Lahden kaupunki

OTE PÖYTÄKIRJASTA

Rakennus- ja ympäristölupalautakunta 08.05.2018 § 25

Ympäristölupapäätös Rudus Oy, Lahden betonituotehdas, Orimattilankatu 180, Lahti

D/4082/11.01.00.01/2011

Perusteluosa Rudus Oy on jättänyt 28.4.2017 Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunnalle ympäristölupahakemuksen, jossa haetaan toistaiseksi voimassa olevaa lupaa betonituotetehtaalle. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunnan kokouksessa.

HAKEMUS

Luvan hakija ja yhteyshenkilöt

Rudus Oy, y-tunnus: 1628390-6Orimattilankatu 180, 15680 LahtiKimmo Karja, p. 050 405 9958

Laitos/toiminta ja sen sijainti

Rudus Oy, Lahden Renkomäen betonituotetehdasTero Niklander, p. 050 576 1070Kiinteistörekisteritunnus: 398-407-1-76 ja 398-407-12-0.

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 2 kohdan 8 mukaiset kiinteät betoniasemat ja betonituotetehtaat ovat ympäristölupavelvollisia, kunnes niitä koskevat 10 §:n nojalla annettavat valtioneuvoston asetukset tulevat sovellettaviksi. Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan liitteessä 2 tarkoitettuun toimintaan on oltava ympäristölupa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 713/2014 2.3 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 28 §:ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lupa-asian.

Hakemuksen vireilletulo ja täydennykset

Lupahakemus on tullut vireille 28.4.2017. Lupahakemusta on täydennetty 5.9.2017 täydennyspyynnön perusteella.

Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitustilanne

Lahden ympäristö- ja rakennusvalvonta on 17.5.2005 myöntänyt 30.6.2017 asti voimassa olleen ympäristöluvan. Määräaikaisen

ympäristöluvan lupamääräykset tarkistettiin 13.12.2012 annetulla päätöksellä.

Rudus Oy:llä on teollisuusjätevesisopimus Lahti Aqua Oy:n kanssa. Rudus Oy:llä on CRH-konsernin kautta vakuutus ympäristövahinkojen varalta. Jätteenkeräysyhtiöt toimittavat jätteen asianmukaisiin vastaanottolaitoksiin. Vakuutus ja jätteenkeräyssopimukset uusitaan vuosittain.

Päijät-Hämeen lainvoimaisessa maakuntakaavassa tehtaan alue sijoittuu pääosin Renkomäen taajamatoimintojen alueelle ja pohjoisreunastaan virkistysalueen rajalle. Alueella on lisäksi kaavamerkinnät eo (maa-ainesten ottoalue) sekä pv (tärkeä pohjavesialue). Lahden läntisten osien oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa tehdasalue sijoittuu asumiskäyttöön tarkoitetulle alueelle. Asumisen alue mahdollistaa muitakin toimintoja, kuin asumisen, jos niistä ei ole haittaa asumiselle. Kaavaan on lisäksi merkitty pohjaveden muodostumisalueen raja (PVM) ja vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja (PV). Tehdasalueella ei ole asemakaavaa. Osalla Orimattilankadun eteläpuolisista asuntoalueista on asemakaava.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on tehnyt 4.12.2013 nestekaasun käytöstä kemikaalipäätöksen (valtioneuvoston asetus vaarallistenkemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012, 32-35 §), jonka myötä laitoksen öljylämmitteinen kattila on muutettu nestekaasukäyttöiseksi. Päätökseen liittyen palotarkastaja on tehnyt tarkastuksen kohteessa 9.12.2013.

Kiinteistöt omistaa Rudus Oy.

Toiminnan sijaintipaikan ympäristö ja suojeltavat kohteet

Tehdas sijaitsee Lahden Renkomäen kaupunginosassa Orimattilankadun pohjoispuolella. Tehdasalueen pinta-ala on 3,7 ha. Betonituotetehtaan alue rajoittuu pohjoisreunasta soranottoalueeseen (Rudus Oy) ja eteläosasta Orimattilankatuun. Tehdasrakennuksen etelä- ja pohjoispuolisilla piha-alueilla varastoidaan valmiita tuotteita. Eteläosaltaan tontti on osittain aidattu, muuten tontti on aitaamaton. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 40 metriä tehtaasta etelään ja kaakkoon ja päiväkoti noin 500 metrin etäisyydellä kohteesta länteen.

Teollinen toiminta alueella on alkanut 1960-luvun alussa. Alueella on harjoitettu vuosien 1963-1971 aikana Paljakka & Lindbergin ja 1971-1976 Lohjan Kalkkitehtaan toimesta soranottoa, seulontaa, murskausta ja seinäelementtien valmistusta sekä vuosien 1976-1994 aikana Lohja Rudus Oy Ab:n toimesta soranottoa, murskausta ja putkien valmistusta. Nykyinen toiminta on alkanut Lohja Abetoni Oy:n toimesta alueella vuonna 1994.

Renkomäen harjumuodostuma sijaitsee Salpausselän eteläpuolella, noin seitsemän kilometriä Lahden keskustan eteläpuolella Renkomäen asutusalueen läheisyydessä. Kohteen länsi- ja pohjoispuolelta kulkee valtatie 4.

Maaperä ja pohjavesi

Kohdealue sijaitsee Salpausselkään liittyvän pitkittäisharjumuodostuman eteläreunalla, jossa harjuaines on pääosin hyvin vettä johtavaa hiekkaista soraa, paikoin myös kivistä soraa. Kerrospaksuudet ovat suurimmillaan yli 70 metriä.

Tehdas sijaitsee Renkomäen (0439802) I-luokan tärkeällä pohjavesialueella, pohjaveden muodostumisalueella. Renkomäen harju on jyrkkärinteinen reunamoreenimuodostuma. Harjua ei ole luokiteltu arvokkaisiin harjualueisiin tai moreenimuodostumiin. Renkomäen vedenottamo sijaitsee noin 1,2 kilometriä betonituotetehtaasta luoteeseen. Pohjaveden virtaussuunta on tehtyjen tutkimusten perusteella etelästä pohjoiseen, tehtaalta kohti Renkomäen vedenottamoa. Pohjaveden pinta on tehdashallin itäpäädyn läheisyydessä sijaitsevassa havaintoputkessa HP147 noin 25 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Ympäristölupamääräyksen perusteella on tehty pohjavesitarkkailua tehdasalueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta (HP147) sekä laitoksen ja vedenottamon välille asennetusta pohjaveden havaintoputkesta (HP3334-5) kaksi kertaa vuodessa otettavin pohjavesinäyttein. Havaintoputki HP147 sijaitsee betonituotetehtaan piha-alueella noin 25 metrin etäisyydellä hallin itäpäästä ja toinen havaintoputki HP 334-5 (aiemmin nimellä SP 1/07) tehtaan ja vedenottamon välisellä alueelle noin 90 metrin etäisyydellä tehdasrakennuksen länsipäästä luoteeseen. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty pohjavesitarkkailuraportti 2016. Lahden ympäristöpalveluille on luvan valvontaan liittyen toimitettu myös vuoden 2017 pohjavesiraportti.

Pohjavedestä on analysoitu laboratoriossa öljyhiilivedyt (C10-C40), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), sameus, pH, sähkönjohtokyky, kalsium, natrium, sulfaatti, alumiini, kloridi, arseeni, kadmium, kromi (VI ja kokonaiskromi), kupari, elohopea, lyijy, nikkeli, seleeni ja fluoridi. Pohjavesitarkkailusta saadut tulokset vuosilta 2005-2017 on esitetty tarkkailuraportin liitteenä olevassa taulukossa. Uusimpien tarkkailutulosten osalta raportissa on todettu, että vuonna 2017 analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet alittavat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 683/2017 sekä World Health Organizationin Guidelines for drinking-water quality, fourth edition 2011 -julkaisussa annetut laatuvaatimukset.

Tarkkailutulosten 2005-2017 mukaan havaintoputkesta HP334-5 on todettu syksyn 2014 näytteenoton yhteydessä pieniä pitoisuuksia bensiinin lisäaineena käytettävää MTBE:tä, jota on tuolloin havaittu ensimmäisen kerran 2 μg/l. Vuoden 2005 näytteenotossa pitoisuudet ovat olleet 0,6 μg/l ja <0,5 μg/l. Vuonna 2017 näytteenotoissa pitoisuuksiksi määritettiin 0,2 μg/l. Syksyllä 2017 otetussa näytteessä todettiin aikaisempia vuosia korkeampi alumiinin pitoisuus (50 μg/l), joka kuitenkin alittaa alumiinille asetuksessa STM 683/2017 annetun talousveden laatutavoitteen (<200 μg/l). Alumiinin normaalia tasoa korkeampi pitoisuus on tähän mennessä yksittäinen näytetulos.

Vuodesta 2005 tehdyn pohjavesitarkkailun perusteella pohjavesi täyttää tutkituilta osin pohjaveden laadulle asetut vaatimukset (STM 683/2017, VNA 341/2009 pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormit sekä Suositellut pohjaveden laadun vertailuarvot, Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014, taulukko 3)

Lahden seudulle on laadittu pohjavesien suojelusuunnitelma 2012-2021. Renkomäen pohjavedenottamon veden laatu on luokiteltu hyvään tilaan ja se täyttää sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat vaatimukset. Tehdasalue kuuluu kokonaisuudessaan Renkomäen vedenottamon kaukosuojavyöhykkeeseen.

Pinta- ja hulevedet

Hakemuksen mukaan alueella ei ole erityisiä pintavesikohteita. Betonituotetehtaan piha-alue ja osa takapihasta on kestopäällystetty. Päällystämättömät väylät ja varastopohjat ovat sorapintaisia. Takapihalla sadevedet imeytyvät maaperään. Tuotantohallin etupihan sadevesikaivot on johdettu maastoon, josta hulevedet kulkeutuvat tehtaan eteläpuolisen asuinalueen kautta Porvoonjokeen.

Luonnonsuojelualueet

Tehdasalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Lähin Natura 2000 -alue on noin kolmen kilometrin etäisyydellä.

Ilmanlaatu

Lahden alueella ilmanlaatua seurataan yhteistarkkailuna kuudessa mittauspisteessä. Säätietoja kerätään kahdelta sääasemalta. Lahden ilmanlaatu luokiteltiin vuonna 2015 51 % ajasta hyväksi ja 42 % tyydyttäväksi. Mittaustulosten perusteella typpidioksidi-, pöly- ja otsonipitoisuudet kohoavat edelleen Lahdessa ajoittain ohje- ja tavoitearvoja ylittävälle tasolle.

