SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti 2/2011

BI muuntuumobiiliksi

Ennusteet tehostavatydintoimintojen

optimointia Finnairilla

Big datasta kilpailuetua

Vähittäiskauppa lähti digimaailmaan

2/20112

RU

N.S

AS

SIS

ÄLT

Ö

sisältö

SAS INSTITUTE OY:N SIdOSRYhmÄLEhTI

”Analyysi vie huipulle”

Analytiikka auttaa Finnairia optimoimaan ydintoimintoja

Vähittäiskauppa mukaan digitaaliseen maailmaan

Ruokasuosituspalvelusta uusi suomalaisinnovaatio

Markkinointi reaaliaikaiseksi

Sanoma Magazines kehittää analyyttistä markkinointia

Analytiikka poimii kultajyvät big datasta

Danske Bank kehittää riskitietoisuuttaan

SAS tarjoaa etumatkaa Solvenssi II -kiireisiin

Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen välineeksi

Mitä vaaditaan, kun analytiikka tulee taloon?

Mobiili BI tuo tiedon kaikkialle

Uutisia

3

4

6

8

9

10

12

14

15

16

18

20

21

JULKAISIJAN JA TOIMITUKSEN TIEDOT. SAS Institute Oy on SAS Institute Inc:n (Cary, NC, USA) tytäryhtiö. SAS Institute Inc. on maailman johta-va analyyttisten liiketoimintaratkaisujen ja -palvelujen toimittaja. SAS on SAS Institute Inc:n rekisteröity tavaramerkki. run.sas on SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy 3–4 kertaa vuodessa. Osoitelähde: SAS Instituten asiakas- ja markkinointirekisteri. Julkaisija: SAS Institute Oy. Käyntiosoite: Innopoli II, Tekniikantie 14, Espoo. Postiosoite: PL 85, 02151 Espoo. Puhelin: (09) 5255 71. Fax: (09) 5255 7200. Sähköposti: etunimi. sukunimi@sas.com. Web-sivut: www.sas.com/fi. Päätoimittaja: Saara Saalamo. Teksti ja kuvat: Press Features Oy, Kyytipojanpolku 1 A, 04300 Tuusula, puhelin: (09) 2393 160, 040 575 6011, sähköposti: jorma.t.mattila@pp.inet.fi. Ulkoasu: Helsinki Events Oy, puhelin: 040 7570 425, sähköposti: pia.ryd-man@helsinkievents.fi. Taitto: Salaperä Oy, puhelin: 044 550 1313, sähköposti: martti.nevanpera@gmail.com. Paino: Forssa Print 2011.

ANALYTIIKKA POIMII KULTAJYVÄT BIG DATASTA

Yrityksille kertyviä valtavia datamääriä on alettu kutsua ”big dataksi”, joka avaa liiketoiminta-analytiikalle kokonaan uusia mahdollisuuksia, koska dataa voidaan nykyteknologialla analysoida käsittämättömän nopeasti. SAS tarjoaa useita uusia menetelmiä korkean laskentatehon tietojenkäsittelyyn.

2/2011

12

441 612Painotuote

PEFC/02-31-162

32/2011

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S

Kun ilmiöille löydetään syyt, päätöksenteolle saa-daan paljon parempaa tukea kuin vain raportoimalla, mitä on tapahtunut.

”Analyysivie huipulle”

Tietoviikko-lehti otsikoi yllä olevin sanoin laajan artikkelinsa analytiikan hyödyntämisestä S-ryhmässä. Kauppalehti kirjoitti samasta aiheesta otsikolla ”Tietotulvan hallinta nousee kilpailueduksi”. media kiinnos-tui, koska S-ryhmä on yhteistyössä SASin kanssa vienyt analytiikan liiketoiminnassaan niin pitkälle, että ryhmää pidetään vähittäiskaupan alalla jo maailman johtavana analytiikan hyödyntäjänä.

Liiketoiminta-analytiikkaa ovat alkaneet tarjota jos vaikka mitkä it-alan toimijat, koska markkinoilla kiinnostus analytiikkaa kohtaan kasvaa nyt nopeasti. Siksi on yhä uudestaan tarve tarkentaa, mikä todella on analytiikkaa ja mikä ei.

Itselläni meni hiljattain auto lunastukseen liikenneonnettomuuden vuoksi. Se toi mieleeni, kuinka yksi SASin kilpailija julkisti pari vuotta sitten näkyvästi Tiehallinnolle toimittamansa ratkaisun, joka esittää eri tieosuuksilla tapahtuneet onnettomuudet taulukko- ja karttamuo-dossa. Samoihin aikoihin me julkistimme sähköisessä uutiskirjees-sämme SAS-maailmassa aivan rutiininomaisen uutisen siitä, kuinka helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto oli SASin avulla analysoinut, miksi liikenneonnettomuuksia tapahtuu ja erityisesti, mikä on liiken-nevalo-ohjauksen vaikutus onnettomuuksiin.

Perinteinen raportointi vastaa tyypillisesti kysymyksiin mitä, mis-sä, milloin ja kuinka paljon. Niihin tuo kilpailijan toimittama ratkaisu-kin ilmeisesti vastasi. Lisämausteina raportointiin voi liittyä ad hoc -kyselyitä, porautumista ja hälytyksiä. Kaikkea tätä on SASillakin tehty maailmansivu, mutta analytiikkaa se ei vielä ole. Eikä sellai-seksi muutu, vaikka raportointia kuorrutettaisiin kaikilla nykyaikaisen raportointitekniikan hienouksilla, joita tietenkin on myös SASilla.

Analytiikka alkaa siitä, kun vastataan kysymykseen miksi jokin asia tapahtui. Kun ilmiöille löydetään syyt, päätöksenteolle saadaan paljon parempaa tukea kuin vain raportoimalla, mitä on tapahtunut.

Syvemmälle analytiikassa mennään, kun ryhdytään ennusta-maan, mitä tapahtuu tai voisi tapahtua seuraavaksi ja miten se vaikuttaa yrityksen toimintaan. Analytiikan avulla myös optimoidaan toimintaa vastaamalla kysymyksiin siitä, mitä kannattaisi tehdä ja mikä olisi paras mahdollinen vaihtoehto. Tätä S-ryhmäkin SASilla tekee, samoin Finnair, jonka analytiikasta kerromme tässä lehtem-me numerossa.

Parhaatkin analyysit jäävät merkityksettömiksi, jos yrityksellä ei ole ylimmästä johdosta lähtien halua ja kykyä käyttää analyysien tuloksia hyväksi päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. Esimerkiksi S-ryhmällä halua ja kykyä on ollut, ja tulokset puhuvat puolestaan.

Johan SandellMarketing Directorjohan.sandell@sas.com

T ähän asti Finnair on tehnyt oman liikennesuunnittelunsa pohjaksi arvi-oita liikenne- ja matkustajavirtojen

kehityksestä manuaalisesti historiadatan perusteella. Tilastomatemaattisia analyy-sivälineitä yhtiö ei ole aiemmin käyttänyt markkinoiden kasvun ennustamiseen.

”On vain oletettu, että markkinat kas-vavat vuodessa jonkun tietyn prosenttiluvun verran”, kertoo Assistant Vice President, Business Controller Jukka Lahtinen, joka vastaa yhtiön liikenteen, verkoston ja laivas-ton suunnittelusta.

Nyt käynnissä on projekti, jossa ote-taan käyttöön SAS-analytiikka liikenne- ja matkustajavirtojen ennustamiseen Origin-Destination-tasolla. OD-taso tarkoittaa tie-

tystä kaupungista tiettyyn toiseen kaupun-kiin suuntautuvia matkustajavirtoja, jotka jollain lailla liittyvät Finnairin nykyiseen tai mahdolliseen reittiverkostoon.

Finnairilla on esimerkiksi Euroopas-sa viitisenkymmentä kohdetta ja Aasiassa kymmenen. Pelkästään niistä syntyy 500 yhtiölle relevanttia OD-paria. Eurooppa-laisten ja kotimaisten kohteiden kesken OD-pareja syntyy vielä huimasti enemmän.

Lisäksi ennusteissa otetaan huomioon myös reitit, joista Finnair lentää itse vain yhden osuuden. Esimerkiksi Australiaan yhtiöllä ei ole omia lentoja, mutta matkusta-jat voivat lentää sieltä One World -kumppanin Qantasin lennolla Singaporeen tai Hongkon-giin ja jatkaa sieltä Finnairilla Helsinkiin ja

vaikkapa Helsingistä vielä muualle joko Fin-nairin tai jonkun muun yhtiön lennolla.

”OD-parien määrä on siis valtava. Sen takia ennusteiden tekeminen käsipelillä on tie-tysti täysin mahdotonta. Tarvitaan automa-tisoituja ennustetyökaluja”, Lahtinen toteaa.

Ennusteita 1–2 vuodeksi eteenpäin

Finnairille potentiaalisten OD-parien väli-siä matkustajavirtoja on Lahtisen mukaan tarkoitus ennustaa koskien koko jaettavissa olevaa markkinaa eli kaikkien kyseisillä rei-teillä liikennöivien yhtiöiden yhteenlaskettu-ja matkustajamääriä.

2/20114

Analytiikka auttaa Finnairia optimoimaan ydintoimintojaFinnair ryhtyy ennustamaan liikenne- ja matkustajavirtoja aiempaa tarkemmin automatisoitujen analytiikkatyökalujen avulla. Tarkemmat ennusteet auttavat yhtiötä optimoimaan yhä paremmin liiketoiminnan ydinalueita, kuten reittivalikoimaa, aikatauluja ja konekaluston allokointia reiteille.

OP

TIm

OIN

TI

Ennusteiden pohjalta laadittava liikenne ohjelma ohjaa Finnairin kaikkea toimintaa. Kaikki muu toimii sen perusteella, mihin ja milloin lentokoneet menevät ja tulevat.

52/2011 52/2011

”Esimerkiksi Pariisin ja Tokion välillä me emme suinkaan ole ainoa jakaja markkinoilla, eikä kaikki liiken-ne niiden välillä kulje Helsingin kautta. Siitä markkinasta pyrimme saamaan oman osuutemme ja ohjaamaan Hel-singin kautta oman siivumme siitä lii-kenteestä.”

Ennusteita Finnair tekee lyhyelle ja keskipitkälle aikavälille, koska lento-yhtiöillä täytyy olla julkaistut reitit ja aikataulut 1–1,5 vuodeksi eteenpäin, ja liputkin ovat myynnissä noin vuodeksi eteenpäin.

”Vuosi, puolitoista tai ehkä kaksi vuotta on se aikaväli, jolle me pyrim-me ennustamaan matkustajavirtoja ja tekemään sen pohjalta liikennesuun-nittelua eli sitä, mihin lennämme, kuin-ka usein ja millä kalustolla.”

Ennusteiden pohjaksi Finnair hankkii dataa useista kansainvälisistä tietolähteistä. Datan laatua paranne-taan muun muassa täsmäyttämällä eri lähteiden tietoja toisiaan ja Finnairin omia tietoja vasten.

Matkustajamäärien ennustami-sessa selittävinä tekijöinä käytetään Lahtisen mukaan tyypillisesti esimer-kiksi bruttokansantuotteen ja inves-tointivirtojen muutoksia lentoreittien kohde- tai lähtömaissa.

Ennusteiden laadun oltava kohdallaan

SASilla tuotetut ennusteet matkus-tajamääristä syötetään Finnairilla Lufthansa Systemsin toimittamaan lii-kenteensuunnittelutyökaluun. Lisäksi sinne syötetään ennusteiden pohjalta suunniteltu Finnairin alustava liiken-neohjelma ja aikataulut.

Suunnittelutyökalu antaa jokaisel-le vaihtoehtoiselle reitille esimerkiksi Pariisista Pekingiin jonkun pisteytysar-von matkustajien näkökulmasta ottaen huomioon matkustusajan, vaihtojen määrän ja lentoyhtiön brändiarvon kaltaisia matkustajien tekemiin valin-toihin vaikuttavia tekijöitä. Lopputu-lemana suunnittelusovellus ennustaa, minkälaisen markkinaosuuden Finnair reitin matkustajavirroista saa.

”Voimme simuloida työkalulla eri vaihtoehtoja ottamalla joltain reitiltä lentoja pois ja lisäämällä lentoja jol-lekin reitille tai avaamalla jokin uusi kohde ja poistamalla jokin vanha.”

Finnair on käyttänyt suunnitte-lutyökalua aikaisemminkin, mutta

ei enää pariin vuoteen. Ongelmaksi osoittautui työkaluun syötetyn datan laatu. Jos datan eli matkustajavirtoja koskevien ennusteiden laatu ei ole koh-dallaan, ei sitä ole työkalusta saatava lopputulemakaan.

”Kun olemme nyt ottamassa suunnittelutyökalua uudestaan käyt-töön, päätimme ensin panostaa sen sisään menevän datan laatuun”, Lah-tinen toteaakin.

Tehoa optimointiin

Ennusteiden pohjalta suunniteltava liikenneohjelma on Finnairin liike-toiminnan ytimessä, koska se ohjaa Lahtisen mukaan yrityksen koko toi-mintaa.

