luomme suomalaisia työpaikkoja. kirjallisuuden tekijöiden toimintaedellytykset turvattava tavoitteet Vaalikaudelle 2015-2019

kirjallisuuden merkitys suomalaiselle kulttuurille on suuri. Kirjallisuudella on suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle. Kotimainen kirjallisuus rakentaa kaikissa muodoissaan maamme sivistystä ja hyvinvointia. Kirjat eivät synny tyhjästä, eikä elävä kotimainen kirjallisuus ole itsestäänselvyys. Jotta kielemme ja kulttuurimme voivat tulevaisuudessakin hyvin, on kirjallisuuden tekijöiden toimintaedellytykset turvattava. Luovien alojen taloudellinen menestys perustuu tekijänoikeuteen. Poliittisen päätöksenteon tulee turvata luovan työn tekijöille ja yrittäjille toimintaympäristö, joka kannustaa työhön ja yrittämiseen sekä mahdollistaa niillä elämisen. Uutta kulttuuria ei synny ilman toimeentuloa. Luova talous perustuu osaamisen ja luovan työn tekijöiden ammattitaidon ja potentiaalin hyödyntämiseen. Kirjailijoiden toimeentulo koostuu monista eri lähteistä, joista tekijänoikeuskorvaukset ovat yksi keskeisimpiä tulomuotoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että tekijänoikeuslain edellyttämä oikeus kohtuulliseen korvaukseen teosten hyödyntämisestä toteutuu. Luovaa työtä tekevä kirjailija työllistää laajan arvoketjun mahdollistaen monien ammattikuntien toiminnan. Kirjalllisuuden tekijän työ on perusedellytys kustantamoille ja kirjakaupalle. Ilman tekijän luovaa työpanosta mm. kustannustoimittajat, kustannuspäälliköt, kustantamoiden markkinointi- ja foreign rights -osastot sekä suuri joukko graafikoita olisi vailla töitä. Kirjakauppojen omistajat ja myyjät sekä logistiikkapalveluiden ja kirjapainoalan työntekijät ovat myös riippuvaisia kotimaisen kirjallisuuden hyvinvoinnista. Ei pidä myöskään unohtaa kirjastolaitosta, kriitikoita ja erilaisia laitoksia ja yhteisöjä, joille elävä, kotimainen kirjallisuus on elinehto. Näiden vaalikauden tavoitteiden takana on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto yhdessä jäsenjärjestöjensä Finlands svenska författareföreningin, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sekä Suomen tietokirjailijoiden kanssa. Edellämainitut järjestöt edustavat laajalti suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä: kirjailijoita, tietokirjailijoita, runoilijoita, oppikirjailijoita, suomentajia. Olemme seuraavassa koonneet yhteen kaikille kirjallisuuden

Otava/Katja Lösönen Siltala/Laura Malmivaara Otava/Katja Lösönen Otava/Jouni Harala Otava/Katja Lösönen Otava/Katja Lösönen Jyrki Sahinoja Otava/Jouni Harala Tammi/Pertti Nisonen Laura Jänisniemi Otava/Suvi Laine Suomen Kirjailijaliitto Wikipedia/Soppakanuuna Otava/Katja Lösönen

kirjallisuuden merkitys suomalaiselle kulttuurille on suuri. tekijöille tärkeitä teemoja ja tavoitteita. Uskomme, että niiden toteutuessa koko suomalainen yhteiskunta hyötyy elävän kulttuurin, työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntyessä. Panostukset luovaan työhön ja talouteen synnyttävät yhteiskuntaan uutta kasvua ja työpaikkoja. esitämme:

• Hallitus sitoutuu korottamaan maksuttomasta kirjastolainaamisesta tekijöille maksettavat lainauskorvaukset pohjoismaiselle tasolle eduskunnan tahdon mukaisesti.

• Hallitus sitoutuu muuttamaan tekijänoikeuslain 19 § siten, että tekijän oikeus saada korvausta luomiensa teosten lainaamisesta laajennetaan koskemaan myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvaa lainaamista.

• Hallituskaudella 2015-2019 tekijänoikeuslaki ja -järjestelmät tukevat luovan työn tekemistä ja turvaavat luovan alan toimintaedellytyksiä.