Lahden alueella suurin osa ilman epäpuhtauksista on peräisin energiatuotannosta ja tieliikenteestä. Renkomäessä ilmanlaatuun vaikuttavat paikallisesti Rudus Oy:n maa-ainestenottoalueen toiminta (kiviaineksen murskaus/seulonta) ja liikennöinti. Kiviainestoiminnan pölypäästön muodostumiskorkeus on suhteellisen matala ja toiminta sijaitsee ympäristöään matalammalla, joten korkeimmat pölypitoisuudet rajoittuvat toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Kuivana aikana pölyä saattaa irrota ajoneuvojen pyörien mukana maasta. Betonituotetehtaan toiminnasta aiheutuu paikallisesti pölypäästöjä lähinnä liikenteen ja tuulen aiheuttamana. Betonituotetehtaan piha-alueella ajoväylät on päällystetty ja ne harjataan puhtaaksi keväällä ja tarvittaessa.

Melu ja tärinä

Liikenteen aiheuttama melu on selvästi pääasiallinen melulähde Renkomäessä, koska tieosuuksilla on nykyisellään suuret

vuorokausiliikennemäärät. Tehtaan ympäristössä aiemmin tehtyjen melumittausten tulokset on esitetty tarkemmin toiminnan kuvailuosassa. Tehtaan tärykoneet aiheuttavat matalataajuista ääntä ja tärinää, joka rajoittuu tehdashalliin ja sen välittömään läheisyyteen.

Muu alueen ympäristökuormitus

Rudus Oy:n maa-ainesten ottoalueelta hyödynnetään maa-aineksia. Alueelta otetaan hiekkaa ja soraa, jotka käsitellään murskaamalla ja seulomalla. Valtatie 4 sijaitsee ottoalueen vieressä ja tien liikennemäärät ovat suuret (Liikennevirasto 2012-2015: keskimäärin noin 26 000 ajoneuvoa/vrk).

Betonituotetehtaan lähialueella ilmenevään ympäristökuormitukseen liittyy Renkomäen maa-ainestenottoalue, jonka maa-aineslupa on päättynyt 30.6.2017. Lahden kaupungin kunnallistekniikka ja Rudus Oy ja ovat hakeneet uutta maa-ainestenottolupaa alueelle. Maa-aineksia ei saa maa-aineslain (555/1981) 3 §:n mukaan ottaa niin, että tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista aiheutuu, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Tällä perusteella maa-ainestenotolle on haettu vesilain mukaista lupaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 9.12.2016 vesilain mukaisen luvan maa-ainestenotolle. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, eikä päätös ole lainvoimainen. Maa-aineslain luvan valmistelu on keskeytetty vesilain mukaisen luvan lainvoimaiseksi tulon ajaksi (valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005, 5 §).

Yleiskuvaus toiminnasta

Tehtaassa valmistetaan betonia ja betonituotteita. Keskimääräinen tuotanto on noin 20 000 tonnia vuodessa. Suurin tuotantomäärä on noin 35 000 tonnia. Betonin raaka-aineina käytetään kiviainesta, sementtiä, vettä sekä tarvittaessa väri- ja lisäaineita. Tuotteisiin voidaan asentaa myös raudoitteita, muita teräsosia ja eristeitä. Tehtaan pääraaka-aineesta, kiviaineksesta, noin puolet tulee Renkomäen soranottoalueelta ja noin puolet muilta Lahden seudun ottoalueilta.

Valmiit tuotteet varastoidaan tehtaan piha-alueelle, jonka ajotiet on kestopäällystetty ja varastopohjat ovat osittain soraa. Prosessin yleiskuvaus on esitetty hakemuksen liitteenä. Tehdas työllistää noin 20-40 henkilöä.

Tehtaan toiminta on suhdanteista johtuen ollut keskeytettynä syksystä 2015 ja käynnistetään tarpeen mukaan. Käynnistyessään tehdas on toiminnassa ympäri vuoden ja tuotantoa harjoitetaan yhdessä vuorossa. Päivittäinen työaika on tuotannossa arkisin klo 7–22 ja tarvittaessa lauantaisin 7-20.

Tuotteet, tuotanto, kapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti

Tehtaan tuotteet ovat betonista valmistettuja valmisosia

rakentamistarkoituksiin. Tuotteisiin liitetään tarpeen mukaan muita materiaaleja, kuten teräsosia tai eristeitä. Tehtaalla on valmius myös betonin ulostoimitukseen. Betonin toimittaminen ulos tarkoittaa käytännössä toimimista projektikohtaisesti vara-/tukiasemana Ruduksen varsinaiselle valmisbetoniasemalle.

Kiviainesten vastaanottoa varten tuotantohallin takana on 15 m3:n maatasku. Maataskusta kiviainekset siirretään kuljettimella kiviainessiiloihin, joita on 8 kpl yhteistilavuudeltaan 480 m3. Kiviainekset lämmitetään tarvittaessa.

Sementti varastoidaan betoniaseman siiloissa, joiden kapasiteetti on yhteensä 3x70 tonnia + 2x40 tonnia eli yhteensä 290 tonnia. Sementtisiilot täytetään sementtiä kuljettavasta autosta pneumaattisesti putkiston kautta. Sementtisiiloihin on asennettu ylitäytön estävä järjestelmä. Sementti annostellaan siiloista ruuvin avulla vaa'alle, josta se ohjataan sekoittimeen. Betoniasemalla on käytössä kaksi 1,5 m3:n sekoittajaa. Betonin valmistuksessa voidaan käyttää kiviaineksen, sementin ja veden lisäksi lisäaineita(notkistin, huokostin ja väriaineet). Betonin lisäaineet annostellaan sekoittimeen käsin tai pumppaamalla putkistoa pitkin. Nestemäisten lisäaineiden säiliöt ovat valuma-altaissa. Kuivat väriaineet säilytetään kuormalavoilla hyllyssä.

Betonin valmistus tapahtuu automaattisen ohjausjärjestelmän avulla, joka jakaa betonin tuotantopisteille sekä tulostaa valmistetuista annoksista tarvittavat tiedot. Ohjausjärjestelmän kirjanpidosta tulostetaan päivittäin ja kuukausittain raaka-ainemenekit. Betonointimuotit esikäsitellään ennen valua irrotusaineella. Siihen käytettävät muottiöljyt ovat ensisijaisesti kasviöljypohjaisia ja helposti biohajoavia. Valmiit tuotteet varastoidaan tehtaan piha-alueelle, jonka ajotiet on kestopäällystetty ja varastopohjat ovat pääosin soraa.

Hakija on tarkentanut toimintaa koskevaa hakemuksen osuutta 19.3.2018 toimitetulla betonielementtien valmistuksen kuvauksella. Tehtaan olemassa oleva betonituotteiden konekanta puretaan ja tilalle asennetaan elementtituotannon vaatima laitteisto. Tuotannossa on tarkoitus valmistaa seinäelementtejä, jotka valmistetaan tasoelementtipöydillä tai erillisillä muoteilla. Tasoelementtipöytien täryttäminen ja ylösnostaminen tapahtuu hydraulijärjestelmän avulla. Muotit valmistetaan joko puusta, metallista tai lasikuidusta. Muotit käsitellään ennen valua muottiöljyllä tai -emulsiolla. Elementteihin tehdään ennen valutyötä raudoitukset ja lisätään tarvittavat eristeet. Betoni siirretään betoniasemalta valukohteeseen betoninkuljetusvaunun ja valujassikan avulla.

Pesubetonipintaisissa elementeissä käytetään pintakäsittelyssä hidastinainetta. Pakkaskestävyys varmistetaan käyttämällä huokostettua betonia. Valutyön jälkeen muotit puretaan yleensä kasausta seuraavana aamuna. Purkamisen jälkeen elementti nostetaan hydraulisen valupöydän avulla kuljetusasentoon ja siirretään siltanosturin avulla viimeistelypisteeseen, jossa mm. varmistetaan, että elementin pinnat täyttävät asetetut vaatimukset ja lisätään tarvittaessa varusteita. Viimeistelypisteen jälkeen

elementit siirretään varastoon. Pakkasella elementtiä pidetään ylimääräinen päivä sisätilassa. Elementit siirretään varastokentälle elementtityypistä riippuen nostureiden avulla varastotelineisiin tai trukilla varastoalueelle odottamaan kuljetusta työmaalle.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Tuotantoa varten tontille tuodaan kiviaineksia noin kolme kuormaa päivässä, sementtiä kaksi kuormaa viikossa, teräskuormia 1-3 kuukaudessa sekä nestekaasua keskimäärin kerran kuukaudessa. Valmiita tuotteita lähtee tehtaalta noin 4-5 kuormaa päivässä.

Betonijätettä viedään vuosittain pois noin 12 kuormaa ja teräsromua yksi kuorma. Jäteauto käy tyhjentämässä jäteastiat noin kerran viikossa. Tavaroiden lastausta ja purkua varten tehtaalla on käytössä sesonkiaikana kaksi trukkia, muulloin yksi. Kiviainekset tulevat nykyisin suoraan Renkomäen soramontulta sisäisiä teitä pitkin.

Polttonesteen varastointi ja jakelu

Polttoaineen tankkauspaikka on katettu ja polttoaineen tankkauspiste lukittu. Tankkauspaikan lattia on teräsbetonia, minkä reunat on nostettu joka puolelta ylös niin, että alueesta muodostuu kaukalo. Rakennekerrosten alle on asennettu HDPE-muovikalvo. Pintavedet on ohjattu tankkausalueelta sadevesikaivoon. Kaivosta vedet johdetaan umpikaivoon, mikä tyhjennetään tarvittaessa loka-autolla. Mikäli piha-alue päällystetään ja viemäröidään, voidaan myös tankkausalueen vedet johtaa öljynerotuskaivon kautta kaupungin viemäriin.

Polttonestesäiliönä käytetään 3 m3:n kaksoisvaippasäiliötä, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Säiliö on kuntotarkastettu 14.12.2016. Tarkastuksessa säiliö todettiin A-luokkaiseksi. Säiliö on 26.9.2011 pidetyn määräaikaistarkastuksen perusteella valmistettu vuonna 1991 PTI-Metalli Oy:n toimesta. Säiliö on säiliökilven merkinnän perusteella SFS 2733 -standardin mukainen. Säiliö on sijoitettu pohjallisen betonirenkaan sisälle. Säiliön täyttö tapahtuu säiliön päältä rakennuksen sisällä. Suojakaukalona käytettävä betonirengas on sijoitettu kevytrakenteiseen koppiin, jonka koko on noin 4 m x 5 m. Kopin alle on asennettu HDPE-kalvo, joka on liitetty hitsaamalla tankkausalueen suojakalvoon. Tankkauspaikalla pidetään imeytysainetta mahdollisten pienten polttoaineroiskeiden puhdistamiseksi. Tankkauspaikka suojausrakenteineen (katos, pinnoitteet, HDPE-kalvotus, umpikaivo) on rakennettu syksyllä 2006.

Hakemuksessa on todettu, että polttoaineen tankkauspaikan päivittämiselle voi tulla tarvetta toiminnan kehittyessä. Tällainen tilanne tulee vastaan, jos kiviaineksen ottotoiminta jatkuu ja tarvitsee uuden polttoaineen jakeluaseman. Tässä yhteydessä polttoaineen jakeluasemat on järkevä yhdistää. Suunnitelmat mahdollisesta muutoksista esitetään ympäristövalvonnalle sovitulla tavalla.