”Sen pohjalta kaikki muut toimin-not rupeavat suunnittelemaan omaa toimintaansa ja resursointejaan. Len-tokenttäinfrastruktuuri, huolto, cate-ring, matkatavaroiden ja rahdin käsit-tely ja kaikki muu toimii sen pohjalta, mihin ja milloin lentokoneet menevät ja tulevat.”

Liikenneohjelman laatimisen lisäksi analyyttiset työkalut autta-vat Lahtisen mukaan Finnairia myös tehostamaan muun muassa reittivali-koiman, koneiden allokoinnin ja aika-taulujen optimointia.

Euroopan reiteillä Finnairilla esimerkiksi on viisi eri konekokoa käytettävissä. Liiketoiminnan kan-nattavuuden kannalta on tärkeää pystyä optimoimaan matkustajamää-räennusteiden avulla yhä paremmin, millä koneella mikin reitti kannattaa lentää.

Aikatauluja optimoimalla voidaan puolestaan vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, kuinka suuria matkustajamää-riä tietyille lennoille saadaan. Pääosa lentoliikenteestä saapuu iltapäivällä Helsinkiin 15.00-16.00, ja kaukolii-kenteen suuri aalto lähtee 16.00–18.00.

”Siinäkin on mahdollista optimoida sitä, mitkä lennot esimerkiksi Euroopas-ta kannattaa tuoda sisään parhaaseen aikaan vähän ennen kello 16.00:sta, jol-loin vaihtoaika kaukolennoille on lyhin, ja mille lennoille kannattaa antaa vähän huonompi sisääntuloaika.”

Lentoja Finnairilla on päivit-täin pari sataa, joten aikataulujen optimointi käsin on erittäin vaikeaa. Analyyttiset työkalut sen sijaan mah-dollistavat Lahtisen mukaan paljon yksityiskohtaisemman optimoinnin. •

Analytiikka auttaa Finnairia optimoimaan ydintoimintoja

Finnairilla on Jukka Lahtisen mukaan varsin suuret odotukset uusia analyyttisiä työkalujaan kohtaan, koska ne mahdollistavat yhtiön liikenneohjelman paremman suunnittelun matkustajamääräennusteiden pohjalta ja auttavat myös optimoimaan keskeisiä ydintoimintoja.

2/20116

U usien ilmiöiden syntyvauhti ja kirjo vähittäiskaupassa ovat lähes hätkäh-dyttäviä, ja SASin Executive Advisor

For Retail Lori Schafer seuraa niitä Yhdys-valloissa jatkuvasti monelta eri näköalapai-kalta.

Hän on ollut ja on useiden amerikka-laisten vähittäiskauppaketjujen sekä Natio-nal Retailer Federationin hallituksen jäsen. Hän oli myös vähittäiskaupan ohjelmistoihin erikoistuneen MarketMaxin perustaja ja toi-mitusjohtaja ennen kuin SAS osti yrityksen.

Vähittäiskauppa on nyt Schaferin mukaan hyvää vauhtia ryhtymässä käyttä-mään sosiaalista mediaa. Noin 75 prosen-tilla kaikista suurista ketjuista on ainakin Facebook-sivusto. Monet ovat Twitterissä ja YouTubessa, mutta kaupan alan edel-läkävijät tekevät paljon muutakin.

Vähittäiskauppa mukaan digitaaliseen maailmaanVähittäiskauppa hakee kasvua uusista digitaalisista palveluista ja kaupankäynnin muodoista sekä analytiikasta. muutosvauhti on yhä kovempi, eikä pelkillä perinteisillä kasvutekijöillä enää pärjätä.

"Sosiaalinen media on muuttumassa sosiaaliseksi shoppailuksi ja kaupankäyn-niksi. Vähittäiskauppaketjut ovat esimer-kiksi alkaneet laittaa verkkokauppoja ja katalogeja Facebookiin", Schafer kertoo.

On syntynyt pelkästään sosiaaliseen kaupankäyntiin erikoistuneita yrityksiä, kuten Payvment, Adgregate Markets ja 8th Bridge.

Uutta on myös ryhmäostaminen, jossa diilitarjouksiin erikoistunut yritys neuvotte-lee kauppaketjujen kanssa isoja alennuksia tietyille tuotteille ja tarjoaa niitä asiakkaille sähköisissä kanavissa. Alan johtavia toimi-joita ovat Groupon, Livingsocial ja Google Offers.

Analytiikalla keskeinen rooli

Flash sales -yritykset, kuten Rue La La, MYHABIT, Gilt Groupe ja Hautelook, tekevät asiakkailleen yleensä päivittäin erittäin edullisen tarjouksen jostain luxus-tuotteesta, jota on saatavilla vain rajoitettu määrä rajoitetun ajan.

"Asiakkaat sen jälkeen kilpailevat, ket-kä ehtivät ostaa tuotteen online. Tämä on jo nyt kahden miljardin dollarin bisnes", Schafer kertoo.

Virtuaalipeleissä ja -maailmoissa, kuten CityVille ja ifeelgoods, ostetaan virtuaalisia tavaroita tai virtuaalirahaa oikealla rahalla. Asiakkaista 40 prosent-tia on 40-50-vuotiaita naisia eikä suin-kaan lapsia.

Markkinoille on tullut myös yri-tyksiä, jotka ovat erikoistuneet kupon-kitarjousten tekemiseen sosiaalisessa mediassa. PeopleDeals ja skuloop esimerkkeinä. Boutiques.com ja BSF.entre puolestaan ovat yrityksiä,

jotka tuottavat personoituja tarjouksia ja personoituja kauppoja.

"Sijaintipohjaisessa markkinoinnissa kuluttajille taas tehdään tarjouksia mobii-lilaitteisiin, kun he astuvat ostoskeskukseen tai ovat lähellä myymälää", Schafer sanoo.

Muun muassa Gap, Best Buy ja Macy's testaavat sijaintipohjaista markkinointia, johon esimerkiksi Foursquare ja Shopkick tarjoavat kauppaketjuille valmiita palvelu-ja. H&M toteuttaa omanlaistaan versiota MyTown-yrityksen kanssa.

H&M:n sovellus kutsuu myymälän lähellä olevan asiakkaan myymälään mobii-lilaitteen kautta ja antaa MyTown-mobiili-pelissä pisteitä asiakkaan myymälässä teke-mistä toimenpiteistä.

Lähes miljoona ihmistä on loggautunut mobiililaitteellaan H&M:n sivustolle pelin vuoksi, ja noin puolet heistä on astunut sisään myymälään jatkamaan peliä tutus-tumalla yrityksen tuotteisiin.

Kehitteillä on myös mobiilipalveluja, joiden avulla voi löytää tietoa tuotteista, hinnoista ja myymälöiden sijainnista ja tehdä ostoksia mobiilisti. Samaan aikaan kehittyy mobiilimaksaminen.

Kaikissa uusissa digitaalisissa kanavis-sa ja kaupankäyntitavoissa analytiikka on Schaferin mukaan keskeisessä asemassa. Sen avulla kauppa voi ymmärtää paremmin asi-akkaiden käyttäytymistä ja tarpeita, muoka-ta valikoimiaan niiden mukaisesti, koota kai-kista kanavista kokonaiskuvan asiakkaasta sekä kohdentaa markkinointia tehokkaasti.

"Esimerkiksi sosiaalisen median ana-lytiikan avulla kauppa pystyy seuraamaan, mitä asiakkaat puhuvat yrityksestä ja sen tuotteista Facebookissa, Twitterissä, blo-

Pitää olla sosiaalinen, toimia lokaalisti ja mobiilisti sekä personoida markki-nointia ja tarjontaa, Lori Schafer kiteyt-tää vähittäiskaupan uudet tuulet.

Lori Schaferin ja Bernie Brennanin best-seller-kirja kuvaa ja analysoi tarkasti uusia digimaailman ilmiöitä vähittäis-kaupassa.

72/2011 72/2011

VÄ

hIT

TÄIS

KA

UP

PA

Sosiaalinen ja mobiilimedia eivät Lori Schaferin mukaan korvaa vähittäiskau-passa kunnollista strategiaa, vaan vain laajentavat sitä. Yhdysvalloissa on nähty, että yritykset ovat epäonnistuneet, jos ne ovat kiiruhtaneet digimaailmaan sitomat-ta sitä kunnolla ydinstrategiaansa.

"Vähittäiskaupan täytyy miettiä, kuinka kuluttajille voidaan tehdä vastus-tamaton arvolupaus ja kuinka se kytke-tään ydinstrategiaan. On avattava yrityk-sen kulttuuria ja organisaatiota uuteen digiaikaan sekä nostettava sen avulla

oman brändin arvoa ja markkinaosuutta", hän korostaa.

Digitaalisen vähittäiskaupan monet pienet startup-yritykset eivät Schaferin mukaan välttämättä päädy suurten tekno-logiayritysten ostamiksi, kuten lukemat-tomille startup-yrityksille kävi internet-kuplan vuosina. Sen sijaan isot vähittäis-kaupat ovat jo alkaneet ostaa startup'eja, koska ne haluavat nopeasti mukaan digi-maailmaan.

Walmart esimerkiksi osti 300 miljoo-nalla dollarilla sosiaalisen median Kos-

mix-yrityksen, jonka kanssa jättiketju nyt kehittää WalmartLabs-nimellä kulkevaa "vähittäiskaupan uutta sukupolvea".

"Sitä kannattaa seurata tarkkaan", Schafer neuvoo.

Nordstrom-tavarataloketju puoles-taan on ostanut Hautelookin, koska ketju halusi päästä kasvaville flash sales -mark-kinoille nopeasti.

Verkossa jo valmiiksi toimineet Ama-zon.com ja eBay ovat kahmineet lukuisia vähittäiskaupassa toimivia digimaailman startup'eja. •

Suuret kauppaketjut ostavat startup'eja

geissa ja muualla. Se mahdollistaa nopean reagoinnin asioihin."

Starbucks-ketjusta on sosiaalisessa mediassa päivittäin noin 50 miljoonaa kommenttia. Yhtiö seuraa ja analysoi nii-tä ja pystyy nopeasti päättämään, mihin ja milloin on tarvetta jotenkin reagoida.

Mukaan on mentävä tai jää jälkeen

Schafer on kirjoittanut National Retailer Federationin aiemman puheenjohtajan Bernie Brennanin kanssa Amazon.comin bestselleriksi nousseen kirjan Branded! How Retailers Engage Consumers with Social Media and Mobility. Kirjan johtopäätökset

Schafer kiteyttää viiteen pääteesiin.Ensinnäkin, kommunikaatio kulutta-

jien kanssa ei ole enää työntävää, tarjon-tavetoista ja kaupan kontrolloimaa, vaan kysyntävetoista ja kuluttajien itsensä kont-rolloimaa.

"Kuluttajat itse etsivät tietoa, jota halu-avat kuulla, ja odottavat relevanttia, paikal-lista ja personoitua tarjontaa."

Toiseksi, kuluttajat käyttävät taitavasti teknologiaa. He löytävät kaiken tarvitse-mansa tiedon tuotteista ja palveluista, pys-tyvät vertailemaan hintoja ja tekevät edulli-sia ostoksia verkkokaupoista.

Kolmanneksi, kuluttajat odottavat voi-vansa tehdä ostoksia missä ja milloin halu-avat, joten kauppa on vietävä sinne, missä kuluttajat ovat.

"Monikanavakuluttajat haluavat pääs-tä kiinni kaupan brändiin ja tuotteisiin missä ovatkin, olipa kysymys sosiaalisesta mediasta, fyysisestä kaupasta, mobiililait-teesta, webistä, katalogista tai verkkomai-noksesta, ja he saattavat haluta ostaa tuot-teen heti, kun näkevät sen."

Neljänneksi, vähittäiskaupan täytyy lähteä mukaan sosiaaliseen ja mobiilime-diaan, koska kuluttajat joka tapauksessa puhuvat siellä vähittäiskaupan yrityksistä keskenään.

Viidenneksi, lähtemällä mukaan uusiin teknologioihin vähittäiskauppa pystyy kas-vattamaan markkinaosuuttaan.

"Jos mukaan ei lähde, jää jälkeen, sillä kilpailijat enemmin tai myöhemmin joka tapauksessa lähtevät", Schafer korostaa. •

Uusia digitaali-sia palveluja ja kaupankäynnin muotoja syntyy vähittäiskauppaan hengästyttävää tahtia.

2/20118

S uomalainen Digital Foodie Oy kehit-tää ja operoi monikanavaista ruoka-suosituspalvelua, josta käyttäjä saa

mieltymyksiään vastaavia reseptejä, valmiin ostoslistan ja jopa ruokien kotiinkuljetuk-sen.

Kuluttajien tarpeet ovat Digital Foo-dien toimitusjohtajan Kalle Koutajoen mukaan fragmentoituneet ruoka-asioissa yhä enemmän. Yksi haluaa käyttää ympä-ristöystävällisesti ja eettisesti tuotettuja elin-tarvikkeita, toinen suosii luomua ja kolmas lähiruokaa. Jotkut ovat karppausdieetillä, toiset herkuttelevat gourmet-ruuilla.

