selvitys lukion verkko-oppimisen koulutustarjonnan...

1 (21)

Humap Oy Humap Oy Vapaudenkatu 43 L16 puh 050 338 2601 Fredrikinkatu 39 C 22 [email protected] Y-tunnus 1612033-0 40100 Jyväskylä fax 014 338 2601 00120 Helsinki www.humap.com Kotipaikka: Jyväskylä

SELVITYS LUKION VERKKO-OPPIMISEN KOULUTUSTARJONNAN HYVISTÄ KÄYTÄNTEISTÄ HELSINGIN OPETUSVIRASTOLLE

22.12.2010

Humap Oy: Terhikki Rimmanen ja Pertti Siekkinen

2(21)

2

SISÄLLYS

1 SELVITYKSEN TAVOITTEET .................................................................................3 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS ...................................................................................3

2.1 Selvityksen kohteet....................................................................................3 2.2 Kysely....................................................................................................4 2.3 Haastattelu .............................................................................................4

3 KOOSTE VERKKOKYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSISTA ........................................5 3.1 Pedagogiikka............................................................................................5 3.2 Yhteistyösopimukset (koulut ja kunnat) ......................................................... 10 3.3 Käytetyt välineet .................................................................................... 14 3.4 Opettajat ja oppilaat ............................................................................... 16

4 LOPUKSI .................................................................................................... 20

Liitteet: Kysely

3(21)

3

1 SELVITYKSEN TAVOITTEET

Helsingin kaupungin opetusvirasto teetti verkkolukiokonseptin suunnittelun tueksi selvityksen lukio verkko-oppimisen koulutustarjonnan malleista ja hyvistä käytänteistä. Selvitys päivitti ja täydensi vuonna 2007 tehtyä selvitystä Verkko-oppimisen tarjotinmalleista.

Selvityksen tarkoituksena oli saada vertailutietoa siitä, miten Suomen eri kunnissa ja verkostoissa lukio-opetuksen järjestäjät ja koulut ovat käytännössä toteuttaneet verkko-oppimisen koulutustarjonnassa yhteistyötä koulutuksen järjestäjän omien koulujen ja oppilaitosten välillä sisältäen oppijalähtöiset mallit, 2.0 verkko-oppimisympäristöt ja opettajien kanssa tehdyt sopimukset, sopimustavat ja suositukset. Lisäksi selvitys tuotti konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista ja parhaista käytänteistä verkkolukiokonseptin rakentamisen tueksi. Selvityksessä tuotettiin sellaista tietoa, jota Helsingin opetustoimi voi hyödyntää omassa työssään.

2 SELVITYKSEN TOTEUTUS

Selvitys toteutettiin loka-joulukuussa 2010 välisenä aikana. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin kysely (Katso luku Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Kohteeksi valittiin 2007 verkkopedagogisten mallien arviointityössä mukana olevia kouluja, kuntia ja verkostoja eri puolilta Suomea. Seuraavassa vaiheessa valittiin kahdeksan syvällisemmin tutkittavaa kohdetta, joille tehtiin puhelin-haastattelu (katso luku 2.3) ja joilta kerättiin hyviä kokemuksia, käytänteitä ja ideoita verkkolukiokonseptin kehittämiseksi.

Selvityksen taustalla kysymyksen asettelussa vaikuttaa ilmiölähtöinen yhteisöllisen oppimisen pedagoginen malli, joka valittiin yhdessä asiakkaan kanssa. Malli on verkkoa hyödyntävä monimuoto-opetuksen malli, jossa opettaja ja oppilaat ovat materiaalin ja sisällön tuottajina.

2.1 Selvityksen kohteet

Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa lähetettiin kysely seuraaville kohteille:

Päivä ja iltalukiot Opistot: Verkostot: Hankkeet:

Espoon lukiot

Vantaan lukiot

Turun opetustoimi

Tampereen opetustoimi

Oulun opetustoimi

Kansanopistot

Otavanopisto

Isoverkosto

Etelä-Pohjanmaa

Jyväskylä maalaiskunnat

Lapin etäopetus

Lapin toinen aste

Pohjoinen Keski-Suomi

Jämsän seutu

Pienten lukioiden verkostp

Pohjois-Pohjanmaan etälukio

Tampereen seutu

Kainuu

eNorssi

Internetix

Korkeammalle

syvemmälle

4(21)

4

2.2 Kysely

Kyselylomake on liitteessä 1. Vastauksia saatiin yhteensä 14 seuraavilta tahoilta: Espoon Leppävaaran lukio Espoon aikuislukio Turun iltalukio Oulun normaalikoulu ja lukio Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (2) Tampereen normaalikoulu Joensuun normaalikoulu Tampereen kaupunki, toinen aste Verkko-oppiminen –hanke Oulun kaupungin opetustoimi: Tulevaisuuden koulu Raudaskylän Kristillinen Opisto päivä- ja iltalukio Otavan opiston nettilukio Kuopion kaupunki Isoverstas: Verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö

2.3 Haastattelu

Haastattelut räätälöitiin jokaiselle taholle tarkentaen kyselyssä esiin nousseita kiinnostavia asioita. Tunnin mittaisia puhelinhaastatteluita suoritettiin kahdeksan kappaletta: 1) Lapin toinen aste 2) Espoon aikuislukio 3) Otavan opiston nettilukio 4) Oulun opetustoimi 5) Tampereen toinen aste 6) Isoverkosto 7) Jyväskylän aikuislukio 8) Satakunnan toinen aste

5(21)

5

3 KOOSTE VERKKOKYSELYN JA HAASTATTELUJEN TULOKSISTA

3.1 Pedagogiikka

1. Vastaajien mielestä opetusmenetelmät ovat kehittyneet jonkin verran (n=7) tai paljon (n=6) viimeisen kolmen vuoden aikana (ka 3,36).

Hyviä ja toimivia käytänteitä:

• Verkkokouluhankkeessa on luotu malli, jonka tavoitteena on varmistaa, että seudun kouluilla on valmius järjestää verkkolukiokursseja: - Vaiheessa yksi on ollut vuoden ajan 70 opettajaa kuntarajat ylittävissä ryhmissä (15 lukiota ja eLukio) ideoimassa workshop tyyppisesti lukion verkko-opetusta verkossa ja rakentamassa kursseja. Ns opepajatoiminnassa on pääasiassa oppiaineryhmiä, mutta myös oppiainerajat ylittäviä ryhmiä. - Vaiheessa kaksi toiminta laajennettiin koskemaan 40 lukiota ja ohjaus toteutetaan edelleen työpajoina ja lisäksi Connect Pron kautta. Connect tapaamisissa opettajat voivat pyytää tukea oman kurssin rakentamiseen. - Vaiheessa kolme tehdään koulukiertueet, jonka tavoitteena on saada kaikki opettajat mukaan verkko-oppimisympäristöjä hyödyntämään. Suunnittelussa on mukana ensimmäisessä vaiheessa olleet 70 ydinryhmän opettajaa.

Maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kautta lukiot tarjoavat kursseja maakunnallisesti toisen asteen opiskelijoille verkossa suoritettavaksi: - Prosessissa on tehty osaamiskartoitukset, jonka ansiota tiedetään mitä 35 oppilaitoksen opettajat osaavat ja eivät osaa. Opettajien osaamistason nostamiseen on tarjottu seuraavia palveluja: Road show 45 min tietoisku, jonka jälkeen 3-4 työpajaa, johon opettajat valikoituvat. Johdon yhteistyö on ollut ensisijaisen tärkeää ja pedagogiseen johtamiseen tarvitaan edelleen lisää tukea. Kokonaisuudessaan prosessin pitää olla osallistava. Kaikkien toimijoiden pitää olla mukana toiminnan luomisessa ja kehittämisessä. - Hankkeessa rakennettu maakunnallinen verkkokurssitarjotin, jossa opettajat suunnittelevat yhdessä, mutta ei opettajat eri oppilaitoksista vuorotellen toteuttavat. Tavoitteena on lähteä kehittämään linjakasta opetusta & ohjausta (psyykkinen, fyysinen, opetus, arviointi). Toisena tavoitteena on, että eri koulujen opettajat tekevät työtä yhdessä. Opettajilta tullut palautetta että kun tehdään alussa kehittämistyötä, se on raskasta, mutta jatkossa oma työ on helpompaa - Lisäksi on tuotettu palvelu, josta oppilaat voivat valita kursseja, jotka eivät omassa koulussa.

• Kolmen kattauksen malli tukee kokemuksellista ja oppijalähtöistä oppimista: 1) Non-stop suoritettavat/itsenäisesti suoritettavat 2) Ryhmäkurssit: tietty ajanjakso, mutta etäopiskeluna verkossa, ohjaus mukana 3) Ilmiöpohjainen oppiminen: tämä vuosi pohjautuu kahdeksaan ilmiöön. Ilmiöitä

6(21)

6

tutkiessaan oppilaat saavat suoritettua ops.n mukaisesti kursseja. Opiskelija voi valita mistä nurkasta lähtee tutkimaan ilmiötä. Koko oppiminen tapahtuu seuraavassa oppimisympäristössä: Ilmiopohjaisuus.ning.com (avoin). Siellä on asiantuntijoita muualta sekä opiskelijoita muualta vaikka ei suorita kursseja.

• Kehitetty Smart board:n käyttöä ja monimuoto-opetuksen menetelmiä myös lähiopetuksessa: Tunnilla tehtävät asiat etenevät samalla tavalla myös verkossa. Smart board on muuttanut luokkahuone ja opetustilannetta niin, että ettei oppilas jää pelkän oppikirjan varaan vaan oppilaalla on jo valmiina verkossa materiaalia. Sama virtuaaliluokka formaatti on käytössä sekä päivä- että etäopetuksessa. Tämä menetelmä on ollut suosituin kielissä ja reaaliaineiden syventävillä kursseilla.

Laaditaan verkko-opetuksen laatukriteereitä, joissa tarkastellaan sisältöjä, ohjausta, hallinnointia / organisointia / tekniikkaa sekä osaamista eri näkökumista (opettaja, oppilaitos, verkosto): Opettajilla on pedagoginen vastuu ja laatukriteereillä on ohjaava vaikutus. Ohjaa opettajaa kehittymään. Myös uskottavuuskysymys - kysytään usein onko verkkokurssit laadukkaita. Tämän kautta varmistetaan että taso on jollakin tasolla ja tietyssä kehittämisen suunnassa. Kun mahdollisuudet lisääntyvät myös käsitys laadusta muuttuu.

Verkkokurssit kehittyneet oppijalähtöisemmiksi, monimediaisemmiksi ja yhteisöllisemmiksi.

Verkko-opetuksessa käytetään erilaisten diagnostisten sekä yhteisöllisten menetelmien yhdistelmiä. Luovuttu äidinkielen opetuksessa kokonaan oppikirjoita ja siirrytty Moodleen (materiaalien jakaminen, tehtävien palautus, työskentely).

Yliopiston oman wikialustan käyttö paritöinä tehtävissä työselostuksissa.

Adobe Connect Pro –verkkokokousjärjestelmän käyttö opetuksen tukena / verkkokeskustelukäytänteiden monipuolistaminen.

Asiantuntijaverkosto tarjoaa videoneuvottelun kautta asiantuntijavierailuja lukion oppitunneille.

Kaikki kurssit löytyvät LSM- systeemistä, jolloin tehtävien tarkistuksen voi hoitaa muuna aikana ja jää aikaa olennaiseen.

Verkkoportfolion kehittäminen.

Koko lukion voi suorittaa verkossa.

Käytänteet ovat vakiintuneet. Oppilaskeskeisyys on vahvistunut. Toisaalta koko aikuislukio perustuu oppilaskeskeisyyteen. Verkko-opettaminen antaa tähän lisää mahdollisuuksia. Opettajilla suuri autonomia järjestää opetus. Verkko-opetuksessa käytetään oppimappia ja ebeam. Videoneuvotteluun on tulossa weblink. Toiminta halutaan keskittää vain rajoittuneeseen määrään järjestelmiä, jotta opiskelijoille järjestelmien käytöstä ei tulisi liian suurta haastetta. Yhdellä kurssilla opittuja teknisiä käyttötaitoja voi hyödyntää läpi lukion.

7(21)

7

2. Vastaajien mielestä heillä on jonkin verran (n=7) tai paljon (n=6) hyviä kokemuksia oppilaslähtöisestä oppimisesta (ka3,29).

Hyviä ja toimivia käytänteitä:

Verkkokurssit yhä enemmän omassa tahdissa suoritettavia, jolloin yksilölliset opiskelusuunnitelmat voivat toteutua.

Opiskelijat voivat olla sekä päivä- että iltalukion tunneilla opiskelemassa samaa kurssia.

Verkossa asiat etenevät kuten tunnillakin ja auttaa esim poissaolotilanteissa.

Yritysyhteistyö, jossa opiskelijat aktiivisesti mukana.

• Oppilaslähtöiset kurssitehtävät: omien käsitysten reflektointi alussa esseen muodossa tai ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi miten fysiikasta tehdään esseevastauksia. Toteutus tehdään lähiopetuksen ja verkon yhdistelmänä.

Soveltavien tehtävien lisääminen kokeisiin ja arviointikriteereihin.

Opettajan arvioinnin lisäksi enemmän itsearviointia ja vertaisarviointia.

Myös tunnilla annettu opetus dokumentoidaan verkkoon, jolloin se helpottaa poissaolijoita ja etäopiskelijoita

Etäkurssilla yhdistetään etäopiskeluja ja lähiopetusta. Lähiopetus yksilöllistä ohjausta ja tukio-opetusta. Eräänlaisia vastaanottoaikoja.

3. Vastaajien mielestä heillä on jonkin verran (n=6) tai paljon (n=5) hyviä kokemuksia yhteisöllisestä oppimisesta (ka3,07).

’

Hyviä ja toimivia käytänteinä:

Ningin vaivattomuus on innostanut oppilaita yhteistyöhön ja yhteisölliseen oppimiseen kuten blogien kirjoittamiseen tai kuvien ja videoiden lisäämiseen alustalle http://ilmiopohjaisuus.ning.com.

Yhteisen tiedon luominen wikien avulla.