Hakemuksen täydennyspyynnössä on pyydetty

toiminnanharjoittajalta tarkempia tietoja uudesta polttonesteen jakelupisteestä, kuten piirustukset ja kuvaus toteutustavasta. Täydennyksessä 4.9.2017 on todettu, että mahdollinen uusi jakeluasema sijoitetaan tehdashallin kanssa samalle korkeustasolle, jolloin suojaetäisyys pohjaveteen on mahdollisimman suuri. Ohjeelliseksi sijaintipaikaksi on esitetty betonituotetehtaan itäpään pohjoispuolista aluetta, noin 45 etäisyyttä nykyisestä polttonesteiden jakelupisteestä itään päin.

Jakeluaseman tekninen toteutus tehdään standardin SFS 3352: 2014 (Palavien nesteiden jakeluasema) vaatimusten mukaisesti. Jakeluasemarakennukseen tehdään seinät ja se katetaan, jotta pintavesiä ei tankkausalueelle pääse. Tankkauspaikan alusrakenteet tehdään standardin 3352 mukaisesti ja varustetaan öljynerotuskaivolla sekä umpikaivolla, johon kaikki mahdolliset nesteet tankkauspaikalta kerätään. Öljynerotuskaivo varustetaan hälyttimellä. Rakennuksen ja pohjarakenteiden suunnitelmat hyväksytetään erikseen ennen sen toteutuksen aloittamista.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Betonituotetehdas ja toimistorakennus on liitetty Lahti Aqua Oy:n vesijohtoverkostoon. Vedenkulutus on noin 3 000 m3/v. Lämmin vesi tuotetaan tehtaan energialaitoksella. Käytetystä vedestä noin puolet päätyy jätevedeksi ja toinen puoli vedestä sitoutuu tuotteisiin tai haihtuu. Jätevesi johdetaan Lahti Aqua Oy:n jätevesiviemäriin. Jätevesien johtamisesta on solmittu erillissopimus Lahti Aqua Oy:n kanssa, joka on esitetty hakemuksen liitteenä.

Varastointi

Betonin raaka-aineina käytetään kiviainesta, sementtiä, vettä ja lisäaineita sekä tarvittaessa väriaineita. Lisäksi tuotteisiin asennetaan tarvittaessa raudoitteita, eristeitä tai muita suunniteltuja materiaaleja. Tuotannossa käytetyt raaka-aineet on esitetty alla olevassa taulukossa. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty kemikaalitaulukko, jossa on esitetty toiminnassa käytettävien kemikaalien CAS-numerot, vaaralausekkeet, enimmäismäärät prosessissa, varastointimäärät sekä keskimääräinen vuosittainen käyttö. Hakemuksen liitteenä ovat myös keskeisimpien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Kemikaalitaulukko päivitetään vastaamaan tulevaa toimintaa, ennen toiminnan aloittamista.

Taulukko Rudus Betonituote Oy:n Renkomäen tehtaan raaka-aineista, suurimmista varastomääristä ja toimittajista:

Aine Kulutus vuodessa

Suurin varastomäärä

betoninen valmistus 20 000 t - kiviaines 16 000 t 480 m3

- rouhe * 0-100 t 40 t - sementti 3 000 t 290 t - kierrätysraaka-aineet ** 5 000 t 100 m3

- vesi (betoniin) 1200 t - - notkistin 5000 l 200 l - huokostin 100 l 20 l - väriaineet * 0-5 t 2 t

raudoitusteräs * 100-400 t 100 tmuut teräsosat * 0-50 t 10 teristeet * 0-100 t 10 tkumitiivisteet * 0-10 t 2 tmuottiöljy 2000 l 400 lpolttoöljy (ajoneuvot) 10 000 l 3 000 lnestekaasu (lämpölaitos) 50 t 4,45 thydrauliikkaöljy 500 l 200 l

* Kulutus riippuu valmistettavista tuotteista, eikä määrien arviointi tarkasti ole mahdollista.** Kierrätysraaka-aineilla tarkoitetaan CE-merkittyjä ja laatuvalvottuja kierrätysraaka-aineita, joilla korvataan sementtiä tai luonnon kiviainesta. Tällaisia on mm. lentotuhka ja jalostettu pohjakuona ja betonimurske.

Valmiit tuotteet välivarastoidaan piha-alueelle, jonka ajotiet on kestopäällystetty ja varastopohjat ovat osittain soraa. Varastossa on tuotteita keskimäärin 3 500 tonnia. Lisäaineet ja muottiöljyt varastoidaan sisävarastoissa tynnyreissä ja kanistereissa valuma-altaiden päällä.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Hakemuksen mukaan betonituotetehtaan toiminnasta ei katsota aiheutuvan haitallisia vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen, eikä merkittäviä vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Ilmaan johtuvista päästöistä ei katsota myöskään aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Betonituotetehtaalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen normaalitilanteessa. Pohjaveden tarkkailua tehdään tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Melupäästöjä ei pidetä merkittävinä, eikä niistä katsota aiheutuvan lisähaittaa ympäristölle.

Päästöt maaperään, pinta- ja pohjavesiin, viemäriin sekä niiden rajoittaminen

Maaperän pilaantumisriskiä aiheuttavat tehtaalla varastoitavat polttoöljyt ja kemikaalit. Trukit ja kauhakuormaaja käyttävät kevyttä moottoripolttoöljyä noin 8 000 litraa vuodessa. Kaikki polttoneste- ja kemikaaliastiat säilytetään valuma-altaissa. Ruduksen kaikki työntekijät käyvät ympäristöturvallisuuskoulutuksen ja saavat siinä tietoa kemikaalien turvallisesta käsittelystä ja harjoittelevat toimimista öljyvahingon sattuessa.

Vuonna 2005 ja 2006 tehdasalueelle tehtiin maaperän mahdolliseen pilaantumiseen liittyneitä tutkimuksia. Maaperää tutkittiin ja kunnostettiin Hämeen ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti. Vuonna 1991 sattuneen öljyvahingon jäljiltä tehdasrakennuksen luoteiskulman seinälinjan tuntumassa on maaperässä korkeimmillaan 1400 mg/kg mineraaliöljypitoisuus 3-4 metrin syvyydessä. Todettua öljyistä maata ei ole mahdollista kunnostaa purkamatta nykyistä rakennusta. Tehdasalueella tehdyt tutkimukset on kuvattu tarkemmin betonituotetehtaan ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksessä (Rudus Betonituote Oy:n ympäristölupamääräysten tarkistamispäätös, Lahden seudun ympäristölautakunta, antopäivä 13.12.2012).

Toimipaikalle on tehty ympäristöriskikartoitus vuonna 2014 ja se on

päivitetty 2016. Ympäristöriskiä aiheuttavista poikkeuksellisista tilanteista tehdään hakemuksen mukaan viipymättä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Tehtaalle on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma, joka sisältää myös ympäristövahinkojen estämisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja onnettomuustilanteissa.

Jäteveden määrä on arviolta noin 1500 m3/v. Prosessista tuleva jätevesi esikäsitellään selkeyttämällä ennen kuin se pumpataan jätevesiviemäriin. Hakemuksen täydennyksessä on todettu, että jätevesiviemärit pitäisi selvittää, kuvata ja dokumentoida. Samalla tulisi selvittää myös prosessijätevesien altaat, kaivot ja kanaalit. Jäteveden erillissopimuksessa on määritelty jätevettä koskevat raja-arvot.

Tuotantohallin ja toimistorakennuksen väliseltä etupihan alueelta sade- ja hulevedet kerätään kolmeen ritiläkannelliseen kaivoon. Eteläisimmästä kaivosta vedet on johdettu Orimattilankadun alitse Johtokadun ojaan. Osa pihan vesistä imeytyy päällystämättömien alueiden kohdilta suoraan maaperään ja loput päätyy Orimattilankadun ojaan. Tehtaan takapihan sadevedet imeytyvät maaperään. Kaivojen sakkapesät tyhjennetään tarvittaessa kaivoihin kulkeutuneesta kiintoaineesta. Vanhoista hulevesiviemäreistä ei ole olemassa selkeää karttaa. Hakemuksen täydennyksen liitteenä on esitetty vanha hulevesisuunnitelma, jossa on esitetty olemassa oleva järjestelmä sekä suunniteltu, mutta toteutumaton hulevesijärjestelmän laajennus.

Tehtaan lietealtaasta ja kaivoista betoniliete tyhjennetään kaivinkoneella ja toimitetaan hyväksyttyyn betonijätteen vastaanottopaikkaan joko erikseen tai muun betonijätteen mukana.

Päästöt ilmaan

Tehtaan yhteydessä on erilliseen konttiin sijoitettu lämpölaitos. Lämpölaitos käyttää polttoaineena nestekaasua. 8,9 m3:n nestekaasusäiliö sijaitsee ulkona erillään tuotantohallista ja se on suojattu törmäysestein.

Tehtaalla on 350-500 kW:n nestekaasua (propaani) käyttävä lämpölaitos, joka tuottaa tehtaan tarvitseman lämmitysenergian. Laitos on sijoitettu erilliseen konttiin. Nestekaasusäiliö on sijoitettu erilleen lämpökontista. Säiliön koko on 8,9 m3 ja siinä säilytetään enimmillään 4,45 tonnia propaania. Tehdashallin ja tuotannon kuluttama lämpöenergian määrä on noin 600 MWh/v. Betonituotetehtaan lämmityskattila käyttää polttoaineenaan nestekaasua, joten sen aiheuttamat ilmapäästöt on arvioitu hakemuksessa vähäisiksi.

Toimistorakennus lämmitetään ilma-vesilämpöpumpun avulla. Tehtaan koneet, laitteet sekä valaistus toimivat sähköllä. Sähkönkulutusta seurataan kuukausittain. Tuotannon ollessa käynnissä vuotuinen sähkönkulutus on noin 300 MWh.

Betonitehtaan toiminnasta aiheutuu pölypäästöjä lähinnä liikenteen ja tuulen aiheuttamana. Molemmissa tapauksissa pöly aiheutuu

piha-alueesta nousevasta irtonaisesta hienojakoisesta aineksesta. Pölypäästöjä ilmaan hallitaan säännöllisellä pihan puhdistuksella. Tuotantohallin sisäilmaan aiheutuu pölypäästöjä hallin sisäisestä trukkiliikenteestä sekä koneiden ja alueiden siivouksesta. Työhygieeniset mittaukset on tehty viimeksi 29.4.2014.

Melu ja tärinä

Hallin sisäpuolinen tuotannon aikainen melu ylittää kuulon suojelemiseksi säädetyn melurajan 85 dB (A), joten työntekijät on velvoitettu käyttämään kuulosuojaimia. Tehtaan tärykoneet aiheuttavat matalataajuista ääntä ja tärinää, joka rajoittuu tehdashalliin ja sen välittömään läheisyyteen.

