SOL-KONSERNIN LEHTI 4 / 2013 www.sol.fi

Teema: Voi hyvin

SIVUT 36-42

Voimaa metsästä

SIVU 38

Rakennusten loppusiivouksen uusi konseptiSIVU 19

Monipalvelu- osaajien koulutus alkoiSIVU 32

Psykologi Päivi Frantsi: Naiset taitavat johtamisenSIVU 8

Bhargav Khatiwada, Sondra Toompuu ja Rami Lönn tapasivat Turengissa.

2 www.sol.fi

Pääkirjoitus: Voittajan on helppo hymyillä.

Puhdasta asiaa.

Psykologi Päivi Frantsi selvitti, miten lähiesimiehet näkevät johtajuutensa.

Ydinvoimalan ytimessä: Loviisan laitosyksiköiden vuosihuoltosiivous.

Pyykit puhtaaksi luontoa säästäen.

Rakennuksen loppusiivous on vaativa ja ammattitaitoa kysyvä työvaihe.

Forumin uudistunut kauppakeskus investoi asiakkaiden viihtymiseen.

23

4

68

12

16

19

22

Helsingin huoltotunnelia valvotaan vuorokauden ympäri.

Auringon alla: Peppi Kaira.

Monipalveluosaajien koulutus käyntiin.

Liikuntasetelillä edullisesti kuntoilemaan.

Palveluvastaavien riihi Turengin maisemissa.

Laihdutuskisan voitto ratkesi.

Hymyn valokeilassa: Jitpo Thiwarhorn.

27

3133

36

38

41

43

Sisältö 4 | 2013

Uudistetun Forumin kauppakeskuksen hoitohuoneen suosio yllätti kaikki.

SOL Siivouspalvelut rakensi yhdessä asiakkaan kanssa puhtaanapitokonseptin, joka on uutta kaupan alalla Suo-messa. – Mallia otettiin maa-ilmalta, SOLin palveluesimies Riitta Parkko kertoo.

Päätoimittaja Jussi Ylinen:

”Vastasimme asiakkaiden

palautteeseen.” Monipalveluosaajat

aloittivat opiskelunsa.s. 33–35

Ydinvoimalan vuosihuoltosiivous toteutettiin urakkaluonteisesti ja SOL suunnitteli työvoiman käytön. – Tämä uusi malli osoittautui lupaavaksi, Fortumin ryhmäpäällikkö Miikka Ritala kertoo. SOLin palveluesimies Elina Lohman-Andersson tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa.

Tuhannet tunnistimet ja kamerat valvovat liikennettä Helsingin kes-kustan huoltotunnelissa. – SOL tuli mukaan projektiin jo rakennusvaiheessa, Helsingin Väylän toimitusjohtaja Veijo Laakso kertoo.

www.sol.fi 3

SOLISTI ON SOL KONSERNIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Jussi Ylinen, SOL Palvelut Oy, jussi.ylinen@sol.fi

Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Jussi Ylinen, Jaana Ryynänen, Tuija Valmela, Merja Oljakka, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, Saara Teinilä Kannen kuva Mikaela Löfgren Painopaikka PunaMusta Oy, 2013 Painos 20 000 kpl. 441 619Painotuote

27

Rakennusten loppusiivoukset P1- ja P2-luokkiin hoidetaan nyt uudella konseptilla.

SOL Monipalvelut

yhdistää joustavasti siivous-, toimitila-, kiinteistö-, pesula-,

turvallisuus- ja henkilöstöpalvelut.

www.sol.fi puhelin 020 5705

myynti@sol.fi

19

12

4 www.sol.fi

NYT ON se aika vuodesta jolloin suunnitellaan seuraavan vuoden tekemisiä. Poh-dimme mikä on mennyt kuluvana vuonna hyvin ja mitä pitäisi tehdä paremmin, jotta voisimme vuoden päästä todeta päässeemme tänään asetettuihin tavoitteisiin – olisimme voittaneet. Sillä siitä voittamisessa on kyse - asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Voimme asettaa tavoitteet itse tai yhdessä. Tavoitteita, maaleja, voi olla lukuisia erilaisia. Maaleja voi asettaa henkilökohtaisten voittojen saavuttami-seksi, oman työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta tai niitä voidaan asettaa puh-taasti numeroiden näkökulmasta. Niin tai näin, voittaminen palvelee meitä jokaista menestymisessä.

Jokainen meistä on kokenut voittoja, pienempiä ja isompia, työssään tämänkin vuoden aikana. Asiakastyytyväisyyskäyntejä olemme tehneet yli 11 000 asiakastyy-tyväisyyden ollessa enemmän kuin 98 %. Olemme järjestäneet yli 1500 koulutus-tapahtumaa, joihin osallistunut yli 17 000 SOLilasta. Olemme toteuttaneet tänä vuonna SOL Palveluissa menestyksellisesti monipalvelustrategian ja organisoitu-neet uudella tavalla. Henkilöstöpalvelut on jatkanut hienoa kasvuaan. Pesulapalve-luissa on koettu erinomaisia onnistumisia erikoistekstiilipesulassa. Kansainvälisesti olemme menestyneet tänä vuonna paremmin kuin koskaan ja aloittaneet toimin-nan Liettuassa. Edellä vain muutamia saavutuksia, joiden myötä olemme kokeneet voittaneemme.

Voittaminen eli työssä onnistumisen kokemukset luovat työhömme motivaation ja merkityksellisyyden tekemiseemme. Kun asetamme itsellemme tavoitteita, saam-me samalla työllemme suunnan, jota kohti päivittäin ahkeroimme. Tavoitteellinen toiminta tuo mielekkyyttä tekemiseen ja on suuri tunne kun saavutamme asetetut tavoitteet. Millaisia saavutuksia haluaisit nähdä itsesi tekevän vuonna 2014? Onko työyhteisölläsi yhteisiä päämääriä?

Maaliin ei pääse ilman hyvää suunnitelmaa. Tavoitteet on hyvä pilkkoa pie-nempiin osiin, esimerkiksi 100 prosentin vuotuinen asiakastyytyväisyys toteutuu asiakaskohtaista toimintasuunnitelmaa noudattaen ja asiakasta kuunnellen sekä asioita kehittäen. Tavoite on maali ja suunnitelma on kartta, jota pitkin maalilinja saavutetaan. Tavoitteiden saavuttaminen ei tapahdu vahingossa. Jatkuva menesty-minen edellyttää kehittymistä ja kovaa työtä. Päämäärä ei voi olla matkan ainoa tavoite. Hyvää oloa ja energiaa tuo kehittyminen ja oppiminen matkan varrel-la. Voittamisen riemu voi syntyä jo pelkästään oppimisen ilosta.

Usein voittaminen on merkityksellisempää ja nautinnollisempaa silloin, kun se on saavutettu yhteistyöllä. Pääsemme jakamaan onnistumisen tuoman hyvän olon, kun jokainen on tuonut oman panoksensa yhteiseen hyvään. Yhdessä onnistuminen synnyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta, energiaa ja merkityksellisyyttä. Tämän on hyvä ottaa huomioon tavoitteita aseteltaessa. Loppujen lopuksi asiakkaan onnistuminen on sinun tavoitteesi. Kun asiakas voittaa, sinä voitat.

Mitä siis on voittaminen? Asiakkaan tyytyväisyys on ylitetty. Olet kehittynyt matkan varrella. Olet saanut onnistumisen kokemuksia ja hyvää oloa tehdystä työstä. Viihdyt työssäsi ja työskentelet turvallisesti. Elämme siistissä, turvalli-sessa ja hyvin hoidetussa ympäristössä. Tässä pelissä ei ole häviäjiä. Tunnetus-tihan voittajan on helppo hymyillä.

Menestyksellistä vuotta 2014 toivottaen,

JUHAPEKKA JORONENTOIMITUSJOHTAJA, SOL PALVELUT OY

Voittajan on helppo hymyillä

Maaliin ei pääse ilman hyvää suunnitelmaa.

Pääkirjoitus

’’

KUVA: VAU

LA AUN

OLA

VINJETTI

www.sol.fi 5

6 www.sol.fi

asiaaPuhdasta

SOL on tehnyt laajan kiinteistöhuoltosopi-

muksen Savonlinnan kaupungin kanssa. Vuo-den vaihteesta alkaen SOLilaisten hoidossa on peräti 60 prosenttia kaupungin kiinteis-

töistä. – Olemme tosi tyytyväisiä tästä kaupasta ja uudesta kumppanuudes-

ta, alueen palvelujohtaja Noora Wessman toteaa.

Savonlinnan kaupungin

kumppaniksi

Yhteistyö Senaatti-kiinteistöjen kanssa laajenee entisestäänSOL ja Senaatti-kiinteistöt ovat aloittaneet yhteistyön useissa Senaatin hallinnoimissa kiinteistöissä. Alkuvuodesta SOL aloitti siivo-us- ja toimitilapalveluiden tuottamisen Valtio-neuvoston kampuksella, valtionvarainminis-teriössä, oikeuskanslerivirastossa, liikenne- ja viestintäministeriössä ja sosiaali- ja terveys-ministeriössä. Ensin palvelut alkoivat maa- ja metsätalousministeriössä, ulkoministeriössä ja Pasilan virastotalossa. Ensi vuonna palvelut käynnistyvät vielä työ- ja elinkeinoministeriös-sä, opetus- ja kulttuuriministeriössä, oikeusmi-nisteriössä ja sisäasiainministeriössä.

SOL RUN starttaaSOL kokoaa kumppaneitaan yhteen juoksun, liikunnan ja kunnon kohentamisen pariin – rennossa ja iloisessa hengessä. Tavoitteeksi voi asettaa osallistumisen Helsinki City Marathonilla 2014, mutta tärkeintä on liikun-nallinen yhdessäolo. Kannustavia SOL RUN juoksuja järjestetään vuoden alusta alkaen kuukausittain kaikkiaan kahdeksan kertaa ennen varsinaista suurta koitosta elokuussa.

SOL RUN starttitapahtumassa 28.11. Suo-men Urheiluliiton harrasteliikuntajohtaja Samuli Vasala ojensi SOL Henkilöstöpalvelui-den toimitusjohtaja Niilo Kempelle ensim-mäisen Helsinki City Marathon 2014 juoksu-lapun. Kokenut maratoonari, kilpakentillläkin menestynyt Kemppe toimii tapahtuman koordinaattorina. Juoksulapussa on numero 1984. Sinä vuonna hän voitti ensimmäisenä suomalaisena Helsinki City Marathonin.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: solrun.solhenkilostopalvelut.fi. Tapahtuma on maksuton.

SOL tarjoaa palveluita nyt kaikissa Baltian maissa. Uusin SOLin toimisto avattiin syksyllä Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan. Ensimmäinen asiakas on jo löytynyt, joten myyntipäällikkö Rasa Ganusaus-kienella ja palvelupäällikkö Jurgita Kacienienellä on aihetta hymyyn. SOL on vahvistanut myös Baltian organisaatiotaan nimittämällä Rinel Piu-sin alueesta vastaavaksi johtajaksi. SOL-yhtiöi den toimitusjohtajat Virossa ja Latviassa raportoivat hänelle. SOL Liettuan toimipiste löytyy osoittees-ta Laisvės pr. 77 B, Vilna.

Baltian alueen vastaavaksi johtajaksi nimitet-tiin Rinel Piusin. (kesk.) Uuden Liettuan toimi-pisteen toiminnasta vastaavat myyntipäällikkö Rasa Ganusauskienella (vas.) ja palvelupäällik-kö Jurgita Kacienienellä (oik.)

SOL Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Niilo Kemppe sai ensimmäisen Helsinki City Marathon 2014 juoksulapun Suomen Urheilulii-ton harrasteliikuntajohtaja Samuli Vasalalta.

SOL avasi toimipisteen Liettuaan

KUVA: TERJE LEPP

KUVA: TAIJA PAAVOLA

asiaaPuhdasta

www.sol.fi 7

SOL Henkilöstöpalvelut auktorisoitiinSOL Henkilöstöpalvelut on ensimmäisten alalle auktorisoitujen yritysten joukossa. Henkilös-töpalveluyritysten Liiton (HPL) liittokokouk-sessa julkistettiin uuden auktorisointiyhtiön Auktorisointiyhtiö Reiluja Vuokratöitä Oy:n ensimmäiset myönnetyt auktorisoinnit. Hen-kilöstövuokrausyritykset ovat tarkentamassa henkilöstövuokrauksen pelisääntöjä ja SOL on osallistunut työhön aktiivisesti. Alan auktori-soinnilla halutaan varmistaa, että henkilöstö-vuokraus on aina reilua niin työntekijälle kuin käyttäjäyrityksellekin.

Innovaatiot käyttöön– SOLIN vasta perustettuun innovaatioryhmään ilmoittautui runsaasti halukkaita eri toimi-aloilta, kertoo innovaatioryhmän toiminnan käynnistäjä liiketoimintajohtaja Jussi Ylinen.

– Olemme hyvin iloisia tästä. Tositoimiin ryhmä ryhtyy vuoden vaih-

teessa.– Tavoitteena on löytää palvelutoimialalle

sopivia aivan uusia toimintamalleja ja kehit-tää nyt käytössä olevia toimintatapoja vielä paremmiksi.

HELSINGIN Messukeskuksessa marraskuun puolivälissä järjestetyt turvallisuusalan Finn-Sec-messut olivat SOL Turvallisuuspalveluille jälleen tärkeä esittäytymisen paikka. SOLin tunnettuus turva-alan toimijana on kasva-nut vinhaa vauhtia ja messuilta saatiin lisää uusia kontakteja.

SOL on FinnSec-tapahtuman taustalla olevan Finnsecurity ry:n jäsen. Joka toinen vuosi järjestettävien kansainvälisten FinnSec-messujen tarkoitus on tarjota yhdistyksen jäsenille mahdollisuus tavata toisiaan ja potentiaalisia uusia asiakkaita.

– Messut ovat meille tärkeä tapahtuma. Uudet kontaktit ovat tietysti toiminnan kas-vun ehto, mutta on hyvä tavata myös nykyisiä asiakkaita ja alan muita toimijoita. Väkeä olikin liikkeellä paljon, SOL Turvallisuuspalve-luiden liiketoimintajohtaja Ismo Heikkonen kertoo.

SOLin valtti turvallisuuspalveluissa on palvelu.

– Alan tekninen kehitys on mennyt hui-masti eteenpäin ja tekniikkaa kaikki hyödyn-tävät, eli siinä ei oikein voi erottautua. Mutta me panostamme palveluun, Heikkonen sel-vittää toimintastrategiaa.

SOL korostaa mahdollisuutta täyden pal-velun pakettiin.

– Esimerkiksi voimme toimittaa teolli-

suuslaitokselle kaikki tarvittavat palvelut saman katon alta: kiinteistöhuollon, siivouk-sen ja turvallisuuspalvelut, tarvittaessa jopa lisähenkilöstöä henkilöstövuokraustoimin-tamme ansiosta, Heikkonen muistuttaa.

Silti SOLin puolelta asiakkaan suuntaan toimii vain yksi yhdyshenkilö. Kohteen esi-mies on esimies myös SOLin eri toimialoilta tuleville työntekijöille.

Turvapalveluiden kautta tapahtuva moni-palvelujen myynti on B-to-B -bisnestä.

– Asiakkaitamme ovat yritykset kautta linjan, eli teollisuuden ohella kaupat, liikekes-kukset, finanssialan yritykset, logistiikkafir-mat ja kuljetusvälineet, Heikkonen listaa.

SOL Turvallisuuspalveluiden toiminta alkoi seitsemän vuotta sitten. Lyhyessä ajassa se on kasvanut alan viidenneksi suurimmaksi toimijaksi. Kasvu on ollut vauhdikkaampaa kuin alalla keskimäärin, eikä sen taustalla ole yrityskauppoja, vaan kysymys on oman toiminnan eli niin sanotusta orgaanisesta kasvusta.

Edelleen kasvavan alan teknistyminen tarkoittaa sitä, että haalariasuiset vartijat kiertävät kohteissa entistä harvemmin. Tarkastuskierrokset tehdään yhä useammin kameran avulla ja kameralla voidaan myös varmentaa esimerkiksi hälytystilanteessa, mitä on tapahtunut.

