sek.suupohja.fi sek yrittäjän matkassa...

Teuvalainen Sakari Varala astui elinkeinoasiamiehen saappaisiin viime lokakuussa. Hänen arkensa kuluu siellä missä tarvitaan. - SEK:n toimisto löytyy Kau-hajoelta Logistiasta, mutta erillisellä sopimuksella toimin kahtena päivänä viikossa Teuvalla, Teak:ssa sijaitsevasta toimistostamme käsin, Varala kertoo.

Vaikka SEK:llä konkreettiset toimipisteet ovatkin, on elinkeinoasiamiehen työ paljon myös kentällä olemista. - Teemme tätä työtämme yrityksille, joten toki jalkaudumme yrityksiin. Soitelkaa, niin sovitaan missä tavataan, Varala toteaa.

Hänen erityinen intohimonsa on mikroyritysten kehittäminen. - On tärkeää, että yrityksillä, niin pie-nillä kuin suurillakin, on selvä näkemys kehittymi-sen askeleista. Emmehän me voi matkata Teuvalta Kauhajoellekaan ellemme tiedä minnepäin menem-

me, Varala toteaa. Rahoitusasiat ja hankkeet kuuluvat nekin Varalan

arkeen. Liiketoimintasuunnitelma on alkavalle yrit-täjälle ensiarvoisen tärkeä asia. - Jos mietit yrityksen perustamista tai yrityksesi kehittämistä, voit ottaa yhteyttä heti. Mietitään asioita yhdessä, Varala kan-nustaa. ®

Juttu ja kuva: Hanne Välikangas

sek.suupohja.fi

AJANKOHTAISLIITE

SEK yrittäjän matkassa mukanaSuupohjan elinkeinotoi-men kuntayhtymä, SEK, listaa perustehtävik-seen alueen elinvoimai-suuden ja kilpailukyvyn edistämisen, lomitusteh-tävät sekä yrityspalvelut. SEK:n yrityspalvelut tu-kevat yritystoimintaa ja sen kehittämistä, autta-vat rahoituskuvioissa ja ovat mukana uusien yri-tysten syntyprosessissa.

Kuntayhtymän jä-senkunnissa Isojoella, Karijoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Teuvalla sinua palvelevat elin-keinoasiamiehet Carita Latikka ja Sakari Varala.

Investointeihin tukeaInvestointeja suunnitel-lessa kannattaa olla yh-teydessä SEK:n. - Jos esi-merkiksi uuden koneen tilaus on jo tehty, ei auta enää tulla kysymään, voisiko hankintaan saa-da rahoitusta. Tuolloin kirvelee kovasti, kun jou-tuu toteamaan, että olisi saanut mutta…, toteaa Latikka. Investoinneista kannattaa keskustella elinkeinoasiamiehen kanssa, oli sitten kysy-myksessä rakentaminen tai konehankinta. – Ra-hoitushakemus tulee ol-la jätettynä rahoittajalle, ennen kuin tilaus laite-

taan vireille. Rahoitusta voi saada

niin pieniin kuin suuriin-kin investointeihin. Aina 10.000 eurosta ylöspäin. - Riippuen investoinnista ja sen suuruudesta tukea voi saada eri rahoittajilta mm. Leader Suupohjas-ta tai Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta. Viime vuonna minun kauttani kulkeneiden yrityshank-keiden kustannusarviot olivat yhteensä lähes 6 miljoonaa euroa. Tästä tukien osuus oli 1,6 mil-joona euroa, Latikka ker-too. Puhutaan siis varsin suurista summista.

SEK on asiantunte-va taho kanavoimaan EU:n ja valtion rahoitus-ta alueemme yritysten hankkeisiin. Hankkeiden toteutuminen ja alueen kehittäminen on etu ko-ko seutukunnalle. - SEK tunnetaan alueella jo melko hyvin. Mutta on-han se totta, että tietoa SEK:n palveluista hae-taan usein vasta, kun oman yrityksen kohdal-le kehittämisen tai in-vestoinnin tarve tulee, Latikka pohtii.

Perustatko uuden vai ostatko vanhan?Yrityksen perustamis-ta suunniteltaessa ai-na kannattaa miettiä

- Jos mietit yrityksen perustamista, ota yhteyt-tä heti. Mietitään asioita yhdessä, kannustaa elinkeinoasiamies Sakari Varala, jonka toimis-to Teuvalla sijaitsee TEAK:ssa.

