Poimintoja rakennusteollisuuden toiselta Turvallisuusviikolta 18.–22.5. 2015

• Monttumaanantai 18.5. • Tuotetiistai 19.5. • Viisaat kypärät yhteen 20.5.

Koko rakennusalan yhteistä turvallisuusviikkoa vietettiin toukokuussa nyt toista kertaa. Seminaareissa ja keskusteluissa työmailla oltiin huolissaan alan jakautumisesta: turvalli-suuden tosissaan ottaneet yritykset yltävät jo lähes tapaturmattomaan toimintaan, kun taas häntäpäässä turvallisuus ei ole juuri kohentunut. Rakennusteollisuus RT:n seurantaan osallis-tuvien jäsenyritysten tapaturmataajuus on tällä hetkellä noin 20, kun keskimääräinen tapatur-mataajuus koko alalla on peräti kolminkertainen. Seminaareja ja erilaisia tapahtumia järjestettiin ympäri Suomea.Tässä on poimintoja pääkau-punkiseudun tapahtumista.

Turvallisuusviikon tilaisuuksien osallistujat vierailevat toistensa työmailla tekemässä turvallisuushavaintoja. Kaikki havainnot myös kerätään ja otetaan yrityksissä huomioon. Tänä vuonna vierailuja tehtiin yhteensä 18 työmaalle. Kuvissa ollaan Tapiolan harjoitusjäähallin työmaakierroksella.

Työmaavierailuja ja seminaareja Erilaiset tapahtumat siivittivät alan toista yhteistä Työturvallisuusviikkoa 18.–22.5.2015

Viisaatkypärät yhteen!TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

Monttumaanantai 18.5.2015

Monttumaanantain seminaarin aloitti rakennuspääl-likkö Annina Peisa Lemminkäinen Infrasta. Hän vas-taa Lemminkäinen Infran koko Suomen pohjarakentami-sen urakoista. Peisalla on selvä resepti sille, kuinka kai-vanto-onnettomuuksista päästää eroon: tarvitaan kun-nollinen pohjatutkimus ja suunnittelu. Pohjatutkimuksia pitäisi Peisan mielestä tehdä nykyistä huomattavas-ti enemmän. Ne on aina tehtävä kunnolla myös pienil-lä työmailla. Pohjatutkimus vaikuttaa myös turvallisuu-teen, ilman sitä ei kaivannon tuentaakaan voi suunni-tella oikein. Puutteet voivat johtaa vääriin toteutuksiin ja romahduksiin, seminaariyleisöä muistutettiin. Tie-don puutteeseenkaan ei voi enää vedota, RIL:in uusista kaivanto-ohjeista löytyy vastaukset kysymyksiin. Muu-tos edellyttää Peisan mukaan myös asennekasvatusta. Hyvää oli se, että vesijohto- ja kaukolämpöyritykset ovat ottaneet uudet kaivanto-ohjeet käyttöön.

Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysiaho Tapaturmava-kuutuslaitosten liitosta synkisteli rakennusalan tapa-turmaluvuilla. Sysiahon esitelmän nimen perässäkin oli tästä syystä kysymysmerkki, ”Lessons Learned?”. TVL:n kotisivuilla kannattaakin käydä lukemassa anonyymis-ti kirjoitettuja tarinoita tapahtuneista työtapaturmis-ta. Sysiahon mukaan surullisista esimerkeistä on paljon opittavaa, samat syyt tulevat niissä liiankin usein esiin. Osoite on totti.tvl.fi

Liikenneviraston työturvallisuusvastaava Risto Lappa-laisen esityksessä nähtiin vähän erilainen työmaakylt-ti. Lontoossa työmaavierailulla otetussa kuvassa kielle-tään työmaalla syöminen! Lappalaisen mukaan työmaa oli tiptop kunnossa ja ensiapupisteet oli esimerkillises-ti merkattuja. Isoissa työkoneissa oli kaikissa ahtaalla työmaalla takamies, jonka ainoa tehtävä oli varmistaa, että kukaan ei vahingossa tule koneen työskentelyalu-eelle. Risto Lappalainen kertoi myös, että Liikenneviras-to tulee mukaan sekä Espoon että Oulun turvapuistoihin omalla rastillaan vielä tämän kesän aikana.

Vakuutusyhtiö Fennian riskipäällikkö Kimmo Salo-joki esitteli itsensä kävelevänä Gigantin mainok-sena. Salojoen viesti rakentajille oli tuttu ”se nyt vaan on turhaa maksaa liikaa”. Eli vakuutusyhtiöt eivät ole hyväntekijöitä, kaikki mikä korvataan peri-tään kyllä takaisinkin kertoimella varustettuna. Viestiä tukevoittamaan hän esitteli kuinka vakuutus-maksut rakentuvat, ja miten paljon voi säästää kun hoitaa turvallisuuden kuntoon. Ero vakuutusmak-suissa voi olla jopa kymmenkertainen hyvän ja huo-non turvallisuuskulttuurin omaavan kahden saman-kokoisen yrityksen välillä. Ja vaikka pieni yritys ei aina pysty vaikuttamaan suuremman tavoin suoraan omaan vakuutusmaksuunsa, kannattaa senkin aja-

”Kun mikään ei muutu”, ihmetteli laulun sanoin Monttumaanantain seminaarin avauspuhuja Annina Peisa. Samalla seinälle heijastui professori Jorma Hartikaisen jo 30 vuotta sitten esittämä, asian paljastava kuva.

Lontoosta löytyi mallityömaalta tällainenkin työmaakyltti.

Vakuutusmaksuja ei kannata maksaa liikaa, kertoi Kimmo Salojoki.

tella myös kustannuksia. Salojoen mukaan pienes-sä yrityksessä jokainen työntekijä on usein avainteki-jä. Jos tällainen henkilö joutuu sairaslomalle, ja joku pitäisi löytää tilalle, palaa siinä paljon aikaa ja rahaa. Salojoki siteerasi seminaariyleisölle kuulemaansa sloga-nia: jos ei osaa johtaa työturvallisuutta, ei osaa johtaa mitään muutakaan.

Monttumaanantaihin kuului myös työmaavierailu isolle montulle, eli Kalasataman REDIn työmaalle. Sinne ylei-sön johdatti projektipäällikkö Ville Järvinen SRV Infras-ta. Alueelle nousee kauppakeskus ja 6 tornitaloa, maan alle tulee pysäköintitilaa 2 000 autolle. Vuonna 2022 pitäisi olla kaikki valmiina. Työmaalle menijöitä muis-tutettiin muun muassa vilkkaasta louheautojen liiken-teestä, niitä nousee montusta parin minuutin välein. Ison työmaan liikennejärjestelyt ovat tuottaneet paljon työtä, etenkin kevyen liikenteen vilkkaus on yllättänyt rakentajat. Järvisen seinälle heijastama kuva liikenne-järjestelyistä kertoi hyvin sen, että liikennesuunnittelu on paljon muutakin kuin liikennemerkkien sijoittelua. Työmaa on siitäkin erikoinen, että harvan työmaan läpi kulkee metroliikenne. Räjäytysikkunatkin on määritelty siten, että metroliikenne pystyy kulkemaan normaalis-sa aikataulussaan.

Helsingin Kalasatamaan uudelle asuinalueelle

nousee Helsingin ensimmäisiä pilvenpiirtäjiä.

REDIn kuusi asuintornia, yksi toimisto- ja yksi

hotellitorni kurottavat korkeimmillaan jopa 132

metriin. Tornien juuressa, puistojen ja rantapro-

menadin ympäröimänä, on Helsingin kantakau-

pungin suurin kauppa- ja elämyskeskus. REDIn

tornit nousevat Kalasataman rannoille seuraavan

kymmenen vuoden kuluessa. Kauppakeskus

avataan kokonaisuudessaan 2018, ensimmäiset

asukkaat pääsevät muuttamaan arviolta 2018 ja

koko REDI valmistuu 2022 mennessä

REDI nousee montusta

Metro kulkee aikataulun mukaisesti koko työmaan keston ajan.

Viisaatkypärät yhteen!TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

Tuotetiistai 19.5. Helsingissä

Tuotetiistain päätapahtuma oli Rakennustuoteteollisuu-den työturvallisuusseminaari Vantaalla. Seminaarissa joukko yritysjohtajia eri toimialoilta kävi kertomassa, mitä sitoutuminen työturvallisuuteen heille merkitsee.

Seminaari avannut Lakan Betonin toimitusjohtaja Pertti Halonen totesi yrityksessään käyneen juuri siten, kuin edellisen päivän Monttumaanatain seminaarissa oli puhuttu: työturvallisuuden paranemisella on ollut mer-kittävä vaikutus yhtiön maksamiin vakuutusmaksuihin. Työturvallisuuden saavutukset vaihtelevat yrityksen eri tuotantoyksiköissä, parasta ykköslaatua edustaa Fors-san kuivatuotetehdas, jossa tapahtui työtapaturma vii-meksi vuonna 2006.

Sahuriksi esittäytynyt Jari Suominen kertoi Stora Enso Wood Productsissa tapahtuneesta turvallisuuskulttuurin muutoksesta. Sahat ovat aina olleet vaarallisia työympä-ristöjä pitkine tuotantolinjoineen ja suurine leikkaavine terineen. Tapaturmien määrä on yrityksessä saatu pudo-tettua vajaassa kymmenessä vuodessa 75 prosenttia. Toimenpiteet ovat olleet pitkälti käytännönläheisiä, nyt teemana on turvallisuusjohtaminen. Yrityksen Älä katso pois –teema jatkuu nyt johdon vastuun painottamisessa.

Terästeollisuutta edustanut Ruukki Constructionin Petri Nieminen muistutti turvallisuushavaintojen tär-keydestä. Etenkin kun tapaturmien määrä vähenee, on niillä entistä suurempi merkitys ennakointiin. Niemisen omassa yksikössä työskentelee noin 500 työntekijää ja viimeisin tapaturmataajuusluku näyttää 3,4:ää.

Peab Industrin Juha Helin otti esiin sen miten varmis-taa, että työturvallisuudesta ei tule vain juhlapuheiden kestoaihe, vaan että oikeasti myös tarkoitetaan sitä mis-tä puhutaan. Ruotsissa liikennevirasto eli Trafikverket katsoo tarkkaan tarjoajien tapaturmalukuja, eikä heikon turvallisuuden yrityksiä oteta edes mukaan tarjouskil-pailuihin, Helin kertoi.

Kai Nurmi Knauf Oy:stä muistutti kaikkia, että omalla toiminnalla on tärkeä rooli asian uskottavuudelle. Esi-merkkitarinassa työturvallisuuden merkitystä korosta-nut henkilö romutti oman uskottavuutensa auton ratissa kännykkään puhumalla heti luennon päätteeksi.

Toimitusjohtajien puheenvuoron omasta sitoutu-misestaan päätti Design-Talon Saku Sipola. Design-talo on kehittänyt työturvallisuutta sekä ottamalla asiakkaiden vastuista osan itselleen huolehdittavak-si, että kehittämällä turvallisia tuotteita ja käytäntöjä pientalorakentamiseen.

Eteran työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Jari Ojas-tin kertoi työhyvinvoinnista ja terveysjohtamisesta.

Pertti Halonen Jari Suominen

Petri Nieminen Juha Helin

Kai Nurmi Jari Ojastin

Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen ovat Ojastin mukaan samanlaisia asioita kuin turvallisuusjohtami-nen. Ja kannattavia. Euron sijoitus työhyvinvointiin tulee jopa 20-kertaisena takaisin. Välillisiä vaikutuksia ei aina muisteta, kun sairauspoissaolot vähenevät niin työtyy-tyväisyyskin kasvaa. Malliesimerkkiyritys löytyi muual-ta kuin rakennusalalta. Työhyvinvointiin keskittyminen toi sähkönjakeluyritykselle vuodessa puolen miljoonan säästöt. Paljon on jo myös saavutettu. Esimerkiksi sel-käeläkkeiden määrä on saatu puolitettua 20 vuodessa.

Päivän toisessa osuudessa käytiin läpi sitä, miten työtur-vallisuutta parannetaan entisestään, kun ollaan jo tietyl-lä turvallisuustasolla.

Tom Johnsson Tapaturva Oy:stä kävi läpi keinoja, joil-la yritys pääsee alkuun työtaparumien vähentämisessä: turvallisuuskierrokset, siisteys ja järjestys, suunnittelu, johdon sitoutuminen, riskien arviointi, tekniikka mää-räysten mukaiseksi, huolto, kunnossapito, jne. Jostain pitää kuitenkin aina aloittaa, ja se voi olla vaikka työtur-vallisuustilastoinnin aloittaminen omasta toiminnasta. Cembrit Productionin Mikko Ylikopsan tehtävänä oli kertoa, miten päästään tasolta 50 tasolle 10. Parocin Topi Korsbergin ja Ruduksen Kari Lohvan haasteet oli-vat vielä kovemmat, kuinka lopulta voidaan saavuttaa nolla tapaturmaa. Mitään poppakonsteja ei kellään ollut tarjolla, vaan keinot ovat kaikille hyvin samoja. Monissa yrityksissä on jo käytössä pienryhmätyöskentelyä tapa-turmien torjunnassa ja turvallisuuteen sitouttamisessa. Monissa yrityksissä on myös huomattu, että tapaturma-riski kasvaa silloin, kun tuotannossa tulee häiriöitä.

Seminaarin lopuksi Jussi Mattila Betoniteollisuudes-ta kertoi alan työturvallisuuskilpailusta. Tänä vuonna kil-pailun teemana on työhyvinvointi.

Kai Nurmi Jari Ojastin

Kari Lohva Topi Korsberg

Viisaatkypärät yhteen!TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

Viisaat kypärät yhteen 20.5. Vierailut.

Keskiviikon Viisaat kypärät yhteen –seminaaria ennen osallistujat vierailivat 17 työmaalla tekemässä turvalli-suushavaintoja. Turvallisuusviikon teemana tänä vuon-na oli keskijohdon rooli työturvallisuudessa. Työmailla vierailikin noin 40 esimies-alaisparia.

Yhden ryhmän kohteena oli NCC Rakennuksen raken-tama Tapiolan harjoitusjäähalli, joka nousee Tapiolan urheilupuistoon. Työnjohtaja Mikko Rantanen selosti vierailijoille aluksi millaisesta kohteesta on kyse. Tilaa-ja oli halunnut että suuri katsomo toteutetaan paikal-lavaluna, ja sellainen hallissa myös oli . Sitten kävijöil-le annettiin turvallisuuskoulutus työmaalle ja käytiin turvallisuussuunnitelmaa läpi. Alalla melko suosituk-si noussut viidensadan euron sääntö oli käytössä täl-läkin työmaalla esimerkiksi suojalasien käytössä: lasi-en käyttämättä jättäminen tulee aliurakoitsijoille kalliik-si. Vierailupäivänä työmaalla oli oltu 212 päivää ilman työtapaturmia ja TR-mittarissa sisääntulon kupeessa oli lukemat 97,3.

Arto Pohjonen Lujatalosta oli viime vuonnakin työ-maavierailulla, silloin kohde sijaitsi Tikkurilassa. Nyt kohteena oli Tapiolan harjoitusjäähalli. Vierailuja ristiin toisten yritysten työmaille työturvallisuuden merkeissä Pohjonen pitää monestakin syystä tärkeinä. ”Turvalli-suus on henkilökohtaisestikin minulle tärkeää. Turvalli-suutta luodaan yhdessä ihmisten tekemällä duunilla, täl-lä tavalla saamme yhteishenkeä asian taakse. Täälläkin oli kiva katsoa siistiä työmaata. Jos vaikka olisin tulos-sa tänne ilmastointiasentajana töihin, niin mielellään-hän tällaiselle siistille työmaalle tulee”, Pohjonen kehui vierailukohdetta.

”Turvallisuusasiat eivät tule norsunluutornista kuu-luttamalla, vaan innostus niihin pitää syttyä täällä, työ-maatasolla.”, Pohjonen näyttää. Tällä hetkellä Lujatalos-sa tapaturmataajuus on alle kymmenen, ja se ilahduttaa toimitusjohtajaa, sillä jokin aika sitten tilanne oli huo-nopi. Hyvän kehityksen takaa hän kertoo löytyvät paljon pieniä asioista ja oivalluksia. Ja ennen kaikkea kaikkien sitouttamista turvallisuuteen. ”Meillä on hyvä yhteishen-ki asiassa työntekijöiden ja toimihenkilöiden kesken. Kun viesti tulee joka puolelta, menee se hyvin perille. Tämä on pitkäjänteistä hommaa, samoja asioita pitää jaksaa tuoda esiin uudestaan ja uudestaan. Mitään erityiskikko-ja ei ole olemassa. Turvallisuusviikkoa tulee ilman muuta jatkaa. Sellainen tuntuma ja toive minulla on, että valta-kunnassa eri alueilla tehdään nyt asioita eri tavalla. Toi-voisin yhtenäisiä käytäntöjä turvallisuusasioihin riippu-matta missä päin maata mennään”, Arto Pohjonen sanoi.

Tapiolan harjoitusjäähallin vierailusta päällimmäisek-si Pohjosen mieliin jäi kaikille työmaalle saapuville jaet-tava, työmaasta ja turvallisuudesta kertova kattava Tas-kutieto-esite, sekä kuva siististä työmaasta jonne tulee mielellään töihin.

Harjoitusjäähallissa tehtiin muun muassa muuraustöitä Turvallisuuspäivän vieraiiun aikana.

Lujatalon toimitusjohtaja Arto Pohjonen piti näkemästään NCC:N harjoitusjäähallin työmaalla ja sai mukaan kotiin vietäväksi pari uutta ideaakin.

Viisaat kypärät yhteen -seminaari 20.5.

Työmaakäyntien jälkeen rantauduttiin Vantaalle turvalli-suusviikon pääseminaariin. Aluksi kuultiin kaksi puheen-vuoroa kierrokselle osallistuneilta.

Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti kiitte-li avointa mutta samalla tarkkaa perehdytystä, jolla vie-railijat otettiin työmaalla vastaan. Hän vieraili Lujatalon Espoon Sairaalan työmaalla. Särkilahden mukaan työn-tekijät uskaltavat tuoda turvallisuuspuutteita jo ihan kii-tettävästi esiin. Puhe kääntyi monessa asiassa aliura-kointiyrityksiin, jotka pitää muistaa kytkeä mukaan työmaan turvallisuuteen. Suurissa yrityksissä osataan yhdistää turvallisuus ja tuottavuus, mutta kuinka viesti saadaan pieniin yrityksiin, Särkilahti heitti yleisölle kysy-myksen. Hän kertoi myös Skanskan teettämistä turval-lisuusvideoista, jotka ovat kaikkien ladattavissa Raken-nuslehden nettisivuilta.

Riskienhallintapäällikkö Timo Pinomäki VR Trackista oli vieraillut Keski-Pasilassa alkavalla Triplan työmaal-la. Työmaakäynnillä oli työturvallisuudessa noussut esiin ulkomaalaisen työvoiman kohdalla kielimuuri sekä työ-maan tiukat aikataulut.

Rakennuttajan keinoista vaikuttaa työturvallisuu-teen oli seminaariin tullut puhumaan Indepron toimi-tusjohtaja Matti Kruus. Hänen mukaansa aiemmin oli selvää, kuka on hankkeessa rakennuttaja ja kuka raken-taja, mutta nykyään niiden määrittäminen voi olla vai-keaa. Kehittäjä, rakennuttajakonsultti, suunnittelija, käyttäjä, rakentaja, jne., Kruus luetteli erilaisia vaih-toehtoja. Yleisön pohdittavaksi tuli myös ajatus siitä, pitäisikö asian selventämiseksi lanseerata alalle koko-naan uusi termi, päärakennuttaja. Kruusin mukaan ris-kien- ja kosteudenhallinta ovat tämän päivän työmai-den keskeisimpiä haasteita. Suuret pääurakoitsijat sai-vat kiitosta työturvallisuuden hoidosta, ja keskisuurten yritysten odotetaan nyt tulevan perässä. Lopuksi saa-tiin päärakennuttajallekin määritelmä: Kruusin mukana se tarkoittaa käytännössä turvallisuudesta puhuttaessa turvallisuuskoordinaattoria.

Seminaarissa nähtiin myös vähän erilainen hahmo puhu-jakorokkeella, kun Rakennusteollisuus RT:n puheenjoh-taja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi puki ylleen henkilökohtaiset suojavarusteet. Hän halusi näin korostaa suojavarusteiden merkitystä, kertomissaan tosielämän esimerkeissä suojavarusteita ei juuri esiinty-nyt. Varusteista oli seminaarissa myös apua, sillä Kivi-niemen esitykseen kuului esimerkiksi kumautus moskal-la omaan kypärään. Ilman kypärää olisi käynyt hullusti, nyt Kiviniemi poistui hyvissä voimin puhujakorokkeelta.

Viisaatkypärät yhteen!TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

Seminaarit netissä

Kaikkien teemapäivien esitelmät löytyvät

osoitteesta

http://www.rakennusteollisuus.fi/Ajan-

kohtaista/Koulutus--ja-esitysaineistot/

Tuotetiistai on myös katsottavissa

webcast-lähetyksenä osoitteessa

http://www.goodmood.fi/webcaster/ac-

counts/rakennusteollisuus/live/

Timo Pinomäki Tuomas Särkilahti

Tero Kiviniemi Matti Kruus