SOL Turvallisuuspalvelut kasvaa vauhdilla

KUVA: ANTERO AALTONEN

SOL oli näkyvästi mukana FinnSec 2013 ja Kiinteistö 2013 -tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa.

VINJETTI

Halusin selvittää, miten ihminen itse näkee oman johtajuutensa.

’’

8 www.sol.fi

YHTEISKUNTA

Johtajuutta etsimässä

Tuore palvelualan lähijohtajista tehty tutkimus paljastaa, että naisten tapa johtaa sopii hyvin nykyaikaiseen

työelämään. – Lähijohtajat kaipaavat myös enemmän tukea esimiehiltään, psykologi Päivi Frantsi muistuttaa.

TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA

P sykologi Päivi Frantsin syksyllä julkaistun väitös-kirjan Johtajuutta etsimässä aiheena olivat palvelualan lähiesimiehet.

– Naisnäkökulman syntymisessä oli sattumaakin mukana, koska tutkimuk-sen kaikki haastateltavat olivat naisia. Ja tietenkin naisena minua kiinnostaa naiseus ja se miten me toimimme. Tutkimuksen edetessä tämä naisnäkö-kulma vain vahvistui.

Päivi Frantsi on valmentanut paljon miehiä, eri alojen johtajia, urheilijoita ja valmentajia sekä tehnyt tutkimus-työtä jääkiekkovalmentajien parissa. Nyt julkaistu tutkimus ei kuitenkaan vertaa naisten ja miesten johtamis-käyttäytymistä.

– Ei todellakaan, koska en siinä tut-kinut miesjohtajia.

Tarina paljastaaTutkimusmenetelmäksi Frantsi valitsi narratiivisen haastatteluihin perustu-van menetelmän, jota on harvemmin käytetty johtamistutkimuksessa.

– Etsin vastauksia siihen, miten ja minkälaisista aineksista lähijohta-juus rakentuu ja miten henkilön oma

identtiteettitarina ohjaa johtamistyötä. Halusin päästä pintaa syvemmälle ja selvittää, miten ihminen itse näkee oman johtajuutensa.

Narratiivisessa menetelmässä analy-soidaan tutkittavien kertomia tarinoita.

– Kun lähdemme liikkeelle siitä, että tarina on tosi ihmiselle, joka sitä kertoo, pääsemme lähelle yksilön sub-jektiivista kokemusta. Lomakekysely-menetelmällä tämä ei olisi onnistunut.

Parin vuoden aikana hän haastatteli useamman kerran yhdeksää palvelu-alan lähijohtajaa.

– Näissä haastatteluissa selvitin, miten naiset itse kokevat, näkevät ja sanoittavat oman työnsä merkityksen, mahdollisuutensa ja rajoitteensa eli rakentavat omaa johtamisidentiteet-tiään.

– Tällä identiteetillä on merkitystä paitsi esimiehen työssä onnistumiseen ja hyvinvointiin myös yrityksen menes-tykseen varsinkin palveluorganisaa-tioissa. Sukupuolisuus taas vaikuttaa vahvasti identiteettitarinaan.

Kertomuksia äideistä ja sankareistaFrantsi kertoo, että tutkimuksessa erottui selkeästi neljä erilaista kerto-mustyyppiä. Aineisto jakaantui äiti-, sankari-, irtautumis- ja kehityskerto-muksiin.

Äiti-kertomuksia sävytti nöyryys työtä ja asiakkaita kohtaan, osaansa tyytyminen ja vahva tunnetason sitou-tuminen työntekijöihin.

– Havaitsin myös vaikeuksia vetää selkeitä rajoja oman itsen, työntekijöi-den ja työn väliin. Paine tuloksellisuu-den, laadun ja työntekijöiden jaksami-sen suhteen oli kertomuksissa vahvasti läsnä. Nuoremmat, koulutetummat lähiesimiehet puhuivat vanhempia kriittisemmin äitimäisestä johtamista-vasta.

Sankari-kertomuksissa huomion kohteena oli ensisijaisesti asiakas, jolle sankarillinen lähijohtaja pyrki tuotta-maan erinomaista palvelua yhdessä

www.sol.fi 9

Näihin kertomuksiin sisältyi ajatus siitä, että vaikeudet nähdään haasteina.

’’

10 www.sol.fi

työntekijöidensä kanssa. – Sankarin vastustajana ovat

tiukat aikataulut, monimutkaiset tilanteet ja ihmisten sitouttami-nen. Sankari-kertomuksen kertojat samaistuivat vahvasti yrityksen malli-tarinoihin ja arvoihin.

Irtautumis-kertomukset ovat tari-noita epäonnistumisen kokemuksista työssä ja lopulta irtautumisesta lähiesi-miehen työstä.

– Irtautumis-kertomukset sävyt-tyivät kokemuksilla yksinjäämisestä, mahdottomiksi koetuista työn tavoit-teista ja esimiestuen puutteesta. Mitä väsyneemmäksi ja kyynisemmäksi ker-tojat itsensä tunsivat, sitä kauemmaksi heidän kokemuksessaan loittonivat työnantajan mallitarinoista.

Kehitys-kertomus on modernin työelämän mallikertomus eteen-päinmenosta ja uskosta myönteisiin muutoksiin työssä ja elämässä myös tulevaisuudessa.

– Näihin kertomuksiin sisältyi aja-tus siitä, että vaikeudet nähdään haas-teina ja että ne ovat välttämättömiä oppimisen ja kehittymisen kannalta. Tarinoita yhdisti kertojien kokemukset siitä, että he pystyivät olemaan aktiivi-sia ja tekemään työssä itsenäisiä valin-toja. Näiden tarinoiden kertojat pys-tyivät analysoimaan omaa tarinaansa refleksiivisesti eli miettien itseään ja työtään objektiivisesti.

Naiseuden valtitTutkimus osoitti naisille tyypillisellä johtamistavalla olevan paljon nykyi-seen työelämään sopivia piirteitä.

– Naiset sietävät hyvin erilaisuutta. Tällä taidolla tulee olemaan käyttöä tulevaisuuden monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Naiset myös kuuntelevat alaisiansa ja heidän ehdotuksiaan.

– Samalla heiltä löytyy tärkeä kyky houkutella alaistensa motivaatio esille.

Päivi Frantsi arvostaa myös naisten hyviä yhteisöllisyyden rakentamisen taitoja.

– Tietenkin johtajuuteen kuuluu aina myös uskallus olla eri mieltä ja jopa tuottaa toiselle mielipahaa.

Hän toteaa, että palvelualan lähi-johtajuus on lähitulevaisuudessa monitaituruuden ja monikulttuurisuu-den pelikenttä.

– Johtajuudessa on siis löydettävä yhä luovempia ja ennakkoluulotto-mampia ratkaisuja.

Frantsin mielestä naisille tyypilli-nen johtamistapa lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja työhyvinvointia.

– Johtamiskoulutuksissa pitäisikin pohtia, miten naisille tyypillistä johta-mistapaa voisi auttaa yleistymään.

Olemme luonnostaan monikasvoisiaFrantsi kertoo, että meillä on monta roolia maailmassa.

– Minä-tarinamme on koko elin-aikamme ajan rakentuva muuttuva käsitys itsestämme ja sitten on olemas-

On löydettävä yhä luovempia ja ennakkoluulot-tomampia johtamistapoja.

’’

Päivi Frantsin ohjeita lähi- esimiehille:1. Mieti, millainen esimies haluat olla?2. Ole rohkea, uskalla mennä päin hankaliakin asioita.3. Kerro myönteistä tarinaa itsestäsi.

Kouluttajatiimi työssään. Työ- ja organisaa-tiopsykologi Satu Kaski (vas), PsL Päivi Frantsi ja seniorikonsultti, KTT Tapani Frantsi.

Vuosina 2007-2013 yhteistyössä Konsultit Frantsi Oy:n kanssa järjestettyihin koulutuk-siin on osallistunut yhteensä 260 SOLilaista. Lähipäiviä koulutukseen sisältyy kaikkiaan kahdeksan.

www.sol.fi 11

sa sosiaalinen identiteettimme, joka vaihtelee eri tilanteissa.

Yrityskulttuurin säikeet ovat osa meidän työidentiteettiämme.

– Tutkimuksessa tuli näkyviin, että jos ihminen pystyy hyväksymään yri-tyskulttuurin arvot ristiriidattomasti osaksi omaa tarinaansa, se tukee joh-tajuutta.

Hän tiivistää, että yrityksen arvoja pitäisi tuoda esille niin, että niitä voi helposti hyödyntää kaikilla yrityksen toimimisen tasoilla, myös käytännön toimissa.

– Mukana tutkimuksessani oli myös lähiesimiehiä, jotka eivät pystyneet kiinnittymään yrityksen arvoihin ja etääntyivät yrityksen kulttuurista pikku hiljaa. Voi olla, että keskustelu esimiehen kanssa olisi auttanut löytä-mään keinot siihen, miten arvoja voisi käytännön arjessa käyttää.

Lähiesimies kaipaa tukeaOnnistuakseen työssään lähijohtajat tarvitsevat tukea omalta esimieheltään ja myös laajemmin organisaatiolta.

– Lähijohtajien työhyvinvointi vai-kuttaa suoraan yrityksen tulokseen.

Tutkimus osoitti, että kokemus yksin jäämisestä vaikeissa tilanteissa voi aiheuttaa vakavan särön lähijoh-tajan identiteettitarinaan, jolloin usko omiin toimintatapoihin ja mahdol-

lisuuksiin selviytyä johtamistyössä heikkenee.

– Yksin jääminen tuottaa epäonnis-tumisen kokemuksia ja pahoinvointia, jotka voivat osaltaan vaikeuttaa orga-nisaatioon sitoutumista. Myös eetti-set ristiriidat ja vaikeudet samaistua työnantajan arvoihin ovat merkittäviä työhyvinvoinnin riskejä.

Frantsi painottaa, että tutkimukses-sa ja koulutuksessa pitäisi nyt etsiä nii-tä keinoja, jotka tukevat keskijohdon ja lähijohtajien hyvinvointia.

Tulevaisuuden haasteitaTulevaisuus tuo Frantsin mukaan var-masti muutoksia johtamiskulttuuriin. Jo monikulttuurisuuden lisääntyminen asettaa haasteita.

– Suomalaiset nuoret on kasvatettu ottamaan asioista selvää ja toimimaan itsenäisesti. Nyt yritykseen voi tulla työntekijöitä maista, joissa kasvatuk-

sella ei tueta näin itsenäistä käytöstä ja silloin tällaisen nuoren lähiesimiehen on otettava aivan toisenlainen johta-mistapa käyttöön.

Nykynuoret eivät myöskään enää sitoudu työpaikkaansa ja työnan-tajaansa niin kuin vanhempansa. Esimiestehtävät eivät ole enää niin haluttuja.

– Heidän lähtökohtansa on, että he palvelevat organisaatiota niin kauan kuin yritys tarjoaa heille mielenkiintoi-sia haasteita.

Mallia kilpakentiltäUrheilumaailmasta voi poimia mallia työelämään.

– Voimme käyttää itsejohtamista, miettiä tavoitteita, asettaa rajoja ja sää-dellä energiankäyttöä.

Frantsi muistuttaa kuitenkin, ettei työelämä ole huippu-urheilua.

– Urheilussa haetaan aina maksi-maalista suoritusta ja harvan psyyke kestäisi sellaista työelämässä joka päi-vä. Harva kulkee voitosta voittoon.

Eikä pelkkä työ riitä meille. Ihmi-sellä täytyy olla muutakin elämää. Hyvinvointia tukee hänen mukaansa parhaiten tasapainoiset ihmissuhteet ja mieluisat harrastukset.

– Itsestään kannattaa huolehtia. Silloin kestää vastoinkäymisiä ja petty-myksiäkin paremmin. l

Päivi Frantsi tuntee mielenKUUDEN LAPSEN äidin lempipuuhia ovat kuorolaulu ja liikunta monessa muodossa. Frantsi valmistui psyko-logian maisteriksi Jyväskylän yliopis-tosta vuonna 1984 ja työ -ja orga-nisaatiopsykologian lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2003. Vuonna 1997 hän perusti miehensä kanssa yrityksen. Konsultit Frantsi Oy valmentaa, kouluttaa ja tekee työyhteisön kehittämistyötä. Lisäksi Päivi Frantsi tekee töitä psyykkisen valmennuksen asiantuntijana useis-sa eri urheilulajeissa.

Lähijohtajien työhyvinvointi vaikuttaa suoraan yrityksen tulokseen.

’’Päivi Frantsin ohjeita lähi- esimiehille:1. Mieti, millainen esimies haluat olla?2. Ole rohkea, uskalla mennä päin hankaliakin asioita.3. Kerro myönteistä tarinaa itsestäsi.

12 www.sol.fi

SOL on jo vuodesta 2002 alkaen huolehtinut Loviisan ydinvoimalan molempien laitosyksiköiden vuosihuoltosiivouksesta. Tiukassa aikataulussa tehtävän vaativan työn onnistumisen taustalla on huolellinen ennakkosuunnittelu ja hyvät työtiimit.TEKSTI: ANNAMARI IRANTO KUVAT: ANTERO AALTONEN, FORTUM

Ydin-voimalan ytimessä

ERIKOISSIIVOUS

T änä vuonna Loviisassa oli vuorossa lyhyen polttoaineenvaihtoseisokin yhteydessä tehtävä vuosihuoltosiivous. Urakka kesti viitisen viik-koa. Ja työ tehtiin aiemmasta poiketen nimen-omaan urakkaluontoisesti eli tilaaja tilasi työt

ja tuottaja eli SOL suunnitteli työvoiman käytön.– Uusi malli osoittautui varsin lupaavaksi, kiittelee

ryhmäpäällikkö Miikka Ritala Fortumin Aluepalvelut-ryhmästä.

Ydinvoimalan vuosihuoltosiivous on kuitenkin joka kerta aivan omanlaisensa, joten kukaan ei voi varmasti sanoa, miten malli toimii ensi vuoden siivouksissa. Silloin toisella yksiköllä tehdään laajempia huoltotöitä. Vaikka se vaatii töiden organisointia eri tavoin, tarkoitus on hyödyn-tää nyt kokeiltua mallia.

– Me saamme tiedot kaikista töistä aika varhaisessa vaiheessa, joten sen pohjalta suunnitelmia esimerkiksi ryhmien koon osalta voi alkaa tehdä hyvissä ajoin. Jotain yllättävää voi kuitenkin aina tulla vastaan ja siksi tiimien on pystyttävä joustamaan, kertoo SOLin palveluesimies Elina Lohman-Andersson, joka on jo aloittanut ensi kesän töiden suunnittelun.

Tärkeimmät ydinvoimalan käytettävyyteen vaikuttavat tekijät ovat vuosihuollon kesto ja käytön häiriöttömyys. Tänä vuonna tietyt vuosihuoltosiivoukset sujuivat niin

SOLilaiset puhdistamassa reaktorikuilua. – Tämä tehtävä on erittäin tärkeä vuosihuollon aikataulun kannalta, ryhmäpäällikkö Miikka Ritala Fortumin Aluepalvelut-ryhmästä kertoo.

ERIKOISSIIVOUS

www.sol.fi 13

14 www.sol.fi

mallikkaasti, että niiden avulla vuo-sihuoltoaikataulua saatiin kurottua umpeen, vaikka jotkin muut työt venyivät. Tulokseen voi olla tyytyväi-nen – kysymyshän on paitsi vuosi-huollon hallinnasta, myös taloudesta.

Jokainen seisokkipäivä aiheuttaa tuo-tannonmenetystä.

Siivouksen rooli ydinvoimalassa on monipuolisempi ja tietyiltä osin päinvastainen kuin yleensä. Useim-mitenhan siivouspartio hoitaa työnsä esimerkiksi huoltoporukan jälkeen, eli niin sanotusti korjaa jäljet.

– Nyt me menemme puhdista-maan tilat, jotta muut pääsevät teke-mään työtään, Lohman-Andersson kertoo.

Voimalan reaktoripuolella tärkein työ on kontaminaation eli radioaktii-visen lian puhdistaminen ja sen leviä-misen estäminen.

– Toki siivottavana on tavanomais-takin prosessin myötä syntyvää likaa, mutta radioaktiivisen lian puhdista-minen on tärkeässä osassa.

Palosuojausta ja tarkkoja tutkimuksiaTyöt vaativat paljolti erikoisvälineistöä ja välineiden käytön tarkkaa turvalli-suusseurantaa.

