www.porssisaatio.fi

P L 2 0 , 0 0 1 3 1 H e l s i n k i , w w w . p o r s s i s a a t i o . f i

Miten korkoja ja osinkoja verotetaan?Miten paljon myyntivoitosta menee veroa?Mitä lahjoituksissa pitää ottaa huomioon?

Sijoittajan vero-opas esittelee tavallisimmatpääomatulojen verot käytännön esimerkkien avulla.

S i j o i t t a j a n v e r o - o p a s 2 0 0 9

Vero-opas sisältää tietoa yksityishenkilöidenpääomatulojen verotuksesta

v e r o - o p a sS i j o i t t a j a n

korjattu vero-opas 09 kannet:Layout 1 2.6.2009 18:29 Page 1

Verotuksen pääpiirteet 4Yksityishenkilöiden verotuksen pääpiirteet 5Veroilmoituksen täydentäminen 6Sijoitusten tuottojen verotus 7Vakuutussijoitusten verotus 13Myyntivoittojen verotus 16Korkovähennykset ja alijäämähyvitys 27Lahjoitusten ja perintöjen verotus 29Verosuunnittelu 30Veroasteikot 34Sanasto 35

Sisällys

2

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 2

Lukijalle

Esitäytetyt veroilmoitukset helpottavat tuntuvasti veroilmoituksen tekemistä. Ny-kyinen käytäntö vaatii kuitenkin pääomatulojen saajalta edelleen tarkkuutta kuit-tien ja omaisuudenhoitoraporttien arkistoinnissa vielä veroilmoituksen jättämisenjälkeenkin.

Sijoittajan vero-oppaassa selvitetään sijoittajaa koskevaa verotusta erityisestiyksityishenkilöiden kannalta. Yleisimmin esiintyviä verotustilanteita esitellään käy-tännön esimerkein. Erityistapauksissa on syytä ottaa yhteyttä veroasiantuntijoihin.

Esitäytetty veroilmoitus on kuitenkin syytä tarkistaa. Verottajalla ei ole tietojapitkään omistettujen osakkeiden hankintahinnoista. Arvo-osuustilin vaihdon yh-teydessä tieto hankintahinnoista voi jäädä välittymättä uudelle tilinpitäjälle. Suu-rimmat muutokset vuoden 2009 Sijoittajan vero-oppaassa koskevat perintöjen jalahjoitusten verotusta sekä metsäverotusta.

Vaikka opas on pyritty laatimaan mahdollisimman ajan tasalla olevaksi, on ai-hetta varautua muutoksiin, joita lakien käytännön tulkinta saattaa aiheuttaa. Niitäkannattaa seurata tiedotusvälineistä sekä Pörssisäätiön verkkosivuilta.

Sijoittajan vero-opasta on julkaistu vuosittain vuodesta 1988 lähtien. Vuoden2009 vero-oppaan asiantuntijana on toiminut lakiasiain johtaja Vesa Korpela Ve-ronmaksajain Keskusliitosta.

Helsingissä 20.5.2009Suomen Pörssisäätiö

Sirkka-Liisa Roine

3

Opasta kirjoitettaessa hallituksen lakiesitys pitkäaikaissäästämisestä oli lausun- tokierroksella. Laki laajentaisi nykyisin eläkevakuutuksia koskevan veroedun myös suoriin osake- ja sijoitusrahastosäästöihin. Sen sijaan hallitusohjelmaan sisälty-neen osinkotulovähennyksen toteutuminen vaikuttaa nyt epätodennäköiseltä.

Esitäytetyt veroilmoitukset helpottavat tuntuvasti veroilmoituksen tekemistä. Ny-kyinen käytäntö vaatii kuitenkin pääomatulojen saajalta edelleen tarkkuutta kuit-tien ja omaisuudenhoitoraporttien arkistoinnissa vielä veroilmoituksen jättämisen jälkeenkin.

Sijoittajan vero-oppaassa selvitetään sijoittajaa koskevaa verotusta erityisesti yksityishenkilöiden kannalta. Yleisimmin esiintyviä verotustilanteita esitellään käy-tännön esimerkein. Erityistapauksissa on syytä ottaa yhteyttä veroasiantuntijoihin.

Esitäytetty veroilmoitus on syytä tarkistaa. Verottajalla ei ole tietoja pitkään omistettujen osakkeiden hankintahinnoista. Arvo-osuustilin vaihdon yhteydes-sä tieto hankintahinnoista voi jäädä välittymättä uudelle tilinpitäjälle. Suurimmat muutokset vuoden 2009 Sijoittajan vero-oppaassa koskevat perintöjen ja lahjoi-tusten verotusta sekä metsäverotusta.

Opasta kirjoitettaessa hallituksen lakiesitykset pitkäaikaissäästämisestä ja sii-hen liittyvistä verolakien muutoksista olivat lausuntokierroksella. Ne laajentaisivat nykyisin eläkevakuutuksia koskevan veroedun vuoden 2010 alusta myös suoriin osake- ja sijoitusrahastosäästöihin. Sen sijaan hallitusohjelmaan sisältyneen osin-kotulovähennyksen toteutuminen vaikuttaa nyt epätodennäköiseltä.

Lukijalle

4

TuloverotusAnsiotulot� palkat� verolliset päivärahat� luontoisedut� eläkkeet Suomesta� ansiotulo-osuus muusta kuin

pörssiyhtiön osingosta� ansiotulo-osuus yritystulosta� osittain vapaaehtoisesta eläke-

vakuutuksesta saatu eläke(vapaaehtoisten eläkkeidenverotus muuttunut)

Tuloverot� kunnallisvero� valtion vero� kirkollisvero� sairausvakuutusmaksu

Varainsiirtovero� kiinteistökauppa 4 %� asunto-osake ja muu

pörssin ulkopuolinenarvopaperikauppa 1,6 %

Perintö- ja lahjaverotus� verot peritään varallisuuden

siirtymisen yhteydessä

Korkotulojenlähdeverotus� kotimaisten talletusten ja

joukkovelkakirjojen korot

Vero:� korkotulon lähdevero 28 %

V E R O T U K S E N P Ä Ä P I I R T E E T

Pääomatuloverotus� osingot pörssiyhtiöstä� sijoitusrahastojen tuotto� muut kuin korkotulon

lähdeveron alaiset korot� ulkomaisista sijoituksista

saadut tulot� myynti- eli luovutusvoitot� puunmyyntitulot� vuokrat� säästöhenkivakuutuksen tuotto� pääomatulo-osuus muusta

kuin pörssiyhtiön osingosta� pääomatulo-osuus yritystulosta� osittain vapaa-ehtoisesta

eläkevakuutuksesta saatueläke

Vero� pääomatulovero 28 %

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 4

Yksityishenkilöiden verotuksen pääpiirteet

5

Yksityishenkilöiden ja kuolinpesien tulot eritellään ansiotuloiksi ja pääomatuloiksi.Ansiotuloina ja pääomatuloina verotettavat tulot lasketaan erikseen. Lopullisessaverotuksessa molempien tulolajien perusteella maksettavat verot lasketaan yh-teen ja niistä vähennetään molempiin tulolajeihin kohdistuneet ennakkoverot, jol-loin selviää, joutuuko verovelvollinen maksamaan jäännösveroja vai saako hän pa-lautusta.

Ansiotulot

Ansiotuloja ovat esimerkiksi palkat, luontoisedut, eläkkeet, sosiaalietuudet ja osayrittäjä- ja maataloustulosta. Ansiotuloista maksetaan progressiivinen valtionverosekä kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu. Työnantaja perii lisäksipalkasta ja palkkioista työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, joiden vähennys-oikeus on otettu huomioon ennakonpidätyksessä. Valtion tuloveroasteikko on jul-kaistu oppaan lopussa.

Pääomatulot

Pääomatuloja ovat pörssiyhtiöiden osingot, eräät korot, myyntivoitot, vuokrat, si-joitusrahastojen ja säästöhenkivakuutusten tuotot, puunmyyntitulot sekä osa yri-tys- ja maataloustulosta. Verotettavista pääomatuloista maksetaan 28 prosentinvero. Pörssiyhtiön osinko on vain osittain verotettavaa pääomatuloa.

Oma asunto

Oman vakituisen asunnon myyntivoitto on verovapaata, jos asunto on omistusai-kana ollut vähintään kaksi vuotta omassa tai perheen käytössä yhtäjaksoisesti.Verovapaus ei edellytä uuden asunnon hankkimista. Verovapaus säilyy, vaikkaasunto olisi ollut vuokrattuna ennen tai jälkeen oman asumisen.

Vähennykset

Ansiotuloista ja pääomatuloista myönnetään verovähennyksiä. Kaikki vähennys-kelpoiset lainojen korkomenot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jospääomatuloja ei ole tai niitä on vähemmän kuin korkokuluja, osan koroista saa vä-hentää ansiotuloista menevästä verosta alijäämähyvityksenä.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 5

6

Veroilmoituksen täydentäminen

Verottaja lähettää jokaiselle veronmaksajalle esitäytetyn veroilmoituksen. Sitä tuleetäydentää niiden pääomatulojen osalta, jotka eivät ole mukana esitäytetyssä lo-makkeessa ja korjata mahdolliset virheelliset tiedot. Lomakkeessa on laskettu val-miiksi sijoitusrahasto-osuuksien myynneistä tulleet voitot ja tappiot. Ilmoituksessaon myös kohta: Selvitä voitot ja tappiot seuraavista luovutuksista. Siinä esitetyistäkaupoista on tehtävä ilmoitus entiseen tapaan lomakkeella 9 tai 9A tai verohallin-non verkkopalvelun kautta. Verottajalla ei ole tietoa pitkään omistetun omaisuu-den hankintahinnoista tai hankinta-ajoista, joten ne pitää ilmoittaa, ellei käytä han-kintameno-olettamaa.Vaikka varallisuusveroa ei enää ole, osa veloista ja varoista on edelleen ilmoi-

tettava, koska verottaja valvoo niiden perusteella muun muassa luovutusvoittojenja lahjoitusten ilmoittamista. Omaisuus arvostetaan uuden arvostamislain mukaan,sillä arvoja tarvitaan esimerkiksi kiinteistöverotukseen ja yritystulon verotukseen. Il-moitettavaa varallisuutta ovat esimerkiksi osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet,osuuskuntien osuudet, asunnot ja kiinteistöt. Näiden arvoja ei tarvitse ilmoittaa.

Kuitit talteen

Veroilmoitukseen ei enää liitetä mukaan kuitteja, mutta ne täytyy kuitenkin säilyt-tää paitsi, jos tiedot ovat oikein esitäytetyllä lomakkeella. Säilytysaika on kuusivuotta verovuoden päätymisen jälkeen eli niin kauan kun verotusta voidaan oi-kaista. Verotoimisto pyytää tarvittaessa kuitit nähtäväkseen.Kuitteja omaisuuden hankinta- ja perusparannusmenoista voidaan tulevaisuu-

dessa tarvita mahdollisen luovutusvoiton määrän laskemista varten. Tositteet kan-nattaa säilyttää, kunnes on kulunut kuusi vuotta omaisuuden myynnistä. Tietoja jatositteita voi säilyttää myös sähköisessä muodossa, mikäli ne voidaan tulostaapaperille.Arvopapereita, kuten sijoitusrahasto-osuuksia ja osakkeita omistavien on säily-

tettävä aikajärjestyksessä arvo-osuustilien tiliotteet ja rahastoraportit. Niistä onkäytävä ilmi muun muassa omaisuuden hankinta- ja luovutusajankohdat sekähankinta- ja luovutushinnat. Jos vaihtaa arvo-osuustilin pitäjää, kannattaa säilyttääedellisen pankin tai välittäjän tiliotteet, koska uusi tilinpitäjä saattaa merkitä han-kintahinnaksi siirtohetken arvon.