SEK:llä on toimisto myös Teuvalla

Elinkeinoasiamies Carita Latikka on antanut oman panoksensa PSL Hietaranta Oy:n kehittämis- ja investointihankkeisiin. - Yhteistyö SEK:n kanssa on ollut äärettömän hienoa, toteaa yrittäjä Mika Hietaranta esitellessään tuotantotiloja Latikalle.

väkoteihin, kouluihin ja sairaaloihin sekä kalus-teita koteihin. - Olemme hakeneet yritykseemme sekä kehittämis- että in-vestointihankkeen. Näi-hin SEK:ltä saatu apu on ollut ensiarvoisen tärkeää, yksin sitä olisi varmasti lyönyt jo alku-metreillä hanskat tiskiin, toteaa yrittäjä Mika Hie-taranta.

Elinkeinoasiamiehet tekevät työtään yrittä-jän ja byrokratian välis-sä. - Me tiedämme ra-hoituskuviot, mitä tulee lähettää ja minne sekä mitä selvityksiä vaadi-taan. Meidän tehdessä työtämme voi yrittäjä keskittyä omaansa ja projekti etenee, Latikka kertoo.

- Kokemukset yhteis-työstä ovat sen verran loistavia, että suosit-telen. Ottakaa yhteyttä elinkeinoasiamieheen jos mielessä on jokin yri-tyksen kehittämiseen tai investointiin liittyvä asia, Hietaranta toteaa. ®


voisiko yrityksen ostaa. Alueellamme on paljon potentiaalisia yrityksiä, joille ei ole jatkajaa tai jotka muun syyn takia ovat loppumassa. - Myös yritystoimintaansa lo-pettelevien tulisi huo-mioida mahdollisuus löytää yritykselle ostaja. Usein yritystoimintaa lähdetään vain ajamaan alas, sen sijaan, että sitä pontevasti kehitettäisiin siihen suuntaan, että yri-tykselle löytyisi ostaja, Latikka pohtii.

Noin 80 % elinkeino-asiamiehen työstä liit-tyy olemassa olevien yritysten tarpeisiin, ku-ten liiketoimintasuun-nitelmiin, laskelmiin ja hankehakemusten val-mistelemiseen. - Liike-toimintasuunnitelman tekeminen on alkavan yrittäjän tärkein tehtävä. Me voimme olla muka-na siinä, Latikka jatkaa. Myös tieto yritystoimin-nan perustamisen ra-hoitusmahdollisuuksista on elinkeinoasiamiesten

hallussa.Siinä missä SEK on

uuden yrittäjän matkas-sa, on sen tärkeä työn muoto myös jo olemassa olevan yritystoiminnan tukeminen ja kehitys-työssä mukana olemi-nen.

Loistavaa yhteistyötäPSL Hietaranta Oy on vuonna 1976 perustettu perheyritys, joka valmis-taa kiintokalusteita jul-kisiin tiloihin, kuten päi-

2 SEK Ajankohtaisliite 1/2016

Hyvää alkanutta vuotta 2016!Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhty-män (SEK) ulkoinen ilme on uudistunut vuoden 2016 alkajaisiksi. Vuoden alusta otimme käyttöön uuden liiketunnuksen, joka viestittää alueen kuntien yhteen-kuuluvuutta muodostaen elinvoimai-sen ja eteenpäin menevän verkoston.

Liiketunnukseen muodostuu perintei-nen pohjalainen salmiakkikuvio, joka edustaa eteläpohjalaisten tunnettuja luonteenpiirteitä: ahkeruutta, sisua ja rehellisyyttä muistuttaen samalla ko-tiseudusta ja perinteikkyydestä. SEK:n ulkoisen ilmeen muutos jatkuu par-

haillaan nettisivujen uudistamisella, joka saadaan toteutettua alkuvuoden aikana.

