

Lähde: SF-Caravan ry:n toimintakertomus 2018

Liite 2. Leirintäalueiden kapasiteetti

2010 2015Muutos

2015/2010 2016 2017 2018Muutos

2018/2017

Liikkeet, lkm. 244 236 -8 230 226 219 -7

Huoneet, lkm. 3 276 2 848 -428 2 774 2 627 2 573 -54

Vuoteet, lkm. 13 110 11 271 -1 839 10 874 10 223 10 023 -200

Sähköliitäntäpisteet, lkm. 16 046 16 205 159 16 054 15 623 15 299 -324


Liite 3. Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset jayöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan vuonna 2018*

2018 Tammi-joulukuu

Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset ja yöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan

Yöpymiset ja muutosprosentti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan

Alue Käyttöasteen

maakunta / kunta Liikkeiden Luku- Käyttö- muutos

lukumäärä määrä aste, % v. %-yks.

Koko Suomi 136 1 826 32,6 1,4 1 851 886 3,4 1 515 671 3,1 336 215 4,5 308 623 6,2 222 915 4,3 22 787 10,7 1 775 -26,3 60 000 -6,5 60 080 10,9 46 021 7,4

EU-28

Huoneet

Yhteensä Suomi Ulkomaat Eurooppa Aasia Amerikka Ruotsi Saksa Venäjä

• Rekisteröityjä yöpymisiä leirintäalueilla tehtiin vuonna 2018 noin 1,8 milj.- kotimaisia matkailijoita 1,5 milj. (82%)- ulkomaalaisia 0,3 milj. (18%). - Yöpymismäärä on kasvanut 3,4%-yksikköä vuosina 2017-2018. Kasvua nostaa ulkomaalaisten matkailijoiden määrän lisääntyminen.

• Majoitusmuoto: yöpymisiä matk.pv:ssa/-autossa 61,1%, huoneissa 31,3%, teltassa tai muussa 7,6%.

• Matkan tarkoitus: Vapaa-aikaan liittyvät 94,5% ja ammattiin liittyvä 5,5%.

*Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto

Koko maa Yhteensä

Yöpymisen keskihinta (euro, sis. alv 10 %) 14,34

Yöpymiset yhteensä 1 851 886

Kotimaiset (82%) 1 515 671

Ulkomaiset (18%) 336 215

Kaikki yöpymiset

Vapaa-aikaan liittyvät (%) 94,5

Ammattiin liittyvä (%) 5,5

Yöpymiset majoitusmuodon mukaan

Huoneessa (%) 31,3

Matk.pv:ssa/-autossa (%) 61,1

Teltassa, muussa (%) 7,6


Leirintäaluetoimipaikkojen määrä ja työllisyys on vähentynyt vuosina 2016-2017. Alan liikevaihto kasvanut n. 34 miljoonaan (kasvua +4,6%).

*Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto

Liite 4. Toimialan tunnuslukuja*

5530 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet (TOL 2008)

2015 2016 2017Muutos

2017/2016

Toimipaikat (lkm) 163 176 156 -20

Henkilöstö (htv)* 337 368 336 -32

Liikevaihto (1 000 euroa)** 29 047 32 829 34 403 1 574

Liikevaihto/henkilö (1 000 euroa) 86 89 102 13

* Henkilöstön lukumäärä käsittää palkansaajat sekä yrittäjät. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi.

** Varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.


*Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto

Liite 5. Suurimmat kansallisuudet 2018*

Suurimman kansallisuudet (ulkomaat)(336.000)• Saksa 60 080• Ruotsi 60 000• Venäjä 46 021• Norja 25 416• Alankomaat 20 548• Viro 19 222• Thaimaa 15 298• Ranska 14 370• Sveitsi 12 332

Yöpymismäärän muutoksia (muutos-%) (2018/2017)• Yhteensä 3,4 • Suomi 3,1 • Ulkomaat 4,5 • Eurooppa 6,2 • EU-28 4,3 • Skandinavia 0,7 • Aasia 10,7 • Oseania -3,5 • Afrikka -29,4 • Amerikka -26,3

Yöpymismäärän muutoksia (muutos-%) (2018/2017)

• Irlanti 210,5 • Turkki 80,2 • Taiwan 75,4 • Portugali 44,3 • Intia 38,5 • Islanti 27,3 • Norja 22,9 • Kreikka 21,3 • Espanja 20,4 • Iso-Britannia 19,5 • Italia 19,2 • Kiina 15,7 • Alankomaat 15,1 • Belgia 13,4 • Unkari 12,2 • Saksa 10,9 • Viro 7,5 • Venäjä 7,4 • Tsekki 5,7 • Thaimaa 4,8 • Australia 3,5 • Ranska 3,1 • Sveitsi 2,5 • Tanska 1,6 • Ruotsi -6,5 • Itävalta -7,8 • Latvia -10,3 • Puola -10,4 • Liettua -11,0 • Yhdysvallat - USA -12,2 • Israel -13,2 • Etelä-Korea -16,4 • Japani -22,1 • Kanada -42,1 • Brasilia -52,5


Liite 6. Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminenPohjoismaisen mallin periaatteet, menomenetelmä (matkailijakysely)

Leirintämatkailun taloudelliset ja työllistävät vaikutukset perustuvat hyödykkeiden ja palvelujen kysynnän vilkastumiseen kohdepaikkakunnilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja matkailijat ostavat. Välilliset vaikutukset syntyvät, kun matkailijoiden kysyntää tyydyttävät yritykset (leirintäalueet, ravintolat, taksit) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun.

Yritysten matkailusta saama tuotto sekä matkailun välittömästi ja välillisesti työllistämän henkilökunnan palkkatulot lisäävät kohdepaikkakunnan saamia verotuloja. Palkkatulojen vaikutus on kerrannallinen, sillä osa tuloista kulutetaan ao. paikkakunnalla. Tästä syntyvä työllisyysvaikutus aiheuttaa vuorostaan lisäyksen kohdepaikkakuntien taloudessa.

Työllisyysvaikutukset: Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen perustuvat tilinpitoon ja Tilastokeskuksen panos-tuotos matriiseihin, jotka kuvaavat kansantalouden tulo- ja tuotevirtoja eri elinkeinojen/toimialojen välillä. Matriisit kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöjä. Työpanoksena on työllinen henkilö. Matriisien avulla voidaan määritellä kysynnän kerrannaisvaikutukset muille toimialoille. Taulukot perustuvat koko maan toteutuneisiin vaikutuksiin.Lisätietoja Tilastokeskus

https://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_4_2005_matkailu.html


Avoimet kommentit, erillinen raporttiliite

suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset...leirintäalueiden (9) ja sf-caravan...

Documents