Käytössä ilmainen sosiaalisen median ohjelmisto Elgg, jota käytetään esim. Blogien kirjoittamiseen ja sivujen tekemiseen.

Yhteisen verkkolehden tekeminen.

8(21)

8

Ryhmätöinä tuotettavat posterit esim kemian opetuksessa.

Käytetään opetusharjoittelijoiden toteuttamia menetelmiä.

Toisten vastausten arvioiminen.

Opiskelijat pitävät tutortupaa kerran viikossa.

Melkein kaikissa aineissa kokeiltu erilaisia muotoja. Meneillään Aktiiviset työtavat – hanke.

4. Vastaajien mielestä heillä on vähän (ka 2,36) hyviä kokemuksia kokemuksellisesta oppimisesta. Kolmella vastaajalla on paljon hyviä kokemuksia.


• Toinen lukuvuosi on meneillään, jossa 8 teemaa ilmiöpohjaisesti tutkivan oppimisen menetelmällä. Yksi ilmiöjakso on 7 viikkoa. Lukuvuoden 2010-2011 ilmiöt : kaupunkien rytmit, nälkä ja jano, ihminen 2.0, fanittaminen ja kiusaaminen, matkailun tulevaisuus, hyvinvointivaltio, aika ja energia. Työtilana Ning, johon tehdään ryhmiä. Opiskelija saa itse valita mitä lähtee tutkimaan. Kun ilmoittautuu ryhmään, on siinä mukana. Kaikki eivät ole näissä ilmiömäisissä kursseissa mukana. Suoritukset tulevat oppiaineiden / vastuuopettajien kautta. Ilmiöissä on aina vetäjä, joka on projektipäällikkö (rakentaa raamit, aikatauluttaa, hakee asiantuntijoita, koordinoi koko ilmiötä ja hän voi olla joku muukin kuin oman talon henkilökuntaa), pedagogi on oman talon henkilökuntaa ja hänen tehtävänsä on varmistaa, että oppilaalla on mielekästä saada myös suoritus projektista. Hän ohjaa opiskelijaa hakemaan ilmiön mielenkiinnon kautta mitä voisi suorittaa ja ottaa yhteyttä kyseiseen aineopettajaan. Opiskelijat tekevät tuotoksen, joka voi olla minkälainen vaan. Tämä antaa tilaa oppijalle enemmän ja oppiminen ei ole pirstottu oppiaineisiin. Oppilaat ovat sitoutuneita ja oppimistilanne mahdollistaa todellisen maailman, autenttisuuden ja tutkimisen ei simulaatioita.

Kriittisen tiedonhankintaprosessin malli, jossa tavataan kasvokkain kolme kertaa ja oppiainelähtöisesti rakennetaan avoimia tehtäviä etäjakson aikana tehtäväksi. - Ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat etsivät teeman ympäriltä (esim yhteiskunnallinen kriisitilanne) ajankohtaista tietoa eri medioista ja kirjoista. - Seuraavassa vaiheessa opiskelija selvittää mistä kriisi on syntynyt ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen. - Kolmannessa vaiheessa opiskelijat pyrkivät löytämään ratkaisuja. Tuotos syntyy prosessikirjoittamisen mallilla ja tuotokset tuodaan kommentoitavaksi ja keskusteltavaksi oppimisympäristöön. Oppikirjoja hyödynnetään kursseilla, mutta niiden mukaan ei edetä kuin kumulatiivisissa aineissa, kuten matematiikka. Vaikka ongelmiin saattaa liittyä asioita monista oppiaineista, suoritukset saadaan vain kyseiseen oppiaineiseen. Tämä malli on lisännyt opiskelijoiden motivaatiota niin, että kurssia ei lopeteta niin helposti kesken kuin aiemmin.

9(21)

9

• Tutkivaa oppimista on toteutettu luonnontiedeaineissa: biologia, kemia, maantiede, fysiikka. Näissä esimerkiksi kerätään aineistoa ja tutkitaan laboratoriovälineillä paikan päällä pienryhmissä verkkoa hyödyntäen. Raportit kirjataan verkkoon kommentoitavaksi.

Tiedonhankinta ja keskustelu keskitetään kerralla yhteen asiaan -> laajenee keskustelujen pohjalta.

5. Vastaajien mielestä verkkolukiossa käytetään vähän (ka 2,29) valmista verkko-oppimateriaalia. Kuuden vastaajan mukaan käytetään jonkin verran ja yhden vastaajan mielestä paljon.


Yhteinen verkkokurssitarjotin eri oppiaineisiin, johon lukiot tarjoavat virtuaalikursseja.

Tuotetaan yhteiseen käyttöön muokattavia Moodle-verkkokurssipohjia, joita opettajat voivat käyttää. Valmiina pohjia 310 kpl.

Opettajat koostavat kurssin itse yhdistäen eri oppikirjavalmistajien valmiita aineistoja (esim. WSOY opit tehtävämateriaalit), internetistä löytyviä materiaaleja (tieteellisiä artikkeleita, tv:n dokumenttiohjelmia, kuunnelmia), kielissä käytetään eri kielisiä sanomalehtiä, radioaineistoja tai BBC:n videoklippejä).

Kolmen äidinkielen opettajan ryhmä lähti toteuttamaan pakollisia äidinkielen kursseja verkkoon kokonaan pois oppikirjoista. Kurssit lähdettiin rakentamaan heidän olemassa olevista materiaaleistaan, valmiita materiaaleja hyödyntämällä ja uusia rakentamalla. Malli koettiin niin hyväksi, että kaikki äidinkielenopettajat siirtyivät kirjattomaan kurssiin. Oppilaille, jotka aloittivat kurssin suoraan verkossa ei ollut haasteita. Muutamalle oppilaalle, jotka kesken lukion siirtyivät verkkomateriaalin käyttöön, oli työskentely alkuvaiheessa ollut haastavaa. Ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset ovat vuoden kuluttua, jolloin oppimisen arviointi toteutuu parhaiten.

Käytänteen vaihtelevat. Perusoppimateriaali on kirja, mutta opettajat tuottavat myös itse verkko-oppimateriaalia. Verkko-kursseilla, joita tuotetaan yhteistyössä Länsi-Suomen lukioiden kanssa verkko-oppimateriaalia on kursseissa enemmän. Kustantajien verkko-oppimateriaalia käytetään vähän.

6. Vastaajien mielestä portfoliota käytetään vähän (ka 2,29) oppimisen tukena. Kolmen vastaajan mukaan käytetään jonkin verran ja kahden vastaajan mielestä paljon.


10(21)

10

Opiskelijakohtainen portfolio, johon kertyy jäljet kaikesta opiskelijan tekemisestä koko lukion ajan (ei kurssikohtainen).

Kielisalkku, johon kerätään kaikki helposti digitaaliseen muotoon tallennettavat työt itse- ja pariarviointeineen.

Sopii paremmin pitkäaikaiseen työskentelyyn, ei lyhyessä ajassa suoritettaviin verkkokursseihin.

Hyviä kokemuksia on tiedon erittelystä esim. Fysiikassa: mikä on uuden käytännön osalta oleellinen tieto, mistä se on rakentunut, mitkä ovat syitä, seurauksia ja sovelluksia miten ne näkyvät käytännössä.

