Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermi nerisaqarnermi ilitsersuut

Nerisaqarnermi ilitsersuut:

Inunnut, sukkunik immummillu sapigaqarnermikkut ajornartorsiutilinnut

Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginneq(Sakkarose- & Laktoseintolerans)

2 Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermut nerisaqarnermi ilitsersuut

Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginneq (Sakkarose- & Laktoseintolerans)

Quppersagaq manna makkunannga suliarineqarpoq:Nerisassat pillugit ilitsersuisartut Ulla Uhrskov aamma Lillian Andersen,

Dronning Ingridip Napparsimmavissua 1999

Quppersagaq nutarterlugu aaqqissorneqarpoq 2012

Saqqummersitsisoq:

Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik & Nerisaqarnermut Timigissarnermullu

Siunnersuisoqatigiit

Suliarinnittut ilusilersuisullu: Info Design aps • Nuuk 2014

Imai:

Sukkut aamma immuup sukkua suuppat .................................................................. 3

Sukkunik arrortitsisinnaannginneq aamma immuup sukkuanik arrortitsisinnaannginneq qanoq paasisariaqarpat ................................ 3

Ersiutit ..................................................................................................................................... 4

Nerisaqarnermut tunngatillugu ilitsersuut siunnersuutitsialaallu ......................... 4

Nioqqutissat sananeqaataasa nassuiaataat ................................................................ 6

Nioqqutissiat immuup sukkuanik akoqanngitsut akoqanngingajattulluunniit............................................................................................... 6

Sukkunut taarsiullugit tunisassiat ................................................................................... 6

Malitassat, suut ulluinnarni nerineqarsinnaappat suullu pisariaqanngillat ................................................................................................................... 7

Meeraaqqanut nerisassat .................................................................................................. 9

Iffiorneq iffiornermilu najoqqutassiaq.........................................................................11

Inuit akornanni sukkunik arrortitsisinnaannginneq immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginneq ........................................................11

Nerisaqarnermut innersuussutit qulit..........................................................................12

3Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermi nerisaqarnermi ilitsersuut

Quppersagaq manna ilinnut sukku nik im­mummillu sapigaqartumut tun nga titaa­voq, tassa sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaanngitsutit nakor sap paasi­simappagu.

Nerisassat sukkunik immuullu sukkuanik annertuumik akoqartut pinaveersaarneri­sigut naarluttarnivit qanoq annikillisinne­qarsinnaanera pillugu quppersagaq ilit­sersuutaavoq.

Quppersagaq manna sukkornermut (dia­betesimut) tunngassuteqanngilaq, suk­korneq immummilluunniit sapigaqar­neq (immuup inuussutissartaasa ilaannik sapiga qarneq) nappaataapput allaalluin­nartut.

Sakkarose suua?Sakkarose tassaavoq sukkoq sioraasallu. Sak ­ka rose nerisassarpassuarni, soorlu paarnani naa titallu ilaanni nalinginnaasuuvoq. Sak ka ro se aamma nerisassanut ikkuteriaannan ngor lugit suliaasunut akuliunneqartarpoq.

Laktose suua?Laktose tassaavoq immuup sukkua, taamaal­laallu immummi immunnillu tunisassiani nas­saassaalluni.

Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginneq qanoq paasisariaqarpa?Sukkut imaluunniit nerisassat nalinginnaasu­mik sukkunik immuulluunniit sukkuanik akul­lit nerigaangatsigit aqajaqqutsinniit inalukkat­sinnut ingerlasarput. Sukkoq immuullu sukkua sananeqaatinik kaanngartiterillutik katiterisar tut (enzymer) sakkarase aamma laktase ikiorti ga­lugit sukkerstoffinut minnerusunut (mono sak­karidinut) inalukkami aggorneqartarput. Mo­nosakkaridit inalukkami tiguneqartarput, aallu ingerlaarnera aqqutigalugu timimut siaruaallu­tik nukinnguuttarlutik.

Sukkunik arrortitsisinnaannginnermi sukkut a ­qa jaq qumi uukkuminaatsinneqartarput aam­ma immuup sukkuanik arrortitsisinaan nginner­mi immuup sukkua aqajaqqumi arrortikkumi­naatsinneqartarluni.

Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisin­naannginnermi sananeqaatinik kaanngartite­rillutik katiterisartut sakkarase aamma lakta se annikillisarput. Immuup sukkua sukkorlu avin­neqanngikkaangamik inalukkamiiginnar tarput. Taamaattoqaraangat inaluaq immat tarpoq tim­minnermillu kinguneqartarluni. Sukkoq im­muullu sukkua inalukkami tappio ran nartunit nungusarneqaraangamik naakkut ippigusutsit­sisinnaasunik pilersitsisarput, soor lu naakkut silaannaninneq, pullanganeq, nas serineq tim­minnerlu.

Taakku atorlugit tujorminarsinnaapput, inersi­masunulli navianartuunngillat. Meeq qat suk ­ku nik immuullu sukkuanik arrortitsisin naan­ngitsut nerisaat sukkunik immuullu suk kuanik akullit killilerneqanngippata, alliar to runnaar sin­naapput atugarliulerlutil lu.