Tehtaan ympäristössä aiemmin tehdyn ympäristölupamääräykseen liittyneen melututkimusten tulokset on esitetty hakemuksen liitteenä. Tutkimuksista on laadittu raportti Abetoni Oy, Lahden betonituotetehtaan melumittaus, 23.8.2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola. Melumittauksia tehtiin kolmessa pisteessä 15.12.2005 ja 4.-5.5.2006. Melutasot (LAeq) vaihtelivat 47…62 dB:n välillä. Raportin mukaan kaikissa mittauspisteissä suurin melu aiheutui Orimattilankadun liikenteestä. Tehtaan ja lastauksien melu oli kuultavissa mittauspisteissä, mutta liikenteen melu peitti sen pääosin alleen.

Jätteet sekä niiden käsittely tai hyödyntäminen

Betonituotetehtaan toiminnasta syntyy betoni-, puu-, metalli- , energia-, pahvi- sekä sekajätettä. Näiden lisäksi syntyy öljy- ja muita vaarallisia jätteitä, kuten öljyä, trasseleita, suodattimia, loisteputkia, akkuja, paristoja sekä maali- ja aerosolipakkauksia. Jätteet lajitellaan ja niiden määrää seurataan.

Jätebetoni toimitetaan betonijätteen vastaanottopisteeseen jatkokäsittelyyn. Raudoitettu ja raudoittamaton jätebetoni erotellaan, mikäli se on jatkokäsittelyn kannalta merkittävää. Toiminnasta syntyy jätteitä alla olevassa taulukossa kuvatut laadut ja määrät.

Taulukko Rudus Oy:n betonituotetehtaan jätelajeista, määristä ja toimituspaikoista:

jätelaji määrä vuodessa (noin)

toimituspaikka

pahvi 10 m3 uusiokäyttöönpaperi 1 m3 uusiokäyttöönsekajäte 20 t jäteasemaenergiajäte 10 t jäteasemabetonijäte 500 t hyväksytty vastaanottopistepuujäte 10 t jäteasemavaaralliset jätteet 500 kg hyväksytty vastaanottopisteteräsromu 20 t uusiokäyttöönjätevesi, sisältää pesuvedet

1000 litraa päivässä

viemäriverkostoon

lietekaivojen sakka 20 t hyväksytty vastaanottopiste

Jätteiden lajittelu tehdään yllä olevan taulukon mukaisiin jakeisiin. Keräilypisteitä on tehdasalueella riittävästi ja niiden merkinnät pidetään kunnossa. Vaaralliset jätteet kerätään erilliseen vaarallisten jätteiden konttiin, missä on valuma-allas ja paikat eri jätelajeille.

Jätteiden kattavalla lajittelulla pyritään pienentämään sekajätteen määrää. Betonijätteen määrän pienentämiseen on kiinnitetty huomiota monin eri tavoin. Prosessin hyvä suunnittelu, henkilöstön koulutus ja laitteiston kunnossapito ovat keskeisiä asioita tässä. Jätebetonin hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on tutkittu ja uusitaan tarvittaessa.

Päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevat toimet

Tuotanto pyritään järjestämään niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja ympäristölle. Riskejä ja vaikutuksia on pienennetty suunnitelmallisesti seuraavin toimenpitein:

- tehtaalla on tehty ympäristöriskikartoitus- ympäristön havaintokierroksia tehdään säännöllisesti noin

kahden kuukauden välein- tehtaalla on kemikaalirekisteri ja käyttöturvallisuustiedotteet

käytettävistä kemikaaleista- sementtisiiloissa on poistoilman suodattimet sekä ylitäytön

estävä järjestelmä, suodattimet tarkastetaan ja tarvittaessa vaihdetaan kerran vuodessa

- betonituotetehtaan piha-alueella ajoväylät on päällystetty ja ne harjataan puhtaaksi keväällä ja tarvittaessa.

- Tehtaalla on vähän palokuormaa. Betonin raaka-aineet ovat palamattomia ja rakennukset on rakennettu pääosin palamattomista materiaaleista. Tulipaloriskiä on vähennetty rakenteellisella palosuojauksella, tarkkailulla sekä toimintaohjeilla.

- henkilöstölle annetaan ympäristöturvallisuuskoulutus ja jaetaan Rudus ympäristöohje ympäristöluvan mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

Ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksen 2012 jälkeen betonituotetehtaalla on tehty seuraavat muutokset:

- toimistorakennuksen öljysäiliö on poistettu ja lämmitys on muutettu sähkötoimiseksi (ilmavesilämpöpumppu)

- tehdashallin öljysäiliö on poistettu ja lämmitys on muutettu toimimaan nestekaasulla

- sementtisiiloihin on asennettu ylitäytön estävä järjestelmä- ajoneuvojen päivittäiset tarkastukset otettu käyttöön- henkilökunnan ympäristökoulutukseen on panostettu, kaikki

työntekijät suorittavat ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksen- suurin osa kiviainestoimituksista tehdään suoraan

kiviainesmontulta ja liikennettä Orimattilankadulla on saatu siten vähennettyä.

Toiminnan käyttötarkkailu sekä päästöjen ja vaikutusten tarkkailu

Valmistusprosessin tarkkailu tapahtuu reaaliaikaisesti automaation avulla. Raaka-aineiden annostelu tapahtuu valitun reseptin mukaisesti ja vaakojen valvonta on automaattista. Toiminnasta saadaan toimintaraportti ja järjestelmä hälyttää poikkeamista. Betonituotetehtaan päiväkirjoihin ja Ruduksen tietojärjestelmiin merkitään mm. tehdyt tarkastukset, mahdolliset käyttöhäiriöt, huoltotyöt ja laiteasennukset.

Raaka-aineiden, kemikaalien ja muiden tuotannon panosten käyttöä seurataan osana tehtaan normaalia toimintaa. Tuotteiden laaduntarkkailu tehdään voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Erillistä päästötarkkailua ei esitetä tehtäväksi. Vaikutustarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi voimassa olevan tarkkailuohjelman (pohjaveden velvoitetarkkailu) mukaisesti. Muutoksia tarkkailuohjelmaan ei esitetä. Toiminnanharjoittaja laatii vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiraportin, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt

Hakemuksen liitteenä on ympäristöriskikartoitus, joka on tehty 2014 ja sitä on päivitetty 2015 ja 2016. Kartoituksessa on määritelty ympäristön kannalta merkittävimmät riskit ja toimenpiteet riskien pienentämiseksi ja poistamiseksi. Riskikartoituksessa on tunnistettu päästölähteitä sekä kemikaaleihin, jätteisiin, tulipaloihin, hätätilanteisiin ja ympäristötietoisuuteen liittyviä riskejä. Riskit on luokiteltu vähäisistä riskeistä sietämättömiin riskeihin. Suurimmat tunnistetut riskit on luokiteltu kohtalaisen riskin luokkaan. Kartoituksessa riskien pienentämiseksi on esitetty toimenpiteitä, aikataulut ja toimintojen vastuuhenkilöt. Toiminnan uudelleen alkaessa kartoitus päivitetään ja määritellään vastuuhenkilöt asioihin.

Riskejä pyritään pienentämään myös kouluttamalla henkilökuntaa. Rudus Oy on laatinut noin 50 sivuisen ympäristöohjeen henkilöstölle, joka on liitetty ympäristölupahakemukseen. Ympäristöriskiä aiheuttavista poikkeuksellisista tilanteista tehdään viipymättä ilmoitus valvontaviranomaiselle.

Tehtaan kunnossapitotyöt tehdään suunnitellusti ja ajallaan. Lakisääteiset tarkastukset tehdään viranomaismääräysten mukaisesti. Tuotekuljetuksia tekevien autoilijoiden sekä toimipaikan ajoneuvot tarkastetaan päivittäin oman ohjeistuksen mukaisesti.

Tehtaalle on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma, joka sisältää myös ympäristövahinkojen estämisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja onnettomuustilanteissa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) sekä arvio ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) soveltamisesta

Hakemuksen mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla (BAT) tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja

puhdistusmenetelmiä ja toiminnan rakentamis-, suunnittelu-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin.

Betonin valmistuksen laitteisto on toimiva ja se pidetään ennakkohuolloilla turvallisessa kunnossa. Sementtisiiloihin on asennettu ylitäytön estävä järjestelmä. Siilojen poistoilman suodattimet puhdistetaan ja tarkastetaan/vaihdetaan vuosittain.

Betonin valmistukseen tai betonituotetehtaita koskevaa kansallista tai EU:n alueen BAT-vertailuasiakirjaa ei ole laadittu.

Betonin valmistusta ja jakelua valvotaan ja ohjataan ohjausjärjestelmällä, mikä myös hälyttää poikkeavissa tilanteista. Tuotantohallin ja kiviaineksen lämmittäminen tehdään nestekaasutoimisella lämpökeskuksella, mikä on polttoöljyä turvallisempi vaihtoehto pohjavesialueella.

Tuotannossa pyritään käyttämään ympäristön kannalta mahdollisimman turvallisia raaka-aineita, kuten helposti biohajoavaa muottiöljyä. Raaka-aineiden ja energiankäytössä pyritään tehokkuuteen. Ruduksen ympäristöohjeisiin, joka on esitetty hakemuksen liitteenä, on koottu aihealueittain hyvien käytäntöjen mukaiset toimintaohjeet.

Ympäristöasioiden ja energianhallintajärjestelmät

Tehtaalla on sertifioitu SFS-EN ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Viimeisin ulkoinen auditointi on tehty 26.8.2013 (Bureau Veritas) ja sisäinen auditointi on pidetty 18.8.2014. Lisäksi ympäristöjärjestelmään liittyen tehtaalla pidetään säännöllisesti, noin kahden kuukauden välein, ympäristöön liittyvä havaintokierros sekä määräajoin riskikartoitukset. Kuukausikierrokset ja riskikartoitukset dokumentoidaan. Tehtaalla on myös sertifioitu energianhallintajärjestelmä ISO 50001.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen vireilläolosta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla Lahden kaupungin nettisivuilla 2.11.–4.12.2017. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Lahti-pisteessä kuulutusajan osoitteessa Kirkkokatu 31, Lahti. Hakemuksen kuuluttamisesta on ilmoitettu Uusi Lahti -sanomalehdessä 1.11.2017. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kirjeitse, ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Toimintaa on valvottu määräaikaistarkastuksin Lahden ympäristöpalveluiden toimesta. Määräaikaistarkastuksia on tehty

betonituotetehtaalla 15.5.2007, 21.11.2008, 26.9.2011, 8.9.2015. Tarkastuksista on laadittu muistiot. Tämän lisäksi vuoden 2009 aikana pidettiin neuvottelu ja maastokatselmus, jonka aiheena oli tehtaan piha-alueen hulevesiviemäröinti ja hulevesien purku Orimattilankadun eteläpuolelle. Viemäröinnin kehitystoimenpiteitä ei ole toteutettu.