Virpi Hämeen-Anttila Puheenjohtaja, Sanasto

Anne Salomaa Toiminnanjohtaja, Sanasto

Otava/Katja Lösönen Siltala/Laura Malmivaara Otava/Katja Lösönen Otava/Jouni Harala Otava/Katja Lösönen Otava/Katja Lösönen Jyrki Sahinoja Otava/Jouni Harala Tammi/Pertti Nisonen Laura Jänisniemi Otava/Suvi Laine Suomen Kirjailijaliitto Wikipedia/Soppakanuuna Otava/Katja Lösönen

lainauskorvauspohjoismaiselle

tasolle

tavoitteemme

Lainauskorvaus on kirjailijoille tärkeä tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan korvauksena

maksuttomasta kirjastolainaamisesta.

Suomessa korvaukset ovat vain murto-osa muiden

Pohjoismaiden tasosta. Eduskunta on toistuvasti

vaatinut lainauskorvausten nostamista lain

edellyttämälle tasolle.

LAINOJA VUODESSA

MÄÄRÄRAHA VUODESSA €

KORVAUSKÄYTÖSSÄ VUODESTA

TANSKA 75 milj. 22,0 milj. 1946

RUOTSI 90 milj. 14,7 milj. 1954

NORJA 40 milj. 12,5 milj. 1947

SUOMI 100 milj. 4,1 milj. 2007

lainauskorvaukset pohjoismaissa vuonna 2014

Suomen vuosittainen lainamäärä koostuu yleisten kirjastojen kirjalainoista (n. 73 miljoo-naa), musiikin lainoista (n. 10 milj.) sekä korvauksen ulkopuolella olevien opetus- ja tut-kimuskirjastojen lainoista (n. 20 milj.). Muissa Pohjoismaissa opetus- ja tutkimuskirjastot ovat pääsääntöisesti mukana korvauksen piirissä.

tavoitteemme

4

opetus- ja tutkimus-kirjastot lainaus-korvauksen piiriin

tekijänoikeus turvaa

luovaa työtä

tekijänoikeus- korvausten verotusta

uudistettavaLainauskorvausta maksetaan

tällä hetkellä ainoastaan yleisten kirjastojen lainoista. Opetus- ja tutkimuskirjastoista tehdään vuosittain lähes 20 miljoonaa

lainaa, joista tekijä ei saa korvaus-ta. Tilanne asettaa kirjallisuuden

tekijät eriarvoiseen asemaan sekä loukkaa tekijöiden

perustuslain takaamaa omaisuuden suojaa.

Lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että tekijä voisi ohjata

henkilökohtaiset tekijän-oikeuskorvauksensa mää-

räysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä korvaukset verotetaan ansio-

tulona, eikä tulouttaminen omalle yritykselle ole mah-

dollista. Tämä heikentää teki-jän mahdollisuutta kasvattaa

yritystoimintaansa.

Kaikki luova työ, erityisesti kirjallinen työ, perustuu

tekijänoikeuteen. Toimiva tekijänoikeus on

kulttuurin, talouskasvun ja innovaatioiden edellytys.

Tekijänoikeudellisen toimintaympäristön tulee

turvata tekijöiden oikeudet ja kannustaa luovaan

työhön.

5vaalikauden tavoitteet 2015-2019

lainauskorvauksen epäkohdat korjattava

Lainauskorvaus on EU:n vuokraus- ja lainausdirektiiviin perustuva tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan tekijöille heidän teostensa ilmaisesta kirjastolainaamisesta.

Suomessa lainauskorvauksiin varattu määräraha on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Eduskunta on useasti edellyttänyt maamme lainauskorvausten korottamista pohjoismaiselle tasolle.

Lainauskorvausten alhaisen tason vuoksi opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta ei makseta lainkaan korvausta.

Lainauskorvaus tulee säätää kattamaan myös opetus- ja tutkimuskirjastot ja lainauskorvauksen määrä tulee nostaa pohjoismaiselle tasolle eduskunnan tahdon mukaisesti.

