Sijoitettu lapsi koulussa – SISUKAS-toiminta

Etelä-Pohjanmaan LAPE-seminaari

Seinäjoki Areena 17.5.2018

Hanna-Leena Niemelä, Pesäpuu ry

Sijaishuollon sosiaalityön

systemaattinen toimintatapa

sijoitettujen lasten koulunkäynnin

tueksi

Konsultoiva tiimi

Monitoimijainen

verkosto lasta

kannattelemaan

Lasten tarpeet ja niiden

kartoittaminen

Yksilöllinen tuki

Vaikuttavuuden

arviointi

Voimavarakeskeisyys

Hyvä käytäntö 2016

TERVESOS 2. sija

Dialogisuus

SISUKAS - työskentelymalli

1. Sosiaalityöntekijän

yhteydenotto huoltajiin,

sijaisperheeseen ja kouluun

2. Alkutapaaminen

Monitoimijainen

yhteistyö ja

dialogi

”Jaakko oli kolmasluokkalainen, joka piti nikkaroinnista.

Koulussa hän työskenteli sinnikkäästi ja oli opettajan

kuvauksen mukaan hiljainen, hymyilevä oppilas. Hän

suhtautui myönteisesti koulunkäyntiin, mutta ei juurikaan

osallistunut tunnilla, eikä ilmaissut avuntarvetta

tehtävissä. Jaakon kuva itsestään oppijana oli erittäin

positiivinen.”

”Sisukas - psykologin tutkimuksessa kielellisellä

puolella tuli esiin mittavia vaikeuksia, jotka

viittasivat kielelliseen erityisvaikeuteen.

Sisukas - erityisopettajan testeissä esiin nousivat

lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen pulmat sekä

haasteet oikeinkirjoituksessa ja matematiikan useilla

osa-alueilla.

Jaakon kielellisiä vaikeuksia ei oltu tunnistettu

arjessa kotona ja koulussa. Jatkotutkimuksissa

Jaakolla todettiin kielellinen erityisvaikeus sekä

tarkkaavuuden pulmat.”

3. Alkukartoitus

Voimavarakeskeisyys

PSYKOLOGINEN KARTOITUS • Kognitiiviset kyvyt (WISC-IV)

• Vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) – kysely

• Opettaja-oppilassuhde (VAS-mittari)

PEDAGOGINEN KARTOITUS • Luku- ja kirjoitustaito

• Matemaattiset taidot

”Sisukas – työskentely painottui kielelliseen

kuntoutukseen. Lisäksi Jaakkoa kannustettiin

omatoimiseen avun pyytämiseen. Hänelle

alettiin yleisen tuen lisäksi antamaan

tehostettua ja erityistä tukea.”

KOTONA

• Lukusujuvuusharjoitteet Ekapeliä

pelaamalla sekä minuuttilukemisen

menetelmällä

• Oman kerronnan harjoitteleminen

korttisarjojen avulla

• Oikeinkirjoituksen harjoitteleminen

erilaisilla tehtävillä

KOULUSSA

• Jaakko sai käyttöönsä yksilöllisiä oppimateriaaleja

• Jaakon onnistumiset alettiin huomioida selkeästi,

ja avun pyytämistä alettiin kannustaa ja palkita

• Jaakko opiskeli perusopetuksen luokassa, mutta

hän sai paljon henkilökohtaista apua

erityisopettajalta, joka toimi luokassa

samanaikaisopettajana

4. Palaute ja oppimissuunnitelma

Jaettu vastuu

5. Tuki ja seuranta 2 vuoden ajan

”Sisukkaan edetessä Jaakko alkoi saada

taitotasoonsa sopivaa opetusta, minkä

johdosta hän sai onnistumisen kokemuksia

oppitunneilla. Hän oppi pikkuhiljaa myös

pyytämään apua aikuiselta muiden oppilainen

seuraamisen ja jäljittelyn sijaan.