”Ihmisille on aikaa vievää löytää vähit-täiskaupan kymmenien tuhansien tuottei-den joukosta ne, jotka parhaiten sopivat heidän erityistarpeisiinsa. Fyysisessä myy-mälässä on omat rajoitteensa, mutta digi-taalinen palvelu on mahdollista räätälöidä jokaiselle kuluttajalle heidän näköisek-seen”, hän toteaa.

Tähän rakoon, kuluttajan ja kaupan väliin, Foodie on kehittänyt palvelun, jolle

käyttäjät voivat kertoa, minkälaisista ruuis-ta he pitävät ja mistä eivät. Ostokäyttäyty-mistä analysoimalla palvelu myös oppii koko ajan lisää jokaisen käyttäjän ruoka-mieltymyksistä.

Palvelu suosittelee käyttäjille juuri sopivia reseptejä ja tekee käyttäjän valin-tojen pohjalta valmiin ostoslistan konk-reettisista tuotteista hintoineen. Napin pai-nalluksella saa tarkempaa tietoa tuotteiden valmistajasta, ravintoarvoista ja muusta, jatkossa jopa siitä, miltä maatilalta naudan-liha tai perunat ovat peräisin.

”Yleisimmällä tasolla kyse on siitä, että palvelumme mahdollistaa ihmisille fiksum-man kuluttamisen”, Koutajoki sanoo.

Palvelua siellä, missä ihmiset ovat

Palvelu on Koutajoen mukaan viety sinne, missä ihmiset ovat. Se toimii verkkopal-veluna Foodien omalla web-sivustolla ja

Ruokasuosituspalvelusta uusi suomalaisinnovaatio

Facebookissa sekä mobiilisti iPhonessa/iPadissa, Android-laitteissa ja Nokian äly-puhelimissa.

Palvelu synkronoi käyttäjän ostoslistaa eri alustojen kesken. Jos vaimo vaikkapa tekee ostoslistan kotikoneella webissä, avio-mies näkee sen kännykässään, voi muokata sitä ja tehdä ostokset matkalla töistä kotiin.

Paikan päällä ruokakaupassa tuotteet järjestyvät ostoslistalla myymälän yleisen kohtaamisjärjestyksen mukaan, kun on valinnut käyttämänsä myymälän. Puheli-men näytölle saa myös myymälässä asioi-dessa myymäläkohtaisia tuotenostoja puhe-limen paikkatietoon pohjautuen.

Palvelussa voi Facebookin tapaan peukuttaa reseptejä ja tuotteita sekä seu-rata ystävien ja samat ruokamieltymykset omaavien ihmisten peukutuksia, joista saa ideoita päivän ruokalistalleen. Voi myös itse kirjoittaa tai lukea toisten kirjoittamia arvi-oita tuotteista ja resepteistä.

Suomessa S-ryhmä sai yksinoikeudet

Suomessa Digital Foodie on lisensoinut pal-velunsa yksinoikeudella S-ryhmälle. Kuka tahansa voi toki palvelua käyttää, mutta tuotteet ja tuotetiedot sekä niihin liittyvät interaktiiviset toiminnot koskevat S-ryh-män myymälöiden valikoimia.

Pääkaupunkiseudulla palvelusta voi tilata jopa kotiinkuljetuksen ostoksilleen Gastronautilta, joka hoitaa S-ryhmän kotiinkuljetuksia.

Digital Foodie perustettiin reilut kak-si vuotta sitten. S-ryhmän kanssa palvelua alettiin pilotoida helmikuussa 2010. Nyt palvelulla on Koutajoen mukaan jo 120 000 yksittäistä käyttäjää Suomessa.

Ulkomaille yhtiö tähtää markkinoi-den kypsyydestä riippuen erilaisin konsep-tein. Yhtiön ansainta perustuu Koutajoen mukaan käyttölisenssiin ja markkinan ollessa riittävän iso myös kohdennettuun mainosmyyntiin. Sopivin ansaintamalli valitaan aina markkinakohtaisesti.

Joulukuussa Foodie on julkistamassa palvelun Iso-Britanniassa, jossa se on kyt-ketty saumattomasti Tesco-ketjun kotiin-kuljetuksiin ja tuotevalikoimiin. •

Foodie ei ole Kalle Koutajoen mukaan push-kanava, vaan se tarjoaa käyttäjille todella henkilökohtaista palvelua ja oikeasti helpottaa asiointia ruokakaupan kanssa.

NÄ

KÖ

KU

Lm

IA

92/2011

monissa yrityksissä luullaan, että markkinointi on reaaliaikaista, kun viime yönä tehdyssä ajossa valitulle kohderyhmälle tarjotaan tänään personoitu markkinoin-tiviesti sähköisessä kanavassa. Ikävä kyllä on sanot-tava, että se ei oikeasti vielä ole reaaliaikaista. Tiedot asiakkaiden käyttäytymisestä perustuvat silloin korkein-taan eilisen päivän dataan, ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä.

Asiakas on saattanut eilen illalla tai tänä aamuna vaikkapa käydä yrityksen web-sivustolla tutkimassa jotakin tuotetta tai antamassa palautetta. Yöllä valittu markkinointiviesti saattaa mennä täysin hukkaan, koska käytettävissä ei ollut tuoreinta tietoa asiakkaasta.

Etukäteen valittuihin kohderyhmiin perustuvat out-bound-kampanjat ovat yhä useammin korvautumassa inbound-tyyppisellä markkinoinnilla. Siinä asiakkaan tietty teko jossain kanavassa laukaisee tarjouksen tekemisen tai mainoksen näyttämisen asiakkaalle. Reaaliaikaisuudesta on kysymys, jos päätös siitä, mitä asiakkaalle silloin tarjotaan, syntyy juuri sillä hetkellä tehtävän analyysin pohjalta. Nykyteknologialla tälläinen reaaliaikainen markkinointi on mahdollista.

Esimerkiksi asiakkaiden web-käyttäytymisen tutki-minen on perustunut tähän asti lokitietoihin, joita on analysoitu jälkikäteen ja saatu tulokset ehkä seuraava-na päivänä. Uusimmalla teknologialla asiakkaan web-

käyttäytymistä koskeva data saadaan suoraan hänen selaimeltaan. Tällöin voidaan käyn-nistää välittömästi

analyysi, joka käyttää myös muista kanavista

viime sekunteihin asti saatuja tietoja asiakkaan käyt-täytymisestä ja tuottaa millisekunneissa asiakkaan sen hetkiseen tilanteeseen sopivimman markkinointivies-tin.

Päätöksenteon luovuttaminen automaattisesti ja reaaliaikaisesti toimivalle päätöksentekokoneelle saat-taa joissain herättää huolta. Takana kuitenkin ovat yrityksen itsensä laatimat säännöt, joiden mukaisesti päätöksentekokone toimii, ja koneen valittavana on vain yrityksen itsensä laatimia vaihtoehtoisia markki-nointiviestejä.

Markkinointireaaliaikaiseksi

huolta ehkä herättävät myös asiakkaiden tietoturva sekä liian isoksi paisuva ja vaikeasti hallittava määrä päätöksentekopuita, joilla analytiikka pisteyttää asiak-kaita ja heille sopivia viestejä. Näihin huolenaiheisiin on kuitenkin ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä jo olemassa.

Teknologian puolesta reaaliaikaista markkinointia voidaan hyödyntää webin lisäksi muissakin kanavissa call centereistä mobiilikanavaan asti. Yhdysvalloissa eräät vähittäiskaupat tulostavat jo kassakuitin taakse kullekin asiakkaalle relevantteja mainoksia reaaliaikai-sen analytiikan avulla. Samaa voi tehdä myös pankki-automaatin näytöllä. mahdollisuuksia on loputtomiin, ja edelläkävijöinä ovat maailmalla toimineet pankit ja vakuutusyhtiöt.

massamarkkinoinnin response rate jää tyypillisesti 2–3 prosenttiin. Analyyttisesti valituilla kohderyhmillä päästään parhaimmillaan 15–20 prosenttiin. Reaali-aikaisen analytiikan ja päätöksenteon avulla on ylletty jopa 40 prosenttiin. Se houkuttaa yhä useampia yrityk-siä.

Olli EkBusiness Advisorolli.ek@sas.com

Response rateyltänyt jopa

40 prosenttiin.

2/201110

M arkkinoinnin automaa-tioratkaisun raken-taminen on Sanoma

Magazinessa edennyt ensim-mäisen osaprojektin tuotosten käyttöönottovaiheeseen. Osa-projektissa pystytettiin asiak-kuustietovarasto ja sen päälle omat data martit analytiikkaa ja markkinoinnin automatisointia varten.

”Ensimmäisessä vaiheessa muodostamme niiden avul-la kyvyn tuottaa eri kanaviin myynnin kohderyhmiä lehtiti-lausten uusmyyntiä ja jonkun verran muidenkin tuotteiden, kuten kirjojen ja kerhojen, uus-myyntiä varten”, CRM-päällik-kö Pentti Pykälä kertoo.

Kohderyhmiä muodoste-taan ratkaisun avulla suora-markkinointikirjeitä, telemark-kinointia ja sähköpostimarkki-nointia varten.

Jo aloitetussa toisessa osaprojektissa ratkaisua laa-jennetaan jatkomyynnin koh-deryhmien tuottamiseen. Asia-kaskontaktoinnin ja myynnin tarvettahan lehtitalossa syntyy myös silloin, kun lehden määrä-aikaistilaus päättyy tai asiakas irtisanoo kestotilauksen.

”Toisessa osaprojektissa laajennetaan markkinoinnin automatisoinnin data martia ja muodostetaan siihen kolman-neksi subjektitasoksi tilaussub-jekti. Asiakassubjekti ja talous-subjekti siinä ovat jo olemassa.”

Uusmyynti kohdistuu nimenomaan henkilöön, mut-ta myös kotitalous on otettava huomioon, koska kotitalo-

uksiin harvemmin halutaan saman lehden tilauksia useam-malle henkilölle. Jatkomyynti taas kohdistuu päättyneeseen tai päättymässä olevaan tila-ukseen ja sen takana olevaan asiakkaaseen, joten subjektita-soksi tarvitaan myös tilaus.

Kohderyhmät on valittava tarkkaan

Sanoma Magazines Finland julkaisee yli neljääkymmentä aikakauslehteä Kodin Kuva-lehdestä ja Me Naisista aina Tiede-lehteen, MikroBittiin ja Aku Ankkaan asti, joten markkinoinnin kohderyhmien tarkka valinta on keskeinen lii-ketoiminnan haaste.

Asiakaskontaktointi on lehtitalolle melkoinen kustan-nuserä, koska asiakkaita ja kampanjoita on paljon. Lisäk-si markkinoinnissa on otetta-va huomioon, että yksittäisiä asiakkaita ei pommiteta liian monilla eikä varsinkaan epä-relevanteilla markkinointivies-teillä.

Lehtitalon pitäisikin Pykä-län mukaan osata kontaktoi-da sellaisia asiakkaita, jotka todennäköisimmin ovat suopei-ta tehdyille tarjouksille, tilaavat lehden ja korkealla todennäköi-syydellä myös pysyvät tilaajina pitkään.

”Liiketoimintahaastee-na on tehdä tarjous oikeasta lehdestä oikealle asiakkaalle oikeaa kanavaa pitikin ja jopa oikea-aikaisesti. Ei ole ollen-

Sanoma Magazines kehittää analyyttistä markkinointiamaan johtava aikakauslehtitalo Sanoma magazines Finland Oy kehittää markkinoinnin kohdentamista analyyttisellä SAS-ratkaisulla, jonka avulla asiakkaille kyetään entistä paremmin tarjoamaan oikeaa lehteä oikeassa kanavassa oikeaan aikaan.

Eero Perttusen (vas.), Päivi Piiponniemen ja Pentti Pykälän mukaan tehokas analyyttinen markkinoinnin automaatiojärjestelmä auttaa Sanoma Magazinea tekemään asiakkaille entistä osuvampia tarjouksia.

mA

RK

KIN

OIN

TI

112/2011

Sanoma Magazines kehittää analyyttistä markkinointiakaan sama, että lapioisimme tarjouksia minne sattuu sen sijaan, että pystymme mah-dollisimman tarkkaan analyyt-tiseen kohdistamiseen”, hän toteaa.

Kaikki Sanoma Magazine Finlandin julkaisemat lehdet eivät suinkaan kilpaile kes-kenään samoista asiakkaista ikään kuin itsenäisinä yhden lehden yrityksinä. Toimintaa ohjataan asiakashallintajohtaja Eero Perttusen mukaan koko-naisuutena, ja markkinointia tarkastellaan yhtä hyvin yksit-täisen asiakkaan kuin yksittäi-sen tuotteenkin kannalta.