6

lainauskorvaus nostettava 16. milj. euroon

Lainauskorvausta maksetaan tekijöille korvauksena teosten ilmaisesta kirjastolainaamisesta. Suomessa laina-uskorvauksiin varattu määräraha on huomattavasti pie-nempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka lainamäärät ovat maassamme maailman kärkeä. Lainauskorvausmääräraha tulee viipymättä korottaa pohjoismaiselle tasolle myös Suomessa. Eduskunta on useasti edellyttänyt lainauskorvauk-sen korottamista pohjoismaiselle tasolle. Vaalikaudella 2011-2015 asiasta jätettiin kuusi kirjallista kysymystä, viimei-simpänä kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok) kirjallinen kysymys KK 713/2014, jonka allekirjoittajat edustivat kaikkia eduskuntapuolueita. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, ei harkin-nanvarainen tuki tai apuraha. Sen tulee olla kohtuullinen korvaus tekijälle lainaamisesta aiheutuvasta tulonmenetyk-sestä. Erityisesti pienellä kielialueella kirjastojen toiminnalla on huomattava merkitys teosten saattamiseen yleisön saataville ja sitä kautta vaikutus myös tekijöiden taloudellis-ten etujen toteutumiseen. Turvaamalla tekijöille direktiivin edellyttämä kohtuullinen korvaus näiden sisältöjen lainaa-misesta voidaan samalla mahdollistaa tekijöiden keskitty-minen luovaan työhön. Euroopan unionin tuomioistuin otti kesäkuussa 2011 antamassaan tuomiossa (C-271/10) kantaa vuok-raus- ja lainausdirektiiviin sekä kohtuullisen korvauksen määräytymiseen. Tuomiossa korostettiin, että lainauskor-vaus ei saa olla ainoastaan symbolinen ja sen tulee korvata asianmukaisella tavalla tekijälle lainaamisesta aiheutuvaa tulonmenetystä. Tuomio velvoittaa kaikkia unionin jäsen-maita, myös Suomea.

korvausta myös opetus- ja tutkimuskirjastoista

Lainauskorvausta maksetaan tällä hetkellä ainoastaan yleisten kirjastojen lainoista. Opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta ei Suomessa makseta tekijöil-le lainkaan korvausta. Eduskunta on useasti edellyttänyt kyseisten kirjastojen ottamista mukaan korvauksen piiriin. Opetus- ja tutkimuskirjastojen vuosittainen lainamäärä on Suomessa huomattava: kaikista kirjalainois-ta yli viidesosa tapahtuu tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista kirjastoista. Näistä kirjastoista lainataan usein erityyppisiä teoksia kuin yleisistä kirjastoista. Teosten ollessa kurssikirjoina on tekijän teoksia lainattavissa samanaikai-sesti satoja kappaleita eri oppilaitosten kirjastoista. Pienellä kielialueella kurssikirjojen myyntimäärät ovat pieniä, ja tekijöille lainaamisesta aiheutuva tulonmenetys on huo-mattava. Vuokraus- ja lainausdirektiivin perusta on, että mi-käli tekijällä ei ole mahdollisuutta kieltää teostensa lainaa-mista, tulee käytöstä suorittaa hänelle korvaus. Nykyinen tilanne loukkaa opetus- ja tutkimuskirjallisuuden tekijöiden perustuslaissa turvattua omaisuuden suojaa. Jotta ope-tus- ja tutkimuskirjallisuuden tekijät ovat yhdenvertaisessa asemassa muiden tekijöiden kanssa, tulee opetus- ja tutki-muskirjastot viipymättä poistaa poikkeuksen piiristä. Eduskunta on edellyttänyt vuodesta 2006 lähtien, että korvausta suoritetaan myös opetus- ja tutkimuskir-jastojen lainoista. Tämän jälkeen on toistuvasti kiirehditty toimenpiteitä, joilla voidaan mahdollistaa asianmukaisen korvauksen suorittaminen. Perusopetuksen piiriin kuu-luvien oppilaitosten kirjastoista tapahtuva lainaaminen on jatkossakin perusteltua jättää korvausvelvollisuuden ulkopuolelle.

7vaalikauden tavoitteet 2015-2019

ulla-lena lundberg voitti vuoden 2012 Finlandia-palkinnon teoksellaan Is (suom. Jää). Teoksen suomen- ja ruotsinkielisiä versioita lainattiin vuoden 2013 aikana yh-teensä lähes 70.000 kertaa yleisistä kirjastoista. Lundberg sai suositun teoksensa lainoista kor- vausta yhteensä 2543,70 euroa.

kristiina rikman on uransa aikana suomentanut useita lastenkirjallisuuden klassikoita, kuten Katto-Kassiset ja Peppi Pitkä-tossun. Vuonna 2013 näitä kes-tosuosikkeja lainattiin yli 10.000 kertaa. Rikman sai kyseisistä teoksista lainauskorvausta noin 330 euroa.