Kiristyvä taloudellinen tilanne edel-lyttää alueemme kuntien, kuntaorga-nisaatioiden ja yritysten välistä tiivistä yhteistyötä. Alueemme visioina onkin pitkälle viety yhteistyö, jonka avulla löydämme uusia tehokkaampia toimin-tatapoja. Uusien toimintatapojen avulla kasvatamme alueemme elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

SEK:n kolme toiminnallista peruspilaria ovat yrityspalvelut, aluekehitys ja lomi-

tuspalvelut. Toivon, että käytätte asian-tuntijoidemme palveluita hyväksenne kehittäessänne omaa liiketoimintaanne. Kynnys palveluidemme käyttämiseen on todella matala!

Tässä liitteessä SEK:n asiantuntijat kertovat käynnissä olevista toimista ja toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Näiden kertomusten avulla saatte hy-vän käsityksen SEK:n tämänhetkisestä toiminnasta.

Olli Forsténelinkeinojohtaja

Muutoksia lomituspalveluihin

Suupohjan elinkeino-toimen kuntayhtymän lomituspalveluiden pii-riin kuuluu Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Kari-joen lisäksi myös Kristii-nankaupunki. Kurikka jäi vuodenvaihteessa jou-kosta pois, Jalasjärven liityttyä siihen. Lomitta-jia alueella on nyt 75 ja lisäksi töitä riittää tun-tipalkkalaisille. Tilanne on hyvä. Lomittajia on nyt tarpeeksi.

Lomatoimenjohtajana pitkään toiminut Lea Ojanen tekee työtään vuoden alusta alkaen kolmena päivänä vii-kossa. - Vaikka en jokai-sena arkipäivänä töissä olekaan, se ei tarkoita, etteivätkö asiat hoitui-si. Maanantaisin ja per-jantaisin päätösvalta on Piia Kestillä, Lea kertoo.

Hän vähensi töitään, koska siihen oli mahdol-lisuus. - Hallinnon mää-rärahojen on riitettävä, joten tämä on nyt oma

ratkaisuni asiaan, hän jatkaa, joskaan ei moi-ti töiden vähenemistä. - Tilanne on nyt oikeas-taan oikein hyvä. Kotona riittää tekemistä ja am-mattavia lastenlapsia on Seinäjoella, Lea toteaa.

Sijaisapua kirjallisestiLomituspalvelujen saa-minen edellyttää, että maatilalla on kotieläi-miä vähintään 6 koti-eläinyksikköä. Myös si-jaisapua voi saada vain, jos tämä edellytys täyt-tyy. - Sijaisapua tulee nyt hakea kirjallisesti lomi-tusnetin kautta, käymäl-lä toimistolla tai teks-tiviestillä, neuvoo Lea. Paikallisyksikön puhe-limissa on ohjelma, jol-la tekstiviestit voidaan tulostaa. Näin niihin jää aika, henkilön tiedot ja puhelinnumero.

- Olkaa tarkkoina si-jaisavun hakemisen kanssa. Hakemus tulee

olla meillä ennen kuin lomittaja voi aloittaa työt, Lea jatkaa. Itsejär-jestetyn lomituksen kor-vauksen voi menettää koko sijaisavun ajalta, mikäli työt on aloitettu ennen hakemuksen saa-pumista.

Sairauden tai tapa-turman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia sijaisapua saa ilman päi-värahaa 20 päivää vuo-dessa. Näistä päivistä yli 7 päivän osalta on pai-kallisyksikköön toimitet-tava todistus työkyvyttö-myydestä.

Sijaisapua ei enää saa aikuiskoulutukseen, tuottajajärjestön koko-ukseen osallistumista varten tai niin sanotun muun syyn, esimerkiksi omien 50-vuotissynty-mäpäivien, vuoksi.

- Huomioitavaa myös on, että nyt sijaisapu- ja vuosilomapäivät ovat saman pituisia, Lea muistuttaa.

Lomatoimenjohtaja Lea Ojanen tekee työtään nyt kolmena päivänä viikos-sa. Maanantaisin ja per-jantaisin asiat hoitaa Piia Kesti.

Ilga Pitkämäki on toimi-nut maatalouslomittaja-na 13 vuoden ajan, aluk-si Isojoella, mutta nyt jo jonkin aikaa Kauhajoella. Hän tuli Suomeen Latvi-asta ensimmäisen kerran vuonna 1995, aloittaen maatalousopinnot Ilma-joella. - Tein kotimaassani töitä maatalouden paris-sa ja minulla on sieltäkin koulutusta alalle. Kun Suomeen tulin, oli hyvin luonnollista, että työni liittyy maatalouteen, Ilga kertoo.