Harkittua kontaktointia

Jos asiakkaalle voidaan lähet-tää vain yksi viesti, analytiikan avulla on Pykälän mukaan suh-teellisen helppo valita, mikä on paras tarjous, joka todennäköi-simmin johtaa lehtitilauksen tekemiseen.

”Voimme pisteyttää asiak-kaita ja hakea todennäköisintä tuotetta, jonka he tilaisivat. Tai voimme lähestyä asiaa myös kannattavuuden näkökulmasta ja tehdä odotusarvoltaan kan-nattavimman kontaktin.”

Jos asiakasta voidaan kontaktoida useammin kuin kerran, joudutaan miettimään, missä järjestyksessä hänelle mitäkin kannattaa tarjota.

”Asiakashäirintää tieten-kin pyritään välttämään. Se on rajoittava tekijä. Emme voi aja-tella, että oikein hyvänoloisia asi-akkaita kontaktoitaisiin erittäin usein. Yhteydenotot tehdään harkitusti, ja siinäkin analytii-kalla tietysti on roolinsa.”

Myös asiakkaiden kana-vapreferenssejä pystytään ana-lysoimaan ja pisteyttämään asiakkaiden aiempaan käyt-täytymiseen perustuen. Sano-ma Magazinella on Pykälän mukaan niin paljon asiakasta-

kulkevaa liiketoiminnan uudis-tamishanketta. Siinä vanhoja operatiivisia asiakashallinta-, tilaus- ja taloushallinnon jär-jestelmiä korvataan SAP-rat-kaisulla.

SAS-ratkaisun roolina kokonaisuudessa on Pykälän mukaan tukea myyntiä ja asia-kaskontaktointia analytiikalla, kun SAPilla taas hoidetaan operatiivinen asiakkuudenhal-linta, johon kuuluvat tilausten-käsittely, lehtien lähettäminen, laskutus, reskontra ja yhteydet talousjärjestelmiin.

Yhtiössä päädyttiin SAS-ratkaisuun muun muassa sik-si, että sen käytöstä SAPin kanssa oli toimiva referenssi omassa konsernissa, Sanoma Magazines Netherlandissa. Lisäksi yhdessä suomalaises-sa aikakauslehtitalossa SASin ratkaisu on ollut jo pitkään käytössä.

”Oli näyttöä siitä, että tämän ympäristön saa toimi-maan sekä SAPin kanssa että Suomessa”, Pykälä toteaa.

Uusmyyntiä ja jatko-myyntiä tukevien toimintojen valmistuttua SAS-ratkaisun hyödyntämismahdollisuuksia on hänen mukaansa tarkoitus laajentaa vielä tulevissakin osa-projekteissa, mutta nii-den sisältöä ei ole lyöty lukkoon.

” Vo i s i ajatella, että ne koostu-vat asioista, kuten rapor-tointi, ana-lytiikan käy-tön laajen-taminen ja digitaalisten yhteystieto-jen tiiviimpi hallinta. Kyse on enemmänkin jatkuvasta proses-sista kuin ajatuksesta, että nyt talo on valmis eikä siihen tehdä enää mitään lisäsiipiä.” •

pahtumia, että niistä kyetään aika hyvin nostamaan esiin asi-akkaat, jotka selvästi suosivat jotain tiettyä kanavaa.

”Asiakkaan tilaustoden-näköisyys onkin jokin tuote-kohtaisen ja kanavakohtaisen tilaustodennäköisyyden tulo. Kumpikin näkökulma täytyy ottaa huomioon.”

Sähköisen kanavan käyttö markkinoinnissa on Sanoma Magazinessakin lisääntynyt viime vuosina. Liiketoiminta-prosesseista vastaavan johtajan Päivi Piiponniemen mukaan sen käyttö kasvaa edelleen.

”Me tietenkin mielellämme palvelemme niitä asiakkaita, jotka haluavat saada tarjouksia sähköpostitse tai muissa säh-köisissä ympäristöissä”, hän sanoo.

Tyypillinen liiketoimin-tahaaste aikakauslehtialalla on myös asiakasvaihtuvuus. Monet asiakkaat käyttävät tiu-haan hyväksi lehtitalojen super-hyviä tarjouksia kylkiäisineen ja vaihtavat tilaamiaan lehtiä uusien tarjousten ja kylkiäis-lahjojen perässä.

Myös tällaiset käyttäyty-mismallit on Pykälän mukaan varsin helppo tunnistaa histo-riatiedoista ja sen perusteella ennustaa asiakkaiden tulevaa käyttäytymistä. Sitä hän pitää analytiikan perustehtävänä, johon käytetään asiakaspoistu-mamalleja (churn model) ja asi-akkaiden pitomalleja (retention model).

”Asian ymmärtäminen on yksi juttu, ja toinen on se, että asialle tehdään jotain. Ymmär-tää maailmaa ja sen jälkeen muuttaa sitä”, hän toteaa.

SAS pelaa yhteen SAP-ratkaisun kanssa

Markkinoinnin automaatio-ratkaisun rakentaminen Sano-ma Magazine Finlandissa on osa laajempaa SISU-nimellä

Sanoma Magazines Fin-landin lehtivalikoima tar-joaa vaihtoehtoja hyvin monenlaisille kohderyh-mille.

Sanoma magazines Fin-land on Suomen johtava aikakauslehtikustantaja, jonka yli neljäkymmentä aikakauslehteä tarjoavat lukuelämyksiä yli kolmelle miljoonalle suomalaiselle. Yhtiö on markkinajohtaja myös lasten ja nuorten jul-kaisuissa.

Lehtien ja kirjojen lisäksi Sanoma magazines Finlan-din tuottamista sisällöistä ja palveluista voi yhä useam-min nauttia digitaalisessa muodossa niin verkkosivuina kuin sovelluksinakin. Liiketoi-mintaan kuuluvat myös tun-nettujen lehtibrändien oheis-tuotteet ja -tapahtumat.

Yhtiön Yritysjulkaisut-yksikkö tuottaa monika-navaisia viestintäpalveluja eturivin suomalaisyrityksille.

Sanoma magazines Fin-landin liikevaihto vuonna 2010 oli 201,4 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 750 työntekijää. •

Faktat

2/201112

D atan määrä kasvaa nyky-maailmassa lähes eks-ponentiaalista vauhtia.

Kymmenien ja satojen terata-vujen datamäärät ovat normaa-leja monissa yrityksissä eivätkä petatavuihin nousevat määrät ole enää kaukana.

Uudempi ilmiö sen sijaan on, että data on entistä moni-muotoisempaa.

”Data on myös aiempaa enemmän ei-määrämuotoista, kuten videostriimiä ja keskus-telupalstojen puheenvuoroja. Kaikesta mitä tapahtuu, jää jonkinlainen jälki jonnekin”, Varjus Consultingin asiantun-tija Jussi Varjus toteaa.

Dataa kertyy yhä useam-mista eri lähteistä: lokeista, blogeista, web-sivujen klikka-uksista, laitteista ja antureis-ta, call centereistä, sosiaalises-ta mediasta ja monista tapah-

tumankäsittelyjärjestelmistä. Myös datantulon nopeus

kasvaa. Sitä tulvii järjestelmiin eräajojen lisäksi reaaliaikaises-ti, lähes reaaliaikaisesti tai jat-kuvana virtana.

Ei siis ihme, että it-maail-man muotiaiheeksi on noussut ”big data” kaikkine siihen liit-tyvine ongelmineen ja mahdol-lisuuksineen.

”Monilla yrityksillä big dataa on ollut jo kauan. Tal-lennustilan hinnan pudottua sitä alkaa olla lähes kaikilla. Kuumin aihe on nyt se, mitä big datalla tehdään”, SASin Senior Advisor Jan Nyström toteaa.

Analytiikalle uusia kohteita

Valtavat datamäärät muodos-tivat aiemmin teknisen ongel-

man, koska tallennuskapasi-teetti oli kallista eikä suuria datamääriä pystytty käsittele-mään riittävän nopeasti, jotta siitä olisi jotain hyötyä.

Vaikka big dataa olisikin kerätty, se on jäänyt usein hyö-dyntämättä.

Nyt tallennustila on paljon halvempaa, ja nykyteknologial-la suuria datamääriä pystytään käsittelemään niin nopeasti, että sitä kannattaa tehdä. Juuri se on Nyströmin mukaan nos-tanut big datan valokeilaan.

”Se on se iso muutos, ei niinkään datan valtava määrä”, hän sanoo.

Big data on muuttunut tek-nisestä ja kustannusongelmas-ta suureksi mahdollisuudeksi. Liiketoiminta-analytiikalle valtavien datamäärien nopea käsittely avaa aivan uusiakin sovelluskohteita yrityksissä.

Esimerkiksi asiakkaiden käyttäytymisestä yrityksen web-sivustolla löytyy Varjuk-sen mukaan liiketoimintaa hyödyttävää tietoa, kunhan se saadaan seulottua analytiikan avulla esiin.

”SASin web-analytiikka esimerkiksi ottaa kiinni selain-käyttäjien kursorin liikkeistä ja tallentaa järjestelmään millise-kunnin välein, missä kursori liikkuu. Tiedetään jo etukä-teen, että 90 prosenttia tuos-ta datasta voi olla sellaista, että siitä ei saada koskaan irti mitään käyttökelpoista tietoa, mutta kuka tietää, juuri mikä 90 prosenttia se on ja mitä arvokasta lopuista kymmenes-tä prosentista löytyy.”

Merkitystä saattaa olla vaikka sillä, missä yrityksen verkkokaupan sivuston koh-dassa tuhansien käyttäjien kur-

SAS vastaa nopeasti

Analytiikka poimiikultajyvät big datastaYrityksille kertyvät valtavat datamäärät eivät ole enää ongelma, vaan päinvastoin mahdollisuus tuottaa liiketoiminnalle hyödyllistä tietoa aivan uusissakin sovelluskohteissa, koska tallennustila on nyt halpaa ja dataa pystytään analysoimaan käsittämättömän nopeasti.

AN

ALY

TII

KK

A

SASin menetelmät korkean laskentate-hon tietojenkäsittelyyn antavat big datan analysoinnissa vastauksia liiketoiminnan kysymyksiin juuri silloin, kun niitä tarvi-taan ilman tuntien tai päivien odottelua.

Suuria datamääriä voidaan SAS-ratkaisujen avulla analysoida erittäin nopeasti joko usealle laitteelle hajaute-tulla verkkolaskennalla (grid computing), suoraan tietokannassa (in-database pro-cessing), suoraan muistissa (in-memory processing) tai käsittelemällä suorana virtana tulevaa dataa tosiaikaisesti (event stream processing).

Perinteisillä menetelmillä suurten datamäärien analysointi saattaa kestää tunteja tai jopa päiviä. SASin kehittämil-lä uusimmilla menetelmillä aika putoaa

murto-osiin, päivistä tunteihin, tunneista minuutteihin ja minuuteista sekunteihin tai sekunnin osiin.

Analysoinnin nopeus mahdollistaa myös sen, että analysoidaan koko data eikä vain otosta, jolloin tulokset ovat tarkempia. Nopeuden ansiosta voidaan myös käyttää optimaalisinta analyysime-netelmää sen kompleksisuudesta riippu-matta, mikä myös tarkentaa tuloksia.

Eräs SASin pankkiasiakas on vähen-tänyt riskienhallintaa koskevaan analyy-siin kuluvaa aikaa 18 tunnista 15 minuut-tiin. Amerikkalainen vähittäiskauppaket-ju puolestaan laskee viikoittain SASilla kahdessa tunnissa yli 270 miljoonaa myymäläkohtaista alennushintaa, kun se aiemmin vei 30 tuntia.

Verkkomatkatoimisto Expedialla on lähes 200 teratavua dataa, jota se myllyt-tää jatkuvasti SASin ennakoivan analytii-kan ja tiedonlouhinnan keinoin.

”Analytiikan tuoma syvä näkemys auttaa meitä luomaan asiakkaille lisä-arvoa ja mukavuutta, jolla ansaitsem-me heidän uskollisuutensa ja lisäämme myyntiä”, Vice President ja General Manager Joe Megibow sanoo.

Maailman johtava tarkkuusmark-kinoinnin palveluja tuottava Catalina Marketing analysoi SASilla noin 200:n eri kanta-asiakasohjelman 600 miljardia tietuetta, jotta sen kauppiasasiakkaat saisivat tehtyä kuluttaja-asiakkaidensa tarpeisiin kohdennettuja kuponkitar-jouksia. •

132/2011

Paljonko on paljon?Yksi teratavu on miljoona megatavua ja petatavu mil-jardi megatavua. Yhteen teratavuun mahtuu 2 000 tuntia cd-tason musiikkia. Kymmeneen teratavuun mahtuu kirjamäärältään maailman suurimman kirjas-ton eli Yhdysvaltain kongres-sin kirjaston kaikkien painet-tujen materiaalien sisältö.

Kongressin kirjaston kokoelmat sisältävät muun muassa 32 miljoonaa kirjaa ja muuta painotuotetta, yli 61 miljoonaa käsikirjoitusta, yli miljoona sanomalehteä, yli miljoona USA:n hallinnon julkaisua sekä 33 000 nidot-tua sanomalehtien vuosiker-taa ja paljon muuta aineistoa.