Kuva

: Sch

ildts

/ Cat

a Por

tinKu

va: T

amm

i/ M

arkk

u O

jala

Kuva

: Eer

o Ko

kko

• Suomalaiset lainasivat kirjastoista vuonna 2013 noin 100 miljoonaa kertaa. Samana vuonna kirjoja myytiin maassamme noin 22 miljoonaa kappaletta.

• Mahdollisuus lainata kirjoja ilmaiseksi vaikuttaa vähentävästi teosten myyntimääriin, ja kirjastolainauksen vuoksi kirjailijat menettävät myynnin perusteella maksettavia tekijänoikeustuloja.

• Suomenkielisen kirjallisuuden markkinat ovat pienet: noin 3 000 kappaleen myynti on jo paljon. Kirjailijalle se tarkoittaa suurinpiirtein 6000- 9000 euron tuloa usein monien vuosien työstä.

• Yhdestä myydystä kirjasta tekijä saa n. 2-3 euroa. Yhdestä yleisten kirjastojen lainasta tekijä saa lainauskorvauksen nykytasolla 0,065 €, eli 6,5 senttiä.

• Opetus- ja tutkimuskirjastojen vuotuisesta 20 miljoonasta lainasta tekijät eivät saa lainkaan korvausta.

• Lainauskorvauksen tulee EU:n tuomioistuimen ratkaisun mukaan olla myös kohtuullinen korvaus tekijälle lainaamisesta aiheutuvasta tulonmenetyksestä.

• Kirjasto on Suomen suosituimpia kulttuuripalveluja. Laadukas kotimainen kirjallisuus tarjoaa kirjastolaitokselle sisällön mahdollistaen sen olemassaolon.

• Tekijöille tulee turvata asianmukainen korvaus luomiensa teosten ilmaisesta lainaamisesta.

markus hotakainen on tieto-kirjailija ja tiedetoimittaja. Hänen lapsille ja nuorille suunnattuja tietokirjojaan Opas aurinkokun-taan ja Opas avaruuslennoille lainattiin vuonna 2013 yhteensä yli 6700 kertaa. Hotakainen sai lainauskorvausta näistä lainoista hieman yli 435 euroa.

8

Eduskunnan lainauskorvauksesta toteamaaValtiovarainvaliokunta”Lainauskorvausjärjestelmän alkuvuosina lainauskorvauk-siin oli käytettävissä 3 milj. euroa, mutta sen jälkeen siihen on tehty pieniä korotuksia. – – Näidenkin korotusten jäl-keen lainauskorvauksen taso on vielä paljon jäljessä yleises-tä pohjoismaisesta tasosta. Lainauskorvausjärjestelmää ei ole myöskään laajennettu koskemaan tutkimus- ja opetus-kirjastoja. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainauskorvausten tasoa pyritään edelleen nostamaan ja että tiukasta talous-tilanteesta huolimatta löydetään myös keinot lainauskor-vauksen laajentamiseen tutkimus- ja opetuskirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen.” (VaVM 34/2013)

”[Lainaus]korvauksen määrärahat ovat olleet riittämättö-miä, ja järjestelmä kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Tut-kimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot eivät ole lainauskorvausjärjestelmän piirissä, mutta soveltamisalan laajentaminen edellyttäisi tekijänoikeuslain 19 §:n 3 mo-mentin muuttamista. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että lainauskor-vauksiin varattu määräraha korotetaan asteittain sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta.” (VaVM 39/2012) Lausuma hyväksyttiin valio-kunnan esittämässä muodossa.