Täydennysverot

Suuria myyntivoittoja saaneen sijoittajan kannattaa ottaa huomioon, että jäännös-veron koroton maksuaika päättyy seuraavana verovuonna 31. tammikuuta. Jään-nösveron korko on 2,5 %, jos jäännösveron määrä on korkeintaan 10 000 euroaja rajan ylittävältä osalta 6,5 %. Korkoa maksetaan 1.2. lähtien ensimmäisen jään-nösveron maksupäivään.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 6

Tässä luvussa käsitellään osinkojen, sijoitusrahastojen tuottojen ja korkojen vero-tusta. Myynti- eli luovutusvoittojen verotusta selvitetään erillisessä luvussa. Useim-mista korkotuloista peritään korkotulon lähdevero ja muista sijoitusten tuotoistapääomatulon vero. Sijoittajan kannalta on merkitystä, kumpaa veroa tulosta me-nee, vaikka veroprosentti on molemmissa sama 28. Lähdeverosta ei näet voi teh-dä vähennyksiä eli se on lopullinen vero.Pääomatuloista saa vähentää tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä johtu-

neet menot sekä kaikki vähennyskelpoiset korkomenot. Arvopapereiden hoidos-ta tai säilyttämisestä johtuneet kulut ovat vähennyskelpoisia 50 euron omavas-tuun ylittävältä osalta. Jos menot ovat suuremmat kuin pääomatulot, ylimeneväs-tä osasta 28 prosenttia saa vähentää ansiotuloista menevästä verosta. Vähen-nyksistä kerrotaan tarkemmin kohdassa korkovähennykset.

EsimerkkiMarkku Markkasen pääomatulot ovat 1 000 euroa ja tulon hankkimisestaaiheutuneet menot 1 100 euroa, joten vähennyskelpoiset menot ylittävät tulot 100eurolla. Näin ollen Markku saa vähentää ansiotulojen verostaan 28 euroa alijää-mähyvityksenä (28 prosenttia 100 eurosta).

Osinkotulot

Pörssiyhtiön osakkeenomistajalle maksamasta osingosta on 30 prosenttia vero-vapaata ja 70 prosenttia verotettavaa. Näin ollen osakkeenomistaja maksaa saa-mastaan osinkotuloista veroa 19,6 prosenttia. Ennakkoveroa osinkotulosta pidä-tetään kuitenkin vain 19 prosenttia, ja 0,6 prosenttia maksetaan lopullisessa vero-tuksessa.

Esimerkki€

Pörssiyhtiön jakama osinko 1 000Verotettava osuus 700Vero 28 % 196

Sijoitusrahastojen tuotot

Sijoitusrahastojen tuotot ovat veronalaisia pääomatuloja. Vero pidätetään maksa-misen yhteydessä. Jos tuottoa ei ole merkitty esitäytetylle veroilmoitukselle, on il-moitusta täydennettävä siltä osin. Sijoitusrahastoista vain tuottorahastot maksa-vat vuotuista tuottoa. Kasvurahastot eivät jaa voittoa, vaan tuotto lisätään pää-omaan. Sijoittajan kasvurahastosta saama tuotto tulee verotettavaksi vasta ra-hasto-osuuden myynnin yhteydessä luovutusvoittona.

7

Sijoitusten tuottojen verotus

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 7

Ulkomaiset sijoitukset

Ulkomaisten sijoitusten tuotot ja niistä maksetut verot tulee lisätä veroilmoituk-seen, koska niistä verottaja ei saa samalla lailla suoraan tietoja kuin kotimaisistatuloista. Suomi verottaa Suomessa asuvia kaikista ulkomaisista sijoitusten tuo-toista, ellei Suomen ja kyseisen valtion välinen verosopimus sitä estä.Jos ulkomailla on maksettu veroa, se hyvitetään lain ja verosopimuksen mää-

räysten mukaisesti Suomessa. Hyvityksen saaminen edellyttää yleensä selvitystäulkomailla maksetusta verosta.Ulkomailta saatu korkotulo on veronalaista pääomatuloa riippumatta siitä, ko-

tiutetaanko varat Suomeen vai ei. Monissa valtioissa ulkomaille maksetuista ko-roista ei lähdemaassa peritä veroa. Koska ulkomaiset korkotulot ovat pääomatu-loa, niistä voi vähentää pääomatulon hankkimisesta aiheutuneet kulut toisin kuinkotimaisista lähdeveron alaisista korkotuloista.Ulkomaisesta pörssiyhtiöstä saatu osinko on Suomessa veronalaista pääoma-

tuloa. Useimpien Suomen solmimien verosopimusten mukaan osingosta peritäänulkomailla 15 prosentin lähdevero. Vastaavasti henkilöltä, joka asuu ulkomailla jaon siellä verovelvollinen, peritään Suomesta maksetuista osingoista useimmiten15 prosentin lähdevero. Tällaiset sopimukset Suomella on mm. muiden pohjois-maiden ja Viron kanssa.Ulkomaisen sijoitusrahaston tuotto on Suomessa verotettavaa pääomatuloa.

Suomesta ulkomaille maksettavista tuotoista peritään yleensä lähdevero. Lähde-veron periminen riippuu rahastoyhtiön kotimaan lainsäädännöstä ja mahdollisestaverosopimuksesta Suomen kanssa.

EsimerkkiOlli Osakas saa Nordeasta 1 000 euron osingon. Ruotsi perii häneltä 15 %:nlähdeveron, jonka Suomi hyvittää, kun Olli Osakas esittää todistuksen Ruotsin pe-rimästä verosta. Suomi verottaa vuonna 2009 osinkotulosta 19,6 %.

€

Suomen vero 196Ruotsin lähdevero - 150Ollin maksettava Suomeen 46

Vuokratulot

Vuokratuloista saa vähentää yhtiövastikkeet, vuosikorjauskulut, perusparannus-menojen poistot ja kalustettuna vuokratun asunnon kaluston poiston tai niin sa-notun alivuokralaisvähennyksen. Kiinteistön vuokratuloista voi vähentää myös ra-kennuksen poistot, kiinteistön vakuutusmaksun ja kiinteistöveron. Myös omai-

8

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 8

suuden hankkimiseen otettujen lainojen korot sekä lainannostoon liittyvät rahoi-tuskulut, kuten pankin provisio ja toimituskulut ovat vähennyskelpoisia.

EsimerkkejäTapio Talonen on saanut vuoden aikana kiinteistöstään vuokratuloja. Hän ontehnyt kiinteistössä vuosikorjauksia ja maksanut itse sähkö-, lämpö- ja vesilaskuista,vakuutuksista yms. yhteensä 2 400 euroa. Verotettavaa vuokratuloa Tapiolle jääseuraavasti:

€Vuokratulot 5 000Vuosikorjaus - 750Muut kulut - 2 400Poistot - 650Kiinteistövero - 400Verotettava vuokratulo 800

Taru Talonen on saanut omistamastaan huoneistosta vuokratuloja 4 100 euroavuodessa. Huoneiston yhtiövastike on 1 600 euroa vuodessa. Huoneisto on vuo-den aikana maalattu ja liesi vaihdettu, mistä aiheutui kustannuksia 1 300 euroa.Huoneiston hankintaan ottamastaan lainasta hän maksoi korkoja 600 euroa.

€Vuokratulot 4 100Yhtiövastike - 1 600Vuosikorjaus - 1 300Verotettava vuokratulo 1 200Lainan korko - 600Verotettava pääomatulo 600

Metsäverotus

Metsäverotuksessa on siirrytty todellisten puunmyyntitulojen verotukseen. Puun-myyntitulot ovat pääomatuloja, joista on oikeus tehdä vähennyksiä. Myyntituloistasaa vähentää ensinnäkin myyntiin liittyvät kustannukset, kuten hakkuu- ja kulje-tuskulut. Toiseksi metsänomistajalla on oikeus vähentää myös metsänhoidosta,kuten istutuksesta ja lannoituksesta verovuonna aiheutuneet kustannukset. Kol-manneksi yksityinen metsänomistaja saa omistusaikanaan vähentää metsävä-hennyksenä enintään 60 prosenttia metsän hankintahinnasta, jos metsä on han-

9

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 9

kittu vuonna 1993 tai myöhemmin. Metsävähennys on korkeintaan 60 prosenttiametsävähennykseen oikeuttavilta metsätiloilta verovuonna saadusta puun myyn-titulosta. Metsävähennyksen alaraja on 1 500 euroa.Metsänomistaja saa lisäksi tehdä puunmyyntituloista 15 prosentin menovara-

uksen kattamaan esimerkiksi tulevia metsänistutuksen aiheuttamia menoja. Käyt-tämättä jäävä osa varauksesta on tuloutettava yleensä seuraavan neljän vuodenkuluessa.Metsänomistajan, joka oli valinnut verovuonna 2005 päättyneen pinta-alavero-

tuksen, kannattaa kiinnittää huomiota niin sanottuun viiden vuoden karenssiai-kaan, jos hän on aikeissa myydä metsäkiinteistön. Maapohjan myynnin yhteydes-sä näet metsäkiinteistön myyntihintaan lisätään luovutusvuoden ja viiden sitäedeltävän vuoden puunmyyntitulot. Lisäys tehdään vain niiltä vuosilta, joiden ai-kana verotus on ollut pinta-alaperusteista. Puunmyyntituloista vähennetään kysei-siltä vuosilta kertynyt metsätalouden verotettava puhdas tuotto.Jos metsänomistaja myy puuta tai hänellä on muita arvonlisäveron alaisia

myyntejä yhteensä yli 8 500 euron arvosta kalenterivuoden aikana, hänen on il-moittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi. Puun myyntitulolle on säädetty vuonna2008 määräaikaisia verohuojennuksia. Huojennuksen kohteena olevan puun kor-juukulut ovat huojennusta vastaavalta osin vähennyskelvottomat.Tulo ensiharvennuksen yhteydessä myydystä puusta on kokonaan verovapaa-

ta, jos ensiharvennus on tehty 1.4. - 31.8.2008 välisenä aikana ja kauppahinta onmaksettu 1.4. 2008 - 31.12.2009 välisenä aikana.Kaikesta puun myyntitulosta on puolet verovapaata tuloa, jos kauppa on tehty

1.4.2008 - 31.12.2009 välisenä aikana ja kauppahinta on maksettu 1.4.2008 -31.12.2010 välisenä aikana.Puun myyntitulosta on 25 prosenttia verovapaata, jos kauppahinta 1.4.2008 -

31.12.2009 välisenä aikana tehdystä kaupasta on saatu vasta vuoden 2011 aika-na. Samoin puun myyntitulosta on 25 prosenttia verovapaata, jos vuonna 2010tehdystä puukaupasta maksetaan kauppahinta vuosien 2010 tai 2011 aikana.

KorkotulotKorkotulot ovat verotuksessa joko korkotulon lähdeveron alaisia korkoja tai pää-oma tuloina verotettavia korkoja.

Korkotulon lähdeveron alaiset korotKorkotulon lähdeveron alaisia korkoja ovat kotimaasta saadut talletustilien korot jajoukkolainojen, myös vaihtovelkakirja- ja optiolainojen korot sekä indeksilainojentuotot. Myös ns. osaketalletustilien tuotot ovat korkotulon lähdeveron alaisia, vaik-ka niiden tuotot ovat riippuvaisia osakekurssien kehityksestä. Lisäksi indeksilai-noille maksettava indeksihyvitys on korkotulon lähdeveron alaista tuloa. Lähdeve-

10

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 10

rollisia korkoja ei lueta pääomatuloiksi. Lähdevero on lopullinen vero. Lähdevero-tettavia korkotuloja ei ilmoiteta veroilmoituksessa eikä niistä voi vähentää tulon-hankkimisesta aiheutuneita menoja. Koron maksaja eli yleensä pankki perii lähde-veron samalla, kun korko maksetaan saajalle.

Ulkomailla asuvat eivät maksa Suomesta saamistaan lähdeveron alaisista korois-ta täällä veroa.