Lausunnot

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Lahden kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Lahden maankäytöltä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Lahti Aqua Oy:ltä sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Lahden ympäristöterveyden lausunnossa on todettu seuraavaa:- Toiminnasta ei saa aiheutua haitallisia ympäristövaikutuksia

pohjaveteen.- Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat pöly- ja melupäästöt eivät

saa aiheuttaa terveyshaittaa lähialueen asukkaille.- Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa aiheuttavaa tärinää

lähialueen asukkaille.

Lahden maankäytön lausunnon ovat antaneet Elinvoima- ja kilpailukykypalveluiden yleiskaavoitusyksikkö, mutta asia on valmisteltu yhteistyössä Maankäytön ja aluehankkeiden asiantuntijoiden kanssa. Lausunnon mukaan alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv 27.6.2016), jossa betonituotetehtaan kiinteistö 398-407-12-0 on osoitettu asuinalueeksi (A-17) sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR-1 Kerinkallion, Renkomäen ja Kujalan retkeily‐ ja ulkoilualueet).

Edellisessä Lahden yleiskaavassa Y-201 (kv 14.5.2012) alue oli kokonaisuudessa retkeily- ja ulkoilualuetta VR-1 ja betonituotetehtaan kiinteistön aktiivisella alueella maankäyttömerkintää muutettiin Rudus Oy:n aloitteesta yleiskaavatyössä 2013-2016. Tavoitteena oli mahdollistaa betonituotetehtaan toiminnan jatkuminen. Muutoksessa tutkittiin maankäytön vaihtoehtoja, joiden vaikutusten arviointi on kirjattu yleiskaavaselostukseen.

Internetissä julkaistussa yleiskaavaselosteessa on vertailtu kolmea maankäytön vaihtoehtoa:http://lahdenvuosi.fi/yleiskaavaselostus/lahti-vuonna-2025-tarina/kestavasti-kasvava-lahti/ekosysteemipalvelut/renkomaen-maankaytto

Yhteisen keskustelun (kaavoituksen ja betonituotetehtaan edustajat) tuloksena päädyttiin osoittamaan alueen pääkäyttötarkoituksesi asuminen (A-17), koska betonituotetehtaan toiminta haluttiin mahdollistaa, mutta toisaalta Renkomäen alueen pitkän aikavälin tavoite on virkistyskäyttö. Asuinalueella voi olla teollista toimintaa niin kauan, kun se ei aiheuta häiriötä alueen pääkäyttötarkoitukselle. Kaupungin omistuksessa olevat naapurikiinteistöt ovat pääosin retkeily- ja ulkoilualuetta VR-1, joka on Renkomäen sorakuopan osalta tavoitetila. Kaupungilla ei ole muita maankäytön kehittämistarpeita tai -tavoitteita alueella.

Kiinteistöllä tai sen naapurikiinteistöillä ei ole asemakaavaa.

Maankäytön ja yleiskaavoituksen lausuntona esitetään, että: ”Renkomäen soranottoalueen tulevaisuuden tavoitetila on virkistyskäyttö. Betonituotetehtaan toiminta on mahdollista toistaiseksi, mutta asiaa tulee tarkastella 5-10 vuoden välein peilaten alueella tapahtuviin toimintaympäristön muutoksiin.”

Hämeen ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että laitoksen toiminta on mahdollista järjestää niin, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaamiskiellon tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vedenhankintakäytössä oleva pohjavesialue on kuitenkin teollisuuslaitoksen sijoituspaikkana huono ja toiminta estää vanhan soranottoalueen maisemoinnin ja jälkihoidon. Tavoitteena tulisi olla, että nyt teollisuusalueena käytettävä kiinteistö olisi mahdollista maisemoida ja jälkihoitaa viimeistään siinä vaiheessa, kun nykyinen soranottotoiminta alueella päättyy. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

- Pohjavedelle vaarallisten ja haitallisten aineiden säilytys- ja käsittelypaikat on suojattava niin, että aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen ei ole mahdollista.

- Piha-alueiden mahdollisesti haitallisia aineita sisältävät vedet tulee ensisijaisesti johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli vesiä imeytetään maaperään, tulee ne esikäsitellä niin, ettei imeyttämisestä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Vähimmäisvaatimuksena tulee olla öljyjen ja kiintoaineiden erottaminen ennen imeytystä.

- Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi sekä pohjavesitietojärjestelmään (POVET).

ELY:n lausunnossa on hakemusta tarkasteltu ainoastaan pohjavedensuojelun kannalta.

Lahti Aqua Oy on todennut lausunnossaan, että kiinteistö on liittynyt yrityksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin ja sillä on voimassa oleva jätevesien erillissopimus vesihuoltoyhtiön kanssa. Lahti Aqua Oy:llä ei ole huomautettavaa Rudus Oy:n ympäristölupahakemukseen, kunhan mahdollinen uusi polttoaineen jakelupiste toteutetaan hakemuksen liitteen 2 mukaisesti.

Pelastuslaitos toteaa lausuntonaan, että:- Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia. Säiliön

säilytystilan tulee olla lukittu tai säiliö tulee varustaa lukittavalla pistoolilla kannaketelineessä.

- Öljytynnyrit ja muut vaaralliset nestemäiset kemikaalit tulee sijoittaa valuma-altaaseen, jotta mahdolliset vuodot saadaan kerättyä talteen.

- Vaarallisten kemikaalien käsittely- ja varastoalueille tulee varata kemikaaleille soveltuvaa imeytysainetta ja muuta vuotojen torjuntakalustoa.

- Kemikaali-ilmoitus tulee päivittää vastaamaan ympäristöluvassa esitettyä toimintaa. Kemikaali-ilmoitus toimitetaan Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle.

- Toiminnanharjoittajan tulee päivittää pelastussuunnitelma, jonka tulee sisältää muun ohella vaarojen ja riskien arviointi sekä

henkilöstölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.

Hakijan vastine lausuntoihin ja muistutuksiin

Hakija on toimittanut 5.1.2018 päivätyn vastineen, jossa Rudus Oy toteaa hakemukseen liittyvistä lausunnoista:

”Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon todetaan, että tehtaan toiminta ei estä vanhan soranottoalueen maisemointia ja jälkihoitoa, koska tehdasalue sijoittuu suunnitellun ottamisalueen ulkopuolelle.

Piha-alueella ei toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan synny sellaisia haitallisia aineita sisältäviä vesiä, jotka tulisi esikäsitellä. Polttoaineen varasto- ja tankkauspaikka on katettu, joten likaisia vesiä ei kyseisellä alueella merkittävästi synny. Mahdolliset vähäiset likaiset vedet johdetaan umpikaivoon. Tehdasalueen piha on osittain päällystetty ja osittain sorapintainen. Piha-alueella ei säilytetä aineita (polttoaineen varastopaikkaa lukuun ottamatta), jotka voisivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa pohjavedelle. Alueella liikkuu yksittäisiä työkoneita ja/tai kuorma-autoja. Mikäli lastausalueella tai työkoneessa tapahtuu letkurikko tai muu vastaava ongelma, jossa ympäristölle haitallista ainetta (esimerkiksi polttoaineita) pääsisi valumaan maahan, reagoidaan vahinkoon välittömästi ja estetään polttoaineen leviäminen. Onnettomuus voidaan rinnastaa esimerkiksi tiealueella tapahtuvaan onnettomuuteen. Työkoneita ei säilytetä ulkoalueilla. Muilta osin Ruduksella ei ole huomautettavaa Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon.

Ruduksella ei ole huomautettavaa ympäristöterveyden lausuntoon. Kun toiminta järjestetään hakemuksen mukaisesti, ei toiminta aiheuta kohtuutonta häiriötä lähialueen asukkaille, eikä haitallisia ympäristövaikutuksia pohjaveteen.

Maankäytön ja yleiskaavoituksen lausuntoon todetaan, että määräaikainen viiden tai kymmenen vuoden pituinen ympäristölupa toisi epävarmuutta ja siten suuria haasteita toiminnan suunnittelun ja kehittämisen kannalta. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan ympäristölupa tulisi myöntää hakemuksen mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Kuten maankäytön ja yleiskaavoituksen lausunnossakin on todettu, mahdollistaa alueen kaavamerkintä tehtaan toiminnan niin kauan, kun se ei aiheuta häiriötä alueen pääkäyttötarkoitukselle. Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan myös toistaiseksi voimassa olevaa lupaa voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen (YSL § 89). Lisäksi toiminnan tulee täyttää ympäristöluvan vaatimukset. Mikäli alueen pääkäyttötarkoitus muuttuu ja toiminta aiheuttaa häiriötä ympäristöön, tullaan toiminnan lupa arvioimaan uudelleen riippumatta luvan voimassaolosta.

Ruduksella ei ole huomautettavaa Lahti Aqua Oy:n lausuntoon. Mahdollinen uusi polttoaineen jakelupiste toteutetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja ympäristölupapäätös huomioiden.

Ruduksella ei ole huomautettavaa pelastuslaitoksen lausuntoon. Pelastussuunnitelma ja kemikaali-ilmoitus tullaan päivittämään. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi suoritetaan alueella asianmukaisesti ja siten, että lausunnossa esiin tuodut asiat tulevat huomioiduiksi.”

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLUPALAUTAKUNNAN RATKAISU

Rakennus- ja ympäristölupalautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Rudus Oy:n betonituotetehtaalle Lahden kaupungissa sijaitseville kiinteistöille 398-407-1-76 ja 398-407-12-0 osoitteessa Orimattilankatu 180, Lahti. Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava hakemuksessa esitetyn ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna (YSL 49 §, YSA 15 §).

Tällä päätöksellä ei myönnetä ympäristölupaa uudelle polttonesteen jakelupisteelle. Hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetty polttonesteen jakelupisteen selostus, asemapiirustus ja viittaus Palavien nesteiden jakeluasemastandardiin SFS 3352 eivät täytä ympäristönsuojelulain (527/2014) 39.2 §:ssä ja valtioneuvoston ympäristönsuojelusta annetun asetuksen (713/2014) 3 §:ssä edellytettyjä lupaharkinnan kannalta tarpeellisten tietojen toimittamisvelvollisuutta laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista, selvitystä maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista eikä arviota toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä suunnitelmaa toiminnasta häiriötilanteissa.

Mikäli uuden polttonesteiden jakelupisteen rakentaminen tulee myöhemmin ajankohtaiseksi, tulee mm. edellä mainituilla tekijöillä täydennetty ympäristöluvan muutoshakemus jakelupisteen osalta toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen rakentamista.