Joustavasti muodostetuissa pienryhmissä

hänestä tuli osallistuva oppilas. Ennen toisten

leikkejä välituntisin seurailevasta Jaakosta

tuli leikkeihin mukaan menevä poika.”

6. Uusintakartoitus

Sisukkaan tutkimukset

- toivat ymmärrystä kielellisiin pulmiin sekä

niiden laajuuteen ja vaikutukseen Jaakon

koulunkäynnille JA

- mahdollistivat yksilöidyn tuen

”Intensiivinen perustaitojen harjoittelu

kotona ja koulussa oli vahvistanut Jaakon

lukutaitoa ja oikeinkirjoitusta. Vaikka

lukutaidon testituloksissa ei luokkatasoon

verraten näkynyt edistymistä, Jaakko oli

edistynyt omalla tasollaan.

Matematiikan perustaitojen vahvistuminen

näkyi testituloksissa. Lisäksi

oppimistulosten paraneminen oli tuonut

Jaakolle paljon myönteisiä kokemuksia.

Kartoituksessa näkyi, että Jaakko ei ollut

saavuttanut ikätovereitaan kielellisissä

taidoissa, mutta ero ikätasoon ei myöskään

ollut kasvanut.”

Jaakon arvio itsestään oppijana oli muuttunut

realistisemmaksi; nyt hän tunnisti vahvuutensa ja tuen

tarpeensa paremmin.

”Opin nyt helpommin. Ennen katselin, kun muut

leikkivät, nyt menen mukaan leikkimään.”

Sijaisvanhemmilla oli vielä hieman huolta

tarkkaavuuden pulmista, mutta muita huolia aikuisilla

ei tullut esille.

7. Palaute ja jatkotuen suunnittelu

Seuranta jatkuu

yläkoulun loppuun

SISUKAS - toiminnan vaikutukset

Lapsen näkökulma

• osallisuus lisääntyy

• saavat yksilöllistä tukea

• myönteinen kehitys oppimistuloksissa ja

psyykkisessä hyvinvoinnissa

• selviytymiskyky paranee suojaavien tekijöiden

vahvistuessa

• koulupudokkuus vähenee

eteneminen jatko-opintoihin

• syrjäytymisriski vähenee

Kannattelevan verkoston

näkökulma

• tiedonkulku paranee

• monialainen yhteistyö

tiivistyy

• aikuisten osaaminen ja

valmiudet tukea

sijoitettua lasta

vahvistuvat

Sijoitettujen nuorten näkemyksiä koulusta

Kouluihin tietoa

lastensuojelusta ja

lasten oikeuksista

Lastensuojelun ja koulun

yhteistyötä ja tiedonsiirtoa

tulee kehittää

Opettaja puuttuu rohkeasti,

kuuntelee, välittää,

kannustaa. Uskoo kykyihin, ei

vähättele

Selvitetään ongelmien

syyt, ei vain rangaista

seurauksista

Lapsi osalliseksi,

luottohenkilön kanssa

palavereihin

Ennakkoluulot

Leimaaminen

Häpeä

Kiusaaminen

Yksinjääminen

Syntipukkius

Hyödyttömät

palaverit

Hyväksyvä ja arvostava kohtaaminen

SkolFam® - Ruotsin kokemukset

- 25 kunnassa: 40 omaa konsultaatiotiimiä

- 83% tiimeistä pysyviä, loput projektiluonteisia

- 812 lasta ollut mukana SkolFamissa (670 lasta jonossa)

- SUURIN osa tiimeistä sivistystoimen palkkalistoilla ja osa istuu

sosiaalitoimessa

- ”samalla käytävällä” istuminen

- EI KOULUPUDOKKAITA!

- Kaikki nuoret jatko-opintoihin (osa kymppiluokan kautta) ja yhä

useampi lukioon

SISUKAS – levittäminen ja

juurruttaminen

LAPE - yhteistyö