Joukkolainan korkohyvityksetJoukkolainan korko on yleensä korkotulon lähdeveron alaista tuloa, mutta kaupanyhteydessä saadut korkohyvitykset verotetaan pääomatuloina.Korkohyvityksen saajalle joukkolainan myyntipäivään mennessä kertynyt korko

eli jälkimarkkinahyvitys on pääomatuloa. Maksajalle se taas on vähennyskelpoi-nen kulu, jonka hän saa vähentää pääomatuloistaan tai alijäämähyvityksenä 28 %ansiotulojen veroista. Välittäjä ilmoittaa tiedon verottajalle, joka tekee vähennyksenviran puolesta.

IndeksilainaIndeksilainan verotus riippuu siitä, luovutetaanko (myydäänkö) laina ennen eräpäi-vää vai pidetäänkö laina eräpäivään asti.Ennen eräpäivää tapahtuvassa luovutuksessa sijoittajalle syntyy luovutusvoittoatai -tappiota. Jos lainan luovutushinta on hankintahintaa korkeampi, syntyy luovu-tusvoittoa ja jos luovutushinta on hankintahintaa alhaisempi, syntyy luovutustap-piota.

EsimerkkiIines Indeksi sijoitti 20 000 euron nimellisarvoiseen indeksilainaan, jonka kurssi oli110 % eli hän maksoi lainasta 22 000 euroa. Iines päättää myydä lainan 150 %:nkurssiin eli 30 000 eurolla eikä odota lainan eräpäivää.

Iineksen verotus, myynti ennen eräpäivää €

Lainan myyntihinta 30 000Lainan merkintähinta -22 000Luovutusvoitto 8 000Luovutusvoiton vero 28 % -2 240Käteen jäävä tuotto 5 760Lopullinen tuotto 5 760

Indeksilainan eräpäivänä sijoittajalle palautetaan lainan pääoma. Sijoittajalle syntyyluovutusvoittoa silloin, kun hän on ostanut lainan alle sen nimellisarvon (alle 100 %)

11

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 11

ja luovutustappiota silloin, kun on ostanut lainan yli sen nimellisarvon (yli 100 %).Jos lainan arvo eräpäivänä on yli nimellisarvon (yli 100 %:n) sijoittajalle maksetaannimellisarvon ylittävästä arvonnoususta indeksihyvitystä. Indeksihyvitys on korko-tulon lähdeveron alaista tuloa.

EsimerkkiIlmari Indeksi sijoitti 20 000 euron nimellisarvoiseen indeksilainaan, jonka kurssioli 110 % eli hän maksoi lainasta 22 000 euroa. Eräpäivän lähestyessä lainankurssi on 150 % eli lainan arvo on 30 000 euroa. Ilmari pitää lainan loppuun saak-ka, jolloin hänelle maksetaan lainan pääoma sekä nimellisarvon ylittävä tuotto, jos-ta häneltä peritään lähdeveroa koko nimellisarvon ylittävästä tuotosta eli10 000 eurosta. Ilmarille syntyi luovutustappiota, koska hän oli maksanut lainastaylikurssia 10 %. Tappion hän voi vähentää muista sijoituksista saamistaan myynti-voitoista joko kuluvana tai kolmena seuraavana verovuonna, jolloin 2000 eurontappiosta hyötyä tulee 560 euroa ja tuotto paranee 560 euroa.

Ilmarin verotus, lunastus eräpäivänä €

Lainan takaisinmaksu 20 000Lainan merkintähinta -22 000Luovutustappio -2 000Lainan tuotto 10 000Tuoton vero 28 % -2 800Käteen jäävä tuotto 5 200Jos mahdollisuus vähentää luovutustappio 560Lopullinen tuotto 5 760

Muiden korkojen verotusMuut kuin edellä mainitut korkotulot ovat pääomatuloja, jotka ilmoitetaan vero-ilmoituksella. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaisesta talletuksesta tai joukkovelka-kirjasta jälkimarkkinoilla saadut korot tai yksityishenkilön toiselle henkilölle anta-masta lainasta saamat korot.

12

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 12

Vakuutussijoittamisessa on kaksi päälajia: säästöhenkivakuutukset eli sijoitusva-kuutukset ja eläkevakuutukset.

EläkevakuutuksetYksityishenkilön vapaaehtoinen eläkevakuutus on pitkäaikaista säästämistä, jollavoi täydentää lakisääteistä eläketurvaa ja varhentaa eläkkeelle jäämistä. Vakuutet-tu voi vähentää omat tai puolison eläkevakuutusmaksut verotuksessa tietyin rajoi-tuksin. Vakuutusmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, jos vakuutuksenperusteella maksetaan eläkettä vähintään kahden vuoden ajan toistuvina erinä.Vuonna 2004 eläkevakuutuksen verokohteluun tuli useita muutoksia. Niistä

suurin on siirtyminen ansiotuloverotuksesta pääomatuloverotukseen ja eläkeiännosto verovähennyksen ehtona. Lähivuosina vanhoja vakuutuksia koskee vieläjoukko siirtymäsäännöksiä.Uusia säännöksiä noudatetaan vakuutuksissa, joiden vakuutusmaksuja on

alettu maksaa 6.5.2004 tai sen jälkeen. Alimman eläkeiän on oltava 62 vuotta, jot-ta vakuutusmaksu on vähennyskelpoinen. Vähennyksen yläraja on sekä uusissaettä vanhoissa eläkevakuutusmaksuissa 5 000 euroa vuodessa.Vakuutusmaksu vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista, kuten osingoista ja

myyntivoitoista, mutta jos niitä ei ole, pääomatulojen veroprosenttia vastaava osamaksuista vähennetään erityisenä alijäämähyvityksenä ansiotulosta perittävistäveroista. Jos vakuutetulla ei ole tuloja, vähennyksen voi siirtää puolisolle. Ensisijai-sesti kuitenkin vakuutettu puoliso vähentää itse vakuutusmaksut. Jos vakuutus-maksut ylittävät vähennysmahdollisuudet, vähentämättä jääneiden maksujen pe-rusteella ei vahvisteta tappiota. Vuonna 2009 vähennys on 28 prosenttia vakuu-tusmaksusta.Eläke on aikanaan veronalaista tuloa. Veroa maksetaan pääsääntöisesti ansio-

tulona tai pääomatulona samassa suhteessa kuin vähennyksetkin on tehty. Van-hojen säännösten mukaisista eläkevakuutuksista kertynyt eläke on aikanaan ver-otettavaa pääomatuloa siltä osin, kuin se on kertynyt vuoden 2006 ja sen jälkeis-ten vuosien maksuista. Uusien säännösten mukaisista eläkevakuutuksista kerty-nyt eläke on taas kokonaisuudessaan pääomatuloa, vaikka siihen kerrytetyt mak-sut vähennettiinkin vielä vuonna 2004 ansiotuloista.Vuoden 2009 loppuun mennessä vakuutuksiin kertyneet pääomat tuottoineen

voi nostaa vanhan sopimuksen ikärajan mukaisesti esimerkiksi 55:n, 58:n tai 60vuoden iästä lähtien. 1.1.2010 lähtien vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuudenedellytyksenä on, että näistä maksuista kertynyttä eläkettä aletaan nauttia aikai-sintaan 62-vuotiaana.

SijoitusvakuutuksetSijoitusvakuutuksia on kahdenlaisia: perinteisiä vakuutuksia ja sijoitussidonnaisia

13

Vakuutussijoitusten verotus

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 13

vakuutuksia. Sijoitusvakuutusten tuotto on veronalaista pääomatuloa, kuten mui-denkin sijoitusten. Vakuutusmaksuja ei voi vähentää verotuksessa. Sijoitusvakuu-tuksen tuottoa verotetaan kokonaisuudessaan vasta vakuutuksen päättyessä.Perinteisen säästövakuutuksen sijoituskohteet valitsee vakuutusyhtiö. Vakuu-

tuksen tuotto perustuu mm. korkotasoon ja vakuutusyhtiön toiminnan tulokseen.Sijoitussidonnaisen vakuutuksen ottanut asiakas saa itse päättää, mihin tarjo-

tuista sijoitusvaihtoehdoista varojen tuottokehitys sidotaan. Asiakas voi vakuutus-aikana siirtää säästöjä sijoitusrahastosta toiseen ilman luovutusvoiton veroa. Lo-pullinen arvonnousu verotetaan sinä verovuonna, jolloin vakuutussopimus päät-tyy.Vakuutussopimuksen päättyessä maksettava vakuutuskorvaus koostuu va-

kuutukseen sijoitetusta pääomasta eli säästösummasta ja sen tuotosta. Kun va-kuutuskorvaus maksetaan vakuutuksenottajalle itselleen, vain vakuutuksen tuottoon veronalaista, ja se verotetaan pääomatulona. Kun vakuutuskorvaus makse-taan vakuutuksenottajan lähiomaiselle, tuotto on pääomatuloveron alaista ja va-kuutuksen pääoma verovapaata 8 500 euroon saakka. 8 500 euron ylittäväosuus pääomasta verotetaan lahjana. Näin ollen lähiomainen voi saada verotta8500 euron lisäksi 3999 euroa, mikä on verottoman lahjan yläraja. Tällaisen va-kuutuslahjan voi sama lahjansaaja saada verovapaasti kerran kolmen vuoden vä-lein. Toisin kuin rahalahjassa, veroton alaraja vakuutuslahjassa ei siis ole antaja-vaan saajakohtainen. Lähiomaisella tarkoitetaan vakuutuksenottajan puolisoa,suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa perillistä, ottolasta tai tämänrintaperillistä, kasvattilasta tai puolison lasta.

EsimerkkiMikko ja Maija Varma ovat päättäneet lahjoittaa varallisuuttaan lapselleen ja lap-senlapselleen, kummallekin 17 000 euroa. Mikko ja Maija ottivat kumpikin vuonna2003 itselleen 8 500 euron vakuutukset, jotka maksettiin 2.1.2006 edunsaajiksimerkityille lapselle ja lapsenlapselle. Varmat jatkoivat lahjoitusten antamista lap-selle ja lapsenlapselle tammikuussa 2006 ottamalla itselleen uudet 8 500 euronvakuutukset, joista lapsi ja lapsenlapsi saavat suoritukset pääoman osalta verova-paasti tammikuussa 2009. Lapsi ja lapsenlapsi maksavat vakuutuksen osalta ve-roa on vain sijoitetulle pääomalle kertyneestä tuotosta, josta menee 28 %:n pää-omatulovero.

Muun kuin lähiomaisen saama vakuutuskorvaus on kokonaan pääomatuloa, jos-ta veroa menee 28 prosenttia.

KuolemantapauskorvauksetSekä vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin että sijoitusvakuutuksiin voidaan liittää

14

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 14

henkivakuutusturva. Tällöin sovitun suuruinen kuolemantapauskorvaus makse-taan vakuutuksenottajan määräämälle edunsaajalle.Vakuutetun lähiomaiselle kuolemantapauskorvaukset ovat verottomia, jos nii-

den yhteismäärä ei saman kuolemantapauksen johdosta ylitä 35 000 euroa. Kor-vaukset ovat 35 000 euron ylittävältä osalta lähiomaisille perintöveron alaisia. Lä-hipiiriin ei tässä tapauksessa lueta ottolapsen rintaperillistä.Jos kuolemantapauskorvausten edunsaajana on vakuutetun puoliso, hän saa

kuitenkin aina puolet korvauksesta verottomana, vaikka puolikas korvauksista ylit-täisikin 35 000 euroa. Esimerkiksi 100 000 euron kuolemantapauskorvauksestapuoliso saa verottomana 50 000 euroa ja 50 000 euroa on hänelle perintöveronalaista. Avopuoliso, jonka kanssa vainajalla on tai on ollut yhteinen lapsi voi saadaverottomana vain 35 000 euroa.Muille kuin vakuutetun lähiomaisille maksettavat kuolemantapauskorvaukset

ovat kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa, ja näissä tapauksissa pää-omatulovero voi olla alempi kuin progressiivinen perintövero.Vakuutusyhtiöt selvittävät tarkemmin niin eläke- kuin sijoitusvakuutuksen tuo-

ton muodostumisen ja verokohtelun.