Sähköisesti tallennettua dataa oli maailmassa viime vuonna 1,2 miljoonaa peta-tavua. Dvd:lle tallennettuna levypino ulottuisi maasta kuuhun ja takaisin, siis noin 350 000 kilometriä suun-taansa.

Vuoteen 2020 mennessä sähköisesti tallennetun tie-don arvioidaan nousevan 35 miljoonaan petatavuun. •

sori on pysähtynyt niin, että he eivät ole vieneet aloittamaansa verkko-ostosta loppuun asti.

Nopea reagointi kasvattaa hyötyjä

Liiketoiminnan kiihtyvä vauh-ti ja nopeatempoiset muutok-set vaativat operatiivista ana-lytiikkaa, jonka avulla liiketoi-minnan tarpeisiin saadaan vas-tauksia nopeasti ennen kuin kysymykset ehtivät vanhentua.

Joissakin sovelluskohteis-sa kyse voi olla jopa reaaliai-kaisesta tai automatisoidusta päätöksenteosta, jonka tueksi nopeita analyysejä tarvitaan. Analytiikan hyödyt ovat yleen-säkin sitä suurempia, mitä nopeammin asioihin päästään puuttumaan.

”Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on varmasti tiedon kultajyviä, koska siellä voidaan seurata, millaisin äänensävyin ihmiset puhuvat yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista”, Varjus toteaa.

Analyysit saattavat nostaa esille kielteisiä äänensävyjä, joista yrityksen on syytä saada tieto nopeasti, jotta toimenpi-teisiin voidaan ryhtyä ennen kuin on liian myöhäistä. Yhtä hyvin esille voi nousta myöntei-siä äänensävyjä, joiden tietämi-sestä on hyötyä.

”Eri lähteistä saatua dataa voidaan myös yhdistää yrityk-sen omaan asiakastietoon ja hyödyntää analyysituloksia esimerkiksi kaupan valikoi-masuunnittelussa ja hinnoitte-lussa, jossa samaa asiaa pitää pystyä analysoimaan monesta

eri näkökulmasta”, Nyström täydentää.

Hinnoittelua jopa myymäläkohtaisesti

Kaikessa asiakastiedossa on yleensä kyse suurista datamää-ristä, joista saadaan analytiikan avulla kilpailukykyä lisäävää tietoa. Yhdysvalloissa jotkut vähittäiskauppaketjut jo hin-noittelevat tuotteita myymälä-kohtaisesti asiakastiedon analy-soinnin avulla.

”Jos ketjulla on sata tuhat-ta tuotetta ja tuhat myymälää, ja sen pitäisi pystyä reagoi-maan kysyntään ja kilpaili-joiden hintoihin päivittämällä hintojaan myymäläkohtaisesti kenties jopa päivittäin, vaadi-taan nimenomaan big datan

Yrityksille kertyvät valtavat datamäärät eivät ole enää ongelma, vaan päinvastoin mahdollisuus tuottaa liiketoiminnalle hyödyllistä tietoa aivan uusissakin sovelluskohteissa, koska tallennustila on nyt halpaa ja dataa pystytään analysoimaan käsittämättömän nopeasti.

erittäin nopeaa analysointia.”Tulevaisuudessa kauppa

saattaa ryhtyä hinnoittelemaan tuotteitaan jopa asiakaskoh-taisesti ostokäyttäytymisen ja asiakasuskollisuuden perus-teella, mikä vaatisi big datan jatkuvaa nopeaa analysointia.

Jo nyt tyypillisiä big datan hyödyntämiskohteita ovat muun muassa luotto- ja mark-kinariskien analysointi ja luot-tokorttipetosten tunnistaminen pankeissa, tapahtumien lau-kaisema markkinointi tele- ja finanssialoilla, alennushintojen optimointi vähittäiskaupassa, tuotantolaitteiden ennakoiva ylläpito valmistavassa teolli-suudessa, kysynnän ennustami-nen vähittäiskaupassa ja teolli-suudessa sekä hoitovirheiden tunnistaminen terveydenhuol-lon potilaskertomuksista. •

Jan Nyström (vas.) ja Jussi Varjus korostavat, että big datan analysointi pitää kyt-keä yrityksen jokapäiväisiin prosesseihin, jotta tuloksia pystytään hyödyntämään liiketoiminnassa.

2/201114

R iskienhallinta ja lainsäädännön aset-tamat vakavaraisuusvaatimukset liittyvät pankkitoiminnassa lähei-

sesti toisiinsa, koska riittävän pääoman on tarkoitus suojata pankkia ja sen asiakkaita menetyksiltä, joita toteutuneet riskit voivat aiheuttaa.

Danske Bankissa molempia asioita hoidetaan samassa 35 työntekijän yksikössä SAS® Risk Management for Banking -toi-mialaratkaisun avulla.

”Pyrimme kehittämään parempaa vuorovaikutusta riskiasiantuntijoiden ja liiketoimintajohtajiien kesken ja toisaalta tietohallinnon ja liiketoiminnan kesken näillä alueilla”, riskienhallinnasta vas-taava First Vice President Simon Haldrup kertoo.

Yhtenä tärkeänä tekijänä hän pitää sitä, että yksikössä pystytään SAS-rat-kaisun avulla itse hallitsemaan lasken-nan kaikkia puolia sekä kehittämään ja ymmärtämään lukujen takana olevaa ana-lytiikkaa.

”Haluamme porautua tietoihin ja ymmärtää asioiden dynamiikan sekä oppia samaan aikaan pakkaamaan ja kommuni-

koimaan tietoa entistä paremmin pankin liiketoimintajohdolle.”

Pidemmän tähtäyksen tavoitteena on Haldrupin mukaan rakentaa pankkiin riski-tietoinen kulttuuri. Se edellyttää, että erote-taan hyvät asiakkaat huonoista ja tiedetään asiakkaiden kannattavuus, jossa riskit on otettu huomioon.

”Riski on susi lampaan vaatteissa. Meidän on oltava partaveitsenteräviä tun-nistamaan ja ymmärtämään riskit, joille olemme alttiina.”

Läpinäkyvyyttä mustan laatikon tilalle

SAS-ratkaisun pankki valitsi muun muas-sa saadakseen läpinäkyvämmän näkymän dataansa. Pankin analyytikot voivat nyt seurata ja ymmärtää riski- ja pääomalas-kennan dynamiikkaa ja nähdä, miten lop-putulokset muodostuvat.

”Aiemmin meillä oli musta laatikko, joka tuotti joitakin tuloksia, mutta kaikki oletukset ja riippuvuussuhteet eivät olleet meille selviä”, Haldrup sanoo.

SAS-ratkaisun avulla pankin riskiana-lyytikot pystyvät hänen mukaansa työsken-telemään ilman it:n tukea, mikä nopeuttaa analyysitulosten saamista liiketoiminnan käyttöön.

”SAS-ratkaisun käyttöliittymä sopii erittäin hyvin analyytikoillemme mitä osaa-miseen tulee. Heidän ei tarvitse olla it-asian-tuntijoita pystyäkseen tekemään analyysejä, ja ekonomisteina heillä on tarvittava tietä-mys ratkaisun käyttöön.”

Vakavaraisuuslaskennassa käytetään pankin historiadataa henkilö- ja yritysasi-akkaista. Tavoitteena on määritellä, kuinka paljon pääomaa pankilla täytyy olla pysty-äkseen kattamaan rahalliset menetyksensä 99,97 prosentissa tapauksista, joita kuvaa 10 000 odottamattomia, mutta realistisia tappioita aiheuttavaa skenaariota.

”Meillä on valtavissa data varan-noissamme tiedon kulta kaivos, joten pys-tymme työskentelemään relevanttien bis-nesskenaarioiden kanssa. Voimme simuloida esimerkiksi asuntojen hintoja, työttömyysas-tetta ja Irlannin kansallisen konkurssin seu-raamuksia”, Haldrup sanoo. •

Danske Bank rakentaa riskitietoista

kulttuuria, jossa osataan erottaa hyvät

asiakkaat huonoista ja tiedetään asiakkaiden

kannattavuus, jossa riskit on otettu

huomioon.

Sampo Pankin omistava danske

Bank kehittää paremmin

liiketoimintaan kytkettyä

riskienhallintaa. Tarkoitus on, että

monimutkainen riski- ja

vakavaraisuus-laskenta

heijastavat pankin bisnestodellisuutta

ja vaikuttavat päätöksentekoon.

Danske Bank kehittää riskitietoisuuttaan

RIS

KIE

Nh

AL

LIN

TA

152/2011 152/2011

RIS

KIE

Nh

AL

LIN

TA

V akuutusyhtiöillä on edes-sään suuri ponnistus, jot-ta ne pystyvät täyttämään

Solvenssi II:n vaatimukset vaka-varaisuuslaskennasta, ORSAs-ta ja valvonnan edellyttämästä viranomaisraportoinnista, kun säädökset astuvat siirtymäajan jälkeen täysimääräisesti voi-maan vuoden 2014 alusta.

Työn helpottamiseksi SAS on rakentanut SAS® Risk Management for Insurance -toimialaratkaisunsa sisään valmiit tiedonlatausrutiinit, tietomallit, analyysit, raportit sekä kaikki muutkin toiminnot ja työkalut, joiden avulla Sol-venssi-vaatimukset pystytään täyttämään.

Ratkaisussa on valmiik-si rakennettuna muunmuassa standardimallin mukainen pää-omavaatimusten laskenta (SCR ja MCR). Lisäksi se tukee sekä

osittaisten että täysin sisäisten mallien mukaista laskentaa.

Ratkaisun valmiusaste on viimeisimmän, QIS5-laskenta-ohjeistuksen tasolla. Se sisäl-tää valmiina myös lähes kaikki EIOPA Level 3 -tason mukaiset viranomaisraportit.

”SAS on sitoutunut toimit-tamaan viranomaisvaatimukset täyttävän ratkaisun. SAS seu-raakin tiivisti direktiivin val-mistelua ja päivittää koko ajan ratkaisuaan valmistelutyössä tehtyjä muutoksia vastaavasti”, SASin Senior Advisor Valtteri Hasa kertoo.

Viranomaisraportoinnin sisältö ja tekniset standardit ovat vielä liikkuvia maaleja, mutta Hasan mukaan SAS tulee niidenkin osalta täyden-tämään ajallaan ratkaisuaan vaatimusten mukaiseksi. Vii-meisimmät raporttiehdotuk-

SAS-ratkaisussa on sisäänrakennettuna suuri joukko Solvenssi II:n vaatimusten mukaisia raportteja.

SAS tarjoaa etumatkaa Solvenssi II -kiireisiinVakuutusyhtiöillä alkaa olla aika tehdä päätöksiä ratkaisuista, joilla ne täyttävät Solvenssi II:n vaatimukset. SAS pyrkii tukevaan etunojaan oman ratkaisunsa kehittämisessä vaatimusten mukaiseksi.

SASin vakuutusalan toimialaratkaisunratkaisun täysi Solvenssi II -valmius pystyy helpottamaan Valtteri Hasan mukaan huomattavasti vakuutusyhtiöiden valmistautumista uusien säännösten noudattamiseen.

set EIOPA julkisti marras-kuussa. Tällä hetkellä ehdo-tettu raportointiformaatti on XBRL.

Valmis alusta myös tuleville tarpeille

SASin ratkaisu tarjoaa kat-tavien Solvenssi II -valmiuk-sien lisäksi vakuutusyhtiöille avoimen ja joustavan alustan kokonaisvaltaiseen riskienhal-lintaan, joka koskee vahinko- ja henkivakuutusten riskejä, markkinariskejä sekä yrityksen laajuista riskienhallintaa.

”Ratkaisu on kuitenkin modulaarinen, joten vakuutus-yhtiö voi ottaa siitä käyttöönsä vain haluamansa moduulit ja laajentaa ratkaisua tarvittaessa myöhemmin, jos uusia tarpeita ilmaantuu”, Hasa toteaa.

Vakuutusyhtiön olemassa olevien riskienhallintaratkaisujen rinnalle SAS-ratkaisun moduulit

saadaan hänen mukaansa istu-tettua hyvin.

Solvenssi II -vaatimuksia-kaan ei Hasan mielestä kan-nattaisi nähdä vain nykyhetken byrokraattisena pakkopullana, vaan pikemminkin mahdol-lisuutena kehittää yhtiön ris-kienhallintaa asiakkaidensa ja oman liiketoimintansa tarpei-den mukaisesti.

”Senkin voi sanoa varmuu-della, että Solvenssi II ei jää vii-meiseksi viranomaisvaatimuk-seksi. Uusia säännöksiä tulee, ja silloin on hyvä olla valmis alusta ja arkkitehtuuri, joiden avulla niihin kyetään sopeutu-maan ketterästi.”