”Lainauskorvauksen määrärahat ovat kuitenkin koko ajan olleet riittämättömät, jotta tekijät saisivat kohtuullisen kor-vauksen. – – Lainauskorvausjärjestelmä myös kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Sen vuoksi valiokunta kiirehtii toimen-piteitä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta eli sii-tä, että mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa pal-velevien kirjastojen ottaminen lainauskorvausjärjestelmän piiriin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainauskor-vauksiin varattu määräraha asteittain korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teosten-sa lainaamisesta.” (VaVM 26/2011)

Sivistysvaliokunta”Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan lausunnossa suojattujen teosten tekijöille maksettavasta laina-uskorvauksesta sanottuun ja toteaa, että korvausten saamiseksi muihin Pohjoismaihin verrattavalle tasolle määrärahoja tulee edelleen nostaa mm. tiede- ja kurssikirjastojen saamiseksi laina-uskorvauksen piiriin.” (SiVL 18/2013)

”Sivistysvaliokunta painottaa, että lainauskorvausten osalta tar-vitaan pitkän aikavälin ohjelma, joka nostaa korvaukset Poh-joismaiselle verrannolliselle tasolle. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että lainauskorvausjärjestelmä kohtelee eri teoslajeja eri tavalla, sillä tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot eivät ole lainauskorvausjärjestelmän piirissä. – – Edellä sanotun johdosta sivistysvaliokunta esittää, että valtiovarainva-liokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan lau-suman: Eduskunta edellyttää, että kirjastojen lainauskorvausjär-jestelmää uudistetaan siten, että se kattaa yleisten kirjastojen lisäksi myös opetusta ja tutkimusta palvelevat kirjastot ja että lainauskor-vausten määrä selkeällä pitkän aikavälin ohjelmalla nostetaan kir-jailijoiden kannalta kohtuulliselle tasolle.” (SiVL 10/2012) Lausuma hyväksyttiin valiokunnan esittämässä muodossa.

”Laadukas suomalainen kirjallisuus muodostaa oleellisen sisäl-lön kirjastojen toiminnassa. Sen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä myös turvata tekijöille kohtuullinen korvaus näiden sisältöjen lainaamisesta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lainauskorvaukset Suomessa ovat huomattavasti alhaisemmalla tasolla verrattuna moniin muihin maihin.” (SiVL 9/2011)

”Kirjastojen toiminnalla on huomattava merkitys teosten saatta-misessa yleisön saataville ja sitä kautta vaikutus myös oikeuden-haltijoiden taloudellisten etujen toteutumiseen. Valiokunnan lausumaehdotus: Eduskunta edellyttää, että valtion talousarvi-ossa osoitetaan lisämääräraha, jolla mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen tekijänoikeus-lain 19 §:n tarkoittaman lainauskorvausjärjestelmän piiriin.” (SiVM 15/2006) Lausuma hyväksyttiin valiokunnan esittämässä muo-dossa.

9

• Tekijänoikeus on luovan alan perusta ja vahva tekijänoikeussuoja on kansallinen kilpailutekijä.

• Tekijänoikeuden keskeinen tavoite on turvata tekijän mahdollisuus elää luovalla työllä.

• Tekijänoikeusjärjestelmän ja poliittisen päätöksenteon tulee turvata luovan työn tekijöiden asema sekä mahdollistaa kohtuullinen korvaus tehdystä työstä.

• Lisäämällä luovan työn kannustavuutta yksilötasolla luodaan edellytyksiä luovan alan yrittäjyydelle sekä luovan alan ja talouden kasvulle.

• Kannustavuutta voidaan lisätä uudistamalla tekijänoikeuskorvausten verotusta siten, että tekijä voisi ohjata henkilökohtaiset korvauksensa määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi.

suomi tarvitsee kannustavaa ja oikeudenmukaista tekijänoikeuspolitiikkaa

toimiva tekijänoikeus turvaa luovan työn tekemisen ja luovan alan toimintaedellytykset

• Tekijänoikeus on luovan alan perusta ja vahva tekijänoikeussuoja on kansallinen kilpailutekijä.

• Tekijänoikeuden keskeinen tavoite on turvata tekijän mahdollisuus elää luovalla työllä.

• Tekijänoikeusjärjestelmän ja poliittisen päätöksenteon tulee turvata luovan työn tekijöiden asema sekä mahdollistaa kohtuullinen korvaus tehdystä työstä.

• Lisäämällä luovan työn kannustavuutta yksilötasolla luodaan edellytyksiä luovan alan yrittäjyydelle sekä luovan alan ja talouden kasvulle.