3.2 Yhteistyösopimukset (koulut ja kunnat)

7. Vastaajien mielestä heillä on jonkin verran (n=5) tai paljon (n=7) yhteistyöhankkeita muiden lukioiden kanssa (ka 3,21).


• Verkostomaisessa työssä on tärkeää yhdistää heti alkuvaiheessa hallintoa, josta tulee helposti verkostomaisen yhteistyön kompastuskivi. Tärkeänä pidettiin myös riittävä resurssointia, jotta asioiden hoitaminen ei jää liikaa rehtoreiden vastuulle. Useamman henkilön tiimi auttaa toiminnallisuuden eteenpäin viemistä. Alkuvaiheessa tulee olla vahva suunta ja kun ylläpitäjät ovat linjanneet mitä kunnat haluavat, ei synny ns yksityisyrittäjiä.

• Yhden oppilaitoksen on hyvä ottaa vetovastuu verkkolukioyksiköstä. Etäryhmä ottaa vastuun yhteisen päämäärän luomisesta, paikasta missä opiskelu ja yhteistyö tehdään, kurssien valmistelusta ja tekijöistä. Näin verkkolukio saadaan tehtyä kokonaisuutena valmiiksi. Tämän kautta varmistetaan myös, että seurataan tarkkoja lukion ohjeita miten kurssit tulee suorittaa. Tämän lisäksi rehtorin tehtävänä on huolehtia ylioppilaskirjoituksista ja oppilaanohjaaja opiskelijoista.

• Prosessin nopeus on osoittautunut tärkeäksi. Malli on tehty itseohjautuvaksi eli koulut voivat itse ilmoittaa kurssit järjestelmään, ilmoittatuminen tapahtuu itseohjautuvasti ja kukaan ei keskitetysti tee esim laskutuksia. Tekninen ratkaisu mahdollistaa ilmoittautumisen tekemisen tietokantaan ja laskutukset tehdään sen perusteella.

Järjestelmässä tapahtuva prosessikuvaus: 1. Tarvekartoitus mitä tulee järjestää 2. Koulut syöttävät kurssitiedot ' 3. Opiskelijat ilmoittautuvat 4. Raportti ilmoittautumisista 5. Kurssimerkinnät 6. Kurssipäiväkirjat, palautteet ja arvosanat 7. Lukuvuositoiminto -> voidaan tehdä seuraava lukuvuonna sama kurssi.

• ISOverstaan kehittäjäyhteisö toimii pääosin vakiintuneen jäsenmaksurahoituksen turvin. Kehittämistyössä hyödynnetään myös hankerahoitusta. Virtuaaliluokkapalveluja kehitetään

11(21)

11

Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeessa, jossa on mukana 49 lukiota. Tavoitteena on monimediaistaa verkkokursseja sekä tarjota mahdollisuuksia luokkaopetuksen jakamiseen samanaikaisesti tai tallenteiden avulla.

• eNorssin verkkokurssiyhteistyö. Jokainen Norssi tarjoaa kurssitarjottimelle ainakin kolme kurssia / vuosi. Kaikki eivät tietenkään toteudu, mutta jo kehittämis- ja suunnittelutyö kehittää jo suunnittelijan omaa ajattelua ja ammatillista kehittymistä.

• Tampereen kaupungin lukiot ovat verkostoituneet keskenään, muiden Tampereen lukioiden kanssa, Tampereen kehyskuntien lukioiden kanssa ja maakunnallisesti PAOK-hankkeen ja verkkokurssitarjottimen kautta.

• Länsi-Suomen aikuislukioiden yhteinen verkkotarjotin sekä erilaisia projekteja (koekäyätneet, aktiiviset työtavat verkossa ym.).

• Kansanopistolukiot kokoontuvat säännöllisesti väh. kerran vuodessa, yhteistyötä esim. Markkinoinnissa.

• Oppilaitossopimuksia yksittäisten kurssien suorittamiseen (aineopiskelijat) yhteistyötä myös mm. ilmiöpohjaisessa oppimisessa ja sosiaalisen median koulutuksissa ja käyttöönotossa.

• Yhteinen kurssitarjonta - Opettajien välinen yhteistyö kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa – Lukio opettajien täydennyskoulutusta yli kuntarajojen

• Opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen suunnittelu.

• Eiran aikuislukion kanssa videoneuvotteluvälineistön avulla tapahtuvaa opetusta.

• Videoneuvottelukurssit, lukiodiplomikurssit, harvinaiset uskonnot.

• Verkkokurssit ovat avoimia.

• Paljon erilaisia käytänteitä. Jyväskylän lukioilla yhteinen kurssitarjotin, jossa myös etäkursseja (= pitää suorittaa yhden kurssin aikana, mutta sisältää etä- ja lähiopetusta). Ammatilliselta puolelta opiskelijat ovat suorittaneet paljonkin kursseja ja myös kaksoistutkintoja. Ammatilliset opiskelijat käyttävät paljon etäkursseja. Lukioiden siirtyminen koulutuskuntayhtymälle saattaa muuttaa tilannetta. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön muodot ovat auki. Länsi-Suomen lukiot tuottavat yhdessä verkkokursseja (=voi aloittaa ja suorittaa milloin vain. Ei ohjausta). Kurssitarjotin muodostuu eri lukioiden kanssa sovitusta kurssitarjottimisesta, jossa jokainen lukio tuottaa oman osuutensa. Rahaa ei vaihdeta.

8. Vastaajien mielestä heillä on vähän (ka 2,71) yhteistyöhankkeita toisen asteen kanssa. Kuuden vastaajan mukaan yhteistyötä on jonkin verran ja kolmen vastaajan mielestä paljon.


Lukion ja toisen asteen yhteistyön edellytyksenä nähtiin oikea tarve yhteistyölle. Tästä hyvä esimerkki kaksoistutkinto, jonka ansiosta yhteistyö on kasvamassa jatkuvasti. Yhteistyössä korostettiin oikeiden henkilöiden yhteistyön tärkeyttä. Henkilöiden tulee tuntea lukiokoulutus ja verkkokoulutus.

12(21)

12

Kokemusten mukaan yhteistyön rakentuminen on pitkä tie: Luottamusta pitää rakentaa. Aluksi jaetaan kokemuksia ja tasapuolisuus on tärkeä. Kaikilla tulee olla vaikuttamisen mahdollisuudet. Hyöty tulee vasta kun osallistut ja jaat ja saat. Ensin siis pitää luottaa ja jakaa. Esim. Helsingissä voidaan kilpailla kovin koulujen kesken, voi olla epäilys voiko toinen opettaja opettaa tai tehdä kurssin. Siksi prosessien tekemisen näkyväksi on tärkeää.

Kaupungin lukiokoulutus ja ammattiopisto kuuluvat hallinnollisesti toisen asteen koulutukseen. Yhteistyömuotona myös ammattilukio. Toisen asteen koulutukset tekevät yhteistyötä alueella.

