Vastaanottaja Jykes Kiinteistöt Oy

Asiakirjatyyppi Raportti

Päivämäärä 6.4.2016

Viite 1510025282-001

RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ MELUSELVITYS

RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ MELUSELVITYS

Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

Päivämäärä 6.4.2016 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2016

aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

Viite 1510025282-001

MELUSELVITYS

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT 1 2.1 Maastomalli 1 2.2 Liikennelähtötiedot 2 2.2.1 Tie- ja katuliikenne 2 2.2.2 Raideliikenne 2 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 3 3.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 3 4. MELULASKENNAT 3 5. MELULASKENTOJEN TULOKSET 4 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 MELUALUEKARTAT Oleskelupihat: Kuva 1 Melualueet LAeq7-22 v. 2030 Kuva 2 Melualueet LAeq22-7 v. 2030 Kuva 3 Melualueet LAeq7-22 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m korkealla me-

lusuojauksella Kuva 4 Melualueet LAeq22-7 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m korkealla me-

lusuojauksella Melutasot julkisivuilla: Kuva 5 Melutasot julkisivuilla, LAeq7-22 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m kor-

kealla melusuojauksella Kuva 6 Melutasot julkisivuilla, LAeq22-7 v. 2030 esitetyllä mp + 3,5 m kor-

kealla melusuojauksella Kuva 7 Hetkellinen enimmäistaso, LAFmax. 555 m pitkä venäläinen tava-

rajuna sn-nopeudella 90 km/h. Kuva 8 Hetkellinen enimmäistaso, LAFmax. 555 m pitkä venäläinen tava-

rajuna nopeudella 50 km/h.

MELUSELVITYS

1

1. JOHDANTO

Työssä on laadittu RiSe kampuksen liikennemeluselvitys asemakaavoitusta varten. Työ on tehty Jykes Kiinteistöt Oy:n toimeksiannosta, jossa yhdyshenkilönä on toiminut Kari Sensio. Meluselvi-tyksestä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut FM Jari Hosiokangas. Melumallinnuksen ja rapor-toinnin on suorittanut ins. AMK Timo Korkee.

Kuva 1. kohteen sijainti

2. LÄHTÖTIEDOT

Meluselvitys on laadittu melun laskentamallin avulla. Melulaskennat on tehty 3D-maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.4 –ohjelmistolla käyttäen pohjoismaisia tieliikennemelun ja raidelii-kennemelun laskentamalleja. Työssä käytetty maankäyttösuunnitelma on arkkitehdit MV Oy:n laatima ja päivätty 5.2.2016.

2.1 Maastomalli Alueen maastomalli perustuu Jyväskylän kaupungin numeeriseen pohjakarttaan. Pohjakartta-aineistoa on muokattu ja täydennetty arkkitehdit MV Oy:n maankäyttösuunnitelman mukaisesti.

RiSe kampus

MELUSELVITYS

2

Maastomallissa on huomioitu Ramoninkadun suunnitelmat 17.2.2010 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Maastomallissa mt 6018 (Vaajakosken moottoritie) on mallinnettu Tourulan kohdalla aluevaraus-suunnitelman (27.5.2010, Ramboll Finland Oy) mukaisesti. Maastomallissa tiet, kadut ja paikoitusalue sekä Tourujoen pinta on mallinnettu "akustisesti ko-viksi" pinnoiksi.

2.2 Liikennelähtötiedot Melulaskennoissa on käytetty vuoden 2030 ennusteliikennemääriä tie-, katu- ja raideliikenteen osalta, koska ennustetilanne suurempine liikennemäärineen muodostuu melussa mitoittavaksi ti-lanteeksi.

2.2.1 Tie- ja katuliikenne Tie- ja katuliikenteen tiedot perustuvat Tourula Business Park Voimala, asemakaavamuutoksen meluselvityksen (9.3.2011, Ramboll Finland Oy) liikennemääriin. Selvityksen liikennemäärät ovat Jyväskylän kaupungin liikenneinsinöörin kanssa yhdessä sovittu (J. Lipponen, helmikuu 2011). Liikennemäärät on arvioitu vuoden 2030 ennusteliikennemäärinä ja nykyisillä nopeusrajoituksilla. Käytetyt tie- ja katuliikenteen lähtötiedot on esitetty taulukossa 2.2.1.1. Taulukko 2.2.1.1. Tie- ja katuliikennelähtötiedot v. 2030.

*suunta Jyväskylä-Vaajakoski 80 km/h ja Vaajakoski- Jyväskylä 60 km/h.

2.2.2 Raideliikenne Raideliikennelähtötiedot perustuvat Tourulan Business Park Voimala, asemakaavamuutoksen me-luselvitystä varten VR-Track Oy:ltä tilattuihin liikennemäärätietoihin (M. Peltola, 21.2.2011). Jyväskylä-Äänekoski rataosalla on huomioitu Äänekosken uuden biotuotetehtaan synnyttämä li-säliikenteen määrät hankkeen YVA –selvityksen mukaisesti (Äänekosken biotuotetehtaan ympä-ristövaikutusten arviointiselostus, Sweco Industry Oy). Mallinnuksessa junien ajonopeutena on käytetty Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan rataosan suurinta junatyypille sallittua sn-nopeutta käyttäen, mikä voi poiketa merkittävästikin todellisesta ajonopeudesta. Laskennassa käytetyt raideliikennemäärät on esitetty taulukossa 2.2.2.1.

Tie/KatuHeikinkatu 10000 90 10 3 40Vapaudenkatu 32600 90 10 3 50Tourulantie 27000 90 10 3 50Moottoritien pää 10000 90 10 3 60\80*Vt 9 39000 90 10 9 70Ramppi Vt 4 -> Vt 9 5000 90 10 9 70V t4 vt 9:n liittymästä pohjoiseen 39000 90 10 9 70Ramoninkatu 1500 90 10 3 40Kivääritehtaankatu 1500 90 10 3 40

Nopeus km/hKVL

Päivä- liikenne-%

Yöliikenne-%

Raskaslii-kenne-%

MELUSELVITYS

3

Taulukko 2.2.2.1 Raideliikenteen lähtötiedot v. 2030.

Junatyyppi

Päiväliikenne 7-22 Yöliikenne 22-7 Nopeus km/h Rata KPL Pituus (m) KPL Pituus (m)

Jyväskylä-Pieksämäki

Pendolino 5 159 1 159 90 Sr (P ja IC) 7 256 0 256 90 IC2 2 125 0 125 90

T(Fin) 2 391 3 391 90

T(Rus) - - 1 516 90

Jyväskylä-Äänekoski T(Fin) 21 391 12 391 90

T(Rus) - - 1 555 90

3. MELUN OHJEARVOT

3.1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätös-tä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäy-tön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, ka-tu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 3.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä.

Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin li-sätään 5 dB ennen niiden vertaamista ohjearvoihin.

Taulukko 3.1. VnP 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot

LAeq, enintään Ulkona Päivällä

(07–22) Yöllä (22–07)

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet

55 dB 50/45 dB1)

Loma-asumiseen käytettävät alueet3), leirintäalueet ja virkistys-alueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet

45 dB 40 dB 2)

Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -

1) Uusilla asuinalueilla yöohjearvo on 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden oh-jearvoja LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

4. MELULASKENNAT

Melualuekuvissa 1- 6 laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti keskiäänitasoina päivä-ajalle (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7). Laskenta on tehty tie-, katu- ja raideliikenteen yhteismeluna. Ulkoalueiden meluvyöhykelasken-noissa käytetty hilapisteverkon tiheys on ollut 5 x 5 m. Näiden laskentojen tulos

MELUSELVITYS

4

kuvaa vakiintuneen tavan mukaisesti keskiäänitasoa maanpinta + 2 m korkeudella (ns. pihame-lulaskenta). Julkisivulaskennoissa on laskettu rakennuksen julkisivuun kohdistuva päivä- ja yöajan keski-äänitasot eri julkisivun kerroskorkeuksilla. Laskentapisteiden välinen etäisyys vaakaan on ollut 5 m ja korkeussuunnassa 3 m. Tuloksina esitettyihin melukuviin on poimittu eri kerroskorkeuksista suurin päivä- ja yöajan keskiäänitaso. Laskentakuvassa 7 ja 8 on esitetty melun hetkellinen A-painotettu enimmäistaso LAFmax, kun me-luisin juna ohittaa kohteen. Eniten melua aiheuttava juna on venäläisistä vaunuista koostuva ta-varajuna sen kulkiessa rataosan suurinta sallittua (sn) nopeutta, mikä rataosalla on VR-Track Oy:n antaman tiedon mukaan 90 km/h. Koska tutkittava alue sijaitsee 500 m päässä Jyväskylän asemasta, on junien käyttämä todellinen nopeus todennäköisesti pienempi kuin sn-nopeus. Tä-män takia venäläisen tavarajunan ohiajon melun hetkellinen enimmäistaso on laskettu myös 50 kilometrin tuntinopeudella. Laskentakuvissa melutasot on esitetty 5 dB välein vaihtuvin värialuein sekä 2,5 dB välikäyrin. Esimerkiksi 55- 60 dB melualue on kuvissa esitetty oranssilla värillä.

5. MELULASKENTOJEN TULOKSET

Oleskelualueet: Melualuekartoilla 1 ja 2 on esitetty päivä- ja yöajan keskiäänitasot oleskelupihalla. Päiväaikaan oleskelupihan keskiäänitaso on 50 - 58 dB. Oleskelualueiden päiväohjearvon 55 dB alitetaan osassa oleskelupihaa. Yöajan keskiäänitaso oleskelupihalla on raideliikenteestä johtuen hyvin saman suuruista kuin päi-väaikaan, ollen 50 - 58 dB. Vanhojen alueiden yöajan ohjearvo 50 dB ylittyy osassa oleskelupi-haa ja oleskelupihan suojaamiseksi esitetään mp + 3,5 m korkeaa ja 20,5 m pitkää meluaitaa. Esitetyllä melusuojauksella päiväajan keskiäänitaso oleskelupihalla on alle 55 dB ja oleskelupihal-ta löytyy yöaikaan riittävä alle 50 dB alue (kuvat 3 ja 4). Julkisivun ääneneristävyys: Suomessa rakennuksen julkisivulla saavutetaan normaalirakentamisessa käytetyillä rakennusosil-la noin 30 dB äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä. Sisämelun ohjearvot asuin-, potilas- ja ma-joitustiloissa on päivällä 35 dB ja yöllä 30 dB. Jotta ohjearvo sisällä ei ylity, saa julkisivuun koh-distuva keskiäänitaso olla päivällä enintään n. 65 dB ja yöllä n. 60 dB. Tutkittavassa kohteessa asuinyksikön radan puoleiseen julkisivuun kohdistuu päivällä ja yöllä n. 67 dB keskiäänitaso. Asuinyksikön radanpuoleiselle julkisivulle esitetään asemakaavamääräyksen nro 132 mukaista 37 dB äänitasoerovaadetta ja rakennuksen päätyihin 35 dB äänitasoerovaadetta kuvan 5.1 mukai-sesti. Merkintä tarkoittaa rakennusalan sivua, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ik-kunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään merkinnän dB-arvon suuruinen.

MELUSELVITYS

5

Kuva 5.1. Julkisivulle esitetyt äänitasoerovaatimukset (asemakaavamääräys nro. 132) Enimmäistaso, LAFmax: Melun aiheuttamaa riskiä unihäiriölle arvioidaan suhteessa enimmäistasoille asetettuihin suosi-tusarvoihin (mm. WHO). Yöaikaan asuintiloissa ei saisi ylittyä enimmäistaso (LAFmax) 45 dB. Asuinyksikön julkisivuun suurimman enimmäistason aiheuttaa ohiajava yöaikainen tavarajuna. Enimmäistason suuruus on riippuvainen junan käyttämästä ajonopeudesta. Rataosan suurin sal-littu (sn) nopeus tavarajunalle on 90 km/h, mikä aiheuttaa asuinyksikön radan puoleiseen jul-kisivuun 91 dB LAFmax-tason (kuva 7). Tutkittava kohde on n. 500 m päässä Jyväskylän henkilöasemasta ja on todennäköistä, että tava-rajunien käyttämä nopeus on huomattavasti alempi kuin sn-nopeus. 50 kilometrin tuntinopeu-della kulkeva venäläinen tavarajuna aiheuttaa asuinyksikön radan puoleiseen julkisivuun 82 dB LAFmax-tason. Jotta asunnossa sisällä ei 50 km/h kulkevan tavarajunan ohittaessa ylittyisi WHO:n suosituksen mukainen 45 dB LAFmax-taso, tulee asemakaavassa määrätä radan puoleiselle jul-kisivulle ääneneristävyydeksi 37 dB (82 dB-37dB= 45 dB) (kuva 8). Määräys on sama kuin kes-kiäänitasolaskentojen perusteella annettu eristävyysmääräys.

6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Tässä selvityksessä on tutkittu Jyväskylän Tourulan kaupungin osaan suunnitellun RiSe kampuk-sen ympäristömelutasoja asemakaavoitusta varten.

Suoritettujen melulaskentojen mukaan asuinyksikön oleskelupihalla alitetaan päivä- ja yöajan oh-jearvot, kun oleskelupiha suojataan maanpinta +3,5 m korkealla ja noin 20 m pitkällä melusei-nällä.

Asuinyksikön julkisivuun kohdistuvan yöajan keskiäänitason johdosta rakennuksen radan puolei-seen julkisivuun esitetään ääneneristävyysmääräys 37 dB ja päätyihin 35 dB eristävyysmääräyk-set. Annetuilla ääneneristävyysmääräyksillä alitetaan majoitustiloissa yöllä WHO:n suosituksen mukainen 45 dB enimmäistaso, kun meluavimman tavarajunan ohiajonopeus on enintään 50 km/h.

 

Kuva 1