• Kannustavuutta voidaan lisätä uudistamalla tekijänoikeuskorvausten verotusta siten, että tekijä voisi ohjata henkilökohtaiset korvauksensa määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi.

suomi tarvitsee kannustavaa ja oikeudenmukaista tekijänoikeuspolitiikkaa

11vaalikauden tavoitteet 2015-2019

Tekijänoikeusjärjestelmän ja poliittisen päätöksente-on tulee turvata luovan työn tekijöiden asema sekä mahdollistaa kohtuullinen korvaus tehdystä työstä. On huolehdittava, että Suomessa syntyy jatkossakin hyvää luettavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa. Kirjallisuuden alalla tekijänoikeudet ovat erityisen tärkeitä siksi, että monelle kirjallisuuden tekijälle tekijänoikeuskorvaukset ovat ainoaa varsinaista tuloa. Tekijänoikeudellisten markkinoiden toimivuus on luovan talouden toiminnan edellytys. Tekijänoike-uslainsäädäntöä kehitettäessä ensisijaista on turvata kulttuurin tekemisen mahdollisuudet ja elinvoimaisuus Suomessa. Tekijänoikeuden merkitys kotimaiselle kulttuurialalle tulee ottaa huomioon toteutettaessa ja organisoitaessa tekijänoikeusasioiden valmistelua. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllis-tävät 4,3 % Suomen työvoimasta ja luovat 4,8 prosenttia BKT:stämme. Suomi on tekijänoikeuden merkityksen suhteen EU:n kärkimaita. Tekijänoikeustyöpaikkojen osuudessa olemme jaetulla toisella sijalla ja BKT-osuu-dessa jaetulla kolmannella sijalla.1 Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry:n ja Taloustutkimuksen vuosittain toteuttaman Tekijänoi-keusbarometrin mukaan suomalaiset kuluttajat pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä. 2 Tekijänoikeuksien edistämi-seksi ja suojaamiseksi tekijänoikeuslaissa tulee määritellä riittäviä keinoja piratismin estämiseen.

1 Industry-Level Analysis Report, September 2013, European Patent Office2 Tekijänoikeusbarometri 2014

Kulttuurilla on suuri merkitys paitsi suomalaiselle yh-teiskunnalle, myös taloudelle ja työllisyydelle. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta kertyviä varoja käytetään myös kotimaisen kulttuurin edistämiseen. Tulevan vaalikauden aikana hyvitysmaksun tuotto tulee nostaa EU-lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Luovan alan tekijöiden tulonmuodostuksen ja verotuksen tulee olla kannustavaa ja mahdollistaa tekijän keskittyminen luovaan työhön. Tekijänoikeus- korvaukset eivät ole palkkatuloa vaan käyttökorvausta, mutta niitä verotetaan henkilökohtaisen ansiotulove-rotuksen mukaan. Ne kuitenkin vaikuttavat etuuksia pienentävästi esimerkiksi työttömyys- ja sairauspäivära-hoihin sekä asumistukeen. Tekijänoikeustulon kohtelu sosiaaliturvan ja etuuksien määrittelyssä on saatava yhdenvertaiseksi pääomatulon ja yrittäjän elinkeinotu-lon kanssa. Osalla suomalaisista ammattimaisista kirjallisuu-den tekijöistä on työhönsä liittyvää yritystoimintaa. Teki-jän tulisi voida ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä tekijänoikeuskor-vaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen tekijän omalle yhtiölle ole mahdollista. Korvausten maksaminen tekijän omistamalle yritykselle mahdollistaisi investoinnit ja yritystoiminnan laajentamisen. Verokäytännön muuttaminen myös vauhdittaisi luovan alan kasvua ja loisi maahamme uut-ta työtä. Kulttuuriyrittäjyyden ja luovien alojen työpaik-kojen syntyminen on koko yhteiskunnan etu.

sanasto.fi kirjaelää.fi

Kuvat:

Vas. Teos/Heini Lehväslaiho WSOY/Kristian Tervo Teos/Ida Pimenoff Otava/Katja Lösönen Otava/Jouni Harala

Vas.Otava/Katja Lösönen AmanitaOtava/Pekka Holmström Veikko SomerpuroTeos/Cata Portin

Vas.Tammi/ Pertti Nisonen Otava/ Irmeli Jung Teos/Heini LehväslaihoSiltala/Laura MalmivaaraAamuposti/Tarja Heikkonen

Otava/ Ari Heinonen Kari Likonen