SAS on työskennellyt jo yli 30 vuotta vakuutusyhti-öiden kanssa ja tulee Hasan mukaan varmasti kehittämään ratkaisujaan yhtiöiden tarpei-ta vastaavasti myös jatkossa. Maailmanlaajuisesti SASilla on nykyisin asiakkainaan yli tuhat vakuutusyhtiötä. •

2/201116

Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen välineeksiKokonaisarkkitehtuuria ei tulisi jättää tietohallinnon harteille, vaan ottaa se muiden johtamismenetelmien rinnalle yhdeksi ylimmän johdon työvälineeksi koko organisaation strategiseen johtamiseen.

I t-maailman uudeksi mantraksi noussut kokonaisarkkitehtuuri jää usein tieto-hallinnon omistukseen ja vain it:n joh-

tamisvälineeksi, vaikka sen pitäisi olla koko organisaation johtamisväline.

”Jotta kokonaisarkkitehtuurilla saavu-tettaisiin ne hyödyt, joita sillä tavoitellaan, sen tulee olla yksi osa koko organisaation strategisen johtamisen välineistöä siinä missä tuloskorttien ja muidenkin johtamisvälinei-den”, tutkija Kari Hiekkanen Aalto-yliopis-ton tietotekniikan laitokselta toteaa.

Aiheeseen liittyvää laitoksen tutkimus-projektia ja tutkimusryhmää vetävällä sekä opetuskokonaisuutta kehittävällä Hiekka-sella on pitkä kokemus it:n johtamisesta ja arkkitehtuurityöstä muun muassa Logican Suomen maayhtiön ja sitä ennen Novo Groupin teknologiajohtajana.

Tietotekniikka on Hiekkasen mukaan muuttunut viimeksi kuluneiden 10–15 vuo-den aikana liiketoiminnan tukitoiminnosta liiketoiminnaksi itsessään. Ei juuri löydy organisaatiota tai toimintamallia, joka ei nykyisin perustuisi tietotekniikan hyödyn-tämiseen liiketoiminnassa.

”Alalla kuin alalla uudet toimintamal-lit, kuten verkkopalvelut, ovat keskeinen osa liiketoimintaa ja perustuvat tietotek-niikkaan.”

Tietotekniikan muuttuneen roolin vuoksi myös sen johtaminen kuuluu Hiekka-sen mielestä nykyisin nimenomaan liiketoi-minnan ylimmälle johdolle ja on tärkeä osa koko organisaation toiminnan johtamista.

Metsä nähtävä puilta

Kokonaisarkkitehtuurissa kyse on Hiekka-sen mukaan sananmukaisesti kokonaisuu-desta. Painopiste ei ole yksittäisissä toimin-noissa eikä järjestelmissä, vaan organisaa-tiossa kokonaisuutena prosesseineen, liike-toimintamalleineen, tietojärjestelmineen ja teknologioineen.

”Osaoptimoinnin sijasta tavoitteena on kokonaisuuden optimointi ja koko organisaa-tion toiminnan ja tehokkuuden kehittäminen.”

Jokaisella organisaatiolla on aina jokin arkkitehtuuri, olipa se hallittu tai hallitsema-ton. Arkkitehtuurilla tarkoitetaan tällöin sitä,

KO

KO

NA

ISA

RK

KIT

Eh

TU

UR

I

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa Kari Hiekkasen mukaan ymmärtämään monimutkaisten ongelmien ja järjestelmien keskinäistä suhdetta ja helpottaa tehokasta johtamista.

172/2011 172/2011

Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen välineeksi

Rakennusarkkitehtuuriin verrattaessa kokonaisarkkitehtuurissa on kyse pikem-minkin kaupunkisuunnittelusta kuin yksit-täisten talojen suunnittelusta. Ongelmaksi tällöin muodostuu usein suunnitelmien täytäntöönpano.

”Organisaatiolla voi olla vaikka kuinka hyvät suunnitelmat, mutta nii-den mukaan toteutetaan vain muutama rakennus. Loppu rämettyy tai menee sekaisin, koska toteutusta ei johdeta eikä

valvota”, Kari Hiekkanen toteaa.Tietotekniikassa yksittäiset yksiköt tai

henkilöt usein tekevät hankintapäätöksiä omista lähtökohdistaan käsin tai tietojär-jestelmiä rakennetaan kysyntä- tai asia-kasohjautuvasti projekti kerrallaan ilman kokonaisnäkemystä.

Alvar Aallon mukaan ”mikään ei ole arkkitehtuurissa vaarallisempaa kuin erillisiin yksityiskohtiin keskittyminen”. Sama pätee Hiekkasen mielestä kokonaisarkkitehtuuriin.

että organisaatio koostuu aina osista ja niiden välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuurissa osat ja niiden väliset suhteet pyritään kuvaa-maan, jotta ymmärrettäisiin asioiden moni-mutkaiset keskinäissuhteet ja helpotettaisiin toiminnan tehokasta johtamista.

Tietojärjestelmiä on Hiekkasen mukaan perinteisesti rakennettu pala ker-rallaan toisistaan erillisissä projekteissa, jotka ovat koskeneet vuorollaan taloushal-lintoa, henkilöstöhallintoa, toiminnanohja-usta, asiakkuudenhallintaa ja milloin mitä-kin – ja metsä on usein kadonnut puilta.

Kokonaisarkkitehtuurissa tarkoitus on nousta johtamisessa ylemmälle tasolle, ymmärtää kokonaisuutta ja monimutkai-suutta ja johtaa niitä.

”Pitää ymmärtää, miten tieto liittyy mihinkin toimintaprosessiin, mitä tietoja prosessi tarvitsee, missä järjestelmissä tiedot ovat ja mikä on niiden elinkaari, asema ja keskinäinen suhde”, Hiekkanen sanoo.

Liikkeelle tarpeet eikä menetelmä edellä

Kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi on tarjolla useita erilaisia menetelmiä ja viite-kehyksiä, jotka kuitenkin ovat Hiekkasen mukaan edelleen pitkälti teknisiä ja it-lähtöi-siä. Niistä puuttuu ylemmän tason näkemys.

”Organisaation johtamisen sekä pro-sessien ja ihmisten toiminnan huomioon ottaminen ovat kokonaisarkkitehtuuriajat-telussa vielä kehittyvä alue. Ei ole valmista praktiikkaa siitä, miten se tulisi tehdä.”

Ei myöskään ole Hiekkasen mukaan mitään yhtä menetelmää, joka sopisi kaikil-le organisaatioille. Jokin menetelmä saattaa olla jollekin organisaatiolle aivan liian ras-kas, toisella taas liian köykäinen.

Jokin olemassa olevista menetelmistä kannattaa kuitenkin ottaa oman kehitys-työn pohjaksi. Menetelmät ovat vain koko-elma hyviä neuvoja, ehdotuksia ja näke-myksiä, joita organisaation pitää soveltaa omaan tilanteeseensa, resursseihinsa ja toi-mintaympäristöönsä.

”Suurin virhe olisi noudattaa jotain menetelmää orjallisesti”, Hiekkanen varoittaa.

Kehitystyöhön ei ylipäätään pidä läh-teä menetelmä edellä, vaan organisaation tarpeista ja tavoiteltavista hyödyistä käsin.

Valmiuksia muutoksiin

Organisaation toimintaympäristö ja sen myötä strategia saattavat muuttua tiu-haankin tahtiin. Strategia voi tänä vuonna keskittyä kasvuun, seuraavana kannatta-vuuteen ja sen jälkeen markkinaosuuksiin uusilla alueilla.

Muutokset voivat asettaa keskenään aika ristiriitaisia vaatimuksia kokonaisark-kitehtuurille. Sillä ei kuitenkaan ole mitään virkaa, jos se ei kykene tukemaan yrityksen muuttuvia tarpeita.

”Kokonaisarkkitehtuuri ei saa olla mikään kiveen hakattu kuvaus ja toimin-tamalli, vaan sen täytyy tarjota valmiuksia myös siihen, että yrityksen toimintaympä-ristön ja strategian vaatimukset muuttuvat.”

Kaikkia tietojärjestelmiä ei myöskään voi johtaa samalla tavalla. Jonkun järjestel-män tärkein vaatimus on toimintavarmuus, toisen taas nopea mukautuminen liiketoi-minnan uusiin tarpeisiin.

”Erilaisia järjestelmiä täytyy johtaa eri

”Tavoitteena on koko organisaation toiminnan ja tehokkuuden kehittäminen.”

Toteutusta valvottava

tavalla. Kokonaisarkkitehtuurin tehtävä on tarjota välineet tunnistaa, mikä vaatimus missäkin toiminnassa on keskeinen.”

Ylimmältä johdolta suunta ja tavoitteet

Jotta kokonaisarkkitehtuuri ajaisi tehtä-vänsä, sen johtamisen on oltava Hiekkasen mielestä ylimmän liikkeenjohdon käsissä.

”Arkkitehtuuria koskevat päätökset liittyvät koko organisaation toiminnan kehittämiseen. Ei niitä voi yksittäinen sys-teemisuunnittelija tai järjestelmäarkkitehti tehdä”, hän korostaa.

Muiden johtamisjärjestelmien tapaan myös kokonaisarkkitehtuurissa ylimmän johdon tehtävä on määritellä tavoitteet ja suuret linjat. Sen jälkeen organisaation eri tasoilla suunnitellaan ja määritellään konk-reettisesti, miten asiat toteutetaan ja tavoit-teisiin päästään.

”Hyvä kokonaisarkkitehtuurimene-telmä tarjoaa mahdollisuuden kuvata ja muuttaa toimintaa eri tasoilla.”

Kattava menetelmä integroi strategisen suunnittelun, toimintamallien kehittämisen, operatiivisen kehittämisen, kehityssalkun hallinnan ja järjestelmien toteutuksen.

Kokonaisarkkitehtuuri toimii Hiekka-sen mukaan myös kommunikaation välinee-nä johdon, suunnittelijoiden ja toteuttajien välillä.

”Kokonaisarkkitehtuuriin ja sen sovel-tamiseen liittyvät ongelmat eivät ole useim-miten teknisiä, vaan liittyvät osapuolten väliseen kommunikaatioon”, hän sanoo. •

”Tärkeintä on löytää kokonaisnäke-mys, suunta ja ymmärrys siitä, mikä on minkäkin toiminnan ja sitä tukevan tie-tojärjestelmän rooli ja suhde kokonaisuu-teen.”

Organisaation eri tasoilla ja eri puolilla esimerkiksi tarvitaan juuri tietynlaista liike-toiminta-analytiikkaa tukemaan toimintaa ja päätöksentekoa.

”Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa joh-dolle näkemyksen siitä, miksi analytiikkaa tarvitaan ja missä prosesseissa siitä on eni-ten hyötyä”, Hiekkanen sanoo. •

2/201118

Suuret yritykset ovat tehneet isoja investointeja jokapäiväisten proses-sien hoitamiseksi insinöörimäisen

systemaattisesti toimivilla toiminnanohja-usjärjestelmillä. Aina ei ole jäänyt tilaa aja-tella, että kellokoneiston lailla toimivissa prosesseissa voitaisiin hyötyä analytiikasta.

”Saatetaan kuvitella, että kaikki toimii hienosti, kunhan vaan pannaan prosessit kuntoon ja tehdään asioita järjestelmällises-ti”, SASin Chief Solution Architect Jouni Alin toteaa.

Käytännössä yhä useampi yritys on kuitenkin törmännyt siihen, että pelkkä prosessien järjestelmällisyys ei vielä riitä. On huomattu, että tarvitaan myös analy-tiikkaa – vaikkapa ennustamaan kysyntää, jonka pohjalta useita toimintoja voisi yri-tyksessä ohjata paremmin.

Jotta analytiikan tarjoamat mahdol-lisuudet nähtäisiin, on Alinin mielestä ensimmäiseksi tunnistettava, että järjes-

telmällisimpäänkin toimintaan liittyy epä-varmuutta - ja heti sen jälkeen, että tuota epävarmuutta voidaan hallita paremmin nimenomaan analytiikan avulla.

Epävarmuus voi koskea yhtä hyvin kysynnän kehitystä, luottotappion mahdol-lisuutta kuin tuotantolaitteiden seuraavaa vikaantumishetkeä.

”Mitään ei koskaan voida ennustaa sataprosenttisella varmuudella, mutta on hyvä, jos asioita voidaan ennakoida entistä paremmin ja myös sanoa jotain siitä, kuinka luotettavia ennusteet ovat”, Alin korostaa.

Analytiikka on iteratiivista

Juuri ennustaminen on Alinin mukaan asia, jonka yritykset helpoiten tunnistavat asiaksi, jota ne eivät vielä tee ja asiaksi, jos-sa tilastomatemaattisella analytiikalla voisi olla paljon annettavaa.

Sen oivaltaminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ymmärrettäisiin, mitä analy-tiikan hyödyntäminen konkreettisesti tar-koittaa ja vaatii.

”Odotusarvo voi olla se, että saadaan ennustamiskone, joka tekee ennustamisen yrityksen puolesta. Yleensä kuitenkin myös yrityksen prosesseja pitää siinä yhteydessä muuttaa, koska syntyy sellaista tietoa, jon-ka pohjalta pitää toimia eri tavalla kuin aikaisemmin.”

Tilastomatematiikka on Alinin mukaan vain väline, jolla päästään tekemään asioita, joita ei muulla tavoin voitaisi tehdä. Myös akateemisessa maailmassa tilastotiede on soveltava tiede, jota muut tieteet käyttävät omiin tarkoituksiinsa.

Analytiikkaa ei tulekaan ottaa käyt-töön analytiikan itsensä vuoksi. Sen sijaan on mietittävä tarkkaan liiketoiminnan tar-peet, joihin analytiikkaa halutaan käyttää. Erityisesti on silloin pohdittava, mihin

Liiketoiminta voi saada merkittäviä hyötyjä analytiikasta, jos on osattu ottaa huomioon keskeiset menestystekijät, jotka ratkaisevat, kuinka hyvin yritys analytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä onnistuu.

Mitä vaaditaan, kun analytiikka tulee taloon?

192/2011

AN

ALY

TII

KK

A

asioihin esimerkiksi ennusteilla voidaan vaikuttaa ja miten niiden hyödyntäminen kytketään kyseisiin yrityksen prosesseihin.

Nopeatempoisesti muuttuvilla markki-noilla tuotetta, jonka kysyntää nyt ennus-tetaan, ei ehkä vuoden kuluttua edes ole enää yrityksen valikoimissa, koska ennuste osoitti sen kysynnän hyytyvän.

”Kaikki analyyttinen on luonteeltaan sellaista, että se vaatii jatkuvaa iteratiivista sovittamista uusiin kysymyksiin ja tilantei-siin. Huomenna pitääkin ehkä analysoida ihan muuta asiaa kuin tänään”, Alin toteaa.

Tätä varten analytiikkatiimiin tarvi-taan ihmisiä, jotka tuntevat yrityksen bis-neksen ja tiedon, jota yrityksellä on hallus-saan, osaavat analysoida tietoa ja tulkita tuloksia, ymmärtävät, mitä heidän pitäisi analysoida ja mihin tuloksia aiotaan käyt-tää ja pystyvät kommunikoimaan tästä kai-kesta päätöksentekijöiden kanssa.

Viisi keskeistä menestystekijää

Yritysten erilaiset kulttuurit ja tilanteet tarjoavat Alinin mukaan hyvin vaihtelevan lähtökohdan analytiikan hyödyntämiselle ja sille, jääkö se vain jollekin osa-alueelle vai laajeneeko se koko yrityksen laajuiseksi ja pysyväksi toiminnan osaksi.

Maailman johtaviin liikkeenjohdon konsultteihin lukeutuva Tom Davenport käy uusimmassa Jeanne Harrisin ja Bob Moriso-nin kanssa kirjoittamassaan kirjassa (Ana-lytics at Work: Smarter Decisions, Better Results) yksityiskohtaisesti läpi viisi menes-tystekijää, jotka pitkälti ratkaisevat, kuinka yritys analytiikan käytössään onnistuu.

Muistisääntönä menestystekijät kitey-tyvät lyhenteeseen DELTA, joka tulee sanoista Data, Enterprise, Leadership, Tar-gets ja Analysts.

Kirjassa esitetään myös viisiaskelmai-nen kehitysportaikko, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan oman kehitysvaiheensa analy-tiikan hyödyntämisessä ja näkemään, miten päästä seuraavalle askelmalle kehittämällä tasapainoisesti kutakin viittä menestystekijää.

Johdolta tukea ja innostavuutta

Korkealaatuinen ja hyvin saatavilla oleva data sanelee Alinin mukaan pitkälle sen, mitä analytiikan avulla pystytään teke-mään. Monissa yrityksissä dataa on kerätty tietovarastoon, mutta siitä on tuotettu vain summatason raportteja, jotka eivät vielä ole analytiikkaa.

Yrityksenlaajuinen näkökulma on ana-lytiikassa tarpeen muun muassa siksi, että merkittävät analyyttiset sovellukset usein koskettavat monia eri toimintoja läpi yri-tyksen. Kysyntäennusteita esimerkiksi hyö-dynnetään myynnissä ja markkinoinnissa, raaka-ainehankinnoissa, toimitusketjun ohjaamisessa, tuotantokapasiteetin allo-koinnissa ja logistiikassa, mutta yhtä hyvin myös tuotekehityksessä.

Sovellushankkeita tulee priorisoida sen mukaan, mistä koko yritys saa nopeimmat ja suurimmat hyödyt.

”Analytiikan hyödyntäminen on otetta-va haltuun kuin mikä tahansa muukin pro-sessi. Pitää myös nähdä, että aina on mah-dollisuuksia levittää analyyttisiä käytäntöjä yhä uusiin kohteisiin”, Alin sanoo.

Johdon tuki ja innostava johtajuus ovat välttämättömiä, jotta analytiikan hyödyntä-miselle syntyy kunnolliset edellytykset.

”Jos kipinä analytiikkaan syttyy alem-pana organisaatiossa, se sammuu äkkiä, mikäli lähin esimies ei innostu asiasta,”

Kaikkea yrityksen toimintaa ei voi ryh-tyä heti analysoimaan, joten analytiikan käytölle tulee mää-ritellä konkreetti-nen käyttötarkoitus ja tavoite. Johtokin kiinnostuu tukemaan analytiikkaa vain, jos on nähtävissä selkeä käyttökohde, jossa se tuottaa ilmeistä hyötyä.

Tärkeä menes-tystekijä on myös analyytikoiden kyky löytää yrityksen da tasta hyödyllisiä vastauksia liiketoi-minnan kysymyksiin. Heti alussa yritys ei välttämättä tarvitse omia analyytikoita, sillä muutkin henki-löt pystyvät helppo-käyttöisillä välineillä aloittamaan analytii-kan hyödyntämisen.

” Ty y p i l l i n e n ke hityskulku on, että ensin tehdään pis-temäisiä projekteja vähemmin resurs-sein. Sitten tarvitta-via osaajia kootaan resurssipooliksi, joka kykenee toteuttamaan hankkeita ympäri organisaatiota. Lopulta analytiikka on elimellinen osa kaikkea toi-mintaa”, Alin toteaa. •

Jouni Alin toimi aiemmin Senior Advi-sorina SASin Advisory Services -tiimis-sä, mutta marraskuun 2011 alusta hän on ollut Chief Solution Architect. Hänen päätehtävänsä uudessa toimenkuvassa on varmistaa, että SAS ratkaisee hankkeis-saan asiakkaan liiketoimintaongelman.

Alin toimii tiiviissä yhteistyössä myyn-nin ja palveluiden kanssa ja pyrkii varmis-tamaan SASin tekemisten laatua asiakkuu-den elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Tehtäviin kuuluu visioida ja kehittää asiakkaille ratkaisuja heidän liiketoimin-taongelmiinsa, arvioida projektien kokoa hankkeiden eri vaiheissa ja huolehtia projektien resursoinnista yhdessä palve-luiden ja kumppanien kanssa.

Alin myös varmistaa toimitusprojek-tien toteutumista yhteistyössä projektitii-min kanssa, pitää huolta, että organisaa-tiossa opitaan tekemisistä ja osallistuu osaamisen kehittämiseen. •

Uusi toimenkuva

Uudessa toimenkuvassaan Jouni Alinin päätehtävä on varmistaa, että SAS ratkaisee hankkeissaan asiak-kaan liiketoimintaongelman.

2/201120

mobiili BI tuo tiedon kaikkialleSASilla tehtyjä web-sovel-

luksia on voinut käyttää mobiililaitteiden web-

selaimilla jo pitkään. Nyt SAS tarjoaa myös mobiiliratkaisun, joka muuntaa SAS-raportit Applen iPadin/iPhonen ja RIMin Blackberry-laitteiden natiivisovelluksiksi.

”Natiiveilla sovelluksilla laitteista saadaan kaikki toi-minnallisuus ja teho irti, koska päästään hyödyntämään nii-den rautakiihdytystä ja muita ominaisuuksia”, SASin Busi-ness Advisor Pietari Koskela toteaa.

Ratkaisu perustuu MeLL-mo Inc:n Roambi-ohjelmis-toon, johon on tehty SAS-integraatio, Roambi ES for SAS. Se kääntää SAS-palveli-mella tuotetut raportit Applen ja RIMin laitealustoilla toimi-vaan muotoon.

Roambin käyttöönotto on Koskelan mukaan SAS-ympä-ristössä nopeaa ja helppoa. Ohjelmiston palvelinkompo-nentti asennetaan SAS-palveli-melle ja loppukäyttäjät lataavat Roambin mobiililaitteeseensa AppStoresta.

Olemassa olevat, SAS-palvelimella tuotettavat rapor-tit muunnetaan erityisen SAS-

työkalun avulla kertaluontei-sesti Roambi-raporteiksi, jotka tallentuvat palvelimelle ja ovat sieltä käsin käytettävissä.

”Sen jälkeen ylläpitäjän ei tarvitse tehdä enää mitään, jos raportit pysyvät samanlai-sina. Data päivittyy taustalla automaattisesti ja dynaamiset raportit valuvat mobiililait-teisiin. Päättäjillä on aina vii-meisin tieto saatavilla missä he liikkuvatkaan”, Koskela sanoo.

Roambi on integroitu SASin lisäksi muihinkin ympä-ristöihin. Samaan Roambi-sovellukseen voidaan sen vuoksi saada raportteja kaikista yrityk-

sen eri raportointijärjestelmistä, joihin Roambi integroituu.

Oma mobiilialusta

Roambilla toteutettujen yleis-käyttöisten raportointisovel-lusten lisäksi SAS tarjoaa myös omia, tehtäväkohtaisia mobii-liratkaisuja Applen ja RIMin laitealustoille. Markkinoille on jo tuotu SAS® Retail Space Management ja SAS® Social Media Analytics -ratkaisut.

”Ensi vuonna tulossa on SASin oma yleiskäyttöinen mobiilialusta, joka näyttää

SASilla tuotettuja sisältöjä suo-raan ilman kolmannen osapuo-len komponentteja. Se tukee aluksi Android- ja Applen iOS -laitteita”, Koskela kertoo.

Koska tuettavia laitealus-toja ja niiden eri versioita tulee koko ajan lisää, SASin pidem-män tähtäyksen visiona on hänen mukaansa ratkaisu, jossa sisällön versiointi eri alustoille ei ole tarpeen.

Erillisten visualisointi- ja suunnittelutyökalujen avulla tehdään silloin yleiskäyttöinen sisältöpaketti, jota voidaan hyödyntää sellaisenaan eri ympäristöihin tarjottavilla kat-selusovelluksilla.

”Sen sijaan että tehtäisiin raportit logiikoineen joka alus-talle erikseen, pilkotaan tiedon ja logiikan käsittely sekä esi-tyskerros eri komponenteiksi, ja katselusovellus hoitaa tiedon esittämisen”, Koskela selventää.

Kun kullekin alustalle on oma katselusovellus, kaikki SAS-raportit näkyvät kysei-sen alustan mobiililaitteissa. Uusille alustoille SAS voi helposti tehdä uuden katselu-sovelluksen, eikä yritysten tar-vitse niitä varten tehdä muu-toksia yleiskäyttöisiin sisältö-paketteihinsa. •

mO

BII

LI

BI

matkoilla oleva tai kokouksesta toiseen kiiruhtava päättäjä pysyy ajan tasalla aina ja kaikkialla, kun kriittinen liiketoimintatieto päivittyy käyttäjän mobiililaitteeseen suoraan SAS-palvelimelta.

SAS-alusta tarjoaa Pietari Koskelan mukaan monipuoliset ja hyvät mahdollisuudet tuottaa sovelluksia mobiiliympäristöihin. SAS-moottori jalostaa datasta tietoa, minkä jälkeen tieto täytyy vain siirtää soveltuvin keinoin mobiilialustoilla käytettäväksi.

SAS Retail Space Management -sovelluksella voi suunnitella kaupan hyllytilan optimaalista käyttöä mobiilialustalla myy-mälän oman kolmiulotteisen hyllykartan ja monipuolisten toimintojen avulla.

212/2011

UU

TIS

IA

SAS on sijoittunut toiselle sijalle Great Place to Work Instituten ensimmäistä kertaa jul-kistamassa listauksessa maailman 25 par-haasta monikansallisesta työpaikasta. Eri-tyisiä SASin vahvuuksia olivat työntekijöiden

saamat terveydenhuoltopalve-lut, työntekijöiden lasten päivä-kotipalvelut sekä työelämän ja yksityiselämän tasapainoisuus.

Listalle pääsystä voivat kilpailla yritykset, jotka ovat

viimeksi kuluneen vuoden aikana sijoittu-neet parhaiden joukkoon vähintään viidel-lä kansallisella listalla, ja joilla on yli 5 000 työntekijää ja heistä vähintään 40 prosenttia yrityksen kotimaan ulkopuolella.

Yhdysvalloissa ja Norjassa SAS on ollut kansallisten listojen ykkönen viime vuon-na ja tänä vuonna. Lisäksi SAS on kan-sallisten listojen kärkisijoilla Australiassa, Belgiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Suo-messa, Ranskassa, Saksassa, Intiassa,

SAS toiseksi paras työpaikka maailmassa Italiassa, Koreassa, meksikossa, hollan-nissa, Portugalissa ja Ruotsissa.