Sukkunik arrortitsisinnaannginneq kingornut­tagaavoq. Taamaammat angajoqqaat ilaqut ta­minni sukkunik arrortitsisinnaanngitsu nik ila­qarunik, meeqqatik immikkut eqqum maa rif fi­gil luartariaqarpaat. Sukkunik arrortit sisin naan­nginneq inunnguusaavoq. Naalu ngiarsuit neri­sassanik nalinginnaasunik neri saleraangata er­si utit takkussuukkajuttarput.

Immuup sukkuanik arrortitsisinnaannginneq meeraanermi amerlanertigut aallartittarpoq, amerlasuulli inersimasunngoraagamik im­muup sukkuanik arrortitsisinnaanatik aatsaat paasisarpaat. Immuup sukkuanik arrortitsi­sin naannginneq naalungiarsuunermi qaquti­guinnaq aallartittarpoq, taammaappalli im­mummut taarsiullugu tunisassiaq Profylac® in­nersuussutigineqarpoq (qupp. 9 takuuk).

Illit qitornalluunniit immuup sukkuanik arrortit­sisinnaanasi ilimatsaakkukku nakorsaq attavigi­sariaqarpat.

4 Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermut nerisaqarnermi ilitsersuut

Naalungiarsuit tamarmik immuup sukkua ar­rortissinnaavaat, tassa arnap immua nersus­suup immuanut sanilliullugu marloriaammik sukkutaqaraluartoq naalungiarsuit immuk kisi­at inuussutigisinnaavaat. Meeraanitsinni im­muup sukkuanik arrortitsisinnaanerput nali­ngin naasumik katakkiartortarparput. Ilaasa ta­manna sakkortunermik atortarpaat. Im muup sukkuanik arrortitsisinnaannginneq mar lunnik­sisamanik ukioqarnermi amerla nertigut atuuti­lersarpoq, naalungiarsuilli arrortitsisinnaanngit­sut aamma naammattuugassaasarput.

Meeqqani ersiutit Naalungiarsuit sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaanngitsut timminneq, sitsoqin­neq, akulikitsumik qiarujussuartarneq, aseruut­tuukulaneq, oqiliartorneq alliartorunnaarneri­luunniit ajoqutigilersinnaavaat. Naalungiarsuit ilaat nipaatsorujussuusinnaapput, aalarpiassa­natik, uumilasarlutik meerujuusinnaallutillu.

Sivisuumik timminneq naalungiarsuit inuu­ne rannik navianartorsiortitsisinnaavoq, tassa anarneq aqqutigalugu timip ernga annertooq annaa ne qartarami, timilu imermik amigaateqa­lersillugu (timi panerluni).

Timminnermi aamma anami inuussutissar pas­suit annaaneqartarput, taamalu inuussu tissanik naammattumik peqarunnaartarlu ni, kinguneri­sinnaavaalu aseruuttoornernut, soor lu torluup aqqutaatigut nuaqalersar nermut (bronkitis), puallunnernut, siutitigut maqisoornernut toq­qusaarlunnernullu akiuussutissamik amigaate­qalerneq.

Nerisassat sukkunik immuullu sukkuanik akul lit killilerneqaraangata ullualunnguit qaangi un ne­ranni naarlukkunnaartoqartarpoq.

Pasitsaakkukku illit qitornalluunniit sukkunik aamma/imaluunniit immuup sukkuanik arror­titsisinnaanasi nakorsaq tamatigut attavigisaria­qarpat.

Nerisassat pillugit ilitsersuutTimip inuussutissat pisariaqartitani tamaasa pis sappagit pingaaruteqarpoq, nerisassanik as­sigiinngiiaartunik nerisaqartarnissaq.

Illit/qitornat arrortitsisinnaanasi paasitinneqa­russi, ippigisaarunnissavit/qitornavit ippi gi saa­runnissaata tungaanut nerisassanik i me ruer­saatinillu sukkunik immuullu sukku anik akoqar­pallaartunik piffissami siullermi pinngivinnissar­si innersuussutigineqarpoq.

Malitassani qupp. 7­8 ikiuutaasinnaapput paa­serusukkukku, nerisassat suut ulluinnarni neri­sinnaaneritit nerisassallu suut nerinaveersaar­tariaqaritit.

Nerisassat sunik akoqarnersut paaserusukkaan­ni nioqqutissat sananeqaataasa nassu i aa titaat atuarneqartariaqarput. Qupp. 6­imi nioqqutis­sat sananeqaataasa nassuiaatitaat atuakkit.

Ippigisaarukkuit/qitornat ippigisaaruppat neri­sassat sukkunik immuullu sukkuanik akoqarne­rusut nerillattaarlugit aallartissinnaavusi.

Nerisassat pinngitsoorsinnaannginnerusat aal ­larniutigisigit. Taakku nerisassanik sukkukin ne ­rusunik tamatigut ilallugit nerisakkit. Tassa suk­kut aqajaqqumiit inalukkanut i nger laar tarnerat taamatut nerisaqarnikkut arriin ne ru sarami taa­malu sukkut amerlanertigut pitsaanerusumik sunniuteqartarlutik.

Immuup sukkua sukkullu qanoq sapiga ri ne­qartiginersut inummiit inummut assigiin ngii­aaqaaq. Taamaammat innersuussutaavoq ne­ri sassat annikitsunnguakkuutaarlugit mi si le rar­neqartarnissaat aamma nerisassat a taa si ak­kaar lugit misilinneqartarnissaat.