Tänä päivänä Ilga elää arkeaan lastensa kans-sa ja tehden työtä jota rakastaa. Työ on moni-puolista ja sitä tehdään useilla tiloilla. - Teen lomittajan töitä vuoden aikana noin kymmenes-sä eri paikassa. Jokainen tila on erilainen ja tuo mukavasti vaihtelua ar-keen, Ilga kertoo.

Hänen aamunsa al-kavat normaalisti puoli viideltä kun herätyskello

soi. Sitten tyttö hoitoon ja töihin. Aamut päätty-vät tilasta riippuen noin kymmenen kieppeillä. - Päivät vietän kotona. Olen lasten kanssa, kus-kaan heitä ja teen koti-hommia. Työt jatkuvat sitten iltapäivällä neljän aikaan, kertoo Ilga.

Maatalouslomittaja pi-tää ennen muuta huol-ta eläimistä ja niiden hyvinvoinnista, hoitaa lypsyt ja ruokinnat sekä pitää tilat siisteinä. - Ala muuttuu ja kehityksessä on pysyttävä mukana. Itse haluan oppia, enkä vieroksu esimerkiksi uu-sien koneiden käyttöä, jatkaa Ilga. Koulutus on tärkeää. - SEK:n lomi-tuksen paikallisyksikkö pitää meidät lomittajat hyvin ajan tasalla. On kokouksia ja koulutuk-sia, se on tärkeää, kiitte-lee Ilga työnsä äärellä. ®


Terveisiä työn ääreltä!

Ilga Pitkämäki nauttii työstään maatalouslomittajana.

Lomituspalveluita yrittäjältäLomituksensa itse järjes-tävät maatalousyrittäjät eivät voi enää palkata it-selleen työntekijää. Kus-tannuksia ei korvata, jos lomittajana on toiminut esimerkiksi perheenjäsen. - Aikaisemmin lomittajan työt ovat tuoneet muka-vasti tienistiä vaikka per-heen nuorille aikuisille, mutta enää tämä ei ole mahdollista. Lomituspal-velut on ostettava en-nakkoperintärekisteriin merkityltä palveluntuot-tajalta, Lea toteaa.

Vuoden vaihteessa tuli myös korotuksia palve-lumaksuihin ja valvon-takäynneistä sekä varal-laolosta tuli maksullista. Palvelusuunnitelmia ei enää tehdä. Kaikki maa-talouslomituksen pai-kallisyksiköt toimivat nyt samalla sapluunalla. - Vaikka muutokset ovat-kin nyt isoja, on toisaalta hyvä, että toimintaohjeet ovat selkeät ja tästä alka-en toimitaan nyt jämptis-ti näin, Lea toteaa.

Tietoiskuja lomitus-palvelulain muutoksista pidetään maatalous-yrittäjille Etelä-Poh-janmaalla ensi viikolla. Kauhajoella tilaisuus on ensi viikon tiistaina 26.1.2016 klo 12 alkaen kahvituksella. ®


SEK Ajankohtaisliite 1/2016 3

Pauli Piekkari toimii Kasvua älykkäistä energiaratkaisuista -hankkeen projekti-päällikkönä.

Energia ei ole älykästä, mutta sen käyttö voi olla

Viestintästrategia on luottamustekijäSuupohjan elinkeinotoi-men kuntayhtymä, SEK, on uudistanut ilmettään. Uudet internetsivut ovat työn alla ja vanha logo on väistynyt uuden tiel-tä. Tämä kaikki liittyy tammikuun alusta vuosi sitten voimaan astunee-seen SEK:n ensimmäi-seen viestintästrategi-aan.

Laki velvoittaa julkis-yhteisöjä viestimään toiminnastaan. Strate-gia kertoo tavoitteet ja antaa suuntaviivat vies-tinnälle. - Strategiasta jalostuva vuosittainen viestintäsuunnitelma taas tarkentaa kenelle, milloin ja mistä vies-titään, kertoo toimis-tosihteeri Pia Valtonen. Viestintä on organisaa-

tiokaaviossa suoraan elinkeinojohtajan alai-suudessa.