15

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 15

Myyntivoittojen verotus

Myynti- eli luovutusvoitto

Luovutusvoiton laskemiseen on kaksi vaihtoehtoa: myyntihinnasta vähennetääntodellinen hankintameno tai hankintameno-olettama. Verotettavan voiton määräy-tymiseen vaikuttavat mm. omistusaika ja omaisuuden saamistapa. Verotettavaatuloa voi syntyä kauppojen lisäksi myös luovutettaessa omaisuutta muulla tavoin,esimerkiksi lahjana. Pienten luovutusten voitot ovat kuitenkin verovapaita. Voitot il-moitetaan veroilmoituksen yhteydessä pääomatuloina. Jokaisen kaupan tai muunluovutuksen voitto lasketaan erikseen. Luovutushinnasta tehtyjen vähennysten jäl-keen koko jäännös on verotettavaa pääomatuloa. Vero on 28 prosenttia.

Verovapaat luovutukset

Jos vuoden aikana myytyjen arvopaperien tai muun omaisuuden kuin tavanomai-sen koti-irtaimiston yhteenlasketut myyntihinnat ovat enintään 1 000 euroa, voittoon verovapaa riippumatta siitä, miten paljon voittoa sijoittaja on saanut. Auton jaoman asunnon verovapaata myyntiä ei oteta rajassa lukuun.

EsimerkkiAnne Berg on saanut rippilahjaksi osakkeita, joiden hankintahinnasta hänelläei ole käsitystä, mutta nyt niiden arvo on yhteensä 800 euroa. Annella on tarvesaada rahaa ja hän päättää hyödyntää pienten kauppojen verovapautta ja myy800 euron osakkeet.

Oman vakituisen asunnon myyntivoitosta ei mene veroa enää kahden vuoden yh-täjaksoisen omistuksen ja asumisen jälkeen. Sijoitusrahaston tuotto-osuuksienvaihto saman rahaston kasvuosuuksiksi ja päinvastoin on verovapaata, mutta siir-to saman tai eri rahastoyhtiön toiseen sijoitusrahastoon ei ole.

Hankintameno-olettamaYksityishenkilö voi käyttää luovutusvoiton laskemiseen hankintameno-olettamaa.Vähintään 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno-olettama on 40 pro-senttia ja lyhyemmän aikaa omistetun 20 prosenttia myyntihinnasta. Hankintame-no-olettamaa varten tarvitsee verotuksessa selvittää vain hankinta-aika.Jos arvo-osuusjärjestelmässä olevia arvopapereita tai sijoitusrahasto-osuuksia

on hankittu eri aikoina, lähdetään siitä, että vanhimmat myydään ensiksi, ellei ve-rovelvollinen pysty tekemään kirjallista selvitystä muusta järjestyksestä. Muita kuinvanhimpia arvopapereita voi osoittaa myyneensä, kun arvopaperit ovat esimer-kiksi eri arvo-osuustileillä. Luovutusjärjestystä koskevat säännöt muuttuivat vuo-den 2008 alusta. Aikaisemmin omistetun osakkeen perusteella merkityn uudenosakkeen hankinta-aika on sama, kuin aikaisemman osakkeen hankinta-aika. Joson ratkaistava uusmerkinnässä merkityn osakkeen ja aikaisemmin omistetun

16

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 16

osakkeen keskinäinen saantijärjestys, on kantaosake hankittu ennen sen perus-teella merkittyä osaketta. Koska kantaosake ja sen perusteella merkitty uusi osa-ke katsotaan verotuksessa omistetun yhtä kauan, on niiden hankintameno-olet-tama yhtä suuri. Numeroiduista sijoitusrahasto-osuuksista voi myydyt osuudet yk-silöidä merkintänumerojen perusteella.Koska yksityishenkilö saa vähentää alle 10 vuotta omistetun omaisuuden

myyntihinnasta 20 prosentin hankintameno-olettaman, verotettavaksi voitoksi jää80 prosenttia myyntihinnasta. Kun verokanta on 28 prosenttia, luovutusvoiton ve-ro on 28 % x 80 % eli 22,4 % myyntihinnasta. Vastaavasti vähintään 10 vuottaomistetun omaisuuden luovutusvoiton vero on 40 prosentin hankintameno-olet-taman mukaan 28 % x 60 % eli 16,8 % myyntihinnasta.

Todellinen hankintamenoJos todellinen hankintahinta kuluineen eli hankintameno on suurempi kuin han-kintameno-olettama, kannattaa käyttää sitä. Vähennyskelpoisia kuluja ovat esi-merkiksi välityspalkkiot ja leima- tai varainsiirtoverot. Lahjaksi saadun tai peritynomaisuuden hankintameno on perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo,kun se myydään aikaisintaan vuoden kuluttua lahjoituksesta. Lahjan myynnissäkinvoi käyttää hankintameno-olettamaa, jos se on edullisempi vaihtoehto.

EsimerkkiOlli Osakas osti vuonna 1984 osakkeita, joista hän maksoi kuluineen 16 000euroa. Hän myi ne 100 000 eurolla. Olli totesi, että 40 prosentin hankintameno-olettama on edullisempi vaihtoehto kuin todellinen hankintameno. Hänen luovu-tusvoitokseen jäi näin ollen 60 000 euroa, josta menee veroa 28 prosentin mu-kaan 16 800 euroa.

Todellinen Hankintameno-hankintameno, € olettama, €

Myyntihinta 100 000 100 000Hankintahinta -15 850Välityspalkkio -150Hankintameno-olettama -40 000Myyntivoitto 84 000 60 000

Tuula Tupanen osti vuonna 1989 kiinteistön 60 000 eurolla, josta leimaveroameni 3 600 euroa. Tuula myi talonsa 84 000 eurolla. Hän maksoi siitä välityspalk-kiota 2 500 euroa, joten voittoa jäi 17 900 euroa. Vero tästä on 5 012 euroa.Todellisten kulujen vähentäminen johti tässä tapauksessa edullisempaan tulok-seen kuin hankintameno-olettama.

17

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 17

Myyntivoiton laskeminen erityistapauksissa

Muuten kuin tavallisella kaupalla hankittujen tai saatujen osakkeiden hankinta-ajanja hankintahinnan määrittely vaihtelee sen mukaan, miten osakkeet on saatu.Muutamat yhtiöt ovat palauttaneet osakkeenomistajille pääomia. Palautus vä-

hennetään hankintahinnasta ja vaikuttaa verotukseen vasta osaketta realisoitaessa.Palautus ei ole pääomatuloa, eikä siitä suoriteta ennakonpidätystä eikä muita-

kaan veronluontoisia pidätyksiä. Palautusta vastaavalta osalta osakkeenomistajavähentää osakkeitten hankintamenoa. Kun osakkeet myöhemmin realisoidaan,luovutusvoitto on palautuksen verran suurempi tai luovutustappio palautuksenverran pienempi kuin se olisi ollut ilman palautusta.

EsimerkkiPekka Puhelias osti keväällä 2006 tuhat Elisa Oyj:n osaketta hintaan 18 150 eu-roa. Elisa Oyj palautti 1.4.2008 osakkailleen pääomaa 1,80 euroa osakkeelta.Pekka myi Elisan osakkeet myöhemmin yhteishintaan 17 500 euroa. Pekan luo-vutusvoitto lasketaan seuraavasti:

€

Myyntihinta 17 500Pääoman palautus 1 800Ostohinta - 18 150Veronalainen voitto 1 150

LahjaLahjana saadun omaisuuden hankintamenona saa vähentää lahjaverotuksen pe-rusteena olevan lahjoitushetken arvon tai hankintameno-olettaman. Jos lahjankuitenkin myy ennen kuin sen saamisesta on kulunut vähintään vuosi, hankinta-hinnaksi tulee lahjoittajan aikanaan maksama hankintameno tai vaihtoehtoisestivoi vähentää 20 prosentin hankintameno-olettaman. Lahjansaajalle tulee näin allevuoden omistuksessa maksettavaksi vero lahjanantajan omistusaikana tapahtu-neesta arvonnoususta.Jos lahjansaaja on maksanut lahjastaan lahjaveroa, hän voi saada siihen ke-

vennystä pyytämällä oikaisua. Lahjan arvoa oikaistaan sillä luovutusvoiton verolla,jonka lahjansaaja olisi maksanut, jos hän olisi myynyt lahjan lahja-arvoon.

Esimerkkejä:Lasse Lahjakas sai isoäidiltään sijoitusrahasto-osuuksia, joiden arvo lahjavero-tuksessa oli 15 000 euroa. Lasse myi osuutensa kahden vuoden päästä 17 000eurolla ilman kuluja. Voittoa hänelle kertyi 2 000 euroa, josta hän maksoi veroa560 euroa.

18

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 18

Laila Lahjakas sai isältään 85 000 euron arvoisen osakepotin huhtikuussa 2008.Isä oli maksanut osakkeista 15 000 euroa. Lailalta perittiin osakkeista lahjaveroa11 290 euroa. Hän myi osakkeet rahapulassa tammikuussa 2009 ja sai niistä100 000 euroa. Lailan luovutusvoitoksi jäi 20 prosentin hankintameno-olettamanvähentämisen jälkeen 80 000 euroa, josta menee 22 400 euroa luovutusvoittove-roa.

€

Myyntihinta 100 000(Isän maksama hinta* -15 000)Hankintameno-olettama - 20 000Luovutusvoitto 80 000Vero 28 % 22 400*ei käytetä, koska hankintameno-olettama on suurempi

Laila Lahjakas teki oikaisupyynnön lahjaverotuksensa korjaamiseksi. Lahjaverotus-ta oikaistaan siten, että lahjaverotusarvosta eli 85 000 eurosta vähennetään se ve-ron määrä, joka Lailalle olisi määrätty, jos luovutushintana olisi ollut lahjaverotusarvo.Lahjan arvosta vähennettävä luovutusvoiton veron määrä lasketaan 20 %:n hankin-tameno-olettamaa käyttäen. 0,28 * (85 000 - 0,20 x 85 000) = 19 040 euroa.

Lahjaveron oikaisu €

Lahjan verotusarvo 85 000Luovutusvoiton vero 28 % -19 040Lahjan uusi arvo 65 960Lahjavero 8 244Maksettu lahjavero -11 290Palautus 3 046

Lailan lahjaverotusta oikaistaan hakemuksesta niin, että lahjan arvosta 85 000 eu-rosta vähennetään edellä laskettu luovutusvoiton veron määrä 19 040 euroa. Ero-tuksesta 65 960 eurosta lasketaan uusi lahjavero 8 244 euroa. Maksuunpannunlahjaveron 11 290 euroa ja oikaistun lahjaveron erotus 3 046 euroa palautetaanLailalle.

Jos luovutushinta alittaa käyvän arvon 25 prosenttia tai enemmän, sitä pidetäänlahjanluonteisena luovutuksena. Uusien säännösten mukaan verotettavaa voittoavoi syntyä silloin myyjälle, vaikka nimellisvoittoa ei syntyisikään.

19

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 19

EsimerkkiMatti Markkanen ostaa isältään 100 000 euron arvoiset osakkeet 20 000 eurol-la. Matti maksaa 80 000 euron lahjastaan 8 210 euroa lahjaveroa. Isä on maksa-nut osakkeista aikanaan 50 000 euroa. Isälle lasketaan hankintameno suhteessa20 000/100 000 eli viidesosa hankintahinnasta. Hankintamenoksi saadaan siis10 000 euroa. Isä saa Matin maksamasta 20 000 eurosta 10 000 euroa myynti-voittoa, josta hän maksaa veroa 2 800 euroa.

Ulkomaiset myyntivoitotSuomessa asuva eli Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö (ks. sanasto) onvelvollinen maksamaan veroa Suomeen myös ulkomailla saamistaan myyntivoi-toista. Vero lasketaan samalla tavoin kuin kotimainenkin myyntivoitto, ja vero on28 prosenttia voitosta. Suomi on sopinut monien maiden kanssa kaksinkertaisenverotuksen välttämisestä. Verosopimuksissa on yleensä sovittu, että arvopaperei-den myyntivoitosta verottaa ainoastaan henkilön asuinvaltio eli Suomi verottaaSuomessa asuvia. Vastaavasti ulkomailla asuva maksaa useimmiten veron asuin-maassaan.Kiinteistöjen myyntivoitoista on myös sijaintimaalla usein verotusoikeus. Useis-

sa verosopimuksissa asunto-osake rinnastetaan kiinteistöön. Kun henkilö joutuumaksamaan veroa myös ulkomailla, vero hyvitetään Suomessa. Verotusoikeudenjakautuminen maiden kesken on aina tarkistettava omaisuuden sijaintivaltion jaSuomen välisestä verosopimuksesta.

Osakkeet osakeannistaMaksullisessa osakeannissa eli uusmerkinässä vanhan omistuksen perusteellahankittujen osakkeiden hankintameno lasketaan jakamalla alkuperäisten ja uusienosakkeiden yhteenlaskettu hankintameno vanhojen ja uusien osakkeiden luku-määrällä. Myös hankintameno-olettamaa voidaan käyttää myyntivoiton laskemi-sessa.Maksuttomassa eli rahastoannissa saatujen osakkeiden hankintahinta saadaan

jakamalla alkuperäisten osakkeiden hankintameno uusien ja vanhojen osakkeidenlukumäärällä.Vanhoihin osakkeisiin liittyneille merkintäoikeuksille ei lasketa hankintahintaa,

vaan niitä myytäessä myyntihinnasta vähennetään hankintameno-olettama.Ennen vuotta 2005 rekisteröidyissä anneissa hankittujen osakkeiden hankinta-

meno lasketaan toisin. Maksullisten osakkeiden hankintahinta on niiden todellinenmerkintähinta. Vaihtoehtoisesti voi vähentää hankintameno-olettaman. Maksuttasaatujen osakkeiden hankintameno on nolla ja osakkeiden myyntihinnasta voi vä-hentää hankintameno-olettaman.Osakeanneissa hankittujen osakkeiden hankintameno-olettaman suuruus mää-

20

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 20

räytyy edelleen alkuperäisten osakkeiden hankinta-ajasta. Jos osakkeenomistajamerkitsee enemmän osakkeita kuin mihin hänellä on merkintäoikeuksia, näin han-kittujen osakkeiden omistusaika lasketaan uusien osakkeiden merkinnästä.

EsimerkkejäSiiri Sijoittajalla on 100 vanhaa A:n osaketta, joista hän on aikoinaan maksanut20 euroa kappale, yhteensä 2 000 euroa. Hän saa vuonna 2005 yhtiön rahasto-annissa 10 osaketta, jolloin hänellä on 110 osaketta. Siirin vanhojen osakkeiden2 000 euron hankintameno jaetaan 110:llä, jolloin hänen osakkeittensa hankinta-hinnaksi tulee 18,18 euroa kappale.Siiri Sijoittajalla on 100 B:n osaketta, joiden hankintahinta on 10 000 euroa. B

järjestää vuonna 2005 maksullisen osakeannin, jossa osakkeenomistajat saavatmerkitä yhtä vanhaa osaketta kohden yhden uuden osakkeen 50 euron hintaan.Siiri käyttää merkintäoikeutensa ja hänen osakemääränsä kasvaa 200 osakkee-seen. Hän on maksanut uusista ja vanhoista osakkeista yhteensä 15 000 euroa.Kun maksettu summa jaetaan osakkeiden yhteismäärällä, osakkeiden hankinta-hinnaksi tulee annin jälkeen 75 euroa kappale.

Aimo Anti omisti Yhtiö Oyj:n osakkeita, joihin liittyvät merkintäoikeudet hän päät-ti myydä. Hän sai niistä myydessään 2 euroa kappaleelta. Luovutusvoittoa laski-essaan Aimo voi käyttää merkintäoikeuksien hankintamenona ainoastaan hankin-tameno-olettamaa. Aimo oli omistanut osakkeet alle 10 vuotta, joten hankintame-no-olettama on 20 % eli tässä tapauksessa 0,4 euroa merkintäoikeudelta. Luovu-tusvoitoksi tulee 1,6 euroa merkintäoikeudelta.

Kalle Kalkattaja osallistui Soneran osakeantiin vuonna 2001. Antiehtojen mu-kaan kahdella vanhalla osakkeella sai merkitä yhden uuden osakkeen.Ennestään Kalle omisti 200 Soneran osaketta, jotka hän oli hankkinut 1998 So-

neran listautumisen yhteydessä 45 markan kappalehintaan. Kalle käytti kaikkimerkintäoikeutensa ja merkitsi 100 uutta Soneran osaketta hintaan 2,7 euroakappaleelta. Kun Kalle aikanaan myy kyseiset osakkeet, hän joutuu valitsemaan,laskeeko osakkeiden myynnistä syntyvän luovutusvoiton todellisen hankintame-non mukaan vai käyttääkö hankintameno-olettamaa.Annissa merkittyjen osakkeiden todellinen hankintameno on Kallen maksama

2,7 euroa kappaleelta. Telian ja Soneran yhdistymisen yhteydessä Kalle sai annis-sa merkityistä osakkeista 151 osaketta, joiden todellinen hankintameno saadaanjakamalla hankintameno 270 euroa 151:llä. Todelliseksi osakkeenhankintamenok-si saadaan 1,789 euroa. Hankintameno-olettamaa käytettäessä vuoden 2001 an-nissa merkittyjen osakkeiden omistusaika katsotaan alkaneeksi jo vuonna 1998,jolloin Kalle hankki osakkeet, joiden perusteella merkitsi osakkeet annissa.

21

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 21

Useassa erässä osakkeita ostanut joutuu laskemaan hankintamenon kullekin os-toerälle erikseen.

Olli Osakas oli ostanut Yhtiö Oyj:n osakkeita kahdessa erässä, ensin 150 kappa-letta hintaan 1 500 euroa ja toisen kerran 50 kappaletta hintaan 375 euroa. Yhti-ön vuoden 2005 maksuttomassa annissa hän sai 200 osakkeellaan 100 osaket-ta maksutta. Myytyään kaikki Yhtiön osakkeet Olli ryhtyi laskemaan myyntivoitto-aan, jota varten hänen on laskettava kummankin erän hankintamenot.

Alkuperäinen uudethankinta- määrä rahasto- yhteensä hankinta-meno annista menoeuroa kpl kpl kpl euroa

I erä 1 500 150 75 225 1500/225=6,66II erä 375 50 25 75 375/75=5,00

Ollin I erän hankintamenot olivat 6,66 euroa osakkeelta ja II erän 5 euroa osak-keelta.

SplittiKun yhtiö pilkkoo osakkeen arvon eli tekee niin sanotun splitin, osakkeiden luku-määrä muuttuu. Hankintameno saadaan jakamalla alkuperäinen hankintamenoosakkeiden uudella lukumäärällä eli se lasketaan samalla lailla kuin maksuttomas-sa annissa tehdään. Splitattujen osakkeiden hankinta-aika on verotuksessa alku-peräisten osakkeiden hankinta-aika.

EsimerkkiNoora Nokia osti maaliskuussa 1998 Nokian osakkeita 100 kappaletta hintaan5,70 euroa kappaleelta eli maksoi yhteensä 570 euroa. Huhtikuussa Nokia ilmoit-ti nimellisarvon jakamisesta niin, että yhdestä osakkeesta tuli kaksi, jolloin Nooranosakkeiden määräksi tuli 200. Seuraavana vuonna osake splitattiin jälleen samas-sa suhteessa, jolloin osakemäärä oli jo 400. Vuonna 2000 osake jaettiin neljäksi.Nyt Nooralla on 1 600 osaketta, joiden hankintahinta on yhteensä 570 euroa ja0,36 euroa kappaleelta.

Osakevaihto ja lunastusKun osakkeet on saatu yritysjärjestelyyn liittyneen osakevaihdon yhteydessä,osakkeiden hankinta-ajaksi ja hankintamenoksi tulevat vanhojen osakkeiden mu-kainen hankinta-aika ja -meno. Jos osakkeenomistaja saa osakkeiden sijasta tai

22

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 22

lisäksi rahasuorituksen, tästä osuudesta joutuu maksamaan myyntivoiton veronkyseisenä verovuonna.Jos osakkeita vaihdetaan muutoin, verotetaan vaihto kummankin osapuolen

kannalta myyntinä. Myyntihinta on osakkeiden käypä arvo vaihtohetkellä.

EsimerkkiPekka Pekkala merkitsi 14.11.1994 Kansallis-Osake-Pankin uusmerkinnässä3 000 osaketta à 6,40 markkaa eli 19 200 markalla. Vuonna 1995 KOP-SYP -fuu-siossa osakkeet vaihdettiin Meritan osakkeiksi suhteessa 3:1, joten Pekka sai1 000 Meritan osaketta. Vuonna 1999 Pekka hyväksyi Nordbanken Holdinginvaihtotarjouksen, jossa yhdellä Meritan osakkeella sai 1,02 Nordbankenin osaket-ta. Pekka sai 1 020 Nordbankenin, sittemmin Nordean osaketta. Pekalle ei tullutmitään veroseuraamuksia fuusion eikä osakevaihdon vuoksi.Kun hän myy Nordean osakkeet, niiden hankinta-aika on 14.11.1994 ja han-

kintameno 18,82 markkaa eli 3,17 euroa kappale.

Osakkeita osinkona ja bonuksenaOsinkoina saatujen osakkeiden hankintameno on verotuksessa osakkeiden käy-pä arvo saantohetkellä. Hankintamenoksi katsotaan käypä arvo kokonaisuudes-saan riippumatta siitä, että osa osinkotulosta on verovapaata tuloa. Osakkeidenhankinta-aika on se aika, jolloin ne on saatu.

EsimerkkiUPM-Kymmene maksoi toukokuussa 1997 osan osingoistaan Rauman osakkeil-la. Rauman osakkeen arvo oli osingonjaossa 18,35 euroa (109,11 mk). Raumanja Valmetin sulautuessa 1999 osakkeet muutettiin Metson osakkeiksi niin, että yh-tä Rauman osaketta kohden sai 1,08917 Metson osaketta.

Meri Metsolalla oli 100 Rauman osaketta ja nyt hänellä on 108 Metson osa-ketta. Lisäksi hänelle maksettiin sulautumisen yhteydessä rahaa, koska lukumää-rässä ei päädytty kokonaislukuun. Osakkeiden hankintahinta on yhteensä 1 835euroa ja osaketta kohden 16,99 euroa.

Valtionyhtiöiden yksityistämisten yhteydessä yksityishenkilöille on annettu bonus-osakkeita. Verotuksessa bonusosakkeen antaminen katsotaan hinnanalennuk-seksi, jolloin alkuperäinen hankintahinta jaetaan osakkeiden uudella lukumäärällä.

EsimerkkiEila Energia merkitsi vuonna 1995 tuhat Nesteen osakkeita 78 markan kappale-hintaan. Pidettyään osakkeita vuoden, osakkeenomistajat saivat yhden bonuso-sakkeen kymmentä omistamaansa osaketta kohden. Eilan osakkeiden määrä

23

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 23

nousi 1 100 kappaleeseen. Kun Imatran Voima ja Neste fuusioituivat, Eila sai yh-dellä Nesteen osakkeella 5,5 Fortumin osaketta. Fuusion jälkeen hänellä oli yh-teensä 6 050 osaketta.Eila päätti myydä osan osakkeista ja ryhtyi miettimään osakkeittensa myyntivoi-

ton verotusta. Hankinta-aika on vuosi 1995, jolloin hän merkitsi Nesteen osakkeet.Koko osakemäärän hankintahinta on hänen Nesteen osakkeista silloin maksa-mansa 78 000 markkaa. Kun hankintahinta jaettiin merkittyjen ja myöhemmin saa-tujen osakkeiden yhteismäärällä, saatiin yhden osakkeen hinnaksi 12,89 markkaaeli 2,17 euroa.Eila Energialla oli keväällä 2005 Fortumin osakkeita 1 000 kappaletta. Hänelle

maksettiin käteisosinkoa 0,58 euroa osakkeelta. Lisäksi hän sai 250 Neste Oilinosaketta, joiden arvo oli 15 euroa osakkeelta, yhteensä 3 750 euroa. Eilan osin-gon määrä on 580 euroa + 3 750 euroa=4 330 euroa, josta hän maksoi veron.Eilan osinkona saamien Neste Oilin osakkeiden hankinta-aika on huhtikuu 2005

ja hankintahinta 15 euroa osakkeelta.

Jakautumisessa eli diffuusiossa saadut osakkeetKun yhtiöstä irrotetaan osa itsenäiseksi listayhtiöksi, tapahtuu jakautuminen eli dif-fuusio. Siinä yhtiö jaetaan vähintään kahdeksi uudeksi yhtiöksi. Jakautuvan yhtiönosakkeenomistajille annetaan jakautumisvastikkeeksi yleensä uuden yhtiön osak-keita. Uuden yhtiön osakkeiden vastaanottamisesta ei tule osakkeenomistajalleveroseuraamuksia. Myyntivoiton verotuksessa molempien yhtiöiden osakkeidenomistusajan katsotaan alkaneen silloin, kun osakkeenomistaja on hankkinut ja-kautuneen yhtiön osakkeet. Alkuperäinen hankintahinta jaetaan osakkeiden kes-ken. Jakosuhde kannattaa selvittää kyseisiltä yhtiöiltä. Yleensä yhtiöt lähettävätkirjeen, josta jakosuhde ilmenee. Kirje tulee säilyttää verotusta varten.

EsimerkkiLasse Tikalla oli Lassila & Tikanojan osakkeita, kun yhtiö päätettiin vuonna 2001jakaa kahdeksi yhtiöksi. Yhdellä osakkeella sai yhden uuden Lassila & Tikanojanosakkeen ja yhden J.W. Suominen Yhtymän osakkeen. Vanhan osakkeen hankin-tameno jaetaan uusien osakkeiden hankintamenoksi siten, että 71,6 % vanhastahankintamenosta siirtyy uuden Lassila & Tikanojan ja 28,4 % J.W. Suominen Yh-tymän osakkeiden hankintamenoksi. Lasse oli maksanut vanhoista osakkeista 12euroa kappale. Lassen uusien Lassila & Tikanojan osakkeitten hankintameno on8,59 euroa ja J.W. Suominen Yhtymän osakkeitten hankintameno 3,41 euroa.

Kosti Kovasella oli 100 Koneen osaketta, kun yhtiö jakautui. Hän oli maksanutosakkeista 6,90 euroa kappale. Kosti sai vanhoja Koneen osakkeita vastaan 100uuden Koneen ja 100 Cargotecin osaketta. Jakautumisen jälkeen Kostin uuden

24

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 24

Koneen osakkeen hankintahinta on 4,45 euroa ja Cargotecin 2,45 euroa, koskauuden Koneen hankintameno on 64,5 % jakautuneen yhtiön alkuperäisestä han-kintamenosta ja Cargotecin 35,5 %.

Vaihtovelkakirja- ja optiolainaVaihtovelkakirjat voi vaihtaa lainaehtojen mukaisesti osakkeisiin. Vaihto ei vielä lau-kaise myyntivoiton verotusta. Osakkeita myytäessä niiden hankinta-aikana pide-tään vaihtovelkakirjan merkintäaikaa ja osakkeen hankintahintana vaihtovelkakir-jan ja osakkeen yhteenlaskettua merkintähintaa.Optiolainaan liittyy optiotodistuksia, jotka oikeuttavat merkitsemään tietyin eh-

doin yhtiön uusia osakkeita. Velkakirja ja optiotodistukset voidaan myydä erik-seen. Kun näin tehdään, optiolainan velkakirjan hankintamenona pidetään lainankäypää arvoa sitä liikkeelle laskettaessa. Optiotodistuksen osalta voidaan käyttäämyös hankintameno-olettamaa. Optiotodistuksilla hankittujen osakkeiden hankin-ta-aika on sama kuin optiotodistuksen hankinta-aika.

Asiakkaana saadut optiotJos yritys jakaa asiakkailleen maksutta oikeuksia eli optioita merkitä yhtiön osak-keita, kuten Stockmann on tehnyt, optioiden hankintahinta on 0. Kun optioillamerkityt osakkeet myydään, niiden hankintahinta on osakkeista maksettu hinta jahankinta-aika osakkeen sitova merkintäaika.

TyösuhdeoptiotTyösuhdeoptioita eli työsuhteeseen perustuvaa oikeutta merkitä tai saada osak-keita käypää arvoa alempaan hintaan verotetaan ansiotulona. Vero on maksetta-va siltä vuodelta, jolloin optiota käytetään. Optiosta saatu etu lisätään kyseisenvuoden ansiotuloihin, ja marginaaliveroprosentti ratkaisee veron määrän.

Optiot ja termiinitOptio- ja termiinikaupassa saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Termiinikau-pasta ei saa kuitenkaan vähentää hankintameno-olettamaa. Termiinien myyntihin-nasta voi vähentää hankintahinnan ja ostosta ja myynnistä aiheutuneet kulut.

WarranttiWarrantin myyntivoiton tai myyntitappion verotus menee verotuksessa vakiintu-neesti samoin kuin muidenkin arvopapereiden eli lasketaan todellinen voitto taikäytetään hankintameno-olettamaa. Warranttien hankintahintana pidetään niistämaksettua hintaa lisättynä mahdollisilla osto- ja myyntikuluilla. Jos warrantilla teh-dään osakekauppa, on epäselvää, miten osakkeiden hankintameno lasketaan.

25

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 25

MyyntitappioMyynti- eli luovutustappiot saa vähentää vain myyntivoitoista tappion syntymis-vuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana, mutta ei muista pääomatuloista.Tappioselvitys on tehtävä sen vuoden veroilmoituksessa, jona tappio on syntynyt.Vanhimmat tappiot vähennetään ensimmäiseksi. Jos kuitenkin vuoden aikanamyytyjen arvopapereiden tai muun omaisuuden kuin tavanomaisen koti-irtaimis-ton hankintamenot ja luovutushinnat ovat olleet enintään 1 000 euroa, luovutus-tappiota ei voi vähentää. Rajaa määriteltäessä vakituisen asunnon ja tavanomai-sen koti-irtaimiston myyntiä ei oteta huomioon.

EsimerkkiAri Berg on ostanut yhtiön A osakkeita 200 eurolla ja yhtiön B osakkeita 850 eurol-la. B:n osakkeiden arvo on laskenut ja on enää 200 euroa. Jos Ari myy vain yhtiöB:n osakkeet, jää 650 euron luovutustappio vähentämättä. Siksi hänen kannattaamyydä myös yhtiö A:n osakkeet. Koska verovuonna myytyjen osakkeiden hankinta-meno on yli 1 000 euroa, Ari saa vähentää B:n osakkeiden luovutustappion.

Luovutustappioksi katsotaan myös option raukeaminen ja arvopaperin lopullinenarvonmenetys esimerkiksi konkurssissa.Oman asunnon tai tavanomaisen koti-irtaimiston luovutustappio ei yleensä ole

vähennyskelpoinen. Oman asunnon myyntitappion saa vähentää vain silloin, josasunto ei ole ollut omistajan omistuksessa ja omassa käytössä yhtäjaksoisestikahta vuotta.Tappiota, joka syntyy, kun sijoitusvakuutuksen takaisinostoarvo on alempi kuin

siihen sijoitettu rahamäärä, ei voi vähentää.

EsimerkkiPekka Perijä myi 67 000 eurolla perintömökkinsä, jonka arvo oli perintöverotuk-sessa 75 000 euroa. Kiinteistövälittäjälle hän maksoi 2 600 euroa. Hänellä ei ollutmyyntivuonna myyntivoittoja. Pekka ilmoitti 10 600 euron tappionsa veroilmoituk-sessaan.Seuraavana vuonna Pekka sai 5 000 euron myyntivoitot osakekaupoistaan. Ve-

rottaja vähensi voitosta edellisen vuoden tappioita eikä Pekka näin ollen joutunutmaksamaan myyntivoitosta veroa. Pekalle jäi käyttämätöntä tappiota 5 600 euroa,jota hän voi käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna, jos myy jotain voitolla.

Joukkolainan ylikurssiJoukkolainan kauppaan sovelletaan luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia sään-nöksiä. Jos sijoittaja siis maksaa joukkovelkakirjasta ylikurssia, hän voi vähentääylikurssin luovutustappiona vasta joukkovelkakirjan eräännyttyä tai myytyään sen.

26

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 26

Korkovähennykset ja alijäämähyvitys

Korkovähennykset tehdään pääomatuloista. Vähennyskelpoisia korkoja ovatoman asunnon, tulon hankkimiseen otettujen lainojen sekä valtion takaamienopintolainojen korot. Tulonhankkimisvelkoja ovat esimerkiksi osakkeiden, vuokrat-tavien huoneistojen tai metsän hankintaan otetut lainat. Näiden lainojen kulutkinovat vähennyskelpoisia, kun taas asunto- ja opintolainojen kulut eivät ole.Omassa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon tai muun niin sanotun kulutus-

luoton korot eivät ole vähennyskelpoisia, eivät myöskään verovapaan tai korkotu-lon lähdeveronalaisen tulon hankkimiseen otettujen velkojen korot. Nykyisessä ve-rotuskäytännössä on epäselvää, hyväksytäänkö sijoitusvakuutukseen sijoitetunlainan korot tulonhankkimislainan korkoina vähennyskelpoisiksi.

EsimerkkiMaija Markkanen ryhtyi laskemaan pääomatuloistaan menevää veroa. Hänelläei ollut ansiotuloja, mutta hänelle oli maksettu osinkoja pörssiyhtiöstä 1 500 euroaja sijoitusrahaston tuottoa 500 euroa. Asuntolainan korot olivat 2 530 euroa ja ar-vo-osuustilimaksut 82 euroa.Pääomatuloveron arvioimiseksi hänen on laskettava osingon verotettava osuus

ja sitten vähennettävä menot. Verotettava osuus osingosta on 70 % x 1 500 eu-roa eli 1 050 euroa.

€

Verotettava osinkotulo 1 050Rahaston tuotto 500Pääomatulot yhteensä 1 550Korot - 2 530Muut kulut - 82Oma vastuu 50Pääomatulojen alijäämä - 1 012

AlijäämähyvitysJos pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin pääomatuloja, syntyyalijäämää. Yksinäinen henkilö voi vähentää alijäämästään 28 prosenttia, kuitenkinenintään 1 400 euroa ansiotulojensa veroista. Puolisot saavat molemmat alijää-mähyvityksen. Enimmäismäärä tulee yhdellä hengellä täyteen 5 000 euron suurui-sesta alijäämästä.Jos alijäämää on enemmän kuin verovuonna voi vähentää, muuttuu alijäämä

tappioksi, jonka saa vähentää kymmenenä seuraavana verovuotena pääomatu-loista. Alijäämähyvityksestä voi siirtää puolison hyväksi sen osan, jonka vähentä-miseen omat verot eivät riitä. Luovutustappion voi kuitenkin vähentää pelkästäänluovutusvoitosta ja vain verovuonna sekä kolmena seuraavan vuotena. Eläkeva-

27

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 27

28

kuutusmaksujen perustella ei vahvisteta tappiota, vaikka vakuutusmaksut ylittäisi-vät vähennysmahdollisuudet ks. sivu 13.Ensiasunnon korkojen alijäämähyvitys on 30 prosenttia asunnon käyttöönotto-vuodelta ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärätYksinäinen 1 400Aikuinen ja 1 lapsi 1 800Aikuinen ja useampia lapsia 2 200Puolisot 2 800Puolisot ja 1 lapsi 3 200Puolisot ja useampia lapsia 3 600

EsimerkkiMikko Markkasella on korkomenoja 3 000 euroa ja osinkotuloja 3 000 euroa,joista verotettavaa 70 % x 3 000 euroa eli 2 100 euroa. Alijäämää syntyy näinollen 3 000 euroa - 2 100 euroa eli 900 euroa. Alijäämähyvitys on 28 % x 900euroa eli 252 euroa. Mikko saa vähentää koko alijäämähyvityksen ansiotulojensaverosta.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 28

Lahjoitusten ja perintöjen verotus

Valtio perii lahjoituksista ja perinnöistä veroa perintö- ja lahjaveroasteikon mukaan.Verotusta sovelletaan yleensä Suomessa asuviin henkilöihin riippumatta omaisuu-den sijaintipaikasta.Verotettavan lahjan alaraja on 4 000 euroa ja verotettavan perinnön alaraja

20 000 euroa. Perintö- ja lahjaverotuksessa on kaksi veroluokkaa, joissa nouda-tetaan eri veroasteikkoja. Vuonna 2009 molempia veroastetikkoja kevennettiinI veroluokassa. Veroluokkaan I kuuluvat muun muassa aviopuoliso ja suoraan yle-nevässä tai alenevassa polvessa olevat perilliset. II veroluokkaan kuuluvat muutsukulaiset ja vieraat ks. veroasteikot.Kolmen vuoden kuluessa annetut lahjat lasketaan yhteen ja veron suuruus

määräytyy yhteissumman mukaan. Verotuksen näkökulmasta lahjakirjassa on hy-vä ilmaista selvästi, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Ennakkoperinnöt näetlasketaan ilman aikarajoitusta yhteen perintöosuuden kanssa, mikä nostaa prog-ressiivisen veroasteikon vuoksi lopullisesta perinnöstä maksettavaa veroa. Mo-lemmat puolisot voivat antaa lapsilleen ja heidän jälkeläisilleen samoin kuin kenel-le tahansa muullekin lahjoja erikseen. Arvopaperilahjoituksien verotusarvo perus-tuu niiden käypään arvoon.Lahjanluonteisessa kaupassa on maksettava lahjaveroa, jos kauppahinta tai

muu vastike on enintään kolme neljäsosaa käyvästä arvosta.Lahjaa antaessa on hyvä muistaa, että lahjana saatua omaisuutta ei yleensä

kannata myydä ennen kuin on kulunut vähintään vuosi lahjan saamisesta. Ks.myyntivoiton laskeminen erityistapauksissa.

Lahjaveroilmoitus

Lahjansaajan on kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta annettava lahjanan-tajan verotoimistolle lahjaveroilmoitus. Lomakkeita saa verotoimistoista ja interne-tistä, www.vero.fi. Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos lahja jää verovapaaksi. Veroil-moitus on kuitenkin tehtävä, jos samalta antajalta saa kolmen vuoden kuluessauseampia lahjoja, joiden arvo yhteensä ylittää verovapaan lahjan rajat.Arvopaperien lahjoituksista kannattaa ilmoittaa, vaikka ne jäisivätkin verova-

paiksi. Tällöin arvopapereille saadaan lahjaverotuksessa vahvistettu arvo. Jos lah-jansaaja myy arvopaperit aikaisintaan vuoden päästä lahjoituksesta, myyntivoittoalaskettaessa käytetään hankintamenona lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa taivaihtoehtoisesti hankintameno-olettamaa. Jos lahjaveroilmoitusta ei ole annettu,voidaan vähentää käypä arvo, jos se on yksiselitteisesti todettavissa, kuten julki-sesti noteeratuista arvopapereista.

Hallintaoikeus

Testamentilla tai lahjana saadusta hallintaoikeudesta ei mene perintö- tai lahjave-roa.

29

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 29

Verosuunnittelu

Verotuksella on tärkeä merkitys sijoituksen lopulliseen tuottoon. Verotusta vartenon erittäin tärkeää säilyttää kuitit, joista selviävät omaisuuden hankinta-aika jahankintahinta. Myös arvo-osuustilien tiliotteet arvopaperien kaupoista, osakean-neista, osakemäärien muutoksista, tiedot fuusioista yms. on syytä säilyttää. Myöskuitit sijoitusasuntojen sekä kiinteistöjen kunnostamisesta voivat olla joskus tar-peen. Verosuunnittelun avulla voi joissakin tapauksissa lisätä käteen jäävää tuloa.Veronkierto on kielletty.Myyntivoittojen verotusta voi pienentää myymällä sijoitusomaisuutta, esimer-

kiksi osakkeita, joiden arvo on alentunut. Edestakaisia kauppoja on kuitenkin ve-ronkiertoväitteiden välttämiseksi varottava.Sijoitusomaisuuden hankintaan otetun lainan korot sekä kulut voi vähentää

pääomatuloista.Jos on tekemässä kauppoja osingonjaon aikoihin, ajoituksessa kannattaa ot-

taa huomioon, että myyntivoiton verotus voi olla suurempi kuin osinkotulon. Mah-dollisimman suuren hankintamenon saa ostamalla osakkeet juuri ennen osingon-jakoa ja vastaavasti mahdollisimman pienen luovutushinnan saa myymällä osak-keet heti osingonjaon jälkeen.

Lahjoitukset pienissä erissä

Muun muassa ikääntyvät varakkaat ihmiset voivat vähitellen siirtää omaisuutta pe-rillisilleen. Lahjoituksia voi antaa sellaisissa erissä, ettei lahjaveroa mene lainkaantai menee vain vähän. Lahjoitukset kannattaa ajoittaa niin, että lahjansaajan ei tar-vitse myydä niitä, ennen kuin lahjan saamisesta on kulunut vähintään vuosi. Ks.myyntivoiton laskeminen erityistapauksissa.

EsimerkkiYhdestä 20 000 euron lahjoituksesta menee I veroluokassa veroa 1 310 euroa,mutta 5 000 euron lahjoituksesta 170 euroa, joten neljässä erässä annettuna lah-javero pienenee yhteensä 680 euroon. Lahjoitusten välien tulee olla vähintäänkolme vuotta.

Perintö suoraan lapsenlapsille

Jos varallisuutta lahjoitetaan tai määrätään testamentilla lapsenlapsille, säästetäänyhden sukupolven perintövero. Testamentin tekemällä voidaan siirtää varallisuuttalainmukaisesta perimysjärjestyksestä poiketen kenelle tahansa. Kun testamentin-saajalle siirtyvä varallisuus jää alle 20 000 euron verotettavan rajan, hän saa tuonvarallisuuden ilman perintöveroa. Testamentilla voidaan antaa esimerkiksi rahaajokaiselle lapsenlapselle tai kummilapselle 19 990 euroa ilman perintöveroa.Perilliset voivat itsekin luopua perinnöstä jälkeläistensä hyväksi. Kokonaisvero-

jen määrää alentaa tällöin myös perinnön jakautuminen useammalle perilliselle.Kuolinpesien oman asunnon myyntivoiton verotusta voi yleensä pienentää osi-

30

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 30

31

tuksella, jolla asunto siirretään kokonaan lesken nimiin ennen myyntiä. Leski saatällöin vainajan omistamalta osin hyväkseen vainajan hankinta-ajankohdan ja hin-nan sekä tätä kautta yleensä myös kahden vuoden omistusaikana tapahtuneenasumisensa perusteella myönnettävän verovapauden. Muuten oman asunnonluovutusvoiton verovapaus koskee vain lesken omistamaa osuutta, jos perilliseteivät ole asuneet asunnossa perittävän kuoleman jälkeen vähintään kahta vuotta.

EsimerkkiMatti Manilta jäi kuollessaan 300 000 euron omaisuus. Hänellä on tytär ja poika,jotka kumpikin joutuisivat maksamaan 150 000 euron osuudestaan perintövero15 200 euroa.

Tytär Taina Tarkka päättää luopua perinnöstään kolmen lapsensa hyväksi, jotenhän ei maksa perintöveroa. Kunkin lapsen perintöosuus on 50 000 euroa, jostaperintöveroa menee 2 500 euroa eli lapsenlapsilta yhteensä 7 500 euroa.

Hallintaoikeus

Hallintaoikeuksilla voidaan pienentää perintö- tai lahjaveron määrää. Lasten perin-töverojen määrää alentaa tuntuvasti se, että puolisot tekevät keskinäisen hallinta-oikeustestamentin. Keskinäinen omistusoikeustestamenttikin voidaan ottaa vas-taan pelkästään hallintaoikeustestamenttina, jolloin veroseuraamukset ovat sa-mat, kuin testamentti olisi alun perin tehty keskinäisenä hallintaoikeustestamentti-na. Myös arvopapereita voi lahjoittaa niin, että lahjoittaja pidättää itsellään hallinta-ja tuotto-oikeuden.Hallintaoikeuden haltija saa omaisuuden tuoton ja maksaa omaisuuden ylläpi-

tokulut. Jos hallintaoikeus on syntynyt lain tai testamentin nojalla, kyseistä omai-suutta ei voida ulosmitata omistajan velasta.Lahjakirjassa pidätetty elinikäinen hallinta- tai tuotto-oikeus alentaa saajan lah-

javeroa. Huojennus on sitä suurempi mitä nuorempi lahjanantaja on. On kuitenkinhuomattava, että yleensä hallinta- ja tuotto-oikeuden pidättänyttä edelleen ver-otetaan lahjoitetun omaisuuden tuotosta tuloverotuksessa sekä arvosta kiinteis-töverotuksessa.Hallintaoikeuden vuosiarvo eli osuus käyvästä arvosta riippuu omaisuuden laa-

dusta. Asunnon vuosituottoarvo on yleisesti 5 prosenttia ja vapaa-ajan asunnon 3prosenttia. Muu omaisuus arvostetaan todellisen vuositulon mukaan, esimerkiksikeskimääräisen osinkotulon mukaan. Elinikäisyys otetaan huomioon hallintaoike-uden haltijan iän mukaan seuraavasti:

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 31

32

Hallintaoikeuden haltijan ikä Luku, jolla vuositulon määrä kerrotaanalle 44....................................................................1244-52 ....................................................................1153-58 ....................................................................1059-63 ......................................................................964-68 ......................................................................869-72 ......................................................................773-76 ......................................................................677-81 ......................................................................582-86 ......................................................................487-91 ......................................................................3yli 92........................................................................2

EsimerkkiMökkiset lahjoittavat kesäasunnon kolmelle lapselleen, mutta pidättävät itselleenelinikäisen käyttö- ja hallintaoikeuden. Kesäasunnon käypä arvo on 60 000 euroa.Mökkiset ovat 55-vuotiaita. Hallintaoikeuden vuosiarvo on 3 prosenttia ja iästäjohtuva kerroin 10, joten 30 prosentin vähennyksen jälkeen lahjavero määrätään42 000 euron mukaan. Kukin lapsi saa sekä isältä että äidiltä 7 000 euron arvoi-sen lahjan, jolloin kukin heistä maksaa lahjaveroa 2 x 310 euroa eli 620 euroa.Etu hallintaoikeudesta on 220 euroa kullekin edunsaajalle.

Hallintaoikeuden päättyminen

Kun hallintaoikeus päättyy hallintaoikeuden haltijan kuolemaan, saa omistajaomaisuuteen täyden omistus- ja hallintaoikeuden ilman veroseuraamuksia. Jossen sijaan hallintaoikeuden haltija luopuu eläessään hallintaoikeudesta, katsotaanhallintaoikeuden sen hetkinen arvo lahjaksi omaisuuden omistajalle. Hallintaoike-uden verohyöty yleensä menetetään, jos hallintaoikeuden kohteena oleva omai-suus myydään tai hallintaoikeus muutoin puretaan hallintaoikeuden haltijan eläes-sä.

EsimerkkiTäytettyään 65 vuotta leskeksi jäänyt rouva Mökkinen lopettaa mökillä käynnit.Lapset päättävät myydä kesäasunnon 180 000 eurolla. Luovutusvoittoverojen li-säksi lasten maksettavaksi tulee lahjavero hallintaoikeuden sen hetkisestä arvos-ta. Jokainen kolmesta lapsesta maksaa lahjaveroa 828 euroa. Lahjaveroa tuleesiten maksettavaksi enemmän kuin hallintaoikeuden pidättäminen aikanaan alen-si lahjaveroa.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 32

33

Vakuutukset

Säästöhenkivakuutuksien avulla varallisuutta voi siirtää perillisille jossakin määrinilman perintö- ja lahjaveroa. Myös muiden kuin lähiomaisten perintöveroja voisäästöhenkivakuutuksilla pienentää, koska heidän saamansa kuolemantapaus-korvaukset verotetaan pääomatuloverokannan mukaan.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 33

34

Veroasteikot

Valtion tuloveroasteikko 2009

Verotettava ansiotulo, € Vero alarajalla, € Vero alarajan ylittävästätulon osasta, %

13 100 - 21 700 8 7,021 700 - 35 300 610 18,035 300 - 64 500 3 058 22,064 500 - 9 482 30,5

Kunnallisvero on keskimäärin 18,59 %. Kirkollisvero on keskimäärin 1,32 %. Sitä ei peritä valti-onkirkkoihin kuulumattomilta henkilöiltä. Palkansaajalta peritään vuonna 2009 palkasta 4,3 %:nja 53 vuotta täyttäneiltä 5,4 %:n suuruinen työeläkevakuutusmaksu ja 0,20 %:n työttömyys-vakuutusmaksu. Maksut ovat vähennyskelpoisia. Palkansaajan sairausvakuutusmaksu on 1,98% ja se on osittain vähennyskelpoinen. Eläkeläisen sairausvakuutusmaksu on 1,45 %.

Perintöveroasteikot 1.1.2009

I luokka I luokka II luokka II luokkaVerotettavan Veron vakioerä Vero Veron vakioerä Veroosuuden arvo, € osuuden alarajan ylimenevästä osuuden alarajan ylimenevästä

kohdalla, € osasta, % kohdalla, € osasta, %20 000–40 000 100 7 100 2040 000–60 000 1500 10 4100 2660 000– 3500 13 9300 32

Veronalaisesta perintöosuudesta saa vähentää:- Puolisovähennyksen 60 000 euroa- Alaikäisyysvähennyksen (alle 18-vuotias) 40 000 euroa

Lahjaveroasteikot 2009

I luokka I luokka II luokka II luokkaVerotettavan Veron vakioerä Vero Veron vakioerä Veroosuuden arvo, € osuuden alarajan ylimenevästä osuuden alarajan ylimenevästä

kohdalla, € osasta, % kohdalla, € osasta, %4 000–17 000 100 7 100 2017 000–50 000 1010 10 2700 2650 000– 4310 13 11 280 32

I luokkaan kuuluvat aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen,aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. Avopuolisot rinnastetaan aviopuoli-soihin, jos he ovat olleet aikaisemmin avioliitossa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Avo-puoliso perii kuolleen puolisonsa vain testamentin perusteella.II muut sukulaiset ja vieraat.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 34

35

Sanasto

Alijäämähyvitys Ansiotulon verosta tehtävä vähennys, silloin kun pääomatuloista tehtävätvähennykset, esimerkiksi tulonhankkimismenot tai vähennyskelpoiset korkokulut ylittävätpääomatulot. Vähennys on 28 prosenttia menoista.

Arvo-osuus Arvo-osuusjärjestelmään liitetty arvopaperi. Arvo-osuudet korvaavat painettu-ja arvopapereita, kuten osakekirjoja ja joukkovelkakirjoja.

Arvo-osuustili Sijoittajan henkilökohtainen tili, jolle kirjataan hänen omistuksensa yhtiöittäinja arvo-osuuslajeittain.

Emissio Ks. liikkeeseenlasku.

ETA-alue Euroopan talousalue, johon kuuluvat EU:n jäsenvaltiot sekä Islanti, Norja ja Lie-chtenstein.

Hankintameno Myynti- eli luovutusvoiton verotuksessa myyntihinnasta tehtävä vähennys,joka käsittää esimerkiksi hankinta- eli ostohinnan, osto- ja myyntikulut sekä varainsiirto-veron.

Hankintameno-olettama Omaisuuden myynti- eli luovutusvoiton verotuksessa todellisenhankintamenon kanssa vaihtoehtoinen vähennys.

Joukkovelkakirjalaina Yhteisön yleisöltä ottama laina, joka jakautuu useisiin joukkovelka-kirjoihin. Joukkolaina.

Jäännösvero Jälkikäteen maksettava vero, kun lopullisessa verotuksessa määrätty vero onsuurempi kuin ennakkoperinnässä kannettu vero.

Korkotulon lähdevero Kotimaasta saaduista esimerkiksi talletusten ja joukkovelkakirjojenkoroista perittävä lopullinen vero.

Käypä hinta Markkinahinta.

Leimavero Ks. varainsiirtovero.

Legaatti Erillistestamentti, jolla perittävä määrää jostakin tietystä omaisuudestaan taikka tie-tystä rahamäärästä jonkun hyväksi. Erityistestamentin saaja ei pelkästään erityistestamentinsaajan asemassa ole kuolinpesän osakas.

Liikkeeseenlasku Osakeanti tai joukkolainan myynti yleisölle, emissio.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 35

36

Listayhtiö Yhtiö, jonka osakkeilla käydään kauppaa pörssissä.

Lunastushinta Esimerkiksi sijoitusrahaston osuudesta sen omistajalle maksettava hinta.

Luovutusvoitto Omaisuuden myyntihinnan ja hankintamenojen erotus. Myyntivoitto.

Lähdevero Tulon lähteellä tuotosta perittävä lopullinen vero, esimerkiksi ulkomaille makse-tun tuoton vero.

Marginaalivero Tulonlisästä menevä vero.

Merkintä Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä, sijoi-tusrahasto-osuuksien ostaminen.

Merkintähinta Arvopaperista liikkeeseen laskettaessa perittävä hinta.

Merkintäoikeus Osakkeeseen liittyvä oikeus hankkia yhtiön uusia osakkeita.

Myyntivoitto Ks. luovutusvoitto.

Optio Sopimus, johon liittyy oikeus, mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä option kohde-etuustiettynä aikana ennalta sovittuun hintaan. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi osake tai indeksi.

Optiolaina Joukkovelkakirjalaina, johon liittyy osakkeiden merkintään oikeuttavia optioto-distuksia.

Optiotodistus Osakkeen hankintaan määrätyin ehdoin ja määrättynä aikana oikeuttavamerkintäoikeus.

Osake Osaomistus yhtiössä. Osake tuottaa muun muassa oikeuden yhtiön voitonjakoon,etuoikeuden uusmerkintään ja osallistumisoikeuden yhtiökokoukseen.

Osakeanti Osakeyhtiön uusien osakkeiden liikkeeseenlasku tai yhtiön hallussaan olevienosakkeiden luovuttaminen osakkeenomistajille. Osakeanti voidaan myös suunnata jollekinmuulle taholle kuin osakkeenomistajille. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton.

Osaketalletus Määräaikainen talletus, jonka tuotto riippuu määrättyjen osakkeiden kurssi-kehityksestä.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 36

37

Osakkeen matemaattinen arvo Yhtiön nettovarallisuus (varat - velat) jaettuna ulkonaolevien osakkeiden lukumäärällä.

Osinko Yhtiön osakkailleen jakama voitto-osuus.

Preemio Hintaero, lisähinta toiseen vertailukelpoiseen arvopaperiin, optiosta asettajallemaksettu hinta.

Progressio Tulonlisästä menevän veron kasvu asteittain sitä enemmän mitä suuremmat tu-lot ovat.

Puhdas ansiotulo Ansiotulot, joista on vähennetty luonnolliset vähennykset eli työmatka-kulut, ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ja muut tulonhankkimiskulut.

Pääomatulot Tulot sijoitetusta pääomasta, esim. osingot, vuokrat, sijoitusrahastojen tuot-to-osuudet ja ulkomaiset korot.

Pörssiyhtiö Yhtiö, jonka osakkeilla käydään kauppaa pörssissä. Listayhtiö.

Rahastoanti Osakeanti, jossa osakkeenomistajat saavat uusia osakkeitta maksutta.

Sicav Société d´Investissement à Capital Variable Vaihtuvapääomainen sijoitusrahas-to, joita on mm. USA:ssa, Ranskassa ja Luxemburgissa. Sicavin sijoitusrahaston varatomistaa osakeyhtiö, kun taas suomalaisen sijoitusrahaston varat omistavat osuudenomista-jat. Rahastosijoittajat taas omistavat Sicavin osakkeet. Osakepääoma muuttuu, kun sijoitta-jat merkitsevät tai lunastavat yhtiön osakkeita.

Sijoitusrahasto Osakkeista tai muista arvopapereista koostuva rahasto, jonka omistavatsiihen sijoittaneet henkilöt ja yhteisöt.

Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö Henkilö, joka on asunut verovuonna Suo-messa. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto jakoti tai jos hän oleskelee täällä jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan. Suomen kansalainenon täällä yleisesti verovelvollinen muutettuaan ulkomaille vielä muuttovuoden ja kolme seu-raavaa vuotta, ellei hän näytä, ettei hänellä ole enää olennaisia siteitä Suomeen.

Termiini Sitoumus ostaa tai myydä kohde-etuus tiettynä aikana tiettyyn hintaan. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi valuutta tai arvopaperi.

Tuotto-osuus Sijoitusrahaston vuosittain voitostaan omistajilleen jakama tuotto.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 37

38

Uusmerkintä Maksullinen osakeanti.

Vaihtovelkakirja Osakeyhtiön liikkeeseen laskema velkakirja, joka voidaan lainaehtojenmukaan vaihtaa osakkeisiin.

Varainsiirtovero Kiinteistön ja arvopaperin vastikkeellisen luovutuksen yhteydessä valtiollemaksettava vero, joka on korvannut leimaveron. Kiinteistökaupassa vero on 4 % ja asunto-osakkeiden ja muiden pörssin ulkopuolisten osakekauppojen vero 1,6 %.

Warrantti Arvopaperi, joka antaa oikeuden mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä kohde-etuus (osake/indeksi) listalleottoesitteen ehdoissa määriteltyyn hintaan ja aikaan tulevaisuu-dessa tai saamaan rahasuorituksen. Warrantti on option kaltainen, mutta pidempiaikainen.Warrantin voimassaoloaikana sillä voi käydä kauppaa pörssissä kuten osakkeilla.

Veroasteikko Valtion tuloverotuksen tai perintö- ja lahjaverotuksen progressioasteikko.

Verokanta Veron prosenttiosuus verotettavasta tulosta.

Verotusarvo Omaisuuskohteelle verovuonna arvostamislaissa määrätty arvo.

Voitto-osuus Ks. tuotto-osuus.

Ylikurssi Nimellisarvon ylittävä osa joukkolainan hinnasta.

Tämä opas on pyritty laatimaan kirjoittamishetkellä voimassa olleiden lakien ja säännösten mukaisesti. Toimitustyössä onnoudatettu huolellisuutta. Suomen Pörssisäätiö ei kuitenkaan vastaa oppaan perusteella tehdyistä sijoituspäätöksistä.

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 38

39

vero-opas 2009 26.5.:Layout 1 27.5.2009 10:39 Page 39

www.porssisaatio.fi

P L 2 0 , 0 0 1 3 1 H e l s i n k i , w w w . p o r s s i s a a t i o . f i

Miten korkoja ja osinkoja verotetaan?Miten paljon myyntivoitosta menee veroa?Mitä lahjoituksissa pitää ottaa huomioon?

Sijoittajan vero-opas esittelee tavallisimmatpääomatulojen verot käytännön esimerkkien avulla.

S i j o i t t a j a n v e r o - o p a s 2 0 0 9

Vero-opas sisältää tietoa yksityishenkilöidenpääomatulojen verotuksesta

v e r o - o p a sS i j o i t t a j a n

korjattu vero-opas 09 kannet:Layout 1 2.6.2009 18:29 Page 1