Immunnik tunisassiat assigiinngitsut immuup sukkuanik qanoq akoqartiginerat assigiinngis­suteqarpoq, taamaammat suut qanorlu anner­tutigisut nerineqarnissaat maluginiassallu gu pi ngaartuuvoq. Immussuaq immuup suk kua­nik annikitsuararsuarmik akoqarami ajorna qu­

5Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermi nerisaqarnermi ilitsersuut

teqanngitsumik nerineqarsinnaavoq. Immuup sukkuanik arrortitsisinnaanngikkaanni immuk immunnillu tunisassiat nerisassanik allanik akullugit nerineqartarnissaat pitsaanerpaas­saaq. Taamaalilluni immuup sukkuata aqajaq­qumiit inalukkanut ingerlaartarnera arriillisinne­qartarpoq, taama lu immuup sukkua pitsaane­rusumik sunni uteqartarluni.

Yoghurt, Cultura, creme fraîche immunnillu tu­nisassiat seernartunik akullit allat immuinnar­mut naleqqiullugit sapinnginneqarnerusar put.

Siunnersuutitsialaat • Nerisassat sukkutallit aamma immuk imunnil­

lu tunisassiat aallaqqaammut pinaveersaakkit• Nerisassat sukkunik immuullu sukkuanik an­

nikitsuaqqanik akullit misilillugit nerisalik kit, taakkuninngalu akullit arriitsuaqqamik aner­tusiartortikkit, tassa qanoq annertutigi soq sa­pernagu paasinissaata tungaanut.

• Nerisassat sukkunik immuullu sukkuanik akullit nerisassanik allanik ilallugit tamatigut nerisakkit.

• Nerinermut atatillugu taamaallaat immuttor­tarit.

• Nerisassat sukkullit/mamakujuttut pinnagit naatitartorlutillu paarnatortarit

Sukkut immuullu sukkua annikinnerusut neri­saraluarlugit naakkut ippigisatit tamman ngip­pata nakorsiaqqigit.

Vitaminit mineralilluUllormut multivitaminmineralitortarnissaq in­nersuussutaavoq, tassa paarnanik naatitanillu annikitsukkuutaaginnarnik nerisoqarsinnaane­ra pissutigalugu vitaminit mineralillu pisaria qar­ titat tamakkerlugit pinissaat ajorna ku soor sin­naagami.

Maluginiaruk vitaminit nakorsaatillu, soorlu pe­nicillinit imerpalasut sukkunik akoqarsin naam­mata.

Calcium (kalki) Calciumimik pinissatsinnut immuk pingaaner­

saavoq. Ilaatigut saanitta kigutittalu nu kit tor­sarnissaannut calcium atorneqartarpoq. Im­munnik tunisassiat killilersorneqaraanga ta cal­ciumimik naammattumik pinissaq ajorna ku­soorsinnaavoq. Qupperneq 7­imi tuni sas si at suut immummut taarsiullugit toq qar sin naa­nerlugit takusinnaavat.

ImmussuaqAmerlanertigut immussuit suulluunniit ajori­neqartanngillat, tassa immuup sukkuanik anni­kitsuaraannarmik akoqarmata.

Taakkununngali ilaanngilaq Norgemiut immus­suaat myseost (immussuaq aqitsoq ka jo ru­juttorlu), tassa immuup sukkuanik annertuu­mik taanna akoqarami.

ImmukImmuk nerisassiornermi atorneqartillugu qaqu­tiguinnaq naarlutsitsisarpoq, immulli imertagaq yoghurtilu annikitsunnguakkaarlugit misilerar­neqassapput.

Immuk kimittuneq orsoqarnerugami immun nit qalipper niiakkanit kimikinnerusunillu amerla­nertigut sapigarineqannginnerusarpoq.Immuk paner tuu nersoq immulluunniit asiujuil­lisagaaner soq apeq qutaanngilaq, tassa as si­giin ngis sute qan nginnamik.

Immummik annikitsuinnarmik immummil­luun niit tunisassiamik annikitsuinnarmik sapi­ga qanngitsut calciuminik pisarnissaat inner­suussutaavoq. Pingaartumik nerisassanik cal ­ciumitaqarluartunik nerisaqartanngikkaanni.

Cal ciumit qaqqulaartakkat meeqqanut im mik­kut ittumik tunisassiat pisiarineqarsinnaapput.

6 Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermut nerisaqarnermi ilitsersuut

Kulhydrat 74,0 gram, taakkunannga sukkut 29,0 gram

Nerisassat immuup sukkuanik akullitNerisassat immuup sukkuanik annikitsumik akullit, soorlu neqi aserortigaq, tinguaraq, pølsit allallu kissaannariaannanngorlugit sanaat sapi­garineqakkajunngillat.

Nerisassat immuup sukkuanik annertuumik akullit, soorlu qaqorteqqasunit kinertuliat (ri­sengrød), miseqqat ilaat sikullu naarlutsitsisin­naapput. Immunnit tunisassiat allat taakkunun­nga taarsiullugit atuisoqarsinnaavoq.

Nioqqutissat immuup sukkuanik akoqanngitsut Pisiniarfinni nioqqutissat immuup sukkuanik a koqanngitsut maanna amerlanerulersimap­put. Kalaallit Nunaanni sumi najugarnersutit apeqqutaalluni, nioqqutissat amerlassusaat al­lanngorarsinnaapput. Suut pisiarineqarsinnaa­nersut ataani assersuutigineqarput, najukkanni pisiniarfiit aperiuk.

”Naturli®” Immummut immummullu qalipperlugu tuni­sassiamut (fløde) taartaasinnaasut. Sojamit, qaqorteqqasunit issingigassanilluunniit sanaa­jusinnaapput.

Nioqqutissiat immuup sukkuanik akoqan ngillat orsutakitsuullutillu. Maluginiaruk nioq qutissiat tamarmik calciumimik akuneqartanngimmata, pisiassap nassuiaatitaa atuaruk.

Arla-mit immuk immuup sukku anik ako qan ngitsoq Tassaavoq nersussuup immua immuup suk­ku a peerlugu sanaaq. Immuk kimikinnertut im muaq qatullu pisiassaavoq. Immuk immuin­nartuulli nalinginnartut calciumimik akoqarpoq.

Timimik aalatitsineq, soorlu pisuttuarnerit, ar­sarneq, arpanneq il.il. saarnginik nukittuneruler­titsisarput.

Nioqqutissat sananeqataasa nassuiaataat

Nerisassat sakkarosemik akullitNerisassat sukkunik akullit inuussutissarpassu­arni nalinginnaa suupput, sukkorli aamma neri­sas sarpassuarnut akuliullugu atorneqar tar poq. Taamaam mat nerisassat sunik akoor neqarner­sut paasiniarlugu nioqqutissat sananeqaa­taa sa nassuiaatitaat atuarluartassavatit. Neri­sassat atoriaannanngorlugit sanaat sunik a ko­qarnerannik paasissutissartaqanngitsut pisi a­rinaveersaar takkit.

Nerisassat nalinginnaasumik sukkoqarluartut aam ma maluginiartakkit, soorlu qaqqortarissat, paarnat naatitallu ilaat.

Kalaalimerngit sukkunik akuugaaneq ajora mik a merlanernit sapigarineqartanngillat.

Nioqqutissat sananeqaataasa nassuiaatitaanni sukkutaqartut ersarissarneqarnerat ataani as­sersuusiorneqarpoq.

Müsli paarnanik akulikAkui: Issingigassat (havreflager), qajuusiassat (hvedeflager), sukkut, naasut orsuat, qajuu si­assat naatsiiartassaat sikatsitat (puffede hvede­kerner), 11 % paarnat panertitat (seq qu lut­tuaqqat, iipilit, paarmarsuit qernertut), igutsaap sukkua.

100 gramimut inuussutissartai: Nukik 1900 kJProtein 8,5 gramOrsoq 13,0 gram

Nioqqutissat nassuiaataanni sukkut ima taa-guuteqarsinnaapput: sukkut (sukker), sukkut ivigarsuarnit sanaat (rørsukker), ruuanit sukkuliat (roesukker), sakkarose, saccharose, sukrose, su­crose, sioraasat ilaat (strøsukker), siilipi (sirup), tungusunnitsuut (igutsaap sukkua), sioraasat (melis), kukkarnaat.

Pisiassat suunerannik nassuiaatini immuk ima taagorneqarsinnaavoq: mælk, surmælks­produkter, tørmælk, sødmæl ks pulver, mælke­tørstof, valle, vallepulver, valleprotein, kaseinat, kasein aamma lactalbumin.

7Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermi nerisaqarnermi ilitsersuut

INUUSSUTISSAT Nerisassat sukkunik aamma immuup sukkuanik annikitsuinnarmik akullit, ullut tamaasa nerineqarsinnaasut:

Nerisassat sukkunik aamma/imaluunniit immuup sukkuanik annertuumik akullit pinaveersaarneqartariaqartut:

Neqit Neqit suulluunniit, taamaattoq neqit ta­ratsunik, sukkunik assigisaannillu tagius­sivigineqarnikut (gravad), suaasat (uanitsutaqanngitsut), kukkarnaat (aak pa­nertitaq)

puulukip neqaa tagiussivigineqarnikoq, ner­pik/neqi tagiussivigineqarnikoq, puisi tagius­sivigineqarnikoq, arfeq tagiussivigineqarnikoq, aammik pølsiliaq

Aalisakkat Aalisakkat suulluunniit, ammassassuit suk­koqanngitsumik seernartulikkat

kapisilik tagiussivigineqarnikoq, eqaluk tagiussivineqarnikoq, eqaluk seernartuligaq, ammassassuit karryllit/saaneeraajakkat seernartutallit, ansjosit

Manniit Manniit nutaat, manniit kissallugit tappio­rannartuiakkat sukkunik akoqan ngitsut

manniit kajortortaat kissallugit tappiorannartuiakkat sukkullit

Naatsiiat Naatsiiat naatsiiat aserortigaliassat (kartoffelmosilias­sat)

Qaqorteqqasut Qaqorteqqasut suulluunniit

Pasta, spaghetti pastat/spaghettillu suulluunniit

Iffiat Iffiat suulluunniit boorlullu sukkoqan ngitsut iffiat, boorlut kalaallillu kaagia sukkullit