SASin CEO Jim Goodnight sanoo ole-vansa mielissään tunnustuksesta ja anta-vansa yritysjohtajana arvoa erityisesti sille, että listaus perustuu yritysten omilta työn-tekijöiltä saatuun palautteeseen.

”me SASilla yritämme yksinkertaisesti luottaa työntekijöihimme ja kunnioittaa hei-tä. Kaikki mitä teemme kasvaa tästä filoso-fiasta. Todellinen palkinto tästä on se, mitä työntekijämme antavat takaisin yritykselle ja asiakkaillemme.” •

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ja Liikennevakuutuskeskus ovat yhteistyössä päivittäneet lakisääteisiä vahinkovakuutuk-sia varten tarvittavan referenssikuolevuus-mallin sekä rakentaneet sen pohjalta uuden SAS-ohjelman, jota myös vakuutusyhtiöt voivat halutessaan käyttää laskiessaan kor-vausvastuunsa.

Yhtiöt joutuvat maksamaan eläkkeitä niin kauan kuin vakuutettujen odotetaan elävän, joten ne tarvitsevat mallin, joka tuottaa jäl-jellä olevan elinajan odotteen eri-ikäisille miehille ja naisille.

”Uuden mallin mukaan jäljellä olevat eli-najat näyttävät edelleen kasvavan. Esimer-kiksi 50-vuotiaiden miesten elinajan odote on noin kaksi ja naisten noin kolme vuotta pidempi kuin vanhassa, vuonna 2004 teh-dyssä mallissa”, TVL:n matemaatikko Han-na Eskola kertoo.

Kuolevuusmallin perusteella yhtiöt ovat laskeneet SAS-ohjelmalla pääomakertoimet

eri-ikäisille eläkkeensaajille. Kertoimien avul-la ne laskevat tilinpäätöksiään varten kor-vausvastuunsa kaikista maksussa olevista jatkuvista suorituksista.

Kun kuolevuusmalli päivitettiin, tarvittiin myös uusi ohjelma, joka laskee uuden mal-lin mukaiset kertoimet. SAS-ohjelma pää-tettiin tehdä kokonaan uudestaan ja käyttää siinä Base-SASin lisäksi SAS/ImL:ää.

”Se koettiin luontevaksi työkaluksi, kos-ka matriisien pyörittäminen on käytännöl-listä tehdä matriisilaskentaan soveltuvalla välineellä”, TVL:n tilastomatemaatikko Katri Kytömäki sanoo.

Uuteen SAS-ohjelmaan tehtiin hänen mukaansa aiempaa monipuolisempia omi-naisuuksia, jotka helpottavat vakuutusyhti-öiden työtä. Siinä on esimerkiksi valmiina eri etuuslajeja vastaavien kertoimien laskenta.

diskonttauskorko voidaan ohjelmassa syöttää myös ajan suhteen muuttuvana korkokäyränä, kun aiemmin voitiin syöttää vain vakiokorko.

Ohjelma ajetaan SASissa, mutta se tuottaa tulostaulukkonsa Excel-muodossa, jolloin suurempi joukko ihmisiä pystyy jatko-jalostamaan tuloksia. Vakuutusyhtiöt saivat ohjelman käyttöönsä marraskuussa. •

Vakuutusyhtöille uusi SAS-ohjelma

Pääomakertoimien laskennan takana on Katri Kytömäen (vas.) ja Hanna Eskolan mukaan paljon työtä teettänyttä, vaativaa matematiikkaa.

Kattavia markkinointipalveluja amerikkalai-sille vähittäiskaupan yrityksille tarjoava 89 degrees -yhtiö käyttää kehittynyttä analy-tiikkaa saadakseen aikaan parempia tulok-sia dataintensiivistä markkinointia harjoitta-ville asiakkailleen.

Keskittämällä koko asiakastieto- ja markkinointialustansa SASiin 89 degrees on parantanut ja virtaviivaistanut tiedonhal-lintaa, analytiikkaa ja business intelligenceä, jotka keskeisesti tukevat sen markkinointi-ratkaisuja ja -palveluja.

"SAS auttoi meitä pääsemään eroon epäjärjestyksestä sekä päätymään luoviin ratkaisuihin ja strategioihin, jotka ovat data-

vetoisia, analytiikan ohjaamia ja teknologian tukemia", kertoo Partner and Vice President of marketing Intelligence and Technology Jundong Song.

Vaikeudet eri osastoilta ja kanavista saa-tavan datan integroimisessa estävät pyr-kimystä saada kokonaiskuva asiakkaista. Tässä SAS astuu Songin mukaan kuvaan auttamalla ratkaisemaan haasteita, joita kaikki yritykset pienistä suurimpiin kohtaavat.

"Otettuamme SASin käyttöön olemme itse säästäneet yli miljoona dollaria henki-löstö- ja teknologiakustannuksissamme ja lisänneet liikevaihtoamme keskimäärin 20 prosenttia vuodessa", hän sanoo.

Pelkästään yhdelle vähittäiskauppa-asiakkaalleen 89 degrees säästi kolme mil-joonaa dollaria pystymällä kohdentamaan asiakasyrityksen suoramarkkinointikirjeet juuri oikeille kuluttaja-asiakkaille. •

Miljoonien säästöjä asiakkaille ja itselle

2/201122

mikäli osoitetietosi tai muut tie-tomme sinusta eivät ole ajan tasalla, voit ilmoittaa muutok-set meille suomalaisten kotisi-vujemme kautta. Jos olet uusi lukija ja haluat tilata lehden, se onnistuu myös siel lä. Voit samalla yksilöidä aiheet, joista olet kiinnostunut. Näin vältät saamasta turhaa postia ja saat vain tietoa, jolle sinulla on käyt-töä.

Lomakkeen löydät osoitteesta www.sas.com/fi kohdasta ”Yhteystiedot”.

PALAUTETTA!Lehden kuin lehden tärkein tehtävä on puhutella luki-joitaan. Se edellyttää, että

lehdessä käsitellään aiheita, jotka ovat kiinnostavia ja jois-ta on hyötyä. Jotta voisimme paremmin palvella sinua ja sinun tarpeitasi, tarvitsemme palautettasi lehden sisällöstä. Kaikki kommentit, niin jut-tuideat kuin tiukka kritiikkikin, ovat lämpimästi tervetulleita. Lähetä postia päätoimittajalle osoitteeseen: saara.saala-mo@sas.com. Palkitsemme kunkin numeron parhaan kehitysidean yllätyslahjalla.

SAS-TIETOASuomenkieliset kotisivutwww.sas.com/fi

tek.sasSuomenkielinen sähköinen uutiskirje kaikille SASia työs-sään hyödyntäville. Tilaukset:

luomalla oma SAS-profiili osoitteessa www.sas.com/profile.

Kansainväliset kotisivutwww.sas.com

Sähköinen tukikeskusPalvelupyynnöt, hot Fixit, FAQ, vinkit ym. http:// support.sas.com

sascom-asiakaslehtiKansainvälinen asiakaslehti. Tilaukset: www.sas.com/news/sascom.

e-NewslettersValittavana laaja valikoima eri aihealueita käsitteleviä sähköi-siä uutiskirjeitä, kuten esim. liiketoimintaa, teknologiaa, koulutusta, vähittäiskauppaa, finanssipalveluja, tai akatemi-aohjelmaa käsitteleviä uutis-kirjeitä. Tutustu ja tilaa: www.sas.com/news/newsletter.

YhTEYSTIEdOT

Analytiikka edistää päätöksentekoaBloomberg Businessweek Research Servicesin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä yrityksestä ker-too liiketoiminta-analytiikan tukeneen myönteisesti niiden päätöksentekopro-sesseja.

hyödyt ovat yrityksissä näkyneet parantuneena kannattavuutena, vähen-tyneinä kustannuksina, tehokkaampana riskienhallintana, prosessien optimointi-na, nopeampana päätöksentekona tai kriittisinä suorituskyvyn parannuksina.

Kaksi vuotta sitten tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksista poiketen analy-tiikka on otettu laajasti käyttöön yrityk-sissä ympäri maailman. Lähes 97 pro-senttia kyselyyn vastanneista kertoi, että heidän edustamansa yritys on ottanut analytiikan käyttöön, kun luku vuonna 2009 oli 90 prosenttia.

"Jotkut johtavat yritykset ovat jo täy-sin omaksuneet liiketoiminta-analytiikan ja saavuttaneet sillä alempien kustan-nusten, paremman kannattavuuden ja vähentyneiden riskien tuomat hyödyt. Toiset taas vasta aloittelevat matkaansa", SASin Senior Vice President and Chief marketing Officer Jim Davis toteaa.

Tutkimustulosten mukaan eniten hyötyjä analytiikasta saaneita yrityksiä yhdistävät monet tekijät: analytiikan levittäminen organisaatiossa ylhäältä alaspäin ylemmän johdon tuella, oikean-laisen analyyttisen osaamisen hankki-minen, tiedonhallinnan parantaminen, oikeiden analyyttisten työvälineiden käyttö sekä analyysitulosten operatiivi-nen hyödyntäminen.

"Vasaran hankkiminen merkitsee, että voi lyödä naulan seinään, mutta kokonaisen talon rakentamiseksi tarvi-taan suunnitelmia, osaamista ja sitoutu-mista. Sama pätee kehittyneeseen ana-lytiikkaan. Pelkkien työkalujen varassa pääsee eteenpäin vain osan matkasta", davis sanoo.

Bloombergin globaaliin kyselytutki-mukseen vastasi 930 henkilöä eri toi-mialoilta. Lähes kolmannes vastaajista edusti yritysten ylintä johtoa. •

Suuri amerikkalainen naistenvaatekauppa Chico's FAS käyttää SASin Social media Analytics -ratkaisua oppiakseen, mitä asi-akkaat ajattelevat sen tuotteista ja kolmesta eri brändistä ja kuinka sosiaalisen median keskustelut vaikuttavat sen liiketoimintaan.

Analyysitulosten pohjalta yhtiö voi tarvit-taessa ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin ja hioa brändistrategiaansa, mainontasuunnitelmi-aan, yritysviestintäänsä ja asiakaspalveluaan.

Ratkaisuun kuuluvan Conversation Cen-ter -moduulin avulla yhtiö pystyy tunnista-maan reaaliajassa twiittaukset, jotka ovat sille merkittäviä kommentin äänensävyn ja twiittaajan vaikutusvallan perusteella ja ohjaamaan sellaiset twiitit eteenpäin henki-löstölle, joka vastaa niihin Twitterissä.

Chico's FAS on ennestään SASin asia-kasanalytiikan ja markkinoinnin automati-sointiratkaisun käyttäjä. Sosiaalisen median analysoinnin avulla se pystyy nyt laajenta-maan ymmärrystä asiakkaistaan myymä-löidensä, web-sivustonsa ja call center -kanavansa rajojen ulkopuolelle.

"Se auttaa meitä varmistamaan, että viestintämme personoidaan vastaamaan yksittäisten asiakkaidemme tarpeita. Sosi-aalisen median analytiikka ja markkinoinnin automatisointi ovat luonnollinen parivaljak-ko, joka auttaa meitä palvelemaan asiak-

kaita paremmin", yhtiön CRm-johtaja Barb Buettin toteaa.

Chico's FASilla on Yhdysvalloissa yhteen-sä 1 217 myymälää kolmen eri brändinsä alla. Sen brändejä ovat Chico's, White hou-se | Black market ja Soma Intimates. •

Sosiaalisen median analytiikkaa auttaa parantamaan asiakaspalvelua

Sosiaalisen median analysointi auttaa Chico’s FASia ymmärtämään asiak-kaidensa tarpeita paremmin, enna-koimaan uusia tuulia ja ryhtymään tarvittaessa nopeasti toimenpiteisiin analyysitulosten pohjalta.

SAS and all other SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. Copyright © 2010, SAS Institute Inc. All rights reserved. S63237.1110

SAS® Global Forum 2011 • April 4 - 7 • Las Vegas, Nevada • Caesars PalaceSAS® Global Forum 2012 is in Orlando,and everyone’s migrating this way.

The scenic surroundings of Florida couldn’t be a better backdrop for inspiration and innovation. hear from respected thought leaders and industry experts about how to meet challenges with success. Roll up your sleeves in hands-on workshops about the latest SAS technologies. And learn innovative approaches for improving your organization’s return on investment. don’t miss these unmatched networking opportunities. Online registration opens November 7, so book early.

April 22 - 25 • www.sasglobalforum.org • 919-531-5001 • 1-877-899-9933

SAS and all other SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. Copyright © 2011, SAS Institute Inc. All rights reserved. S72318.0811

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

SAS_ANALYTICS_finaluusiPRINTPDF.pdf 1 10.10.2011 15:17:26

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

SAS_ANALYTICS_finaluusiPRINTPDF.pdf 1 10.10.2011 15:17:26