Luotettava ja ammattitaitoinenViestintästrategia on luottamustekijä, jo-ka vahvistaa myön-teistä julkisuuskuvaa. SEK haluaa ylläpitää ja vahvistaa mainettaan luotettavana ja ammat-titaitoisena toimijana. Oikeita ja reaaliaikaisia tietoja on jatkuvasti ol-tava seutukunnan asuk-kaiden, jäsenkuntien, yritysten ja muiden yh-teistyötahojen saatavil-la.

Ja jos myönteinen ja luotettava kuva on tiedonvälittämisessä tärkeää, pyrkii SEK ole-

SEK:n ilme uudistui

maan myös työyhteisönä avoin. SEK:n viestinnän periaatteiksi on listattu avoimuus, selkeys, luo-tettavuus ja vuorovai-kutteisuus.

Viestintästrategian myötä todettiin, että myös ulkoisen ilmeen ja graafisen ohjeistuk-sen uusimiselle aika on nyt oikea. Esimerkiksi vanha logo ehti palvella jo parikymmentä vuot-ta. Verkkosivu-uudistus

on meneillään ja kriisi-viestintäsuunnitelma on tehty.

Kriisiviestinnän tärke-yteen SEK:ssä herättiin reilu vuosi sitten. - Eteen tuli tilanne, jolloin olisi pitänyt tietää mitä teh-dään, kuka tekee ja mi-ten. Tarkasti suunniteltu kriisiviestintäsuunnitel-ma on oiva apuväline tilanteiden hallintaan, kertoo Valtonen.

Yhdessä eteenpäinSuupohjan elinkeino-toimen kuntayhtymässä ilmeuudistuksen yhtey-dessä kirkastettiin ydin-arvoja ja päätehtävää. Kuntayhtymän uudes-sa ilmeessä yhdistyvät vankka kokemus ja vii-meisin tietotaito. Se on yhtä aikaa alueellinen ja kansainvälinen. SEK on ylpeä omasta ja alueen-sa yrittäjien työstä. Sekä graafisessa että sanal-lisessa viestinnässä ko-rostuu eteenpäin mene-vä yhdessä tekeminen ja kumppanuus.

Mediaporras Oy:n suunnittelema, SEK:n uusi liiketunnus koos-tuu tekstiosan lyhen-teestä SEK sekä graafi-sista elementeistä. Viisi

Kasvua älykkäistä ener-giaratkaisuista -hanke, KÄLY, starttasi viime ke-sän kynnyksellä. SEK:n ja Kurikan kaupungin yhteistä hanketta ve-tämään saapui Pälkä-neeltä Pirkanmaalta diplomi-insinööri Pauli Piekkari.

Käly-hankkeella ta-voitellaan kasvua, uutta liiketoimintaa ja pitkäs-sä juoksussa myös uusia työpaikkoja. Avainsanoja ovat energiatehokkuus ja älykäs energiankäyttö. - Energia ja energianku-lutus ovat asioita, joista tänä päivänä puhutaan globaalisti paljon. Il-mastosopimus on tehty menestyksekkäästi ja Suomen hallituksen kär-kihankkeet liittyvät nekin energiaan. Mekin halu-amme olla mukana tässä ja tulevaisuuden markki-noissa, pohtii Piekkari.

Hanke on viime vuo-den aikana saatettu reippaasti matkaan ja yritysverkostoa on saatu luotua kiitettävästi. - Ja toki mukaan saa hypä-

tä myös matkan varrel-la jos asiasta innostuu, Piekkari kannustaa.

Toimintaa ja tavoitteitaMitä älykäs energian-käyttö sitten on? - Ener-giahan ei ole älykäs-tä, vaan sen käyttö on. Energiaa voidaan monin eri tavoin käyttää vä-hemmän, älykkäämmin, Piekkari kertoo. Esimer-kiksi maatiloilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä panostamalla energiatehokkuuteen ja mahdollisesti myös omaan energiantuotan-toon.

- Suupohjan am-matti-instituutti, SAI, on alueellamme oiva suunnannäyttäjä. Maa-talousoppilaitoksella on otettu käyttöön uusi navetta ja seuraavaksi rakentuu biokaasulaitos. Isoille toimijoille mil-joonainvestoinnit ovat mahdollisia. Ne ovat täs-sä kohdin suunnannäyt-täjiä ja lisäävät tietoi-suutta, Piekkari kertoo.

