Sumeri 7.5.2013 – Aleksi Sahala

Verbit – Yleistä

• Sanaluokkana suljettu

• Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä

• Perfektiivi tunnusmerkitön

• Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus

• Kieliopilliset taivutuskategoriat (Edzard 2003: 26) • Persoona

• Elollisuus / elottomuus

• Luku

• ”Ulottuvuus”

• Aikamuoto-aspekti

• Modaalisuus

• Transitiivisuus

Verbit – Transitiivisuus

• Ei aina selkeää leksikaalista transitiivisuusoppositiota (Foxvog 2010: 61 – 62).

ús = ”kuolla; tappaa”

lú ba-úš ’mies kuoli’

/lú+0 ba+úš+0/

lugal-e lú ba-an-úš ’kuningas tappoi miehen’

/lugal+e lú ba+n+úš+0/

Yhdysverbit

• Saavat pakollisen suoran tai epäsuoran objektin, mutta saattavat silti taipua intransitiivisina.

ki … áĝ ’rakastaa’

šu … tag ’koristella’

pa … è ’tuoda esiin’

• Vain jälkiosa taipuu, esim. ki áĝ-ĝá ’rakastettu’

Verbivartalot (1/2)

• Sumerin verbivartalot jaetaan perinteisesti neljään luokkaan

(1) Säännölliset verbit

(2) Reduplikoivat verbit

Verbivartalot (2/2)

(3) Alternoivat verbit (Engl. alternating class)

(4) Suppleettiset verbit

Aikamuoto–aspektit (1/2)

• Indikatiivissa kaksi aikamuoto-aspektia, ns. ḫamṭu- ja marû-konjugaatiot.

• Ḫamṭu on käännetty yleensä akkadissa preteritiksi, marû preesensiksi:

ì-ĝen-en al-li-ik ’menin’ (ḫamṭu)

ì-du-un al-la-ak ’menen’ (marû)

• Konjugaatioiden ero oli kuitenkin aspektuaalinen: perfektiivi (H) ~ imperfektiivi (M)

• Futuurin tunnus /ed/, liittyy marû-konjugaatioon.

Aikamuoto–aspektit (2/2)

Thomsen (1984: 120 – 121)

• Ḫamṭu ilmaisee tiloja ja tekojen seurauksia, tai toimintoja jotka ovat päättyneet ennen viittaushetkeä = perfektiivi

• Marû ilmaisee tapahtumia jotka eivät vielä ole tapahtuneet, ottamatta kantaa siihen onko tapahtuma jo alkanut vai alkaako se tulevaisuudessa = imperfektiivi

bé-ĝar-ré-éš ’he asettivat sen (sille)’

/bi+n+ĝar+eš/

e-ĝá-ĝá-ne ’he olivat asettamassa sitä (sille)’

/i+b(i)+ĝa.ĝá+ene/

Esimerkkejä

gù-dé-a gal mu-zu gal ì-ga-túm-mu

/gudea gal mu+n+zu gal i+ga+túm+e/

”Gudea on kokenut suuria asioita, ja nyt hän on toteuttava ne”

(Gudea Cyl. A VII 9–10)

ma-gur8-ra-na ĝìri nam-mi-gub … kur-ku4 ì-si-il-e

/ma.gur8-ani-a ĝìri na+ì+bi+n+gub … kur.ku4 ì-si.il-e/

”Hän astui veneeseen … (ja) on nyt rikkova aaltoja”

(Gudea Cyl. A II 4–6)

Reduplikaatio (1/2)

• Reduplikaatio on sumerissa produktiivinen keino ilmaista kieliopillisia distinktioita (vrt. nominit erin ~ erin-erin)

• Partiaalisen marû-reduplikaation lisäksi verbeissä esiintyy ḫamṭu-vartalon täydellistä reduplikaatiota.

• Merkitykset: Intensifikaatio, iteratiivisuus?, intransitiivisen subjektin tai transitiivisen objektin monikollisuus.

in-dab5-(dab5) ’hän vangitsi heidät (kaikki?)’

/i+n+dab.dab/

ì-záh-(záh)-eš ’he (kaikki?) katosivat’

/i+záh.záh+eš/

Reduplikaatio (2/2)

• Morfofonologiset yksityiskohdat epäselviä

• Partiaalinen vai totaalinen reduplikaatio?