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Lupa-asiaa ratkaistaessa on myös noudatettava mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT). Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energiankäytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten

rajoittamiseen.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon annettaessa lupamääräyksiä. Ympäristöterveyden lausunnossa esitetyn pohjavedelle haitallisten vaikutusten estäminen on toteutettu antamalla useita pohjaveden pilaantumisvaaraa estäviä määräyksiä. Pöly- ja melupäästöjä on rajoitettu antamalla määräykset 5, 6 ja 7. Lahden kaupungin Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen sekä Maankäytön ja aluehankkeiden lausunto on huomioitu tutkimalla luvanmyöntämisedellytykset ympäristönsuojelulain osalta annettuun lausuntoon pohjautuen. Asuinalueen ja betonituotetehtaan läheisyys on huomioitu antamalla useita lupamääräyksiä, joilla mahdollistetaan erilaiset maankäyttömuodot alueella.

Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa esittämät asiat on otettu huomioon mm. antamalla kemikaalien varastointia ja käyttöä sekä hulevesien esikäsittelyä ja johtamista koskevia määräyksiä. Pelastuslaitoksen lausunnossa esitetyt asiat on myös huomioitu antamalla tarvittavat määräykset ympäristölupaan kuuluvista asioista. Kemikaali-ilmoituksen toimittamisesta pelastusviranomaiselle ja pelastussuunnitelman päivittämisestä ei voida ympäristöluvassa määrätä, mutta toiminnanharjoittaja on ilmoittanut toimittavansa kyseiset dokumentit antamansa vastineen mukaan pelastuslaitokselle.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Yleiset lupamääräykset

1. Betonituotetehtaan toiminta on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja niin ettei tehtaan toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja käytettävä sitä. Olemassa olevaa laitekantaa tulee huoltaa säännöllisesti ja pitää kirjaa toteutetuista huolloista. (YSL 6 §, 7 §, 52 §)

2. Laitoksen normaali toiminta-aika on arkisin klo 7–22, ja tarvittaessa lauantaisin klo 7–20. Mikäli melua aiheuttavaa tuotantotoimintaa harjoitetaan tämän ajan ulkopuolella, tulee naapurikiinteistöjen omistajille ja mahdollisille haltijoille sekä Lahden ympäristöpalveluille tiedottaa poikkeavista toiminta-ajoista etukäteen. Meluamattomia tuotannon valmistelevia töitä voidaan tehdä normaalin toiminta-ajan ulkopuolella. Poikkeavat toiminta-ajat tulee kirjata ja esittää valvontaviranomaiselle vuosittaisessa yhteenvedossa. (YSL 52 §, NaapL 17 §)

3. Toiminnanharjoittajan on nimettävä toiminnasta vastaava riittävän asiantuntemuksen omaava henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka ovat selvillä ympäristöluvasta ja sen määräyksistä. Tehtaan toiminnasta ja päivittäisestä valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava Lahden ympäristöpalveluille sekä

Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystietojen muutoksista tulee myös ilmoittaa. (YSL 8 §, 52 §, 62 §)

4. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa Lahden ympäristöpalveluille viipymättä. Toiminnan lopettamisesta ja lopettamiseen liittyvistä toimista tulee ilmoittaa Lahden ympäristöpalveluille vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten antamiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan oleelliseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. (YSL 52 §, 89 §)

Melun- ja pölyntorjunta

5. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa naapurikiinteistöille. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien asuintalojen oleskelupihoilla päivällä klo 7-22 55 dB(A) arvoa ekvivalenttisena äänitasona mitattuna eikä yöaikaan klo 22-7 50 dB(A) arvoa ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Tarvittaessa on esitettävä hyväksyttäväksi suunnitelma melutason mittaamisesta sekä mittaustulosten perusteella suunnitelma melutason alentamisesta aikatauluineen. Lahden ympäristöpalvelut päättää suunnitelman tarpeellisuudesta tarvittaessa erikseen. (YSL 52 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

6. Betonituotetehtaan raaka-aineiden käsittely tulee hoitaa siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuuttomia pölyhaittoja häiriintyviin kohteisiin. Sideainesiiloissa on käytettävä mitoitukseltaan ja tekniikaltaan (BAT) riittäviä pölysuodattimia. Sementtisiiloissa on käytettävä pölynsuodattimia ja ylitäytönestimiä. Siiloihin mahtuva sementtimäärä on tarkistettava ennen siilojen täyttöä. Järjestelmä on pidettävä jatkuvasti käyttökunnossa ja sen kuntoa on tarkkailtava erityisesti siilojen täytön aikana. Suodatinmateriaalit tulee vaihtaa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa useamminkin. Mikäli laitteistoissa havaitaan häiriö, toiminta on keskeytettävä välittömästi ja sitä saa jatkaa vasta, kun vika on korjattu. Pölypäästöjen mittauksesta määrätään tarvittaessa erikseen. (YSL 52 §, 53 §, NaapL 17 §)

7. Päällystetyt piha-alueet on pidettävä puhtaana hiekasta ja hienoaineksesta pölyhaitan minimoimiseksi. Pihan pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää puhtaalla vedellä kastelemalla. Pölynsidontaan ei tule käyttää suolaa tai muita pölynsidontakemikaaleja. (YSL 16 §, 17 §, 52 §, NaapL 17 §)

Jätevesien, prosessivesien, hulevesien ja sammutusjätevesien käsittely ja johtaminen

8. Toiminnasta syntyvät jätevedet tulee esikäsitellä niin, että vedestä ei aiheudu haittaa viemäriverkostolle,

jätevedenpuhdistukselle tai puhdistamon hoitajille. Kiinteistöllä tapahtuva jäteveden esikäsittely tulee toteuttaa myös niin, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. (YSL 52 §, 67 §, YSA 41 §)

9. Jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostosta tulee laatia selvitys, jossa kartoitetaan olemassa olevien kaivojen ja putkien sijainti, kunto ja purkupaikat. Putkistojen kunto tulee todeta sisäpuolisin kuvauksin tai muuten luotettavalla tavalla. Prosessivesialtaiden, kaivojen ja kanaalien kunto tulee selvittää samalla. Selvitys tulee laatia ja toimittaa vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta, ja sen tulee sisältää aikataulutettu suunnitelma tarvittavista kehitystoimenpiteistä. (YSL 16 §, 17 §, 52 §, 66 §)

10. Jätevesi- ja hulevesiviemäriputkistojen kunto on tarkistettava putkiston sisäpuolisin kuvauksin tai muuten luotettavasti viiden vuoden välein. Kuntotarkastusten tulee kattaa myös saostusaltaat ja kanaalit. Raportti tarkastuksista on toimitettava kuukauden kuluessa tutkimuksen tekemisestä Lahden ympäristöpalveluille. Kuvauksen perusteella ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa korjausmääräyksen. (YSL 6 §, 7 §, 16 §, 17 §, 52 §, 53 §, 62 §)

11. Hulevedet tulee johtaa varastoalueen liikennöintialueilta tiiviissä putkessa pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle kahden vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta. Hulevedet tulee esikäsitellä ennen maastoon johtamista kiintoaineen erotusjärjestelmällä sekä standardin SFS-EN-858-1 mukaisella I luokan öljynerottimella, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l tai vastaavan puhdistustuloksen omaavalla muulla käsittelyjärjestelmällä. Ennen hulevesijärjestelmän rakentamista tulee suunnitelmat toimittaa Lahden ympäristöpalveluille. (YSL 7 §, 16 §, 17 §, 52 §)

12. Hulevesiviemäri tulee varustaa näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivoilla. Öljynerottimien ja sulkuventtiilikaivojen kannet tulee maalata keltaisella huomiovärillä. Tarvittaessa maalaus tulee uusia. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. (YSL 52 §)

13. Betoniautojen tai betonisekoittimen pesuvesiä ei saa laskea ympäristöön eikä imeyttää maaperään (YSL 7 §, 16 §, 17 §, 52 §).

14. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava tuotantolaitoksen rakenteiden ja laitteistojen, kuten saostusaltaiden tarkkailusta, huollosta ja kunnossapidosta siten, että niissä ei käytön aikana pääse tapahtumaan muutoksia, jotka lisäisivät toiminnasta aiheutuvien ympäristövahinkojen riskiä. Mahdolliset ympäristöriskin aiheuttavat viat tai puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 52 §, 66 §, JL 120 §)

15. Tehtaan sammutusjätevedestä ei saa aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Sammutusjätevedestä ei saa myöskään aiheutua haittaa viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistukselle. Toiminnanharjoittajan tulee laatia

sammutusjätevesisuunnitelma mahdollisia tulipalotilanteita varten vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Sammutusjätevedet tulee käsitellä siten, ettei veden mukana maaperään, pohjaveteen, vesistöön tai viemäriin voi päästä kemikaaleja sellaisia määriä, että niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa eikä muuta merkittävää haittaa. Suunnitelma tulee toimittaa Lahden ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi. (YSL 6 §, 7 §, 15 §, 16 §, 17 §, 52 §)

Maaperän ja pohjaveden suojelutoimet

16. Kaksoisvaippaisen polttoöljysäiliön valuma-altaan polttonesteen pidättävyyttä tulee kehittää niin, että valuma-allas pinnoitetaan polttoöljyä pidättävällä päällysteellä tai muulla vastaavalla tavalla vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. (YSL 16 §, 17 §, 52 §)

17. Polttoöljysäiliö tulee kuntotarkastaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) hyväksymän tarkastusliikkeen toimesta. A-luokkaisen säiliön tarkastus tulee tehdä säiliön käyttöönotosta vähintään 10 vuoden välein ja sen jälkeen viiden vuoden välein. B-luokan säiliö tulee tarkastaa vähintään kahden vuoden välein. C-luokan säiliö tulee poistaa käytöstä vuoden kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuspöytäkirjan kopiot tulee toimittaa 14 vuorokauden kuluessa tarkastuksesta Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle sekä Lahden ympäristöpalveluille. (YSL 6-7 §, 16-17 §, 19 §, 20 §, 52 §, 62 §)

18. Betonin lisäaineiden, kemikaalien sekä öljytuotteiden käyttö ja varastointi tulee järjestää niin, etteivät ne vahinkotapauksessakaan joudu pohjaveteen tai viemäriin. Tuotteet tulee säilyttää valuma-altaiden päällä, joiden tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin suurin varastointimäärä. Betonintyöstökoneiden ja valupöytien hydrauliikkaöljypumput, öljysäiliöt ja putkisto tulee säilyttää suoja-altaissa, joiden tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin koneissa käytettävä öljymäärä. Valuma-altaisiin kertynyt neste tulee tyhjentää altaasta välittömästi, kun vuoto on huomattu, ja siirtää neste vaarallisen jätteen keräysastiaan. (YSL 16 §, 17 §, 52 §)

Seuranta- ja tarkkailumääräykset

19. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Lahden kaupungin ilmanlaadun seurannan yhteistarkkailuun sekä pohjavesien seurannan yhteistarkkailuun tai muuhun ympäristön tilan seurannan yhteistarkkailuun, mikäli sellainen alueella järjestetään. (YSL 63 §)