Käly-hanke aktivoi, tu-kee ja luo uutta liiketoi-mintaa. Hankkeen kohde-ryhmään kuuluvat kaikki alueemme yritykset, jot-ka tarjoavat energiate-hokkuusratkaisuja tai haluavat muuten hyötyä liiketoiminnassaan ener-gia-alan nykyisestä kehi-tyksestä. - Nyt porukkaa lähdetään aktivoimaan yhteisten tilaisuuksien avulla. Tapaamisiin vali-taan esille tuotavia kär-kiasioita ja keskustellaan. Yritykset pääsevät nyt kätevästi myös verkos-toitumaan keskenään, Piekkari toteaa.

Energia-asiat tulisi aina miettiä loppuun asti. - Kannattavuusasia tulee pohtia, ennen kuin lähtee joka talon ka-tolle aurinkopaneeleja asentamaan, muistuttaa Piekkari, joka on ennen pestiään SEK:ssä tehnyt töitä aurinkoenergian parissa. - Aurinkopa-neelit ovat toki tietyille kohteille hyvä ja järkevä satsaus, hän jatkaa.

Käly-hanke on lähtenyt

yhteistyöhön Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijaryh-mät ovat valmiita teke-mään alueen yritysten liiketoimintaa tukevia projekteja. - Hanketta on nyt jäljellä puolitoista vuotta. Tekeminen oike-astaan alkaa kunnolla

vasta nyt. Vuoteen 2016 tulee mahtumaan paljon asioita. Nyt tavoitteena on tuoda alueelle hyö-tyä ja todellista buustia liiketoimintaan, Piekkari päättää.

Parhaimmillaan ener-gia-ala on hankkeen päätyttyä yhtenäinen

klusteri, jossa yhteistyö on tärkeässä roolissa. Ja jos pidemmälle ajatel-laan, hankkeen aktivoima liiketoiminta lisää paitsi kilpailukykyä mutta myös alueemme työllisyyttä. ®


peräkkäistä elementtiä kuvastavat Suupohjan alueen kuntia: Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teu-va ja Kurikka. Elementit muodostavat janan, joka samalla kuvastaa Suu-pohjan alueella sijaitse-vaa Susiluolaa moder-nilla, graafisella otteella. Viisi kuntaa sulautuvat yhteen ja muodostaen elinvoimaisen ja eteen-päin menevän verkoston.

SEK:n ja elementtien väliin muodostuu perin-teinen pohjalainen sal-miakkikuvio, joka edus-taa eteläpohjalaisten tunnettuja luonteenpiir-teitä: ahkeruutta, sisua ja rehellisyyttä muistutta-en samalla kotiseudusta ja perinteikkyydestä. ®

Käly-hanke on hyvässä vauhdissa

Ota yhteyttä ja kysy lisää

4 SEK Ajankohtaisliite 1/2016

Maatalouslomituspalveluiden henkilöstö kuvassa vasemmaltalomatoimenohjaaja Anna-Maija Ketola, p. 040 565 6025 lomatoimenohjaaja Elouise Kivineva, p. 050 567 2263 lomatoimenjohtaja Lea Ojanen, p. 0400 761 749 lomatoimenohjaaja Piia Kesti, p. 043 824 2829 toimistonhoitaja Päivi Rahikka, p. 0400 260 301

Toimistomme löytyy Kauhajoelta Teknologiakeskus Logistiasta, osoitteesta Teknologiapuisto 1. Postia meille voi lähettää osoitteeseen PL 112, 61801 Kauhajoki. Sähköpostia vastaanotamme [email protected]

Kuvassa vasemmaltakehittämiskoordinaattori Paavo Laaksonen, p. 040 653 1913maahanmuuttokoordinaattori Helmi Tuominen/Kansainvälisyyskeskus INKA, p. 046 851 4619etualalla maahanmuuttokoordinaattori Agnes Szeman/Kansainvälisyys-keskus INKA, p. 040 641 6374elinkeinoasiamies Carita Latikka, p. 040 595 9412elinkeinoasiamies Sakari Varala, p. 040 661 4642elinkeinojohtaja Olli Forstén, p. 040 708 5515toimistosihteeri Pia Valtonen, p. 040 765 3004KÄLY-hankkeen projektipäällikkö Pauli Piekkari, p. 040 648 5048

Sivunvalmistus: SeT-Print / Teija Seppälä, Kauhajoki

Helmi Tuominen ja Agnes Szeman toimivat Inkassa maahanmuuttokoordinaattoreina.