Kouluttamisen on hyvä olla yhtenevä ja yhdessä tehtävää. Näin syntyy sosiaalisia tilanteita tutustua ja verkostoitua: Mukana kaikki oppilaitokset. Hankkeen tehtävänä on osaamisen kehittämiseen tarvittavien rakenteiden vahvistaminen ja suunnitelmallisen toiminnan luominen sekä osaamisen vahvistaminen menetelmällisesti ja sisällöllisesti kehittyvän täydennyskoulutuksen avulla.

Yhteisen verkko-opon avulla on saatu hyviä kokemuksia, koska hän jakaa tietoa mitä verkossa on tarjolla ja on samalla lähituki koulun opettajille. Tämän lisäksi opettajat tarvitsevat edelleen teknisestä tukea.

Välineistön tulee olla myös molemmissa, jotta yhteistyö aidosti toteutuu: ”kaikkia munia ei saa laittaa samaan koriin” vaan hajautetun järjestelmän edut kannattaa hyödyntää. Tämä on noussut esiin mm. Ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyötä suunniteltaessa. Lukiossa ja ammatillisella puolella on erilaisia elementtejä esim. Tekemisen ja oppimisen näytöissä, miten toiminnallinen puoli saadaan verkkoon. Tämä edellyttää aiempaa enemmän teknisiä ratkaisuja.

Lukio-opetuksen tarjoaminen ammattiopiston kaksoistutkintolaisille.

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja esim kielet.

Kurssitarjottimen laajentaminen.

Hygieniapassi, joka suosituin kurssi.

Yhteistyö konservatorion kanssa, kahden tai kolmen tutkinnon opiskelijat.

Kesälukio, seudun etärengas.

eNorssiyhteistyö. Lisäksi muutama lukiokurssi kaupungin yhteisellä lukiokurssitarjottimella.

Jyväskylässä todella pitkät perinteet kaksoistutkintojen suorittamisessa vuodesta 1997. Nyt, kun koko toisen asteen koulutus on koulutuskuntayhtymän alla tälle yhteistyölle on lisää mahdollisuuksia. Kaikki ratkaisut ovat vielä kuitenkin auki. Lukiolaisten mahdollisuus suorittaa kursseja ammatilliselta puolelta on ollut lähinnä teoreettista.

9. Vastaajien mielestä opetuksessa ja ohjauksessa käytetään vähän (ka 2,36) ulkopuolisia asiantuntijoita. Kuuden vastaajan mukaan asiantuntijoita käytetään jonkin verran ja kahden mukaan paljon.


Verkkolukiossa on tärkeää jatkuva kehittyvä asiantuntijuus. Se ei saa olla itseriittoinen, joka ei ole uudistusta suosivaa. Ovien avaaminen ja yhteistyö on välttämätön edellytys.

13(21)

13

Lukio-opiskelijoille tarjotaan korkeakoulukelpoisia opintoja Korota-tarjottimen kautta (yliopisto, kesäyliopisto ja amk opintoja).

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa lukiolaisille Master Class –opintoja luma-aineissa.

Kiinan kielen yhteiset opetusryhmät yliopiston ja amk:n kanssa.

Korkea-asteen esittelyt lukiossa.

http://paja.internetix.fi -pajoissa ja ilmiöissä on kuukausittain eri alojen asiantuntijoita

Hankkeiden kautta tehdään yhteistyötä: Asiantuntijaverkosto, Tieto haltuun –hanke, PAOK)

eOppimisen klusteri, jossa mukana yliopisto, ammattikorkeakoulu, perusopetus, toinen aste ja Educode yhteistyöfoorumi.

Oulun Settlementti.

Valmennuskeskus studia-messut.

Haastatteluiden mukaan yhteistyölle ei ole tehty yhteistä sopimuspohjaa, mutta sitä ei koettu hyvänä tai huonona käytänteenä.

10. Vastaajien mielestä heillä on vähän yhteistyöverkostoihin uusia ratkaisuja (ka 2,43). Kahdeksan vastaajan mukaan uusia ratkaisuja on jonkin verran.


Kolmikantakokoukset (harjoittelukoulu, opettajankoulutuslaitos, ainelaitos).

Sosiaalisen median ja verkkokokouksen hyödyntäminen suunnittelussa ja vuorovaikutuksessa.

Hankintojen yhdistäminen seutukunnallisesti.

Maakunnallinen verkkokurssitarjotin.

Kollegavalmentajaverkosto.

TVT-osaamisen kartoitus toisen asteen oppilaitoksissa.

eOppimisen klusterit seminaarit.

Toisen asteen oppimisympäristön kehittämisessä kuullaan eri sidosryhmiä (yritykset, työelämä, korkeakoulut, oppilaitokset, etujärjestöt jne.)

Tutustuminen yliopisto-opintoihin lukiokurssi.

Toisen asteen koulutuksen yhdistymisen koulutuskuntayhtymän alle avaa uusia mahdollisuuksia. Kaikki on vielä kuitenkin aivan alussa.

14(21)

14

3.3 Käytetyt välineet

11. Vastaajien mielestä sosiaalista mediaa hyödynnetään vähän (ka 2,36) lukion verkko-opetuksessa. Yhdeksän vastaajan mukaan sosiaalista mediaa hyödynnetään jonkin verran.


Wikit, blogit, doodle, kirjainmerkit, Twitter.

Adobe Connect Pron käyttö kasvamassa.

Käytössä ilmainen sosiaalisen median ohjelmisto Elgg, jota hyödynnetään blogien kirjoittamiseen ja sivujen tekemiseen oppiaineina kielet, reaaliaineet ja tietotekniikka.

Moodle,. LMS:n käytöstä on tehty sopimuspohjat kuinka paljon niitä käytetään.

Käytössä avoin NIng ympäristö, jota hyödynnetään sosiaalisissa kirjainmerkeissä, wikeissä, jaetuissa dokumenteissa, kuvapalvelussa, chat:ssä, videochat:ssä.

Learning Management Systeemit (esim. Moodle) koetaan turvallisiksi ja kokoaviksi alustoiksi, mutta niiden kankeus ei tue joustavia oppimisprosesseja. Ne luovat myös toisaalta virtuaaliset seinät. Oppilaat haluavat mennä yhteiskunnan yhteisöihin ja rikkoa koulun seiniä. Siksi opettajat siirtyvät niiden käytöstä yhä enenevässä määrin hyödyntämään wikejä ja blogeja, jopa www-sivujen (esim ning) sijaan. Blogeja käytetään wikejä enemmän, koska ne eivät vaadi niin suurta suunnittelutyötä ja tukevat yhteisöllistä oppimista hyvin.

Microsoftin Live@edu oppimisympäristö, jonka pilvipalvelu tarjoaa paljon mahdollisuuksia mm. Opettajien yhteistyöympäristö, opiskelijoiden oma profiili, oma tiedostojen tallennuspaikka, messenger, sähköposti. Worrdpress sisältää blogipalvelun.

Facebook:n haasteena pidetään sosiaalisen median käyttöehtoja opetuksessa. Opiskelijoita eikä opettajia voida pakottaa käyttämään vapaa-ajan järjestelmää.

GoogleDocs, jossa opetusmateriaalia mm. Matematiikassa suoritetaan tehtäviä, oppaat, Koulun blogi.

Oppimapissa on paljon sosiaalisen median ominaisuuksia, joita käytetään opetuksessa. Muita ratkaisuja ei ole käytetty.

15(21)

15

12. Vastaajien mielestä mobiiliratkaisuja ei hyödynnetä (ka 1,64) lukion opetuksessa. Kahden vastaajan mukaan mobiiliratkaisuja hyödynnetään jonkin verran.


Yhteydenpito luokanohjaajien puolelta omiin oppilaisiin.

Tiedottaminen (pikaviestintää).

Lähitilanteissa teemapäivissä tai teemaviikoissa.

Hankkeissa (Mobi).

Äänitetään ja nauhoitetaan omia esityksiä ja asiantuntijahaastatteluja.

13. Vastaajien mielestä videoneuvottelukäytänteet ovat vakiintuneet vähän (ka 2,64). Kolmen vastaajan mukaan käytänteet ovat vakiintuneet hyvin tai kuuden mukaan melko hyvin.


• Videoneuvottelukäytänteet on rakennettu päivälukion toteuttamiseen lähikuntien välillä. Oppilaiden itseohjautuvuus etäpisteissä on ollut todella hyvää. Opettaja kuitenkin liikkuu välillä toisissa pisteissä, jotta hän tutustuu oppilaisiin. Tätä kautta osallistaminen ja aktivoiminen on koettu helpommaksi. Koulujen välillä on sovittu erikseen matkakustannusten korvauksista.

• Videoneuvottelukäytänteitä on kehitetty viisi vuotta aktiivisesti ja nyt reilusti yli 100 kurssia toteutetaan video-opetuksena. Käytänteet on kehitetty Tyrnävän ja Kainuun malleista. Laitteistopohjaisen videojärjestelmän käyttöönotto on ollut hyvä polku kohti verkkopohjaisia ratkaisuja, koska opettajat ovat pystyneet hyödyntämään niissä jo olemassa olevia valmiita materiaaleja. Verkkopohjaisissa ratkaisuissa opettajat ovat joutuneet tuottamaan uudet slidet ja materiaalit. Kokemuksen mukaan siirtyminen on vienyt aikaa, mutta vaiheittainen eteneminen on edesauttanut käyttöönottoa.

Etälukion ja maakunnallisen verkkokurssitarjottimen opetuksessa verkkokokouksen käyttö kasvaa koko ajan. Connect Pro:n käyttö ei sido paikkaan ja videoneuvottelu on helppokäyttöisempi. Tekniikka ei myöskään takkuile verkkopohjaisissa ratkaisuissa yhtä paljon kuin laitepohjaisissa ratkaisuissa.

Keski-Suomessa alkamassa weblinkin käyttö

16(21)

16

14. Vastaajien mielestä oppimateriaalien käytöstä tai tuotannosta on tehty vähän (ka 2,0) käyttöoikeus tai tekijänoikeussopimuksia. Yhden vastaajan mukaan niitä on tehty paljon ja neljän mukaan jonkin verran.


Kustannussopimukset tuottajien kanssa.

Oman henkilökunnan sisällöntuotanto CC-lisenssin alaista.

Kustantajat ostaneet opettajien tuottamia materiaaleja.

Kehittämisprojektityön rahoituksen ehtona on kurssien mallin jakaminen verkoston jäsenille. Muuten asia sovitaan oppilaitoskohtaisesti.

Tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet: Ilmiömäisessä oppimisessa avoin (ei sopimuksia) ja tärkeää korostaa opiskelijalle, että ympäristö on avoin. Ohjaaja huolehtii tästä.

Aikuislukio jkl ei ole tehnyt

3.4 Opettajat ja oppilaat

15. Vastaajien mielestä koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen on jonkin verran (ka 3,14) tiimimäistä. Viiden vastaajan mukaan se on paljon tiimimäistä ja seitsemän vastaajan mukaan jonkin verran.


Johtotiimi, sekä aine-, teema- ja vuosikurssitiimit.

Perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää opettajakunnan pedagogista täydennyskoulutusta. Ryhmässä aineenopettajia ja opit-tukihenkilö. Ryhmä tukee heterogeenisen aikuislukion opiskelijoiden opettajia, jotta heillä on riittävä pedagoginen osaaminen.

Kaikki lukiot tarjoavat virtuaalikursseja yhteiselle verkkokurssitarjottimelle eri oppiaineissa. Eri kuntien oppilaitokset olivat aluksi erillisiä, mutta rehtoreiden tiivistettyä verkostoa se siirtyi myös opettajien tavaksi. Henkilökohtaisten kanavien ansiosta suhteista on syntynyt päivittäinen kollegatuki. Kuntarajat ylittävässä opettajaverkostossa on nyt kurssisuunnittelutiimejä, jossa opettajat voivat seurata toistensa opetusta.

YLE (yleissivistävän) –tiimiin kuuluvat kaikki lukion ja kymppiluokan opetusta antavat.

17(21)

17

llmiömäisessä oppimisessa koordinoija, pedagogi, asiantuntijat ja aineenopettaja.

Suunnittelussa ja kehittämisessä opettaja, verkkopedagogi ja verkko-ohjaaja. Opettajilla tulee olla teknisen puolen vastuuhenkilöitä käytettävissään ja lisäksi joka koulussa on hyvä olla oma atk-vastaava ja vastuuopettaja, joka tukee opettajia. Hänellä on myös hyvä olla teknistä osaamista.

Oppiainetiimit, jossa yksi opettaja on nimetty informaatikoksi. Hän auttaa pedagogisissa ja teknisissä ongelmissa.

Oppiaineryhmät (n 10 opettajaa) tapaavat kerran kuukaudessa jakamaan kokemuksia ja tutkimaan verkkoratkaisuja.

Aineopettajaryhmät toimivat hyvin. Hieman on eroja eri aineryhmien kanssa. Myös erilaisia integraatioita toteutetaan oppiaineiden välillä (historia – äidinkieli, vieraat kielet –reaaliaineet, äidinkielli – vieraat kielet {lähinnä kielentuntemus, joka on haasteellinen osa-alue aikuisopetuksessa})

16 Hyviä käytänteitä opettajien työaikajärjestelyihin:

• Opettajat tekevät lukujärjestyksen ja jaksotuksen ja tiimityönä organisoidaan käytännöt.

• Erilaiset opetustuntimäärät eri opetusjaksoihin.

• Opettajat saavat saman korvauksen verkkokurssien rakentamisesta ja ohjauksesta kuin tuntiopetuksesta. Perusteluna on se, että opettaja on kiinni verkko-ohjauksessa ja materiaalin tekeminen vie aikaa, vaikka tuntiopetusta on vähemmän.

• 75 minuutin oppitunnit ovat identtiset joka koulussa, joka mahdollistaa mm reaaliaikaisen video-opetuksen eri koulujen välillä. Kaikissa kouluissa opettajat tekevät tunteja samalla tuntihinnalla ja kulut tasataan kaksi kertaa vuodessa.

• Tehty selkeä aikataulu opiskelijoille eri tehtävien tekoon ja sovittu aikataulu keskusteluille. Tämä tarjoaa parhaan mahdollisuuden niiden seuraamiseen.

• Opetusta tarjoava oppilaitos (työnantaja) vastaa sopimuksista. Luotu palkkio/työaikamalli verkkokurssien ohjaustyöhön.

• llmiömäisessä oppimisessa koordinoija, pedagogi, asiantuntijat ja aineenopettaja. Pedagogit tekevät useimmiten 50% pedagogin työtä. Tänä vuonna sama pedagogi. Muut työllistyvät (aineopettajat) jonkin verran, ei erillistä korvausta.

• Nettilukion sivutoimiset verkko-opettajat saavat korvauksen palkkioperustaisesti tehdystä työstä.

• Verkko-opettaja voi työskennellä myös kotona.

• Opettajat saatu kehittämistyöhön mukaan neuvottelemalla rehtoreiden kanssa ennakkoon korvauksista ja sijaisjärjestelyistä.

• Resurssoidaan hankkeista opettajille kehittämisrahaa.

• 70 ydinryhmän opettajaa saivat korvaukseksi 28,69 €/h ja jokainen sai 50 tunnin korvauksen. Jokainen järjesti itse sijaiset, jos rehtori antoi siihen luvan. Ydinryhmään otettiin halukkaat aktiiviset opettajat.

• Tuotettu kurssipohjia, joita muutama opettaja rakentanut, miten tietyn tavoitteen mukainen kurssi etenee. Kurssipohjiin on koottu esim oph:n valmiita asioita. Kurssipohjat on kokemuksen jakamista ja voi tehdä itse. Ei makseta kurssin rakentamisesta. Siitä mitä jakaa muille (tehty 1/kurssi) tuotettu 20-30 vuodessa/päivitetty vanhoja per vuosi. Tehdään tekijöiden kanssa tekijänoikeussopimus ja maksetaan Moodle pohjasta 800e/kurssipohja.

18(21)

18

• Kollegavalmentajatoimintaa, puolen vuoden jakso (3500e). Opettaja ohjaa kollegoita, voi järjestää koulutuspäiviä ym . Tällä tuetaan, ettei perinteisiä kirjekurssia enää synny.

• Verkkokurssi = itsenäinen verkossa oleva kurssi, joka ei sisällä ohjausta. On auki yhden luku-vuoden. Kurssista vastuussa oleva opettaja saa yhden kurssin korvauksen / vuosi. Etäkurssi = yhden jakson aikana suoritettava etäkurssi. Sisältää ohjausta verkossa ja ”päivystysajat” koululla 2 X 2 h / viikko. Päivystysaikoina opetetaan keskeisiä sisältöjä, annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukiopetusta

17. Hyviä käytänteitä opinto-ohjauksen organisointiin:

• Hajautettu opinto-ohjauksen malli: Etäopiskelijoiden opinto-ohjaaja, kaksoistutkintolaisten opinto-ohjaaja, lukion opinto-ohjaaja

• Verkostomaisessa mallissa opinto-ohjauksen neuvontapalveluiden pitää olla yhtenäinen palvelu. Keskitetty, mutta lähipalveluna tuotettu malli oli toimivan opinto-ohjauksen edellytys.

• Perustettu ohjaustiimi, jonka vastuulla ohjauksen kokonaiskehittäminen. Nettilukiolaiset pienryhmissä, jossa jokaisella oma pienryhmäohjaaja. Pienryhmäohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteiset käytänteet kirjataan wikiin

• Tiivistetty opettajien, opinto-ohjaajien ja muiden koulutoimijoiden (erityisopettajat) yhteistyötä koulun arjessa.

• Tiivistetty yritysyhteistyö.

• Laatukriteereissä huomioidaan opiskelijan kotikoulun rooli ja siellä tehtävä ohjaustyö. Laatukriteerien pohjalta käynnistetään opinto-ohjaajien koulutus, jonka yhteydessä tuotetaan koulujen käyttöön verkko-opiskeluopas.

• Päivän ja viikon mittaiset opettajille suunnatut Ope TET-jaksot.

• Verkon maksimaalinen hyödyntäminen opinto-ohjauksen välineenä.

• Henkilökohtaisen opinto-ohjauksen malli: varattu aikaa ja opettajat tavoitettavissa.

• Kaupungin opinto-ohjaajilla oma ohjausportaali Moodlessa, jonka rinnalla käytetään verkkokokoustyökalua ohjauksessa.

• Verkkokursseilla tulee olla opinto-ohjaaja, joka vastaa sähköposteihin ja käytännön kysymyksiin. Myös toisen asteen yhteysopinto-ohjaaja on helpottanut yhteistyötä ja opiskelijoiden lukion suorittamista oleellisesti.

• Opinto-ohjaajat ovat avainhenkilöitä, jotka opiskelijan kanssa hoitavat ilmoittautumisen opiskelijan kotikoulun ja järjestävän koulun välillä. Opinto-ohjaaja huolehti lisäksi kokeiden järjestämisestä.

• Opojen sivut on verkossa. Op3-kurssi on verkossa, joka suoritetaan opintojen alussa. Kurssi jää auki koko lukuvuodeksi verkkoon. Muuten opojen toiminta on pääsääntöisesti lähitoimintaa

18. Mistä opiskelijat tulevat yleensä opiskelemaan:

• Koko Suomen alueelta.

• Samasta kunnasta/kaupungista ja lähikunnista.

• Aineopiskelu aikuislukioissa suosittua ja tullaan läänin alueelta.

• Suoraan peruskoulusta, työelämästä, ammatillisista oppilaitoksista.

• eNorssin kautta.

19(21)

19

• Tavallisista lukioista, joissa opinnot ovat keskeytyneet. Halutaan suoritta lukio esim työn ohessa.

• ISOverstaan verkkokursseja on syksyllä 2010 valittu noin 60 eri oppilaitoksesta. Pääosa oppilaitoksista on lukioita, mutta noin 17 % lukiokurssien valinnoista tehdään ammatillisista oppilaitoksista.

• Jyväskylän alue, ammatillisen puolen kaksoistutkinnon opiskelijat, muut ammatillisenopiskelijat, jotka suorittavat kursseja ja verkkokursseille osallistuu opiskelijoita ympäri suomea. Lisäksi opiskelee suomalaisia nuoria maailmalta (urheilijoita ja ulkomaille muuttaneiden perheiden lapsia).

19. Mitä opiskelijat tulevat opiskelemaan:

• Koko lukio tai kesken jääneet osat suoritetaan nettilukiossa.

• Yksittäisiä kieliä (ranska, espanja, venäjä).

• Pitkä matematiikka.

• Laaja fysiikka ja kemia.

• Suomi toisena kielenä.

• Reaaliaineet.

• Alkoholilainsäädäntö ja Hygieniaosaaminen kurssitarjottimen suosituimmat kurssit.

• Syksyllä 2010 suosituimmat kurssi ISOverstaassa ovat japanin ja espanjan alusta alkavat kurssit. Seuraavaksi suosituimmat ovat filosofia, elämänkatsomustieto, venäjän alkeet, terveystieto, ortodoksinen uskonto, A-englanti. Moodlessa ohjatut verkkokurssit ovat suositumpia kuin virtuaaliluokkakurssit (verkkokokous).

• Laajasti koko lukion kursseja. Aikuislukiossa paljon yksittäisten kurssien suorittajia.

20. Määrälliset tavoitteet syksylle 2010:

• 2-3 verkkokurssia, 20-30 opiskelijaa.

• 6 verkkokurssia, alle 200 opiskelijaa.

• 15 verkkokurssia, 518 opiskelijaa.

• Kaikki lukion pakolliset kurssit ja joitakin valinnaisia aineita.

• Kaupunki suosittelee, että jokainen lukiolainen suorittaa vähintään yhden kurssin verkko-opintoina opintojensa aikana. Lukioita suositellaan tarjoamaan vähintään kaksi kurssia verkkokurssitarjottimella lukuvuoden aikana. Vuonna 2009-2010 750 opiskelijaa ilmoittautui Maakunnalliseen verkkotarjottimeen ja näistä n.650 opiskelijaa suoritti kurssinsa loppuun.

• Verkosto tarjoaa 2010-2011 ainakin 350 verkkokurssitoteutusta (kesäkurssit mukaan lukien). Opiskelijoita /kurssisuorituksia noin 1200.

• - pari sataa opiskelijaa (aineopiskelijoita) lukuvuodessa. Etäkursseja 40, omia verkkokursseja 16 + länsisuomen tarjonta reaalin syventävät kurssit ja jonkun verran muutakin

20(21)

20

4 LOPUKSI

Selvitystyön lopputuloksena voidaan todeta, että verkkopedagogiset mallit ovat kehittyneet kolmen viimeisen vuoden aikana. Haastattelujen perusteella suurimmat sudenkuopat on monen opettajan asenteissa; jos kehittämisen halua ei ole, miten se saadaan syttymään. ”Ongelmana on se, että vaikka meillä on uusia laitteita ja vempaimia, ajatuksemme tiedosta ja oppimisesta sekä sosiaaliset käytäntömme eivät kehity samassa tahdissa.… Ajatellaan, että tietoa voidaan siirtää ihmisen mielestä toiseen…. Ajatellaan, että (TVT:n) tarkoituksena on siirtää tietoa uusiin oppimisympäristöihin, joista opiskelijat sitten ”imuroivat” ne mieleensä.”

Suurin pelko haastattelujen perusteella on oman työn menettäminen verkostoitumisen ja sosiaalisen median hyödyntämisen myötä. Kaikkia opettajia tulee arvostaa ja heidät tulee kutsua ja verkkolukiokonseptin rakennustyöhön mukaan. Roadshow:t, osallistavat työpajat ja henkilökohtainen tuki oman kurssin kehittämiseen on tärkeä. Opettajien on tunnistettava mitä opettajan työhön tänä päivänä kuuluu ja siihen tukeen konsultointityö on tärkeämpi kuin rahoituksen jakaminen. Kun opettajien kanssa keskustellaan ja pilkotaan muutos pienin askelin eteneväksi, madaltuu muutoksen kynnykset kokemusten mukaan huomattavasti. Suuret jalkauttamisen mallin kuuluvat historiaan.

Johdon sitouttamisen ja pedagogisen johtamisen tukeminen on onnistumisen edellytys. Hallinnon yhdistämisellä, selkeällä päämäärällä ja ydinryhmän perustamisella on päästy parhaimpiin tuloksiin. Verkkokurssitarjottimen rakentamisessa ja toisen asteen kanssa tehtävässä yhteistyössä tärkeintä on win-win tilanne molempiin suuntiin. Molemmat oppilaitokset tarjoavat ja molempien oppilaat käyttävät tarjontaa. Näiden kautta pystytään varmistetaan, että kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan.

Verkkolukiokonseptin rakentamisessa on tärkeää tuoda näkyväksi verkon lisäarvo. Verkko-opetustarjonta on vain yksi osa kokonaisuuden kehittämistä. Kasvokkain tapaamisia ei voida kokonaan poistaa vaan tärkeämpää on monipuolisuuden, oppijalähtöisyyden ja laadun näkökumien esiinnosto. Selvityksessä mm. kolmen kattauksen malli auttaa laaja-alaisesti ja monipuolisesti opiskelijoita. Oppijalähtöisyys tarkoittaa laadullisesta näkökulmasta pedagogista mielekkyyttä ja joustavuutta yksilöllisiin väyliin ja yhdessä tekeminen mahdollisuuteen. Nämä ovat sisällöllisiä ja järjestelmänäkökulmia, valintakysymyksiä kumpi tukee parhaiten oppijaa. Verkostomaisessa työssä laatu tarkoittaa myös teknisten ratkaisumallien yhdistämistä niin, että ne keskustelevat keskenään. Selvityksen mukaan verkkopohjaiset videoneuvottelukäytänteet toimivat tässä laitepohjaisia paremmin sekä teknisestä näkökulmasta ja joustavuuden ja monipuolisen opetuksen näkökulmista tarkasteltuna. Aikuislukioiden toiminnassa voisi olla paljon oppimista normaaleille lukioille. Heille monimuoto-opetus on ollut arkipäivää jo vuosia ja heille on kehittynyt selkeitä käyttökelpoisia rutiineja.

Ilmiömäinen oppiminen yhtenä suoritusvaihtoehtona on tuonut uusia tuulia sekä oppilaille että opettajille. Ilmiömäisen oppimisen toteutusmallissa opettaja on myös oppija, joka muuttaa vahvimmin käsityksen mitä opettajuus oikeastaan tänä päivänä on. Opettaja joutuu käsittelemään ja ohjaamaan asioita, joissa ei itse ole asiantuntija. Usein opiskelijat voivatkin olla osaajia tai asiantuntijoita alalla ja tiedot on opittu muusta kuin koulusta. Esimerkiksi maantiedon osaaminen ei ole tärkein vaan oppimisen ilmiö ja miten opiskelija oppii.

Opettajat eivät haastattelujen mukaan ajattele kuitenkaan vielä näin. Syväoppimisen merkitystä ei vielä ymmärretä vaan kurssit suoritetaan. Suoritusajattelua tukee oppikirjojen vangitseva käyttäminen, joka myös rajoittaa oppilaslähtöistä oppimista ja ryhmäkohtaisen tarpeen räätälöintiä. Oppikirjojen poisjättämisestä on Pirkanmaalla ollut hyviä kokemuksia sekä opettajakunnassa että oppijoilla. Miksi sitten opettajat eivät rohkeammin lähde kokeilemaan

21(21)

21

uusia kokemuksellisen, yhteisöllisen ja ilmiömäisen oppimisen malleja. Haastattelujen mukaan syynä on se, että opettajilla ei ole taitoa rajata ja löytää aineen ydinosaamisalueita. Otavanopistolla laadun varmistamiseksi ja opettajien työn tueksi on tehty opiskelijan osaamisportaat; mitä 1. lk:lla, 2:lla ja 3. lk:lla osataan. Tämä on antanut opettajalle varmemman pohjan astua uusille pedagogisille alueille. Selvityksen mukaan oppilaat ovat itseohjautuvia sekä teknisesti että oppimisen haasteissa. Verkkolukiokonseptin rakentaminen palvelee siis oppijoita, jos hallinnon linjakkuuteen ja opettajien asenteeseen panostetaan riittävästi.

selvitys lukion verkko-oppimisen koulutustarjonnan...

Documents