Kaagit Kaagit sukkoqanngitsut kaagit sukkullit

Knækbrødit Knækbrødit suulluunniit müslitaqanngitsut sukkoqanngitsullu

knækbrødit müslillit sukkullillu

Kissit riskagit, Cream Crackers (tungujortut), Digestivet sukkoqanngitsut. Pisiassap sananeqaataata nassuiaatitaa takoqqaar­tuaannaruk

kissit sukkullit tamarmik, soorlu nagguteeqqat, mariekissit, digestivet

Qajuusat Qajuusat suaasallu suulluunniit

Ullaakkorsiutit Ullaakkorsiutit issigingassat, ymerdrys aamma immialaat sukkoqanngitsut

cornflakes, guldkorn, havrefras, frosties, frost rice, chokopops, müsli, ymerdrys sukkullit allallu tunisassiat sukkullit

Immuk immunnut taartaasinnaasut qupp. 6­imi takukkit

immuk kimittuneq, immuk kimikinneq, immuk qalerperniiagaq, fløde, youghurt naatitartalik, koldskål, kakaomælk, piskeskum, immuk silaannaagaq aamma tunisassiat sukkullit naatitallillu

Siku siku imeruersaammit sukkoqanngitsumit sanaaq

nioqqutissat sukkullit naatitallillu sikut suulluunniit sukkullit immullillu/flødellillu

Immussuaq Immussuit suulluunniit sukkoqanngitsut, naatitartaqanngitsut qaqqortariartaqan­ngitsullu

immussuit sukkullit, naatitartallit qaqqortari­artallillu, soorlu pikantost immussuillu allat susunnissaasikkat. Norgemiut immussuaa­taat myseost (immussuaq aqitsoq kajuusat­torlu)

8 Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermut nerisaqarnermi ilitsersuut

INUUSSUTISSAT Nerisassat sukkunik aamma immuup sukkuanik annikitsuinnarmik akullit, ullut tamaasa nerineqarsinnaasut:

Nerisassat sukkunik aamma/imaluunniit immuup sukkuanik annertuumik akullit pinaveersaarneqartariaqartut:

Naatitat kuanni, agurki, tomati, tomati amiigaq, tomati sequtseqqissaagaq, radise, champignoni, salaatit, squashi, persille, kaarsi, fennikel, oliveni, qasilitsut, avocado, hvidløgi, blomkåli, hvidkåli, aspargesi, rødkåli uunneqanngitsoq, grønkåli, aubergine, spinatit, bladselleri, porre, broccoli, eertat

seernartuliat sukkoqanngitsut, soorlu agurkit asiunaveersakkat, aasiat aamma rød­kålit

Nerinermut atatillugu suppeurtitortoqalaarsin­naavoq (alussaatit 1­2)

naatitat sorlaat suulluunniit: kuuloruuju, selleri, ruuat, rubiiat, pastinak aamma persillerod. Naatitat allat. soorlu: eertat, uanitsut, majsit, rosenkålit, gule­eertat, kantarelsvampe, eertat panertut aamma bønnespiret, il.il.

ketchuppi, remoulade, siinuppi tungusunnitsoq

Seernartuliat sukkullit, soorlu agurkit seernartulikkat asiunaveersaakkat, aasiat, rubiiat aamma rødkålit.

Paarnat paarmat, paarnarsuit kigutillit, kuanniusat aamma stikkelsbærit

Paarnat taakku sukkutaqarput, nerisassanut al­lanut akuliullugit annikitsunnguakkuutaarlugit nerigaanni saperneqanngissinnaapput. Paarnat allattorsimaffimmi siulliullutik allassi­masut sukkutakinnerupput. Hindbærit, jordbærit, kigutaarnat, kirsebærit, kimmernat, citronit, kiwit, solbærit, kigutaarna­asat, viinnissat, seqquluttut, iipilit, pærit, hon­ningmelonit, paarnarsuit, paarnarsuarnit qal­lersuusiat.

grapefrugtit, vandmelonit, netmelonit, mandariinat, appelsiinat, bananit, ferskenit, ananassit allallu

Paarnat panertitat: Iipilit, paarnarsuit, dadlerit, abrikosit, naatitanit qallersuutissiat frugt­stængillu

Marmelaadit, syltetøjit, issortitat, paarnat qiller­tuusaneersut, mandlerit, qaqqortarissat aamma peanutsit.

Orsoq punnerit, makkariinat uuliallu suulluunniit dressingit ”pisiassat”, peanutbutterit

Nerisassat ikkuteriaan-naat

nerisassat ikkuteriaannaat tamangajammik suk­kunik akoqarput, kinguleqqiutit, suppat, miseqqat, unnukkorsiutit, kissatassat qillertuusaneersut

Tamulugassat (snacks)

saltstængit, popkornit, riskagit, olivenchipsit, pisiassat sananeqaataasa nassuiaataat takuuk

Tungusunnitsut, viinnissap sukkui, tungusunnis­saatit, mamakujuttut sukkoqanngitsut, sukkulaatit sukkoqanngitsut sukkut/sioraasat, igutsaap suk­kua, mamakujuttut, sukkulaat, tamorasaat, sukku­laanit qallersuutissiat, Nutella, siku

Imeruersaatit imeq, imeruersaatit sukkoqanngitsut, sodavandit sukkoqanngitsut, danskvandit, toni­cvandit, tomatjuice, viinnit sukkukinnerusut, aalakoornartut akuitsut

sodavandit sukkullit, saftit, juicit, hvidtølit, immiaaqqat, iceteat, cappuccinot, viinnit sukkoqarnerusut

Naalungiar-suit nerisas-saat (Pisiniar-fimmit)

anaanap immuanut taartaasutqupp. 6 aamma 9 takukkit.

suaasaliat imerpalasut/kinertuliat paarnat sukkui­nik, immuup sukkuanik, invertsukkerinit, viinnis­sap sukkuanik imaluunniit maltodextrinimik tu­ngu sunnissaasikkat suaasaliat imerpalasut kiner­tuliallu, kiisalu nerisassat aserortikkat (mos) suk­kunnik tungusunnissaasikkat, frugtmosit kuulo­ruujunik, eertanik. majsinik sellerinillu akusat

9Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermi nerisaqarnermi ilitsersuut

Arla-mit immuk qalipperlugu tunisassiaq immuup sukkuanik akoqanngitsoq Tassaavoq immuk qalipperlugu tunisassiaq im­muup sukkua peerlugu sanaaq.

Alpro® Alpro ilaatigut soya aallaavigalugu yoghurtilior­tarpoq. Nioqqutissiat immuup sukkuanik a ko­qan ngillat. Profylac®Anaanap immuanut taartaasoq immuup suk­kuanik akoqanngitsoq. Meeqqanut pingatsiine­qanngitsunut innersuussaavoq.Nakorsamit allagartalerneqarnikkut pineqar sin­naavoq.

Coffee Mate®Immummut qalipperlugu tunisassiamut taar­siullugu atugassiaq. Tunisassiaq immuup suk­ku anik akoqanngilaq. Nioqqutissat ilaat sukku­nik akoqarsinnaammata maluginiaruk, nioqqu­tissiap sananeqaa taata nassuiaatitaa atuaruk.

Sukkunut taarsiullugit nioqqutissiatSukkunut taartissatut nioqqutissiat pisiniar finni pisiarineqarsinnaasut tassaapput tungu sunnis­saatit viinnissallu sukkui. Taakku sukku nut taar ­siullugit tungusunnissaatitut atorsi naap put. Qa­noq annertutigisoq atussanerlugu maluginia­ruk, tassa tungusunnissaatitaa sukkunit allaane­rusinnaammat.

Pisianiarfinni nioqqutissat sukkoqanngitsut a ­merlanerulersimapput. Kalaallit Nu naan ni su­mi najugarnersutit apeqqutaalluni nioqqutissat amerlassusaat allanngorarsin naapput. Suut pi­siarineqarsinnaanersut ataa ni assersuutigine­qarput, najukkanni pisiniarfik aperiuk.

Nioqqutissat ilaat immuup sukkuanik akoqar­sinnaammata maluginiaruk.

Cevera®Nioqqutissiortarpoq sukkunik akuugaanngit­sunik. Pisiassat ilaat makkuupput: marmeladit, paarnanik kinguleqqiutissiat, imermik akullugit imeruersaasiassat, tomatinit ketchup iliaq seer­nartuliallu.

Meeraaqqanut nerisassiatMeeqqat sukkunik arrortitsisinnaanngitsut suk­kunut malussajasorujussuupput, taamaammat nerisassat akuisa eqqummaariffigilluarneqarnis­saat pingaaruteqarluinnarpoq.

Immuup sukkuanik arrortitsisinnaannginneq mee raanermi amerlanertigut pilersarpoq, meeq qalli ilaanni tamanna aallartittarpoq anaanamik immuannik immuttorunnaarlutik immummut taartaasumik immuttortalernermi.

Meeqqat 0-imiit 6-inut qaammatillit Naalugiarsunnut 0­6­inik qaammatilinnut i­nuussutissaq pitsaanerpaaq tassaavoq anaa­nap immua, tassaniimmatami meeqqap inuus­sutissanik pisariaqartitai tamarmik. Anaanap immuanik immuttortinneqarsinnaanngippat, a ­naanap immuanut taartinik sukkunik immullu sukkuanik akoqanngitsunik milutsitsisoqarsin­naavoq. Inoorlaat sukkulimmik imertinneqar­tassanngillat.

Meeqqat 6-inik qaammatillit (4-nilluunniit qaammatillit) Anaanap immua tassungaluunniit taarsiulliullu­gu immummut taartigitinneqartartoq inuussuti­gissallugit suli pingaarnerpaapput. Meeraq alus­saaserlugu nerisinneqarsinnaalersarpoq si u­sinnerpaamik sisamanik qaammateqaler ne rani. Suaasanik imerpalasunik aamma anaanap im­mua tassungaluunniit taartaasartoq Profylac® atorlugit rismelinik, maizenanik hirsen illuunniit uutsilluni kinertulianik nerisitsoqarsinnaavoq.

10 Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermut nerisaqarnermi ilitsersuut

Immialaat issingiassallu meeqqanut 6­it sin­nerlugit qaammatilinnut taamaallaat nerisinne­qartariaqarput, tassa taakkua glutenimik akoqa­ramik inalukkanik ippigusutsitsilersinnaasumik.

Eqqaamallugu alussaateeqqamut ataatsimut or soq, soorlu uulia punnerluunniit suaasanut imerpalasulianut kinertulianullu akuliuttarnis­saa, tassa nerisat qaarsillarnarnerusarmata nu­kissanillu naammattunik tunisisarlutik.

Meeraq aamma aserorterluakkanik (mos) neri­sarnissamut sungiusarneqassaaq. Naatsiiat naa titanik nutaanik imaluunniit qerisunik, soor­lu broccolinik, blomkålinik imaluunniit eerta­nik qorsuusunik sukkunik akukitsunik akullugit uukkit (qupp. 8­mi najoqqutassiaq takuuk).

Naatsiiat naatitallu ajassaammik blenderimil­luunniit aserortikkit, alussaateeqqamut orsoq soorlu uulia punnerluunniit anaanap immua­nik imaluunniit anaanap immuanut taartimik akullugit akuliutikkit.

Meeqqanut ataaseq inorlugu ukiulinnut tarat­sut atornaveersaakkit, tartui suli inerilluanngim­mata.

Meeqqat 6-iniit 9-nut qaammatillitPiffissami tassani meeqqat nerisassanut alus­saaserluni nerineqartussanut sungiussiga lut­tuinnartarput. Anaanap immua aamma Pro­fy lac® najoqqarneqartarput nerisassanullu a ku liunneqartarlutik. Imeq imerusuersaatitut tun niunneqarsinnaavoq.

Maanna immialaat issingiassallu tunniunneqar­sinnaalerput.

Maanna tunniunneqarsinnaalerput neqi ima­luunniit aalisakkap nerpia naatsiianut imaluun­niit naatitanut sequtsikkanut (mosinut) akuliul­lugit.

Eqqaamallugu alussaateeqqamut orsoq su­aasalianut imerpalasunut, kinertulianut sequt­sikkanullu akuliutissagakku, tassa nerisat qaar­sillarnarlutillu nukissanik naammattunik pissar­siffiginiarlugit.

Meeraq maanna suppanik qaqorteqqasorta­linnik (suaasat), suaasaarartalinnik imaluunniit naatsiiartalinnik pisinnaalerpoq. Neqi aalisagar­lu sequtseqqissaarneqassapput suppeurtillu killilersimaarlugit.

Meeraq kigutitaartulerpat milluagassanik ma­ngiagassaanillu tunineqarsinnaalissaaq. Pa ner­tut, nikkut, knækbrød, riskage tarajoqanngitsoq, iffiat annikitsumik qallersuusikkat.

9-nik qaammateqarneranit 3-nik ukioqalerneranutPiffissami tassani ilaqutariit nerisartagaannik meeqqat nerineruleriartortarput. Ataatsilli mis­saanik ukioqalernissaata tungaanut ta ratsut atorneqannginnissaat suli innersuussutaavoq.

Ataatsimik ukioqalernermiit meeraq immunnut taartaasunik imersinnaalissaaq, takuuk qupp. 6. Meeqqap ataatsimik ukioqalernissaata tu ngaa­nut alussaateeqqamut orsoq suaasalianut i ­mer palasunut, kinertulianut sequtsikka nullu akulerunneqartassaaq, tassa meeqqap naam­mattumik nukissaqarnissaa qulakkeerniarlugu.

IffiorneqApeqqutigineqakkajuttoq tassaavoq: ”Taava tas sa kaagit tungusunnitsullu peqqinneqas­sanngillat?” Taamaavittariaqanngilaq, kisianni naarlulertoqannginniassammat nerisassiorner­mi malitassat allanngortilaarnissaat pisariaqar­sinnaavoq.

11Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermi nerisaqarnermi ilitsersuut

Boorlut, kalaallit kaagiat iffiallu sukkunik akoqak­kajupput, kisianni taakku aamma ilan ngutinngil­luaannarneqarsinnaapput.

Boorluliussaguit kaagiliussaguilluunniit tu ngu­sun nitsilaarniarlugulu sukkunut taarsiul lugu tu­ngusunnissaat atorsinnaavat. Ma lu giniassavat tungusunnissaatit amerlanertigut sukkuinnarnit tungusunninnerusarmata. Taamaammat pisias­sap sananeqaataata nassuiaatitaa ta kuuk, tassa nerisassiorluni malitassami sukkoq taarserniarlu­gu tungusunnissaatip annertussusissaa eqqor­toq atorniarlugu.

Issingigassanik, seqquluttunik, iipilinik kanelinillu akullugit boorluliat (16-init 20-nut amerlassusillit)

Qapuit panertut ataatsit6 dl imeq kissalaartoq 150 g (4 dl) issingigassatIipilit qalipallit marluk riivikkat (200 g) 100 g seqquluttutAlussaateeqqamut ataatsimut kanel Alussaatinut marlunnut uulia Alussaateqqaamut ataatsimut taratsut 800 g (13½ dl) qajuusat

Akussai panertut tamaasa akulerutikkit, qapu it i lanngullugit. Imeq kissalaartoq akussaalu allat ilanngutikkit.

Qitulinissaata tungaanut naqittaruk. Annoraa mi­nermik qallerlugu akunnerup ataatsip missaani kialaartumi qaffasseruk. Naqittakkat naqit taqqeriarlugu boorluliassatit ammalorsakkit. Pla demi 30 minutsit missaan­ni qaffasseqqikkit. Boorluliassatit imermik man­nimmilluunniit aalaterluakkamik tanikkit.

UUNNEQASSAPPUT: 20 min. missaanni if fior­fiup qeqqani 225° C­nik kissassusilimmi.

Inuiaat akornanni sukkunik arrortitsisinnaannginneq Sukkunik arrortitsisinnaannginneq Inuit Issit tor­miut akornanniinnangajak atugaavoq. Misis su­inerit takutippaat Kalaallit Nunaanni innuttaa­sut 5 %­iisa missaanniittut sukkunik sapigaqar­tuusut.

Immuup sukkuanik arrortitsi-sin naannginneq Kalaallit Nu-naanni nalinginnaasorujussuu-voq Nunarsuarmi inersimasut amerlaqisut immuup sukkuanik arrortitsisinnaanngillat. Meeqqat a naanaminnit milukkunnaaraangamik immun­nillu tunisassianik immuttorun naa raa ngamik sa naneqaatinik kaanngartiterilluni katiterisar­toq (enzym) sakkarase nalinginnaasumik ka­tattarpaat. Nunani inersimasut ukiuni hunno­rujulikkaani (untritilikkuutaani) immuttorfigisi­masaanni nalinginnaa suuvoq, timip laktasemik pinngorartitsiuartarnera.

Kalaallit Nunaanni siusinnerusukkut misissui­sarnerit takutippaat, inersimasut 55%­iisa mis­saanniittut annerusumik minnerusumil luunniit immuup sukkuanik arrortitsisinnaan ngitsut.

Assersuutigalugu Danmarkimi innuttaasut taa­maallaat 3­6%­ii immuup sukkuanik arrortitsi­sinnaanngillat.

12 Sukkunik immuullu sukkuanik arrortitsisinnaannginnermut nerisaqarnermi ilitsersuut

Allanngorartunik nerisaritInnersuussut siulleq pingaarnerpaarlu.

Nerisaqarnermut innersuussutit qulit

Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiit 2005

Kalaallit nerisassaataannik nerisarit; akulikitsumik aalisakkanik aalisak­kanillu qallersuusianikUkiup ingerlaarnera malittariuk aamma im­mami nunamilu uumasut paarlakaajaartakkit. Nunatta paarnai naatitaalu atortakkit. Ullup qeqqasiornermi aamma aalisakkanit qaller suusiat atortakkit.

Paarnanik naatitanillu ullut tamaasa nerisaritSuliartuleraangavit imaluunniit tuariartuleraa­ngavit paarnamik naatitamilluunniit nassartaritKissartumik nerinermi tamatigut naatitanik ako qartinnissaat ileqqunngortiguk.Paarnat naatitallu qerisut nutaatulli pitsaati­gipput.

Iffiukkanik seqummarluttunik sa naa nik, issingigassanillu ullut ta maa sa nerisarit. Naat siiat, qaqor teq qasut pastallu akulikitsumik pisakkitIffiat iffiukkanit qaqortunit qaarsillarnarnerup­put. Knæk brødit seqummarluttunit sanaat aamma pitsaasuupput. Qaqorteq qa sut, pastat naatsiallu kissartunik nerinermi paarlakaajaar­takkit.

Eqqarsarluarlutit orsutortaritOrsoq sipaaruk:Iffiukkap taninnerani tarngut kiliortaruk.Immuk, immussuaq, neqit qallersuutissallu an ni kitsumik orsullit toqqartakkit.Iganermi naasunit margarina imaluunniit naasunit uulia atortakkit.

1

2

3

4

5

Sukkunik, mamakujuttunik, chips­inik kaaginillu annikinnerusumik nerisaritSukkoqanngitsumik imaluunniit annikinneru­sumik sukkulimmik kaffisortarit tiitor tarillu. Paarnat iffiukkallu mamakujuttunit, chipsinit kaagi nillu qaarsillarnarnerupput. Sapaatip akunneranut ulloq ataasiinnaq chip­sitortarit mamakujuttutortarillu.

Imermik imertarit – annikinne ru su­mik saftimik sodavandinillu imertaritImeq kuummeersoq imerlu nillarissoq imer­taruk.Saftit sodavandillu annertuumik sukkumik ako qarput taamaattumillu piffinni aalajanger­simasuni akuttusuunik atornissaat innersuus­sutigineqarput.

Akulikitsumik nerisarit, ingasaannaguliUllormut pingasoriarlutit nerisarfinni pingaar­nerni nerisarit. Ullaakkorsior neq ullormut aallarniutiga lugu pit sas suuvoq. Aamma ullup ingerlanerani annikit suk kaarlugit nerisarit, paarnaq imaluun­niit naati taq, knækbrød ima luunniit aalisakkat paner tut.

Suut nerinerlugit eqqarsaatigisarukNerinermut ileqqorisatit niuernermi aallartit­tarput. Peqqinnartunik pisisarit.Meeqqatit peqatigalugit igasarit. Unnukkut nerineq ilaqutariinni katersuuffin ngortiguk.

6

7

8

10

Suut nerisaraavut?

Agguaqatigiissillugit: 75%-it kalorialinnit nerisarneq nioqqutissanit eqqussukkanit pisarput,

kalaallit nerisassaataannit 25%-it!Nerisaqarnermut Siunnersuisoqatigiit 2005G

rA

fISK

Pr

od

uK

tIo

N:

INfo

dES

IGN

AP

S

ullormut minnerpaamik nal. ak. ataaseq aalasaritAalaneq tassaasinnaavoq pisulluni/sikkilerlu­ni suliartorneq, piniariarneq, eqqiaaneq, timersorneq, arsarujoorneq allarpassuillu.

9