20. Pohjavedentarkkailusta tulee esittää Lahden ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi ulkopuolisen asiantuntijan laatima pohjavedentarkkailusuunnitelma ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailusuunnitelmassa tulee huomioida toiminnassa käytettävät kemikaalit. Pohjaveden laadullisen tarkkailun lisäksi suunnitelmassa tulee huomioida pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu. Pohjavesinäytteenoton yhteydessä tulee määrittää pohjaveden pinnankorkeus korkeusjärjestelmässä ilmoitettuna. Pohjaveden tarkkailua tulee tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa). Lahden ympäristöpalvelut

voi tarvittaessa muuttaa tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Tarkkailun tuloksista tulee laatia vuosiraportti, jossa on esitetty tulokset ja verrattu niitä olemassa oleviin raja-arvoihin. Raportti tulee toimittaa Lahden ympäristöpalveluille sekä Hämeen ELY-keskukseen. Mikäli näytteenoton ja analysoinnin perusteella havaitaan poikkeavia tuloksia, tulee niistä ilmoittaa välittömästi Lahden ympäristöpalveluille ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 62 §, 64 §, 65 §, 209 §)

Vahinkoihin varautuminen ja onnettomuuksista tiedottaminen

21. Öljy- ja kemikaalivahinkojen varalta kyseisten aineiden käyttöpisteiden läheisyydessä on oltava merkityillä paikoilla riittävästi imeytysainetta sekä keräysvälineistöä, jotka soveltuvat tehtaalla ja kuljetusajoneuvoissa käytössä olevien tai kuljetettavien haitallisten aineiden imeyttämiseen. (YSL 7 §, 16 §, 17 §, 52 §)

22. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta, kemikaalivuodosta sekä tuotantohäiriöstä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. Jos maahan tai viemäriin on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle, Lahden ympäristöpalveluille ja Lahti Aqua Oy:lle. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden jälkeen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnanharjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 14 §, 123 §, 134 §)

Jätehuolto

23. Kovettumaton jätebetoni sekä betonisekoittimen ja betoninkuljetusautojen pesusta syntyvä kiintoaines sekä toiminnassa syntyvä liete on varastoitava niin, ettei siitä pääse valumia maaperään ja pintavesiin. Saostunut betoniliete tulee tyhjentää prosessiveden selkeytysaltaista riittävän usein, jotta altaat toimivat suunnitellulla tavalla. Saostunut betoninen kiintoaines on käsiteltävä ja varastoitava tiiviissä astiassa tiiviillä alustalla. (YSL 16 §, 17 §, 52 §, 58 §)

24. Betonijäte ja liete tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jos jätebetonia on tarkoitus hyödyntää kohteissa, joissa ei tarvita ympäristölupaa, on betonijätteen käsittelyssä ja laadunvarmistuksessa noudatettava

valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017. (YSL 52 §, 58 §, VNA 843/2017)

25. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista ja haittaa ympäristölle. Jätteitä koskevat kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Toiminnassa on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista.

Toiminnanharjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti sen varmistamiseksi, että toiminta täyttää sille jätelaissa ja sen nojalla säädetyt ja määrätyt vaatimukset ja että valvontaviranomaiselle voidaan antaa toiminnan valvomiseksi tarpeelliset tiedot. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava siitä, että jätehuollosta vastaavat henkilöt perehdytetään toiminnan seurantaan ja tarkkailuun ja että heille annetaan siitä riittävät tiedot. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä toimiin seurannan ja tarkkailun perusteella havaittujen toiminnan puutteiden poistamiseksi. (YSL 52 §, 58 §, 62 §, JL 5 §, 6 §, 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 17 §, 118-120 §)

26. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Nestemäisillä vaarallisilla jätteillä tulee olla suoja-altaat. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (YSL 58 §, JL 16 ja 17 §, VNA 179/2012 9 §)

27. Vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä muu jätehuolto on hoidettava voimassaolevien määräysten mukaisesti niin, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Kierrätettävät lisäainesäiliöt tulee palauttaa valmistajalle. Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maa-aineksesta ja muusta rakennus- ja purkujätteestä kuin pilaantumattomasta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan jäte- tai ympäristönsuojelulain mukaiselle vastaanottajalle. (YSL 52 §, JL 16 §, 17 §, 121 §, VNA 179/2012 9 §)

Kirjanpito ja raportointi

28. Jätekirjanpitoon on toiminnan luonteen mukaan sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn, kuljetetun tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitoon on sisällytettävä myös

tiedot toiminnassa syntyneen jätteen määrästä suhteessa liikevaihdolla, työntekijöiden määrällä tai muulla vastaavalla tavalla ilmaistuun toiminnan laajuuteen (ominaisjätemäärä). (JL 118 §, 119 §)

29. Betonituotetehtaan toiminnasta on pidettävä kirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä toiminnoista. Vuosittainen yhteenveto on toimitettava Lahden ympäristöpalveluille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa on mainittava ainakin:- mahdolliset poikkeamat normaalista toiminta-ajasta- betonituotteiden kokonaistuotantomäärät- käytetyt kiviaines-, sidos- ja lisäaine- ja öljytuotemäärät- prosessivesien kierrätys- ja saostusjärjestelmän

tiiveystarkastukset ja mahdolliset tiivistystoimenpiteet- tehtaan energialaitoksen ja toimistorakennuksen

lämmitysjärjestelmän huoltotoimet, tehdasalueella käytetyt polttoainemäärät ja tehtaan energiantuotantoyksikön käyntiaika

- syntyneet jätemäärät ja -lajit sekä vaarallisen jätteen siirtoasiakirjat

- jätebetonimäärä ja jatkokäsittelypaikat- mahdolliset betonijätteen liukoisuustestien tulokset- betonisekoittimien pesusta syntyneet kiintoainesmäärät sekä

sijoituspaikka- ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset huoltotoimenpiteet- mahdolliset häiriötilanteet.

Raportoinnissa voidaan käyttää soveltuvin osin hyväksi yrityksessä käytössä olevaa ympäristöraportointijärjestelmää. (YSL 52 §, JL 12 §, 118 §)

PERUSTELUT

Lupaharkinnan yleiset perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.

Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa lupahakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun

käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Määräaikaisen luvan umpeuduttua toiminnalle on haettu uutta ympäristölupaa. Tällöin toimintaa verrataan ympäristönsuojelulain mukaisesti uuden vastaavan toiminnan sijoittumiseen kyseiselle paikalle. Ympäristönsuojelulain 527/2014 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan:1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä

pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski;2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle;3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden

kannalta;4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen

kaavan osoittama käyttötarkoitus;5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Betonituotetehtaan sijoituspaikka asettaa pohjaveden suojelun kannalta erityisiä vaatimuksia ympäristösuojauksille sekä toiminnanharjoittajan huolellisuudelle. Lupamääräyksin on estetty pohjaveden pilaantumisvaara. Määräaikaisen ympäristöluvan valvonnan perusteella myös toiminnanharjoittaja on sitoutunut kehittämään toimintaa niin, että pohjaveden pilaantumisvaara pystytään välttämään toiminnassa.

Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Kaavoittajalta saadun lausunnon mukaan asuinalueella voi toimia betonituotetehdas niin kauan kuin se ei aiheuta häiriötä alueen pääkäyttötarkoitukselle eli asumiselle. Kaavoittajan 26.4.2018 toimittaman lisälausunnon mukaan toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa voidaan myöntää nykyistä vastaavalle toiminnalle, koska kyseessä on olemassa olevan teollisen tuotannon uudelleen käynnistäminen ja koska alue ei vielä nykytilassa sovellu asumis- ja virkistyskäyttöön. Kaavoittajan mukaan toiminnan kehittäminen ja lisärakentaminen teollisuuden käyttöön ei kuitenkaan ole alueen tulevaa pääkäyttötarkoitusta (A-17, VR-1) ajatellen tarkoituksenmukaista. Sen vuoksi poikkeamislupaa vaativaa rakentamista ei kiinteistölle puolleta. Polttoaineen jakeluaseman siirtäminen voi tulla kysymykseen pohjavedensuojelullisista syistä.

Yksilöidyt perustelut

Toiminnanharjoittajan on vastattava toimintojensa ympäristönsuojelulain 6 ja 7 §:n mukaisista yleisten periaatteiden ja

velvollisuuksien toteutumisesta hakemuksen mukaisesti. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä on oltava selvillä sekä ympäristönsuojelulain mukaan käytettävä sitä. (määräys 1)

Betonituotetehtaan toiminnasta aiheutuvaa häiriötä on rajoitettu määräämällä normaali toiminta-aika. Hakemuksessa esitetty toiminta-ajan laajennus on hyväksytty. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia, joten tehtaan aiheuttama häiriö on ilmeisen vähäinen naapuruston osalta. Normaalin toiminta-ajan ulkopuolisesta toiminnasta tiedottamalla voidaan vähentää mm. melupäästön häiritsevyyttä. Kirjaamisvelvoite on annettu valvonnallisista syistä. (2)

Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan toiminnanharjoittajan käytettävissä on oltava toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Lupamääräys vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta on annettu myös tiedonkulun varmistamiseksi (3).

Valvontaa varten on perusteltua määrätä ilmoittamaan omistajavaihdoksista, toiminnan muutoksista uuden ympäristölupatarpeen arvioimiseksi tai toiminnan lopettamisesta siihen liittyvien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (4)

Tehtaan läheisyydessä sijaitsevien asuintalojen asuinkelpoisuuden takaamiseksi on annettu määräys kohtuuttomasta meluhaitasta. Betonituotetehtaan toiminnan viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu melulle hyväksyttävä melutaso. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. Mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittoja, määrätään melumittauksista erikseen. Melun mittaamisella osoitetaan, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu melutason raja-arvoja ylittävää melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. (5)

Määräys pölypäästöjen rajoittamisesta suodattimin sementtisiiloissa on tarpeen ympäröivien alueiden ilmanlaadun turvaamiseksi. Suodattimien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi niitä tulee huoltaa. Siilojen ylitäyttymisen estämiseksi on annettu määräys. Jotta alueen pölypäästöt pysyisivät mahdollisimman alhaisena, on annettu määräys päällystettyjen piha-alueiden puhtaanapidosta. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi pölynsidontaan ei saa käyttää muuta kuin puhdasta vettä. (6-7)

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. YSL 7 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 41 §:ssä on säädetty vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevista yleisistä vaatimuksista. (8)

Hule- ja jätevesien johtamisesta sekä vesien esikäsittelystä on annettu toimipaikan olosuhteet huomioivat määräykset, joiden avulla estetään jätevesistä ja verkostoista aiheutuva maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaara. Prosessivesien kierrätys- ja saostusjärjestelmän sekä viemäreiden kunto on määrätty tarkastettavaksi säännöllisesti, jotta järjestelmien vedenpitävyys varmistetaan. Määräykset ovat tarpeellisia, koska tehdas sijaitsee pohjavedenmuodostumisalueella. Myös toiminnanharjoittaja on esittänyt selvityksen laatimista olemassa olevien vedenkäsittelyrakenteiden kunnosta. Viemäriputkien kestävyydestä saatujen kokemusten, ympäristönsuojelulain maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltojen, valvontatekniikan kehittymisen ja tarkkailusta aiheutuvien kustannusten laskemisen vuoksi on perusteltua tarkkailla säännöllisesti kiinteistöllä sijaitsevien rakenteiden kuntoa. (9-10)