• Syllabisesti kirjoitetuista teksteistä voidaan päätellä eri mahdollisuuksia:

TUKU.TUKU tu-ut-ke CVCV+CVCV

HAL.HAL hal-ha CVC+CVC

LAH.LAH la-la-ah CVC+CVC

ZALAG.ZALAG zal-zalag CVCVC+CVCVC

Finiittiverbin rakenne

1 [modaali]

2 [konjugaatioprefiksit]

3 [dimensionaaliprefiksit]

4 [persoonaprefiksit]

5 [verbivartalo]

6 [persoonasuffiksit]

7 [syntaktiset suffiksit]

ḫa-mu-ra-ab-šúm-e-a

1 2 3 4 5 6 7

Ḫamţun persoonataivutus (1/3)

INTRANSITIIVI

• Subjektia merkitään persoonaprefikseillä (Sarja I)

ì-šub-en ’putosin; putosit’

ì-šub ’hän putosi; se putosi’

ì-šub-šub ’ne putosivat’

Ḫamţun persoonataivutus (2/3)

TRANSITIIVI

• Objektia merkitään persoonasuffikseilla (Sarja I)

• Subjektia merkitään persoonaprefikseillä

• Monikon 1. ja 2. persoonan prefiksejä ei tunneta. Monikon kolmas persoona sekundaarinen {n…eš}

Yksikkö Kirjoitetaan

1. pers. {’} –, V

2. pers. {e} –, e

3. pers. inh. {n} –, Vn

3. pers. ei-inh. {b} –, Vb

mu-un-šub-en ’hän pudotti minut’

/mu+n+šub+en/ /V+hän+pudotti+minut’

mu-ù-šub ’minä pudotin sen/hänet’

/mu+’+šub+0/ /V+minä+pudotti+sen/

mu-dù ’hän rakensi sen’

/mu+n+dù+0/ /V+hän+rakensi+sen/

Ḫamţun persoonataivutus (3/3)

Konjugaatioprefiksit

• ì Neutraaliprefiksi. Merkitys epäselvä.

• mu Ventiivi: painottaa agentiivisuutta; ilmaisee tekemisen suuntaa puhujaan päin.

• ba Ientiivi: painottaa kokijan passiivisuutta; ilmaisee tekemisen suuntaa puhujasta poispäin.

• bí obliikviobjekti, ei-inh. epäsuora obekti

• al statiivi (ei voi esiintyä muiden prefiksien kanssa)

Konj. pref. esimerkkejä

mu-ĝen ’hän tuli tänne’ akk. illikam

ba-ĝen ’hän meni pois’ akk. illik

ì-ĝen ’hän kulki’ akk. illik

mu-un-šub ’hän pudotti sen’ akk. ikruršu

ba-šub ’putosi/pudotettiin’ akk. ikkarir

bí-in-šub ’pani sen putoamaan’ akk. ušakriršu

ukarriršu

al-šub ’pudonnut (stat.)’ akk. karir

Dimensionaaliprefiksit

DATIIVI KOM.–ABIL. TER/ABL LOKAT.

minä ma mu-da mu-ši mu (ven.)

sinä ra e-da e-ši ri

hän na n-da n-ši ni bí (obl.) se ba (ient.) b-da b.ši / ta

datiivi: minulle, sinulle, hänelle … komit: kanssani, kanssasi / kykenen, kykenet ter: luokseni, luoksesi, sinne… abl: sieltä lok: luonani, luonasi / minut, sinut, hänet

Esimerkkejä

DATIIVI

ma-an-de6 ’hän toi sen minulle’

/ma+n+de+0/

mu-na-dù ’hän rakensi sen hänelle’

/mu+na+n+du+0/

KOMITAIIVI

mu-da-gub ’hän palveli minua

/mu.da+gub+0/ (kirj. seisoi rinnallani)’

Esimerkkejä

TERMINATIIVI/ABLATIIVI

mu-ši-ĝen-en ”minä menin sinne”

/mu+b.ši+ĝen+en/ /V+sinne+menin+minä/

mu-ub-ta-ĝen-en ”minä tulin sieltä”

/mu+b.ta+ĝen+en/ /V+sieltä+tulin+minä/

Esimerkkejä

LOKATIIVI/KAUSATIIVI

mu-na-ni-dù ”hän rakensi sen hänelle (siellä)”

/mu+na+ni+n+dù+0/

mu-ra-ni-šúm ”laitoin hänet antamaan sen sinulle”

/mu+ra+ni+’+šum+0/

Nominalisoiva suffiksi {a}

• Voidaan lisätä finiittiverbin loppuun, jolloin verbi nominalisoituu ja sitä voidaan taivuttaa substantiivina.

mu-na-dù ’hän rakensi sen hänelle’

mu-na-dù-a ’(joka) rakensi sen hänelle’

mu-na-dù-a-gin7-àm ”… on kuin hän, joka rakensi sen hänelle’

/mu+na+n+dù+0+a+gin+am/