Kansainvälisyyskeskus Inka aloitteleekulttuurikylpy-hankettaKansainvälisyyskeskus Inkassa tehdään työ-tä maahanmuuttajien parissa. Arkeen kuuluu neuvontaa, ohjausta, al-kukartoituksia, kotout-tamista, kielen opetus-ta, tapahtumia ja mm. ulkomailta rekrytoivien yritysten auttamista. Maahanmuuttokoordi-naattoreina toimivat Helmi Tuominen ja Unkarista Kauhajoelle vuonna 2008 muuttanut Agnes Szeman.

Apua ja tukea saavat maahanmuuttajat ja hei-dän perheensä Isojoella, Karijoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Teuvalla. Inkan päätoimipaik-ka sijaitsee Logistiassa Kauhajoella ja Formus-sa Kurikassa toimitaan säännöllisesti. Myös muilla paikkakunnilla otetaan vastaan asiak-kaita tarpeen mukaan.

Isoja asioitaMaahanmuuttaja kokee outoon maahan saapu-

essaan paljon. Paikka, ihmiset, kieli, kulttuuri ja tavat ovat kaikki ou-toja. Shokki on monelle aluksi melkoinen. Esi-merkiksi jos yritys rek-rytoi ulkomailta, Inkan asiantuntijat voivat ol-la prosessissa mukana alusta saakka.

- Viranomaistahojen kanssa toimimisessa apu on ensiarvoisen tärkeää. Ensimmäisiin hankintoi-hin kuuluu mm. pankkitili ja verokortti, Helmi listaa.

Asioita on hurjan pal-jon ja Inka on mielellään apuna kaikessa. - Kun me tulimme mieheni kans-

sa Kauhajoelle vuonna 2008 ei Inkaa vielä ol-lut, olimme täysin tyhjän päällä. Kysyimme asiois-ta mieheni työkaverilta ja hän osasi auttaa. Suo-malaiset eivät usein tie-dä, miten maahanmuut-tajan tulee toimia, Agnes pohtii.

Kulttuurikylpy -hanke vauhtiinKulttuurikylpy -hank-keessa on Inkaan kuu-luvien kuntien lisäksi mukana myös Kurikka kokonaisuudessaan. Hanketta rahoittavat Leader Suupohja sekä Seinäjoen seudun Liive-ri. – Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen päätös-tä rahoituksesta vielä odotellaan, mutta hanke potkaistaan kuitenkin jo matkaan, kertoo Helmi.

Hankkeen tavoitteena on yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä samalla ky-lien ja maaseudun elä-vöittäminen. - Tulossa on mm. työpajoja, joita järjestetään yhdistys-ten kanssa yhteistyössä. Olemme olleet yhtey-dessä mm. Marttoihin ja Mannerheimin lasten-suojeluliittoon, kertoo Helmi.

Esimerkiksi ruoka-kulttuureissa on eroja. Työpajoissa makuja ja

ruoanvalmistustapoja voidaan lähteä yhdessä yhdistämään. Opitaan uutta ja samalla verkos-toidutaan, tavataan toi-sia ja aktivoidutaan.

Kylät kiinnostavat maahanmuuttajia. - Mo-net esimerkiksi Ukrai-nasta Suomeen muut-taneet ovat kotimaassa eläneet maaseudulla ja tottuneet siihen. Monet heistä ovat kovasti kiin-nostuneita asumisesta ja elämisestä Suupohjan kylissä, Helmi kertoo.

- Maahanmuuttajat haluaisivat esimerkik-si viljellä maata. Myös sienien ja marjojen poi-miminen on monelle mieleen. Yksinkertainen maalaiselämä kiinnos-taa, jatkaa Agnes.

Inkan toiminta-alu-eella asuu ihmisiä yli 30 maasta. ®


sek.suupohja.fi

sek.suupohja.fi sek yrittäjän matkassa...

Documents