Hulevedet voivat sisältää maaperälle ja pohjaveden laadulle haitallisia aineita, koska liikennöintialueilla liikkuu työkoneita ja ajoneuvoja, joista voi vuotaa öljyperäisiä sekä muita haitallisia kemikaaleja maaperään. Pohjaveden muodostumisalueella maaperä on erittäin huokoinen ja se läpäisee mm. polttonesteitä erittäin hyvin. Betonituotetehtaan pohjavesitarkkailussa on havaittu vesiliukoista bensiinin lisäaine MTBE:tä pieninä pitoisuuksina. Tästä syystä johtuen on syytä johtaa pohjaveden laadulle riskin aiheuttavat hulevedet hallitusti tehtaan varastoalueen liikennöintialueilta hulevesiverkoston kautta pois pohjaveden muodostumisalueelta. Hulevesi on syytä käsitellä öljypitoisuuden hallitsemiseksi öljynerottimella ja sulkuventtiilikaivon avulla veden purku maastoon voidaan katkaista viivytyksettä. Annetut määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 16 ja 17 pykälissä määriteltyihin maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltoihin. (11-12)

Betoniautojen pesuvedet sisältävät vesiliukoisia yhdisteitä ja vesi on emäksistä. Veden sisältämistä aineista voi aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumista, joten pesuvesien imeyttäminen on perusteltua kieltää. Pohjaveden pilaantumisvaaran poistamiseksi luvassa on annettu toimialan erityispiirteet ja rakenteiden ikä huomioivat parhaaseen käytäntöön (BEP) perustuvat lupamääräykset, joiden avulla maaperän ja pohjaveden pilaantuminen sekä pilaantumisvaara voidaan ehkäistä. (13-14)

Tulipalon yhteydessä maaperään voi päästä pohjavedelle haitallisia yhdisteitä. Sammutusjätevesien vaikutusten estämiseksi on annettu määräys sammutusjätevesien hallintasuunnitelman laatimisesta. (15)

Trukkien ja kauhakuormaajan tankkausta varten olevan kaksoisvaippasäiliön vuodonhallintarakenteena toimivan betonirakenteisen valuma-altaan tiiveys ei ole riittävä pidättämään polttoöljyä. Tästä syystä johtuen on perusteltua parantaa valuma-altaan pidätyskykyä pinnoitusmääräyksellä. (16)

Polttoöljysäiliön kunnon tarkkailu edustaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä, jolla saadaan tietoa kaksoisvaippasäiliön sisävaipan kunnosta. Tämä osaltaan vähentää polttoöljyvuotojen

mahdollisuutta. Säiliöiden tarkastukset on määrätty tehtäväksi, koska tarkastukset ovat kustannustehokas keino, jolla voidaan ehkäistä tehokkaasti maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaara. Määräys on ympäristönsuojelulain 7 §:ssä säädetyn ennaltaehkäisyn periaatteen mukainen. (17)

Pohjavesialueella toimittaessa on käytettävien kemikaalien ja öljytuotteiden käyttö ja varastointi järjestettävä niin, ettei vuodoista koidu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Käytettävien kemikaalien viemäriin pääsy tulee samalla estetyksi. Ympäristönsuojelulain 66 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkistuksista ja luvassa on annettava tätä koskevat määräykset. (18)

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Laaja kokonaiskuva laajemmalle alueelle aiheutuvista ympäristövaikutuksista saadaan parhaiten eri lupavelvollisten toimijoiden yhteistarkkailun kautta. (19)

Pohjaveden pilaamiskiellon valvomiseksi on perusteltua määrätä pohjaveden velvoitetarkkailusuunnitelman toimittamisesta. Ympäristönsuojelulain 64 §:n mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on esitettävä 62 §:n mukaisen seurannan ja tarkkailun tai 63 §:n mukaisen yhteistarkkailun järjestämisestä erillinen suunnitelma hyväksyttäväksi. (20)

Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti on perusteltua varata tehdasalueelle öljy- ja kemikaalivahinkojen varalta imeytysainetta ja keräysvälineistöä (21).

Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristövahingoista aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi sekä valvonnan ja mahdollisten jälkitoimenpiteiden toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 14 §:n mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (22)

Jätehuollon asianmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on ollut perusteltua määrätä betonin valmistukseen liittyvien jätteiden käsittelystä. Prosessialtaiden säännöllinen tyhjentäminen edesauttaa myös sitä, ettei viemäriverkostolle aiheudu tuotannosta kohtuuttomia haittoja. (23)

Ympäristönsuojelulain 52 ja 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on

annettava tarpeelliset määräykset mm. jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Mikäli jätebetonia hyödynnetään maarakentamisessa, tulee hyödyntämiskelpoisuus varmistaa valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 määritellyllä tavalla. Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä on myös huomioitu jätelain 9 §:n mukainen yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä, jonka mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 118-120 §:n velvoitteet jätteen tuottajaa kohtaan on huomioitu antamalla ympäristöluvassa jätehuoltoa koskevat määräykset. Vaarallisten jätteiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi pohjavesialueella on annettu määräys (24-28)

Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailun ja valvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä toiminnanharjoittaja laatimaan vuosittainen yhteenveto lupaviranomaiselle (29).

Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Ympäristönsuojelulain 87 §:n mukaan lupa voidaan määrätä olemaan voimassa määräajan toiminnanharjoittajan hakemuksesta tai jos siihen on toiminnan erityisiin ominaisuuksiin, siinä käytetyn tekniikan tai käytettyjen menetelmien uutuuteen tai toiminnan haitallisten vaikutusten arvioinnin vaikeuteen liittyvä painava syy. Tällaista 87 §:ssä tarkoitettua painavaa syytä ei asiassa kuitenkaan katsota olevan, vaikka kaavoittaja esittääkin lausunnossaan lupa-asian tarkastelua 5-10 vuoden välein. Lupa olisi mahdollista määrätä olemaan voimassa määräajan vain laissa erikseen säädetyissä tilanteissa.

Luvan muuttaminen saattaa kuitenkin tulla kyseeseen esimerkiksi ympäristönsuojelulain 89.2 §:n kohdan 4 mukaisesti, jos toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen. Ympäristönsuojelulakiin 527/2014 ja kumottuun vanhaan ympäristönsuojelulakiin 86/2000 liittyvien hallitusten esitysten (HE 214/2013 ja HE 84/1999) mukaan säännös tarkoittaisi toiminnan ulkopuolisten olosuhteiden muutoksia, kuten haitta-alueella tapahtuneita maankäytöllisiä muutoksia.

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §). Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §, YSA 15 §)

Päätöksen täytäntöönpano

Päätös annetaan julkipanon jälkeen päätöksessä mainittuna päivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätös on lainvoimainen 30 päivän kuluttua päätöksen antamisesta kyseistä päivää lukuun ottamatta, jos siitä ei valiteta. Mahdollinen valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä.

Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen (YSL 198 §). Toiminnan aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei ole haettu (YSL 199 §). Lupaviranomainen voi myöntää oikeuden aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta enintään 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erikseen tehdystä hakemuksesta.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL): 6 §, 7 §, 8 §, 11 §, 12 §, 14 §, 16 §, 17 §, 20 §, 27 §, 28 §, 39 §, 49 §, 52 §, 53 §, 58 §, 62 §, 63 §, 64 §, 65 §, 66 §, 67 §, 89 §, 123 §, 134 §, 209 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 (YSA): 3 §, 15 §, 41 §Jätelaki 646/2011 (JL): 5 §, 6 §, 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 17 §, 118 §, 119 §, 120 §Valtioneuvoston asetus jätteistä (VNA 179/2012): 9 §Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNA 843/2017)Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1929 (NaapL): 17 §

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla kaupungin internetsivuilla sekä julkaisemalla ilmoituksen päätöksestä Uusi Lahti -sanomalehdessä. Päätös on nähtävänä Lahti-Pisteessä (pääkirjaston aulatila), os. Kirkkokatu 31, Lahti sekä Lahden kaupungin verkkosivuilla:https://www.lahti.fi/palvelut/luonto-ja-ymparisto/kasitellyt-ymparistoluvat. Tieto päätöksestä lähetetään myös asianosaisille.

Hakemuksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen (rakennus- ja ympäristölupalautakunta 31.1.2017 § 2) maksu on betonituotetehtaalle 5940 euroa. Tästä päätöksestä peritään hakijalta Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunnalle ympäristöluvan käsittelystä aiheutuneina kuluina taksapäätöksen mukainen maksu eli 5940 euroa.

Päätöksen antaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 14.5.2018.

Esittelijä Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Mika Kemppainen

Päätösehdotus Lautakunta päättää edellä esitetyn mukaisesti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Asian valmistelija /Lisätietojen antaja

Ympäristönsuojelutarkastaja Juha Alaluukas p. 050 539 1697

Toimenpiteet Ote:Rudus Oy, Orimattilankatu 180, 15680 LahtiHämeen ELY-keskusLahden kaupunki / ympäristöterveysLahden kaupunki / maankäyttö ja aluehankkeetPäijät-Hämeen pelastuslaitosLahti Aqua Oylaskutus

Muutoksenhaku Hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 §)

Otteen oikeaksi todistaa toukokuun 9. päivänä 2018Jaana Hovatovvalmistelusihteeri

Otteen saaja:Rudus OyHämeen ELY-keskusLahden kaupunki / ympäristöterveysLahden kaupunki / maankäyttö ja aluehankkeetPäijät-Hämeen pelastuslaitosLahti Aqua Oy

VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseenHallintovalitus YSLLahden kaupunki Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä:Rakennus- ja ympäristölupalautakunta 08.05.2018 § 25Valitusoikeus Valitusoikeus on:

1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusviran-omainen

Viranomainen, jolle valitus tehdään:

Vaasan hallinto-oikeuswww.oikeus.fi/hallintooikeudet/vaasanhallinto-oikeusKorsholmanpuistikko 43PL 204, 65101 Vaasa029 56 42780faksi 029 56 42760vaasa.hao(at)oikeus.fi

Valitusaika ja sen alkaminen

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu

Päätöksen antopäivä

Pvm 14.5.2018

Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti.

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava1) päätös, johon haetaan muutosta;2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetään.

Valitusasia-kirjojen toimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Tuomioistuinmaksut

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n mukaan peritään hallinto-oikeudessa ja markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä tuomioistuimissa 4 ja 5 §:n poikkeuksia lukuun ottamatta. Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta.