Riistametsänhoito

Tausta ja työohjeet

Riistametsänhoito

Metsänhoitoa metsäkanalintuja

suosien

Sopii tavallisen talousmetsään

Voi toteuttaa missä metsän

kehitysvaiheessa tahansa

www.riistametsa.fi

2 | 1.11.2016

Metsäkanalinnut

• Metso, teeri, riekko, pyy

• Talousmetsien lajeja

talousmetsien käsittelyllä

ratkaistaan kanalintujen

tulevaisuus

3 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Elinympäristövaatimukset

• Metsäkanalinnut

tarvitsevat ravintoa ja

suojaa

• Linnut menestyvät

monimuotoisessa

sekametsässä, jossa

puuston koko ja tiheys

vaihtelevat

4 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Mustikka

• Mustikka on kanalintujen tärkein ravintokasvi

• Yhtenäiset varvikot ovat tärkeitä poikueille

– Luovat suojaa ja tarjoavat lehdillä elävää

hyönteisravintoa

5 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

6 | 1.11.2016

Muut riistalajit

Metsähanhi

Metsäjänis

Sorkkaeläimet

Ruokaa ja suojaa!

7 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Metsätalouden vaikutukset

elinympäristöihin

• Soiden ojitukset riekko

• Metsien rakenteen muutos

– Pirstoutuminen

– Laadulliset muutokset (yhden puulajin tasaikäiset metsät, maanmuokkaus)

– Saalistuspaineen kasvu

8 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

9 | 1.11.2016

Kanalinnut sietävät monia

metsätaloustoimia

• Metso käyttää jopa nuoria kasvatusmetsiä.

Metsämaiseman riittävä peitteisyys on tärkeää!

(Miettinen 2009, Sirkiä 2010)

• Metsän rakenteella on suuri merkitys: Metso-,

teeri- ja pyypoikueet alueilla, joissa runsaasti

aluskasvillisuutta ja latvuskerros on peitteinen.

(Melin ym. 2016)

Kuva: Janne Miettinen

Taustalla tutkittua tietoa

• Metsäkanalintujen

hoitosuunnitelmaan

on koottu kirjallisuutta

• Työohje tiivistää

tutkimuksen

käytännön ohjeiksi

10 | 1.11.2016

• Riista osa maan tuottoa

• Monimuotoisuus

• Maisema

• Virkistyskäyttö

• Varautumista

– ilmastonmuutokseen

– tuhoihin

– puunhinnan muutoksiin

Alan toimintaedellytykset!

Metsäammattilaisen

asenne ratkaisee

11 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Ohjeet työlajeittain

12 | 1.11.2016

Taimikonhoito

• Tavoitteena monipuolisen rakenteen mahdollistaminen

tulevaisuudessa

• Keinot

– Riistatiheiköt

– Sekametsä, jossa pääpuulajin osuus > 80 %

– Havupuulajien sekoitus

• Sekä taimikon varhaishoidossa että taimikonharvennuksessa

13 | 1.11.2016

Kuva: Marko Svensberg

Riistatiheiköt

• Luovat puustoon koko- ja tiheysvaihtelua

suojaa

• Hyvän tiheikön puusto on vaihtelevankokoista ja

monilajista

• Kuusen läsnäolo on tärkeää!

• Sopiva kohta

– kostea painanne

– kuvion reuna

– mustikkavarvikon vierus

• Sopiva koko on muutaman puun ryhmästä kahteen

aariin

14 | 1.11.2016

• Hehtaarille sopii 4-5 tiheikköä

• Eivät vaikuta Kemera-tukikelpoisuuteen

jos alle 10% kokonaisalasta 15 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Harvennushakkuut

• Tavoitteena suojapaikkojen ja ravinnon

turvaaminen sekä metsäpeitteisyys

• Ennakkoraivaus vain ainespuuston

tyville

• alikasvospuiden ja pensaiden

säästäminen aukkopaikoissa

• tavoitteena 20-70 metrin

vaakanäkyvyys

• Vähintään kolmen puulajin sekametsä

• mänty, kuusi, lehtipuu

• kutakin > 5 %

16 | 1.11.2016

Kuva: Mikko Alhainen

Ennakkoraivaus

• Usein ratkaiseva toimenpide koko kiertoajan

jatkon kannalta

• Heikko toteutus tuhoaa riistametsän laadun

vuosikymmeniksi

• Riistan kannalta hyvin toteutettu taimikonhoito

antaa liikkumavaraa ennakkoraivaukseen ja

harvennushakkuisiin

• Totaaliraivaus vs. näkemäraivaus

17 | 1.11.2016

Uudistaminen

Tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden siirtäminen

kiertoajasta toiseen ja monipuolisen rakenteen

mahdollisuuksien turvaaminen

Vaihtoehdot:

• Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät

• Olemassa olevan taimiaineksen hyödyntäminen

(kustannussäästöt!)

• Raivauksen välttäminen (varhaisperkausvaiheeseen)

• Kullekin kasvupaikalle soveltuvia mahdollisimman keveitä

maanmuokkaustapoja Kääntömätästys

• Kiertoajan pidentäminen yläharvennuksella, mikäli jäävä puusto

on riittävän hyvälaatuista

18 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Uudistusalan käsittely

• Luontaisesti syntyneen taimiaineksen hyödyntäminen

• Maanmuokkaus vain taimettomille alueille

• Kääntömätästys minimoi maanpinnan rikkoutumisen ja

säästää varvustoa

• Muokkauksen ja hakkuutähteiden korjuun välttäminen

kanalintujen haudonta-aikana (touko-kesäkuu)

19 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Tasaikäis- ja eri-

ikäisrakenteinen kasvatus

• Riistan voi ottaa huomioon

tasaikäis- ja eri-

ikäisrakenteisessa

metsänkasvatuksessa

• Kumpikaan tapa ei itsessään

takaa metsäkanalintujen

elinympäristövaatimusten

täyttymistä

20 | 1.11.2016 Kuva: Mirja Rantala

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus

• Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttävät metsän

peitteisenä ja luovat vaihtelua

• Aluskasvillisuutta ja varvustoa on mahdollista

säästää

• On tärkeää huolehtia lehtipuiden uudistumisesta

• Sopivia kohteita

– korpi

– kostea painanne

– vaihettumisvyöhyke

– puronvarsi

21 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Pienaukkohakkuut

• Pieniä (0,05 – 0,3 ha) luontaisesti uudistuvia

uudistusaloja

• Kasvatuskelpoisen taimiaineksen hyödyntäminen

sinne missä tai taimettumiselle parhaat edellytykset

• Pienaukkohakkuiden toteuttaminen siten, että metsä

säilyy peitteisenä

22 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Poimintahakkuut

• Poimintahakkuilla

alikasvokselle

kasvutilaa ja valoa

sopii alueille joissa

olemassa olevaa

alikasvosta

23 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Poikue-elinympäristöt

• Metsäkanalintujen poikueympäristöt ovat

riistametsänhoidon erityiskohteita

– Vaihettumisvyöhykkeet

– Korvet

24 | 1.11.2016

Kuva: Mirja Rantala

Vaihettumisvyöhykkeet

• Vaihettumisvyöhykkeet ovat kahden

ekosysteemin välisiä vyöhykkeitä

• Riista viihtyy erityisesti metsän ja suon välisillä

vaihettumisvyöhykkeillä

• puusto monilajista ja kerroksellista

• varvusto elinvoimaista

• maaperässä kosteutta hyönteisille

• Tärkeää peitteisyyden ja

luontaisen vesitalouden säilyttäminen!

25 | 1.11.2016

Kuva: Marko Svensberg

Vaihettumisvyöhykkeiden hoito

• Hoitotoimet suunnitellaan sulan maan aikana

• Hakkuiden toteutus routakaudella tai

käyttämällä maanpintaa rikkomatonta

kalustoa

• Vältetään ennakkoraivausta

• Rakenteellista vaihtelua lisätään jättämällä

tiheikköjä ja poistamalla puuryhmiä

• Hakkuutavaksi sopii yläharvennus tai

poimintahakkuu

• Korkeintaan pistouria

26 | 1.11.2016 Kuva: Marko Svensberg

27 | 1.11.2016

Vaihettumisvyöhykkeiden hoito-ohjeet

sopivat pienialaisiin kohteisiin, kuten

• luhdat

• kausikosteikot

• rantametsät

• peltojen reunametsiä

Kuva : Mirja Rantala

Kustannustehokkuus

1. Riistatiheikköjen ja varvuston huomioon ottaminen:

rakenteellista monimuotoisuutta – edullisesti

2. Sekametsäisyys: rakenteellista monimuotoisuutta –

edullista ja järkevää (ilmastonmuutos, tuhot,

havusekoitus lehtipuusekoituksen rinnalle)

3. Vaihettumisvyöhykkeiden hoito: lisää

metsäpeitteisyyttä, rakenteellista monimuotoisuutta

ja mustikkaa –tärkeimmät poikueympäristöt

4. Yläharvennus: lisää metsäpeitteisyyttä

28 | 1.11.2016

Kuva: Janne Miettinen