– Ydinvoimalan siivouksen hallintaa voi pitää siivousalan ”huippukirur-giana”, SOLin palvelujohtaja Tuomo Toropainen toteaa.

Reaktoripuolen siivouksessa ei käytetä pelkästään tavallisia siivousvä-lineitä.

– Puhdistusta voidaan tehdä esi-merkiksi porakoneeseen kiinnitetyllä harjaosalla tai erityisesti tiettyjä töitä

varten suunnitelluilla puhdistuslaitteil-la, Toropainen jatkaa.

Kaikkien käytettävien aineiden ja välineiden on läpäistävä Fortumin oman laboratorion tekemät testit. Puhdistusaineita käytetään myös suu-ret määrät.

– Myös herkästi syttyvien liuotin-aineiden kanssa on oltava tarkkana, Ritala kertoo.

– Käytännössä aineita ei saa olla työkohteessa suuria määriä kerrallaan. Siksi on suunniteltu tarkkaan, miten niiden kuljetus ja säilytys hoidetaan. Olemme hankkineet muun muassa siirrettäviä, aikataulukriittisiä töitä varten räätälöityjä palosuojakaappeja, Ritala kertoo.

Aineista ja välineistä ei myöskään saa jäädä kohteeseen mitään, mikä voisi jossain prosessin vaiheessa aihe-uttaa jonkin siihen kuulumattoman reaktion. Myös aineiden vaikutukset vaikkapa joihinkin tiivistemateriaalei-hin täytyy tuntea, jotta vältetään ikävät yllätykset.

Työntekijöiden saamia säteilyan-

Me puhdis-tamme tilat, jotta muut pääsevät tekemään työtään.

’’

noksia seurataan tarkasti dosimetreil-lä eli säteilyannosmittareilla.

– Työskentelyaika säteilevimmillä alueilla on minimoitu säteilyannosten pienentämiseksi. Eri työkohteiden suojavarustus on tarkoin määritelty ja suojavarusteet tekevätkin joistakin töistä fyysisesti niin raskaita, etteivät kaikki niihin kykene, kertoo palvelu-esimies Elina Lohman-Andersson.

Kun SOLin tiimi on käynyt siivoa-massa suurimman osan kontaminaa-tiosta pois, muut pystyvät tekemään omat työnsä kevyemmässä suojava-rustuksessa.

Huollon aikana kuhiseeNormaaliaikana tunnelma ydin-voimalalla ei juuri poikkea huopa-tossutehtaan meiningistä, voimala puksuttaa rauhassa sähköä verkkoihin Hästholmenin saaren kauniin luon-non keskellä, meren äärellä.

Turvamääräysten tiukkuuden huomaa kyllä satunnainenkin kävijä. Taustat on tarkistettu ennakkoon ja jo ensimmäisellä portilla pitää näyttää hyväksyttävä henkilötodistus. Toimis-torakennuksen aulassa vartijoiden kopilla sama toistuu ja kävijä saa vierailijakortin ja omalla numerolla varustetun kulkuluvan. Sillä pääsee sisään pyöröportista. Kunhan on ensin käynyt läpi turvatarkastuksen ja kuunnellut esityksen laitoksen turval-lisuusmääräyksistä.

Oman vierailuisännän tai -emän-nän läheisyydestä ei saa poistua. Ohjeita mahdollisen erikoistilanteen syntyessä on noudatettava. Laitos on päihteetön paikka, niitä ei sinne saa tuoda eikä olla siellä niiden vaikutuk-sen alainen.

Vuosihuollon aikana alue vilkastuu.– Kun meillä normaalisti työskente-

lee noin 500 fortumilaista ja satakunta yhteistyökumppaneiden kuten SOLin työntekijää, vuosihuollon aikana väki-määrä jopa yli kaksinkertaistuu ja yhteistyötä tehdään 50-100 eri yrityk-sen kanssa, Ritala kertoo.

– Se asettaa työhönotollekin omat haasteensa, sillä turvallisuudesta ei tingitä – ei laitoksen, eikä työntekijöi-den. l

PALVELUESIMIES Elina Lohman-Andersson kannustaa entistä useampaa SOLilaista hakeutumaan vuosihuoltosiivouksiin.

– Siinä työssä oppii uusia asioita ja se näyttää taatusti hyvältä ansioluette-lossa. Tietty vaihtuvuus vuosihuoltopo-rukassa on myös SOLin etu, sillä uusilla työntekijöillä saattaa olla hyviä ideoita, joilla toimintaa voidaan kehittää enti-sestään.

Viime seisokin siivouksen rivakkaa sujumista voi kyllä osin kiittää siitä, että mukana oli kokeneita tekijöitä.

– Meillä on hyviä palveluvastaavia ja työnjohtajia, eräskin heistä oli mukana jo seitsemättä kertaa. Suurin osa työn-tekijöistä asuu voimalaitoksen majoi-tusalueella, josta on lyhyt kävelymatka työpaikalle, Lohman-Andersson sanoo.

Tänä vuonna vuosihuoltoon osallis-tui noin 70 SOLilaista.

– Määrä pysynee melko samana ensikin vuonna, vaikka tilauksessa on pidempi urakka. Voimalan vuosihuolto-siivoukset tarjoavat myös mahdollisuu-den hyviin ansioihin.

Vuosihuollossa on monenlaisia eri töitä. Joitakuita ajatus säteilystä askar-ruttaa.

– Ihan kaikki eivät halua valvonta-alueen puhdistustöihin, vaikka tarkan seurannan ansiosta vuosittainen sätei-lyannos jää meidän työntekijöillämme keskimäärin alhaisemmaksi kuin vaikka-pa lentokapteeneilla omassa työssään, Lohman-Andersson sanoo.

Ihan kuka tahansa ei vuosihuol-tohommiin pääse. Kaikille tehdään turvallisuusselvitys, joka pitää tietysti läpäistä. Tekijöillä täytyy myös olla työturvallisuuskortti suoritettuna. Sen lisäksi tulee muuta koulutusta: SOLin ja Fortumin omia puhdistuskoulutuksia, säteilykoulutusta, laitoskoulutusta ja koulutusta erikoispuhdistuksiin. Lisäksi tarvitaan lääkärintodistus kelpoisuudes-ta A-luokan säteilytyöhön; esimerkiksi tietyt iho-ongelmat taikka diabetes, epilepsia tai sydän- ja keuhkosairaudet voivat olla este sen saamiselle.

– Viime syksynä työ tehtiin urakkaluontoi-sesti eli tilaaja tilasi työt ja tuottaja eli SOL suunnitteli työvoiman käytön. Ja uusi malli osoittautui varsin lupaavaksi, ryhmäpääl-likkö Miikka Ritala Fortumin Aluepalvelut-ryhmästä kiittelee.

Mukaan vuoden 2014 tiimiin

Vuoden 2014 huollon suunnittelutyöt ovat jo täydessä käynnissä. Fortumin ryh-mäpäällikkö Miikka Ritala tekee tiivistä yhteistyötä SOLin palveluesimiehen Elina Lohman-Anderssonin kanssa.

www.sol.fi 15

16 www.sol.fi

PESULAPALVELUT

Pesula-alalla kehitystä ympäristöystävälliseen suuntaan tapahtuu niin pesutekniikoissa kuin aineissakin.

– Jatkuvalla koulutuksella pesu-loiden henkilöstö pysyy muutoksissa mukana. Myös uusien tekijöiden koulutus on kattavaa, ja usein pesu-lassa tiedetäänkin, millainen huolto vaatteelle on parasta vaikkei pesumer-kintöjä olisikaan, ympäristö- ja pro-jektivastaava Tiia Smolander SOL Pesulapalveluista kertoo.

Kemiallisen pesun suurin muutos on ollut siirtyminen hiilivetypesuun.

– Hiilivetyliuotin on ympäristöys-tävällinen.

Hiilivetypesu on täysin suljettu prosessi. Liuotinaine tulee pesurum-puun koneen alaosassa sijaitsevasta tankista koneen oman pumppujärjes-telmän lisätessä joukkoon tarvittavat pesun apuaineet. Pesun jälkeen käy-

tetty neste menee koneen tislaimeen, josta puhdas aine kiertää takaisin tankkiin. Hävikki on minimaalinen, samaa puhdistettua liuotinainetta voi käyttää aina vain uudestaan.

Myös vesipesu on uudistunutTietokoneohjatut uudet vesipesuko-neet nielevät aineita ja vettä tarkasti säädellyt määrät. Aineet ovat mah-dollisimman ympäristöystävällisiä ja myös sähkön ja vedenkulutusta seura-taan tarkkaan.

– Pesuaineiden annostelu vesipe-sukoneisiin tapahtuu automaattisilla annostelijoilla, eikä henkilökunnan tarvitse käsitellä aineita lainkaan.

Ympäristön eteen tehdään siis työtä koko ajan, kaikilla palvelun eri osa-alueilla.

- Olemme pyrkineet vähentämään myös muovin käyttöä, sanoo Smo-lander.

- Jopa pesulahenkarit sisältävät

Pyykit puhtaaksi

luontoa säästäen

SOL satsaa pesulapalveluiden ympäristöystävällisyyteen sekä koneissa että aineissa. Kemiallisen pesun ympäristövaikutuksista tulee kyselyjä kuluttajiltakin – niihin oivallinen vastaus on hiilivetypesu.TEKSTI JA KUVAT ANNAMARI IRANTO

Tietokoneohjatut vesipesukoneet säästävät pesuaineita, vettä ja sähköä.

’’

www.sol.fi 17

Uudet pesumerkinnätUUDET pesutekniikat ovat tuoneet tekstiileihin myös uusia hoito-ohjemerkintöjä. Perinteisen kemial-lisen pesun merkin eli ympyröidyn P-kirjaimen rinnalla vaatteessa voi olla ympyröity W-kirjain kertomassa emulsiopesunkestävyydestä. Hii-livetypesun merkki puolestaan on ympyröity F.

– Jos tuotteessa on P-merkki, sen voi ilman muuta pestä hiilivetype-sussa, Tiia Smolander SOL Pesulapal-veluista kertoo.

Kemiallinen pesu tetrakloorieteenillä

Kemiallinen pesu hiilivedyllä

Kemiallinen vesipesu (emulsiopesu)

Kemiallinen pesu kielletty

metallia paljon vähemmän kuin ennen, lisää SOL Pesulapalveluiden laatu- ja kehitysvastaava Kati Talikka.

Smolander kertoo, että myös ennen pesua tapahtuvassa tahranpoistossa henkilöstö on koulutettu olemaan tarkkana, ettei aineita tuhlata.

Lisäksi kiinnitämme erityistä huo-miota turvalliseen työskentelyyn.

– Se on työtä työympäristön hyväksi, Talikka lisää.

Emulsiopesu säästää vaatettaVesipesun ja kemiallisen pesun rin-nalla SOL pesuloissa on tarjolla vielä

kolmaskin ammattipesutekniikka, emulsiopesu.

– Sitä voisi kuvata käsinpesua vas-taavaksi hellävaraiseksi vesipesuksi, Kati Talikka valaisee.

Emulsiopesussa aineet suojaavat vaatteen kuidut niin, että vesi ei pääse vaikuttamaan niihin yhtä paljon kuin tavallisessa vesipesussa.

– Vaate ei silloin kutistu eikä rypis-ty, Talikka täsmentää.

Pesulan käyttö on ympäristötekoHelsingin Runeberginkadulla sijait-sevan SOL-Pesulan myymälänhoitaja Irma Sartanen sanoo, että kulutta-jat kysyvät joskus kemiallisen pesun ympäristövaikutuksista.

– Yleensä kysytään, ovatko käytet-tävät aineet allergisoivia, mutta myös niiden vaikutukset luonnolle kiinnos-tavat, Sartanen kertoo.

SOL käyttää luotettavia, ympäris-töstä välittäviä pesuainetoimittajia,

- Pesula-ala kehittyy vauhdilla ympä-ristöystävällisempään suuntaan, SOL Pesulapalveluiden ympäristö- ja projektivastaava Tiia Smolander (vas), laatu- ja kehitysvastaava Kati Talikka ja myymälänhoitaja Irma Sartanen (oik) kertovat.

18 www.sol.fi

Iloisen keltaisen hiilivetykoneen sisältä löytyy tekniikkaa kuin pienestä tehtaasta.

joiden aineet ovat alan kehittyneim-piä. Esimerkiksi emulsiopesuaineet ovat läpäisseet Saksassa Hohenstein-laboratorioiden sytotoksisuustestin, mikä tarkoittaa, että pesu on varmasti ihoystävällinen.

Sartanen on tyytyväinen kehityk-seen, joka alalla on tapahtunut hänen 20-vuotisen uransa aikana.

Laatu- ja kehitysvastaava Kati Talikka ja ympäristö- ja projektivas-taava Tiia Smolander suosittelevat kuluttajille pesulan käyttöä.

– Pesulapesu on ehdottomasti eko-logisempaa kuin kotipyykkäys. Esi-merkiksi lakanapyykin saa pesulassa puhtaaksi paljon vähemmällä vesi- ja pesuainemäärällä, Smolander kertoo.

– Lisäksi kuivausrummussa kui-vatut ja sileäksi mankeloidut lakanat tuottavat huoneilmaan paljon vähem-män pölyä, muistuttaa Kati Talikka, joka nauttii mankeloitujen lakanoiden tuomasta arjen pienestä luksuksesta.

Talikka muistuttaa varsinkin aller-gisia myös petivaatteiden säännöllises-tä huollosta.

– Tyynyt pitäisi vuoden aikana

pestä kuusi kertaa, peitot muutaman kerran, hän huomauttaa.

Tiia Smolander puolestaan muis-tuttaa siitä, että tahranpoisto pitää tehdä tuoreeltaan.

– Jotkut tahrat ovat sellaisia, että ne itse asiassa tulevat enemmän esiin, kun tahraantunut vaate on roikkunut kaapissa seuraaviin juhliin. Poistokin on pitkän ajan kuluttua tietysti paljon vaikeampaa.

Suojakäsittely vähentää pesutarvettaSmolander, kertoo että SOL pesulois-sa tehtävä tekstiilien suojakäsittely on valinta ympäristön hyväksi.

– Se vähentää pesutarvetta ja pidentää siten tuotteen käyttöikää.

Joitakin vaatteita ei valmistajan mukaan voi pestä lainkaan.

– Silloin mietitään asiakkaan kans-sa yhdessä, miten vaatteen voi huol-taa. Jos sopivaa pesutapaa ei löydy, tarjolla on raikastusmenetelmä, joka desinfioi vaatteen. Raikastusta voi käyttää muillekin tuotteille, joita ei voi pestä, kuten laukuille ja kengille. l

Suojakäsittely vähentää pesutarvetta ja pidentää tuotteen käyttöikää.

’’

www.sol.fi 19

SIIVOUSPALVELUT

Rakennuksen loppusiivous sai oman konseptin

– Vaikka loppusiivous ajoittuu työmaalla rakennusurakan loppuun, on se yksi tärkeim-mistä työvaiheista, Rakennusliike Evälahden hankintapäällikkö Matti Vauhkonen toteaa.

Rakennushankkeen loppusiivous on vaativa ja ammattitaitoa kysyvä työvaihe. Hyväkin työ voidaan pilata puolihuolimattomalla siivouksella.

SOL käytti uutta rakennennussiivouskonseptia Kauppakeskus Caprin loppusiivouksessa. – Ja olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen

Rakennusliike Evälahden hankintapäällikkö Matti Vauhkonen sanoo. TEKSTI JA KUVAT: HANNELE KOSKINEN

20 www.sol.fi

Tapaaminen Rakennusliike Evälahden hankintapääl-likkö Matti Vauhkosen kanssa on sovittu Rauhaan, Imatran kupeessa sijaitse-

van Holiday Club Saimaan alueella sijaitsevaan Kauppakeskus Capriin. Viime kesänä juhannuksen korvilla tilaajalle luovutettu rakennuskompleksi on vähän hämmentävä ja yllättäväkin kokemus. Eihän ole kuin pari vuot-ta, kun paikalla tehtiin vielä heinää, hevoset laidunsivat viereisellä pellolla ja uimarantaan kuljettiin vanhan sai-raalan takaa kapeaa kärrytietä pitkin. Nyt Saimaan rannalla on mökki mökin vieressä, ja niiden keskellä monenlaiset palvelut tarjoava viihde- ja elämyskes-kus kylpylöineen. Päädymme Vauhko-sen kanssa Angry Bird–puistoon.

Kireä aikataulu haastoi tekijätRakennusliike Evälahden kaikki aliura-kointiin liittyvät työt kulkevat Vauh-kosen kautta. Vauhkonen toteaa, että Kauppakeskus Capri on yksi tähän asti vaativimmista hankkeista, missä hän on ollut mukana. Työvaiheita oli monisäikeisessä ja –muotoisessa ura-kassa paljon, ja rakentajan näkökul-masta aikataulutus aliurakoineen oli poikkeuksellisen vaativa ja välillä jopa erityisen haasteellinen.

– Joku varmaan valvoikin tämän työn tähden muutaman yön, hyväntuulinen mies juttelee ja tähtää ”palloaseella” puiston vihaiseen lintuun. Huti!

– Vaikka loppusiivous tehdään raken-nusurakan lopussa, se on yksi tärkeim-mistä työvaiheista, Vauhkonen sanoo ja siteeraa kollegaansa, joka oli todennut, että kaksi vuotta saatetaan rakentaa hyvin ja tehdään erinomaista jälkeä, mutta loppusiivous voi pilata kaiken.

Vauhkosen mukaan haasteelliseksi Rauhan rakennusurakan loppuvaiheen ja sen myötä myös loppusiivouksen ajoituksen teki jopa nykyisen mitta-puun mukaan erittäin kireä aikataulu. Liikekonseptin mukaisesti tarkkaan suunniteltu ja rakennettu kohde vaati viimeisessä vaiheessa joitakin muu-tostöitä, joten pari viikkoa ennen luovutusta työmaalla hyöri vielä neljä-, viisikymmentä rakennusmiestä.

– Oli luontevaa aloittaa loppu siivous ikkunoiden pesulla. Isojen lasipintojen puhdistuksessa voitiin käyttää raken-nustelineitä hyväksi, Vauhkonen sanoo ja valmistelee hyppyä tuntemattomaan. Angry Birds –puiston ”lintutornin” tasanteelta pomppaava rohkelikko päätyy valtaisan ilmapatjan uumeniin. Hyvä hyppy ja tyylipisteet!

Kaikki saivat hymynaamanVauhkonen korostaa loppusiivouksessa työn suunnittelun merkitystä. – Rauhassa edettiin ikkunoiden pesun jälkeen huone ja tila kerrallaan, koska rakennus luovutettiin tilaajalle osaluo-vutuksina. Työmiehet siirtyivät seu-

Rakentajan kielellä sanottaisiin, että meni hemmetin hyvin.

’’

– Onnistunut lopputulos vaatii ennakointia ja huolellista kartoitusta. Uusi rakennussii-vouskonseptimme kehitettiin suunnittelun ja toteutuksen tehokkaaksi apuvälineeksi, SOLin kehityspäällikkö Kari Haahtela kertoo.

www.sol.fi 21

raavaan työpisteeseen sitä mukaa, kun edellinen saatiin valmiiksi.

Hän myöntää, että SOLin tiimi jou-tui tässä tilanteessa joustamaan.

Vauhkonen muistuttaa, että isossa kohteessa on paljon siivottavaa. Cap-rissa oli pestäviä ja puhdistettavia pin-toja kaikkiaan 6000 neliömetriä.

– Kaikki vaakapinnat käydään läpi ennen luovutusta, ja usein teh-tävänä on myös tilaajan toivomia loppusiivouk seen liittyviä erityistöitä. Käytävät jätetään viimeiseksi.

Vauhkonen viittaa SOLin omaan loppuselvitysraporttiin ja toteaa, että työt Rauhassa tehtiin erinomaisesti.

– Rakentajan kielellä sanottaisiin, että meni hemmetin hyvin. Kaikki työntekijät saivat hymynaaman, hän nauraa ja nauttii tyytyväisenä kuuman kaakaon. Ampumakisan voittanut ja vihaisia lintuja enemmän pudottanut tarjoaa.

Työmaat ovat erilaisiaSOLin kehityspäällikkö Kari Haahte-la on tyytyväinen sinänsä vielä uuden konseptin toimivuuteen ja työmailta tulleeseen kiittävään palautteeseen. – Loppusiivouksia on tehty SOLissa pitkään, mutta ajatus työn konseptoin-nista syntyi viime vuonna, hän kertoo.

– Halusimme rakentaa selkeän suunnitelman, jonka mukaan edetä. Olemme vakuuttuneita, että rakennus-työmaiden loppusiivouksen konseptilla

on käyttöä ja kehittymismahdollisuuk-sia valtakunnallisestikin.

Osaaminen ja kokemus olivat teki-jöitä, joilla konseptisuunnittelussa läh-

dettiin liikkeelle. Palvelujohtaja Noora Wessman oli Haahtelan mukaan yksi hankkeen ja kehitystyön primus moto-reista.

– Wessman on teettänyt loppusiivo-uksia muun muassa Etelä-Karjalassa jo vuosia, joten hänelle oli kertynyt paljon näkemystä, miten homma par-haiten hoituu.

Myös Haahtelalle rakennustyömaat ja loppusiivoukset ovat tulleet tutuiksi. Hän huomauttaa, että käytännössä työmaat uudisrakentamis- ja peruskor-jauskohteissa ovat aivan erilaisia. Kai-kissa tapauksissa on hänen mukaansa kuitenkin kiinnitettävä huomiota rakentamisen aikaiseen suojaukseen.

– Onnistuneen lopputuloksen kan-

nalta on tärkeää, että valmiit pinnat suojataan ja pidetään mahdollisimman puhtaina.

Konsepti on työkaluHaahtelan mukaan SOLiin kehitysryh-mässä määritelty loppusiivousprojektin konsepti on vauhdittanut palvelun myyntiä entisestään.

– Työ ja sen tekeminen perustu-vat ennakointiin ja suunnitelmalli-suuteen, ja loppusiivous kytketään pääurakoitsijan laatimaan aikatauluun.

Hän myöntää, että työmaiden aika-taulut ovat usein haasteellisia.

– Kiire sinänsä ei ole haitta, mutta siivouksen sovittaminen aikatauluun vaatii usein sopeutumista ja joustoa sekä vuoropuhelua urakoitsijan kanssa.

Loppusiivoukseen liittyvä konsep-tointi perustuu ensisijaisesti SOLin kokemukseen ja ammattitaitoon, mutta kyse on myös rakennuslaissa määritellyn vaatimustason täyttymi-sestä. Loppusiivoukset jaetaan P1 ja P2-luokkiin, joista ensin mainittu on puhtausasteeltaan vaativin. Se on käytössä sairaaloissa ja kouluissa, sekä monissa muissa laitoksissa.

– Sisäilmastoluokituksessa määritel-lään pölyn raja-arvot, ja niiden toteu-tuminen ja samalla myös tilan puhtaus voidaan todeta esimerkiksi geeliteippi-mittauksella. Mittauksen tekee yleensä kolmas osapuoli ennen kuin ilman-vaihtolaitteisto otetaan käyttöön.

Kari Haahtela muistuttaa, että kon-septi ja konseptointi ovat välineitä ja työkaluja suunnitelmallisen loppusiivo-uksen tuottamisessa.

–Me emme myy itse konseptia, vaan sen mukaista palvelua. Konsepti on ohjeistus, aukikirjattu suunnitelma, jonka avulla voimme tarjota asiakkaalle kohteen mukaisen, ammattitaitoisen loppusiivouksen, Haahtela sanoo. l

Konsepti on rakennettu palvelemaan sekä P1- että P2-luokan puhtausasteita.

’’

Lappeenrannan Rauhan lomakeitaassa vie-raita palvelevat Kauppakeskus Capri, Angry Birds Activity Park ja Golf Saimaa. Holiday Club hankki rakenteilla olevan kauppakes-kuksen syksyllä 2012 ja vuokrasi nopeassa tahdissa 8 000 m2 kokoisen kauppakeskuk-sen liiketilat. Investoinnin arvo oli noin 13 miljoonaa euroa.

SIIVOUSPALVELUT

– Uudistunut Forum keskittyy kolmeen teemaan: muotiin, vapaa-ajan tuotteisiin ja monipuoliseen ravintolatarjontaan, isännöitsijä Kenneth Seger (oik.) ja kauppakeskuspäällikkö Lars Eklundh kertovat.

22 www.sol.fi

www.sol.fi 23

SIIVOUSPALVELUT

Forumin kulmaksi nimetty, Helsingin olympialaisten aikaan valmistunut kaup-papaikka löytyy Manner-heimintien ja Simonkadun

kulmauksesta. Kuusikymppinen liikekeskus on yhä voimissaan, ja remonttien jälkeen entistä ehompana ja fiinimpänä. Viimeisten 25 vuoden aikana Forum on laajentunut kort-telin kokoiseksi, ja siitä on tullut yksi Helsingin keskustan tunnetuimmista maamerkeistä.

– Forum keskittyy kolmeen tee-maan: muotiin, vapaa-ajan tuotteisiin ja nyt, viimeisen remontin jälkeen, entistä enemmän myös monipuoliseen ravintolatarjontaan, kauppakeskus-päällikkö Lars Eklundh kertoo.

Hän huomauttaa, että Forumia on totuttu pitämään erityisesti naisten ja nuorten ostospaikkana, mutta uusi-tun ilmeen myötä myös kohderyhmä on kuin vaivihkaa laajentunut kaikki kattavaksi. ”Muotia kaikille”, hän

määrittelee tarjonnan ja toteaa, että Forumiin on yhä helppo tulla, vaikka kauppakeskus nykyisin onkin kuin pie-ni kaupunki kaupungin sisässä.

– Liikkuminen on vaivatonta, ja kaikki palvelut ovat helposti löydet-tävissä. Forumissa on nykyään useita huippumerkkejä edustavia muoti-liikkeitä, ja uusittu ravintolamaailma tarjoaa mielenkiintoisia, yllättäviäkin makunautintoja. Eklundh huomaut-taa, että palveluosaaminen on Foru-min kauppakeskuksen valtti.

– Siihen me panostamme.

Ilmainen palvelu asiakkailleVanhan sanonnan mukaan aateluus velvoittaa, samoin myös arvokkaasti ja ammattimaisesti uudistetut toimi- ja liiketilat. Palveluosaamisesta on kyse myös kauppakeskuksen ja SOLin yhteistyössä.

– Kauppakeskuksen laajennus on otettu todella hyvin vastaan, ja nyt vaiheittain uudistettavat wc- ja lasten-

Forumin kauppakeskuksessa wc-tiloja siivotaan nyt eri tavalla kuin ennen. SOL rakensi yhdessä asiakkaan kanssa puhtaanapitokonseptin, joka

on uutta kaupan alalla Suomessa.TEKSTI HANNELE KOSKINEN / KUVAT TIMO PORTHAN JA ANTERO AALTONEN

Viihtyisät wc-tilat ovat kunnia-asia

24 www.sol.fi

hoitotilat ovat saaneet paljon kiitosta, Eklundh kertoo. Isännöitsijä Kenneth Seger nyökkää hyväksyvästi vieressä ja lisää, että SOLin kanssa rakennettu, wc-tilojen siivousta koskeva konsepti on poikkeuksellinen ja sellaisenaan uutta kaupan alalla Suomessa.

– Muualla Euroopassa on totuttu siihen, että tavaratalojen ja kauppakes-kusten wc-tiloissa on paikalla henkilö, joka hienotunteisesti, mutta näkyvästi valvoo tapahtumia, Seger kertoo.

– Haimme mallia muun muassa Ruotsista, jossa wc-tilojen käyttö tava-rataloissa kuitenkin on useimmiten maksullista. Meillä konseptin periaate on ilmaisuus, ja asia on ratkaistu niin, että päivystysvuorossa oleva SOLin työntekijä, palveluvastaava, kiertää wc-tiloja koko ajan, Seger jatkaa. Eklundh ja Seger huomauttavat, että SOL on Forumin pitkäaikainen yhteistyökumppani. Hommia on tähän asti tehty perinteisesti, mutta kauppa-keskuksen tilojen laajennushankkeen myötä koko Forumin wc-tiloja kos-keva siivous- ja puhtaanapitokonsepti uudistui.

– Jatkossa meillä on kolme yksik-köä. Kolmannessa kerroksessa ja ravintolamaailman kupeessa on wc-tiloja, samoin alimmassa, niin sanotus-sa 0-kerroksessa. Uusinta uutta on las-

tenhoitohuone, jonka suosio on yllät-tänyt lähestulkoon kaikki, Eklundh ja Seger kertovat innostuneena.

– Käydään katsomassa sitä.

Hoitohuoneen suosio yllätti kaikkiMatkalla lastenhuoneeseen Lars Eklundh kertoo, että yhteistyö SOLin kanssa toimii hienosti. Myös Kenneth Seger kiittää palveluntarjoajan jousta-vuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin vaatimuksiin.

– Noita ominaisuuksia tarvitaan, kun siivouskohteena on iso, nykyaikai-nen kauppakeskus. Meillä käy yli 14 miljoonaa asiakasta vuodessa. Eri-ikäisiä, liikkumisen apuvälineitä käyttäviä. Heillä kaikilla on omat tar-

peensa ja vaatimuksensa. On myös paljon matkailijoita ja eri kulttuurien edustajia, Seger kertoo.

Hän myöntää, että joukkoon mah-tuu aina myös niitä, jotka eivät välitä käyttää yhteisiä tiloja siten, kuin on

sopivaa. – He ovat haaste työntekijöillemme

ja yhteistyökumppaneidemme työnte-kijöille.

Ohitamme lapsille omistetun myy-mäläalueen: keidas lapsille ja luulta-vasti myös vauva- ja leikki-ikäisten vanhemmille. Lasten hoitohuoneeseen astuessa tulee monta tuttua vastaan: tila on sisustettu Muumiteemalla.

– Teemme yhteistyötä kauppakes-kuksessa toimivan Muumimyymälän kanssa. Tästä on tykätty kovasti, Eklundh esittelee.

– Tämä on uutta Suomessa ja sel-laisena tavallaan pilottikohde. Aina-kin leikki-ikäiset tunnistavat paikan omakseen, kun vastassa on kirjoista ja telkkarista tutut hahmot.

Leikkihuoneen tv:ssä pyörii Muumivideo, ja muutaman vuoden ikäinen kiharahiuksinen tyttö istuu säkkituolilla ja keskittyy pikku Myyn tempauksiin. Muut tällä kertaa paikal-la olevat lapset ovat vielä liian pieniä katsellakseen yksin tv:tä; muutaman viikon ikäiset istuvat äitiensä sylissä pyöreän pöydän ympärillä, ihmettele-vät maailmaa ja toisiaan ja kuuntele-vat, kun nuoret äidit ovat antautuneet vilkkaaseen keskusteluun. Yhdellä on ruokatauko. Äitien naurunsekainen puheensorina täyttää tilan.

– Tämä hoitotilojen leikkihuone on aivan loistava paikka. Siitä on tullut myös vanhempien seurustelutila, kun

Kauppakeskus Foruml Rakentamisvuosia 1985/1999/2007/2013 l Vuokrattava kokonaispinta-ala yhteensä 72 000 m2

l Vuokrattavat liiketilat yhteensä 30 700 m2

l Vuosina 2012-2015 Forum laajenee ja myyntipinta-ala kasvaa n. 8000 m2

l Katettuja autopaikkoja 1000l Kävijämäärä 14,2 milj. (v. 2012) l Myynti 174,6 milj. euroa (v. 2012)l Omistaja: Kiinteistöpääomarahasto Forum Fastighets Kb

Palveluvastaava Jenna Siira huolehtii wc-tilojen siisteydestä.

Muumiaiheisen lastenhoito-huoneen suosio yllätti kaikki.

’’

VINJETTI

Pienimmät asiakkaat ja heidän vanhem-pansa voivat levähtää ostosten lomassa lastenhoitohuoneessa.

www.sol.fi 25

26 www.sol.fi

vaunuparkkikin on tuossa vieressä, yksi äideistä kertoo.

Toinen äiti myöntää, että hoitotiloi-hin ei tulla vain vaihtamaan vaippoja, täällä tosiaan tavataan tuttuja, juodaan ehkä kahvit, syötetään lapsi ja ihan vain vähän loikoillaan ja rupatellaan ostosten teon lomassa.

– Tänne on helppo tulla, kun tilat ovat aina puhtaat ja siistit, nuori äiti kertoo ja viittaa raollaan olevan oven taakse; yksi vauvoista on juuri huol-lettavana hoitopöydällä, vähän isompi lapsi käväisee wc:ssä. Sekin on Muu-mien kuvilla somistettu.

Palvelukonseptia kehitetään– Forumissa työskentelee tällä hetkellä 16 SOLin palveluvastaavaa. Heistä kolme huolehtii wc-tilojen siistimi-sestä, SOLin palveluesimies Riitta Parkko kertoo.

Hän tuli mukaan projektiin, kun kauppakeskuksen uusi siivouskonsepti

otettiin käyttöön. – Yhdessä asiakkaan kanssa läh-

dimme liikkeelle. Kokemustahan meillä on, mutta haimme vaikutteita vastaavista kohteista myös muualta, ja tutustuimme muualla käytössä oleviin palvelumalleihin.

Hän toteaa, että hanke on ollut haastava, mutta mielenkiintoinen. – Tilat eri kerroksissa ovat toiminnoil-taan ja käyttöasteeltaan erilaiset.

– Uutuuttaan kiiltävät tilat on help-po pitää puhtaana, kun vessat ovat käytännössä jatkuvasti siivottavina. Vuosikymmeniä vanhoja, kovassa käytössä olleita wc-tiloja on joskus mahdoton saada hohtaviksi, vaikka puhtaudesta ei tingitä niissäkään.

Palvelukonsepti on ollut käytössä Forumissa nyt reilun kuukauden, tulokset ovat olleet lupaavia ja saatu palaute myönteistä.

– Homma elää ja sitä kehitetään. Käytännössä nyt toimitaan siten, että palveluvastaavat työskentelevät kol-messa vuorossa, ja kiertävät koko ajan wc-tilasta toiseen. Tilat ovat siten kat-keamatta huolen- ja silmälläpidon alla.

Hän toteaa, että työ vaatii tekijäl-tään paljon. Joskus tarvitaan myös henkistä kanttia. Parkon mukaan päi-vät kauppakeskuksessa ovat siivouk-sen näkökulmasta rauhallisia, mutta iltavuorossa oleva joutuu joskus vähän kuin katsomaan asiakkaiden perään.

– Ravintolakerros on auki myöhään liikkeiden sulkemisen jälkeen, joten työntekijämme joutuvat joskus hieman ohjaamaan liian pitkään ravintolapöy-dässä istuneita oikean oven taakse.

Parkon mukaan myös häiriötilan-teisiin on varauduttu, ja työntekijöitä koulutettu kohtaamaan hankalat tilan-teet. l

Tänne on helppo tulla, kun tilat ovat aina puhtaat ja siistit, nuori äiti kertoo.

’’

– Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti ja kehitämme konseptia edelleen, SOLin palveluesimies Riitta Parkko kertoo.

www.sol.fi 27

KIINTEISTÖNHOITO

Tuhannet tunnistimet ja kamerat valvovat Helsingin keskustan uumenissa kulke-van huoltotunnelin jokaista

nurkkaa vuorokauden ympä-ri. Näyttöjä ja mittareita

tarkkailevat SOLilaiset.TEKSTI JA KUVAT VAULA AUNOLA

Turvallinen tunneliSOL on huolehtinut huol-

totunnelista jo kahden sopimuskauden verran. Hel-singin kaupungin omistama Helsingin Väylä Oy ylläpitää

tunneliaNäin kriittisessä paikassa kumppa-

niin pitää voida luottaa ja SOLin pojat kyllä hoitavat hommansa, toimitusjoh-taja Veijo Laakso toteaa.

Laakso tapaa SOLilaisia nykyään pari kolme kertaa kuussa.

– Aiemmin tapasimme useammin mutta nyt kaikki sujuu niin hyvin, ettei enempään ole tarvetta. Kun liikun täälläpäin ajan tunnelin läpi ja katson miten täällä menee.

Laakso kertoo, että SOL tuli mukaan projektiin jo rakennusvai-heessa.

– Kyseessä ei ole normaali raken-nuksen ylläpito, johon olisi olemassa valmiit toimintamallit vaan uniikki projekti, jossa kaikkien palasten oli asetuttava kohdalleen.

Hän korostaa, ettei virheisiin ole varaa.

– Jos jotakin sattuisi ja joutuisim-me katkaisemaan tunnelin liikenteen, niin Helsingin keskusta menisi aika sekaisin sen jälkeen.

Kaupunkikulttuuri kukkiiHelsingin kaupunki halusi koko ajan lisääntyvän autoliikenteen pois keskustan alueelta ja kadut haluttiin vapauttaa jalankulkijoille, kahvi-loille ja ravintoloille. Huoltotunneli rakennettiin yhteistyössä alueen kiin-teistöyhtiöiden kanssa. Suurimmat

Saumatonta yhteis-peliä. – Tapaamme nykyään vain muu-taman kerran kuus-sa, enempään ei ole tarvetta. Pysyn huol-tokirjan tehokkaan käytön avulla hyvin ajan tasalla tunne-lin tapahtumista, Helsingin Väylän toimitusjohtaja Veijo Laakso (vas) toteaa. SOLin palveluvas-taava Jouni Ritola kertoo, että tulevat-kin huoltotarpeet kirjataan ylös.

28 www.sol.fi

Kuilu

1La

sten

lehd

on p

uist

on k

uilu

Kuilu

2La

pinl

ahde

n pu

istik

on k

uilu

Kuilu

3R

essu

n lu

kion

kui

lu

Kuilu

4M

anne

rhei

min

tien

kuilu

Kuilu

5C

ity-k

ortte

lin k

uilu

Kuilu

6Kä

mpi

n ku

ilu

Kuilu

7Al

eksi

n ku

ilu

Kuilu

8Yl

iopi

ston

kadu

n ku

ilu

Kuilu

9Ki

rkko

kadu

n ku

ilu

KESKUSTAN MAANALAINEN HUOLTOVÄYLÄINFORMAATIOKARTAN PITUUSLEIKKAUS

INSINÖÖRITOIMISTO

SAANIO & RIEKKOLA OYLaulukuja 4 00420 HelsinkiPuh 09-530 6540 Fax 09-566 3354

(24.10.2005)

-40

-35

-25

-20

-15

-10

- 5

0

5

10

15

20

25

4003002001000 900800700600500 14001300120011001000 19001800170016001500 2000-45

-30

-41.

4613

45

0.015-5.5

0

0.070

0.020

-7.8

126

3

0.070

-0.2

315

4

0.050

2.19

106

-34.

6094

7

0.030

-32.

9389

2

0.070

-15.

43643

0.070

7.9524

0.030

8.66

0.35

8.57

0.053

-36.

4912

510.030

-35.

5512

20

0.040

-28.

9710

55

0.030

-30.

4210

07

0.069

0.069

0.030

1686

-20.

40

1622

-22.

33

0.030

-14.

0517

97.8

4

1764

-15.

08

98.5

0

82.9

5

63.4

7

15.1

1

89.5

1

55.7

3

0.91

41.3

6

24.9

4

59.8

5

30.8

6

2.38

11.0

8

62.5

9

25.3

8

97.8

4

28.9

5

96.7

1

10.2

1

72.1

8

R=306.15Sr

R=600Sr

R=206.15Sr

R=34.75Sr

R=50Sr Sr

R=66.15Sr Sr

R=66.15Sr Sr

R=27R=100Sr5000

R

Ruo

hola

hden

katu

Pysäköintilaitos

(->

Fo

rum

)K

iert

oliit

tym

ä

-28,0

liittyminen

erkaneminen

Jäte

vesi

Hel

sing

in t

oine

nm

etro

linja

Huo

ltolii

ttym

ä

600 ap.

Huo

ltolii

ttym

ä

Kie

rtol

iitty

mä

Huo

ltolii

ttym

ä

Huo

ltolii

ttym

ä

arvioitu kalliopinta

Kluuvin paik.laitoksen

Fabianinkadun ramppi

nyk. VSS-tunneli

jalankulkutunneli

S=40

0S=

400

S=55

0

S=40

0

S=40

0

S=25

0

S=10

00S=10

00

S=50

0S=55

0S=

550

S=25

0

S=25

0

S=55

0

S=25

0

S=10

00

S=10

00S=

550

S=55

0

S=55

0S=

550

S=25

0

S=55

0S=

550

mukaan lähtijät olivat Stockmann ja Sponda, jotka samalla laajensivat rakennuksiaan maan alle.

– Tämä yhteistyö mahdollisti jätti-läismäisen projektin rahoituksen.

Tunnelissa kulkee viikoittain noin 13 000 ajoneuvoa.

– Suurin osa liikennemääristä tulee pysäköintihalleihin ajamisista ja katu-verkko säästyy näiden autojen aiheut-tamalta ruuhkalta. Merkittävä etu on myös keskustan liikkeiden huoltolii-kenteen siirtyminen maan alle.

Tällä hetkellä tunneliin on yhtey-dessä kolmisenkymmentä isompaa ja pienempää liikettä.

– Olemme varautuneet muidenkin mukaan tulemiseen eli meillä on jo heille sisäänkäynnit valmiina. Uudet huoltotunneliin liittymiset tulevat kuitenkin todennäköisesti ajoittu-maan kiinteistöjen peruskorjausten yhteyteen, koska kiinteistöt joutuvat

kustantamaan oman liittymisreittinsä suhteellisen kalliit kalliorakennustyöt.

Kalliorakentamisen edelläkävijäKaksi kilometriä pitkän tunnelin rakentamisessa syntyi 50 000 rekka-lastillista louhetta, hankkeeseen osal-listui kaikkiaan kymmeniä alihankki-joita ja kaupunkiympäristössä toimi-minen oli haasteellista. Suomessa ei ollut koskaan aiemmin tehty mitään vastaavaa.

– Maaperämme on hyvin sopivaa kalliorakentamiselle ja suomalaisilla on vankkaa osaamista alueella, mutta mitään näin mittavaa ei ole ennen tehty. Tunneliin on käynyt tutustu-massa useita kansainvälisiä asiantun-tijaryhmiä.

Huoltotunneliin on toteutettu uusia ratkaisuja kuten maanalaiset liikenteen kiertoliittymät, joissa kal-liopilari on sijoitettu liikenneympyrän keskelle. Tunnelin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös energiate-hokkuuteen.

– Liikkeellä on suuria ilmamääriä ja ilmanvaihtoa ohjataan mahdolli-simman energiatehokkaasti.

SOL päivystää 24/7Viranomaisten vaatimukset tunnelin turvallisuuden suhteen ovat tiukat.

– Ja olemme onnistuneet täyttä-mään ne. SOLilaiset valvovat ja käyt-tävät teknisiä järjestelmiä sekä paikan päällä että kaukovalvonnan avulla kaikkina vuorokauden aikoina.

Tekniikkaa on käytössä niin paljon, ettei yllätyksille jää tilaa. Liikennettä seuraa kameravalvontajärjestelmä, joka valvoo nopeuksia ja sen avulla

Keskustan maanalainen huoltoväylä. Kaksi-kaistaisen tunneliliikennetilan leveys on 12.3 metriä ja vapaa ajokorkeus 4,2 metriä.

– Kaikki sähköisen järjestelmän tieto tallen-tuu myöhempää käyttöä varten, Helsingin Väylän toimitusjohtaja Veijo Laakso kertoo.

www.sol.fi 29

Kuilu

1La

sten

lehd

on p

uist

on k

uilu

Kuilu

2La

pinl

ahde

n pu

istik

on k

uilu

Kuilu

3R

essu

n lu

kion

kui

lu

Kuilu

4M

anne

rhei

min

tien

kuilu

Kuilu

5C

ity-k

ortte

lin k

uilu

Kuilu

6Kä

mpi

n ku

ilu

Kuilu

7Al

eksi

n ku

ilu

Kuilu

8Yl

iopi

ston

kadu

n ku

ilu

Kuilu

9Ki

rkko

kadu

n ku

ilu

KESKUSTAN MAANALAINEN HUOLTOVÄYLÄINFORMAATIOKARTAN PITUUSLEIKKAUS

INSINÖÖRITOIMISTO

SAANIO & RIEKKOLA OYLaulukuja 4 00420 HelsinkiPuh 09-530 6540 Fax 09-566 3354

(24.10.2005)

-40

-35

-25

-20

-15

-10

- 5

0

5

10

15

20

25

4003002001000 900800700600500 14001300120011001000 19001800170016001500 2000-45

-30

-41.

4613

45

0.015-5.5

0

0.070

0.020

-7.8

126

3

0.070

-0.2

315

4

0.050

2.19

106

-34.

6094

7

0.030

-32.

9389

2

0.070

-15.

43643

0.070

7.9524

0.030

8.66

0.35

8.57

0.053

-36.

4912

510.030

-35.

5512

20

0.040

-28.

9710

55

0.030

-30.

4210

07

0.069

0.069

0.030

1686

-20.

40

1622

-22.

33

0.030

-14.

0517

97.8

4

1764

-15.

08

98.5

0

82.9

5

63.4

7

15.1

1

89.5

1

55.7

3

0.91

41.3

6

24.9

4

59.8

5

30.8

6

2.38

11.0

8

62.5

9

25.3

8

97.8

4

28.9

5

96.7

1

10.2

1

72.1

8

R=306.15Sr

R=600Sr

R=206.15Sr

R=34.75Sr

R=50Sr Sr

R=66.15Sr Sr

R=66.15Sr Sr

R=27R=100Sr5000

R

Ruo

hola

hden

katu

Pysäköintilaitos

(->

Fo

rum

)K

iert

oliit

tym

ä

-28,0

liittyminen

erkaneminen

Jäte

vesi

Hel

sing

in t

oine

nm

etro

linja

Huo

ltolii

ttym

ä

600 ap.

Huo

ltolii

ttym

ä

Kie

rtol

iitty

mä

Huo

ltolii

ttym

ä

Huo

ltolii

ttym

ä

arvioitu kalliopinta

Kluuvin paik.laitoksen

Fabianinkadun ramppi

nyk. VSS-tunneli

jalankulkutunneli

S=40

0S=

400

S=55

0

S=40

0

S=40

0

S=25

0

S=10

00S=10

00

S=50

0S=55

0S=

550

S=25

0

S=25

0

S=55

0

S=25

0

S=10

00

S=10

00S=

550

S=55

0

S=55

0S=

550

S=25

0

S=55

0S=

550

voidaan määrittää myös ajoneuvojen rekisterikilvet. Palovaroitusjärjestelmä antaa metrin tarkkuudella tiedon sii-tä, missä palo on syttynyt ja kamerat kääntyvät paloa kohti. Järjestelmä myös sulkee paloalueen ja ohjaa yli-paineistetulle poistumisreitille, jota myöten pääsee turvaan.

– Järjestelmiä testataan ja poikkeus-tilanteita harjoitellaan säännöllisesti. Tunnelissa on myös alhainen 30 km/t nopeusrajoitus, joka vähentää tehok-kaasti onnettomuusriskiä.

Yksityisillä autoilijoilla ei ole tun-neliin asiaa. Kun tunneli valmistui, muutamat uskaliaat käyttivät sitä kes-kustan ruuhkien ohittamiseen.

– Siitä jää kuitenkin kiinni. Jos autoilijalla ei ole tarvittavia asiakirjo-ja, poliisi kirjoittaa ainakin sakot.

Tilaajan kannattaa vaatiaLaakso kertoo, että näin suurta jär-jestelmää valvovien tietokoneiden tul-keiksi tarvitaan hyvähermoista väkeä.

– Pelkkä työn osaaminen ei riitä. Tarvitaan oikeaa asennetta ja sitä pitää olla jo valmiiksi, koska sitä on vaikeaa opettaa. Kun tänne ryntää pelastuslaitoksen väki vauhdilla, homman pitää olla heti hanskassa.

Palveluvastaava Jouni Ritola on viihtynyt tunnelissa. – Siitä ei ole mitään haittaa, että olemme maan alla. Valaistus pitää pimeän loitolla ja työskentelyolosuhteet ovat muka-vat ja modernit.

Tunnelissa ei ole varaa virheisiin.’’

KUVA: IN

SINÖ

ÖRITO

IMISTO

SAANIO

& RIEKKKO

LA OY

30 www.sol.fi

O

-15

.19

70

100

200

300

400500

600

700

800

12001300

14001500

900

1000

010

0

1100

1797.053 1700

1600

ALEKSANTERINKATU

MIKONKATU

KLUUVIKATU

FABIANINKATU

MANNERHEIMINTIE

YRJÖNKATU

RUOHOLAHDENKATU

ABRAHAMINKATU

LAPI

NRIN

NE

LAPINLAHDENKATU

EERIKINKATU

KALEVANKATU

KIRKKOKATU

UNIONINKATU

YLIOPISTONKATU

SOFIANKATU

KATARIINANKATU

POHJOISESPLANADI

ETELÄESPLANADI FABIANINKATU

UNIONINKATU

KASARMIKATU

KORKEAVUORENKATU

MANNERHEIMINTIELÖNNROTINKATU

BULEVARDI

MALMINKATU

RUNEBERGINKATU

SALOMONKATU

HIETALAHDENKATU

ALBERTINKATU

FREDRIKINKATU

SIMONKATU

KAIVOKATU

KAISANIEMENKATU

VILHONKATU

RAUHANKATU

SNELLMANINKATU

SENAATINTORI

RAUTATIENTORI

LUDVIGINKATU

RIKHARDINKATU

POHJ. MAKASIINIKATU

KASARMITORI

ET. MAKASIINIKATU

POHJ. RAUTATIEKATU

ET. RAUTATIEKATU

ANNANKATU

ANNANKATU

JAAKONKATU

OLAVINKATU

KAMPINTORI

VUORIKATU

YRJÖNKATU

UUDENMAANKATU

EROTTAJANKATU

POSTIKATU

ARKADIANKATU

KESKUSKATU

INSINÖÖRITOIMISTO

SAANIO & RIEKKOLA OYLaulukuja 4 00420 HelsinkiPuh 09-530 6540 Fax 09-566 3354

KESKUSTAN MAANALAINEN HUOLTOVÄYLÄ

TUNNELIOSUUDESTA RUOHOLAHDEN SUUAUKKO-MANNERHEIMINTIE KÄYTETÄÄN NIMITYSTÄ KAMPIN TUNNELITUNNELIOSUUDESTA MANNERHEIMINTIE-KLUUVIN HUOLTOTUNNELI KÄYTETÄÄN NIMITYSTÄ KLUUVIN TUNNELI

(24.10.2005)INFORMAATIOKARTTA

Kuilu 1Lastenlehdon puiston kuilu

Liikenneympyrä 1Kamppi

Kuilu 2Lapinlahden puistikon kuilu

Kuilu 3Ressun lukion kuilu

Kuilu 4Mannerheimintien kuilu

Liikenneympyrä 2Keskuskatu

Kuilu 6Kämpin kuilu

Kuilu 7Aleksin kuilu

Liikenneympyrä 4Kluuvi

Kuilu 8Yliopistonkadun kuilu

Kluuvinsisään- ja ulosajotunneli

Kuilu 5City-korttelin kuilu

Liikenneympyrä 3City-kortteli

Kuilu 9Kirkkokadun kuilu

Kaukojäähdytyspumppuasema

Ruoholahdensuuaukko

SÄHKÖASEMA

ATENEUM

CITY-CENTER

KAMPPIPARKIN LAAJENNUS

KAMPPIPARKKI

VUORIKADUNVANHA SUOJA

STOCKMANNINLAAJENNUS

PYSÄKÖINTILAITOKSENLAAJENNUS, VARAUS

KLUUVINHUOLTOTUNNELI

KAUKOKYLMÄTUNNELI

(YHTEISKÄYTTÖTUNNELI)

MANNERHEIMINTIEN

PYSÄKÖINTILAITOS

1

2

1 2HUOLTOVÄYLÄN PERUSPOIKKILEIKKAUSKAKSIAJORATAINEN TUNNELI

HUOLTOVÄYLÄN PERUSPOIKKILEIKKAUSYKSIAJORATAISET TUNNELITKLUUVINRUHJEEN ALUEELLA

VALMIS LATTIAVALMIS LATTIA

VAPAA TILA VAPAA TILAVAPAA TILA

VALMIS LATTIA

5900

1300

5900

1800

1500

4200

1250

1500 4500 900

4200

8400 690010000

900 4500

13800

45001300 900

2050

6500

4200

90045001500Helsingin keskustan maanalaisen huoltoväylän pituusleikkaus. Noin kah-den kilometrin mittaisen liikenneväylän läntinen pää on Kampissa ja itäinen pää Kaisaniemessä, jossa väylä liittyy aikaisemmin rakennet-tuun Kluuvin vanhaan tunneliin.

Oli kysymyksessä sitten harjoitus tai tosi toimi.

Valvomoa ovat hoitaneet samat SOLin miehet jo pitkän aikaa, ja siitä Veijo Laakso on erityisen tyytyväinen.

– Työntekijät eivät saa vaihtua kohteessa koko ajan. Meidän tilaajien pitää osata vaatia. Minua kiinnostaa paljon enemmän, ketkä ovat töissä tunnelissa kuin se, kuka on heidän palveluesimiehensä.

Huoltokirjalla on tunnelin hoidos-sa tärkeä rooli.

– Sinne merkitään kaikki päivittäi-set työtapahtumat ja saan sitä kautta ajantasaista tietoa tunnelin toimin-nasta. Mukana tulevien muistilappu-jen avulla välittyvät myös SOLilaisten huomaamat korjaustarpeet minulle. Voimme siis varautua kaikkeen ajois-sa.

Rakentamisen jälkeisiä yllätyksiäTunnelin avaamisen jälkeen paukku-pakkaset tuottivat ongelmia.

– Talvella kylmä ilma lähti kulke-maan suuaukoilta tunnelin päästä päähän jäädyttäen väylää. Lisäsimme

oviaukkoihin lämpöpuhaltimet ja sys-teemi tuntuu toimivan.

Kesällä 2011 ja 2012 tunnelin yllätti kosteusongelma.

– Kuumina kesäpäivinä tunneliin kerääntyi kosteutta. Useita asian-tuntijoita tutki asiaa, mutta mitään järkevää selitystä ilmiölle ei löytynyt ja koko ongelma jäi lopulta vähän mysteeriksi.

Viime kesänä tätä ongelmaa ei esiintynyt.

– Nämä ovat vaan sellaisia asioi-ta, joita suunnittelupöydällä ei voi valitettavasti ennakoida, Veijo Laakso toteaa lopuksi. l

Tietokoneiden tulkeiksi tarvitaan hyvähermoista ja osaavaa hen-kilökuntaa.

’’

KESKUSTAN huoltotunneli tuo lisäar-voa liikenteeseen sekä kiinteistöjen omistajille. Kamppiparkin laajennus toi 500 pysäköintipaikkaa ja Man-nerheimintien pysäköintilaitoksen laajennus 600 paikkaa kolmeen tasoon. Stockmann sai puolestaan uutta kaupallista tilaa noin 10 000 m2 ja täysin uudet tavaran käsittely- ja huoltotilat.

City-Centerin laajennuksen tavoit-teita olivat vetovoimaisuus, valoisuus, viihtyisyys ja turvallisuus. Uutta toi-misto- ja liiketilaa nousi City-Center - alueelle noin 12 000 m2. Tämän lisäksi myös City-Center sai täysin tavarankäsittely- ja huoltotilat.

Rakennusprojektin aikana syntyi yhteensä 50 000 rekka-autollisen verran louhetta ja HKR-Rakennuttaja käytti sitä Vuosaaren satama-alueella ja Jätkäsaaren täyttömaana.

Kaupunki kasvoi maan alle

KUVA: INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKKOLA OY

www.sol.fi 31www.sol.fi 31

allaAuringon

Elämän pitää olla monipuolista ja tasapainoista.’’

Pidä itsestäsi huolta ja voi hyvinTÄNÄ vuonna yksi SOLin tee-moista on ollut hyvinvointi. Tutkimusten mukaan elämän-tapamme vaikuttavat meidän hyvinvointiimme 40 prosentin verran, perimän vaikutus on 30 prosenttia ja loput 30 prosenttia ovat ympäristötekijöiden ja sat-tuman vaikutusta.

IHMINEN voi siis vaikuttaa rat-kaisevasti omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Henkiseen hyvinvointiimme vaikuttavat eniten nukkuminen, harrastuk-set ja sosiaalinen kanssakäymi-nen. Elämän pitää olla moni-puolista ja tasapainoista. Viha ja kateus nakertavat hyvinvointia.

HYVINVOINTI on myös fyysistä hyvinvointia eli hyvää ruumiil-lista kuntoa. Meille jokaiselle löytyy varmasti se oikea laji, joka antaa voimia arjessa jak-samiseen ja jonka parissa voi kokea liikunnan riemua. SOL tukee henkilökuntansa liikun-taharrastuksia tarjoamalla käyt-töön Smartum-liikuntaseteleitä. Käytä tilaisuus hyväksesi ja kokeile eri lajeja!

RUOKAILUTOTTUMUKSET vai-kuttavat myös paljon meidän hyvinvointiimme. Alkuvuodesta aloitimme painonpudotuskilpai-lun. Olen ylpeä siitä, että niin moni SOLilainen on onnistunut pudottamaan painoaan. Olem-me myös aloittaneet terveelli-sempien ruokailutottumusten edistämisen tilaisuuksien tarjoiluissa. Pullat ja makeat leivoinnaiset ovat vaihtuneet asiakastapaamisissa ja muissa palavereissa hedelmiin. SOL on myös savuton yritys ja ensi vuo-den alusta toukokuuhun saakka elämme SOLissa alkoholitonta aikaa.

ITSESTÄÄN huolehtiminen kan-nattaa ja oma hyvinvointi sätei-lee työpaikalla ja vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin.

Hymyllä hymyyn vastataan,

PEPPI KAIRA

Peppi Kaira on SOLin palveluyritysten emoyhtiö SOLEMO Oy:n ja SOL Pesulapalvelut Oy:n toimitusjohtaja. 

O

-15

.19

70

100

200

300

400500

600

700

800

12001300

14001500

900

1000

010

0

1100

1797.053 1700

1600

ALEKSANTERINKATU

MIKONKATU

KLUUVIKATU

FABIANINKATU

MANNERHEIMINTIE

YRJÖNKATU

RUOHOLAHDENKATU

ABRAHAMINKATU

LAPI

NRIN

NE

LAPINLAHDENKATU

EERIKINKATU

KALEVANKATU

KIRKKOKATU

UNIONINKATU

YLIOPISTONKATU

SOFIANKATU

KATARIINANKATU

POHJOISESPLANADI

ETELÄESPLANADI FABIANINKATU

UNIONINKATU

KASARMIKATU

KORKEAVUORENKATU

MANNERHEIMINTIE

LÖNNROTINKATU

BULEVARDI

MALMINKATU

RUNEBERGINKATU

SALOMONKATU

HIETALAHDENKATU

ALBERTINKATU

FREDRIKINKATU

SIMONKATU

KAIVOKATU

KAISANIEMENKATU

VILHONKATU

RAUHANKATU

SNELLMANINKATU

SENAATINTORI

RAUTATIENTORI

LUDVIGINKATU

RIKHARDINKATU

POHJ. MAKASIINIKATU

KASARMITORI

ET. MAKASIINIKATU

POHJ. RAUTATIEKATU

ET. RAUTATIEKATU

ANNANKATU

ANNANKATU

JAAKONKATU

OLAVINKATU

KAMPINTORI

VUORIKATU

YRJÖNKATU

UUDENMAANKATU

EROTTAJANKATU

POSTIKATU

ARKADIANKATU

KESKUSKATU

INSINÖÖRITOIMISTO

SAANIO & RIEKKOLA OYLaulukuja 4 00420 HelsinkiPuh 09-530 6540 Fax 09-566 3354

KESKUSTAN MAANALAINEN HUOLTOVÄYLÄ

TUNNELIOSUUDESTA RUOHOLAHDEN SUUAUKKO-MANNERHEIMINTIE KÄYTETÄÄN NIMITYSTÄ KAMPIN TUNNELITUNNELIOSUUDESTA MANNERHEIMINTIE-KLUUVIN HUOLTOTUNNELI KÄYTETÄÄN NIMITYSTÄ KLUUVIN TUNNELI

(24.10.2005)INFORMAATIOKARTTA

Kuilu 1Lastenlehdon puiston kuilu

Liikenneympyrä 1Kamppi

Kuilu 2Lapinlahden puistikon kuilu

Kuilu 3Ressun lukion kuilu

Kuilu 4Mannerheimintien kuilu

Liikenneympyrä 2Keskuskatu

Kuilu 6Kämpin kuilu

Kuilu 7Aleksin kuilu

Liikenneympyrä 4Kluuvi

Kuilu 8Yliopistonkadun kuilu

Kluuvinsisään- ja ulosajotunneli

Kuilu 5City-korttelin kuilu

Liikenneympyrä 3City-kortteli

Kuilu 9Kirkkokadun kuilu

Kaukojäähdytyspumppuasema

Ruoholahdensuuaukko

SÄHKÖASEMA

ATENEUM

CITY-CENTER

KAMPPIPARKIN LAAJENNUS

KAMPPIPARKKI

VUORIKADUNVANHA SUOJA

STOCKMANNINLAAJENNUS

PYSÄKÖINTILAITOKSENLAAJENNUS, VARAUS

KLUUVINHUOLTOTUNNELI

KAUKOKYLMÄTUNNELI

(YHTEISKÄYTTÖTUNNELI)

MANNERHEIMINTIEN

PYSÄKÖINTILAITOS

1

2

1 2HUOLTOVÄYLÄN PERUSPOIKKILEIKKAUSKAKSIAJORATAINEN TUNNELI

HUOLTOVÄYLÄN PERUSPOIKKILEIKKAUSYKSIAJORATAISET TUNNELITKLUUVINRUHJEEN ALUEELLA

VALMIS LATTIAVALMIS LATTIA

VAPAA TILA VAPAA TILAVAPAA TILA

VALMIS LATTIA

5900

1300

5900

1800

1500

4200

1250

1500 4500 900

4200

8400 690010000

900 4500

13800

45001300 900

2050

6500

4200

90045001500KUVA: INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKKOLA OY

32 www.sol.fi

MONIPALVELU

– Monipalveluosaajien koulutuksen suunnittelu aloitettiin jo alku-vuodesta. Järjestämme vuosittain noin 1500 erilaista koulutustapah-tumaa ja meillä suoritettavien perus, ammatti- ja erikoisammat-titutkintojen valikoimasta löytyy 20 erilaista tutkintoa. Tämä on kuitenkin toistaiseksi laajin kou-lutuskokonaisuutemme ja siinä saumatonta yhteistyötä tekevät eri alojen ammattilaiset, SOL Palvelui-den henkilöstön kehityksen johtaja Merja Oljakka (vas) kertoo.

Valmennusryhmien toimintaa koordinoi SOLin koulutuspäällikkö Mirjam Rinne (kesk).

Ohjaustoimintaan osallistuu lisäksi SOLin henkilöstöasioiden palvelupäällikkö Heidi Johansson.

Valmiina komennukselleKESKISUOMALAISEN Johanna Rahikaisen työura on sivunnut SOLia jo pariin ker-taan. Kymmenisen vuotta sitten hän työskenteli SOLilla pesulassa, kunnes lähti muualle palatakseen taas vuosi sitten aurinkoisten palvelualan osaajien joukkoon.

Johannalla on jo restonomin koulutus ammattikorkeakoulusta, mutta kun oma esimies laittoi sähköpostia ja ehdotti monipalveluesimies-traineeohjelmaan osallistumista, hän päätti hakea mukaan.

– Itsensä likoon laittaminen kiinnosti. Haluan oppia uusia asioita: kiinteistöpal-veluista minulla ei ole tähän mennessä mitään kokemusta.

Johanna on aiemminkin työskennel-lyt esimiehenä huoltoasemalla ja moni-palvelujen periaate tuli siellä tutuksi, kun töissä kierrettiin niin kassalla kuin keittiössä.

Tällä hetkellä hän työskentelee SOLin palveluohjaajana siivouspalveluissa Äänekosken ja Suolahden alueella. Hän asuu Uuraisilla.

Viiden vuoden päästä Johanna haaveilee työskentelevänsä SOLin moni-palveluesimiehenä ulkomailla, vaikkapa Ruotsissa, Latviassa tai Liettuassa.

Rohkeutta maailmalle lähtöön löytyy, sillä lapsena hänen perheensä muutti isän työn perässä usean eri maanosan välillä. Nyt omat lapsetkin on nimetty kansainvälisillä nimillä. Englannin, ruot-sin ja saksan kielitaitokin auttaa haavei-den toteutumisessa.

Lähitulevaisuudessa asiakkaat voivat tilata kaikki SOLin tarjoamat palvelut samalta yhteyshenkilöltä, joka tuntee asiakkaan toimintaympä-

ristön ja tavoitteet, SOL Palveluiden henkilöstön kehityksen johtaja Merja Oljakka kertoo.

– Alkusysäyksen uudistukselle antoi viime vuonna toteutettu asiakkaiden haastattelututkimus, jossa toivottiin palveluiden yhdistämistä saman katon alle. Asiakkaita palvelevat SOLin monipalvelupiirit, jotka vastaavat kai-kista samalle asiakkaalle tuotettavista turva-, kiinteistö-, siivous- ja toimitila-palveluista.

Oljakka kertoo, että monipalve-

lupiirien asiakaspalveluun tarvitaan nyt koko palvelusektorin hallitsevia moniosaajia ja heidän koulutuksensa käynnistyi syksyllä.

– Kyseessä on osaamiskokonaisuus, johon ei ennestään ole valmista kou-lutusta. Kaksivuotisessa trainee-ohjel-massa aloitti kaksi ryhmää, 14 hengen tulevien palveluesimiesten joukko ja 12 hengen tulevien palveluohjaajien ryhmä. Molempien ryhmien opiskelua koordinoi SOLin koulutuspäällikkö Mirjam Rinne.

Tuoretta näkökulmaaKyseessä on SOLin ensimmäinen trai-nee-ohjelma ja siihen haettiin opiske-lijoita sekä SOLin sisäisellä haulla että

Monipalvelu-osaajat aloittivat

opinnotSOL aloitti kiinteistö-, turva- ja siivouspalvelut hallitsevien moniosaajien koulutuksen syyskuussa. Valmistumisensa jälkeen he toimivat palveluesimiehinä ja palveluohjaajina kaikissa asiakkaan tarvitsemissa palveluissa.TEKSTI: VEERA SALOHEIMO / KUVAT: VAULA AUNOLA JA AKU HÄYRYNEN

Johanna Rahikainen haluaisi tulevaisuu-dessa kansainvälisiin esimiestehtäviin.

www.sol.fi 33

34 www.sol.fi

Palvelualalla on tulevaisuuttaMIRA JÄRVINEN on yksi trainee-ohjel-man osallistujista, joka tuli mukaan SOLin ulkopuolelta. Hänellä on 10 vuoden työkokemus asiakaspalve-lusta kaupan alalla, lähinnä huone-kalujen parissa.

Hän etsi kuitenkin uutta suun-taa työuralleen, ja huomasi SOLin rekrytointi-ilmoituksen trainee-ohjelmaan.

– Ohjelma kuulosti hyvältä. Uskon hyötyväni tulevaisuudessa esimieskokemuksesta, jota minulla ei ole aiemmin. Suomi muuttuu koko ajan enemmän palveluyhteis-kunnaksi, joten saan varmasti paljon itselleni koulutuksesta.

Monipalveluesimieskoulutus alkoi syyskuussa. Mira työskentelee pääkaupunkiseudulta Hämeenlin-naan ulottuvalla alueella. Hän on ehtinyt jo työskennellä hotellissa ja ylläpitosiivouksessa.

– Olen muun muassa seurannut palveluohjaajien ja -esimiesten työskentelyä ja ottanut oppia.

julkisella rekrytointi-ilmoituksella. – Halusimme tarjota myös alan

ulkopuolelta tuleville henkilöille mah-dollisuuden työskennellä SOLissa esimiestehtävissä ja he tuovat varmasti mukanaan myös uusia näkökulmia toimintaamme, SOLin henkilöstöasi-oiden palvelupäällikkö Heidi Johans-son kertoo.

Ohjelmassa aloittavien henkilöi-den koulutuspohja ja työkokemus on monimuotoista ja vaihtelevaa. Opis-kelijat tulevat ympäri Suomea, tosin aivan pohjoisesta ei osallistujia ole.

– Kaikkia ohjelmaan otettuja yhdis-tää kiinnostus esimiestyöskentelyä sekä palvelualalla toimimista kohtaan ja kaikilla opiskelemaan valituilla on myös hyvä kielitaito, Johansson jatkaa.

Tutkinto räätälöidään erikseenOljakka kertoo, että kaikille ohjelmaan valituille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma ja suoritettavat tut-kinnot valitaan aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.

– Osa valmennettavista suorittaa ainakin uuden kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinnon, joka antaa valmiuksia monipalveluesimiehenä toimimiseen kiinteistö-, siivous- ja toi-mitilapalveluissa. Ne opiskelijat, joilla ei ole ennestään vartijakoulutusta, suorittavat sen.

– Joidenkin valmennettavien kohdal-la ohjelmaan voi liittyä myös oppisopi-muskoulutuksena suoritettava ammat-titutkinto. Nämä koulutukset toteute-

taan yhdessä oppisopimustoimiston ja yhteistyöoppilaitoksen kanssa.

Valmennus sisältää myös SOLin sisäisiä koulutuksia ja muutaman täsmäkoulutuksen liittyen kiinteistö-, turva- ja siivouspalveluihin ja niiden perusteiden ymmärtämiseen.

Työkokemusta tulee kertymäänTeoriakoulutuksen lisäksi valmennuk-sen tärkeä osa on käytännön työssäop-piminen, jonka osuus tutkinnosta on noin 80 prosenttia.

– Kaikki opiskelijat harjoittelevat käytännössä kaikkia osaamisalueita ensin palveluvastaavan ja palveluoh-

Mira Järvinen kiinnostui SOLin trainee-ohjelman hakuilmoituksesta, koska halusi esimieskokemusta.

Ensimmäiset kielitaitoiset moniosaajat valmistuvat kahden vuoden päästä.

’’

Tulevien palveluesimiehien taustoilta löytyy jo valmiiksi monenlaista vahvaa ammattiosaa-mista. Kuvassa eturivissä vasemmalta Janne Ihalainen, Jani Virnes ja, Kalle Asp. Keskirivissä vasemmalta Niko Karjalainen, Ismo Ruusunen, Jari Ojala, Mira Järvinen ja Anton Tervo. Taka-rivissä vasemmalta oikealle Kushtrim Sadiku, Taisia Ojanen, Maarit Junnola ja Johanna Rahi-kainen. Kuvasta puuttuvat Susanna Salmi ja Sanna Koskenalho.

www.sol.fi 35

ANTON TERVO on turkulainen vankka siivousalan osaaja, joka 7 vuoden SOLilla työskentelyn jälkeen halusi laajentaa osaamistaan monipalveluesimieheksi kouluttautumalla.

– Uudet haastavat tilanteet ja moni-puolisuus kiinnostavat. Siivouspalvelut ovat jo tuttuja minulle, mutta turva- ja kiinteistöpalveluista löytyy haastetta. Koulutus tuo myös piristystä.

Traineeksi hän päätyi huomattuaan SOLin intranetissa ilmoituksen alkavasta ohjelmasta. Päätöksen viimeisteli keskus-telu SOLin henkilöstöasioiden palvelu-päällikkö Heidi Johanssonin kanssa.

Pääosa hänen työstään on ollut kah-den matkustajalaivan siivouspalvelujen

johtamista ja suunnittelua palveluoh-jaajana. Hän on koulutustaustaltaan ylioppilas.

Syksyllä opintojen alettua hän on saanut enemmän vastuuta ja uudentyyp-pisiä kohteita.

Johannan tavoin Antonia kiinnostaa kansainväliset tehtävät. Hän hallitsee hyvin venäjän, englannin ja ruotsin kielet.

– Sen jälkeen kun SOL teki yritysoston Ruotsista, meillä on ollut ruotsalaisten kanssa yhteistyöpalavereja. Sähköposteja vaihdetaan ruotsiksi ja englanniksi.

Koulutuksen lisäksi tutkintoon sisältyy työkokemusta kaikilta palvelusektoreilta.

’’jaajan tasoilla sekä myöhemmin esi-miestehtävissä. Ohjelmaan kuuluu myös mahdollisesti lyhyemmät työs-kentelyjaksot myynnissä ja henkilöstö-hallinnossa, Oljakka kertoo.

Jokaisella opiskelijalla on oma mentori.

– Palvelujohto toimii opiskelijoi-den mentorina koulutusvaiheessa. He suunnittelevat yhdessä opiskelijan kanssa opintoja ja toimivat henkisenä tukena valmennuksen aikana.

Työpaikoilla opiskelijoiden ohjaa-misesta vastaavat esimiehet ja palve-luohjaajat.

Oljakka kertoo, että ensimmäiset moniosaajat tulevat valmistumaan vuoden 2015 aikana. l

Laajempaan tehtävänkuvaan

Anton Tervo laajentaa kokemustaan siivouspalveluista kiinteistö- ja turvapalveluihin.

Monipalveluohjaajan tutkintoa lähti suorittamaan kielitaitoinen ja innokas ryhmä. Eturivissä vasem-malta: Anna Boitsova, Mari Nieminen ja Nani Dee-jaeng. Keskirivissä vasemmalta: Riikka Kankkonen, Kati Armulik, Mirka Hyttinen ja Jari Tenovaara. Takarivissä vasemmalta: Polina Pluzhnikova, Pette-ri Suojala ja Mika Kankaanpää. Kuvasta puuttuvat Susanna Ahlroos ja Jonna Litmanen.

36 www.sol.fi

TYÖHYVINVOINTI

Nukutko huonosti? Väsyttääkö päivisin niin, että työnteko tun-tuu raskaalta raadan-nalta?

Ehkäpä liikut liian vähän!Liikunnasta on monenlaista hyö-

tyä. Tietysti se auttaa painonhallin-nassa, sehän on tuttu juttu. Mutta liikunnan avulla voit myös parantaa vireystilaasi ja samalla nukkua parem-min, ehkäistä monia sairauksia, lie-vittää mielen murheita ja vaikkapa vaihdevuosivaivoja.

Liikunnan ei tarvitse olla aina reh-kimistä. Kaikkien ei tarvitse tavoitella maratonille osallistumista, eikä edes kympin lenkin juoksemista. Juosta ei välttämättä tarvitse ollenkaan, vaan lenkin voi tehdä rauhallisemmin: ras-vaa palaa kutakuinkin saman verran liikuitpa vitosen lenkin hölkäten tai reippaasti kävellen.

Saliharjoittelun valttina monipuolisuusVaikka happi on aina hyvästä, syksyn ja talven pimeys ja liukkaus puoltavat

ajatusta sisäliikunnasta. Käynti kun-tosalilla muutaman kerran viikossa työpäivän jälkeen on mainio keino lihaskunnon ylläpitoon.

SOLin työhyvinvointipäällikkö Anu Källman suosittelee fyysisen työn tekijöille kuntosaliharjoittelua, sillä se vahvistaa lihaksia monipuoli-sesti.

– Myös uinti ja vesijuoksu tai vesijumppa ovat mainioita lajeja, esi-merkiksi kerroshoitajille. Kun töissä joutuu olemaan paljon etukenossa esimerkiksi sänkyjä pedatessa, lihas-huolto on tärkeää.

Aloittelijan kannattaa osallistua kuntosalin laiteopastukseen, sillä

muuten saliharjoittelu voi jäädä tehot-tomaksi tai laitteita voi käyttää väärin. Kuntokeskuksissa voi myös teettää itselleen oman kuntoohjelman ja siinä samalla laitteetkin tulevat tutuiksi.

– Ohjelman teko maksaa use-amman kympin, mutta verottajan tulkinnan mukaan tämän voi maksaa liikuntasetelillä. Tämä kannattaa kui-tenkin etukäteen varmistaa palvelun tarjoajalta.

Lihasten vahvistamisen ohella on syytä muistaa myös lihasten huolto venyttelyn avulla. Omatoimisen venyt-telyn lisäksi voi osallistua ohjatuille venyttelytunneille, jollaisia on tarjolla monissa kuntokeskuksissa. Pienen lämmittelyn jälkeen tapahtuva moni-puolinen venyttely saa ihmeitä aikaan!

Seteli käy tuhansiin kohteisiinVaikka hyvä fysiikka on edellytys fyysisessä työssä jaksamiselle, se on tarpeen myös niille, jotka joutuvat istumaan paljon; istuminenhan on uusissa tutkimuksissa todettu kerras-saan vaaralliseksi ihmisen hyvinvoin-nille. Liikunnan aikana ihmisen eli-

Liikuntaetukuuluu kaikille

SOL tarjoaa työntekijöilleen Smartumin liikuntaseteleitä henkilöstöetuna. Etu kannattaa käyttää. Liikunta auttaa meitä jaksamaan niin fyysisesti raskaissa töissä kuin istumatyössäkin. Mieli virkistyy ja stressi helpottaa.TEKSTI: ANNAMARI IRANTO

Smartum- seteleillä liikunta on edullista ja voit kokeilla eri lajeja.

’’

www.sol.fi 37

Kahdella eurolla kuntosalilleESIMERKIKSI Espoon uimahallien kuntosaleille pääsee kahden euron kertamaksulla, kun maksaa osan sisäänpääsystä työnantajan kustantamalla neljän euron arvoisella Smar-tum-liikuntasetelillä. Hinta sisältää myös uintimaksun. Sarja- tai kausikorteilla kuntoilu tulee vielä halvemmaksi: seteleitä voi antaa kerralla useampia isomman summan mak-samiseen, mutta yhden kerran maksuksi ei kannata tarjota kahta seteliä, sillä seteleistä ei saa rahaa takaisin. Setelillä ei myöskään voi kustantaa mukaan kaveria, koska ne ovat henkilökohtaisia.

Liikuntaseteleiden tilaaminenSMARTUM-LIIKUNTASETELEITÄ voi tilata kolme kertaa vuodessa marras-joulukuussa, maalis-huhtikuussa ja heinä-elokuussa netin kautta osoitteessa:

https://response.questback.com/smartumoy/sol2014/

Tilauslinkki on avoinna 12.12.2013 saakka ja setelit toimitetaan tilaajalle tammikuussa. Tilauksen yhteydessä työntekijä antaa luvan periä omavastuuosuuden 50% seteleiden hinnasta suoraan seuraavan kuukauden palkasta. Lomake kannattaa täyttää huolelli-sesti, koska puutteellisia tilauksia ei käsitellä. Seteleitä voi tilata enintään 40 kappalet-ta kerrallaan.

Käy lenkillä tai kävelemässä, sillä happi on hyvästä ja jo parinkymmenen minuu-tin pyrähdys ruokailun jälkeen illansuussa tukee painonhallintaa ja paran-taa yöunta.

’’

mistö alkaa erittää mielihyvähormoni endorfiinia eli työstressi ja muut mur-heet hellittävät kuin huomaamatta. Tällä on tärkeä merkitys myös unen laatuun.

Keskeistä on liikunnan ilo. Omaa, itselle mieluista liikuntamuotoa kan-nattaa etsiä. Smartum-liikuntasetelit käyvät lähes viiteentuhanteen kohtee-seen, joten liikuntapaikkojen ja -lajien kirjo on suuri. Käyttökohteet löytyvät kätevästi Smartumin sivuilta osoit-teesta www.smartum.fi/kayttokohteet.

Liikuntakin on taitolaji. Siitä saa irti sitä enemmän mitä paremmin vaikkapa tietyt jumppaliikkeet tai kah-vakuulan liikeradat osaa. Siksi pitkä-jänteisyys on hyvästä, mutta jos jokin laji ei nappaa, vaihda toiseen! Tai käy vain huviksesi välillä kokeilemassa jotain aivan uutta.

Parasta liikunnassa on, että kun jonkin aikaa jaksat haastaa itseäsi, huo-maat kehittyneesi. Jos aluksi kymme-nen tavallista selkäliikettä tuntuu tus-kalta, et pian edes laske, kuinka monta kertaa kädet ja jalat nousevat jumppa-matolta. Siitä tulee voittajaolo. l

38 www.sol.fi

TYÖHYVINVOINTI

K aikki SOLin alueelliset palvelupiirit järjestävät vuosittain riihitapahtu-man palveluvastaavilleen ja heidän esimiehilleen.

– Piirit valitsevat vapaasti teeman tapahtumalle. Meidän teemamme oli tänä vuonna työhyvinvointi. Tiukan asian lisäksi tärkeää on yhdessä viihty-minen ja toisiin tutustuminen. Valitun aiheen ympärille voi ideoida kaiken-laista vuorovaikutteista ohjelmaa ja on hienoa, jos saadaan syntymään keskus-telua eri aiheista, SOLin palvelujohtaja Sanna Peltola kertoo.

Tavoitteena on, että mahdollisim-man moni osallistuu tapahtumaan ja siinä myös onnistuttiin. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa pidettyyn riiheen osallistui noin 110 palveluvastaavaa esimiehineen.

– Valitsimme Turengin tapaamispai-kaksi, koska sinne on suunnilleen yhtä pitkä matka niin monesta suunnasta, Peltola toteaa nauraen.

Paikan päälle tultiin tilausbusseilla muun muassa Keravalta, Tuusulasta, Porvoosta, Hämeenlinnasta, Järven-päästä, Vantaalta, Hyvinkäältä, Riihi-

mäeltä ja Söderkullasta.Yhteisen maistuvan lounaan jälkeen

siirryttiin koulutustiloihin.

Unirytmi kuntoonKiipulasäätiön kuntohoitaja Tiina Veni alusti keskustelun kertomalla, miten valvominen fyysisen rasituk-sen ohella vaikuttaa meihin ja miten hyvän unen päästä saa kiinni.

– Monet meistä tekevät vuorotyötä ja oikean unirytmin ylläpitäminen on välttämätöntä.

– Samalla saimme ohjeita terveelli-sestä ruokailurytmistä. Kurinalaisuus näissä asioissa kannattaa, sillä raskaan ateria tai alkoholin nauttiminen ennen nukkumaanmenoa ei todellakaan kannata.

Keskustelussa käsiteltiin myös lii-kuntaa.

– Puhuimme siitä, miten paljon liikuntaa tarvitaan lihaskunnon yllä-pitämiseksi ja liikehallinnan kehittä-miseksi.

Tilaisuuden lopuksi kaikki osal-listujat täyttivät oman liikuntapiirak-kansa.

– Sitä piirakkaa ei syödä, vaan se

on UKK instituutin kehittämä testi omien liikuntatottumusten mittaami-seen. Liikuntapiirakka kertoo, liikutko riittävästi.

Aloittelijalle ja terveysliikkujalle riittää, kun liikkuu reippaasti vähin-tään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavasti.

– Yllättävän vähän aikaa tarvitaan siis siihen, että kunto pysyy hyvänä.

Rastilta toiselleKeskustelun jälkeen lähdettiin poru-kalla metsään.

– Esimiehet olivat rakentaneet ras-tipolun, jota pitkin kuljimme pienissä ryhmissä, Peltola kertoo.

Rasteilla oli muun muassa kiin-teistönhuoltoon ja siivoukseen liitty-viä kysymyksiä.

– Tehtävät eivät olleet liian vaikei-ta vaan niissä piti liittää oikea kuva oikeaan tekstiin ja samalla tuli tutus-tuttua erilaisiin töihin.

Mukana oli myös työhyvinvointiin liittyviä tehtäviä.

– Rasteilla kysyttiin työsuojelu-asioista ja ergonomiasta.

– Osa rasteista oli käännetty

Uudenmaan piirin palveluvastaavat ja esimiehet tapasivat marraskuussa Turengissa. Riihen ohjelmassa oli tärkeää asiaa työhyvinvoinnista, patikointia

aurinkoisessa metsässä, makkaranpaistoa ja seurustelua.TEKSTI: VAULA AUNOLA / KUVAT: MIKAELA LÖFROTH

Voimaa metsän siimeksestä

www.sol.fi 39

TYÖHYVINVOINTI

40 www.sol.fi

useam malle kielelle.Rastipolun lopussa häämötti kota.

Nuotiomakkara maistuiPeltola kertoo, että jos tunnelma alkuun olikin hieman jännittynyt, niin kodalta kaikui iloinen puheen-sorina.

– On luonnollista, että vieraat ihmiset jännittävät ensin toisiaan ja alkuun kaikki näyttivät kulkevan omissa porukoissaan. Kodassa oltiin jo rennoin mielin ja löydettiin uusia

SOLilaisia tuttavia.Makkaranpaistoa ja kahvittelua

jatkui auringonlaskuun asti.– Olemme tosi tyytyväisiä riiheem-

me ja olemme saaneet siitä hyvää palautetta myös osallistujilta. Suuret kiitokset kuuluvat tapahtuman pää-koordinaattorina toimineelle palve-luesimies Marja Toikalle ja kaikille järjestelyihin osallistuneille esimie-hille. Jatkamme varmasti ensi vuonna samaan malliin ja kehitämme tätä konseptia vielä paremmaksi. l

Rami LönnHYVINKÄÄLLÄ kiinteistöhuollon palveluvastaavana hiljattain työnsä aloittanut Rami Lönn (vas.) oli mielissään, kun pääsi uutena SOLilaisena tutustumaan muihin virkistyspäivän vapaamuotoisissa tunnelmissa.

- Mukaan menen taatusti ensi vuonnakin, jos ei vain ole työesteitä. Tämä kiinteistöhuolto kun on sellaista päivystys-luonteista hommaa, Rami kuvailee uutta työsarkaansa.

Liikunnan merkitys on Ramille itsestään selvä, liikunta kuuluu arkipäivään. Nuorena aika kului kiekkokaukalossa, nykyään päälajina on tennis, jossa mies peräti kilpailee.

- Ihan vain kansallisella harrastetasolla, selittää myös ten-nisvalmentajana toiminut vaatimaton Lönn.

Bhargav KhatiwadaTURENGISSA kuultu esitys riittävän yöunen merkityksestä osui Bhargav Khatiwadaan (kesk.). Kun työtä tekee opintojen ohel-la, unista voi joskus joutua tinkimään. Pian kaksi vuotta SOLin palveluksessa olleelle nepalilaiselle riihipäivä oli laatuaan ensimmäinen. Bhargav nautti patikoimisesta pitkin metsää ja nuotiotulista päivän päätteeksi. Hyvää englantia puhuva mies opiskelee ja asuu Riihimäellä ja käy töissä naapurikau-pungissa Hyvinkäällä. Siivouskohteena on Hyvinkään Prisma.

- Työ ei ole raskasta ja siitä tienaa hyvät opiskelurahat, olen viihtynyt aivan mainiosti.

Sondra ToompuuYHDEKSÄN vuotta SOL:illa ollut virolainen Sondra Toompuu (oik.) oli innoissaan Kiipulassa pidetystä työhyvinvointirii-hestä. Asiat olivat Sondralle jo tuttuja, sillä hän on itse ollut Kiipulassa kuntoutuksessa.

- Tiina Venin kanssa oikein halasimme tavatessamme, Sondra kertoo.

Hämeenlinnassa Osuuspankissa ja verotoimistossa siivoustyötä tekevälle Sondralle riihen parasta antia olikin ihmisten tapaaminen.

- Siellä oli paljon virolaisia, joita en ollut ennen tavannut. Kun aloitin SOLilla, meitä ei ollut montakaan, mutta nykyään tilanne on toinen.

Hyvässä säässä vietetty virkistyspäivä katkaisi mukavasti työrutiinit – vastaavaa voisi olla useamminkin, sanoo Sondra.

Kodassa oltiin jo rennoin mielin ja löydettiin uusia SOLilaisia tuttavia.

’’

www.sol.fi 41

HENKILÖSTÖ-UUTISET

Kisavoitto ratkesi

Arkiliikunnallakin saa kiloja karistettua ja itselleen paremman olon. Tina Andersson voitti The Sunniest Loser kilpailun huimalla 25 prosentin painonpudotuksella.TEKSTI: ANNAMARI IRANTO / KUVAT: TAIJA PAAVOLA

SOLilaisten toimihenkilöiden elämäntapamuutoskilpailu The Sunniest Loser on rat-kennut. Voiton koko kisassa vei jo ensimmäisen etapin

ykkönen, siivouksen palveluesimies Tina Andersson. Kisassa mitattiin painonpudotusta prosentteina. Siinä Tina ylsi uskomattomaan 25 prosent-tiin, mikä tekee kiloissa huimaavat yli 22 kiloa. Onnea!

Tina ansaitsi onnistumisestaan lah-jaksi sporttiviikonlopun Vierumäellä. Kaksi seuraavaksi parasta, palvelujoh-taja Anne-Maarit Pusa-Heittola Tampereelta ja myyntipäällikkö Janne Ikonen Helsingistä saivat palkinnoiksi tulevaankin kuntoiluun innostavat sykemittarit.

Viime tammikuussa alkaneeseen SOLin toimihenkilöiden kisaan ilmoittautui alun perin 79 keveämpää elämää haluavaa. Kun taivallus oli tou-kokuun lopulla edennyt puolimatkan krouviin, mukana oli noin puolet osal-listujista. Ajatuksena oli, että kesä ei toisi takapakkia, vaan into jatkuisi vielä syksyllä. Loppupeleissä marraskuun viimeisillä viikoilla oli mukana kym-menen sitkeintä.

– Neljän parhaan painosta lähti keskimäärin 20 prosenttia, mitä voi todellakin pitää hyvänä saavutuksena –

Kisan kärkikolmikko. Palvelu-johtaja Anne-Maarit Pusa-Heit-tola (kesk.) myyntipäällikkö Janne Ikonen ja kisan paras pal-veluesimies Tina Andersson.

42 www.sol.fi

HENKILÖSTÖUUTISET

sellaisena elämäntaparemonttina, joka varmaan on pysyvä, iloitsee SOLin työhyvinvointipäällikkö Anu Käll-man.

Aurinkoisimman pudottajan tittelin tavoittelussa ei ollut kysymys pikaises-ta, mahdollisimman suuresta painon-pudotuksesta, vaan painon hallinnasta, oman hyvinvoinnin löytämisestä. Osa kisaan osallistujista olikin aloittanut omiin tavoitteisiinsa pyrkimisen jo ennen kilpailun julistamista, mutta se ei ollut este osallistumiselle.

Ensi vuonna ei mitään erityistä kisaa tule, mutta Anu Källman kannustaa jatkamaan saavutusten tiellä ja innos-tamaan mukaan muitakin. Hän huo-mauttaa, että mikä tahansa SOLilainen työporukka voi keskenäänkin perustaa ryhmän, joka asettaa itselleen hyvin-vointitavoitteita. Yhdessä ponnistelu auttaa päämäärän saavuttamisessa.

Keventäjäkisan voittanut Tina

Andersson jaksaa liikkua kadehdittavat määrät. Liikunnan lisäksi keskeistä laihtumisessa on syöminen.

– Syödä pitää! Aluksi oli lähes mah-dotonta syödä säännöllisesti aamupuu-rosta alkaen, kun aina oli sinnitellyt päivän läpi kahvin voimalla.

– Mutta tosiasia on, että aineenvaih-dunta toimii hyvin vasta, kun syö riit-tävän usein – mutta pieniä annoksia, Anu Källman opastaa.

- Eikä heti kannata lannistua, jollei Tinan tapaan ehdi salille tai jumppaan viitenä kertana viikossa. Puoli tuntia päivässäkin on parempi kuin ei mitään.

Kilojen ja prosenttien ohella kan-nattaa tarkkailla senttejä. Kun hame tai housut ovat väljemmät kuin viime kuussa, on jo saavuttanut jotain. l

Voittajan tuuletus! Siivouksen palveluesimies Tina Andersson karisti kilonsa liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla.

MEITÄ ON MONEKSI -tilaisuus Finlandia-talolla syyskuun lopussa

on nistui mainiosti. – Yrityksestämme löytyy yli kymmenentuhatta erilaista tarinaa, kuten toi-mitusjohtaja Juhapekka Joronen totesi puhees-

saan. Ennen lounasta tanssiryhmä Frunza sai osalllistujat liikkeelle. Iltapäivällä filosofi

Esa Saarinen luennoi Moninaisuuden maagisesta voimasta ja Business-

teatterin näyttelijät ja SOLilaiset loivat yhdessä

arjesta draamaa.

www.sol.fi 43

HELSINKI-VANTAAN lentokentän turvatar-kastuksessa työskentelevän Jitpo Thi-waphornin iloisuus on tarttuvaa sorttia. Hän toimii myös tutorina ja kouluttaa turvatarkastajia.

– Hän on aurinkoinen, positiivinen ja ystävällinen henkilö, jonka iloisuus tarttuu myös muihin työkavereihin ja asiakkaisiin, Jitpon esimies Marko Kannonmaa kehuu.

– Suurin osa asiakkaista ymmärtää turvatarkastusten välttämättömyy-den, mutta mukana on niitäkin, jotka

kyseenalaistavat tarkastusten välttämät-tömyyden. Ainakin omalta kohdaltaan, Jitpo Thiwaphornin kertoo.

– Heille kerromme, että tarkastukset ovat heidän parhaaksi. Tarkastukset tehdään viranomaisen, Trafin vaatimus-ten mukaisesti ja se yleensä rauhoittaa heitä.

Joskus asiakkaat jäävät juttelemaan turvatarkastajien kanssa.

– Erityisesti ikääntyneet henkilöt ja paljon matkustavat rupattelevat paljon esimerkiksi muutoksista lentokentällä.

Kielitaito tarvitaanSOLin väki turvatarkastuksessa on kansainvälistä porukkaa. Kielitaito on tärkeä osa työssä menestymisessä.

– Minä puhun sekä suomea, englan-tia että thaita, hän sanoo.

Turvatarkastajat saavat ennen työn aloittamista viikon mittaisen peruskou-lutuksen ja he suorittavat myös saman pituisen perehdytysjakson. Koulutuk-seen kuuluu myös asiakaspalvelua.

– Asiakaspalvelussa lähtökohtana on matkustajien kohtaaminen, niin että he jatkavat matkaa hyvällä tuulella, iloi-sempina.

SOL järjestää omat sisäiset näytöt niille uusille turvatarkastajille, jotka ovat saaneet näyttönsä läpi Finsecprol-ta ja luvan Trafilta toimia eri tarkastus-tehtävissä.

– Tällä tavalla saamme varmistettua, että tarkastajat osaavat hommansa.

SOLin turvatarkastajat tulevat mukavasti toimeen keskenään, henki on hyvä.

– Teemme samaa työtä ja vedämme yhtä köyttä, Jitpo sanoo.

Thaimaalaisen ruoan taitaja28-vuotiaan Jitpon perheeseen kuuluu yksi lapsi, poika. Työ ja lastenhoito vie-vät ajan niin, että juuri muihin harras-tuksiin ei jää aikaa.

– Tykkään tehdä ruokaa ja teen välillä ruokaa myös työkavereille. On mukavaa katsoa ja kuulla kun muut nauttivat laittamastani ruuasta.

Thai-keittiön salaisuus piilee Jitpon mielestä maustamisessa. Hän on oppi-nut tekemään ruokaa jo 6-vuotiaasta asti ja tekee mielellään ruoan alusta asti itse, chilikastiketta myöten. l

Turvatarkastuksessa on hyvä henki

TEKSTI KARI MARTIALA / KUVA TUOMO MANNINEN valokeilassa

Hymyn

Iloisuus on tarttuvaa sorttia.TEKSTI: KARI MARTIALA / KUVAT: TUOMO MANNINEN

SOLPuhelin 020 5705myynti@sol.fiwww.sol.fi

Siivouspalvelut ToimitilapalvelutKiinteistöpalvelut

Kotipalvelut Turvallisuuspalvelut

HenkilöstöpalvelutPesulapalvelut

SOL Monipalvelutyhdistää saumattomasti jokaiselle asiakkaalle sopivan palvelukokonaisuuden. Osaava ja innovatiivinen palvelualan perheyritys tuottaa yrityksille monipuolisia siivous-, toimiti-la-, kiinteistönhoito-, pesula-, turva- ja henkilöstöpalveluja. Kuluttaja-asiakkaita palvelevat aurinkoiset SOL pesulat ja koti-siivouspalveluiden ammattilai-set. Kansainvälinen SOL konser-ni toimii Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä.